Miten maamme tulee näistä vaikeuksista taloudellisesti selviytymään edellyttäen, ettei aseellista selkkausta

Transkriptio

1 s 26 VOIMMEKO KESTÄÄ s: s= a sse ss sssssss s s s s s s s s s Puhe Vallilan työväentalolla 29/ Helsingin Sanomain selostus. Puhuja palautti aluksi kuulijainsa mieliin sen ahdingon ja taloudellisen pulan, minkä maailmansota aiheutti meidänkin maassamme, sekä totesi sitten, että Eurooppa on jälleen joutunut uuteen sotatilanteeseen. Sota on jo kestänyt kolme kuukautta, eikä kukaan tiedä, milloin se päättyy ja mitä se tuo tullessaan. Sen vaikutukset alkavat vähitellen tuntua kaikkialla maailmassa. Lisäksi olemme saaneet oman pulmamme Itäisen naapurimme kanssa, mikä sekin osaltaan tuo vaikeuksia maallemme. Miten maamme tulee näistä vaikeuksista taloudellisesti selviytymään edellyttäen, ettei aseellista selkkausta synny. Ministeri Tanner huomautti, että asemamme on nyt aivan toinen kuin maailmansodan alkaessa. Suomi oli silloin Venäjään sidottu, se oli tämän valtakunnan osa, joka ei saanut vapaasti määrätä kaikista sitä koskevista asioista. Nyt maamme on itsenäinen. Itsenäisyytensä

2 aikana on maamme korottanut taloudellisen elämänsä monta porrasta ylemmäksi. Esitettyään valaisevia esimerkkejä siitä taloudellisesta noususta, joka maassamme kuluneen 20 vuoden aikana on ollut havaittavissa, puhuja sanoi tämän antaneen meille uusia mahdollisuuksia ja entistä rikkaampia lähteitä, joika nyt vaikeuksien koittaessa voimme ammentaa helpotusta. Mitä valkeuksia meillä tähän mennssä on ollut havaittavissa. Pari ilmiötä on ollut sellaista, että suuri yleisökin on ne huomannut. Ensimmäinen niistä oli yleisön ryntääminen puoteihin sodan alkaessa ja eräitten kulutustavaroitten tilapäinen loppuminen suuren ostovimman takia. Toisena Ilmiönä havaittiin, jokin aika sitten, että yleisö alkoi suuressa määrin ottaa talletuksiaan pankeista. Seteleistä tuli tällöin niin suuri puute, että Suomen Pankin oli kiireesti pantava setelipainonsa pyörimään. Lyhyen ajan kuluessa pa nettiin seteleitä milj. markan arvosta setelikantamme noustessa sen johdosta miljonnaan. Tästä ryntäyksestä oli seurauksena se, että raha tuli tiukalle. Pankit eivät voineet moneen viikkoon myöntää uutta luottoa, onpa luoton saanti yhä edelleenkin tiukemmalla kuin ennen.tästä on ollut seurauksena mm. se, että rakennuksia on jäänyt kesken luoton puutteessa. Mutta näitten kaikkien havaittavissa olevien ilmiöiden ohessa on pinnan alla havaittaiissa muitakin tekijöitä, Jotka vaikuttavat häiritsevästi kansantalouteemme. Varsinkin meriteitten tukkeutuminen tuottaa haittaa Suomelle sillä ulkomaankauppammehan tapahtuu suurimmaksi osaksi vesitse. Ja kaupan vaikeutuminen on yhä edelleen lisäytymässä miinavaaran, saarron yms. sodalle ominaisten seikkojen takia. Kuljetuskustannusten kallistuessa on myös tavaran hinta noussut. Esimerkkinä siitä voidaan mm. mainita, että englantilaiset hiilet, jotka ennen so-

3 taa maksoivat noin 300 markkaa tonni, maksavat nyt suunnilleen 600 markkaa. Kaikki tämä vaikuttaa hintoihin kotimaassamme. Ministeri Tanner kuvasi sitten niitä vaikeuksia, mitä tämä aika on aiheuttanut valtion taloudelle ja varsinkin budjetin laadinnalle, sekä niitä kaikille tuttuja säännöstelytoimenpiteitä, joihin hallituksen on ollut pakko ryhtyä ulkomaankaupan valvontaan nähden. Lisenssitoimikunta on suorittanut tehtävänsä hyvin. Se on saanut pysytetyksi tuonnin ja viennin tasapainossa, joten ei ole jouduttu käyttämään Suomen Pankin kassareservejä tuontiimme rahoittamiseen. Kansanhuoltoministerlö on taas "siunannut" meitä sokeri- ja kahvikorteilla ja myös nestemäisten polttoaineiden säännöstely on otettu käytäntöön. Yleisön on vain syytä suhtautua rauhallisesti tilanteeseen eikä turhan päiten varastoitava säännöstelyn ulkopuolella olevia kulutustavaroita, sillä silloin voidaan olla pakotettuja ottamaan yhä uusi kortteja käytäntöön. Miten asiamme tätä nykyä ovatf Tärkeintä on tietää, riittävätkö elintarvikkeet. Tähän kysymykseen vastattaessa on otettava huomioon maataloutemme kasvu ja nousu itsenäisyyden aikana. Maailmansodan alkaessa riitti omassa maassa viljelty v i l j a vain 4 kuukaudeksi vuodessa, mutta nyt omavaraisuutemme nousee tässä suhteessa 90 prosenttiin ilman säännöstelyä. Vain l/lo syömäviljastamme on tuonnin varassa. Kun viljaa on viime aikoina tuotu maahamme varsin huomattavat määrät, ei leipäviljasta pitäisi ttilla puutetta. Mitä taas v o i h i n, j u u s t o o n, l i h a a n ja k a - n a n m u n i i n tulee, niin niitähän maamme on Viime vuosina tuottanut yli oman kulutuksen. Näitä tuotteita on myyty ulkomaille jopa alihintaan, jotta olisimme päässeet ylituotannosta eroon ja tätä vientiä valtion on ollut pakko tukea vientipalkkioin. M a r g a r i i n i - \

4 - 4-2 t e o l l i s u u s kyllä näyttää joutuvan pysähdyksiin, sillä maahamme ei nyt kannata tuoda margariinin valmistukseen tarvittavia raaka-aineitä, mutta syökäämme margariinin asemasta parempaa ja ravitsevampaa rasva-ainetta, voita. Maataloutemme tuottaa siis meille tarpeeksi elintarvikkeita. P o l t t o a i n e e s t a k a a n el maassamme pitäisi puutetta syntyä, niin kuin alussa tunnuttiin pelättävän, sillä halkojahan saadaan tästä maasta vaikka kuinka paljon. Sitten ministeri Tanner siirtyi ulkomaankaupan alalle. Hän sanoi ulkomaankauppamme kehittyneen suotuisammin kuin mitä on uskallettu odottaa. Tämän vuoden syyskuussa oli tuonnin arvo 561,7 miljoonaa (vastaavana aikana viime vuonna 744,6 miljoonaa) ja lokakuussa miljoonaa ( 760 miljoonaa) eli siis näiden kahden kuukauden aikana yhteensä 1.181,4 miljoonaa (1.504,6 miljoonaa). Viennin arvo oli tämän vuoden syyskuussa miljoonaa (789 miljoonaa) lokakuussa 571,4 miljoonaa (877,4 miljoonaa), eli yhteensä 1199 miljoonaa (1666,4, miljoonaa). Kauppataseemme on siis nytkin pysynyt aktiivisena, ylijäämä syys-lokakuun ajalta on 17,8 miljoonaa markkaa. Tuontlmme ja vientimme on yhteensä vain l/4 pienempi kuin syys-lokakuussa Tämä on, kuten sanottu, odotettua parempi tuloa, sillä olimme ottaneet huomioon sen mahdollisuuden, että ulkomaankauppamme olisi vähentynyt sodan takia jopa puolella. "Mutta kauppa näyttää aina löytävän tiensä", totesi ministeri Tanner. On vältetty, että Venäjä voisi häiritsevästi vaikuttaa ulkomaankauppaamme. Tähän sillä ei ole mahdollisuuksia. Aikaisemmin Venäjän yhteydessä eläessämme m u u n - tautui puolet ulkomaankaupastamme Venäjälle. Mutta itsenäisyytemme VenäjtP-kauppaamme tyrehtyi. Sen sijaan olemme löytäneet tuotteillemme muita markkinoita. Venäjän-kaup-

5 / painine arvo on nykyisin aivan mitätön, 150 miljoonaa markkaa. Jos se otetaan meiltä pois, ei se suuriakaan merkitse. sitä seikkaa, Ministeri Tanner korosti erikoisesti että tuotanto on maassamme useilla aloilla täydessä käynnissä. K o t i m a r k k i n a t e o l i s u u - t e m m e on vapautunut sodan johdosta ulkomaisesta kilpailusta ja työskentelee nyt "täydellä höyryllä". Se on varmaan tyytyväinen nykyiseen tehokkaaseen "tulli- suojaan". S a h a t e o l l i s u u d e n k i n alalla on ollut havaittavissa vilkastumista. Hinnat ovat nousemassa, ja kysyntä on suuri. Myös S e l l u l o o s a n kysyntä on vilkasta. Tehtaat ovatkin voineet myydä suuret varastonsa odotettua parempiin hintoihin. Myös p a- p e r i ä menee kaupaksi niin paljon kuin saamme kuljetetuksi sitä ulkomaille. Kaiken edellisen perusteella ministeri Tanner totesikin että vientiteollisuutemme työskentelee jokseenkin normaalisti ja voi pitää palveluksessaan jokseenkin entisen määrän työntekijöitä. Entä rahammel Suomen Pankin hallussa oleva "rautainen reservi" käsittää milj. markkaa ulkomaan saatavia ja milj. markkaa kultaa eli yhteensä milj. markkaa. Tästä valuuttavarastosta olemme joutuneet käyttämään 300 milj. markkaa, mikä johtuu siitä, että meidän nyt täytyt maksaa ostomme jo tavaroita tilatessamme emmekä enää saa kuukausia kestäviä maksuaikoja niin kuin ennen sotaa. Joudumme siis maksamaan tavaran tätä nykyä etukäteen, siis ennenkuin se on vielä edes saapunut maahan. Budjetti on niinikään saatu suurempia valkeuksia. lasku, tasapainoon ilman Mutta sen sijaan meitä odottaa eräs jota emme aikaisemmin ole voineet ottaa huomioon. Tarkoitan nykyistä puolustusvalvontaamme. Se koskee niin

6 yksityistä kiin valtiotakin. Laskun maksamista varten olemme laskeneet liikkeelle puolustuslainan. Mutta jos menot yhä kasvavat, voi eteemme tulla hetki, jolloin menojamme ei enää saada tasapainoon muuta kuin lainavaroilla. Suomi on tässä suhteessa edullisessa asemassa, sillä lainareservimme ovat hyvin suuret. Meidän valtiovelkamme on vain milj. markkaa, mistä 2/3 on kotimaista ja ]/3 ulkomaista. Kutakin maamme asukasta kohden tulee tästä velasta vähän yli markkaa, mikä on mitättömän pieni summa muiden valtioiden kansalaisiin verraten. Niinpä l vuotta sitten suorittamani laskelman mukaan Ruotsin valtiovelka tuli Jokaista maan asukasta kohden markkaa, mutta Englannissa kokonaista ^5.000 markkaa. Työoloista puheenollen ministeri Tanner huomautti, että jokin osa väestöä voi joutua työttömäksi. Työttömyyden torjumiseksi hallituksella on "listalla" tarpeellisia töitä noin 2-4 miljardin edestä. Töiden rahoittamista varten on S u h d a n n e rah a s t o s s a varoja 1,5 miljardia markkaa, mikä summa voidaan milloin tahansa käyttää tähän tarkoitukseen, se kun on sijoitettu sillä tavalla, ettei sen käytäntöön ottaminen rasita kansattalouttamme. Ministeri Tanner sanoi eräänä iltana istuneensa radion ääressä ja kuulleensa Venäjältä esitetyn "synkän sadun" siitä, miten maamme talous on rempallaan ja kansa sen johdosta tyytymätöntä. Tämän johdosta ministeri Tanner viittasi esittämäänsä ja totesi, etteivät mahdollisuutemme ole aivan huonot. Mutta hän sanoi samalla, että Europan nykyisen sodan aikana kaikki köyhtyvät. Sen vuoksi mekään emme saa Ihmetellä, jos elintasomme alenee ja kansallistulomroe vähentyvät.