Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni kesäkuussa , kesäkuu ja 2. neljännes

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni kesäkuussa , kesäkuu ja 2. neljännes"

Transkriptio

1 Työmarkkinat 2007 Työvoimatilasto 2007, kesäkuu ja 2. neljännes Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni kesäkuussa 2007 Työllisiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kesäkuussa , mikä oli enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 73,5 prosenttia, kun se vuoden 2006 kesäkuussa oli 72,1 prosenttia. Työttömiä oli kesäkuussa , mikä oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli 7,4 prosenttia, kun se edellisen vuoden kesäkuussa oli 8,1 prosenttia. Työllisyyden muutokset 2007/ /06, tuhatta henkeä Työlliset yhteensä Työttömät Työvoima yhteensä Työvoimaan kuulumattomat yhteensä Työllisyysaste, % Työttömyysaste, % Työvoimaosuus, % -sarake laskettu pyöristämättömistä luvuista. Tiedot ovat ILO/EU -määritelmän mukaisia. 2007/ /06, % 2007/ / , , , ,2 73,5 72,1 1,4 yks. 7,4 8,1-0,7 yks. 71,1 7 yks. Linkit: Tilastojulkistukseen liittyvä tiedote: Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Sisällys Työllisyys ja työttömyys kesäkuussa Liitetaulukot 1.1 Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan 2007/ / vuotias väestö työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan 2007/ / vuotias väestö sukupuolen ja iän mukaan 2007/ / Työvoimaosuus sukupuolen ja iän mukaan 2007/ / Työvoima sukupuolen ja iän mukaan 2007/ / Työllisyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2007/ / Työlliset sukupuolen ja iän mukaan 2007/ / Työlliset ammattiaseman mukaan 2007/ / Työlliset työnantajasektorin mukaan 2007/ / Työlliset lääneittäin 2007/ / Osa-aikatyöllisten osuus työllisistä sukupuolen mukaan 2007/ / Osa-aikatyölliset sukupuolen mukaan 2007/ / Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan (%) 2007/ / Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan 2007/ / Työttömyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2007/ / Työttömät sukupuolen ja iän mukaan 2007/ / Työttömyysaste lääneittäin 2007/ / Työvoimaan kuulumaton väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan 2007/ / Kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitetut sarjat 2007/ Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan 2007/II vuotias väestö työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan 2007/II vuotias väestö sukupuolen ja iän mukaan 2007/II Työvoimaosuus sukupuolen ja iän mukaan 2007/II Työvoima sukupuolen ja iän mukaan 2007/II Työllisyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2007/II Työlliset sukupuolen ja iän mukaan 2007/II Työlliset ammattiaseman mukaan 2007/II Työlliset toimialoittain (TOL 2002) 2007/II Työllisten tehdyt työtunnit toimialoittain (TOL 2002) 2007/II Työlliset työnantajasektorin mukaan 2007/II Työlliset lääneittäin 2007/II Työlliset maakunnittain 2007/II Osa-aikatyöllisten osuus työllisistä sukupuolen mukaan 2007/II Osa-aikatyölliset sukupuolen mukaan 2007/II Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan (%) 2007/II Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan 2007/II Työttömyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2007/II Työttömät sukupuolen ja iän mukaan 2007/II Työttömyysaste lääneittäin 2007/II Työttömyysaste maakunnittain 2007/II Työvoimaan kuulumaton väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan 2007/II Kuviot 1.1 Työlliset, trendi ja alkuperäinen sarja Työllisyysaste, trendi ja alkuperäinen sarja Työttömät, trendi ja alkuperäinen sarja Työttömyysaste, trendi ja alkuperäinen sarja...20 Laatuseloste: Työvoimatutkimus

3 Työllisyys ja työttömyys kesäkuussa 2007 Työllisiä oli kesäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan , mikä oli enemmän kuin vuotta aiemmin. Yksityisellä sektorilla työllisyys lisääntyi, ja julkisella sektorilla työllisyys pysyi samalla tasolla. Jatkuvassa kokoaikatyössä oli palkansaajaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisten määrä lisääntyi Etelä-Suomen, Länsi-Suomen ja Oulun lääneissä. Työllisyysaste eli työllisten osuus vuotiaista oli kesäkuussa 73,5 prosenttia, mikä oli 1,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työllisyysaste oli 75,7 prosenttia ja naisten työllisyysaste 71,3 prosenttia. Työllisyysasteen kausivaihtelusta tasoitettu trendi oli 70,2 prosenttia. Työttömiä oli työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2007 kesäkuussa , mikä oli vähemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Työttömyysaste oli 7,4 prosenttia eli 0,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen kausivaihtelusta tasoitettu trendi oli kesäkuussa 6,6 prosenttia. Työttömyysaste oli matalin Länsi-Suomen läänissä, 6,2 prosenttia, ja korkein Itä-Suomen läänissä, 11,1 prosenttia vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli kesäkuussa 18,0 prosenttia, mikä oli 1,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Nuorten työttömyysasteen kausivaihtelusta tasoitettu trendi oli 15,8 prosenttia. Työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2007 toisella neljänneksellä työllisiä oli keskimäärin henkeä eli enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Palkansaajien määrä kasvoi ja yrittäjien määrä pysyi lähes ennallaan. Vuoden toisella neljänneksellä työllisyys lisääntyi rakentamisen, kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä liike-elämän palveluiden toimialaryhmissä. Työllisyys väheni liikenteen toimialaryhmässä. Työttömiä puolestaan oli , mikä on vähemmän kuin vuoden 2006 huhti-kesäkuussa. Työttömien määrä väheni kaikissa lääneissä. Vuoden 2007 tammi-kesäkuussa työllisiä oli työvoimatutkimuksen mukaan keskimäärin henkeä eli enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Työttömiä puolestaan oli keskimäärin eli vähemmän kuin vuoden 2006 tammi-kesäkuussa. 3

4 Liitetaulukot 1.1 Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan 2007/ / / / / / /06 Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) Tunnusluku Sukupuoli Työllisyysaste Sukupuolet yhteensä 73,5 70,2 72,1 1,4 (-vuotiaat) 75,7 72,0 74,0 1,7 71,3 68,3 70,2 1,0 Työttömyysaste Sukupuolet yhteensä 7,4 8,5 8,1-0,7 6,7 8,0 7,2-0,5 8,1 9,0 9,0-0,9 Työvoimaosuus Sukupuolet yhteensä 71,1 68,6 7 73,7 71,1 72,4 1,3 68,4 66,1 68, vuotias väestö työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan 2007/ / / / / / /06 Työmarkkina-asema Sukupuoli vuotias Sukupuolet yhteensä ,4 väestö , ,4 Työvoima Sukupuolet yhteensä , , Työlliset Sukupuolet yhteensä , , ,8 Työttömät Sukupuolet yhteensä , , , vuotias väestö sukupuolen ja iän mukaan 2007/ / / / / / /06 Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,4 yhteensä , , , , , , , , , ,2 4

5 2.1 Työvoimaosuus sukupuolen ja iän mukaan 2007/ / / / / / /06 Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,1 68,6 7 yhteensä 71,0 59,6 68,9 2,1 88,5 88,5 88,0 0,5 40,2 38,3 38,8 1,4 79,4 76,8 78,6 0, ,7 71,1 72,4 1,3 72,0 58,3 66,8 5,2 91,1 91,1 91,1 0,1 42,0 41,3 39,9 2,1 81,3 78,3 79,9 1, ,4 66,1 68,1 70,0 60,9 71,1-1,1 85,8 85,9 84,9 0,9 38,5 35,5 37,7 77,6 75,1 77,2 2.2 Työvoima sukupuolen ja iän mukaan 2007/ / / / / / /06 Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,6 yhteensä , , , , , , , , , , , ,7 5

6 3.1 Työllisyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2007/ / / / / / /06 Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,8 62,8 64,6 1,2 yhteensä 58,3 43,5 55,4 2,9 84,0 83,7 82,8 1,1 37,8 36,3 36,6 1,2 73,5 70,2 72,1 1, ,7 65,5 67,2 1,6 59,2 44,0 53,5 5,6 87,2 86,1 86,6 0,6 39,7 39,3 38,0 1,7 75,7 72,0 74,0 1, ,9 60,1 62,0 0,9 57,3 43,0 57,3 0,0 80,7 81,2 79,0 1,7 36,1 33,6 35,4 0,7 71,3 68,3 70,2 1,0 3.2 Työlliset sukupuolen ja iän mukaan 2007/ / / / / / /06 Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,3 yhteensä , , , , , , , , , , , , ,7 3.3 Työlliset ammattiaseman mukaan 2007/ / / / /06 Ammattiasema Työlliset yhteensä Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Palkansaajat -palkansaajista toimihenkilöitä -palkansaajista työntekijöitä 1000 henkeä 1000 henkeä 1000 henkeä / /06 Prosenttia (%) 2,3 2,7 2,3 2,9 1,3 6

7 3.4 Työlliset työnantajasektorin mukaan 2007/ / / /05 Työnantajasektori Työnantajasektorit yhteensä (ml. työnantajasektori tuntematon) Yksityinen sektori Julkinen sektori -valtio -kunta 1000 henkeä 1000 henkeä / henkeä / /06 Prosenttia (%) 2,3 2,9 0,0 4,1-1,2 3.5 Työlliset lääneittäin 2007/ / / /05 Lääni Koko maa (ml. Ahvenanmaa) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi 1000 henkeä 1000 henkeä / henkeä / /06 Prosenttia (%) 2,3 2,9 2,5 1,1 3,0-4,2 3.6 Osa-aikatyöllisten osuus työllisistä sukupuolen mukaan 2007/ /06 Sukupuoli Sukupuolet yhteensä 2007/ / / / /06 Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) 12,7 13,7 13,7-1,0 8,3 9,0 9,5-1,3 17,5 18,7 18,1-0,6 3.7 Osa-aikatyölliset sukupuolen mukaan 2007/ /06 Sukupuoli Sukupuolet yhteensä 2007/ / / / / , , ,8 3.8 Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan (%) 2007/ /06 Työsuhde Kaikki palkansaajat -jatkuva kokoaikatyö -jatkuva osa-aikatyö -määräaikainen kokoaikatyö -määräaikainen osa-aikatyö Määräaikainen työ yhteensä Osa-aikainen työ yhteensä 2007/ / / / /06 Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) 100,0 100,0 100,0 0,0 70,9 74,3 70,0 0,9 7,9 9,4 8,1-0,1 17,2 12,5 17,1 0,0 4,0 3,8 4,7-0,7 21,1 16,3 21,9-0,7 11,9 13,2 12,8-0,9 7

8 3.9 Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan 2007/ /06 Työsuhde Kaikki palkansaajat -jatkuva kokoaikatyö -jatkuva osa-aikatyö -määräaikainen kokoaikatyö -määräaikainen osa-aikatyö Määräaikainen työ yhteensä Osa-aikainen työ yhteensä 2007/ / / / / , , , , , , ,7 4.1 Työttömyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2007/ / / / / / /06 Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,4 8,5 8,1-0,7 yhteensä 18,0 27,0 19,6-1,6 5,1 5,4 5,9-5,8 5,1 5,6 7,5 8,6 8,2-0, ,7 8,0 7,2-0,5 17,9 24,6 19,9-2,0 4,3 5,4 4,9-0,6 5,5 4,8 4,9 0,6 6,8 8,1 7,3-0, ,1 9,0 9,0-0,9 18,1 29,3 19,4-1,3 6,0 5,5 7,0-1,0 6,2 5,5 6,2 0,0 8,1 9,1 9,0-0,9 4.2 Työttömät sukupuolen ja iän mukaan 2007/ / / / / / /06 Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,2 yhteensä , , , , , , , , , , , , ,3 8

9 4.3 Työttömyysaste lääneittäin 2007/ /06 Lääni Koko maa (ml. Ahvenanmaa) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi 2007/ / /06 Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) 7,4 8,5 8,1 6,6 6,9 7,1 6,2 8,1 7,3 11,1 12,4 11,3 10,9 11,6 11,8 10,0 13,8 9,9 2007/ /06 Prosenttiyksikköä (%) -0,7-0,5-1,1-0,2-0,9 0,1 5.1 Työvoimaan kuulumaton väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan 2007/ /06 Pääasiallinen toiminta Sukupuoli Työvoimaan kuulumaton väestö yhteensä Sukupuolet yhteensä Opiskelijat Sukupuolet yhteensä Työkyvyttömät Sukupuolet yhteensä Eläkkeellä iän perusteella Sukupuolet yhteensä Omaa kotitaloutta hoitavat Sukupuolet yhteensä Muut (ml. varusmiehet) Sukupuolet yhteensä 2007/ / / / / , , , , , , , ,9 5.2 Kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitetut sarjat 2007/06 Vuosi/kuukausi Työlliset 2005/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /06 Työttömät 1000 henkeä 1000 henkeä Työttömät työnhakijat (Työministeriö) Työttömyysaste vuotiaat 1000 henkeä % 277 8, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Työttömyysaste vuotiaat % 19,9 19,7 19,6 19,4 19,3 19,5 19,6 19,5 19,2 18,9 18,9 18,9 18,8 18,6 18,6 18,5 18,2 17,7 17,3 17,1 17,0 16,6 16,1 15,8 15,8 9

10 6.1 Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan 2007/II /II 2007/I 2007/II - Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) Tunnusluku Sukupuoli Työllisyysaste Sukupuolet yhteensä 71,0 67,9 69,4 1,5 (-vuotiaat) 72,7 68,6 7 1,9 69,2 67,3 68,0 1,2 Työttömyysaste Sukupuolet yhteensä 7,7 7,6 8,9-1,2 7,4 7,5 8,7-1,4 8,0 7,6 9,1-1,1 Työvoimaosuus Sukupuolet yhteensä 68,7 65,8 68,2 0,5 71,1 67,3 70,4 66,4 64,2 66, vuotias väestö työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan 2007/II /II 2007/I 2007/II - Työmarkkina-asema Sukupuoli vuotias Sukupuolet yhteensä ,4 väestö , ,4 Työvoima Sukupuolet yhteensä , , Työlliset Sukupuolet yhteensä , , ,0 Työttömät Sukupuolet yhteensä , , , vuotias väestö sukupuolen ja iän mukaan 2007/II /II 2007/I 2007/II - Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,4 yhteensä , , , , , , , , , , , , ,2 10

11 7.1 Työvoimaosuus sukupuolen ja iän mukaan 2007/II /II 2007/I 2007/II - Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,7 65,8 68,2 0,5 yhteensä 60,5 44,9 58,7 1,8 88,3 87,5 87,9 0,4 38,6 38,5 37,8 76,9 73,6 76,3 0, ,1 67,3 70,4 59,5 43,3 56,7 2,8 91,0 89,2 9 0,7 40,7 40,2 40,1 0,7 78,5 74,3 77,7 0, ,4 64,2 66,1 61,6 46,6 60,7 0,9 85,5 85,7 85,4 0,1 36,6 37,0 35,6 1,0 75,3 72,9 74,9 0,4 7.2 Työvoima sukupuolen ja iän mukaan 2007/II /II 2007/I 2007/II - Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,2 yhteensä , , , , , , , , , , , ,7 11

12 8.1 Työllisyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2007/II /II 2007/I 2007/II - Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,5 6 62,1 1,3 yhteensä 47,4 35,8 43,4 4,0 83,6 82,3 82,6 1,1 36,5 36,1 35,4 1,1 71,0 67,9 69,4 1, ,9 62,3 64,2 1,7 46,9 34,3 41,5 5,4 86,4 84,1 85,0 1,4 38,5 37,4 37,6 0,9 72,7 68,6 7 1, ,0 59,3 60,1 1,0 47,9 37,3 45,4 2,5 8 80,5 80,0 34,6 34,9 33,4 1,2 69,2 67,3 68,0 1,2 8.2 Työlliset sukupuolen ja iän mukaan 2007/II /II 2007/I 2007/II - Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,6 yhteensä , , , , , , , , , , , , ,9 8.3 Työlliset ammattiaseman mukaan 2007/II /II 2007/I Ammattiasema Työlliset yhteensä Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Palkansaajat -palkansaajista toimihenkilöitä -palkansaajista työntekijöitä 1000 henkeä 1000 henkeä 1000 henkeä /II - Prosenttia (%) 2,6 2,9 2,4 3,9 12

13 8.4 Työlliset toimialoittain (TOL 2002) 2007/II - Toimiala Toimialat yhteensä A, B Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous Maa-, riista- ja kalatalous Metsätalous C-E Teollisuus yhteensä Kulutustavarateollisuus Metsäteollisuustuotteiden ja huonekalujen valmistus Kustantaminen, painaminen ja ääni- ym. tallenteiden jäljent. Metalli yms. teollisuus Muu teollisuus F Rakentaminen yhteensä Maa- ja vesirakentaminen Talonrakent., rakennusasennus ja viimeistely G, H Kauppa, majoitus- ja ravitsemustoim. G Kauppa Moottoriajoneuvojen kauppa Huoltamotoiminta ja kotitalouses. korjaus Agentuuritoiminta ja tukkukauppa Vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Liikenne yhteensä Kuljetus Tietoliikenne J, K Rahoitus, vakuutus ja liike-elämän palvelut Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan palvelut, vuokraus ja siivous Tekninen palvelu ja palvelut liike-elämälle L-Q Julkiset ja muut palvelut yhteensä Julkishallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Muut palvelut X Toimiala tuntematon TOL , , , 27-35, , , , 45219, 4523, , 4522, 4525, 453, 454, , 503, , 505, , 71, , 73, , , /II 2007/I 1000 henkeä 1000 henkeä henkeä /II - Prosenttia (%) 2,6-1,4-2,0 1,5 3,2-1,9-5,6 2,9 3,0 5,3 14,1 2,8 5,8 4,7 15,0 9,2 5,6 2,1 10,2-4,9-2,4-11,6 7,8 0,0 7,7 9,6 1,0-0,2 0,0 1,9 0,0 3,0. 13

14 8.5 Työllisten tehdyt työtunnit toimialoittain (TOL 2002) 2007/II /II 2007/I Toimiala TOL 2002 Toimialat yhteensä A, B Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous Maa-, riista- ja kalatalous 01, 05 Metsätalous 02 C-E Teollisuus yhteensä Kulutustavarateollisuus Metsäteollisuustuotteiden ja 20-21, 361 huonekalujen valmistus Kustantaminen, painaminen ja ääniym. 22 tallenteiden jäljent. Metalli yms. teollisuus 10-14, 27-35, 37 Muu teollisuus 23-26, , F Rakentaminen yhteensä 45 Maa- ja vesirakentaminen 451, 45219, 4523, 4524 Talonrakent., rakennusasennus ja 45211, 4522, 4525, viimeistely 453, 454, 455 G, H Kauppa, majoitus- ja ravitsemustoim. G Kauppa Moottoriajoneuvojen kauppa 501, 503, 504 Huoltamotoiminta ja kotitalouses. 502, 505, 527 korjaus Agentuuritoiminta ja tukkukauppa 51 Vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 55 I Liikenne yhteensä Kuljetus Tietoliikenne 64 J, K Rahoitus, vakuutus ja liike-elämän palvelut Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan palvelut, vuokraus ja 70, 71, 747 siivous Tekninen palvelu ja palvelut 72, 73, , 748 liike-elämälle L-Q Julkiset ja muut palvelut yhteensä Julkishallinto ja maanpuolustus 75 Koulutus 80 Terveyspalvelut 851, 852 Sosiaalipalvelut 853 Muut palvelut X Toimiala tuntematon 99 Miljoonaa tuntia Miljoonaa tuntia 1046,0 1026,8 69,2 51,2 58,7 41,1 10,5 10,0 203,4 206,6 22,3 20,1 32,4 32,9 12,9 14,2 101,8 105,5 34,0 33,9 81,6 71,1 20,5 15,9 61,1 55,3 164,0 156,3 131,1 123,5 9,0 10,4 14,5 14,2 45,3 41,8 62,3 57,0 32,8 32,8 75,9 74,8 59,5 57,5 16,4 17,3 147,8 144,9 20,2 20,4 3 28,5 96,7 96,0 301,5 319,9 44,0 48,3 56,8 64,1 67,8 73,1 76,0 78,7 56,9 55,8 2,7 2,0 Miljoonaa tuntia 1020,2 69,0 58,1 10,9 198,7 22,1 33,9 14,1 96,2 32,3 76,8 18,1 58,7 159,1 126,8 8,4 14,3 42,1 61,9 32,3 77,2 59,9 17,3 139,2 20,1 29,4 89,6 299,1 42,4 55,0 67,1 78,4 56,2 1,3 2007/II - Prosenttia (%) 2,5 1,0-3,5 2,4 0,9-4,6-8,7 5,8 5,4 6,3 13,2 4,1 3,1 3,4 7,8 1,3 7,5 0,6 1,5-1,7-0,7-4,8 6,2 0,7 4,6 7,9 3,8 3,3 1,2-3,0 1,1. 14

15 8.6 Työlliset työnantajasektorin mukaan 2007/II /II 2007/I Työnantajasektori Työnantajasektorit yhteensä (ml. työnantajasektori tuntematon) Yksityinen sektori Julkinen sektori -valtio -kunta 1000 henkeä 1000 henkeä henkeä /II - Prosenttia (%) 2,6 3,0 1,0 2,7 0,5 8.7 Työlliset lääneittäin 2007/II /II 2007/I Lääni Koko maa (ml. Ahvenanmaa) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi 1000 henkeä 1000 henkeä Työlliset maakunnittain 2007/II /II 2007/I Maakunta Koko maa (ml. Ahvenanmaa) Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi henkeä 1000 henkeä henkeä henkeä /II - Prosenttia (%) 2,6 2,6 3,4-0,4 3,9 0,1 2007/II - Prosenttia (%) 2,6 2,3 3,2 3,0 2,5 3,3 5,6 3,4 8,1-3,7 0,5-0,1-1,7-0,4 3,2 6,5 1,5 3,9 3,9 0,1 8.9 Osa-aikatyöllisten osuus työllisistä sukupuolen mukaan 2007/II - Sukupuoli Sukupuolet yhteensä 2007/II 2007/I 2007/II - Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) 13,6 14,7 13,6 0,0 8,9 9,8 9,2-18,7 19,8 18,2 0,4 15

16 8.10 Osa-aikatyölliset sukupuolen mukaan 2007/II - Sukupuoli Sukupuolet yhteensä 2007/II 2007/I 2007/II , , , Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan (%) 2007/II - Työsuhde Kaikki palkansaajat -jatkuva kokoaikatyö -jatkuva osa-aikatyö -määräaikainen kokoaikatyö -määräaikainen osa-aikatyö Määräaikainen työ yhteensä Osa-aikainen työ yhteensä 2007/II 2007/I 2007/II - Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) 100,0 100,0 100,0 0,0 73,5 75,8 73,1 0,5 9,1 10,0 8,9 0,2 13,5 10,2 13,9-3,8 4,0 4,2-0,4 17,4 14,2 18,1-0,7 12,9 14,0 13,1-0, Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan 2007/II - Työsuhde Kaikki palkansaajat -jatkuva kokoaikatyö -jatkuva osa-aikatyö -määräaikainen kokoaikatyö -määräaikainen osa-aikatyö Määräaikainen työ yhteensä Osa-aikainen työ yhteensä 2007/II 2007/I 2007/II , , , , , , ,9 9.1 Työttömyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2007/II /II 2007/I 2007/II - Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttiyksikköä (%) Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,7 7,6 8,9-1,2 yhteensä 21,7 20,4 26,0-4,4 5,3 5,9 6,1-5,4 6,2 6,3-7,8 7,7 9,0-1, ,4 7,5 8,7-1,4 21,1 2 26,8-5,7 5,1 5,7 5,8-5,4 6,9 6,2-7,5 7,6 8,9-1, ,0 7,6 9,1-1,1 22,2 20,0 25,3-3,1 5,6 6,1 6,3-5,4 5,5 6,3-0,9 8,1 7,7 9,2-1,1 16

17 9.2 Työttömät sukupuolen ja iän mukaan 2007/II /II 2007/I 2007/II - Sukupuoli Ikäluokka Sukupuolet ,8 yhteensä , , , , , , , , , , , , , ,3 9.3 Työttömyysaste lääneittäin 2007/II - Lääni Koko maa (ml. Ahvenanmaa) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi 2007/II 2007/I Prosenttia (%) Prosenttia (%) 7,7 7,6 6,5 6,5 7,0 7,2 10,9 1 11,5 9,8 11,6 11,0 Prosenttia (%) 8,9 7,5 8,4 11,4 14,3 12,6 2007/II - Prosenttiyksikköä (%) -1,2-1,0-1,4-0,5-2,8-1,0 9.4 Työttömyysaste maakunnittain 2007/II - Maakunta Koko maa (ml. Ahvenanmaa) Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 2007/II 2007/I Prosenttia (%) Prosenttia (%) Prosenttia (%) 7,7 7,6 8,9 6,0 5,9 6,6 4,0 2,9 3,9 6,4 7,7 6,6 6,9 7,0 8,4 7,7 7,3 7,6 6,3 7,0 9,1 8,1 7,8 9,4 7,2 8,6 11,9 10,7 10,7 11,7 9,4 9,8 11,5 10,2 9,3 11,1 13,1 13,9 11,7 10,0 9,1 11,6 6,2 7,2 8,5 6,0 3,9 5,6 9,9 7,8 9,1 10,5 8,5 14,0 16,1 16,3 15,9 11,6 11,0 12,6 2007/II - Prosenttiyksikköä (%) -1,2-0,7 0,1 - -1,5 0,1-2,8-1,2-4,7-1,0-2,2-0,9 1,5-1,6-2,3 0,4-3,5 0,2-1,0 17

18 10.1 Työvoimaan kuulumaton väestö pääasiallisen toiminnan ja sukupuolen mukaan 2007/II - Pääasiallinen toiminta Sukupuoli Työvoimaan kuulumaton väestö yhteensä Sukupuolet yhteensä Opiskelijat Sukupuolet yhteensä Työkyvyttömät Sukupuolet yhteensä Eläkkeellä iän perusteella Sukupuolet yhteensä Omaa kotitaloutta hoitavat Sukupuolet yhteensä Muut (ml. varusmiehet) Sukupuolet yhteensä 2007/II 2007/I 2007/II , , , , , , , ,6 18

19 Kuviot 1.1 Työlliset, trendi ja alkuperäinen sarja 1.2 Työllisyysaste, trendi ja alkuperäinen sarja 19

20 2.1 Työttömät, trendi ja alkuperäinen sarja 2.2 Työttömyysaste, trendi ja alkuperäinen sarja 20

21 Laatuseloste: Työvoimatutkimus 1. Tilastotietojen relevanssi Työvoimatutkimus on otostutkimus, jonka avulla tilastoidaan vuotiaan väestön työmarkkinoille osallistumista, työllisyyttä, työttömyyttä ja työaikaa kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Joka kuukausi on haastateltavana noin henkilöä, joilta kysytään heidän toimintaansa suhteessa työmarkkinoihin yhden viikon aikana. Haastattelut koskevat vuoden kaikkia viikkoja. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko vuotiaan väestön toiminnasta. Työmarkkina-aseman perusluokittelussa väestö jaetaan työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin. Näistä työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman. Tutkimus antaa tuoreen ja kattavan kuvan työvoimasta ja työmarkkinoiden muutoksista. Julkisuudessa seurataan kuukausittain erityisesti työttömyyden ja työllisyyden muutoksia edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta. Kausitasoitettuja lukuja käytetään seurattaessa muutoksen trendiä. Tutkimus antaa tietoa myös työikäisistä henkilöistä, jotka eivät ole työssä tai työnhakijoina (mm. opiskelijat ja eläkeläiset). Työvoimatutkimus kuvaa pääsääntöisesti henkilöitä. Vuodesta 2003 alkaen saadaan osaotokselta tietoja myös kotitalouksien rakenteesta sekä talouden kaikkien työikäisten toiminnasta suhteessa työmarkkinoihin. Työvoimatutkimuksen tietosisällöstä tarkemmin Työvoimatutkimuksen kuukausi- ja neljännesvuositulokset kertovat työllisyyden kausi- ja suhdannevaihteluista. Työvoimatutkimuksen aikasarjat taas kuvaavat työmarkkinoiden muutoksia pitkillä ajanjaksoilla. Vuosikeskiarvot kuvaavat työvoiman, työllisten, työttömien ja työvoimaan kuulumattomien rakennetta mm. toimialan, ammatin, koulutuksen, ikäryhmän, sukupuolen ja alueen mukaan. Tutkimuksen tuloksia käytetään mm. työvoimapoliittisten ennusteiden ja suunnitelmien laadinnassa, päätösten teon tukena sekä erilaisten toimien työllisyysvaikutusten seurannassa. Tärkeitä tulosten käyttäjiä ovat ministeriöt, aluesuunnittelusta vastaavat elimet, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, yliopistot ja tutkimuslaitokset, kansainväliset järjestöt ja Euroopan unioni. Tilastokeskuksessa tietoja käytetään mm. kansantalouden tilinpidon laadinnassa. Työvoimatutkimuksen nykyinen tietosisältö perustuu pääosin Euroopan unionin työvoimatutkimuksia koskevaan asetukseen (577/98) vuodelta Euroopan unionin työvoimatutkimuksesta tarkemmin Vuodesta 1999 lähtien työvoimatutkimuksen yhteydessä on tehty EU-maiden yhteinen nk. ad hoc -lisätutkimus, jonka aiheet vaihtelevat vuosittain. Tarkemmin Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ja määritelmät noudattavat YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan unionin tilastotoimen asetuksia. Käsitteitä: Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen. Myös tilapäisesti esim. loman tai sairauden vuoksi työstä poissa olleet lasketaan työllisiksi. Määräajaksi lomautetut (alle 3 kk) sekä työstä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla olevat luetaan työllisiksi. Muut yli kuukauden työstä palkatta poissaolleet (esim. asevelvolliset, kotihoidontuella lasta hoitavat tai vuorottelu- tai virkavapaalla olevat) eivät ole työllisiä. Työlliset jaetaan palkansaajiin, yrittäjiin ja perheenjäsenen yrityksessä palkatta avustaviin. Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi vastaanottaa työtä kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kahden viikon kuluessa, luetaan työttömäksi. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää em. työnhaku- ja työn vastaanottokriteerit. Työvoimaan kuuluvat kaikki ne vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä. Työvoimaan kuulumaton väestö koostuu henkilöistä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä tai työttömiä. Työvoimaan kuulumattomat voidaan jakaa tutkimusviikon pääasiallisen toiminnan mukaan opiskelijoihin, asevelvollisuutta suorittaviin, omaa kotitalouttaan hoitaviin, eläkkeellä iän tai työvuosien 21

22 perusteella oleviin, työkyvyttömiin, korko- tai pääomatuloilla eläviin sekä muihin edellisiin luokkiin kuulumattomiin. Työvoimaan kuulumattomista voidaan käyttää myös käsitettä työvoiman ulkopuolella olevat. Muista työvoimatutkimuksen käsitteistä ks. Työvoimatutkimuksessa käytettyjä luokituksia ovat Toimialaluokitus 2002 (TOL 2002, ISIC REV 3.1), Ammattiluokitus 2001 (ISCO-88) ja Ammattiluokitus 1987, Sosioekonomisen aseman luokitus 1989, Koulutusluokitus 1997 (ISCED 1997) sekä alueluokituksista suuralue (NUTS2), lääni, elinkeinokeskus ja maakunta. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Työvoimatutkimuksen perusjoukon muodostavat Suomessa vakinaisesti asuvat vuotiaat henkilöt. Perusjoukkoon kuuluvat myös tilapäisesti ulkomailla (alle vuoden) oleskelevat sekä Suomen väestötietojärjestelmään rekisteröidyt ulkomaalaiset, joiden oleskelu Suomessa kestää vähintään vuoden ( EU:n tilastovirastolle Eurostatille toimitetaan tietoja myös alle 15 vuotiaista ja 75 vuotta täyttäneistä (näitä ei haastatella). Tutkimuksessa ikä määritellään haastatteluajankohdan todellisen iän mukaan. Tämän vuoksi 14-vuotias kuuluu otokseen, mutta hän tulee mukaan vasta täytettyään 15-vuotta. Vastaavasti iäkkäimmät henkilöt jäävät pois tutkimuksesta täytettyään 75 vuotta. Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa. Tutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa. Haastattelut tehdään kolmen kuukauden välein, paitsi neljäs haastattelu, joka tehdään kuuden kuukauden kuluttua kolmannesta haastattelusta. Ensimmäisen ja viimeisen haastattelun väli on 15 kuukautta. Joka kuukauden otokseen kuuluu noin henkilöä, keskimäärin noin joka 300. henkilö perusjoukosta. Otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet tutkimukseen mukaan eri kuukausina. Otos vaihtuu asteittain siten, että kolmena peräkkäisenä kuukautena vastaamisvuorossa ovat eri henkilöt. Peräkkäisinä vuosineljänneksinä vastaajista 3/5 on samoja. Peräkkäisten vuosien otosten päällekkäisyys on 2/5. Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät tiedot tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vuonna 2006 tehtiin noin haastattelua, joista 99 prosenttia oli puhelinhaastatteluja ja 1 prosentti käyntihaastatteluja. Tutkimuksen vastauskato oli keskimäärin 19,6 prosenttia, miehillä 21,0 ja naisilla 18,2 prosenttia. Otoksesta saadut tulokset painotetaan vastaamaan koko vuotiasta väestöä. Vastauskadon vaikutuksia tuloksiin korjataan käyttämällä nk. painojen kalibrointia, jossa painotuksella tuotetaan oikeat väestöjakaumat alueen, sukupuolen ja iän mukaan. Aputietona käytetään lisäksi työministeriön työnhakijarekisterin tietoja. Työvoimatutkimuksen luvut, kuten kaikki otostutkimuksilla saadut luvut ovat niin kutsuttuja estimaatteja. Estimaatti on matemaattisella menettelyllä (estimoinnilla) otoshavaintoja käyttäen saatu arvio perusjoukon ominaisuudesta. Esimerkiksi tammikuun 2005 työttömien lukumäärä henkeä on tällaisella menettelyllä saatu Suomen vuotiaiden työttömien lukumäärää koskeva arvio eli estimaatti. Neljännesvuosi- ja vuosiestimaatit ovat kuukausiestimaattien keskiarvoja. Työpäivät ja tehdyt työtunnit estimoidaan kyseisen kuukauden kalenteripäivien lukumäärän mukaan. Työpäivien ja tehtyjen työtuntien neljännesvuosi- ja vuosiestimaatit ovat kuukausiestimaattien summia. Työvoimatutkimuksen työllisyys- ja työttömyysluvut vaihtelevat suhteellisen säännöllisesti vuoden eri kuukausina. Työvoimatutkimuksesta julkaistaan myös nk. trendejä, joista on poistettu vuodesta toiseen samantyyppisenä toistuva vaihtelu. Pitkän aikavälin kehityksen suunta sekä suhdannevaihtelu ovat paremmin havaittavissa trendistä kuin tasoittamattomista kuukausiluvuista. Käytetystä menetelmästä johtuen trendin viimeisimmät luvut muuttuvat jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot liitetään mukaan sarjaan. Tämä trendien ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon luvuista päätelmiä tehtäessä. Aikasarjojen trendikomponentit lasketaan kesäkuusta 2007 alkaen EU:n tilastoviraston Eurostatin suosittelemalla Tramo/Seats -menetelmällä. Katso trendistä ja sen käytön rajoituksista tarkemmin 22

23 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Työvoimatutkimuksen lukujen luotettavuuteen vaikuttavat vastauskato (ks. edellä), mittausvirheet sekä otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu. Mittausvirheitä syntyy mm. siitä, että kysymykset voidaan ymmärtää ja tulkita eri tavoilla tai vastaajat voivat jättää kertomatta joitain tietoja. Mittausvirheitä pyritään vähentämään kehittämällä ja testaamalla haastattelulomaketta sekä kouluttamalla haastattelijoita. Otannasta aiheutuvalla satunnaisvaihtelulla tarkoitetaan sitä, että eri otoksista lasketut luvut poikkeaisivat jonkin verran toisistaan. Arvioitaessa karkeasti otannasta aiheutuvan satunnaisvaihtelun suuruutta erilaisissa tilanteissa on pääperiaatteena, että lukuihin sisältyy sitä vähemmän otannasta aiheutuvaa epävarmuutta, 1) mitä suuremman otoksen pohjalta luvut on laskettu ja 2) mitä suurempaa väestöryhmää luvut kuvaavat. Esimerkiksi neljännesvuotta koskevat luvut ovat tarkempia kuin samaa asiaa koskevat kuukausiluvut, koska neljännesvuositiedot on saatu haastattelemalla kolminkertainen määrä henkilöitä verrattuna kuukausitietoihin. Koko vuotta koskevat luvut ovat kaikkein tarkimpia. Jälkimmäinen periaate tarkoittaa sitä, että samankokoisella otoksella saadut työllisten ja työttömien lukumäärää koskevat luvut eli estimaatit ovat sitä tarkempia, mitä suurempaa osaryhmää ne koskevat. Tarkasteltavan osaryhmän pienentyessä otannasta aiheutuvan satunnaisvaihtelun osuus kasvaa. Tämän vuoksi esimerkiksi työttömien lukumäärät eri ikäryhmissä tai eri alueilla eivät ole yhtä luotettavia kuin kaikkien työttömien lukumäärä. Otannasta aiheutuvaa epätarkkuutta arvioidaan estimaatin keskivirheen avulla. Keskivirheen suuruuteen vaikuttavat sekä otoksen koko että tarkastelun kohteena olevan ominaisuuden vaihtelu eli muuttujan varianssi. Keskivirheen avulla voidaan laskea estimaatin luottamusväli, jolla haettu perusjoukon arvo sijaitsee tietyllä todennäköisyydellä. Työvoimatutkimuksessa käytetty 95 prosentin luottamusväli on väli, jolla kiinnostuksen kohteena olevan ominaisuuden todellinen arvo sijaitsee 95 prosentin todennäköisyydellä. Esimerkiksi tammikuun 2005 työttömien määrän 95 prosentin luottamusväli on ± eli Estimaattiin lisättävä ja siitä vähennettävä osa, tässä , saadaan kertomalla estimaatin keskivirhe, tässä henkeä, 95 prosentin luottamusvälin kertoimella 1,96. Esimerkkejä työllisten ja työttömien lukumäärän tarkkuudesta osaryhmän koon mukaan Satunnaisvaihtelun suuruusluokan havainnollistamiseksi esitetään seuraavissa taulukoissa 1 3 esimerkkejä erikokoisista työllisten ja työttömien lukumäärän estimaateista, niiden 95 prosentin luottamusväleistä ja muista luotettavuuden tunnusluvuista. Esimerkeissä esitetty satunnaisvaihtelun suuruusluokka on karkea arvio satunnaisvaihtelun ylärajasta, kun tarkastelun kohteena on vastaavankokoinen työllisten tai työttömien lukumäärän estimaatti sukupuolen, iän tai alueen mukaan. Esimerkiksi vastaavankokoisissa toimialan mukaisissa osaryhmissä luottamusvälit ovat suurempia. Taulukon 1 esimerkit koskevat kuukausiestimaatteja. Taulukoissa 2 3 on vastaavat tiedot neljännesvuosi- ja vuosiestimaattien osalta. 23

24 Taulukko 1. Esimerkkejä eri kokoluokan kuukausiestimaattien tarkkuudesta: Työllisten ja työttömien lukumäärät sukupuolen, iän ja alueen mukaan. 1) Kuukausiestimaatti henkeä henkeä Työlliset Työttömät Kuukausiestimaatin 95 %:n luottamusväli Keskivirhe Suhteellinen keskivirhe henkeä ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ) Tietoja voi käyttää suuntaa-antavina arvioina vastaavankokoisten sukupuolen, iän ja alueen mukaisten työllisten tai työttömien lukumäärien tarkkuudesta. Taulukosta 1 voidaan esimerkiksi nähdä, että jos osaryhmän työllisten kuukausiestimaatti on noin henkeä, sijoittuu perusjoukon todellinen työllisten lukumäärä 95 prosentin todennäköisyydellä välille ± henkeä. Tämä luottamusvälin koko suhteessa estimaatin kokoon on selvästi suurempi kuin vastaava osuus taulukon ylimmän rivin suuren estimaatin kohdalla henkeä pienempien estimaattien luottamusvälit ovat suhteellisesti vielä suurempia. Taulukoiden 1 3 tietojen keskinäinen vertailu havainnollistaa myös sitä, että vuosi- ja neljännesvuositiedot ovat kuukausitietoja tarkempia. Edellä tarkasteltua hengen työllisten estimaattia vastaavan neljännesvuosiestimaatin 95 prosentin luottamusväli, ± 6 700, henkeä (taulukko 2) on kuukausiestimaatin luottamusväliä selvästi pienempi. Vuosiestimaatit ovat vielä neljännesvuosiestimaatteja tarkempia (taulukko 3). Tämä tarkkuuden ero ei ole kuitenkaan yhtä suuri kuin vastaava ero kuukausi- ja neljännesvuositietojen välillä. Taulukko 2. Esimerkkejä eri kokoluokan neljännesvuosiestimaattien tarkkuudesta: Työllisten ja työttömien % 0,6 0,9 1,3 2,0 3,4 4,8 15,0 3,3 5,0 6,1 7,7 11,7 13,0 19,0 lukumäärät sukupuolen, iän ja alueen mukaan. 1) Neljännesvuosiestimaattvuosiestimaatin Neljännes- Keskivirhe Suhteellinen keskivirhe 95 %:n luottamusväli henkeä henkeä henkeä % Työlliset ± ± , ± ± , ± , ± , ± ,0 Työttömät ± , ± , ± , ± , ± , ± , ± ,0 1) Tietoja voi käyttää suuntaa-antavina arvioina vastaavankokoisten sukupuolen, iän ja alueen mukaisten työllisten tai työttömien lukumäärien tarkkuudesta. 24

25 Taulukko 3. Esimerkkejä eri kokoluokan vuosiestimaattien tarkkuudesta: Työllisten ja työttömien lukumäärät sukupuolen, iän ja alueen mukaan. 1) Vuosiestimaatti Vuosiestimaatin 95 %:n luottamusväli henkeä henkeä henkeä Työlliset ± ± ± ± ± ± ± Työttömät ± ± ± ± ± ± ± Keskivirhe Suhteellinen keskivirhe % 0,5 0,7 1,0 1,7 2,6 4,0 1,6 2,4 2,6 3,0 4,0 5,0 8,0 1) Tietoja voi käyttää suuntaa-antavina arvioina vastaavankokoisten sukupuolen, iän ja alueen mukaisten työllisten tai työttömien lukumäärien tarkkuudesta. Estimoinnin luotettavuuden tilastotieteellinen kuvaus Työvoimatutkimuksen estimointimenetelmä perustuu painojen kalibrointiin, jossa alkuperäisiä otosasetelmasta laskettuja otospainoja muokataan regressiomallin avulla siten, että halutut väestöjakaumat saadaan oikeiksi. Estimaattien tarkkuutta arvioidaan niiden keskivirheen avulla. Keskivirhe (otosvarianssin neliöjuuri) ilmaisee sen, kuinka tiiviisti havainnoista estimoitu parametrin arvo on keskittynyt mitattavan perusjoukon parametrin ympärille. Keskivirheen suuruuteen vaikuttavat otosasetelma, havaintojen lukumäärä tarkasteltavassa kokonaistai osajoukossa, tutkimusmuuttujan jakaumasta aiheutuva vaihtelu sekä laskentakaavan ominaisuudet. Keskivirheestä johdettavia havaintojen luotettavuuden tunnuslukuja ovat luottamusvälit ja suhteellinen keskivirhe. Luottamusväli kuvaa sitä, kuinka laajalla alueella perusjoukon todellinen parametrin arvo on suhteessa otoksesta laskettuun estimaattiin. Luottamusväliä laskettaessa kiinnitetään haluttu riskitaso. Työvoimatutkimuksessa käytetty 5 prosentin riskitaso tarkoittaa sitä, että jos otosten ottamista toistettaisiin, parametrin todellinen arvo osuisi 95 tapauksessa sadasta luottamusvälin sisään ja jäisi 5 tapauksessa sadasta sen ulkopuolelle. Suhteellinen keskivirhe (variaatiokerroin) on keskivirheen prosenttiosuus estimaatista. Keskivirheen suhteuttaminen estimaatin kokoon poistaa muuttujan mittakaavasta aiheutuvan vaikutuksen. Tämän ansiosta eri muuttujien suhteellisen keskivirheen arvoja tai saman muuttujan keskivirheen arvoja eri osajoukoissa on helppo verrata keskenään. Työvoimatutkimuksen kuukausi- ja neljännesvuositiedoille käytetään keskivirheen estimaattorina yleistetyn regressioestimaattorin (GREG) varianssiestimaattoria. Vuosiestimaattien tilastolliseen tarkkuuteen ja sen arviointiin vaikuttaa se, että työvoimatutkimuksen otos vaihtuu vuoden kuluessa asteittain. Peräkkäisinä vuosineljänneksinä 60 prosenttia haastateltavista on samoja. Vuoden aikana 90 prosenttia haastatteluista koskee henkilöitä, joita on haastateltu vähintään kaksi kertaa. Samojen henkilöiden vuoden aikana eri haastatteluissa antamat vastaukset korreloivat keskenään, jos henkilön työmarkkina-asema ei muutu haastattelukertojen välillä. Tämän vastausten keskinäisen riippuvuuden huomioon ottamiseksi käytetään työvoimatutkimuksessa vuosiestimaattien keskivirheiden arviointiin 1-asteisen ryväsotannan approksimaatiota, jossa useamman kerran vuoden aikana haastatelluille lasketaan rypään sisäinen varianssi. Rypäät muodostetaan haastateltavan henkilön perusteella. Rypään sisäinen varianssi on nolla, mikäli haastateltavan työmarkkina-asema ei muutu vuoden aikana eri haastattelukertojen välillä. 25

26 Esimerkiksi työttömien hengen vuosiestimaatin keskivirheeksi saadaan käytetyllä menetelmällä henkeä ja luottamusväliksi ± henkeä. Jos vuosiestimaatin pohjana olevat haastattelut olisivat koskeneet kaikki eri henkilöitä, olisi työttömien vuosiestimaatin keskivirhe ollut ja luottamusväli ± henkeä. Samojen henkilöiden haastatteleminen uudelleen eri vuosineljänneksillä selittää sen, että työvoimatutkimuksen vuositietojen ja neljännesvuositietojen tarkkuuden ero ei ole niin suuri kuin tehtyjen haastattelujen perusteella voisi olettaa. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Työvoimatutkimuksen tuloksia julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Neljännesvuosi- ja vuositulokset ovat kuukausitulosten keskiarvoja eli ne kuvaavat tilannetta ko. tutkimusjakson keskimääräisellä viikolla. Työpanosta koskevat tiedot ovat jaksojen tulosten summia. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia. Ainoastaan kausitasoitus muuttaa hieman viimeisimpiä kausitasoitettuja kuukausituloksia. Kuukausitiedot julkaistaan noin kolmen viikon kuluttua tutkimuskuukauden päättymisestä. Neljännesvuositiedot julkaistaan samanaikaisesti kunkin vuosineljänneksen viimeisen kuukauden tietojen kanssa. Neljännesvuositiedot ovat tilastollisesti kuukausitietoja luotettavampia ja sisältävät yksityiskohtaisempia tietoja, mm. työllisyys- ja työpanostiedot toimialoittain sekä tarkempia alueittaisia tietoja. EU:lle toimitetaan neljännesvuosittain aineisto, josta laaditaan EU:n jäsenmaita koskevia tilastoja. Yksityiskohtaisimmat tulokset julkaistaan vuositilastossa, joka valmistuu noin puolen vuoden kuluttua tutkimusvuoden päättymisestä. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Työvoimatutkimuksen tulokset julkaistaan Suomen virallisen tilaston Työmarkkinat -sarjassa. Keskeisimmät kuukausi- ja neljännesvuositulokset julkistetaan määräpäivinä Internetissä työvoimatutkimuksen kotisivulla Kotisivun linkeistä löytyvät mm. tilaston kuvaus, käsitteet ja määritelmät sekä työvoimatutkimuksen maksuttomat tilastotietokantataulukot (StatFin).Tietoja on saatavissa internetin kautta myös Tilastokeskuksen maksullisista aikasarja- ja aluetietokannoista (ASTIKA ja ALTIKA). Työvoimatilaston painettu vuosijulkaisu sisältää tutkimuksen menetelmän kuvauksen, keskeisten käsitteiden määritelmät, käytettyjen luokitusten kuvauksia sekä tutkimuksen haastattelulomakkeen. Vuosijulkaisun taulukot ovat saatavissa myös sähköisenä Excel-muodossa. Työvoiman koulutus- ja ammattirakennetilastoja julkaistaan joka toinen vuosi myös SVT Työmarkkinat -sarjassa. Työvoimatutkimuksen tietoja julkaistaan lisäksi säännöllisesti Suomen tilastollisessa vuosikirjassa sekä Tilastokatsauksessa. Entistä enemmän tietoja toimitetaan erityisselvityksinä asiakkaiden omien tarpeiden mukaan. Työvoimatutkimuksen ja sen ad hoc -lisätutkimusten aineistoja voidaan myös luovuttaa tutkimuskäyttöön käyttölupahakemuksen perusteella. Työvoimatutkimuksen tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle (Tilastolaki 280/2004, Henkilötietolaki 523/1999). Aineiston luovuttaminen on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten. EU-työvoimatutkimusta varten muokatut aineistot toimitetaan EU:n tilastovirastolle ilman tunnistetietoja. Työvoimatutkimuksen tiedot suojataan Tilastokeskuksen tietosuojaohjeessa määritellyn suojausluokan mukaan. Tietopalvelu ja puh. (09) Tilastojen vertailukelpoisuus Kuukausittainen työvoimatutkimus, aluksi niemellä työvoimatiedustelu, on ollut käynnissä vuodesta 1959 alkaen. Tänä aikana sen tietosisältöä, tiedonkeruutapoja ja menetelmiä on kehitetty useaan otteeseen. Keskeisimmistä tiedoista on vertailukelpoinen aikasarja vuodesta 1989 asti. Alkuun tietosisällöltään melko suppean tutkimuksen tiedot kerättiin postikyselynä. Vuonna 1976 tietosisältö laajeni ja menetelmää uudistettiin. Vuosina tutkimus koostui kuukausitiedustelusta sekä sitä 26

27 täydentävästä erillisestä puhelimitse tehdystä vuosihaastattelusta. Kuukausitiedustelun tiedonkeruu muutettiin vuonna 1983 postikyselystä puhelinhaastatteluksi, minkä ansiosta vastauskato pieneni noin 30 prosentista 4 prosenttiin. Suomen liityttyä Euroopan unioniin työvoimatutkimus harmonisoitiin Euroopan unionin yhteiseen työvoimatutkimukseen. Aluksi vuosina EU-työvoimatutkimuksen tiedot kerättiin erillisenä haastattelututkimuksena maalis-toukokuussa. Kuukausitutkimus uudistettiin asteittain vastaamaan EU-työvoimatutkimusta. Vuonna 1997 tapahtui useita muutoksia. Kuukausitutkimuksen sisältö laajentui, tiedonkeruu muuttui tietokoneavusteiseksi puhelinhaastatteluksi (CATI) sekä käsitteet ja määritelmät yhdenmukaistettiin vastaamaan entistä paremmin Euroopan unionin ja YK:n työjärjestön ILO:n ohjeita ja suosituksia. Viimeisin tarkistus työttömän määritelmään tehtiin toukokuussa Huhtikuussa 1999 tietosisältö laajeni edelleen, kun kuukausitutkimus ja EU-työvoimatutkimus yhdistyivät yhdeksi jatkuvaksi työvoimatutkimukseksi. Vuodesta 2003 alkaen tietosisältö laajeni osaotokselta kerättävällä nk. kotitalousosalla. Julkaistut aikasarjat on korjattu taannehtivasti vuodesta 1989 alkaen uudistettujen määritelmien mukaisiksi. Vuoden 2000 alusta siirryttiin jatkuvaan tutkimusviikkoon, kun aiemmin kunkin kuukauden tiedot kerättiin yhdeltä tutkimusviikolta. Jatkuvaan tutkimusviikkoon siirtyminen vaikutti työpäivä- ja työtuntitietoihin, minkä vuoksi ne eivät ole vuodesta 2000 lähtien vertailukelpoisia aiempiin tietoihin. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Työvoimatutkimuksen lisäksi työmarkkinoihin liittyviä Tilastokeskuksen tilastoja ovat avointen työpaikkojen tilasto, työolotutkimus, työtaistelutilasto, työtapaturmatilasto sekä työssäkäyntitilasto. Näistä työssäkäyntitilasto tuottaa tietoja väestön toiminnasta suhteessa työmarkkinoihin. Sen tiedot poikkeavat tiedonkeruutavasta sekä työllisten ja työttömien määrittelystä johtuen jonkin verran työvoimatutkimuksen tiedoista. Työssäkäyntitilasto on eri viranomaisten rekisteritietoihin pohjautuva kokonaisaineisto. Työssäkäyntitilaston tiedot henkilön toiminnasta koskevat pääosin vuoden viimeistä viikkoa. Tilaston tiedot työttömyydestä perustuvat työministeriön työnhakijarekisteriin. Tilaston valmistuminen kestää runsaan 1 1/2 vuotta, ennakkotietojen valmistuminen noin vuoden. Koska työssäkäyntitilasto on kokonaisaineisto, tarjoaa se työvoimatutkimusta paremmin aluetietoja (myös kuntakohtaisia) sekä tietoja pienistä väestöryhmistä, esim. pienistä toimialoista ja ammattialoista. Hallinnollisiin rekistereihin perustuvan työssäkäyntitilaston käsitteet eivät ole kansainvälisesti vertailukelpoisia. Työvoimatutkimuksen tietoja käytetään Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidossa. Mm. tämän vuoksi työvoimatutkimuksen keskeisten käsitteiden, kuten väestö, työllisyys ja työtunnit, määrittelemisessä noudatetaan mahdollisimman pitkälle kansantalouden tilinpidon suosituksia (YK:n System of National Accounts, SNA ja European System of Accounts, ESA). Työvoimatutkimuksessa julkisen sektorin määrittely poikkeaa jonkin verran kansantalouden tilinpidon sektoriluokittelusta. Asevelvolliset luokitellaan kansantalouden tilinpidossa ILO:n suosituksen mukaan työllisiksi, kun taas työvoimatutkimuksessa asevelvolliset ovat työvoimaan kuulumattomia. Euroopan Unionin tilastoviraston Eurostatin julkaisemat Suomen työvoimatutkimuksen tulokset eroavat Suomessa julkaistuista siten, että asevelvolliset eivät ole lainkaan mukana Eurostatin tiedoissa. Useimmissa EU-maissa asevelvolliset eivät kuulu työvoimatutkimuksen kohdejoukkoon eli nk. kotitalousväestöön. Tämä aiheuttaa eroja etenkin vuotiaita koskeviin tuloksiin. Myös työministeriö julkaisee tietoja työttömistä työnhakijoista. Työministeriön tiedot perustuvat rekisteripohjaiseen työnvälitystilastoon, joka kuvaa kuukauden viimeistä arkipäivää. Työnvälitystilaston työttömyyden määrittely perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin, minkä vuoksi tilastotiedot eivät ole kansainvälisesti vertailukelpoisia. Työnvälitystilastossa työttömältä ei mm. edellytetä yhtä aktiivista työnhakua kuin työvoimatutkimuksessa. Myös opiskelijoiden hyväksymisessä työttömiksi on eroja. Tietoja tilastojen välisistä eroista, ks. 27

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni heinäkuussa , heinäkuu

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni heinäkuussa , heinäkuu Työmarkkinat 2007 Työvoimatilasto 2007, heinäkuu Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni heinäkuussa 2007 Työllisiä oli heinäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 595 000, mikä oli 55

Lisätiedot

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni marraskuussa , marraskuu

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni marraskuussa , marraskuu Työmarkkinat 2007 Työvoimatilasto 2007, marraskuu Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni marraskuussa 2007 Työllisiä oli marraskuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 472 000, mikä oli

Lisätiedot

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni toukokuussa , toukokuu

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni toukokuussa , toukokuu Työmarkkinat 2007 Työvoimatilasto 2007, toukokuu Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni toukokuussa 2007 Työllisiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan toukokuussa 2 499 000, mikä oli 60

Lisätiedot

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni huhtikuussa , huhtikuu

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni huhtikuussa , huhtikuu Työmarkkinat 2007 Työvoimatilasto 2007, huhtikuu Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni huhtikuussa 2007 Työllisiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan huhtikuussa 2 456 000 mikä oli 72 000

Lisätiedot

Työvoimatilasto. Työttömyys vähentyi heinäkuussa 2008. 2008, heinäkuu

Työvoimatilasto. Työttömyys vähentyi heinäkuussa 2008. 2008, heinäkuu Työmarkkinat 2008 Työvoimatilasto 2008, heinäkuu Työttömyys vähentyi heinäkuussa 2008 Työllisiä oli heinäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 622 000, mikä oli 27 000 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Työvoimatilasto. Työllisyys joulukuussa samalla tasolla kuin vuosi sitten. 2008, joulukuu ja 4. neljännes

Työvoimatilasto. Työllisyys joulukuussa samalla tasolla kuin vuosi sitten. 2008, joulukuu ja 4. neljännes Työmarkkinat 2008 Työvoimatilasto 2008, joulukuu ja 4. neljännes Työllisyys joulukuussa samalla tasolla kuin vuosi sitten Korjaus. Julkistusta korjattu 20.1.2009 klo 11. Korjattu teksti merkitty punaisella:

Lisätiedot

Työvoimatilasto. Työllisiä vähemmän kuin vuosi sitten. 2009, lokakuu

Työvoimatilasto. Työllisiä vähemmän kuin vuosi sitten. 2009, lokakuu Työmarkkinat 2009 Työvoimatilasto 2009, lokakuu Työllisiä 119 000 vähemmän kuin vuosi sitten Vuoden 2009 lokakuussa työllisiä oli 119 000 vähemmän kuin edellisvuoden lokakuussa. Työllisyysaste laski 3,5

Lisätiedot

Työllisyyden muutokset 2009/ /01 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, tuhatta henkeä

Työllisyyden muutokset 2009/ /01 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, tuhatta henkeä Työmarkkinat 2009 Työvoimatilasto 2009, tammikuu Työllisiä tammikuussa vähemmän kuin vuosi sitten Työllisiä oli vuoden 2009 tammikuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 454 000 eli 26 000

Lisätiedot

Työllisyyden muutokset 2009/ /04 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, tuhatta henkeä

Työllisyyden muutokset 2009/ /04 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, tuhatta henkeä Työmarkkinat 2009 Työvoimatilasto 2009, huhtikuu Huhtikuun työttömyysaste 8,8 prosenttia Työllisiä oli vuoden 2009 huhtikuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 432 000 eli 69 000 vähemmän

Lisätiedot

Työvoimatilasto. Työttömien määrä lähes ennallaan. 2008, lokakuu

Työvoimatilasto. Työttömien määrä lähes ennallaan. 2008, lokakuu Työmarkkinat 2008 Työvoimatilasto 2008, lokakuu Työttömien määrä lähes ennallaan Työllisiä oli lokakuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 522 000 eli 27 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. mahtuu

Lisätiedot

Heinäkuun työttömyysaste 2,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuosi sitten

Heinäkuun työttömyysaste 2,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuosi sitten Työmarkkinat 2009 Työvoimatilasto 2009, heinäkuu Heinäkuun työttömyysaste 2,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuosi sitten Työllisiä oli vuoden 2009 heinäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 7,4 prosenttia. 2010, lokakuu

Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 7,4 prosenttia. 2010, lokakuu Työmarkkinat 2010 Työvoimatutkimus 2010, lokakuu Lokakuun työttömyysaste 7,4 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli lokakuussa 47 000 enemmän kuin vuosi sitten. Lokakuun työttömyysaste

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Elokuun työttömyysaste 6,6 prosenttia. 2011, elokuu

Työvoimatutkimus. Elokuun työttömyysaste 6,6 prosenttia. 2011, elokuu Työmarkkinat 2011 Työvoimatutkimus 2011, elokuu Elokuun työttömyysaste 6,6 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli elokuussa 177 000, mikä oli 20 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Lisätiedot

Työvoimatutkimus 2011

Työvoimatutkimus 2011 Työmarkkinat 2012 Työvoimatutkimus 2011 Työttömyys väheni vuonna 2011 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys kääntyi laskuun vuonna 2011. Vuoden 2011 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli

Lisätiedot

Toukokuun työllisyys ja työttömyys lähellä vuoden takaista

Toukokuun työllisyys ja työttömyys lähellä vuoden takaista Työmarkkinat 2010 Työvoimatutkimus 2010, toukokuu Toukokuun työllisyys ja työttömyys lähellä vuoden takaista Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan toukokuussa oli työllisiä 13 000 vähemmän kuin vuosi

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Työttömiä vähemmän kuin vuosi sitten. 2011, toukokuu

Työvoimatutkimus. Työttömiä vähemmän kuin vuosi sitten. 2011, toukokuu Työmarkkinat 2011 Työvoimatutkimus 2011, toukokuu Työttömiä vähemmän kuin vuosi sitten Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli toukokuussa 274 000, mikä on 19 000 vähemmän kuin vuosi

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 6,9 prosenttia. 2012, lokakuu

Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 6,9 prosenttia. 2012, lokakuu Työmarkkinat 2012 Työvoimatutkimus 2012, lokakuu Lokakuun työttömyysaste 6,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2012 lokakuussa 183 000, mikä oli lähes saman verran

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Työllisyys lisääntyi marraskuussa , marraskuu

Työvoimatutkimus. Työllisyys lisääntyi marraskuussa , marraskuu Työmarkkinat 2011 Työvoimatutkimus 2011, marraskuu Työllisyys lisääntyi marraskuussa 2011 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli marraskuussa 166 000, mikä oli 20 000 vähemmän kuin vuosi

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2011, tammikuu

Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2011, tammikuu Työmarkkinat 2011 Työvoimatutkimus 2011, tammikuu Tammikuun työttömyysaste 8,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli tammikuussa 215 000, mikä on 35 000 vähemmän kuin vuosi

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Elokuun työttömyysaste 7,3 prosenttia. 2012, elokuu

Työvoimatutkimus. Elokuun työttömyysaste 7,3 prosenttia. 2012, elokuu Työmarkkinat 2012 Työvoimatutkimus 2012, elokuu Elokuun työttömyysaste 7,3 prosenttia Korjattu 25.9.2012 klo 10:15. Korjattu luku on merkitty punaisella, oli aiemmin 2 522 000. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 7,0 prosenttia. 2011, lokakuu

Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 7,0 prosenttia. 2011, lokakuu Työmarkkinat 20 Työvoimatutkimus 20, lokakuu Lokakuun työttömyysaste 7,0 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli lokakuussa 86 000, mikä oli 9 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 8,7 prosenttia. 2013, tammikuu

Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 8,7 prosenttia. 2013, tammikuu Työmarkkinat 2013 Työvoimatutkimus 2013, tammikuu Tammikuun työttömyysaste 8,7 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 tammikuussa 228 000, mikä oli 25 000 enemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 9,1 prosenttia. 2010, maaliskuu ja 1. neljännes

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 9,1 prosenttia. 2010, maaliskuu ja 1. neljännes Työmarkkinat 2010 Työvoimatutkimus 2010, maaliskuu ja 1. neljännes Maaliskuun työttömyysaste 9,1 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2010 maaliskuussa työttömiä oli 18 000 enemmän

Lisätiedot

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi joulukuussa 2007. 2007, joulukuu ja 4. neljännes

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi joulukuussa 2007. 2007, joulukuu ja 4. neljännes Työmarkkinat 2008 Työvoimatilasto 2007, joulukuu ja 4. neljännes Työllisyys lisääntyi joulukuussa 2007 Työllisiä oli joulukuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 490 000, mikä oli 32 000 enemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Huhtikuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2012, huhtikuu

Työvoimatutkimus. Huhtikuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2012, huhtikuu Työmarkkinat 2012 Työvoimatutkimus 2012, huhtikuu Huhtikuun työttömyysaste 8,4 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli huhtikuussa 226 000, mikä oli 6 000 enemmän kuin vuosi

Lisätiedot

Työllisten määrä vähenee, yhä useampi työvoiman ulkopuolella

Työllisten määrä vähenee, yhä useampi työvoiman ulkopuolella Työmarkkinat 2010 Työvoimatilasto 2009, joulukuu ja 4. neljännes Työllisten määrä vähenee, yhä useampi työvoiman ulkopuolella Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2009 joulukuussa työllisiä

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 9,2 prosenttia. 2017, tammikuu

Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 9,2 prosenttia. 2017, tammikuu Työmarkkinat 2017 Työvoimatutkimus 2017, tammikuu Tammikuun työttömyysaste 9,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 tammikuussa 242 000, mikä oli hieman vähemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus 2014

Työvoimatutkimus 2014 Työmarkkinat 2015 Työvoimatutkimus 2014 Palkansaajien nollatuntisopimukset Noin 83 000 palkansaajalla on nollatuntisopimus Niin sanotulla nollatuntisopimuksella työskenteli keskimäärin vuonna 2014 noin

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Toukokuun työttömyysaste 10,7 prosenttia. 2017, toukokuu

Työvoimatutkimus. Toukokuun työttömyysaste 10,7 prosenttia. 2017, toukokuu Työmarkkinat 2017 Työvoimatutkimus 2017, toukokuu Toukokuun työttömyysaste 10,7 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 toukokuussa 297 000, mikä oli lähes saman

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Marraskuun työttömyysaste 7,1 prosenttia. 2017, marraskuu

Työvoimatutkimus. Marraskuun työttömyysaste 7,1 prosenttia. 2017, marraskuu Työmarkkinat 2017 Työvoimatutkimus 2017, marraskuu Marraskuun työttömyysaste 7,1 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 marraskuussa 190 000, mikä oli 23 000 vähemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Helmikuun työttömyysaste 8,6 prosenttia. 2018, helmikuu

Työvoimatutkimus. Helmikuun työttömyysaste 8,6 prosenttia. 2018, helmikuu Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2018, helmikuu Helmikuun työttömyysaste 8,6 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2018 helmikuussa 233 000, mikä oli 9 000 vähemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Toukokuun työttömyysaste 10,8 prosenttia. 2016, toukokuu

Työvoimatutkimus. Toukokuun työttömyysaste 10,8 prosenttia. 2016, toukokuu Työmarkkinat 2016 Työvoimatutkimus 2016, toukokuu Toukokuun työttömyysaste 10,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2016 toukokuussa 298 000, mikä oli 27 000 vähemmän

Lisätiedot

Työllisiä ja työttömiä vähemmän kuin vuosi sitten

Työllisiä ja työttömiä vähemmän kuin vuosi sitten Työmarkkinat 2013 Työvoimatutkimus 2013, heinäkuu Työllisiä 43 000 ja työttömiä 10 000 vähemmän kuin vuosi sitten Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2013 heinäkuussa 43 000

Lisätiedot

Työllisiä ja työttömiä vähemmän kuin vuosi sitten

Työllisiä ja työttömiä vähemmän kuin vuosi sitten Työmarkkinat 2013 Työvoimatutkimus 2013, elokuu Työllisiä 40 000 ja työttömiä 9 000 vähemmän kuin vuosi sitten Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2013 elokuussa 40 000 vähemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 7,4 prosenttia. 2013, lokakuu

Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 7,4 prosenttia. 2013, lokakuu Työmarkkinat 2013 Työvoimatutkimus 2013, lokakuu Lokakuun työttömyysaste 7,4 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 lokakuussa 194 000, mikä oli 11 000 enemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Elokuun työttömyysaste 7,4 prosenttia. 2014, elokuu

Työvoimatutkimus. Elokuun työttömyysaste 7,4 prosenttia. 2014, elokuu Työmarkkinat 2014 Työvoimatutkimus 2014, elokuu Elokuun työttömyysaste 7,4 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2014 elokuussa 197 000, mikä oli 6 000 enemmän kuin

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Helmikuun työttömyysaste 9,1 prosenttia. 2014, helmikuu

Työvoimatutkimus. Helmikuun työttömyysaste 9,1 prosenttia. 2014, helmikuu Työmarkkinat 2014 Työvoimatutkimus 2014, helmikuu Helmikuun työttömyysaste 9,1 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2014 helmikuussa 241 000, mikä oli 10 000 enemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Helmikuun työttömyysaste 10,1 prosenttia. 2015, helmikuu

Työvoimatutkimus. Helmikuun työttömyysaste 10,1 prosenttia. 2015, helmikuu Työmarkkinat 2015 Työvoimatutkimus 2015, helmikuu Helmikuun työttömyysaste 10,1 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 helmikuussa 268 000, mikä oli 27 000 enemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 7,0 prosenttia. 2010, syyskuu ja 3. neljännes

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 7,0 prosenttia. 2010, syyskuu ja 3. neljännes Työmarkkinat 2010 Työvoimatutkimus 2010, syyskuu ja 3. neljännes Syyskuun työttömyysaste 7,0 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan syyskuussa työllisyys ja työttömyys olivat lähellä vuoden

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 8,7 prosenttia. 2015, lokakuu

Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 8,7 prosenttia. 2015, lokakuu Työmarkkinat 2015 Työvoimatutkimus 2015, lokakuu Lokakuun työttömyysaste 8,7 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 lokakuussa 234 000, mikä oli 14 000 enemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Marraskuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2015, marraskuu

Työvoimatutkimus. Marraskuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2015, marraskuu Työmarkkinat 2015 Työvoimatutkimus 2015, marraskuu Marraskuun työttömyysaste 8,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 marraskuussa 216 000, mikä oli lähes saman

Lisätiedot

Työttömyysaste laski marraskuussa vuoden takaiseen verrattuna

Työttömyysaste laski marraskuussa vuoden takaiseen verrattuna Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2018, marraskuu Työttömyysaste laski marraskuussa vuoden takaiseen verrattuna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli marraskuussa 168 000, mikä oli

Lisätiedot

Työttömyys väheni ja työllisyys kasvoi lokakuussa

Työttömyys väheni ja työllisyys kasvoi lokakuussa Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2018, lokakuu Työttömyys väheni ja työllisyys kasvoi lokakuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2018 lokakuussa 43 000 enemmän kuin vuosi

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 9,3 prosenttia. 2016, tammikuu

Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 9,3 prosenttia. 2016, tammikuu Työmarkkinat 2016 Työvoimatutkimus 2016, tammikuu Tammikuun työttömyysaste 9,3 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2016 tammikuussa 245 000, mikä oli 14 000 enemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Elokuun työttömyysaste 7,2 prosenttia. 2016, elokuu

Työvoimatutkimus. Elokuun työttömyysaste 7,2 prosenttia. 2016, elokuu Työmarkkinat 2016 Työvoimatutkimus 2016, elokuu Elokuun työttömyysaste 7,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2016 elokuussa 195 000, mikä oli 28 000 vähemmän kuin

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Huhtikuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2011, huhtikuu

Työvoimatutkimus. Huhtikuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2011, huhtikuu Työmarkkinat 2011 Työvoimatutkimus 2011, huhtikuu Huhtikuun työttömyysaste 8,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli huhtikuussa 220 000, mikä on 28 000 vähemmän kuin vuosi

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 9,3 prosenttia. 2011, maaliskuu ja 1. neljännes

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 9,3 prosenttia. 2011, maaliskuu ja 1. neljännes Työmarkkinat 011 Työvoimatutkimus 011, maaliskuu ja 1. neljännes Maaliskuun työttömyysaste 9,3 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan maaliskuussa 011 työllisyys ja työttömyys olivat lähellä

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2010, kesäkuu ja 2. neljännes

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2010, kesäkuu ja 2. neljännes Työmarkkinat 2010 Työvoimatutkimus 2010, kesäkuu ja 2. neljännes Kesäkuun työttömyysaste 8,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kesäkuussa työllisyys ja työttömyys olivat lähellä vuoden

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Työllisyys kääntyi laskuun, työttömyys kasvoi vuonna Työllisyys ja työttömyys vuonna 2009

Työvoimatutkimus. Työllisyys kääntyi laskuun, työttömyys kasvoi vuonna Työllisyys ja työttömyys vuonna 2009 Työmarkkinat 2010 Työvoimatutkimus Työllisyys ja työttömyys vuonna 2009 Työllisyys kääntyi laskuun, työttömyys kasvoi vuonna 2009 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyys kääntyi laskuun

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2010, joulukuu ja 4. neljännes

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2010, joulukuu ja 4. neljännes Työmarkkinat 2011 Työvoimatutkimus 2010, joulukuu ja 4. neljännes Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan joulukuussa 2010 työllisyys ja työttömyys olivat lähellä

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 8,5 prosenttia. 2012, maaliskuu ja 1. neljännes

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 8,5 prosenttia. 2012, maaliskuu ja 1. neljännes Työmarkkinat 2012 Työvoimatutkimus 2012, maaliskuu ja 1. neljännes Maaliskuun työttömyysaste 8,5 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli maaliskuussa 227 000, mikä oli 18 000

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Heinäkuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2015, heinäkuu

Työvoimatutkimus. Heinäkuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2015, heinäkuu Työmarkkinat 2015 Työvoimatutkimus 2015, heinäkuu Heinäkuun työttömyysaste 8,4 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 heinäkuussa 232 000, mikä oli 38 000 enemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Toukokuun työttömyysaste 11,8 prosenttia. 2015, toukokuu

Työvoimatutkimus. Toukokuun työttömyysaste 11,8 prosenttia. 2015, toukokuu Työmarkkinat 015 Työvoimatutkimus 015, toukokuu Toukokuun työttömyysaste 11,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 015 toukokuussa 34 000, mikä oli 8 000 enemmän

Lisätiedot

Isien työllisyys pysyi hyvänä taantuman aikana

Isien työllisyys pysyi hyvänä taantuman aikana Työmarkkinat 2010 Työvoimatutkimus Perheet ja työ vuonna 2009 Isien työllisyys pysyi hyvänä taantuman aikana Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan isien työllisyystilanne säilyi vuosien 2008 ja 2009

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 8,0 prosenttia. 2017, syyskuu ja 3. neljännes

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 8,0 prosenttia. 2017, syyskuu ja 3. neljännes Työmarkkinat 07 Työvoimatutkimus 07, syyskuu ja. neljännes Syyskuun työttömyysaste 8,0 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 07 syyskuussa 4 000, mikä oli 0 000 enemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 9,2 prosenttia. 2014, kesäkuu ja 2. neljännes

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 9,2 prosenttia. 2014, kesäkuu ja 2. neljännes Työmarkkinat 014 Työvoimatutkimus 014, kesäkuu ja. neljännes Kesäkuun työttömyysaste 9, prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 014 kesäkuussa 58 000, mikä oli 4 000

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 7,7 prosenttia. 2016, syyskuu ja 3. neljännes

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 7,7 prosenttia. 2016, syyskuu ja 3. neljännes Työmarkkinat 2016 Työvoimatutkimus 2016, syyskuu ja 3. neljännes Syyskuun työttömyysaste 7,7 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2016 syyskuussa 204 000, mikä oli

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2017, joulukuu,. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 8, prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 joulukuussa 227 000,

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 8,9 prosenttia. 2017, kesäkuu ja 2. neljännes

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 8,9 prosenttia. 2017, kesäkuu ja 2. neljännes Työmarkkinat 2017 Työvoimatutkimus 2017, kesäkuu ja 2. neljännes Kesäkuun työttömyysaste 8,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 kesäkuussa 250 000, mikä oli

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 6,9 prosenttia. 2012, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 6,9 prosenttia. 2012, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 203 Työvoimatutkimus 202, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 6,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 202 joulukuussa 80 000, mikä

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 9,3 prosenttia. 2016, kesäkuu ja 2. neljännes

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 9,3 prosenttia. 2016, kesäkuu ja 2. neljännes Työmarkkinat 2016 Työvoimatutkimus 2016, kesäkuu ja 2. neljännes Kesäkuun työttömyysaste 9, prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2016 kesäkuussa 264 000, mikä oli

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2014, syyskuu ja 3. neljännes

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2014, syyskuu ja 3. neljännes Työmarkkinat 2014 Työvoimatutkimus 2014, syyskuu ja 3. neljännes Syyskuun työttömyysaste 8,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2014 syyskuussa 218 000, mikä oli

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 9,2 prosenttia. 2015, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 9,2 prosenttia. 2015, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 26 Työvoimatutkimus 25, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 9,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 25 joulukuussa 24, mikä oli

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2015, syyskuu ja 3. neljännes

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2015, syyskuu ja 3. neljännes Työmarkkinat 205 Työvoimatutkimus 205, syyskuu ja. neljännes Syyskuun työttömyysaste 8,4 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 205 syyskuussa 225 000. Työttömiä oli

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 10,1 prosenttia. 2016, maaliskuu ja 1. neljännes

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 10,1 prosenttia. 2016, maaliskuu ja 1. neljännes Työmarkkinat 06 Työvoimatutkimus 06, maaliskuu ja. neljännes Maaliskuun työttömyysaste 0, prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 06 maaliskuussa 73 000, mikä oli lähes

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Työllisyyden kasvu jatkui. 2018, kesäkuu ja 2. neljännes

Työvoimatutkimus. Työllisyyden kasvu jatkui. 2018, kesäkuu ja 2. neljännes Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2018, kesäkuu ja 2. neljännes Työllisyyden kasvu jatkui Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2018 kesäkuussa 99 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni selvästi vuoden takaiseen verrattuna

Työttömien määrä väheni selvästi vuoden takaiseen verrattuna Työmarkkinat 2019 Työvoimatutkimus 2019, maaliskuu ja 1. neljännes Työttömien määrä väheni selvästi vuoden takaiseen verrattuna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli maaliskuussa 49

Lisätiedot

Äitien perhevapaiden käyttö on yleistynyt hieman

Äitien perhevapaiden käyttö on yleistynyt hieman Työmarkkinat 2012 Työvoimatutkimus Perheet ja työ vuonna 2011 Äitien perhevapaiden käyttö on yleistynyt hieman Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2008 lopulla alkanut taantuma heijastui

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 7,8 prosenttia. 2013, kesäkuu ja 2. neljännes

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 7,8 prosenttia. 2013, kesäkuu ja 2. neljännes Työmarkkinat 013 Työvoimatutkimus 013, kesäkuu ja. neljännes Kesäkuun työttömyysaste 7,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 013 kesäkuussa 17 000, mikä oli 6 000

Lisätiedot

Lapsiperheiden isien työllisyysaste on korkeampi kuin muiden miesten

Lapsiperheiden isien työllisyysaste on korkeampi kuin muiden miesten Työmarkkinat 2017 Työvoimatutkimus Perheet ja työ vuonna 2016 Lapsiperheiden isien työllisyysaste on korkeampi kuin muiden miesten Alle 18-vuotiaiden lasten isien työllisyysaste oli 90 prosenttia vuonna

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät vuonna 2010

Määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät vuonna 2010 Työmarkkinat Työvoimatutkimus Työsuhteet ja työajat vuonna Määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät vuonna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä palkansaajia oli vuonna keskimäärin henkeä,

Lisätiedot

Monilapsisten perheiden äitien työllisyys kääntyi laskuun

Monilapsisten perheiden äitien työllisyys kääntyi laskuun Työmarkkinat 2014 Työvoimatutkimus Perheet ja työ vuonna 2013 Monilapsisten perheiden äitien työllisyys kääntyi laskuun Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan äitien työllisyys on vähentynyt vuodesta

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 10,3 prosenttia. 2015, maaliskuu ja 1. neljännes

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 10,3 prosenttia. 2015, maaliskuu ja 1. neljännes Työmarkkinat 2015 Työvoimatutkimus 2015, maaliskuu ja 1. neljännes Maaliskuun työttömyysaste 10,3 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 maaliskuussa 272 000,

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 10,0 prosenttia. 2015, kesäkuu ja 2. neljännes

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 10,0 prosenttia. 2015, kesäkuu ja 2. neljännes Työmarkkinat 015 Työvoimatutkimus 015, kesäkuu ja. neljännes Kesäkuun työttömyysaste 10,0 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 015 kesäkuussa 80 000. Työttömiä oli

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 05 Työvoimatutkimus 04, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 04 joulukuussa 000, mikä oli

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Määräaikaisten määrä väheni vuonna 2009. Työsuhteet ja työajat vuonna 2009

Työvoimatutkimus. Määräaikaisten määrä väheni vuonna 2009. Työsuhteet ja työajat vuonna 2009 Työmarkkinat Työvoimatutkimus Työsuhteet ja työajat vuonna Määräaikaisten määrä väheni vuonna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevien määrä väheni vuonna

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 73 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Vuoden 2010 työllisyys ja työttömyys edellisvuoden tasolla

Vuoden 2010 työllisyys ja työttömyys edellisvuoden tasolla Työmarkkinat 2 Työvoimatutkimus Työllisyys ja työttömyys vuonna 2 Vuoden 2 työllisyys ja työttömyys edellisvuoden tasolla Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyyden heikkeneminen pysähtyi

Lisätiedot

Vireille pantujen konkurssien määrä väheni tammi helmikuussa 2010

Vireille pantujen konkurssien määrä väheni tammi helmikuussa 2010 Oikeus 2010 Konkurssit 2010, helmikuu Vireille pantujen konkurssien määrä väheni tammi helmikuussa 2010 Tammi helmikuussa pantiin vireille 504 konkurssia, mikä on yli 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni tammi maaliskuussa 2010

Konkurssien määrä väheni tammi maaliskuussa 2010 Oikeus 2010 2010, maaliskuu Konkurssien määrä väheni tammi maaliskuussa 2010 Tammi maaliskuussa pantiin vireille 797 konkurssia, mikä on lähes 11 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016 Oikeus 2017 Velkajärjestelyt 2016, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2016 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 käräjäoikeuksiin jätettiin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Konkurssit. Konkurssien määrä väheni 13 prosenttia tammi marraskuussa , marraskuu

Konkurssit. Konkurssien määrä väheni 13 prosenttia tammi marraskuussa , marraskuu Oikeus 2010 2010, marraskuu Konkurssien määrä väheni 13 prosenttia tammi marraskuussa 2010 Tammi marraskuussa pantiin vireille 2 631 konkurssia, mikä on 13 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Avoimia työpaikkoja toisella neljänneksellä yhtä paljon kuin vuosi sitten

Avoimia työpaikkoja toisella neljänneksellä yhtä paljon kuin vuosi sitten Työmarkkinat 2012 Avoimet työpaikat 2012, 2. vuosineljännes Avoimia työpaikkoja toisella neljänneksellä yhtä paljon kuin vuosi sitten Avoimia työpaikkoja oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2012 toisella

Lisätiedot

Konkurssien määrä kasvoi 31 prosenttia tammi syyskuussa 2009

Konkurssien määrä kasvoi 31 prosenttia tammi syyskuussa 2009 Oikeus 2009 2009, syyskuu Konkurssien määrä kasvoi 31 prosenttia tammi syyskuussa 2009 Tammi syyskuussa pantiin vireille 2 488 konkurssia, mikä on 31 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Esi- ja peruskouluopetus 2016 Koulutus 06 Esi- ja peruskouluopetus 06 Peruskouluissa 550 00 oppilasta vuonna 06 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 550 00 oppilasta vuonna 06. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa

Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, syyskuu Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa Syyskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 3 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Esi- ja peruskouluopetus 2018 Koulutus 218 Esi- ja peruskouluopetus 218 Peruskouluissa 56 5 oppilasta vuonna 218 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 56 5 oppilasta vuonna 218. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta,7

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

2017:17 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ Konkurssien määrä väheni 36 prosenttia vuoden takaisesta

2017:17 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ Konkurssien määrä väheni 36 prosenttia vuoden takaisesta 2017:17 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2017 Konkurssien määrä väheni 36 prosenttia vuoden takaisesta Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6

Lisätiedot

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 71,9 prosenttia, sama kuin vuosi sitten. Koko maan tasolla työllisyysaste

Lisätiedot