Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 997/2001 vp Tapaturmaeläkkeen menettäminen uuden avioliiton solmimisen vuoksi Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 1990 voimaan tullut perhe-eläkelaki ja tapaturmalaki muodostavat joissain tapauksissa tilanteen, jolloin tapaturmaisesti kuolleen henkilön leski menettää saamansa eläkkeen mennessään uudelleen avioliittoon täytettyään 50 vuotta. Alle 50-vuotiaana naimisiin menevän osalta ei vastaavaa eläke-etuuden poistamista tapahdu. Erikoiseksi käytännön tekee juuri se, että tapaturman, vaikkapa työtapaturman, takia leskeksi jääneeltä viedään perhe-eläke uuden avioliiton takia, mutta työeläkettä ei sen sijaan lopetettaisi vastaavassa tilanteessa. Ne lesket, jotka ovat tilanteeseen joutuneet, kokevat juuri tämän tapaturmaisen kuoleman "eriarvoistamisen" kohtuuttomaksi. Selvää syytä tälle ei ole olemassa muutoin kuin lain määräykset, jotka koetaan epäoikeudenmukaisiksi ja uuden avioliiton mahdollisuuden estäviksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä, että nykyiset perhe- ja tapaturmaeläkelait saattavat yli 50-vuotiaat lesket epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen heidän solmiessaan uuden avioliiton ja aiheuttavat tuolloin etuuden menettämisen? Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2001 Raimo Vistbacka /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 997/2001 vp: Onko hallitus tietoinen siitä, että nykyiset perhe- ja tapaturmaeläkelait saattavat yli 50-vuotiaat lesket epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen heidän solmiessaan uuden avioliiton ja aiheuttavat tuolloin etuuden menettämisen? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaiseen leskeneläkkeeseen on oikeus työntekijän aviopuolisolla. Leskeneläkkeeseen on oikeus hakemuksesta myös sellaisella henkilöllä, jonka kanssa työntekijä avioliittoa solmimatta jatkuvasti eli yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa (avoliitto) ja jonka kanssa työntekijällä on tai on ollut yhteinen lapsi taikka viranomaisen vahvistama sopimus keskinäisestä elatuksesta. Oikeus leskeneläkkeeseen päättyy, kun leskeneläkkeeseen oikeutettu solmii uuden avioliiton tai kun hän edellä mainituin tavoin ryhtyy elämään avoliitossa. Leskeneläkkeeseen oikeutetulle, jonka eläkeoikeus tällä tavoin lakkaa, maksetaan kolmen vuoden leskeneläkettä vastaava kertasuoritus. Jos uusi avioliitto purkautuu tai avoliitto päättyy, oikeus tapaturmavakuutuksen leskeneläkkeeseen aikaisemman avioliiton tai avoliiton perusteella ei ala enää uudelleen. Leskellä on kuitenkin aina oikeus leskeneläkkeeseen uuden aviopuolison tapaturmaisen kuoleman johdosta. Työntekijäin eläkelain (395/1961) mukaan leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa tai jos leski edunjättäjän kuollessa oli täyttänyt 50 vuotta taikka sai työeläkelakien mukaista työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa, vanhuuden tai työkyvyttömyyden vuoksi maksettavaa peruseläkettä, joka oli jatkunut vähintään kolmen vuoden ajan, ja jos avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta ja se oli jatkunut vähintään viisi vuotta. Oikeus työntekijäin eläkelain mukaiseen leskeneläkkeeseen lakkaa, jos leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on täyttänyt 50 vuotta. Jos uusi avioliitto purkautuu viiden vuoden kuluessa eikä leskellä ole oikeutta työntekijäin eläkelain mukaiseen leskeneläkkeeseen tämän avioliiton perusteella, lakkautettua leskeneläkettä aletaan hakemuksesta maksaa uudelleen. Leskelle, jonka oikeus leskeneläkkeeseen lakkaa uuden avioliiton johdosta, maksetaan työntekijäin eläkelain mukaan kolmen vuoden leskeneläkettä vastaava kertasuoritus. Jos leskeneläkettä aletaan jälleen maksaa uuden avioliiton purkauduttua, kertasuorituksen määrä vähennetään tulevasta leskeneläkkeestä. Työntekijäin eläkelain mukaan leski ei menetä oikeutta leskeneläkkeeseen solmiessaan 50 vuotta täytettyään uuden avioliiton. Toisaalta hän ei enää ansaitse uutta leskeneläkettä. Oikeus Kansaneläkelaitoksen maksamaan, perhe-eläkelain (38/1969) mukaiseen leskeneläkkeeseen ja sen lakkaaminen määräytyvät työntekijäin eläkelakia vastaavalla tavalla. Perhe-eläkelain mukainen leskeneläke ei siten lakkaa, jos leski solmii 50 vuotta täytettyään uuden avioliiton. Työtapaturmavakuutus on ensisijainen etuusjärjestelmä suhteessa työeläkevakuutukseen. 2

3 Ministerin vastaus KK 997/2001 vp Raimo Vistbacka /ps Henkilöllä säilyy kuitenkin oikeus myös työeläkejärjestelmän etuuksiin. Mikäli tapaturmavakuutusjärjestelmän maksamat etuudet muuttuvat, työeläkejärjestelmä suorittaa uuden yhteensovituksen. Jos tapaturmavakuutuslain mukainen leskeneläke päättyy uuden avioliiton solmimisen vuoksi, leski säilyttää edelleen oikeuden työeläkejärjestelmän mukaiseen leskeneläkkeeseen. Leskellä on siten mahdollisuus saada uudenkin avioliiton purkauduttua jälleen työntekijäin eläkelain mukaista leskeneläkettä aikaisemman avioliittonsa perusteella mainituin lain mukaisin edellytyksin. Eroavaisuudet tapaturma- ja työeläkejärjestelmän etuuksissa ja niiden edellytyksissä johtuvat järjestelmien turvaamien riskien luonteesta. Tapaturmavakuutuksen pohjana on työtapaturmaan perustuvan työnantajan vahingonkorvausvelvollisuuden kattaminen. Tapaturmainen kuolema on myös äkillinen yllättävä tapahtuma, jota ei voi ennakoida. Tapaturmavakuutusjärjestelmän tavoitteena on korvata se vahinko, joka puolison kuolemasta tapaturmahetken olosuhteiden perusteella arvioituna aiheutuu. Tapaturmavakuutuksen perhe-eläkejärjestelmä uudistettiin vuoden 1993 alussa. Uudistuksessa otettiin huomioon myös työeläkelain ja perhe-eläkelain perhe-eläkeuudistus. Lainsäädännöllä pyrittiin mahdollisimman yksityiskohtaisesti turvaamaan lasten ja lesken toimeentuloturva. Erot tapaturmavakuutuksen sekä työeläkelain ja perhe-eläkelain leskeneläkkeessä ovat perusteltuja ja pohjautuvat työmarkkinajärjestöjen yhteiseen näkemykseen. Perhe-eläkelain mukainen leskeneläke takaa viime kädessä leskelle perustuslain 19 :n 2 momentin mukaisen perustoimeentuloturvan 65 vuoden ikään saakka. Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga spörsmål SS 997/2001 rd: Är regeringen medveten om att de gällande lagarna om familje- och olycksfallspension försätter efterlevande makar över 50 år i en orättvis situation då de ingår ett nytt äktenskap genom att förmånen då går förlorad? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt lagen om olycksfallsförsäkring (608/1948) har arbetstagares äkta make rätt till efterlevandepension. Rätt till efterlevandepension har på ansökan även en sådan person med vilken arbetstagaren utan att vara gift fortgående levde i gemensamt hushåll under äktenskapsliknande förhållanden och med vilken arbetstagaren har eller hade haft ett gemensamt barn eller med vilken arbetstagaren har ett avtal om inbördes underhåll som fastställts av en myndighet. Rätten till efterlevandepension upphör då den som är berättigad till efterlevandepension ingår ett nytt äktenskap eller då han eller hon på ovan nämnt sätt blir sambo. Till en som är berättigad till efterlevandepension vars rätt till pension upphör på detta sätt betalas ett engångsbelopp som motsvarar tre års efterlevandepension. Om det nya äktenskapet upplöses eller samboförhållandet upphör, börjar inte rätten till efterlevandepension enligt olycksfallsförsäkringen på grund av det tidigare äktenskapet eller samboförhållandet på nytt. Den efterlevande har emellertid alltid rätt till efterlevandepension på grund av en ny makes dödsfall genom olyckshändelse. Enligt lagen om pension för arbetstagare (395/1961) har en efterlevande make rätt till efterlevandepension om den efterlevande maken har eller har haft ett gemensamt barn med förmånslåtaren eller om den efterlevande vid förmånslåtarens död hade fyllt 50 år eller hade fått på arbets- eller tjänsteförhållande baserad grundpension enligt en arbetspensionslag på grund av ålderdom eller invaliditet minst tre år och om äktenskapet hade ingåtts innan den efterlevande fyllde 50 år och hade varat minst fem år. Rätten till efterlevandepension enligt lagen om pension för arbetstagare upphör om den efterlevande maken ingår nytt äktenskap före fyllda 50 år. Om det nya äktenskapet upplöses inom fem år och den efterlevande inte har rätt till efterlevandepension på basis av detta äktenskap enligt lagen om pension för arbetstagare, börjar den indragna efterlevandepensionen på ansökan löpa på nytt. Till en efterlevande make, vars rätt till efterlevandepension upphör på grund av ett nytt äktenskap, betalas enligt lagen om pension för arbetstagare ett engångsbelopp motsvarande tre års efterlevandepension. Om efterlevandepensionen börjar löpa på nytt efter att det nya äktenskapet har upplösts, dras engångsbeloppet av från den framtida efterlevandepensionen. Enligt lagen om pension för arbetstagare går den efterlevande maken inte miste om sin rätt till efterlevandepension då hon eller han ingår ett nytt äktenskap efter att ha fyllt 50 år. Däremot intjänar hon eller han inte längre ny efterlevandepension. Rätten till i familjepensionslagen (38/1969) avsedd efterlevandepension som betalas av Folkpensionsanstalten och dess upphörande fastställs på samma sätt som i lagen om pension för arbets- 4

5 Ministerns svar KK 997/2001 vp Raimo Vistbacka /ps tagare. Efterlevandepension enligt familjepensionslagen upphör således inte om den efterlevande maken ingår ett nytt äktenskap efter fyllda 50 år. Arbetsolycksfallsförsäkringen är det primära förmånssystemet i förhållande till arbetspensionsförsäkringen. Rätten även till förmåner enligt arbetspensionssystemet kvarstår emellertid. Om de förmåner som betalas enligt olycksfallsförsäkringssystemet förändras, utförs en ny samordning enligt arbetspensionssystemet. Om efterlevandepension enligt lagen om olycksfallsförsäkring upphör på grund av att ett nytt äktenskap har ingåtts, har den efterlevande maken kvar sin rätt till efterlevandepension enligt arbetspensionssystemet. Den efterlevande maken har således möjlighet att även efter att ett nytt äktenskap har upplösts på nytt få efterlevandepension enligt lagen om pension för arbetstagare på basis av ett tidigare äktenskap under de förutsättningar som anges i nämnda lag. Skillnaderna mellan förmånerna inom olycksfalls- och arbetspensionssystemet och mellan förutsättningarna för dessa beror på karaktären av de risker som systemen tryggar. Utgångspunkten för olycksfallsförsäkringen är att täcka arbetsgivarens skadeståndsskyldighet vid olycksfall i arbetet. Dödsfall genom olyckshändelse är också en plötslig, överraskande händelse som inte går att förutse. Avsikten med olycksfallsförsäkringssystemet är att ersätta den skada som uppkommer genom makens död bedömd enligt de förhållanden som råder vid tidpunkten för olyckshändelsen. Familjepensionssystemet inom olycksfallsförsäkringen reformerades i början av Vid reformen beaktades även familjepensionsreformen i lagen om pension för arbetstagare och familjepensionslagen. Avsikten var att med hjälp av lagstiftning så detaljerat som möjligt trygga utkomstskyddet för barn och efterlevande makar. Olikheterna beträffande efterlevandepensionen enligt olycksfallsförsäkringen samt lagen om pension för arbetstagare och familjepensionslagen är motiverade och grundar sig på arbetsmarknadsorganisationernas gemensamma syn. Efterlevandepension enligt familjepensionslagen garanterar i sista hand den efterlevande maken en grundläggande försörjning enligt grundlagens 19 2 mom. tills hon eller han har fyllt 65 år. Helsingfors den 16 oktober 2001 Social- och hälsovårdsminister Maija Perho 5