TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä Maaliskuu 2015 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014

2 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 Päivämäärä 03/02/2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Hanna Peltonen Otso Lintinen Veli-Matti Hilla, Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Kalataloudellinen tarkkailuraportti Viite Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO P F

3 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Tutkimusmenetelmät Kalojen sisältämät metallipitoisuudet Sähkökoekalastukset Kirjanpitokalastus 5 3. Tarkkailutulokset Kalojen metallipitoisuudet Jormasjärvi Laakajärvi Kalliojärvi Kolmisoppi Kivijärvi Kiltuanjärvi Vertailu aikaisempiin tutkimustuloksiin sekä raja-arvoihin ja suosituksiin Sähkökoekalastukset Kirjanpitokalastus Jormasjärvi Kolmisoppi Yhteenveto Lähteet 28 LIITTEET Liite 1 Kalojen metallimääritysten tutkimustodistukset Liite 2 Kalojen metallipitoisuuksien vertailu Liite 3 Sähkökoekalastusten maastolomakkeet Liite 4 Kirjanpitokalastajien saaliit vuonna 2014

4 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA JOHDANTO Tässä raportissa on esitetty Talvivaaran kaivoksen ympäristötarkkailuun kuuluvan kalataloudellisen tarkkailun tulokset koskien vuotta Tarkkailuun sisältyi vuonna 2014 kalojen sisältämien metallipitoisuuksien tutkimus, sähkökoekalastukset Tuhkajoella sekä kirjanpitokalastus. 2. TUTKIMUSMENETELMÄT 2.1 Kalojen sisältämät metallipitoisuudet Vuonna 2014 kalojen raskasmetallipitoisuuksia määritettiin Jormasjärvestä, Laakajärvestä, Kalliojärvestä, Kiltuanjärvestä, Kivijärvestä ja Kolmisopista. Näytekalojen määrät ja lajit eri järvillä on esitetty taulukossa 1. Näytekalat saatiin alueen ammattikalastajilta, jotka olivat pyytäneet ne normaalin ammattikalastussaaliin ohessa huhtikuussa, kesäkuussa ja syyskuussa vuonna Ammattikalastajat pakastivat kalat, jotka myöhemmin toimitettiin Ramboll Analytics -laboratorioon. Laboratoriossa kalat sulatettiin ja fileoitiin. Metallianalytiikkaan otetut lihaskappaleet preparoitiin fileistä lasisella veitsellä. Taulukko 1. Näytekalojen määrät eri tutkimusjärviltä Ahven (kpl) Hauki (kpl) Kuha (kpl) Jormasjärvi Laakajärvi Kalliojärvi 6 Kolmisoppi 10 Kivijärvi 8 Kiltuanjärvi 10 Analysoituja raskasmetalleja olivat nikkeli (Ni), arseeni (As), elohopea (Hg), sinkki (Zn), kupari (Cu), kadmium (Cd), lyijy (Pb), koboltti (Co), barium (Ba) ja uraani (U). Jormasjärven ja Laakajärven näytekaloista määritettiin myös ikä, jotta voitiin selvittää, kasvoivatko kalojen raskasmetallipitoisuudet niiden vanhentuessa. Ahvenien ja kuhien ikä määritettiin kiduskannen operculum-luun sekä suomujen vuosirenkaista. Haukien ikä määritettiin hartian lukkoluusta (cleithrum) sekä suomuista. Jormasjärvi, Kolmisoppi ja Kalliojärvi sijaitsevat Sotkamossa, Kiltuanjärvi Sonkajärvellä, Kivijärvi Kajaanissa ja Laakajärvi Kajaanin, Sotkamon ja Sonkajärven alueilla. Kalliojärvi on Talvivaaran pohjoispuoleisista vuoden 2014 tutkimusjärvistä ensimmäinen vastaanottava järvi, josta seuraava virtaussuuntaan on Kolmisoppi ja viimeisenä Jormasjärvi (Kauppi ym. 2013). Kivijärvi on Talvivaaran eteläpuoleisista vuoden 2014 tutkimusjärvistä ensimmäinen vastaanottava järvi ja Laakajärvi sijaitsevat siitä alavirtaan. Kiltuanjärvi on tutkimusjärvistä eteläisin ja kaukaisimpana Talvivaarasta. Alueella on myös muita vesistöjä, mutta ne eivät kuuluneet vuoden 2014 kalojen metallipitoisuuksien tutkimusjärviin. Tutkitut järvet on esitetty kuvan 1 kartassa seuraavalla sivulla. Kuvassa näkyvät myös Tuhkajoen sähkökoekalastuspaikkojen sijainti suhteessa metallitutkimuksen järviin.

5 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Kuva 1. Tutkittujen järvien sekä vuoden 2014 sähkökoekalastusalojen sijainti

6 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Sähkökoekalastukset Sähkökoekalastukset toteutettiin kahdella alalla Tuhkajoessa (Kuva 2). Tuhkajoki laskee Kolmisopesta Jormasjärveen. Koealoista Tuhkajoki 5A sijaitsee hieman ylempänä joessa. Kuvissa 3 ja 4 seuraavalla sivulla on esitetty havainnekuvat koekalastusaloilta. Kuva 2. Tuhkajoen sähkökoekalastusalojen sijainti

7 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Kuva 3. Tuhkajoen ylempi sähkökoekalastusala 5A Kuva 4. Tuhkajoen sähkökoekalastusala 5B

8 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Sähkökoekalastukset toteutettiin akkukäyttöistä kannettavaa sähkökalastuslaitetta (Hans Grassl IG200/2) käyttäen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden (Böhling & Rahikainen (toim.) 1999) mukaisesti. Kalastukset suoritettiin alavirrasta ylävirtaan päin edeten kahden poistopyynnin menetelmällä. Sulkuverkkoja ei käytetty. Kaikki saaliskalat mitattiin millimetrin tarkkuudella. Lohikalat myös punnittiin yksitellen ja muista lajeista punnittiin lajikohtaiset yhteispainot. Sähkökoekalastusten yhteydessä kummankin sähkökoekalastusalan virtausnopeus arvioitiin olleen keskimääräinen (0,2-0,7 m/s). Veden kuitenkin arvioitiin olleen todella alhaalla vuodenaikaan nähden vähäisten sateiden takia. 2.3 Kirjanpitokalastus Vuonna 2014 mukana oli 4 Jormasjärvellä kalastanutta kirjanpitokalastajaa ja yksi Kolmisopella kalastanut kirjanpitokalastaja. Yksi Jormasjärven kirjanpitokalastajista on uusi, joten hänen ensimmäinen kirjanpitoaineistonsa koski vuoden 2014 kalastusta. Jormasjärven kirjanpitokalastajista kaksi toimii alueella myös ammattikalastajina. Kirjanpitäjät merkitsevät pyydyskohtaiset päivittäiset pyynti- ja saalistietonsa tarkoitukseen tehdyille lomakkeille. Jokavuotisen kalastuskirjanpidon avulla saadaan tietoa kohdejärven kalastuksesta. Kirjanpidon yhteydessä kalastajat saavat myös tilaisuuden ilmoittaa havaintojaan muun muassa alueen kalastusta, kaloja, kalakantoja ja vedenlaatua koskien. Kirjanpitokalastus menetelmänä perustuu yksikkösaaliin seurantaan. Yksikkösaalis on tietyllä pyydyksellä yhdellä pyyntiyksiköllä saatu saalis. Ihannetapauksessa yksikkösaaliissa havaitut muutokset kuvaavat suoraan kalakannassa tapahtuneita muutoksia. Ollakseen vertailukelpoinen kalakannassa tapahtuneisiin muutoksiin, yksikkösaaliin pitää täyttää tiettyjä ehtoja. Kalastuksen tulee olla vakioitua, eli samoilla pyydyksillä, samoilla paikoilla samojen kalastajien toimesta harjoitettua. Periaatteessa yksikkösaaliin oletetaan olevan suoraan verrannollinen kalakannan kokoon, jos edellä kuvatut reunaehdot täyttyvät. 3. TARKKAILUTULOKSET 3.1 Kalojen metallipitoisuudet Kaikkien tutkimusjärvien kalojen metallipitoisuuksien laboratoriotulokset on esitetty liitteen 1 tutkimustodistuksissa.

9 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Jormasjärvi Taulukossa 2 on esitetty Sotkamon Jormasjärven raskasmetallinäytekalojen tiedot. Taulukko 2. Sotkamon Jormasjärven raskasmetallipitoisuustutkimuksen näytekalat Näytekala Sukupuoli Paino (kg) Pituus (cm) Pyyntipäivä Ahven 1 n 0,182 25, Ahven 2 n 0,214 26, Ahven 3 n 0,135 23, Ahven 4 u 0,132 22, Ahven 5 u 0,152 23, Ahven 6 n 0,157 23, Ahven 7 n 0,187 25, Ahven 8 n 0,214 25, Ahven 9 n 0,165 23, Ahven 10 n 0,141 22, Hauki 1 u 1,336 61, Hauki 2 u 1,350 59, Hauki 3 u 1,147 57, Hauki 4 u 1,154 58, Hauki 5 n 0,966 55, Kuha 1 u 1,110 47, Kuha 2 u 1,030 50, Kuha 3 u 1,003 48, Kuha 4-0,971 48, Kuha 5 n 0,816 45, Kaikkien Jormasjärven näytekalojen metallipitoisuudet olivat elohopeaa ja sinkkiä lukuun ottamatta alle määritysrajan. Taulukossa 3 on esitetty näytekalojen elohopea- ja sinkkipitoisuudet sekä määritetyt iät. Taulukko 3. Jormasjärven näytekalojen elohopeaja sinkkipitoisuudet sekä ikä Näytekala Elohopea (mg/kg) Sinkki (mg/kg) Ikä Kuha 1 0,29 2,70 7 Kuha 2 0,30 2,30 8 Kuha 3 0,39 3,00 7 Kuha 4 0,52 2,90 8 Kuha 5 0,32 2,30 7 Hauki 1 0,73 2,60 8 Hauki 2 0,68 8,70 7 Hauki 3 0,64 4,50 7 Hauki 4 0,95 2,30 10 Hauki 5 0,49 3,80 6 Ahven 1 0,45 3,30 9 Ahven 2 0,53 3,00 9 Ahven 3 0,55 2,10 8 Ahven 4 0,40 3,10 8 Ahven 5 0,55 3,10 9 Ahven 6 0,52 2,60 9 Ahven 7 0,51 3,10 9 Ahven 8 0,56 2,60 9 Ahven 9 0,50 2,50 8 Ahven 10 0,53 2,80 9 Jormasjärven näytekuhat olivat 7- ja 8-vuotiaita. 8-vuotiaat olivat hieman pidempiä kuin 7- vuotiaat. Sinkki- ja elohopeapitoisuudet eivät kasvaneet kalojen iän ja pituuden kasvaessa, vaan

10 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA vaihtelut olivat yksilökohtaisia. Kuvassa 5 on esitetty näytekuhien elohopeapitoisuudet sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa kuhissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 6 on esitetty näytekuhien sinkkipitoisuudet. Kuva 5. Jormasjärven näytekuhien pituus, elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa kuhissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008) Kuva 6. Jormasjärven näytekuhien pituus ja sinkkipitoisuus

11 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Näytehauet olivat 6- ja 10-vuotiaita. Mukana oli yksi hidaskasvuinen yksilö, joka oli 10-vuotiaana samanpituinen kuin 7-vuotiaat yksilöt. Elohopeapitoisuudet korreloivat iän kanssa, mutta eivät yhtä selkeästi pituuden kanssa. Elohopea oli ehtinyt kerääntyä enemmän vanhempiin kuin nuorempiin yksilöihin. Sinkkipitoisuudet eivät kasvaneet kalojen iän ja pituuden kasvaessa, vaan vaihtelut olivat yksilökohtaisia. Haukiyksilöiden iät vaihtelivat enemmän kuin kuhien. Kuvassa 7 on esitetty näytehaukien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa hauissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 8 on esitetty näytehaukien sinkkipitoisuus. Kuva 7. Jormasjärven näytehaukien pituus, elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa hauissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008) Kuva 8. Jormasjärven näytehaukien pituus ja sinkkipitoisuus

12 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Näyteahvenet olivat 8- ja 9-vuotiaita. Yhtä hidaskasvuista yksilöä lukuun ottamatta 9-vuotiaat olivat hieman pidempiä kuin 8-vuotiaat. Sinkki- ja elohopeapitoisuudet eivät kasvaneet kalojen iän ja pituuden kasvaessa, vaan vaihtelut olivat yksilökohtaisia. Kuvassa 9 on esitetty näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 10 on esitetty näyteahvenien sinkkipitoisuus. Kuva 9. Jormasjärven näyteahvenien pituus, elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008) Kuva 10. Jormasjärven näyteahventen pituus ja sinkkipitoisuus

13 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Laakajärvi Taulukossa 4 on esitetty Sotkamon, Kajaanin ja Sonkajärven kuntien alueelle sijoittuvan Laakajärven raskasmetallinäytekalojen tiedot. Taulukko 4. Sotkamon, Kajaanin ja Sonkajärven kuntien alueelle sijoittuvan Laakajärven raskasmetallipitoisuustutkimuksen näytekalat Näytekala Sukupuoli Paino (kg) Pituus (cm) Pyyntipäivä Ahven 1 n 0,041 16, Ahven 2 n 0,063 18, Ahven 3 n 0,074 19, Ahven 4 n 0,546 34, Ahven 5 n 0,333 31, Ahven 6 n 0,392 30, Ahven 7 n 0,042 16, Ahven 8 n 0,041 16, Ahven 9 n 0,436 32, Ahven 10 n 0,288 28, Hauki 1 u 1,645 62, Hauki 2 n 2,046 70, Hauki 3 n 0,984 65, Hauki 4 n 1,431 61, Hauki 5 n 1,155 54, Kuha 1 n 1,114 49, Kuha 2 u 2,778 64, Kuha 3 u 1,531 56, Kuha 4 u 1,172 50, Kuha 5 u 1,652 57, Kuha 6 n 1,470 55, Laakajärven näytekalojen elohopea- ja sinkkipitoisuudet olivat määritysrajan yläpuolella. Lisäksi yhden hauen arseenipitoisuus ja yhden ahvenen bariumpitoisuus oli määritysrajan yläpuolella. Muiden metallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Taulukossa 5 on esitetty näytekalojen elohopea-, sinkki-, arseeni- ja bariumpitoisuudet sekä määritetyt iät. Taulukko 5. Laakajärven näytekalojen elohopea-, sinkki-, arseenipitoisuudet sekä ikä Näytekala Elohopea (mg/kg) Sinkki (mg/kg) Arseeni (mg/kg) Barium (mg/kg) Ikä Ahven 1 0,20 6,50 <0,1 0,31 5+ Ahven 2 0,23 4,40 <0,1 <0,2 5+ Ahven 3 0,26 3,00 <0,1 <0,2 6+ Ahven 4 0,80 3,40 <0,1 <0,2 11+ Ahven 5 0,85 3,30 <0,1 <0,2 12+ Ahven 6 0,60 3,50 <0,1 <0,2 10+ Ahven 7 0,18 0,18 <0,1 <0,2 5+ Ahven 8 0,28 0,28 <0,1 <0,2 6+ Ahven 9 0,89 0,89 <0,1 <0,2 10+ Ahven 10 0,74 0,74 <0,1 <0,2 9+ Hauki 1 0,51 3,50 0,39 <0,2 7+ Hauki 2 0,85 3,10 <0,1 <0,2 9+ Hauki 3 0,48 7,00 <0,1 <0,2 7+ Hauki 4 0,58 2,80 <0,1 <0,2 8+ Hauki 5 0,50 4,00 <0,1 <0,2 6+ Kuha 1 0,34 3,00 <0,1 <0,2 6+ Kuha 2 0,40 3,10 <0,1 <0,2 8+ Kuha 3 0,34 2,60 <0,1 <0,2 7+ Kuha 4 0,28 2,60 <0,1 <0,2 7+ Kuha 5 0,33 3,00 <0,1 <0,2 7+ Kuha 6 0,33 2,50 <0,1 <0,2 7+

14 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Laakajärven näytekuhat olivat 7+ ja 8+-vuotiaita. Pohjoisen pallonpuoliskon kalojen yhteiseksi syntymäpäiväksi on päätetty tammikuun 1. päivä (Raitaniemi, Nyberg & Torvi 2000). Kun kalojen luutumissa voidaan havaita seuraava kesän nopeamman kasvun vyöhyke, lisätään kalan iän perään +-merkki. Kuhien pituus kasvoi nuorimmasta vanhimpaan. Sinkki- ja elohopeapitoisuudet olivat korkeimmat vanhimmassa yksilössä, mutta nuorimman pitoisuudet eivät olleet pienimpiä. Kuvassa 11 on esitetty näytekuhien elohopeapitoisuudet sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa kuhissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 12 on esitetty näytekuhien sinkkipitoisuudet. Kuva 11. Laakajärven näytekuhien pituus, elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa kuhissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008) Kuva 12. Laakajärven näytekuhien pituus ja sinkkipitoisuus

15 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Näytehauet olivat 6- ja 9-vuotiaita. Elohopeapitoisuudet korreloivat iän kanssa, mutta eivät pituuden kanssa. Elohopea oli ehtinyt kerääntyä enemmän vanhempiin kuin nuorempiin yksilöihin. Sinkkipitoisuudet eivät kasvaneet kalojen iän ja pituuden kasvaessa, vaan vaihtelut olivat yksilökohtaisia. Kuvassa 13 on esitetty näytehaukien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa hauissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 14 on esitetty näytehaukien sinkkipitoisuus. Kuva 13. Laakajärven näytehaukien elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa hauissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008) Kuva 14. Laakajärven näytehaukien pituus ja sinkkipitoisuus

16 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Näyteahvenet olivat 5- ja 12-vuotiaita. Elohopeapitoisuudet olivat korkeampia vanhemmilla ja pidemmillä yksilöillä, mutta sinkkipitoisuudet eivät. Kuvassa 15 on esitetty eripituisten näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 16 on esitetty näyteahvenien sinkkipitoisuus. Kuva 15. Laakajärven näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008) Kuva 16. Laakajärven näyteahventen pituus ja sinkkipitoisuus

17 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Kalliojärvi Kalliojärven näyteahvenien elohopea- ja sinkkipitoisuudet olivat määritysrajan yläpuolella. Lisäksi yhden ahvenen bariumpitoisuus oli määritysrajan yläpuolella. Muiden metallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Taulukossa 6 on esitetty näytekalojen tiedot sekä elohopea-, sinkki- ja bariumpitoisuudet. Taulukko 6. Kalliojärven näytekalojen tiedot sekä elohopea-, sinkki- ja bariumpitoisuudet Kala Sukupuoli Paino (kg) Pituus (cm) Elohopea (mg/kg) Sinkki (mg/kg) Barium (mg/kg) Ahven 1 n 0,222 26,0 0,44 5,20 <0,2 Ahven 2 n 0,147 22,6 0,39 3,60 <0,2 Ahven 3 n 0,159 24,9 1,40 3,90 <0,2 Ahven 4 n 0,144 22,8 0,88 5,30 0,26 Ahven 5 n 0,194 25,0 0,56 3,80 <0,2 Ahven 6 n 0,070 17,9 0,27 3,60 <0,2 Kuvassa 17 on esitetty näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 18 seuraavalla sivulla on esitetty näyteahvenien sinkkipitoisuus. Pitoisuudet eivät korreloineet pituuden kanssa. Kuva 17. Kalliojärven näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008)

18 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Kuva 18. Kalliojärven näyteahventen pituus ja sinkkipitoisuus Kolmisoppi Kolmisopen näyteahvenien elohopea- ja sinkkipitoisuudet olivat määritysrajan yläpuolella. Lisäksi yhden ahvenen bariumpitoisuus oli määritysrajan yläpuolella. Muiden metallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Taulukossa 7 on esitetty näytekalojen tiedot sekä elohopea-, sinkki- ja bariumpitoisuudet. Taulukko 7. Kolmisopin näyteahvenien tiedot sekä elohopea-, sinkki- ja bariumpitoisuudet Kala Sukupuoli Paino (kg) Pituus (cm) Elohopea (mg/kg) Sinkki (mg/kg) Barium (mg/kg) Ahven 1 n 0,203 25,5 0,48 3,90 <0,2 Ahven 2 n 0,178 25,4 0,46 3,80 <0,2 Ahven 3 n 0,198 25,0 0,29 3,70 <0,2 Ahven 4 n 0,311 29,3 0,39 2,90 <0,2 Ahven 5 n 0,264 28,5 0,66 3,20 <0,2 Ahven 6 n 0,183 24,2 0,95 5,00 0,43 Ahven 7 n 0,198 26,0 0,68 4,70 <0,2 Ahven 8 n 0,144 22,5 0,55 4,80 <0,2 Ahven 9 n 0,214 26,2 0,40 3,70 <0,2 Ahven 10 0,183 24,2 0,53 3,30 <0,2

19 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Kuvassa 19 on esitetty näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 20 on esitetty näyteahvenien sinkkipitoisuus. Pitoisuudet eivät korreloineet pituuden kanssa. Kuva 19. Kolmisopin näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008) Kuva 20. Kolmisopin näyteahventen pituus ja sinkkipitoisuus

20 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Kivijärvi Kivijärven näyteahvenien elohopea- ja sinkkipitoisuudet olivat määritysrajan yläpuolella. Muiden metallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Taulukossa 8 on esitetty näytekalojen tiedot sekä elohopea- ja sinkkipitoisuudet. Taulukko 8. Kivijärven näyteahvenien tiedot sekä elohopea-, sinkkipitoisuudet Kala Sukupuoli Paino (kg) Pituus (cm) Elohopea (mg/kg) Sinkki (mg/kg) Ahven 1 n 0,227 26,2 0,53 3,60 Ahven 2 n 0,167 25,5 0,77 3,50 Ahven 3 n 0,214 27,3 0,51 3,60 Ahven 4 n 0,158 24,9 0,72 3,60 Ahven 5 u 0,130 22,5 0,36 3,10 Ahven 6 n 0,189 25,8 0,72 2,90 Ahven 7 n 0,137 22,1 0,55 3,30 Ahven 8 n 0,224 28,1 0,89 5,40 Kuvassa 21 on esitetty näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 22 seuraavalla sivulla on esitetty näyteahvenien sinkkipitoisuus. Pitoisuudet eivät korreloineet pituuden kanssa. Kuva 21. Kivijärven näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008)

21 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Kuva 22. Kivijärven näyteahventen pituus ja sinkkipitoisuus Kiltuanjärvi Kiltuanjärven näyteahvenien elohopea- ja sinkkipitoisuudet olivat määritysrajan yläpuolella. Lisäksi kolmen ahvenen bariumpitoisuudet olivat määritysrajan yläpuolella. Muiden metallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Taulukossa 9 on esitetty näytekalojen tiedot sekä elohopea-, sinkki- ja bariumpitoisuudet. Taulukko 9. Kiltuanjärven näyteahvenien tiedot sekä elohopea-, sinkki- ja bariumpitoisuudet Näytekala Sukupuoli Paino (kg) Pituus (cm) Elohopea (mg/kg) Sinkki (mg/kg) Barium (mg/kg) Ahven 1 n 0,256 24,0 0,57 4,20 <0,2 Ahven 2 n 0,122 22,3 0,39 3,30 <0,2 Ahven 3 n 0,265 27,5 0,73 3,90 <0,2 Ahven 4 n 0,156 24,1 0,56 3,10 <0,2 Ahven 5 n 0,103 21,5 0,34 4,80 0,29 Ahven 6 n 0,144 22,8 0,38 3,70 <0,2 Ahven 7 n 0,173 25,4 0,67 3,50 <0,2 Ahven 8 n 0,144 24,5 0,52 4,40 0,29 Ahven 9 n 0,175 24,9 0,73 5,00 0,22 Ahven 10 n 0,190 25,5 0,72 3,50 <0,2

22 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Kuvassa 23 on esitetty näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 24 on esitetty näyteahvenien sinkkipitoisuus. Elohopeapitoisuuksien ja kalojen pituuden välillä on havaittavissa korrelaatiota, mutta sinkkipitoisuuksien ja pituuden välillä ei. Kuva 23. Kiltuanjärven näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008) Kuva 24. Kiltuanjärven näyteahventen pituus ja sinkkipitoisuus Vertailu aikaisempiin tutkimustuloksiin sekä raja-arvoihin ja suosituksiin Jormasjärvellä ja Kalliojärvellä kalojen metallipitoisuuksia on aiemmin tutkittu vuosina 2008 (Hilli ym. 2009), 2010 (Virta ym. 2011), 2012 (Anttila ym. 2012, EVIRA 2014) ja 2013 (Taskila 2014, EVIRA 2014). Kolmisopissa ja Kivijärvellä tutkimuksia on aiemmin tehty vuosina 2008 (Hilli ym. 2009), 2010 (Virta ym. 2011) ja 2013 (Taskila 2014, EVIRA 2014). Laakajärvellä tutkimuksia on aiemmin tehty vuosina 2012 (Anttila ym. 2012, EVIRA 2014) ja 2013 (EVIRA 2014). Kiltuanjärvellä tutkimuksia on aiemmin tehty ainoastaan vuoden 2013 tarkkailussa (Taskila 2014). Vuoden 2008 tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää kalojen metallipitoisuuksien perustaso ennen kaivostoiminnan aloittamista.

23 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Tässä raportissa on keskitytty vertailemaan eri vuosien tuloksia järvikohtaisesti vuoden 2014 tutkimuksessa mukana olleiden lajien osalta. Kalojen metallipitoisuudet olivat vuoden 2014 tutkimuksessa kaiken kaikkiaan samalla tasolla kuin aikaisempien vuosien tutkimuksissa ja keskenään samalla tasolla eri tutkimusjärvissä. Vertailuun sopivia tuloksia kaivostoimintaa edeltäneeltä ajalta oli saatavilla ainoastaan Jormasjärvestä. Jormasjärven kalojen metallipitoisuudet ovat olleet kaivostoiminnan aloittamisen jälkeen samalla tasolla kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista vuonna Kalojen metallipitoisuudet ovat pysytelleet suurimmaksi osaksi vuoden 2014 määritysrajojen alapuolella tai niiden lähellä kaikkina tutkimusvuosina. Kalojen raskasmetalli- ja hivenainepitoisuuksien katsotaan olevan niin pieniä, ettei niistä aiheudu ihmiselle terveydellistä haittaa kalan yleisiä syöntisuosituksia ja niihin annettuja poikkeuksia noudattamalla (Venäläinen 2014). Eri vuosien tutkimusten kalojen metallipitoisuudet olennaisten metallien osalta on esitetty liitteessä 2. Vuonna 2014 elohopea ja sinkki olivat Jormasjärvellä ainoat laboratorion määritysrajan ylittäneet metallit, mutta niidenkin pitoisuudet ovat pysytelleet samalla tasolla eri vuosina. Kalliojärvellä, Kolmisopissa, Kivijärvellä ja Kiltuanjärvellä ainoat laboratorion määritysrajan ylittäneet metallit olivat elohopea ja sinkki sekä barium osassa näytekaloja. Laakajärvellä ainoat laboratorion määritysrajan ylittäneet metallit olivat elohopea ja sinkki sekä arseeni yhden hauen osalta ja barium yhden ahvenen osalta. Elohopea Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa kaloissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008) on tietyillä petokaloilla (mm. hauki) 1 mg/kg ja muilla kaloilla (mm. kuha ja ahven) 0,5 mg/kg. Jormasjärven näytekalojen elohopeapitoisuudet eivät ole ylittäneet sallittua enimmäispitoisuusrajaa, mutta muilla järvillä osa sisälsi elohopeaa yli enimmäispitoisuusrajan. Elohopeapitoisuudet ovat olleet keskimääräisellä Suomen sisävesien tasolla (Venäläinen 2014). Ympäristönlaatunormidirektiivissä (2008/105/EY) on asetettu kalojen sisältämän elohopeapitoisuuden raja-arvoksi 20 µg/kg -1 (0,02 mg/kg -1 ) (tuorepainoa). Raja-arvon pyrkimyksenä on suojata erityisesti pääasiallisena ravintonaan kalaa käyttäviä vesieliöitä (nisäkkäät ja linnut). Rajaarvo on ylittynyt kaikkina tutkimusvuosina kaikilla tutkituilla järvillä. Elohopean ympäristölaatunormi on huomattavan pieni verrattuna Suomessa mitattuihin kalojen elohopeapitoisuuksiin, mikä näkyy yleisesti laatunormin ylityksinä eri lajin kaloissa ympäri maata (Verta ym. 2010). Ilmaperäinen kuormitus on lisännyt elohopean huuhtoutumista. Maankäytöllä, etenkin metsätoimenpiteistä hakkuilla ja maanmuokkauksella, on vesien elohopeapitoisuutta kohottava vaikutus. Talvivaaran purkuvesien elohopeapitoisuudet ovat alhaisia, keskimäärin alle laboratorion määritysrajan. Sisävesien petokaloista, etenkin hauesta, voi saada tavanomaista suurempia määriä metyylielohopeaa (EVIRA 2013). Vierasaineet kerääntyvät kaloihin ajan kuluessa. EVIRA:n suosituksen mukaan lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä järvestä tai merestä pyydettyä haukea vain 1-2 kertaa kuussa annoskoon ollessa 100 g. Raskaana olevien ja imettävien äitien ei pitäisi syödä haukea lainkaan. Sisävesialueiden kalaa päivittäin syöviä suositellaan vähentämään muidenkin elohopeaa keräävien petokalojen (isokokoiset ahvenet, kuhat ja mateet) syömistä. Elohopean on kaloissa havaittu vaikuttavan hormonaalisesti sukutuotteiden kehitykseen, mädintuotantoon, kutukäyttäytymiseen ja kudun onnistumiseen (Verta ym. 2010). Joillakin kalaa syövillä linnuilla on havaittu lisääntymistuloksen huonontumista myös populaatioiden harvenemisena. Nisäkkäistä esimerkiksi minkissä on havaittu neurokemiallisia vaikutuksia.

24 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Sinkki Sinkille ei ole asetettu sallittua enimmäispitoisuutta. Kipsisakka-altaan vuodon aikana vuonna 2012 sinkkiä pääsi pohjoisessa Kalliojärveen asti ja etelässä suurin osa pidättäytyi Kivijärveen, mutta mittaustuloksissa ei näkynyt viitteitä aineiden kulkeutumisesta pohjoisessa Jormasjärveen ja etelässä Laakajärveen saakka (Kauppi ym. 2013). Kalojen pitoisuudet ovat pysyneet kaivostoimintaa edeltäneellä tasolla. Sinkki on välttämätön hivenaine eliöille, mutta suurena pitoisuutena se on erittäin myrkyllistä mm. joillekin kaloille (TUKES 2012). Arseeni Kipsisakka-altaan vuodon aikana vuonna 2012 vesistöön pääsi arseenia, mutta sen pitoisuudet olivat huomattavasti pienempiä kuin esimerkiksi sinkin ja kadmiumin (Kauppi ym. 2013). Mittaustuloksissa ei näkynyt viitteitä aineiden kulkeutumisesta pohjoisessa Jormasjärveen ja etelässä Laakajärveen saakka. Arseenille ei ole asetettu enimmäispitoisuutta kalassa, mutta sen päivittäisen saannin rajaarvoksi elintarvikkeista on asetettu 0,56 µg/kg rp (raakapaino) eli 0,00056 mg/kg rp. Aikuisella 70 kg painavalla ihmisellä raja-arvo ylittyisi syömällä päivittäin yli 100 g haukea, jonka arseenipitoisuus olisi sama kuin vuoden 2014 näytehauella, jonka pitoisuus ylitti määritysrajan. EVIRA:n suosituksen mukaan lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä järvestä tai merestä pyydettyä haukea vain 1-2 kertaa kuussa annoskoon ollessa 100 g (EVIRA 2013). Epäorgaaninen arseeni kuuluu ihmisille syöpävaarallisiin yhdisteisiin. Laakajärven yksittäisten haukien arseenipitoisuudet ovat ajoittain olleet koholla aikaisemminkin. Talvivaaran kaivoksen purkuvesien arseenipitoisuudet ovat alhaisia, joten hauen arseenipitoisuus ei ole todennäköisesti yhteydessä purkuvesiin. Barium Bariumille ei ole asetettu enimmäispitoisuutta kalassa. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet oppaassa on bariumin enimmäissaannin raja-arvoksi ihmiselle asetettu 20 µg/kg/vrk eli 0,02 mg/kg/vrk (Reinikainen 2007). Tässä tutkimuksessa todetuilla pitoisuuksilla enimmäissaannin raja-arvon ylittymisestä ei ole vaaraa tutkimusjärven kaloja syömällä. Bariumin ei ole todistettu aiheuttavan syöpää tai mutaatioita (WHO 2011). Sen on havaittu aiheuttavan munuaissairautta laboratorio-eläimissä, mutta ihmiselle suurimpana uhkana pidetään sen verenpainetta kohottavaa vaikutusta. 3.2 Sähkökoekalastukset Sähkökoekalastusten koealakohtaiset perustiedot ja saaliit on esitetty liitteen 3 sähkökoekalastuslomakkeissa. Sähkökoekalastusten koskialueet olivat kivipohjaisia (80 % isoja kiviä). Vesikasvillisuus oli pääasiassa vesisammalia, joiden peittävyys oli ylemmällä koealalla 5A 80 % ja alemmalla koealalla 5B 50 %. Vesisammalien lisäksi oli koealalla 5B hieman putkilokasveja. Pohja ei ollut liettynyt, eikä vesisammalien pinnalla havaittu sakkaa.

25 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Elokuun 2014 sähkökoekalastuksissa saatiin Tuhkajoen ylemmältä koealalta 5A saaliiksi taimenia (Kuva 25) sekä muutama särki ja yksi harjus (Taulukko 10). Alemmalta koealalta 5B saatiin särkiä ja taimenia sekä muutamia ahvenia, haukia ja harjuksia. Kalatiheydet sähkökoekalastuksissa olivat muuten pieniä, mutta ylemmän koealan 5A taimentiheys oli muita korkeampi (15 kpl/aari). Kuva 25. Tuhkajoen taimen Taulukko 10. Tuhkajoen vuoden 2014 sähkökoekalastuksien tulokset (yks.=yksilöä, a=aari=100m 2 ) Saalis (yks.) eri kalastuskerroilla Koeala Pvm Pinta-ala (m 2 ) Laji Saalis (yks./koeala) Saalis (yks./a) Tuhkajoki 5A Taimen Särki Harjus 1 1 0,4 Tuhkajoki 5B Taimen Särki Harjus Ahven Hauki Koealoilla 5A ja 5B on tehty sähkökoekalastuksia vuodesta 2009 alkaen vuosittain (Pöyry Finland Oy 2014, Pöyry Finland Oy 2012, Pöyry Finland Oy 2012b, Virta ym. 2011, Pöyry Finland Oy 2010). Taimenia on saatu saaliiksi kummaltakin koealalta kaikkina tarkkailuvuosina (Taulukko 11, seuraava sivu). Vuoden 2014 saaliista laskettu taimentiheys oli tarkkailujakson toiseksi suurin ylemmällä koealalla 5A ja suurin alemmalla koealalla 5B. Tuhkajoesta otettiin kesällä 2013 n. 100 kpl taimenia (valtaosa kesän vanhoja) säilytykseen RKTL:n laitokselle (V.M. Hilla, henkilökohtainen tiedonanto, ). Kalojen poistopyynti ei näy tuloksissa. Taimentiheydet ovat olleet kaikkina tutkimusvuosina suurempia ylemmällä alueella. Taimenien joukossa on kaikkina tutkimusvuosina ollut useita kesän vanhoja yksilöitä, joten kudun Tuhkajoen alaosilla voidaan katsoa onnistuneen. Tuhkajoen taimenet ovat geneettisen selvityksen (Hilli ym. 2009) mukaan luonnonkantaa.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY KALATALOUSTARKKAILU 16X170583 10.4.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVc Kalataloustarkkailu Talvivaaran kaivoksen kalataloustarkkailu v. 2013 1 Sisältö 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA

Lisätiedot

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara

Lisätiedot

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VIII: TERRAFAMEN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015

TERRAFAME OY OSA VIII: TERRAFAMEN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015 Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä Huhtikuu 2016 TERRAFAME OY OSA VIII: TERRAFAMEN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015 TERRAFAME OY OSA VII: TERRAFAMEN

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp

Kupari mg/kg tp. Sinkki mg/kg tp. Arseeni mg/kg tp Taulukko 6. Kierros 2 Jormasjärvi Jormasjärvi ahven 0,037 0,78 0,023

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS

HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 7.10.2015 Viite 1510019903 HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015 1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 185289 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 13.10.2015, näytteet otettu 13.10.2015 Näytteenottaja: Kati Lorjo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 176/2008 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Heinolan Laviassuon alapuolisen

Lisätiedot

20.8.2007. Kalojen 137 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 2005

20.8.2007. Kalojen 137 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 2005 2.8.27 Kalojen 37 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 25 Evira-STUK -yhteishanke, PILOT HGCS Ritva Saxén, STUK Anja Hallikainen, Evira Johdanto Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta

Lisätiedot

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä

Lisätiedot

Julkisselvittäjä, asianajaja, varatuomari Jari Salminen Fabianinkatu 29 B, Helsinki

Julkisselvittäjä, asianajaja, varatuomari Jari Salminen Fabianinkatu 29 B, Helsinki (./) 0 UJ I (./) c::: UJ > UJ Pohjois-Suomen alueha llintovirasto PL 293, 90101 Oulu kirjaamo. pohjois@avi.fi Eversheds Asianajotoimisto Oy Fabianinkatu 29 B FI-00100 Helsinki Finland T: +358 (0)10 684

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2008-2010 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma 2.2.2010 1 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 178531 (WVEHMAA/P1), saapunut 4.5.2015, näytteet otettu 4.5.2015 (11:00) Näytteenottaja: Terv.tark. Konsta Kulmala NÄYTTEET

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013 Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.

Lisätiedot

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten

Lisätiedot

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset

Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset Norilsk Nickel Oy Harjavallan tehtaan nikkelipäästön kalataloudelliset vaikutukset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 24.3.2015 Holsti Kokemäki Anna Väisänen, KVVY ry Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 189/2009 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Sorsajoen sähkö- ja katiskakoekalastusten,

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 157803 (WRAISIO/R2), saapunut 15.7.2013, näytteet otettu 15.7.2013 (13:30) Näytteenottaja: SaKo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 16.9.2015 - pintavesien kemiallisesta luokittelusta Pintavesien kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet 16.9.2015 Petri Poikonen 2 Pintavesien kemiallisen tilan

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto heinäkuu 2017

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto heinäkuu 2017 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto heinäkuu 2017 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet otettiin 17.-18.7.

Lisätiedot

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015

OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 KALATALOUSTARKKAILU 2015 16X269928 2.5.2015 OULUJOEN JA SEN SIVUVESISTÖJEN KALATALOUSTARKKAILU V. 2015 Kalastuskirjanpidon perustulokset Oulujoen ja sen sivuvesistöjen kalataloustarkkailu v. 2015 Kalastuskirjanpidon

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2007

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2007 SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 166/2008 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Summanjoen yläosan

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WNAANT/N1), saapunut , näytteet otettu (09:40) Näytteenottaja: VS

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WNAANT/N1), saapunut , näytteet otettu (09:40) Näytteenottaja: VS TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Tekninen keskus Ympäristönvalvontapalvelut PL 100 21201 RAISIO Tilausnro 156291 (WNAANT/N1), saapunut 4.6.2013, näytteet otettu 4.6.2013 (09:40) Näytteenottaja: VS

Lisätiedot

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Kalastuksen muutokset Koitereella

Kalastuksen muutokset Koitereella KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 296 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen muutokset Koitereella 1998-2002 Enonkoski 2003 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika

Lisätiedot

Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila.

Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila. 13. Kuvaus (sanallinen yhteenveto) hankkeen vaikutusalueen ympäristön ja vesistön tilasta sekä kalastosta ja kalastuksesta ja tilan kehittymisestä sen jälkeen, kun kaivoksen vesiä on alettu johtamaan purkuputken

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 16WWE0242 28.1.2011 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010 Osa IV d Biologinen tarkkailu maa-alueilla 16WWE0242 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010 Osa IV d Biologinen tarkkailu

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VII: SEDIMENTIN LAATU JA NUASJÄRVEN PURKUPUTKEN VAIKU- TUSTARKKAILU

TERRAFAME OY OSA VII: SEDIMENTIN LAATU JA NUASJÄRVEN PURKUPUTKEN VAIKU- TUSTARKKAILU Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä Toukokuu, 2016 TERRAFAME OY OSA VII: SEDIMENTIN LAATU JA NUASJÄRVEN PURKUPUTKEN VAIKU- TUSTARKKAILU TERRAFAME OY OSA VII: SEDIMENTIN

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

YARA SUOMI OY KALSIUMFOSFAATTISAKAN KAATOPAIKKAKELPOISUUS

YARA SUOMI OY KALSIUMFOSFAATTISAKAN KAATOPAIKKAKELPOISUUS LIITE 13b Vastaanottaja Yara Suomi Oy Lauri Kaitanen Uudenkaupungin tehtaat PL 5 23501 UUSIKAUPUNKI Päivämäärä 8.1.2016 Viite 1510005420/3-4 YARA SUOMI OY KALSIUMFOSFAATTISAKAN KAATOPAIKKAKELPOISUUS YARA

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS

FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS KALATALOUSTARKKAILU 214 16WWE1947 4.3.215 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & LUKE/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 214 Fortum Power and

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU AHMA YMPÄRISTÖ OY 10 577 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA II KALATALOUSTARKKAILU 2013 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2013 OSA II: KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 17.3.2014 Simo Paksuniemi, iktyonomi

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot