Työllisten määrä vähenee, yhä useampi työvoiman ulkopuolella
|
|
- Onni Niemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työmarkkinat 2010 Työvoimatilasto 2009, joulukuu ja 4. neljännes Työllisten määrä vähenee, yhä useampi työvoiman ulkopuolella Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2009 joulukuussa työllisiä oli vähemmän kuin edellisvuoden joulukuussa. Työttömien määrä lisääntyi :lla ja työttömyysaste kasvoi 1,8 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta. Työvoiman ulkopuolella oli joulukuussa henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2009 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 8,2 prosenttia, lähes kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2008 työttömyysaste, joka oli 6,4 prosenttiyksikköä. Työlliset ja työllisten trendi 1989/ /12 Työllisiä oli vuoden 2009 joulukuussa , mikä oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli vähemmän ja naisia vähemmän kuin vuoden 2008 joulukuussa. Palkansaajien määrä laski, mutta yrittäjien määrä pysyi lähes ennallaan. Työllisten määrä väheni Etelä-, Länsi- ja Itä- Suomen lääneissä. Työllisyysaste eli työllisten osuus vuotiaista oli joulukuussa 67,0 prosenttia, mikä oli 2,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 67,3 prosenttia. Miesten työllisyysaste laski edellisen vuoden joulukuusta 3,7 prosenttiyksikköä 66,9 prosenttiin ja naisten työllisyysaste 1,5 prosenttiyksikköä 67,0 prosenttiin. Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2009 joulukuussa , mikä oli enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Työttömien miesten määrä lisääntyi :lla ja työttömien naisten :lla. Työttömyysaste oli joulukuussa 7,9 prosenttia, mikä oli 1,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen trendi oli joulukuussa 9,0 prosenttia. Miesten työttömyysaste kasvoi 2,6 prosenttiyksikköä Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
2 8,7 prosenttiin ja naisten 0,9 prosenttiyksikköä seitsemään prosenttiin vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli joulukuussa 20,2 prosenttia, mikä oli 7,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Nuorten työttömyysasteen trendi oli 23,7 prosenttia. Työttömyysaste oli pienin Etelä-Suomen läänissä, 6,3 prosenttia, ja suurin Itä-Suomen läänissä, 10,6 prosenttia. Työvoimaan kuulumattomia työikäisiä oli joulukuussa , mikä oli enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyyden muutokset 2009/ /12 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Vuosi/Kuukausi 2009/ / / / henkeä Prosenttia (%) vuotias väestö ,5 Työvoima yhteensä ,6 Työlliset yhteensä ,5 palkansaajat ,8 yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet ,3 Työttömät ,5 Työvoimaan kuulumattomat yhteensä ,6 Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä Työllisyysaste (15 64 vuotiaat), % 67,0 69,5 2,6 Työttömyysaste, % 7,9 6,1 1,8 Työvoimaosuus, % 64,9 66,2 1,4 -sarake laskettu pyöristämättömistä luvuista. Tiedot ovat ILO/EU -määritelmän mukaisia. Työvoimatutkimuksen vuoden 2009 neljännen vuosineljänneksen tiedot Vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä työllisiä oli keskimäärin henkeä eli vähemmän kuin vuoden 2008 vastaavana aikana. Työllisyyden vähenemisestä noin puolet tuli teollisuuden ( ) ja rakentamisen ( ) toimialaryhmistä. Muita selvästi laskevia toimialoja olivat moottoriajoneuvojen kauppa ( ), tukkukauppa ( ) sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (-9 000). Työttömiä vuoden viimeisellä neljänneksellä oli keskimäärin henkeä, mikä oli enemmän kuin vuoden 2008 loka-joulukuussa. Vuoden viimeisen neljänneksen työttömyysaste nousi 2,2 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon, ja oli 8,2 prosenttia, sama kuin vuoden 2009 vuosikeskiarvo. Työllisten tekemä työtuntien määrä neljännellä neljänneksellä väheni noin 58 miljoonaa tuntia eli 5,4 prosenttia verrattuna vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon. Työtuntien määrä työllistä kohti väheni kaikilla vuoden 2009 vuosineljänneksillä. Työllisyyden muutokset 2009/IV Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2009/IV 2009/IV henkeä Prosenttia (%) Työvoima yhteensä ,7 Työlliset yhteensä ,1 Työttömät, yhteensä ,0 miehet ,2 naiset ,6 -sarake laskettu pyöristämättömistä luvuista. Tiedot ovat ILO/EU -määritelmän mukaisia. Työvoimatutkimuksen vuoden 2009 vuosikeskiarvot Työllisiä vuonna 2009 oli keskimäärin , mikä oli vähemmän kuin vuonna Miesten työllisyys väheni ja naisten henkeä. Vuoden 2009 työllisyysaste oli 68,3 prosenttia, kun se vuonna 2008 oli 70,6 prosenttia. 2
3 Vuoden 2009 työttömyysaste oli 8,2 prosenttia. Vuoden 2008 työttömyysaste oli 6,4 prosenttia ja vuonna 2007 se oli 6,9 prosenttia. Työttömiä oli vuonna 2009 keskimäärin , mikä oli enemmän kuin vuonna Työllisten tekemien työtuntien määrä vuonna 2009 oli noin 6 prosenttia pienempi kuin vuonna Työllisten määrä väheni samanaikaisesti 2,9 prosenttia, joten työpanoksen määrä työllistä kohti on supistunut selvästi. Vuonna 2008 työlliset tekivät keskimäärin tuntia vuodessa, mutta vuonna 2009 vastaava luku oli työtuntia vuodessa. Työvoimatutkimuksen vuoden 2009 keskeiset tunnusluvut löytyvät työvoimatutkimuksen aikasarjataulukoista osoitteesta: Työvoimatutkimuksen vuositietojen julkaisutapa uudistetaan. Vuositietojen raportointi jaetaan useampaan osaan ja ensimmäinen julkaisu, yleiskatsaus vuoden 2009 vuositiedoista julkaistaan helmikuun 16. päivä. Kesäkuussa julkaistaan katsaus työajoissa ja työsuhteissa tapahtuneisiin muutoksiin. Syksyllä julkaistaan painettu vuosikirja. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tiedot Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun 2009 lopussa kaikkiaan työttömyysturvalain ja työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Työttömien työnhakijoiden määrä oli suurempi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Työttömyys kasvoi edellisestä vuodesta Kainuuta lukuun ottamatta kaikkien muiden TE-keskusten alueilla. Eniten työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi Varsinais-Suomessa (47 %), Uudellamaalla (44 %) ja Pirkanmaalla (38 %). Joulukuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautuneita henkilökohtaisesti lomautettuja oli , mikä oli enemmän kuin vuosi sitten. Työvoimapoliittisin toimenpitein sijoitettuja oli joulukuun lopussa yhteensä , mikä oli vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Toimenpiteiden piirissä oli 2,9 prosenttia työvoimasta. Työttöminä työnhakijoina työ- ja elinkeinotoimistoissa oli alle 25-vuotiasta työtöntä. Heidän määränsä oli suurempi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettiin joulukuussa uutta avointa työpaikkaa eli vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Muutokset 2009/ /12 työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Työttömät työnhakijat yli vuoden työttömänä olleet Toimenpiteillä yhteensä tukitoimenpitein työllistetyt työvoimakoulutuksessa työharjoittelussa, vuorottelutyössä Uudet avoimet työpaikat työ- ja elinkeinotoimistoissa -sarake laskettu pyöristämättömistä luvuista. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteystiedot: Petri Syvänen puh , Linkit Vuosi/Kuukausi 2009/ / / / henkeä Prosenttia (%) , , , , , , ,5 Työvoimatutkimuksen päivitetyt taulukot: Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston eroista on kerrottu työvoimatutkimuksen laatuselosteessa. Menetelmäseloste lomautetuista: Kausitasoitetusta trendistä: 3
4 Tuoreimmat EU:n julkaisemat kausitasoitetut työttömyysluvut (englanniksi) löytyvät Eurostatin kotisivulta Population and social conditions -aihealueelta. Avoimet työpaikat: 4
5 Sisällys 2009, Joulukuu 1.1 Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan 2009/ / vuotias väestö työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan 2009/ / vuotias väestö sukupuolen ja iän mukaan 2009/ / Työvoimaosuus sukupuolen ja iän mukaan 2009/ / Työvoima sukupuolen ja iän mukaan 2009/ / Työllisyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2009/ / Työlliset sukupuolen ja iän mukaan 2009/ / Työlliset ammattiaseman mukaan 2009/ / Työlliset työnantajasektorin mukaan 2009/ / Työlliset lääneittäin 2009/ / Osa-aikatyöllisten osuus työllisistä sukupuolen mukaan 2009/ / Osa-aikatyölliset sukupuolen mukaan 2009/ / Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan (%) 2009/ / Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan 2009/ / Työttömyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2009/ / Työttömät sukupuolen ja iän mukaan 2009/ / Työttömyysaste lääneittäin 2009/ / Kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitetut sarjat 2009/ , 4. neljännes 7.1 Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan 2009/IV vuotias väestö työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan 2009/IV vuotias väestö sukupuolen ja iän mukaan 2009/IV Työvoimaosuus sukupuolen ja iän mukaan 2009/IV Työvoima sukupuolen ja iän mukaan 2009/IV Työllisyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2009/IV Työlliset sukupuolen ja iän mukaan 2009/IV Työlliset ammattiaseman mukaan 2009/IV Työlliset toimialoittain (TOL 2008) 2009/IV Työllisten tehdyt työtunnit toimialoittain (TOL 2008) 2009/IV Työlliset työnantajasektorin mukaan 2009/IV Työlliset lääneittäin 2009/IV Työlliset maakunnittain 2009/IV Osa-aikatyöllisten osuus työllisistä sukupuolen mukaan 2009/IV Osa-aikatyölliset sukupuolen mukaan 2009/IV Palkansaajat toimialoittain (TOL 2008) 2009/IV Palkansaajien tehdyt työtunnit toimialoittain (TOL 2008) 2009/IV Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan (%) 2009/IV Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan 2009/IV Palkansaajien alle vuoden kestäneet työsuhteet työsuhteen tyypin mukaan (%) 2009/IV Palkansaajien alle vuoden kestäneet työsuhteet työsuhteen tyypin mukaan 2009/IV Työttömyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2009/IV Työttömät sukupuolen ja iän mukaan 2009/IV Työttömyysaste lääneittäin 2009/IV Työttömyysaste maakunnittain 2009/IV Kuviot 1.1 Työlliset ja työllisten trendi Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi Työttömät ja työttömien trendi Työttömyysaste ja työttömyysasteen trendi...27 Laatuseloste: Työvoimatutkimus
6 2009, Joulukuu 1.1 Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan 2009/ /12 Vuosi/Kuukausi 2009/ / / / /12 Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) Tunnusluku Sukupuoli Työllisyysaste Sukupuolet yhteensä 67,0 67,0 69,5-2,6 (15-64-vuotiaat) Miehet 66,9 66,9 70,6-3,7 67,0 67,0 68,4-1,5 Työttömyysaste Sukupuolet yhteensä 7,9 8,5 6,1 1,8 Miehet 8,7 9,3 6,0 2,6 7,0 7,7 6,1 0,9 Työvoimaosuus Sukupuolet yhteensä 64,9 65,3 66,2-1,4 Miehet 66,4 66,8 68,1-1,8 63,3 63,9 64,3-1, vuotias väestö työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan 2009/ /12 Vuosi/Kuukausi 2009/ / / / / henkeä 1000 henkeä 1000 henkeä Prosenttia (%) Työmarkkina-asema Sukupuoli vuotias Sukupuolet yhteensä ,5 väestö Miehet , ,5 Työvoima Sukupuolet yhteensä ,6 Miehet , ,1 Työlliset Sukupuolet yhteensä ,5 Miehet , ,0 Työttömät Sukupuolet yhteensä ,5 Miehet , ,6 Työvoimaan Sukupuolet yhteensä ,6 kuulumattomat Miehet , ,3 6
7 vuotias väestö sukupuolen ja iän mukaan 2009/ /12 Vuosi/Kuukausi 2009/ / / / / henkeä 1000 henkeä 1000 henkeä Prosenttia (%) Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,5 yhteensä , , , ,9 Miehet , , , , , , , , , ,0 2.1 Työvoimaosuus sukupuolen ja iän mukaan 2009/ /12 Vuosi/Kuukausi 2009/ / / / /12 Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,9 65,3 66,2-1,4 yhteensä ,8 73,3 74,1-1,3 42,4 42,3 44,2-1,8 87,8 88,3 88,2-0,4 57,7 58,9 60,7-3,0 Miehet ,4 66,8 68,1-1, ,4 73,9 75,2-1,8 37,8 39,1 41,1-3,2 90,1 90,7 90,9-0,7 58,0 57,5 61,1-3, ,3 63,9 64,3-1, ,1 72,6 72,9-0,8 47,2 45,7 47,5-0,3 85,5 85,8 85,5 0,0 57,4 60,2 60,4-3,0 7
8 2.2 Työvoima sukupuolen ja iän mukaan 2009/ /12 Vuosi/Kuukausi 2009/ / / / / henkeä 1000 henkeä 1000 henkeä Prosenttia (%) Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,6 yhteensä , , , ,2 Miehet , , , , , , , , , ,1 3.1 Työllisyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2009/ /12 Vuosi/Kuukausi 2009/ / / / /12 Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,8 59,7 62,2-2,5 yhteensä ,0 67,0 69,5-2,6 33,8 33,4 38,7-4,9 82,1 81,9 83,7-1,6 54,1 54,9 57,1-3,0 Miehet ,6 60,6 64,0-3, ,9 66,9 70,6-3,7 29,5 30,3 34,3-4,9 83,5 83,6 86,6-3,1 53,6 52,5 57,3-3, ,9 58,9 60,4-1, ,0 67,0 68,4-1,5 38,4 36,6 43,3-4,9 80,6 80,2 80,6 0,0 54,6 57,2 56,8-2,2 8
9 3.2 Työlliset sukupuolen ja iän mukaan 2009/ /12 Vuosi/Kuukausi 2009/ / / / / henkeä 1000 henkeä 1000 henkeä Prosenttia (%) Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,5 yhteensä , , , ,4 Miehet , , , , , , , , , ,0 3.3 Työlliset ammattiaseman mukaan 2009/ /12 Vuosi/Kuukausi 2009/ / /12 Ammattiasema Työlliset yhteensä Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Palkansaajat -palkansaajista toimihenkilöitä -palkansaajista työntekijöitä 1000 henkeä 1000 henkeä 1000 henkeä / /12 Prosenttia (%) -3,5-1,3-3,8-1,5-8,4 3.4 Työlliset työnantajasektorin mukaan 2009/ /12 Vuosi/Kuukausi 2009/ /11 Työnantajasektori Työnantajasektorit yhteensä (ml. työnantajasektori tuntematon) Yksityinen sektori Julkinen sektori -valtio -kunta 1000 henkeä 1000 henkeä / henkeä / /12 Prosenttia (%) -3,5-5,5 2,2 11,1-0,5 3.5 Työlliset lääneittäin 2009/ /12 Vuosi/Kuukausi 2009/ /11 Lääni Koko maa (ml. Ahvenanmaa) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi 1000 henkeä 1000 henkeä / henkeä / /12 Prosenttia (%) -3,5-3,4-3,7-6,9-1,0 2,0 9
10 3.6 Osa-aikatyöllisten osuus työllisistä sukupuolen mukaan 2009/ /12 Sukupuoli Sukupuolet yhteensä Miehet Vuosi/Kuukausi 2009/ / / / /12 Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) 14,7 15,5 14,4 0,3 9,5 10,4 9,6-0,1 20,0 20,8 19,4 0,6 3.7 Osa-aikatyölliset sukupuolen mukaan 2009/ /12 Sukupuoli Sukupuolet yhteensä Miehet Vuosi/Kuukausi 2009/ / / / / henkeä 1000 henkeä 1000 henkeä Prosenttia (%) , , ,8 4.1 Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan (%) 2009/ /12 Työsuhde Kaikki palkansaajat -jatkuva kokoaikatyö -jatkuva osa-aikatyö -määräaikainen kokoaikatyö -määräaikainen osa-aikatyö Määräaikainen työ yhteensä Osa-aikainen työ yhteensä Vuosi/Kuukausi 2009/ / / / /12 Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) 100,0 100,0 100,0 0,0 76,6 76,2 77,3-0,7 9,5 10,7 9,4 0,1 9,3 9,2 9,3 0,0 4,5 4,0 4,0 0,5 13,9 13,1 13,3 0,6 14,0 14,6 13,4 0,6 4.2 Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan 2009/ /12 Työsuhde Kaikki palkansaajat -jatkuva kokoaikatyö -jatkuva osa-aikatyö -määräaikainen kokoaikatyö -määräaikainen osa-aikatyö Määräaikainen työ yhteensä Osa-aikainen työ yhteensä Vuosi/Kuukausi 2009/ / / / / henkeä 1000 henkeä 1000 henkeä Prosenttia (%) , , , , , , ,4 10
11 5.1 Työttömyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2009/ /12 Vuosi/Kuukausi 2009/ / / / /12 Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,9 8,5 6,1 1,8 yhteensä ,0 8,6 6,1 1,8 20,2 21,1 12,4 7,8 6,6 7,2 5,2 1,4 6,2 6,8 6,0 0,2 Miehet ,7 9,3 6,0 2, ,8 9,4 6,1 2,7 22,1 22,5 16,4 5,7 7,4 7,9 4,7 2,7 7,5 8,6 6,1 1, ,0 7,7 6,1 0, ,1 7,8 6,1 0,9 18,6 19,8 8,8 9,8 5,7 6,5 5,7-0,1 4,9 5,1 5,9-1,0 5.2 Työttömät sukupuolen ja iän mukaan 2009/ /12 Vuosi/Kuukausi 2009/ / / / / henkeä 1000 henkeä 1000 henkeä Prosenttia (%) Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,5 yhteensä , , , ,5 Miehet , , , , , , , , , ,0 5.3 Työttömyysaste lääneittäin 2009/ /12 Lääni Koko maa (ml. Ahvenanmaa) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Vuosi/Kuukausi 2009/ /11 Prosenttia (%) Prosenttia (%) 7,9 8,5 6,3 7,6 9,2 8,9 10,6 10,1 6,8 8,6 10,2 12,5 2008/12 Prosenttia (%) 6,1 4,7 6,6 7,3 9,2 8,3 2009/ /12 Prosenttiyksikköä (%) 1,8 1,6 2,6 3,3-2,4 1,9 11
12 6.1 Kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitetut sarjat 2009/12 Vuosi/Kuukausi Työlliset 2007/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /12 Työttömät 1000 henkeä 1000 henkeä Työttömät työnhakijat (Työ- ja elinkeinoministeriö) 1000 henkeä Työttömyysaste, vuotiaat Työttömyysaste, vuotiaat Prosenttia (%) Prosenttia (%) 205 6,6 16, ,4 15, ,3 15, ,1 14, ,1 14, ,1 15, ,2 16, ,3 16, ,4 16, ,5 17, ,6 17, ,6 16, ,8 16, ,0 17, ,3 17, ,7 18, ,1 20, ,3 21, ,5 21, ,5 21, ,5 21, ,5 22, ,7 22, ,9 23, ,0 23,7 12
13 2009, 4. neljännes 7.1 Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan 2009/IV /IV 2009/III 2009/IV - Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) Tunnusluku Sukupuoli Työllisyysaste Sukupuolet yhteensä 66,9 68,9 69,9-3,0 (15-64-vuotiaat) Miehet 67,0 69,7 71,2-4,2 66,7 68,0 68,4-1,7 Työttömyysaste Sukupuolet yhteensä 8,2 7,5 6,0 2,2 Miehet 8,9 7,7 5,8 3,0 7,5 7,4 6,1 1,4 Työvoimaosuus Sukupuolet yhteensä 65,0 66,5 66,5-1,5 Miehet 66,6 68,4 68,7-2,1 63,4 64,6 64,3-0, vuotias väestö työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan 2009/IV /IV 2009/III 2009/IV henkeä 1000 henkeä 1000 henkeä Prosenttia (%) Työmarkkina-asema Sukupuoli vuotias Sukupuolet yhteensä ,5 väestö Miehet , ,5 Työvoima Sukupuolet yhteensä ,7 Miehet , ,9 Työlliset Sukupuolet yhteensä ,1 Miehet , ,3 Työttömät Sukupuolet yhteensä ,0 Miehet , ,6 Työvoimaan Sukupuolet yhteensä ,9 kuulumattomat Miehet , ,0 13
14 vuotias väestö sukupuolen ja iän mukaan 2009/IV /IV 2009/III 2009/IV henkeä 1000 henkeä 1000 henkeä Prosenttia (%) Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,5 yhteensä , , , ,0 Miehet , , , , , , , , , ,2 8.1 Työvoimaosuus sukupuolen ja iän mukaan 2009/IV /IV 2009/III 2009/IV - Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,0 66,5 66,5-1,5 yhteensä ,9 74,6 74,3-1,4 41,9 48,3 46,1-4,2 88,0 88,2 88,3-0,4 58,6 59,7 60,0-1,4 Miehet ,6 68,4 68,7-2, ,7 75,6 75,7-2,0 39,4 46,5 44,1-4,7 90,2 90,7 91,0-0,9 57,8 59,0 60,6-2, ,4 64,6 64,3-0, ,2 73,5 72,9-0,7 44,6 50,2 48,3-3,7 85,7 85,7 85,6 0,1 59,4 60,4 59,4-0,1 14
15 8.2 Työvoima sukupuolen ja iän mukaan 2009/IV /IV 2009/III 2009/IV henkeä 1000 henkeä 1000 henkeä Prosenttia (%) Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,7 yhteensä , , , ,4 Miehet , , , , , , , , , ,1 9.1 Työllisyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2009/IV /IV 2009/III 2009/IV - Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,7 61,5 62,5-2,8 yhteensä ,9 68,9 69,9-3,0 33,4 40,5 39,6-6,2 81,9 82,6 84,1-2,2 54,6 55,8 56,6-2,0 Miehet ,7 63,1 64,7-4, ,0 69,7 71,2-4,2 30,6 38,6 37,3-6,8 83,4 84,8 86,9-3,5 53,3 55,0 57,1-3, ,7 59,8 60,4-1, ,7 68,0 68,4-1,7 36,4 42,4 42,0-5,5 80,3 80,3 81,2-0,9 56,0 56,5 56,2-0,2 15
16 9.2 Työlliset sukupuolen ja iän mukaan 2009/IV /IV 2009/III 2009/IV henkeä 1000 henkeä 1000 henkeä Prosenttia (%) Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,1 yhteensä , , , ,6 Miehet , , , , , , , , , ,8 9.3 Työlliset ammattiaseman mukaan 2009/IV /IV 2009/III Ammattiasema Työlliset yhteensä Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Palkansaajat -palkansaajista toimihenkilöitä -palkansaajista työntekijöitä 1000 henkeä 1000 henkeä 1000 henkeä /IV - Prosenttia (%) -4,1 1,2-4,9-2,0-10,6 16
17 9.4 Työlliset toimialoittain (TOL 2008) 2009/IV /IV 2009/III 1000 henkeä 1000 henkeä Toimiala TOL 2008 Toimialat yhteensä A-B Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta Maatalous C Teollisuus Elintarvikkeiden, tekstiilien ja vaatteiden valmistus Sahatavaran ja paperin sekä paperituotteiden valmistus; painaminen ja jäljentäminen Kemikaalien, lääkkeiden yms. valmistus Metallien jalostus; metallituotteiden valmistus (pl koneet ja laitteet) Elektronisten ja optisten tuotteiden, sähkölaitteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus Huonekalujen ym. valmistus; koneiden ja laitteiden huolto ja asennus D-E Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi, viemäri- ja jätevesihuolto F Rakentaminen Talonrakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) H Kuljetus ja varastointi Maa-, vesi- ja ilmaliikenne Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta; posti- ja kuriiritoiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K-L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Kiinteistön- ja maisemanhoito O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Sosiaalihuollon laitospalvelut Sosiaalihuollon avopalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S-U Muu palvelutoiminta yms X Toimiala tuntematon henkeä /IV - Prosenttia (%) -4,1-1,2-2,0-9,3-10,4-10,3 2,1-11,9-12,4-6,1-5,4-6,2-19,4 1,2-6,3-21,5-9,6 0,4-0,9-0,9-0,8-3,5 0,1-5,2-6,1-11,2-4,2 3,8 1,5-0,4-1,6-0,1-5,4-1,4-1,2-1,5. 17
18 9.5 Työllisten tehdyt työtunnit toimialoittain (TOL 2008) 2009/IV - Toimiala TOL 2008 Toimialat yhteensä A-B Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta Maatalous 01 C Teollisuus Elintarvikkeiden, tekstiilien ja vaatteiden valmistus Sahatavaran ja paperin sekä paperituotteiden valmistus; painaminen ja jäljentäminen Kemikaalien, lääkkeiden yms. valmistus Metallien jalostus; metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) Elektronisten ja optisten tuotteiden, sähkölaitteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus Huonekalujen ym. valmistus; koneiden ja laitteiden huolto ja asennus D-E Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi, viemäri- ja jätevesihuolto F Rakentaminen Talonrakentaminen 41 Erikoistunut rakennustoiminta 43 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa 45 sekä korjaus Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) 46 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen 47 kauppa) H Kuljetus ja varastointi Maa-, vesi- ja ilmaliikenne Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta; posti- ja kuriiritoiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K-L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus 71 ja analysointi N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Kiinteistön- ja maisemanhoito 81 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; 84 pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus 85 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut 86 Sosiaalihuollon laitospalvelut 87 Sosiaalihuollon avopalvelut 88 R Taiteet, viihde ja virkistys S-U Muu palvelutoiminta yms X Toimiala tuntematon /IV 2009/III Miljoonaa tuntia 1022,4 56,7 42,8 159,5 18,5 25,7 21,8 26,5 51,4 15,6 10,5 79,2 25,0 44,3 123,6 18,3 41,6 63,8 68,1 47,9 20,2 31,5 41,7 29,4 60,7 23,4 38,2 23,5 51,7 63,3 154,4 74,9 30,0 49,5 18,8 31,7 3,4 Miljoonaa tuntia 952,4 66,2 51,3 143,3 19,1 21,7 20,2 23,0 44,6 14,7 10,4 79,1 25,4 44,4 116,1 17,1 34,2 64,8 62,9 44,4 18,5 34,1 35,0 26,8 51,8 21,0 38,8 23,4 44,4 49,2 137,9 67,8 30,5 39,6 21,0 31,7 3,4 Miljoonaa tuntia 1080,7 58,2 44,7 180,4 20,2 27,1 22,0 32,8 61,4 16,8 11,5 84,8 30,1 44,9 134,2 23,0 46,5 64,7 72,3 50,6 21,7 34,9 41,0 32,0 66,2 26,9 41,4 24,1 49,3 63,6 154,4 72,2 33,4 48,8 19,3 33,2 4,0 2009/IV - Prosenttia (%) -5,4-2,7-4,1-11,6-8,2-5,4-1,1-19,1-16,3-7,2-8,8-6,6-17,0-1,5-7,9-20,2-10,7-1,5-5,8-5,3-7,2-9,6 1,6-8,1-8,2-12,9-7,7-2,2 4,8-0,4 0,0 3,7-10,2 1,4-2,2-4,6. 18
19 9.6 Työlliset työnantajasektorin mukaan 2009/IV /IV 2009/III Työnantajasektori Työnantajasektorit yhteensä (ml. työnantajasektori tuntematon) Yksityinen sektori Julkinen sektori -valtio -kunta 1000 henkeä 1000 henkeä henkeä /IV - Prosenttia (%) -4,1-5,1-1,2-0,4-1,5 9.7 Työlliset lääneittäin 2009/IV /IV 2009/III Lääni Koko maa (ml. Ahvenanmaa) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi 1000 henkeä 1000 henkeä henkeä /IV - Prosenttia (%) -4,1-4,3-4,4-5,4-0,7-1,3 9.8 Työlliset maakunnittain 2009/IV /IV 2009/III Maakunta Koko maa (ml. Ahvenanmaa) Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 1000 henkeä 1000 henkeä henkeä /IV - Prosenttia (%) -4,1-3,1-7,3-4,9-7,7-4,8-4,5-6,9-8,5-5,8-5,8-5,7-4,5-0,7-4,1-3,8-4,5-1,6 4,0-1,3 19
20 9.9 Osa-aikatyöllisten osuus työllisistä sukupuolen mukaan 2009/IV - Sukupuoli Sukupuolet yhteensä Miehet 2009/IV 2009/III 2009/IV - Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) 14,9 13,1 14,2 0,6 9,9 8,6 9,4 0,4 20,0 17,9 19,4 0, Osa-aikatyölliset sukupuolen mukaan 2009/IV - Sukupuoli Sukupuolet yhteensä Miehet 2009/IV 2009/III 2009/IV henkeä 1000 henkeä 1000 henkeä Prosenttia (%) , , ,9 20
21 10.1 Palkansaajat toimialoittain (TOL 2008) 2009/IV /IV 2009/III 1000 henkeä 1000 henkeä Toimiala TOL 2008 Toimialat yhteensä A-B Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta Maatalous C Teollisuus Elintarvikkeiden, tekstiilien ja vaatteiden valmistus Sahatavaran ja paperin sekä paperituotteiden valmistus; painaminen ja jäljentäminen Kemikaalien, lääkkeiden yms. valmistus Metallien jalostus; metallituotteiden valmistus (pl koneet ja laitteet) Elektronisten ja optisten tuotteiden, sähkölaitteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus Huonekalujen ym. valmistus; koneiden ja laitteiden huolto ja asennus D-E Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi, viemäri- ja jätevesihuolto F Rakentaminen Talonrakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) H Kuljetus ja varastointi Maa-, vesi- ja ilmaliikenne Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta; posti- ja kuriiritoiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K-L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Kiinteistön- ja maisemanhoito O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Sosiaalihuollon laitospalvelut Sosiaalihuollon avopalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S-U Muu palvelutoiminta yms X Toimiala tuntematon henkeä /IV - Prosenttia (%) -4,9-9,6-12,5-8,7-8,2-9,0 1,4-10,5-12,4-5,1-6,3-9,1-22,9-3,1-7,4-19,2-11,6-1,4-2,4-2,9-1,6-6,2-1,7-6,9-5,0-10,7-6,9 1,1 1,8 0,1-1,8-0,7-4,4-1,7-1,6-4,2. 21
22 10.2 Palkansaajien tehdyt työtunnit toimialoittain (TOL 2008) 2009/IV - Toimiala TOL 2008 Toimialat yhteensä A-B Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta Maatalous 01 C Teollisuus Elintarvikkeiden, tekstiilien ja vaatteiden valmistus Sahatavaran ja paperin sekä paperituotteiden valmistus; painaminen ja jäljentäminen Kemikaalien, lääkkeiden yms. valmistus Metallien jalostus; metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) Elektronisten ja optisten tuotteiden, sähkölaitteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus Huonekalujen ym. valmistus; koneiden ja laitteiden huolto ja asennus D-E Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi, viemäri- ja jätevesihuolto F Rakentaminen Talonrakentaminen 41 Erikoistunut rakennustoiminta 43 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa 45 sekä korjaus Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) 46 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen 47 kauppa) H Kuljetus ja varastointi Maa-, vesi- ja ilmaliikenne Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta; posti- ja kuriiritoiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K-L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus 71 ja analysointi N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Kiinteistön- ja maisemanhoito 81 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; 84 pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus 85 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut 86 Sosiaalihuollon laitospalvelut 87 Sosiaalihuollon avopalvelut 88 R Taiteet, viihde ja virkistys S-U Muu palvelutoiminta yms X Toimiala tuntematon /IV 2009/III Miljoonaa tuntia 858,1 17,7 8,0 148,5 16,8 23,4 21,1 23,8 50,2 13,2 10,1 57,9 17,2 31,1 101,8 14,6 35,4 51,8 53,5 34,2 19,3 24,6 38,2 26,8 48,7 20,7 31,6 19,4 51,7 62,0 145,4 69,6 28,4 47,4 14,2 22,3 3,3 Miljoonaa tuntia 787,3 20,6 10,6 131,5 17,3 19,5 19,4 20,2 43,0 12,1 10,0 58,7 18,3 31,4 95,4 12,2 29,7 53,6 50,0 31,7 18,2 26,5 32,3 23,8 41,1 17,8 31,4 18,4 44,3 48,0 131,1 64,0 29,2 38,0 15,8 23,8 2,9 Miljoonaa tuntia 915,9 18,3 8,1 168,1 18,2 24,7 21,9 29,1 59,7 14,4 11,1 63,3 21,4 32,9 111,7 18,3 39,9 53,5 57,1 36,3 20,8 29,1 38,2 29,7 52,6 23,1 36,0 20,4 49,0 61,8 146,1 67,7 31,5 46,9 14,8 25,0 3,8 2009/IV - Prosenttia (%) -6,3-3,5-1,0-11,7-7,5-5,1-3,4-18,5-16,0-8,8-9,0-8,5-19,5-5,5-8,9-20,2-11,3-3,1-6,4-5,8-7,5-15,6-0,2-9,7-7,5-10,4-12,3-5,0 5,4 0,3-0,5 2,8-9,7 0,9-4,2-10,8. 22
23 10.3 Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan (%) 2009/IV - Työsuhde Kaikki palkansaajat -jatkuva kokoaikatyö -jatkuva osa-aikatyö -määräaikainen kokoaikatyö -määräaikainen osa-aikatyö Määräaikainen työ yhteensä Osa-aikainen työ yhteensä 2009/IV 2009/III 2009/IV - Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) 100,0 100,0 100,0 0,0 76,4 75,4 77,1-0,7 10,1 8,8 9,5 0,6 9,5 12,2 9,5 0,0 4,0 3,6 3,9 0,1 13,5 15,7 13,4 0,1 14,1 12,4 13,4 0, Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan 2009/IV - Työsuhde Kaikki palkansaajat -jatkuva kokoaikatyö -jatkuva osa-aikatyö -määräaikainen kokoaikatyö -määräaikainen osa-aikatyö Määräaikainen työ yhteensä Osa-aikainen työ yhteensä 2009/IV 2009/III 2009/IV henkeä 1000 henkeä 1000 henkeä Prosenttia (%) , , , , , , , Palkansaajien alle vuoden kestäneet työsuhteet työsuhteen tyypin mukaan (%) 2009/IV - Työsuhde Kaikki palkansaajat -jatkuva kokoaikatyö -jatkuva osa-aikatyö -määräaikainen kokoaikatyö -määräaikainen osa-aikatyö Määräaikainen työ yhteensä Osa-aikainen työ yhteensä 2009/IV 2009/III 2009/IV - Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) 100,0 100,0 100,0 0,0 35,3 32,7 42,0-6,6 13,7 10,0 12,9 0,7 33,6 43,1 30,3 3,3 17,4 14,2 14,8 2,6 51,0 57,3 45,1 5,9 31,0 24,2 27,7 3, Palkansaajien alle vuoden kestäneet työsuhteet työsuhteen tyypin mukaan 2009/IV - Työsuhde Kaikki palkansaajat -jatkuva kokoaikatyö -jatkuva osa-aikatyö -määräaikainen kokoaikatyö -määräaikainen osa-aikatyö Määräaikainen työ yhteensä Osa-aikainen työ yhteensä 2009/IV 2009/III 2009/IV henkeä 1000 henkeä 1000 henkeä Prosenttia (%) , , , , , , ,5 23
24 11.1 Työttömyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2009/IV /IV 2009/III 2009/IV - Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,2 7,5 6,0 2,2 yhteensä ,3 7,6 6,0 2,3 20,3 16,3 14,2 6,1 6,9 6,4 4,8 2,1 6,8 6,6 5,6 1,1 Miehet ,9 7,7 5,8 3, ,0 7,8 5,9 3,1 22,4 17,1 15,3 7,1 7,5 6,5 4,5 2,9 7,9 6,9 5,8 2, ,5 7,4 6,1 1, ,6 7,4 6,2 1,4 18,4 15,4 13,1 5,3 6,3 6,3 5,1 1,2 5,7 6,4 5,4 0, Työttömät sukupuolen ja iän mukaan 2009/IV /IV 2009/III 2009/IV henkeä 1000 henkeä 1000 henkeä Prosenttia (%) Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,0 yhteensä , , , ,5 Miehet , , , , , , , , , , Työttömyysaste lääneittäin 2009/IV - Lääni Koko maa (ml. Ahvenanmaa) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi 2009/IV 2009/III Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) 8,2 7,5 6,0 7,0 6,3 4,8 8,8 8,0 6,0 10,8 9,2 7,0 8,3 9,5 9,2 11,1 10,2 10,2 2009/IV - Prosenttiyksikköä (%) 2,2 2,1 2,7 3,8-0,8 0,9 24
25 11.4 Työttömyysaste maakunnittain 2009/IV - Maakunta Koko maa (ml. Ahvenanmaa) Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 2009/IV 2009/III Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) 8,2 7,5 6,0 6,2 5,6 4,4 6,1 6,5 3,4 8,2 6,8 6,0 8,7 6,3 5,2 7,7 7,4 4,8 10,2 10,0 6,2 9,3 7,8 6,2 9,0 6,0 6,7 10,5 10,6 7,1 9,3 8,7 6,5 10,3 8,8 5,8 13,0 10,1 9,4 10,9 9,6 8,6 6,6 8,9 5,1 5,9 5,1 4,0 7,3 5,8 5,9 8,4 10,3 8,6 7,7 5,9 11,7 11,1 10,2 10,2 2009/IV - Prosenttiyksikköä (%) 2,2 1,8 2,7 2,3 3,4 2,9 4,0 3,1 2,2 3,4 2,8 4,5 3,6 2,4 1,5 1,9 1,4-0,2-4,0 0,9 25
26 Kuviot 1.1 Työlliset ja työllisten trendi 1.2 Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi 2.1 Työttömät ja työttömien trendi 26
27 2.2 Työttömyysaste ja työttömyysasteen trendi 27
28 Laatuseloste: Työvoimatutkimus 1. Tilastotietojen relevanssi Työvoimatutkimus on otostutkimus, jonka avulla tilastoidaan vuotiaan väestön työmarkkinoille osallistumista, työllisyyttä, työttömyyttä ja työaikaa kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Joka kuukausi on haastateltavana noin henkilöä, joilta kysytään heidän toimintaansa suhteessa työmarkkinoihin yhden viikon aikana. Haastattelut koskevat vuoden kaikkia viikkoja. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko vuotiaan väestön toiminnasta. Työmarkkina-aseman perusluokittelussa väestö jaetaan työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin. Näistä työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman. Tutkimus antaa tuoreen ja kattavan kuvan työvoimasta ja työmarkkinoiden muutoksista. Julkisuudessa seurataan kuukausittain erityisesti työttömyyden ja työllisyyden muutoksia edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta. Kausitasoitettuja lukuja käytetään seurattaessa muutoksen trendiä. Tutkimus antaa tietoa myös työikäisistä henkilöistä, jotka eivät ole työssä tai työnhakijoina. Työvoimatutkimus kuvaa henkilöitä. Vuodesta 2003 alkaen saadaan osaotokselta tietoja myös kotitalouksien rakenteesta sekä talouden kaikkien työikäisten toiminnasta suhteessa työmarkkinoihin. Työvoimatutkimuksen tietosisällöstä tarkemmin Työvoimatutkimuksen kuukausi- ja neljännesvuositulokset kertovat työllisyyden kausi- ja suhdannevaihteluista. Työvoimatutkimuksen aikasarjat taas kuvaavat työmarkkinoiden muutoksia pitkillä ajanjaksoilla. Vuosikeskiarvot kuvaavat työvoiman, työllisten, työttömien ja työvoimaan kuulumattomien rakennetta mm. toimialan, ammatin, koulutuksen, ikäryhmän, sukupuolen ja alueen mukaan. Tutkimuksen tuloksia käytetään mm. työvoimapoliittisten ennusteiden ja suunnitelmien laadinnassa, päätösten teon tukena sekä erilaisten toimien työllisyysvaikutusten seurannassa. Tärkeitä tulosten käyttäjiä ovat ministeriöt, aluesuunnittelusta vastaavat elimet, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, yliopistot ja tutkimuslaitokset, kansainväliset järjestöt ja Euroopan unioni. Tilastokeskuksessa tietoja käytetään mm. kansantalouden tilinpidon laadinnassa. Työvoimatutkimuksen nykyinen tietosisältö perustuu pääosin Euroopan unionin työvoimatutkimuksia koskeviin asetuksiin (577/98, 2257/2003 ja 430/2005). Euroopan unionin työvoimatutkimuksesta tarkemmin Vuodesta 1999 lähtien työvoimatutkimuksen yhteydessä on tehty EU-maiden yhteinen nk. ad hoc -lisätutkimus, jonka aiheet vaihtelevat vuosittain. Tarkemmin Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ja määritelmät noudattavat YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan unionin tilastotoimen asetuksia. Käsitteitä: Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen tai ollut tilapäisesti pois työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on oma sairaus tai äitiys- tai isyysvapaa tai poissaolo on kestänyt alle 3 kk. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai perheenjäsenen yrityksessä palkatta avustavia. Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi vastaanottaa työtä kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työt kahden viikon sisällä. Työvoimaan kuuluvat kaikki ne vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä. Työvoimaan kuulumaton väestö koostuu henkilöistä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä tai työttömiä. Työvoimaan kuulumattomista voidaan käyttää myös käsitettä työvoiman ulkopuolella olevat. Muista työvoimatutkimuksen käsitteistä ks. Työvoimatutkimuksessa käytettyjä luokituksia ovat vuoden 2009 alusta alkaen Toimialaluokitus 2008 (TOL 2008, NACE Rev. 2), Ammattiluokitus 2001 (ISCO-88) ja Ammattiluokitus 1987, Sosioekonomisen aseman 28
29 luokitus 1989, Koulutusluokitus 1997 (ISCED 1997) sekä alueluokituksista suuralue, lääni, maakunta sekä työvoima- ja elinkeinokeskus. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Työvoimatutkimuksen perusjoukon muodostavat Suomessa vakinaisesti asuvat vuotiaat henkilöt. Perusjoukkoon kuuluvat myös tilapäisesti ulkomailla (alle vuoden) oleskelevat sekä Suomen väestötietojärjestelmään rekisteröidyt ulkomaalaiset, joiden oleskelu Suomessa kestää vähintään vuoden ( EU:n tilastovirastolle Eurostatille toimitetaan tietoja myös alle 15 vuotiaista ja 75 vuotta täyttäneistä (näitä ei haastatella). Tutkimuksessa ikä määritellään haastatteluajankohdan todellisen iän mukaan. Tämän vuoksi 14-vuotias kuuluu otokseen, mutta hän tulee mukaan vasta täytettyään 15-vuotta. Vastaavasti iäkkäimmät henkilöt jäävät pois tutkimuksesta täytettyään 75 vuotta. Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa. Tutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa. Haastattelut tehdään kolmen kuukauden välein, paitsi neljäs haastattelu, joka tehdään kuuden kuukauden kuluttua kolmannesta haastattelusta. Ensimmäisen ja viimeisen haastattelun väli on 15 kuukautta. Joka kuukauden otokseen kuuluu noin henkilöä, keskimäärin noin joka 300. henkilö perusjoukosta. Otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet tutkimukseen mukaan eri kuukausina. Otos vaihtuu asteittain siten, että kolmena peräkkäisenä kuukautena vastaamisvuorossa ovat eri henkilöt. Peräkkäisinä vuosineljänneksinä vastaajista 3/5 on samoja. Peräkkäisten vuosien otosten päällekkäisyys on 2/5. Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät tiedot tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vuonna 2008 tehtiin noin haastattelua. Tutkimuksen vastauskato oli keskimäärin 20,5 prosenttia. Otoksesta saadut tulokset painotetaan vastaamaan koko vuotiasta väestöä. Vastauskadon vaikutuksia tuloksiin korjataan käyttämällä nk. painojen kalibrointia, jossa painotuksella tuotetaan oikeat väestöjakaumat alueen, sukupuolen ja iän mukaan. Aputietona käytetään lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisterin tietoja. Työvoimatutkimuksen luvut, kuten kaikki otostutkimuksilla saadut luvut ovat niin kutsuttuja estimaatteja. Estimaatti on matemaattisella menettelyllä (estimoinnilla) otoshavaintoja käyttäen saatu arvio perusjoukon ominaisuudesta. Esimerkiksi tammikuun 2009 työttömien lukumäärä henkeä on tällaisella menettelyllä saatu Suomen vuotiaiden työttömien lukumäärää koskeva arvio eli estimaatti. Neljännesvuosi- ja vuosiestimaatit ovat kuukausiestimaattien keskiarvoja. Työpäivät ja tehdyt työtunnit estimoidaan kyseisen kuukauden kalenteripäivien lukumäärän mukaan. Työpäivien ja tehtyjen työtuntien neljännesvuosi- ja vuosiestimaatit ovat kuukausiestimaattien summia. Työvoimatutkimuksen työllisyys- ja työttömyysluvut vaihtelevat suhteellisen säännöllisesti vuoden eri kuukausina. Työvoimatutkimuksesta julkaistaan myös nk. trendejä, joista on poistettu vuodesta toiseen samantyyppisenä toistuva vaihtelu. Pitkän aikavälin kehityksen suunta sekä suhdannevaihtelu ovat paremmin havaittavissa trendistä kuin tasoittamattomista kuukausiluvuista. Käytetystä menetelmästä johtuen trendin viimeisimmät luvut muuttuvat jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot liitetään mukaan sarjaan. Tämä trendien ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon luvuista päätelmiä tehtäessä. Aikasarjojen trendikomponentit lasketaan kesäkuusta 2007 alkaen EU:n tilastoviraston Eurostatin suosittelemalla Tramo/Seats -menetelmällä. Katso trendistä ja sen käytön rajoituksista tarkemmin 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Työvoimatutkimuksen lukujen luotettavuuteen vaikuttavat vastauskato (ks. edellä), mittausvirheet sekä otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu. Mittausvirheitä syntyy mm. siitä, että kysymykset voidaan ymmärtää ja tulkita eri tavoilla tai vastaajat voivat jättää kertomatta joitain tietoja. Mittausvirheitä pyritään vähentämään kehittämällä ja testaamalla haastattelulomaketta sekä kouluttamalla haastattelijoita. 29
30 Otannasta aiheutuvalla satunnaisvaihtelulla tarkoitetaan sitä, että eri otoksista lasketut luvut poikkeaisivat jonkin verran toisistaan. Arvioitaessa karkeasti otannasta aiheutuvan satunnaisvaihtelun suuruutta erilaisissa tilanteissa on pääperiaatteena, että lukuihin sisältyy sitä vähemmän otannasta aiheutuvaa epävarmuutta, 1) mitä suuremman otoksen pohjalta luvut on laskettu ja 2) mitä suurempaa väestöryhmää luvut kuvaavat. Esimerkiksi neljännesvuotta koskevat luvut ovat tarkempia kuin samaa asiaa koskevat kuukausiluvut, koska neljännesvuositiedot on saatu haastattelemalla kolminkertainen määrä henkilöitä verrattuna kuukausitietoihin. Koko vuotta koskevat luvut ovat kaikkein tarkimpia. Jälkimmäinen periaate tarkoittaa sitä, että samankokoisella otoksella saadut työllisten ja työttömien lukumäärää koskevat luvut eli estimaatit ovat sitä tarkempia, mitä suurempaa osaryhmää ne koskevat. Tarkasteltavan osaryhmän pienentyessä otannasta aiheutuvan satunnaisvaihtelun osuus kasvaa. Tämän vuoksi esimerkiksi työttömien lukumäärät eri ikäryhmissä tai eri alueilla eivät ole yhtä luotettavia kuin kaikkien työttömien lukumäärä. Otannasta aiheutuvaa epätarkkuutta arvioidaan estimaatin keskivirheen avulla. Keskivirheen suuruuteen vaikuttavat sekä otoksen koko että tarkastelun kohteena olevan ominaisuuden vaihtelu eli muuttujan varianssi. Keskivirheen avulla voidaan laskea estimaatin luottamusväli, jolla haettu perusjoukon arvo sijaitsee tietyllä todennäköisyydellä. Työvoimatutkimuksessa käytetty 95 prosentin luottamusväli on väli, jolla kiinnostuksen kohteena olevan ominaisuuden todellinen arvo sijaitsee 95 prosentin todennäköisyydellä. Esimerkiksi tammikuun 2009 työttömien määrän 95 prosentin luottamusväli on ± eli Estimaattiin lisättävä ja siitä vähennettävä osa, tässä , saadaan kertomalla estimaatin keskivirhe, tässä henkeä, 95 prosentin luottamusvälin kertoimella 1,96. Esimerkkejä työllisten ja työttömien lukumäärän tarkkuudesta osaryhmän koon mukaan Satunnaisvaihtelun suuruusluokan havainnollistamiseksi esitetään seuraavissa taulukoissa 1 3 esimerkkejä erikokoisista työllisten ja työttömien lukumäärän estimaateista, niiden 95 prosentin luottamusväleistä ja muista luotettavuuden tunnusluvuista. Esimerkeissä esitetty satunnaisvaihtelun suuruusluokka on karkea arvio satunnaisvaihtelun ylärajasta, kun tarkastelun kohteena on vastaavankokoinen työllisten tai työttömien lukumäärän estimaatti sukupuolen, iän tai alueen mukaan. Esimerkiksi vastaavankokoisissa toimialan mukaisissa osaryhmissä luottamusvälit ovat suurempia. Taulukon 1 esimerkit koskevat kuukausiestimaatteja. Taulukoissa 2 3 on vastaavat tiedot neljännesvuosi- ja vuosiestimaattien osalta. Taulukko 1. Esimerkkejä eri kokoluokan kuukausiestimaattien tarkkuudesta: Työllisten ja työttömien lukumäärät sukupuolen, iän ja alueen mukaan. 1) Kuukausiestimaatti henkeä henkeä Työlliset Työttömät Kuukausiestimaatin 95 %:n luottamusväli Keskivirhe Suhteellinen keskivirhe henkeä % ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ) Tietoja voi käyttää suuntaa-antavina arvioina vastaavankokoisten sukupuolen, iän ja alueen mukaisten työllisten tai työttömien lukumäärien tarkkuudesta. Taulukosta 1 voidaan esimerkiksi nähdä, että jos osaryhmän työllisten kuukausiestimaatti on noin henkeä, sijoittuu perusjoukon todellinen työllisten lukumäärä 95 prosentin todennäköisyydellä välille ± henkeä. Tämä luottamusvälin koko suhteessa estimaatin kokoon on selvästi suurempi kuin 0,6 0,9 1,3 2,0 3,4 4,8 15,0 3,3 5,0 6,1 7,7 11,7 13,0 19,0 30
Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi
Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,
Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi
Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2017, joulukuu,. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 8, prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 joulukuussa 227 000,
Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 9,2 prosenttia. 2015, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi
Työmarkkinat 26 Työvoimatutkimus 25, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 9,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 25 joulukuussa 24, mikä oli
Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 9,1 prosenttia. 2010, maaliskuu ja 1. neljännes
Työmarkkinat 2010 Työvoimatutkimus 2010, maaliskuu ja 1. neljännes Maaliskuun työttömyysaste 9,1 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2010 maaliskuussa työttömiä oli 18 000 enemmän
Työvoimatutkimus. Työllisyys kääntyi laskuun, työttömyys kasvoi vuonna Työllisyys ja työttömyys vuonna 2009
Työmarkkinat 2010 Työvoimatutkimus Työllisyys ja työttömyys vuonna 2009 Työllisyys kääntyi laskuun, työttömyys kasvoi vuonna 2009 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyys kääntyi laskuun
Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 9,3 prosenttia. 2011, maaliskuu ja 1. neljännes
Työmarkkinat 011 Työvoimatutkimus 011, maaliskuu ja 1. neljännes Maaliskuun työttömyysaste 9,3 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan maaliskuussa 011 työllisyys ja työttömyys olivat lähellä
Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2010, joulukuu ja 4. neljännes
Työmarkkinat 2011 Työvoimatutkimus 2010, joulukuu ja 4. neljännes Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan joulukuussa 2010 työllisyys ja työttömyys olivat lähellä
Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 8,5 prosenttia. 2012, maaliskuu ja 1. neljännes
Työmarkkinat 2012 Työvoimatutkimus 2012, maaliskuu ja 1. neljännes Maaliskuun työttömyysaste 8,5 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli maaliskuussa 227 000, mikä oli 18 000
Työvoimatilasto. Työllisyys joulukuussa samalla tasolla kuin vuosi sitten. 2008, joulukuu ja 4. neljännes
Työmarkkinat 2008 Työvoimatilasto 2008, joulukuu ja 4. neljännes Työllisyys joulukuussa samalla tasolla kuin vuosi sitten Korjaus. Julkistusta korjattu 20.1.2009 klo 11. Korjattu teksti merkitty punaisella:
Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 6,9 prosenttia. 2012, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi
Työmarkkinat 203 Työvoimatutkimus 202, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 6,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 202 joulukuussa 80 000, mikä
Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 8,0 prosenttia. 2017, syyskuu ja 3. neljännes
Työmarkkinat 07 Työvoimatutkimus 07, syyskuu ja. neljännes Syyskuun työttömyysaste 8,0 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 07 syyskuussa 4 000, mikä oli 0 000 enemmän
Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 7,7 prosenttia. 2016, syyskuu ja 3. neljännes
Työmarkkinat 2016 Työvoimatutkimus 2016, syyskuu ja 3. neljännes Syyskuun työttömyysaste 7,7 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2016 syyskuussa 204 000, mikä oli
Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 9,2 prosenttia. 2014, kesäkuu ja 2. neljännes
Työmarkkinat 014 Työvoimatutkimus 014, kesäkuu ja. neljännes Kesäkuun työttömyysaste 9, prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 014 kesäkuussa 58 000, mikä oli 4 000
Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 8,9 prosenttia. 2017, kesäkuu ja 2. neljännes
Työmarkkinat 2017 Työvoimatutkimus 2017, kesäkuu ja 2. neljännes Kesäkuun työttömyysaste 8,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 kesäkuussa 250 000, mikä oli
Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 7,0 prosenttia. 2010, syyskuu ja 3. neljännes
Työmarkkinat 2010 Työvoimatutkimus 2010, syyskuu ja 3. neljännes Syyskuun työttömyysaste 7,0 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan syyskuussa työllisyys ja työttömyys olivat lähellä vuoden
Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 9,3 prosenttia. 2016, kesäkuu ja 2. neljännes
Työmarkkinat 2016 Työvoimatutkimus 2016, kesäkuu ja 2. neljännes Kesäkuun työttömyysaste 9, prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2016 kesäkuussa 264 000, mikä oli
Työvoimatutkimus. Työllisyyden kasvu jatkui. 2018, kesäkuu ja 2. neljännes
Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2018, kesäkuu ja 2. neljännes Työllisyyden kasvu jatkui Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2018 kesäkuussa 99 000 enemmän kuin vuosi sitten.
Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2014, syyskuu ja 3. neljännes
Työmarkkinat 2014 Työvoimatutkimus 2014, syyskuu ja 3. neljännes Syyskuun työttömyysaste 8,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2014 syyskuussa 218 000, mikä oli
Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2015, syyskuu ja 3. neljännes
Työmarkkinat 205 Työvoimatutkimus 205, syyskuu ja. neljännes Syyskuun työttömyysaste 8,4 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 205 syyskuussa 225 000. Työttömiä oli
Työttömien määrä väheni selvästi vuoden takaiseen verrattuna
Työmarkkinat 2019 Työvoimatutkimus 2019, maaliskuu ja 1. neljännes Työttömien määrä väheni selvästi vuoden takaiseen verrattuna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli maaliskuussa 49
Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi
Työmarkkinat 05 Työvoimatutkimus 04, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 04 joulukuussa 000, mikä oli
Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 10,1 prosenttia. 2016, maaliskuu ja 1. neljännes
Työmarkkinat 06 Työvoimatutkimus 06, maaliskuu ja. neljännes Maaliskuun työttömyysaste 0, prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 06 maaliskuussa 73 000, mikä oli lähes
Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 7,8 prosenttia. 2013, kesäkuu ja 2. neljännes
Työmarkkinat 013 Työvoimatutkimus 013, kesäkuu ja. neljännes Kesäkuun työttömyysaste 7,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 013 kesäkuussa 17 000, mikä oli 6 000
Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2010, kesäkuu ja 2. neljännes
Työmarkkinat 2010 Työvoimatutkimus 2010, kesäkuu ja 2. neljännes Kesäkuun työttömyysaste 8,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kesäkuussa työllisyys ja työttömyys olivat lähellä vuoden
Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 10,0 prosenttia. 2015, kesäkuu ja 2. neljännes
Työmarkkinat 015 Työvoimatutkimus 015, kesäkuu ja. neljännes Kesäkuun työttömyysaste 10,0 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 015 kesäkuussa 80 000. Työttömiä oli
Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 10,3 prosenttia. 2015, maaliskuu ja 1. neljännes
Työmarkkinat 2015 Työvoimatutkimus 2015, maaliskuu ja 1. neljännes Maaliskuun työttömyysaste 10,3 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 maaliskuussa 272 000,
Vuoden 2010 työllisyys ja työttömyys edellisvuoden tasolla
Työmarkkinat 2 Työvoimatutkimus Työllisyys ja työttömyys vuonna 2 Vuoden 2 työllisyys ja työttömyys edellisvuoden tasolla Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyyden heikkeneminen pysähtyi
Määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät vuonna 2010
Työmarkkinat Työvoimatutkimus Työsuhteet ja työajat vuonna Määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät vuonna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä palkansaajia oli vuonna keskimäärin henkeä,
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
Heinäkuun työttömyysaste 2,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuosi sitten
Työmarkkinat 2009 Työvoimatilasto 2009, heinäkuu Heinäkuun työttömyysaste 2,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuosi sitten Työllisiä oli vuoden 2009 heinäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan
Työvoimatilasto. Työllisiä vähemmän kuin vuosi sitten. 2009, lokakuu
Työmarkkinat 2009 Työvoimatilasto 2009, lokakuu Työllisiä 119 000 vähemmän kuin vuosi sitten Vuoden 2009 lokakuussa työllisiä oli 119 000 vähemmän kuin edellisvuoden lokakuussa. Työllisyysaste laski 3,5
Työllisyyden muutokset 2009/ /01 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, tuhatta henkeä
Työmarkkinat 2009 Työvoimatilasto 2009, tammikuu Työllisiä tammikuussa vähemmän kuin vuosi sitten Työllisiä oli vuoden 2009 tammikuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 454 000 eli 26 000
Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 7,4 prosenttia. 2010, lokakuu
Työmarkkinat 2010 Työvoimatutkimus 2010, lokakuu Lokakuun työttömyysaste 7,4 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli lokakuussa 47 000 enemmän kuin vuosi sitten. Lokakuun työttömyysaste
2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015
2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta
Työllisyyden muutokset 2009/ /04 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, tuhatta henkeä
Työmarkkinat 2009 Työvoimatilasto 2009, huhtikuu Huhtikuun työttömyysaste 8,8 prosenttia Työllisiä oli vuoden 2009 huhtikuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 432 000 eli 69 000 vähemmän
Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
Työvoimatilasto. Työttömien määrä lähes ennallaan. 2008, lokakuu
Työmarkkinat 2008 Työvoimatilasto 2008, lokakuu Työttömien määrä lähes ennallaan Työllisiä oli lokakuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 522 000 eli 27 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. mahtuu
Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni marraskuussa , marraskuu
Työmarkkinat 2007 Työvoimatilasto 2007, marraskuu Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni marraskuussa 2007 Työllisiä oli marraskuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 472 000, mikä oli
Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni heinäkuussa , heinäkuu
Työmarkkinat 2007 Työvoimatilasto 2007, heinäkuu Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni heinäkuussa 2007 Työllisiä oli heinäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 595 000, mikä oli 55
Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni toukokuussa , toukokuu
Työmarkkinat 2007 Työvoimatilasto 2007, toukokuu Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni toukokuussa 2007 Työllisiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan toukokuussa 2 499 000, mikä oli 60
Toukokuun työllisyys ja työttömyys lähellä vuoden takaista
Työmarkkinat 2010 Työvoimatutkimus 2010, toukokuu Toukokuun työllisyys ja työttömyys lähellä vuoden takaista Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan toukokuussa oli työllisiä 13 000 vähemmän kuin vuosi
Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni huhtikuussa , huhtikuu
Työmarkkinat 2007 Työvoimatilasto 2007, huhtikuu Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni huhtikuussa 2007 Työllisiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan huhtikuussa 2 456 000 mikä oli 72 000
Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni kesäkuussa , kesäkuu ja 2. neljännes
Työmarkkinat 2007 Työvoimatilasto 2007, kesäkuu ja 2. neljännes Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni kesäkuussa 2007 Työllisiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kesäkuussa 2 619 000,
Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi joulukuussa 2007. 2007, joulukuu ja 4. neljännes
Työmarkkinat 2008 Työvoimatilasto 2007, joulukuu ja 4. neljännes Työllisyys lisääntyi joulukuussa 2007 Työllisiä oli joulukuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 490 000, mikä oli 32 000 enemmän
Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 2012
Työmarkkinat 2 Työvoimatutkimus Työllisyys ja työttömyys vuonna 22 Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 22 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyyden kasvu hidastui vuonna 22 Työttömyystilanne
Työvoimatilasto. Työttömyys vähentyi heinäkuussa 2008. 2008, heinäkuu
Työmarkkinat 2008 Työvoimatilasto 2008, heinäkuu Työttömyys vähentyi heinäkuussa 2008 Työllisiä oli heinäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 622 000, mikä oli 27 000 enemmän kuin vuotta
2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli
Työvoimatutkimus. Työttömiä vähemmän kuin vuosi sitten. 2011, toukokuu
Työmarkkinat 2011 Työvoimatutkimus 2011, toukokuu Työttömiä vähemmän kuin vuosi sitten Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli toukokuussa 274 000, mikä on 19 000 vähemmän kuin vuosi
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117
Työvoimatutkimus. Elokuun työttömyysaste 6,6 prosenttia. 2011, elokuu
Työmarkkinat 2011 Työvoimatutkimus 2011, elokuu Elokuun työttömyysaste 6,6 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli elokuussa 177 000, mikä oli 20 000 vähemmän kuin vuosi sitten.
Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2011, tammikuu
Työmarkkinat 2011 Työvoimatutkimus 2011, tammikuu Tammikuun työttömyysaste 8,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli tammikuussa 215 000, mikä on 35 000 vähemmän kuin vuosi
Työvoimatutkimus. Työllisyys lisääntyi marraskuussa , marraskuu
Työmarkkinat 2011 Työvoimatutkimus 2011, marraskuu Työllisyys lisääntyi marraskuussa 2011 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli marraskuussa 166 000, mikä oli 20 000 vähemmän kuin vuosi
Kuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
Työvoimatutkimus. Elokuun työttömyysaste 7,3 prosenttia. 2012, elokuu
Työmarkkinat 2012 Työvoimatutkimus 2012, elokuu Elokuun työttömyysaste 7,3 prosenttia Korjattu 25.9.2012 klo 10:15. Korjattu luku on merkitty punaisella, oli aiemmin 2 522 000. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen
Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 6,9 prosenttia. 2012, lokakuu
Työmarkkinat 2012 Työvoimatutkimus 2012, lokakuu Lokakuun työttömyysaste 6,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2012 lokakuussa 183 000, mikä oli lähes saman verran
Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 7,0 prosenttia. 2011, lokakuu
Työmarkkinat 20 Työvoimatutkimus 20, lokakuu Lokakuun työttömyysaste 7,0 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli lokakuussa 86 000, mikä oli 9 000 vähemmän kuin vuosi sitten.
Työvoimatutkimus. Huhtikuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2012, huhtikuu
Työmarkkinat 2012 Työvoimatutkimus 2012, huhtikuu Huhtikuun työttömyysaste 8,4 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli huhtikuussa 226 000, mikä oli 6 000 enemmän kuin vuosi
Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 8,7 prosenttia. 2013, tammikuu
Työmarkkinat 2013 Työvoimatutkimus 2013, tammikuu Tammikuun työttömyysaste 8,7 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 tammikuussa 228 000, mikä oli 25 000 enemmän
Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 9,2 prosenttia. 2017, tammikuu
Työmarkkinat 2017 Työvoimatutkimus 2017, tammikuu Tammikuun työttömyysaste 9,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 tammikuussa 242 000, mikä oli hieman vähemmän
Työvoimatutkimus. Toukokuun työttömyysaste 10,7 prosenttia. 2017, toukokuu
Työmarkkinat 2017 Työvoimatutkimus 2017, toukokuu Toukokuun työttömyysaste 10,7 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 toukokuussa 297 000, mikä oli lähes saman
Työvoimatutkimus. Marraskuun työttömyysaste 7,1 prosenttia. 2017, marraskuu
Työmarkkinat 2017 Työvoimatutkimus 2017, marraskuu Marraskuun työttömyysaste 7,1 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 marraskuussa 190 000, mikä oli 23 000 vähemmän
Työvoimatutkimus. Helmikuun työttömyysaste 8,6 prosenttia. 2018, helmikuu
Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2018, helmikuu Helmikuun työttömyysaste 8,6 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2018 helmikuussa 233 000, mikä oli 9 000 vähemmän
Työvoimatutkimus. Toukokuun työttömyysaste 10,8 prosenttia. 2016, toukokuu
Työmarkkinat 2016 Työvoimatutkimus 2016, toukokuu Toukokuun työttömyysaste 10,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2016 toukokuussa 298 000, mikä oli 27 000 vähemmän
Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 7,4 prosenttia. 2013, lokakuu
Työmarkkinat 2013 Työvoimatutkimus 2013, lokakuu Lokakuun työttömyysaste 7,4 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 lokakuussa 194 000, mikä oli 11 000 enemmän
Työvoimatutkimus. Elokuun työttömyysaste 7,4 prosenttia. 2014, elokuu
Työmarkkinat 2014 Työvoimatutkimus 2014, elokuu Elokuun työttömyysaste 7,4 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2014 elokuussa 197 000, mikä oli 6 000 enemmän kuin
Työllisiä ja työttömiä vähemmän kuin vuosi sitten
Työmarkkinat 2013 Työvoimatutkimus 2013, heinäkuu Työllisiä 43 000 ja työttömiä 10 000 vähemmän kuin vuosi sitten Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2013 heinäkuussa 43 000
Työllisiä ja työttömiä vähemmän kuin vuosi sitten
Työmarkkinat 2013 Työvoimatutkimus 2013, elokuu Työllisiä 40 000 ja työttömiä 9 000 vähemmän kuin vuosi sitten Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2013 elokuussa 40 000 vähemmän
Työvoimatutkimus. Helmikuun työttömyysaste 9,1 prosenttia. 2014, helmikuu
Työmarkkinat 2014 Työvoimatutkimus 2014, helmikuu Helmikuun työttömyysaste 9,1 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2014 helmikuussa 241 000, mikä oli 10 000 enemmän
Työvoimatutkimus. Helmikuun työttömyysaste 10,1 prosenttia. 2015, helmikuu
Työmarkkinat 2015 Työvoimatutkimus 2015, helmikuu Helmikuun työttömyysaste 10,1 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 helmikuussa 268 000, mikä oli 27 000 enemmän
Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 8,7 prosenttia. 2015, lokakuu
Työmarkkinat 2015 Työvoimatutkimus 2015, lokakuu Lokakuun työttömyysaste 8,7 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 lokakuussa 234 000, mikä oli 14 000 enemmän
Työvoimatutkimus. Marraskuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2015, marraskuu
Työmarkkinat 2015 Työvoimatutkimus 2015, marraskuu Marraskuun työttömyysaste 8,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 marraskuussa 216 000, mikä oli lähes saman
Kuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
Työllisten määrä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna
Työmarkkinat 2019 Työvoimatutkimus 2019, toukokuu Työllisten määrä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna Korjattu 25.6.2019. Korjattu luku on merkitty punaisella. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten
Työttömyys väheni heinäkuussa vuoden takaiseen verrattuna
Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2018, heinäkuu Työttömyys väheni heinäkuussa vuoden takaiseen verrattuna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2018 heinäkuussa 75 000 enemmän
Työttömyys väheni ja työllisyys kasvoi lokakuussa
Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2018, lokakuu Työttömyys väheni ja työllisyys kasvoi lokakuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2018 lokakuussa 43 000 enemmän kuin vuosi
Työttömyysaste laski marraskuussa vuoden takaiseen verrattuna
Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2018, marraskuu Työttömyysaste laski marraskuussa vuoden takaiseen verrattuna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli marraskuussa 168 000, mikä oli
Työpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015
2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Työpaikkojen määrä säilyi Helsingissä vuonna 2015 samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Toimialoittaiset erot olivat suuria; suurin
Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014
Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous
Työvoimatutkimus. Huhtikuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2011, huhtikuu
Työmarkkinat 2011 Työvoimatutkimus 2011, huhtikuu Huhtikuun työttömyysaste 8,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli huhtikuussa 220 000, mikä on 28 000 vähemmän kuin vuosi
2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan
1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus
2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015
2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 73 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin
Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
Aluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesä-/heinäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 367-447 TYÖTTÖMYYS-
Työvoimatutkimus 2011
Työmarkkinat 2012 Työvoimatutkimus 2011 Työttömyys väheni vuonna 2011 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys kääntyi laskuun vuonna 2011. Vuoden 2011 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli
Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot
Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.
Työvoimatutkimus. Heinäkuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2015, heinäkuu
Työmarkkinat 2015 Työvoimatutkimus 2015, heinäkuu Heinäkuun työttömyysaste 8,4 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 heinäkuussa 232 000, mikä oli 38 000 enemmän
Työpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
Työpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10
TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 2010 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 23.2.2010 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%
Työvoimatutkimus. Toukokuun työttömyysaste 11,8 prosenttia. 2015, toukokuu
Työmarkkinat 015 Työvoimatutkimus 015, toukokuu Toukokuun työttömyysaste 11,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 015 toukokuussa 34 000, mikä oli 8 000 enemmän
Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten