Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2010, joulukuu ja 4. neljännes

Transkriptio

1 Työmarkkinat 2011 Työvoimatutkimus 2010, joulukuu ja 4. neljännes Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan joulukuussa 2010 työllisyys ja työttömyys olivat lähellä vuoden takaista tasoa. Työllisiä oli vähemmän kuin edellisvuoden joulukuussa. Työttömyysaste oli sama 7,9 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä (loka-joulukuussa) työllisten määrä oli suurempi kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2010 työttömyysaste oli 8,4 prosenttia, kun se vuonna 2009 oli 8,2 prosenttia. Työttömyysaste ja työttömyysasteen trendi 1989/ /12 Työllisiä oli vuoden 2010 joulukuussa , mikä oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. mahtuu työllisten lukumäärän virhemarginaaliin (± ). Työllisiä miehiä oli enemmän, kun taas työllisiä naisia oli vähemmän kuin joulukuussa Työllisten määrä lisääntyi Itä-Suomen ja Lounais-Suomen aluehallintovirastojen (AVI) alueella ja väheni Etelä- ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen (AVI) alueella. Työllisyysaste eli työllisten osuus vuotiaista oli joulukuussa 66,6 prosenttia, mikä oli 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 trendi oli 67,8 prosenttia. Miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden joulukuusta 1,1 prosenttiyksikköä 68,0 prosenttiin, kun taas naisten työllisyysaste laski 1,8 prosenttiyksikköä 65,2 prosenttiin. Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2010 joulukuussa , mikä oli lähes yhtä paljon kuin edellisen vuoden joulukuussa. Työttömyysaste oli joulukuussa 7,9 prosenttia eli sama kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen trendi oli joulukuussa 8,2 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 8,2 ja naisten 7,5 prosenttia vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli joulukuussa 19,1 prosenttia, mikä oli 1,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Nuorten työttömyysasteen trendi oli 20,8 prosenttia. Työttömyysaste oli suurin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella, 10,0 prosenttia. Työvoimaan kuulumattomien vuotiaiden naisten määrä kasvoi :lla edellisen vuoden joulukuusta. Työllisyyden muutokset 2010/ /12 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuotias väestö Työvoima yhteensä Työlliset yhteensä palkansaajat yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Työttömät Työvoimaan kuulumattomat yhteensä Työllisyysaste (15 64 vuotiaat), % Työttömyysaste, % Työvoimaosuus, % 2010/ sarake laskettu pyöristämättömistä luvuista. Tiedot ovat ILO/EU -määritelmän mukaisia. 66,6 7,9 64,2 2009/ ,0 7,9 64,9 2010/ /12 0,4 0,6 0,5 0,3 2,2 0,8 2,2 Prosenttiyksikköä 0,3 0,0 0,6 Työvoimatutkimuksen vuoden 2010 viimeisen vuosineljänneksen tiedot Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä työllisiä oli keskimäärin henkeä, mikä oli enemmän kuin vuoden 2009 vastaavana aikana. Työllisten määrä lisääntyi talonrakentamisen, koulutuksen ja sosiaalihuollon avopalvelujen toimialoilla. Työllisten määrä väheni teollisuudessa ja maataloudessa. Työttömiä oli vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä keskimäärin henkeä, mikä oli vähemmän kuin vuoden 2009 loka-joulukuussa. Vuoden viimeisen neljänneksen työttömyysaste oli 7,4 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2009 vastaavaan aikaan. Työllisten tekemien työtuntien määrä vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä oli noin 1,7 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. 2

3 Työllisyyden muutokset Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Työvoima yhteensä Työlliset yhteensä Työttömät, yhteensä miehet naiset sarake laskettu pyöristämättömistä luvuista. Tiedot ovat ILO/EU -määritelmän mukaisia ,1 0,7 9,4 8,9 10,0 Työvoimatutkimuksen vuoden 2010 vuosikeskiarvot Työllisiä vuonna 2010 oli keskimäärin , mikä oli vähemmän kuin vuonna Työllisten miesten määrä oli lähes ennallaan ja työllisten naisten määrä väheni henkeä. Vuoden 2010 työllisyysaste oli 67,8 prosenttia, kun se vuonna 2009 oli 68,3 prosenttia. Vuoden 2010 työttömyysaste oli 8,4 prosenttia. Vuoden 2009 työttömyysaste oli 8,2 prosenttia ja vuonna 2008 se oli 6,4 prosenttia. Työttömiä oli vuonna 2010 keskimäärin , mikä oli enemmän kuin vuonna Työllisten tekemien työtuntien määrä vuonna 2010 oli yhden prosentin suurempi kuin vuonna Työpanoksen määrä työllistä kohti kasvoi hieman. Yleiskatsaus vuoden 2010 vuositiedoista julkaistaan Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tiedot Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun 2010 lopussa kaikkiaan työttömyysturvalain ja työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Työttömien työnhakijoiden määrä oli pienempi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Työttömyys väheni edellisestä vuodesta kaikkien ELY-keskusten alueilla. Eniten työttömien työnhakijoiden määrä väheni Etelä-Pohjanmaalla (-21 %), Pohjanmaalla (-19 %), Pirkanmaalla (-13 %) ja Pohjois-Karjalassa (-13 %). Joulukuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautuneita henkilökohtaisesti lomautettuja oli , mikä oli vähemmän kuin vuosi sitten. Työvoimapoliittisin toimenpitein sijoitettuja oli joulukuun lopussa yhteensä , mikä oli enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Toimenpiteiden piirissä oli 3,2 prosenttia työvoimasta. Työttöminä työnhakijoina työ- ja elinkeinotoimistoissa oli alle 25-vuotiasta työtöntä. Heidän määränsä oli pienempi kuin edellisen vuoden joulukuussa. Työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettiin joulukuussa uutta avointa työpaikkaa eli enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. 3

4 Muutokset 2010/ /12 työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Työttömät työnhakijat yli vuoden työttömänä olleet Toimenpiteillä yhteensä tukitoimenpitein työllistetyt työvoimakoulutuksessa työharjoittelussa, vuorottelutyössä Uudet avoimet työpaikat työ- ja elinkeinotoimistoissa -sarake laskettu pyöristämättömistä luvuista. 2010/ / / /12 10,4 23,0 11,5 14,1 10,3 8,2 25,4 Työ- ja elinkeinoministeriön yhteystiedot: Petri Syvänen puh , Linkit Työvoimatutkimuksen päivitetyt taulukot: Työvoimatutkimuksen aikasarjatiedot Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston eroista on kerrottu työvoimatutkimuksen laatuselosteessa. Menetelmäseloste lomautetuista: Kausitasoitetusta trendistä: Tuoreimmat EU:n julkaisemat kausitasoitetut työttömyysluvut (englanniksi) löytyvät Eurostatin kotisivulta Avoimet työpaikat: 4

5 Sisällys Taulukot Liitetaulukot 2010, joulukuu, 4. neljännes 1.1 Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan 2010/ / vuotias väestö työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan 2010/ / vuotias väestö sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / Työvoimaosuus sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / Työvoima sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / Työllisyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / Työlliset sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / Työlliset ammattiaseman mukaan 2010/ / Työlliset työnantajasektorin mukaan 2010/ / Työlliset aluehallintovirastojen (AVI) mukaan 2010/ / Osa-aikatyöllisten osuus työllisistä sukupuolen mukaan 2010/ / Osa-aikatyölliset sukupuolen mukaan 2010/ / Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan (%) 2010/ / Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan 2010/ / Työttömyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / Työttömät sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / Työttömyysaste aluehallintovirastojen (AVI) mukaan 2010/ / Kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitetut sarjat 2010/ Liitetaulukot 2010, 4. neljännes 7.1 Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan vuotias väestö työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan vuotias väestö sukupuolen ja iän mukaan Työvoimaosuus sukupuolen ja iän mukaan Työvoima sukupuolen ja iän mukaan Työllisyysaste sukupuolen ja iän mukaan Työlliset sukupuolen ja iän mukaan Työlliset ammattiaseman mukaan Työlliset toimialoittain (TOL 2008) Työllisten tehdyt työtunnit toimialoittain (TOL 2008) Työlliset työnantajasektorin mukaan Työlliset aluehallintovirastojen (AVI) mukaan Työlliset maakunnittain Osa-aikatyöllisten osuus työllisistä sukupuolen mukaan Osa-aikatyölliset sukupuolen mukaan Palkansaajat toimialoittain (TOL 2008) Palkansaajien tehdyt työtunnit toimialoittain (TOL 2008) Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan (%) Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan

6 10.5 Palkansaajien alle vuoden kestäneet työsuhteet työsuhteen tyypin mukaan (%) Palkansaajien alle vuoden kestäneet työsuhteet työsuhteen tyypin mukaan Työttömyysaste sukupuolen ja iän mukaan Työttömät sukupuolen ja iän mukaan Työttömyysaste aluehallintovirastojen (AVI) mukaan Työttömyysaste maakunnittain Kuviot Liitekuviot 2010, joulukuu 1.1 Työlliset ja työllisten trendi Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi Työttömät ja työttömien trendi Työttömyysaste ja työttömyysasteen trendi...30 Laatuseloste: Työvoimatutkimus

7 Liitetaulukot 2010, joulukuu, 4. neljännes 1.1 Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan 2010/ / / / / / /12 Prosenttiyksikköä (%) Tunnusluku Työllisyysaste (-vuotiaat) 66,6 68,0 67,3 67,8 67,0 66,9-0,3 1,1 65,2 66,8 67,0-1,8 Työttömyysaste 7,9 7,1 7,9 0,0 8,2 8,2 8,7-0,5 7,5 6,0 7,0 0,5 Työvoimaosuus 64,2 64,6 64,9-0,6 66,9 66,7 66,4 0,5 61,6 62,5 63,3-1, vuotias väestö työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan 2010/ / / / / / /12 Työmarkkina-asema -vuotias väestö , , ,4 Työvoima , , ,4 Työlliset , , ,9 Työttömät , , ,1 Työvoimaan kuulumattomat ,2-1, ,2 7

8 1.3 -vuotias väestö sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / / / / / /12 Ikäluokka Sukupuolet yhteensä ,4-0, , , , , , , , , , , , , ,7 2.1 Työvoimaosuus sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / / / / / /12 Prosenttiyksikköä (%) Ikäluokka Sukupuolet yhteensä 64,2 72,4 64,6 72,6 64,9 72,8-0,6-0,4 42,4 41,1 42,4 0,0 86,6 86,7 87,8-1,3 59,6 61,1 57,7 1,9 66,9 66,7 66,4 0,5 74,2 74,0 73,4 0,8 40,8 38,7 37,8 3,0 90,0 89,9 90,1-0,2 59,7 60,7 58,0 1,7 61,6 62,5 63,3-1,8 70,5 71,1 72,1-1,6 44,1 43,6 47,2-3,1 83,1 83,4 85,5-2,4 59,5 61,5 57,4 2,1 8

9 2.2 Työvoima sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / / / / / /12 Ikäluokka Sukupuolet yhteensä ,6-0, , , , , , , , , , , , , ,4 3.1 Työllisyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / / / / / /12 Prosenttiyksikköä (%) Ikäluokka Sukupuolet yhteensä 59,2 66,6 60,0 67,3 59,8 67,0-0,6-0,3 34,4 34,5 33,8 0,5 80,8 81,1 82,1-1,3 55,8 58,0 54,1 1,7 61,4 61,2 60,6 0,8 68,0 67,8 66,9 1,1 31,5 31,7 29,5 2,0 83,9 83,3 83,5 0,4 55,8 56,8 53,6 2,2 57,0 58,7 58,9-1,9 65,2 66,8 67,0-1,8 37,4 37,5 38,4-1,0 77,6 78,9 80,6-3,0 55,8 59,2 54,6 1,2 9

10 3.2 Työlliset sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / / / / / /12 Ikäluokka Sukupuolet yhteensä ,5-0, , , , , , , , , , , , , ,0 3.3 Työlliset ammattiaseman mukaan 2010/ / / / / / /12 Ammattiasema Työlliset yhteensä ,5 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet ,2 Palkansaajat ,3 -palkansaajista toimihenkilöitä ,1 -palkansaajista työntekijöitä ,6 3.4 Työlliset työnantajasektorin mukaan 2010/ / / / / / /12 Työnantajasektori Työnantajasektorit yhteensä (ml. työnantajasektori tuntematon) ,5 Yksityinen sektori ,6 Julkinen sektori ,6 -valtio ,7 -kunta ,8 10

11 3.5 Työlliset aluehallintovirastojen (AVI) mukaan 2010/ / / / / / /12 Aluehallintovirasto 2010 Koko maa (ml. Ahvenanmaa) ,5 Etelä-Suomen AVI ,6 Lounais-Suomen AVI ,5 Itä-Suomen AVI ,3 Länsi- ja Sisä-Suomen AVI ,2 Pohjois-Suomen AVI ,8 Lapin AVI ,6 3.6 Osa-aikatyöllisten osuus työllisistä sukupuolen mukaan 2010/ / / / / / /12 Prosenttiyksikköä (%) 14,6 15,5 14,7-0,1 10,9 10,4 9,5 1,3 18,7 20,8 20,0-1,3 3.7 Osa-aikatyölliset sukupuolen mukaan 2010/ / / / / / / , , ,4 4.1 Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan (%) 2010/ / / / / / /12 Prosenttiyksikköä (%) Työsuhde Kaikki palkansaajat 100,0 100,0 100,0 0,0 -jatkuva kokoaikatyö 75,2 74,3 76,6-1,4 -jatkuva osa-aikatyö 9,8 10,7 9,5 0,3 -määräaikainen kokoaikatyö 10,9 10,6 9,3 1,6 -määräaikainen osa-aikatyö 4,0 4,3 4,5-0,5 Määräaikainen työ yhteensä 14,9 15,0 13,9 1,0 Osa-aikainen työ yhteensä 13,7 15,0 14,0-0,2 11

12 4.2 Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan 2010/ / / / / / /12 Työsuhde Kaikki palkansaajat ,3 -jatkuva kokoaikatyö ,1 -jatkuva osa-aikatyö ,3 -määräaikainen kokoaikatyö ,4 -määräaikainen osa-aikatyö ,3 Määräaikainen työ yhteensä ,1 Osa-aikainen työ yhteensä ,8 5.1 Työttömyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / / / / / /12 Prosenttiyksikköä (%) Ikäluokka Sukupuolet yhteensä 7,9 7,9 7,1 7,2 7,9 8,0 0,0 0,0 19,1 16,1 20,2-1,2 6,6 6,5 6,6 0,1 6,3 5,1 6,2 0,1 8,2 8,2 8,7-0,5 8,3 8,3 8,8-0,5 22,9 18,3 22,1 0,8 6,7 7,4 7,4-0,7 6,5 6,5 7,5-1,0 7,5 6,0 7,0 0,5 7,5 6,0 7,1 0,4 15,3 14,1 18,6-3,3 6,6 5,4 5,7 0,9 6,2 3,7 4,9 1,3 12

13 5.2 Työttömät sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / / / / / /12 Ikäluokka Sukupuolet yhteensä ,8-1, , , , , , , , , , , , , ,3 5.3 Työttömyysaste aluehallintovirastojen (AVI) mukaan 2010/ / / / / / /12 Prosenttiyksikköä (%) Aluehallintovirasto 2010 Koko maa (ml. Ahvenanmaa) 7,9 7,1 7,9 0,0 Etelä-Suomen AVI 7,1 6,4 6,3 0,8 Lounais-Suomen AVI 6,7 6,8 8,8-2,0 Itä-Suomen AVI 8,3 6,7 10,6-2,3 Länsi- ja Sisä-Suomen AVI 9,4 8,2 9,4-0,1 Pohjois-Suomen AVI 10,0 8,6 6,8 3,2 Lapin AVI 6,5 10,6 10,2-3,6 13

14 6.1. Kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitetut sarjat 2010/12 Työlliset Työttömät Työttömät työnhakijat (TEM) Työttömyysaste, -vuotiaat Työttömyysaste, -vuotiaat 2008/ ,7 16,4 2009/ ,9 16,6 2009/ ,3 17,5 2009/ ,7 18,7 2009/ ,1 20,1 2009/ ,4 21,4 2009/ ,5 22,0 2009/ ,6 22,2 2009/ ,5 22,2 2009/ ,6 22,1 2009/ ,7 22,4 2009/ ,8 22,9 2009/ ,9 23,2 2010/ ,9 23,2 2010/ ,8 22,9 2010/ ,7 22,5 2010/ ,5 21,8 2010/ ,4 21,1 2010/ ,3 20,6 2010/ ,3 20,3 2010/ ,2 20,3 2010/ ,1 20,3 2010/ ,0 20,4 2010/ ,1 20,6 2010/ ,2 20,8 14

15 Liitetaulukot 2010, 4. neljännes 7.1 Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan - - Prosenttiyksikköä (%) Tunnusluku Työllisyysaste (-vuotiaat) 67,3 68,2 68,9 70,3 66,9 67,0 0,4 1,2 66,3 67,5 66,7-0,4 Työttömyysaste 7,4 7,3 8,2-0,8 8,0 7,6 8,9-0,9 6,8 6,9 7,5-0,7 Työvoimaosuus 64,7 66,4 65,0-0,3 67,0 69,0 66,6 0,3 62,5 63,8 63,4-1, vuotias väestö työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan - - Työmarkkina-asema -vuotias väestö , , ,4 Työvoima , , ,2 Työlliset , , ,5 Työttömät , , ,0 Työvoimaan kuulumattomat ,4-0, ,1 15

16 7.3 -vuotias väestö sukupuolen ja iän mukaan - - Ikäluokka Sukupuolet yhteensä ,4 0, , , , , , , , , , , , , ,9 8.1 Työvoimaosuus sukupuolen ja iän mukaan - - Prosenttiyksikköä (%) Ikäluokka Sukupuolet yhteensä 64,7 72,8 66,4 74,4 65,0 72,9-0,3-0,2 42,2 49,4 41,9 0,3 87,0 87,6 88,0-0,9 60,4 60,3 58,6 1,8 67,0 69,0 66,6 0,3 74,3 76,2 73,7 0,6 40,2 48,2 39,4 0,9 90,1 91,0 90,2-0,1 60,4 60,1 57,8 2,5 62,5 63,8 63,4-1,0 71,2 72,5 72,2-1,0 44,3 50,6 44,6-0,3 83,8 84,1 85,7-1,8 60,5 60,5 59,4 1,1 16

17 8.2 Työvoima sukupuolen ja iän mukaan - - Ikäluokka Sukupuolet yhteensä ,1-0, , , , , , , , , , , , , ,7 9.1 Työllisyysaste sukupuolen ja iän mukaan - - Prosenttiyksikköä (%) Ikäluokka Sukupuolet yhteensä 59,9 67,3 61,6 68,9 59,7 66,9 0,2 0,4 34,6 42,4 33,4 1,2 81,6 81,9 81,9-0,3 56,6 56,6 54,6 1,9 61,6 63,8 60,7 0,9 68,2 70,3 67,0 1,2 31,9 40,9 30,6 1,3 84,1 84,9 83,4 0,7 56,1 56,0 53,3 2,8 58,2 59,4 58,7-0,5 66,3 67,5 66,7-0,4 37,5 43,9 36,4 1,1 78,9 78,8 80,3-1,3 57,0 57,1 56,0 1,1 17

18 9.2 Työlliset sukupuolen ja iän mukaan - - Ikäluokka Sukupuolet yhteensä ,7 0, , , , , , , , , , , , , ,8 9.3 Työlliset ammattiaseman mukaan - - Ammattiasema Työlliset yhteensä ,7 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet ,5 Palkansaajat ,4 -palkansaajista toimihenkilöitä ,2 -palkansaajista työntekijöitä ,8 18

19 9.4 Työlliset toimialoittain (TOL 2008) - - Toimiala TOL 2008 Toimialat yhteensä ,7 A-B Maa-, metsä- ja kalatalous; kaivostoiminta ,6 Maatalous ,7 C Teollisuus ,4 Elintarvikkeiden, tekstiilien ja vaatteiden valmistus ,3 Sahatavaran ja paperin sekä paperituotteiden valmistus; painaminen ja jäljentäminen ,1 Kemikaalien, lääkkeiden yms. valmistus ,9 Metallien jalostus; metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) ,8 Elektronisten ja optisten tuotteiden, sähkölaitteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus ,8 Huonekalujen ym. valmistus; koneiden ja laitteiden huolto ja asennus ,1 D-E Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi, viemäri- ja jätevesihuolto ,3 F Rakentaminen ,9 Talonrakentaminen ,2 Erikoistunut rakennustoiminta ,4 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,9 Moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus ,5 Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) ,1 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) ,0 H Kuljetus ja varastointi ,0 Maa-, vesi- ja ilmaliikenne ,1 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta; postija kuriiritoiminta ,1 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,0 J Informaatio ja viestintä ,9 K-L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala ,3 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,9 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi ,2 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,2 Kiinteistön- ja maisemanhoito ,8 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus ,0 P Koulutus ,1 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,5 Terveyspalvelut ,1 Sosiaalihuollon laitospalvelut ,1 Sosiaalihuollon avopalvelut ,7 R Taiteet, viihde ja virkistys ,7 S-U Muu palvelutoiminta yms ,1 X Toimiala tuntematon

20 9.5 Työllisten tehdyt työtunnit toimialoittain (TOL 2008) - - Miljoonaa tuntia Miljoonaa tuntia Miljoonaa tuntia Toimiala TOL 2008 Toimialat yhteensä ,5 948,3 1022,4 1,7 A-B Maa-, metsä- ja kalatalous; kaivostoiminta ,8 65,5 56,7-5,0 Maatalous 01 39,7 52,3 42,8-7,4 C Teollisuus ,0 136,9 159,5 0,9 Elintarvikkeiden, tekstiilien ja vaatteiden valmistus ,4 16,9 18,5 4,6 Sahatavaran ja paperin sekä paperituotteiden valmistus; painaminen ja jäljentäminen ,8 22,7 25,7-3,4 Kemikaalien, lääkkeiden yms. valmistus ,2 18,1 21,8-7,4 Metallien jalostus; metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) ,9 23,8 26,5 5,1 Elektronisten ja optisten tuotteiden, sähkölaitteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus ,8 42,8 51,4 2,6 Huonekalujen ym. valmistus; koneiden ja laitteiden huolto ja asennus ,0 12,5 15,6 2,1 D-E Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi, viemärija jätevesihuolto ,4 9,2 10,5-0,8 F Rakentaminen ,5 82,6 79,2 2,9 Talonrakentaminen 41 28,0 29,4 25,0 12,2 Erikoistunut rakennustoiminta 43 45,6 44,2 44,3 3,0 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,7 117,5 123,6 4,9 Moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus 45 21,6 17,1 18,3 17,7 Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) 46 43,9 35,5 41,6 5,7 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) 47 64,2 64,9 63,8 0,7 H Kuljetus ja varastointi ,8 65,9 68,1 1,1 Maa-, vesi- ja ilmaliikenne ,2 45,5 47,9 0,6 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta; posti- ja kuriiritoiminta ,7 20,5 20,2 2,4 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,1 32,9 31,5 1,7 J Informaatio ja viestintä ,7 35,2 41,7 0,0 K-L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala ,7 25,0 29,4-2,4 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,6 53,5 60,7 3,1 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 71 24,3 20,6 23,4 3,5 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,9 38,5 38,2 4,3 Kiinteistön- ja maisemanhoito 81 23,8 23,2 23,5 0,9 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 84 49,0 43,4 51,7-5,3 P Koulutus 85 66,1 51,4 63,3 4,4 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,6 133,8 154,4-0,5 20

21 - Miljoonaa tuntia Miljoonaa tuntia Miljoonaa tuntia Terveyspalvelut 86 72,1 62,3 74,9-3,7 Sosiaalihuollon laitospalvelut 87 31,9 32,3 30,0 6,4 Sosiaalihuollon avopalvelut 88 49,5 39,2 49,5 0,1 R Taiteet, viihde ja virkistys ,8 20,9 18,8 15,9 S-U Muu palvelutoiminta yms ,3 31,1 31,7 8,4 X Toimiala tuntematon 00 4,6 4,8 3, Työlliset työnantajasektorin mukaan - - Työnantajasektori Työnantajasektorit yhteensä (ml. työnantajasektori tuntematon) ,7 Yksityinen sektori ,5 Julkinen sektori ,9 -valtio ,4 -kunta ,3 9.7 Työlliset aluehallintovirastojen (AVI) mukaan - - Aluehallintovirasto 2010 Koko maa (ml. Ahvenanmaa) ,7 Etelä-Suomen AVI ,6 Lounais-Suomen AVI ,8 Itä-Suomen AVI ,3 Länsi- ja Sisä-Suomen AVI ,3 Pohjois-Suomen AVI ,2 Lapin AVI ,2 21

22 9.8 Työlliset maakunnittain - - Maakunta Koko maa (ml. Ahvenanmaa) ,7 Uusimaa ,0 Itä-Uusimaa ,3 Varsinais-Suomi ,0 Satakunta ,7 Kanta-Häme ,9 Pirkanmaa ,1 Päijät-Häme ,8 Kymenlaakso ,3 Etelä-Karjala ,3 Etelä-Savo ,9 Pohjois-Savo ,8 Pohjois-Karjala ,6 Keski-Suomi ,9 Etelä-Pohjanmaa ,7 Pohjanmaa ,2 Keski-Pohjanmaa ,7 Pohjois-Pohjanmaa ,6 Kainuu ,4 Lappi ,2 9.9 Osa-aikatyöllisten osuus työllisistä sukupuolen mukaan - - Prosenttiyksikköä (%) 15,2 13,7 14,9 0,3 10,5 9,7 9,9 0,6 20,2 18,1 20,0 0, Osa-aikatyölliset sukupuolen mukaan , , ,3 22

23 10.1 Palkansaajat toimialoittain (TOL 2008) - - Toimiala TOL 2008 Toimialat yhteensä ,4 A-B Maa-, metsä- ja kalatalous; kaivostoiminta ,2 Maatalous ,9 C Teollisuus ,8 Elintarvikkeiden, tekstiilien ja vaatteiden valmistus ,3 Sahatavaran ja paperin sekä paperituotteiden valmistus; painaminen ja jäljentäminen ,4 Kemikaalien, lääkkeiden yms. valmistus ,5 Metallien jalostus; metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) ,9 Elektronisten ja optisten tuotteiden, sähkölaitteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus ,7 Huonekalujen ym. valmistus; koneiden ja laitteiden huolto ja asennus ,2 D-E Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi, viemäri- ja jätevesihuolto ,1 F Rakentaminen ,3 Talonrakentaminen ,7 Erikoistunut rakennustoiminta ,6 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,3 Moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus ,1 Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) ,6 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) ,3 H Kuljetus ja varastointi ,2 Maa-, vesi- ja ilmaliikenne ,9 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta; postija kuriiritoiminta ,4 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,7 J Informaatio ja viestintä ,3 K-L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala ,8 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,3 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi ,4 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,1 Kiinteistön- ja maisemanhoito ,8 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus ,9 P Koulutus ,2 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,4 Terveyspalvelut ,9 Sosiaalihuollon laitospalvelut ,4 Sosiaalihuollon avopalvelut ,0 R Taiteet, viihde ja virkistys ,9 S-U Muu palvelutoiminta yms ,5 X Toimiala tuntematon

24 10.2 Palkansaajien tehdyt työtunnit toimialoittain (TOL 2008) - - Miljoonaa tuntia Miljoonaa tuntia Miljoonaa tuntia Toimiala TOL 2008 Toimialat yhteensä ,1 787,1 858,1 2,4 A-B Maa-, metsä- ja kalatalous; kaivostoiminta ,2 19,2 17,7 3,1 Maatalous 01 7,5 11,0 8,0-6,2 C Teollisuus ,7 127,5 148,5 0,8 Elintarvikkeiden, tekstiilien ja vaatteiden valmistus ,5 15,3 16,8 4,0 Sahatavaran ja paperin sekä paperituotteiden valmistus; painaminen ja jäljentäminen ,4 21,2 23,4-0,2 Kemikaalien, lääkkeiden yms. valmistus ,3 17,1 21,1-9,0 Metallien jalostus; metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) ,1 21,2 23,8 5,6 Elektronisten ja optisten tuotteiden, sähkölaitteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus ,9 42,2 50,2 3,5 Huonekalujen ym. valmistus; koneiden ja laitteiden huolto ja asennus ,6 10,6 13,2-4,5 D-E Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi, viemärija jätevesihuolto ,1 8,9 10,1-0,1 F Rakentaminen ,3 61,7 57,9 4,1 Talonrakentaminen 41 20,5 20,5 17,2 19,5 Erikoistunut rakennustoiminta 43 32,3 32,7 31,1 3,9 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,9 95,6 101,8 5,0 Moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus 45 16,1 12,0 14,6 9,7 Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) 46 37,7 29,8 35,4 6,5 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) 47 53,2 53,8 51,8 2,6 H Kuljetus ja varastointi ,3 52,6 53,5-0,2 Maa-, vesi- ja ilmaliikenne ,4 32,7 34,2-2,3 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta; posti- ja kuriiritoiminta ,9 19,9 19,3 3,4 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,1 26,1 24,6 6,2 J Informaatio ja viestintä ,7 31,9 38,2-1,2 K-L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala ,1 22,6 26,8-2,7 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,5 42,7 48,7 5,7 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 71 21,4 17,8 20,7 3,4 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,9 32,7 31,6 7,5 Kiinteistön- ja maisemanhoito 81 20,5 19,5 19,4 5,8 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 84 49,0 43,4 51,7-5,2 P Koulutus 85 64,3 49,8 62,0 3,7 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,0 128,6 145,4 1,1 24

25 - Miljoonaa tuntia Miljoonaa tuntia Miljoonaa tuntia Terveyspalvelut 86 67,6 59,3 69,6-2,8 Sosiaalihuollon laitospalvelut 87 31,2 31,6 28,4 9,8 Sosiaalihuollon avopalvelut 88 48,2 37,8 47,4 1,7 R Taiteet, viihde ja virkistys ,7 16,1 14,2 10,6 S-U Muu palvelutoiminta yms ,6 23,0 22,3 10,6 X Toimiala tuntematon 00 4,6 4,6 3, Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan (%) - - Prosenttiyksikköä (%) Työsuhde Kaikki palkansaajat 100,0 100,0 100,0 0,0 -jatkuva kokoaikatyö 74,7 74,0 76,4-1,7 -jatkuva osa-aikatyö 10,5 8,8 10,1 0,4 -määräaikainen kokoaikatyö 10,6 13,2 9,5 1,1 -määräaikainen osa-aikatyö 4,2 3,9 4,0 0,1 Määräaikainen työ yhteensä 14,8 17,1 13,5 1,3 Osa-aikainen työ yhteensä 14,6 12,7 14,1 0, Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan - - Työsuhde Kaikki palkansaajat ,4 -jatkuva kokoaikatyö ,8 -jatkuva osa-aikatyö ,3 -määräaikainen kokoaikatyö ,4 -määräaikainen osa-aikatyö ,2 Määräaikainen työ yhteensä ,0 Osa-aikainen työ yhteensä ,3 25

26 10.5 Palkansaajien alle vuoden kestäneet työsuhteet työsuhteen tyypin mukaan (%) - - Prosenttiyksikköä (%) Työsuhde Kaikki palkansaajat 100,0 100,0 100,0 0,0 -jatkuva kokoaikatyö 36,7 31,5 35,3 1,3 -jatkuva osa-aikatyö 12,9 8,3 13,7-0,7 -määräaikainen kokoaikatyö 34,7 46,2 33,6 1,1 -määräaikainen osa-aikatyö 15,7 14,0 17,4-1,6 Määräaikainen työ yhteensä 50,4 60,2 51,0-0,6 Osa-aikainen työ yhteensä 28,7 22,3 31,0-2, Palkansaajien alle vuoden kestäneet työsuhteet työsuhteen tyypin mukaan - - Työsuhde Kaikki palkansaajat ,1 -jatkuva kokoaikatyö ,5 -jatkuva osa-aikatyö ,6 -määräaikainen kokoaikatyö ,8 -määräaikainen osa-aikatyö ,7 Määräaikainen työ yhteensä ,7 Osa-aikainen työ yhteensä , Työttömyysaste sukupuolen ja iän mukaan - - Prosenttiyksikköä (%) Ikäluokka Sukupuolet yhteensä 7,4 7,5 7,3 7,4 8,2 8,3-0,8-0,8 18,0 14,2 20,3-2,3 6,3 6,5 6,9-0,7 6,3 6,1 6,8-0,4 8,0 7,6 8,9-0,9 8,2 7,7 9,0-0,9 20,7 15,2 22,4-1,6 6,7 6,7 7,5-0,8 7,1 6,7 7,9-0,8 6,8 6,9 7,5-0,7 6,9 7,0 7,6-0,7 15,3 13,2 18,4-3,0 5,8 6,3 6,3-0,5 5,7 5,5 5,7 0,0 26

27 11.2 Työttömät sukupuolen ja iän mukaan - - Ikäluokka Sukupuolet yhteensä ,4-9, , , , , , , , , , , , , , Työttömyysaste aluehallintovirastojen (AVI) mukaan - - Prosenttiyksikköä (%) Aluehallintovirasto 2010 Koko maa (ml. Ahvenanmaa) 7,4 7,3 8,2-0,8 Etelä-Suomen AVI 6,6 6,6 7,0-0,4 Lounais-Suomen AVI 6,5 7,5 8,4-1,8 Itä-Suomen AVI 8,0 9,4 10,8-2,9 Länsi- ja Sisä-Suomen AVI 8,6 7,1 9,0-0,5 Pohjois-Suomen AVI 9,7 8,5 8,3 1,4 Lapin AVI 9,0 7,9 11,1-2,2 27

28 11.4 Työttömyysaste maakunnittain - - Prosenttiyksikköä (%) Maakunta Koko maa (ml. Ahvenanmaa) 7,4 7,3 8,2-0,8 Uusimaa 5,6 5,6 6,2-0,6 Itä-Uusimaa 7,4 4,6 6,1 1,3 Varsinais-Suomi 6,8 7,6 8,2-1,4 Satakunta 5,9 7,4 8,7-2,8 Kanta-Häme 8,3 9,6 7,7 0,6 Pirkanmaa 9,4 8,0 10,2-0,8 Päijät-Häme 6,3 8,2 9,3-2,9 Kymenlaakso 12,0 10,0 9,0 3,0 Etelä-Karjala 9,4 9,0 10,5-1,1 Etelä-Savo 6,9 6,7 9,3-2,3 Pohjois-Savo 8,0 9,5 10,3-2,3 Pohjois-Karjala 8,8 11,6 13,0-4,3 Keski-Suomi 9,7 7,8 10,9-1,3 Etelä-Pohjanmaa 7,8 7,2 6,6 1,3 Pohjanmaa 5,9 4,1 5,9-0,1 Keski-Pohjanmaa 7,5 5,6 7,3 0,2 Pohjois-Pohjanmaa 9,5 9,0 8,4 1,1 Kainuu 10,4 6,2 7,7 2,7 Lappi 9,0 7,9 11,1-2,2 28

29 Liitekuviot 2010, joulukuu 1.1 Työlliset ja työllisten trendi 1.2 Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi 2.1 Työttömät ja työttömien trendi 29

30 2.2 Työttömyysaste ja työttömyysasteen trendi 30

31 Laatuseloste: Työvoimatutkimus 1. Tilastotietojen relevanssi Työvoimatutkimus on otostutkimus, jonka avulla tilastoidaan vuotiaan väestön työmarkkinoille osallistumista, työllisyyttä, työttömyyttä ja työaikaa kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Tutkimuksen tietosisältö perustuu EU:n asetukseen, ja tutkimusta varten haastatellaan joka kuukausi noin henkilöä. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko vuotiaan väestön toiminnasta työmarkkinoilla yhden viikon aikana. Työmarkkina-aseman perusluokittelussa väestö jaetaan työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin. Näistä työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman. Tutkimus antaa tuoreen ja kattavan kuvan työvoimasta ja työmarkkinoiden muutoksista. Julkisuudessa seurataan kuukausittain erityisesti työllisyyden ja työttömyyden muutoksia edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta. Kausitasoitettuja lukuja käytetään seurattaessa muutoksen trendiä. Tutkimus antaa tietoa myös työikäisistä henkilöistä, jotka eivät ole työssä tai työnhakijoina. Vuodesta 2003 alkaen on saatu osaotokselta tietoja myös kotitalouksien rakenteesta sekä kotitalouden kaikkien vuotiaden toiminnasta suhteessa työmarkkinoihin. Työvoimatutkimuksen tietosisällöstä on kuvaus osoitteessa: Työvoimatutkimuksen kuukausi- ja neljännesvuositulokset kertovat työllisyyden kausi- ja suhdannevaihteluista. Työvoimatutkimuksen aikasarjat taas kuvaavat työmarkkinoiden muutoksia pitkillä ajanjaksoilla. Vuosikeskiarvot kuvaavat työvoimaa eli työllisiä ja työttömiä sekä työvoiman ulkopuolella olevia esimerkiksi toimialan, ammatin, koulutuksen, iän, sukupuolen ja alueen mukaan ryhmiteltynä. Tutkimuksen tuloksia käytetään muun muassa työvoimapoliittisten ennusteiden ja suunnitelmien laadinnassa, päätösten teon tukena sekä erilaisten toimien työllisyysvaikutusten seurannassa. Tärkeitä tulosten käyttäjiä ovat ministeriöt, aluesuunnittelusta vastaavat elimet, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, yliopistot ja tutkimuslaitokset, kansainväliset järjestöt ja Euroopan unioni. Tilastokeskuksessa tietoja käytetään esimerkiksi kansantalouden tilinpidon laadinnassa. Euroopan unionin tilastovirasto, Eurostat, ohjaa tutkimuksen sisältöä ja seuraa sen laatua. Eurostat tuottaa sille toimitetuista neljännesvuosiaineistoista omia rakenneindikaattoreitaan ja muita tilastoja. Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ja määritelmät noudattavat YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan unionin tilastotoimen asetuksia. Työvoimatutkimuksen nykyinen tietosisältö perustuu pääosin Euroopan unionin työvoimatutkimuksia koskeviin asetuksiin (577/98, 2257/2003 ja 430/2005). Euroopan unionin työvoimatutkimuksesta löytyy tarkempi kuvaus osoitteesta: Vuodesta 1999 lähtien työvoimatutkimuksen yhteydessä on tehty EU-maiden yhteinen ad hoc -lisätutkimus, jonka aihe vaihtelee vuosittain. Ad hoc -tutkimuksista tarkemmin osoitteessa: Käsitteitä: Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen tai on ollut tilapäisesti pois työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on oma sairaus tai äitiys- tai isyysvapaa tai poissaolo on kestänyt alle 3 kk. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai perheenjäsenen yrityksessä palkatta avustavia. Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi vastaanottaa työtä kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työt kahden viikon sisällä. Työvoimaan kuuluvat kaikki ne, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä. 31

32 Työvoiman ulkopuolella oleva väestö koostuu henkilöistä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä tai työttömiä. Työvoiman ulkopuolella olevista voidaan käyttää myös nimitystä työvoimaan kuulumaton väestö. Muita työvoimatutkimuksen käsitteitä on selitetty osoitteessa: Työvoimatutkimuksessa vuonna 2009 käytettyjä luokituksia ovat Toimialaluokitus 2008 (TOL 2008, NACE Rev. 2), Ammattiluokitus 2001 (ISCO-88) ja Ammattiluokitus 1987, Sosioekonomisen aseman luokitus 1989, Koulutusluokitus 1997 (ISCED 1997) sekä alueluokituksista suuralue, lääni, maakunta sekä työvoima- ja elinkeinokeskus. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Työvoimatutkimuksen perusjoukon muodostavat Suomessa vakinaisesti asuvat vuotiaat henkilöt. Perusjoukkoon kuuluvat myös tilapäisesti ulkomailla (alle vuoden) oleskelevat sekä Suomen väestötietojärjestelmään rekisteröidyt ulkomaalaiset, joiden oleskelu Suomessa kestää vähintään vuoden ( Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa. Tutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa. Haastattelut tehdään kolmen kuukauden välein, paitsi neljäs haastattelu, joka tehdään kuuden kuukauden kuluttua kolmannesta haastattelusta. Ensimmäisen ja viimeisen haastattelun väli on 15 kuukautta. Joka kuukauden otokseen kuuluu noin henkilöä, keskimäärin noin joka 300. henkilö perusjoukosta. Yhden tutkimuskuukauden otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet tutkimukseen mukaan eri aikoina. Otos vaihtuu asteittain siten, että kolmena peräkkäisenä kuukautena vastaamisvuorossa ovat eri henkilöt. Peräkkäisinä vuosineljänneksinä vastaajista 3/5 on samoja. Peräkkäisten vuosien otosten päällekkäisyys on 2/5. Tietoja kerätään kaikilta vuoden viikoilta. Suurimmassa osassa Euroopan maita työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu kotitalousotokseen, mikä tarkoittaa sitä, että haastatellaan samalla kertaa kaikki tietyssä osoitteessa asuvat saman kotitalouden jäsenet. Suomen lisäksi vain Ruotsissa, Tanskassa ja Sveitsissä otos on henkilöpohjainen, eli haastateltavana on vain otokseen poimittu kohdehenkilö. EU:n asetus kuitenkin edellyttää tietoja myös kotitaloudesta, ja Suomessa tämä on ratkaistu hyödyntämällä työvoimatutkimuksen paneeliominaisuutta. Viidennellä haastattelukerralla tehdään perushaastattelun lisäksi kotitaloushaastattelu, jossa selvitetään kohdehenkilön kotitalouden jäsenet sekä kotitalouteen kuuluvien vuotiaiden toiminta työmarkkinoilla. Jotta aineisto kuvaisi koko väestöä, siihen on lisätty ylimääräisen otoksen avulla myös sellaisia kotitalouksia, joiden kaikki jäsenet ovat 75 vuotta täyttäneitä. Alle 15-vuotiaita lapsia ja yli 75-vuotiaita ei työvoimatutkimuksessa haastatella, vaan heille luodaan muutamia työmarkkina-asemaa kuvaavia tietoja keinotekoisesti. Kotitalousaineiston avulla voidaan tarkastella esimerkiksi perheen yhteyttä työllisyyteen sekä molempien puolisoiden työmarkkina-asemaa yhdessä. Vuonna 2009 kotitalousaineistossa oli noin henkilöä, jotka muodostivat kotitaloutta. Työvoimatutkimuksen kotitalousosaa on kerätty nykymuotoisena vuodesta 2003, ja tiedot ovat julkaistavissa pääsääntöisesti vuodesta 2004 lähtien. Tutkimuksen tietosisältö vaihtelee eri tutkimuskerroilla. Ensimmäisellä tutkimuskerralla kysytään tarkemmin joitakin perustietoja, joiden ennallaan pysyminen tarkistetaan seuraavilla tutkimuskerroilla. Viimeisellä eli viidennellä tutkimuskerralla tietosisältö on laajempi, kun mukana on kotitalousosa ja vuosittain eri aiheesta tehtävä ad hoc -osa sekä joitain lisäkysymyksiä päätyöhön liittyen. Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät tiedot tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vuonna 2009 tehtiin noin haastattelua. Tutkimuksen vastauskato oli keskimäärin 20,5 prosenttia. Otoksesta saadut tulokset painotetaan vastaamaan koko vuotiasta väestöä. Vastauskadon vaikutuksia tuloksiin korjataan käyttämällä niin kutsuttua painojen kalibrointia, jossa painotuksella tuotetaan oikeat väestöjakaumat alueen, sukupuolen ja iän mukaan. Aputietona käytetään lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisterin tietoja. Työvoimatutkimuksen luvut, kuten kaikki otostutkimuksilla saadut luvut ovat niin kutsuttuja estimaatteja. Estimaatti on matemaattisella menettelyllä (estimoinnilla) otoshavaintoja käyttäen saatu arvio perusjoukon 32

33 ominaisuudesta. Esimerkiksi tammikuun 2009 työttömien lukumäärä henkeä on tällaisella menettelyllä saatu Suomen vuotiaiden työttömien lukumäärää koskeva arvio eli estimaatti. Neljännesvuosi- ja vuosiestimaatit ovat kuukausiestimaattien keskiarvoja. Työpäivät ja tehdyt työtunnit estimoidaan kyseisen kuukauden kalenteripäivien lukumäärän mukaan. Työpäivien ja tehtyjen työtuntien neljännesvuosi- ja vuosiestimaatit ovat kuukausiestimaattien summia. Työvoimatutkimuksen työllisyys- ja työttömyysluvut vaihtelevat suhteellisen säännöllisesti vuoden eri kuukausina. Työvoimatutkimuksesta julkaistaan myös niin kutsuttuja trendejä, joista on poistettu vuodesta toiseen samantyyppisenä toistuva vaihtelu. Pitkän aikavälin kehityksen suunta sekä suhdannevaihtelu ovat paremmin havaittavissa trendistä kuin tasoittamattomista kuukausiluvuista. Käytetystä menetelmästä johtuen trendin viimeisimmät luvut muuttuvat jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot liitetään mukaan aikasarjaan. Tämä trendien ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon luvuista päätelmiä tehtäessä. Aikasarjojen trendikomponentit on laskettu kesäkuusta 2007 alkaen EU:n tilastoviraston Eurostatin suosittelemalla Tramo/Seats -menetelmällä. Trendistä ja sen käytön rajoituksista on kerrottu tarkemmin osoitteessa: 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Työvoimatutkimuksen lukujen luotettavuuteen vaikuttavat vastauskato (ks. edellä), mittausvirheet sekä otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu. Mittausvirheitä syntyy muun muassa siitä, että kysymykset voidaan ymmärtää ja tulkita eri tavoilla, vastaaja ei muista tai ei halua kertoa joitain tietoja tai vastausten kirjaamisessa tapahtuu virheitä. Mittausvirheitä pyritään vähentämään kehittämällä ja testaamalla haastattelukysymyksiä, haastatteluohjeita, käyttöliittymää sekä kouluttamalla haastattelijoita. Otannasta aiheutuvalla satunnaisvaihtelulla tarkoitetaan sitä, että eri otoksista lasketut luvut poikkeaisivat jonkin verran toisistaan. Arvioitaessa karkeasti otannasta aiheutuvan satunnaisvaihtelun suuruutta erilaisissa tilanteissa on pääperiaatteena, että lukuihin sisältyy sitä vähemmän otannasta aiheutuvaa epävarmuutta, 1) mitä suuremman otoksen pohjalta luvut on laskettu ja 2) mitä suurempaa väestöryhmää luvut kuvaavat. Esimerkiksi neljännesvuotta koskevat luvut ovat tarkempia kuin samaa asiaa koskevat kuukausiluvut, koska neljännesvuositiedot on saatu haastattelemalla kolminkertainen määrä henkilöitä verrattuna kuukausitietoihin. Koko vuotta koskevat luvut ovat kaikkein tarkimpia. Jälkimmäinen periaate tarkoittaa sitä, että samankokoisella otoksella saadut työllisten ja työttömien lukumäärää koskevat luvut eli estimaatit ovat sitä tarkempia, mitä suurempaa osaryhmää ne koskevat. Tarkasteltavan osaryhmän pienentyessä otannasta aiheutuvan satunnaisvaihtelun osuus kasvaa. Tämän vuoksi esimerkiksi työttömien lukumäärät eri ikäryhmissä tai eri alueilla eivät ole yhtä luotettavia kuin kaikkien työttömien lukumäärä. Otannasta aiheutuvaa epätarkkuutta arvioidaan estimaatin keskivirheen avulla. Keskivirheen suuruuteen vaikuttavat sekä otoksen koko että tarkastelun kohteena olevan ominaisuuden vaihtelu eli muuttujan varianssi. Keskivirheen avulla voidaan laskea estimaatin luottamusväli, jolla haettu perusjoukon arvo sijaitsee tietyllä todennäköisyydellä. Työvoimatutkimuksessa käytetty 95 prosentin luottamusväli on väli, jolla kiinnostuksen kohteena olevan ominaisuuden todellinen arvo sijaitsee 95 prosentin todennäköisyydellä. Esimerkiksi tammikuun 2009 työttömien määrän 95 prosentin luottamusväli on ± eli Estimaattiin lisättävä ja siitä vähennettävä osa, tässä , saadaan kertomalla estimaatin keskivirhe, tässä henkeä, 95 prosentin luottamusvälin kertoimella 1,96. Esimerkkejä työllisten ja työttömien lukumäärän tarkkuudesta osaryhmän koon mukaan Satunnaisvaihtelun suuruusluokan havainnollistamiseksi esitetään seuraavissa taulukoissa 1 3 esimerkkejä erikokoisista työllisten ja työttömien lukumäärän estimaateista, niiden 95 prosentin luottamusväleistä ja muista luotettavuuden tunnusluvuista. Esimerkeissä esitetty satunnaisvaihtelun suuruusluokka on karkea arvio satunnaisvaihtelun ylärajasta, kun tarkastelun kohteena on vastaavankokoinen työllisten tai työttömien lukumäärän estimaatti sukupuolen, iän tai alueen mukaan. Esimerkiksi vastaavankokoisissa toimialan mukaisissa osaryhmissä luottamusvälit ovat suurempia. Taulukon 1 esimerkit koskevat kuukausiestimaatteja. Taulukoissa 2 3 on vastaavat tiedot neljännesvuosi- ja vuosiestimaattien osalta. 33

34 Taulukko 1. Esimerkkejä eri kokoluokan kuukausiestimaattien tarkkuudesta: Työllisten ja työttömien lukumäärät sukupuolen, iän ja alueen mukaan. 1) Työlliset Työttömät Kuukausiestimaatti henkeä Kuukausiestimaatin 95 %:n luottamusväli henkeä ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± Keskivirhe Suhteellinen keskivirhe henkeä % 1) Tietoja voi käyttää suuntaa-antavina arvioina vastaavankokoisten sukupuolen, iän ja alueen mukaisten työllisten tai työttömien lukumäärien tarkkuudesta. Taulukosta 1 voidaan esimerkiksi nähdä, että jos osaryhmän työllisten kuukausiestimaatti on noin henkeä, sijoittuu perusjoukon todellinen työllisten lukumäärä 95 prosentin todennäköisyydellä välille ± henkeä. Tämä luottamusvälin koko suhteessa estimaatin kokoon on selvästi suurempi kuin vastaava osuus taulukon ylimmän rivin suuren estimaatin kohdalla henkeä pienempien estimaattien luottamusvälit ovat suhteellisesti vielä suurempia. Taulukoiden 1 3 tietojen keskinäinen vertailu havainnollistaa myös sitä, että vuosi- ja neljännesvuositiedot ovat kuukausitietoja tarkempia. Edellä tarkasteltua hengen työllisten estimaattia vastaavan neljännesvuosiestimaatin 95 prosentin luottamusväli, ± 6 700, henkeä (taulukko 2) on kuukausiestimaatin luottamusväliä selvästi pienempi. Vuosiestimaatit ovat vielä neljännesvuosiestimaatteja tarkempia (taulukko 3). Tämä tarkkuuden ero ei ole kuitenkaan yhtä suuri kuin vastaava ero kuukausi- ja neljännesvuositietojen välillä. 0,6 0,9 1,3 2,0 3,4 4,8 15,0 3,3 5,0 6,1 7,7 11,7 13,0 19,0 34