Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 9,1 prosenttia. 2010, maaliskuu ja 1. neljännes

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 9,1 prosenttia. 2010, maaliskuu ja 1. neljännes"

Transkriptio

1 Työmarkkinat 2010 Työvoimatutkimus 2010, maaliskuu ja 1. neljännes Maaliskuun työttömyysaste 9,1 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2010 maaliskuussa työttömiä oli enemmän kuin edellisvuoden maaliskuussa. Työttömyysaste kasvoi vuodentakaisesta 0,8 prosenttiyksikköä 9,1 prosenttiin. Työllisten määrä väheni :lla. Työttömyysaste ja työttömyysasteen trendi 1989/ /03 Työllisiä oli vuoden 2010 maaliskuussa , mikä oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisten määrän väheneminen keskittyi Etelä-Suomen, Lounais-Suomen ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen (AVI) alueille. Työllisyysaste eli työllisten osuus vuotiaista oli maaliskuussa 66,5 prosenttia, mikä oli 1,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 67,4 prosenttia. Miesten työllisyysaste laski edellisen vuoden maaliskuusta 0,7 prosenttiyksikköä 66,9 prosenttiin ja naisten työllisyysaste 2,4 prosenttiyksikköä 66,2 prosenttiin. Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2010 maaliskuussa , mikä oli enemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Työttömien miesten määrä lisääntyi :lla ja työttömien naisten 6 000:lla. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Työttömyysaste oli maaliskuussa 9,1 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen trendi oli maaliskuussa 8,9 prosenttia. Miesten työttömyysaste kasvoi 0,8 prosenttiyksikköä 1 prosenttiin ja naisten 0,7 prosenttiyksikköä 7,5 prosenttiin vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli maaliskuussa 25,5 prosenttia, mikä oli 3,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Nuorten työttömyysasteen trendi oli 23,7 prosenttia. Työttömyysaste oli pienin Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella, 7,6 prosenttia, ja suurin Lapin aluehallintoviraston alueella, 14,3 prosenttia. Työvoimaan kuulumattomien vuotiaiden määrä kasvoi :lla, joista naisia oli Huom. Trendien tuoreimpiin lukuihin, jotka perustuvat osittain ennusteisiin, tulee suhtautua varauksella. Työllisyyden muutokset 2010/ /03 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuotias väestö Työvoima yhteensä Työlliset yhteensä palkansaajat yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Työttömät Työvoimaan kuulumattomat yhteensä Työllisyysaste (15 64 vuotiaat), % Työttömyysaste, % Työvoimaosuus, % Vuosi/Kuukausi 2010/ sarake laskettu pyöristämättömistä luvuista. Tiedot ovat ILO/EU -määritelmän mukaisia. 66,5 9,1 65,4 2009/ ,1 8,3 66,4 2010/ /03 1,1 2,0 1,7 3,3 7,9 3,7 Prosenttiyksikköä 1,5 0,8 1,1 Työvoimatutkimuksen vuoden 2010 ensimmäisen vuosineljänneksen tiedot Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä työllisiä oli keskimäärin henkeä eli vähemmän kuin vuoden 2009 vastaavana aikana. Työllisyyden vähenemisestä yli puolet tuli teollisuuden toimialaryhmästä ( ). Muita selvästi laskevia toimialoja olivat rakentaminen ( ), moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa ( 7 000) sekä sosiaalihuollon avopalvelut ( ). Työllisten määrä lisääntyi koulutuksen toimialalla (10 000). Työttömiä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli keskimäärin henkeä, mikä oli enemmän kuin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa. Vuoden ensimmäisen neljänneksen työttömyysaste oli 9,3 prosenttia, mikä oli 1,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2009 vastaavalla ajanjaksolla. Vuonna 2009 tehtyjen työtuntien määrä väheni kaikilla vuosineljänneksillä. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2010 työllisten tekemä työtuntien määrä oli 985 miljoonaa, mikä oli samalla tasolla verrattuna vuoden 2009 vastaavaan ajanjaksoon. 2

3 Työllisyyden muutokset Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Työvoima yhteensä Työlliset yhteensä Työttömät, yhteensä miehet naiset sarake laskettu pyöristämättömistä luvuista. Tiedot ovat ILO/EU -määritelmän mukaisia. 89 0,7 2,4 20,6 25,5 14,2 Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tiedot Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun 2010 lopussa kaikkiaan työttömyysturvalain ja työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Työttömien työnhakijoiden määrä oli suurempi kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Työttömyys kasvoi edellisestä vuodesta Kainuuta ( 11 %) ja Pohjois-Karjalaa ( 7 %) lukuun ottamatta kaikkien muiden ELY-keskusten alueilla. Eniten työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi Ahvenanmaalla (27 %), Varsinais-Suomessa (26 %), Uudellamaalla (19 %) ja Pirkanmaalla (13 %). Maaliskuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautuneita henkilökohtaisesti lomautettuja oli , mikä oli vähemmän kuin vuosi sitten. Työvoimapoliittisin toimenpitein sijoitettuja oli maaliskuun lopussa yhteensä , mikä oli enemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Toimenpiteiden piirissä oli 3,4 prosenttia työvoimasta. Työttöminä työnhakijoina työ- ja elinkeinotoimistoissa oli alle 25-vuotiasta työtöntä. Heidän määränsä oli suurempi kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettiin maaliskuussa uutta avointa työpaikkaa eli enemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Muutokset 2010/ /03 työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Työttömät työnhakijat yli vuoden työttömänä olleet Toimenpiteillä yhteensä tukitoimenpitein työllistetyt työvoimakoulutuksessa työharjoittelussa, vuorottelutyössä Uudet avoimet työpaikat työ- ja elinkeinotoimistoissa -sarake laskettu pyöristämättömistä luvuista. Vuosi/Kuukausi 2010/ / / /03 9,5 28,9 5,8 9,7 13,1 23,6 16,1 Työ- ja elinkeinoministeriön yhteystiedot: Petri Syvänen puh , 3

4 Linkit Työvoimatutkimuksen päivitetyt taulukot: Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston eroista on kerrottu työvoimatutkimuksen laatuselosteessa. Menetelmäseloste lomautetuista: Kausitasoitetusta trendistä: Tuoreimmat EU:n julkaisemat kausitasoitetut työttömyysluvut (englanniksi) löytyvät Eurostatin kotisivulta Population and social conditions -aihealueelta. Avoimet työpaikat: 4

5 Sisällys 2010, maaliskuu 1.1 Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan 2010/ / vuotias väestö työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan 2010/ / vuotias väestö sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / Työvoimaosuus sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / Työvoima sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / Työllisyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / Työlliset sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / Työlliset ammattiaseman mukaan 2010/ / Työlliset työnantajasektorin mukaan 2010/ / Työlliset aluehallintovirastojen (AVI) mukaan 2010/ / Osa-aikatyöllisten osuus työllisistä sukupuolen mukaan 2010/ / Osa-aikatyölliset sukupuolen mukaan 2010/ / Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan (%) 2010/ / Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan 2010/ / Työttömyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / Työttömät sukupuolen ja iän mukaan 2010/ / Työttömyysaste aluehallintovirastojen (AVI) mukaan 2010/ / Kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitetut sarjat 2010/ , 1. neljännes 7.1 Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan vuotias väestö työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan vuotias väestö sukupuolen ja iän mukaan Työvoimaosuus sukupuolen ja iän mukaan Työvoima sukupuolen ja iän mukaan Työllisyysaste sukupuolen ja iän mukaan Työlliset sukupuolen ja iän mukaan Työlliset ammattiaseman mukaan Työlliset toimialoittain (TOL 2008) Työllisten tehdyt työtunnit toimialoittain (TOL 2008) Työlliset työnantajasektorin mukaan Työlliset aluehallintovirastojen (AVI) mukaan Työlliset maakunnittain Osa-aikatyöllisten osuus työllisistä sukupuolen mukaan Osa-aikatyölliset sukupuolen mukaan Palkansaajat toimialoittain (TOL 2008) Palkansaajien tehdyt työtunnit toimialoittain (TOL 2008) Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan (%) Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan Palkansaajien alle vuoden kestäneet työsuhteet työsuhteen tyypin mukaan (%)

6 10.6 Palkansaajien alle vuoden kestäneet työsuhteet työsuhteen tyypin mukaan Työttömyysaste sukupuolen ja iän mukaan Työttömät sukupuolen ja iän mukaan Työttömyysaste aluehallintovirastojen (AVI) mukaan Työttömyysaste maakunnittain...30 Kuviot 1.1 Työlliset ja työllisten trendi Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi Työttömät ja työttömien trendi Työttömyysaste ja työttömyysasteen trendi...32 Laatuseloste: Työvoimatutkimus

7 2010, maaliskuu 1.1 Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan 2010/ /03 Vuosi/Kuukausi 2010/ / / / /03 Prosenttiyksikköä (%) Tunnusluku Työllisyysaste (-vuotiaat) Sukupuolet yhteensä 66,5 66,9 66,4 66,3 68,1 67,6-1,5-0,7 66,2 66,5 68,6-2,4 Työttömyysaste Sukupuolet yhteensä 9,1 9,2 8,3 0,8 1 10,1 9,7 0,8 7,5 8,2 6,9 0,7 Työvoimaosuus Sukupuolet yhteensä 65,4 65,4 66,4-1,1 67,7 66,9 67,9-0,2 63,0 63,9 64,9-1, vuotias väestö työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan 2010/ /03 Vuosi/Kuukausi 2010/ / / / /03 Työmarkkina-asema -vuotias väestö Sukupuolet yhteensä Työvoima Sukupuolet yhteensä , , ,5 Työlliset Sukupuolet yhteensä , , ,2 Työttömät Sukupuolet yhteensä , , ,8 Työvoimaan kuulumattomat Sukupuolet yhteensä ,7 1, ,9 7

8 1.3 -vuotias väestö sukupuolen ja iän mukaan 2010/ /03 Vuosi/Kuukausi 2010/ / / / /03 Ikäluokka Sukupuolet yhteensä , , , , , , , , , , , ,2 2.1 Työvoimaosuus sukupuolen ja iän mukaan 2010/ /03 Vuosi/Kuukausi 2010/ / / / /03 Prosenttiyksikköä (%) Ikäluokka Sukupuolet yhteensä 65,4 73,3 65,4 73,2 66,4 74,3-1,1-1,1 43,2 43,9 46,0-2,9 87,9 87,3 88,8-0,9 59,3 60,0 58,9 0,4 67,7 66,9 67,9-0,2 74,8 73,8 74,9-0,1 42,2 42,8 43,6-1,4 90,7 89,3 91,3-0,6 59,5 58,2 56,7 2,8 63,0 63,9 64,9-1,9 71,6 72,5 73,7-2,1 44,2 45,1 48,6-4,4 85,0 85,1 86,2-1,3 59,0 61,7 61,0-2,0 8

9 2.2 Työvoima sukupuolen ja iän mukaan 2010/ /03 Vuosi/Kuukausi 2010/ / / / /03 Ikäluokka Sukupuolet yhteensä ,1-1, , , , , , , , , , , , , ,2 3.1 Työllisyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2010/ /03 Vuosi/Kuukausi 2010/ / / / /03 Prosenttiyksikköä (%) Ikäluokka Sukupuolet yhteensä 59,4 66,5 59,4 66,4 60,9 68,1-1,5-1,5 32,2 32,6 36,1-3,9 81,5 81,0 82,7-1,2 55,2 55,5 55,4-0,2 60,6 60,1 61,4-0,8 66,9 66,3 67,6-0,7 29,7 30,9 30,8-1,1 82,8 82,4 84,2-1,4 55,3 52,5 53,2 2,2 58,3 58,7 60,4-2,2 66,2 66,5 68,6-2,4 34,8 34,5 41,7-6,9 80,2 79,5 81,1-0,9 55,1 58,3 57,5-2,5 9

10 3.2 Työlliset sukupuolen ja iän mukaan 2010/ /03 Vuosi/Kuukausi 2010/ / / / /03 Ikäluokka Sukupuolet yhteensä ,0-2, , , , , , , , , , , , , ,2 3.3 Työlliset ammattiaseman mukaan 2010/ /03 Vuosi/Kuukausi 2010/ / / / /03 Ammattiasema Työlliset yhteensä ,0 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet ,3 Palkansaajat ,7 -palkansaajista toimihenkilöitä ,6 -palkansaajista työntekijöitä ,4 3.4 Työlliset työnantajasektorin mukaan 2010/ /03 Vuosi/Kuukausi 2010/ / / / /03 Työnantajasektori Työnantajasektorit yhteensä (ml. työnantajasektori tuntematon) ,0 Yksityinen sektori ,2 Julkinen sektori ,9 -valtio ,7 -kunta ,1 10

11 3.5 Työlliset aluehallintovirastojen (AVI) mukaan 2010/ /03 Vuosi/Kuukausi 2010/ / / / /03 Aluehallintovirasto 2010 Koko maa (ml. Ahvenanmaa) ,0 Etelä-Suomen AVI ,0 Lounais-Suomen AVI ,4 Itä-Suomen AVI ,0 Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Pohjois-Suomen AVI ,6 Lapin AVI ,8 3.6 Osa-aikatyöllisten osuus työllisistä sukupuolen mukaan 2010/ /03 Vuosi/Kuukausi 2010/ / / / /03 Prosenttiyksikköä (%) Sukupuolet yhteensä 15,1 15,5 14,6 9,7 10,9 9,6 0,1 20,7 20,3 19,8 1,0 3.7 Osa-aikatyölliset sukupuolen mukaan 2010/ /03 Vuosi/Kuukausi 2010/ / / / /03 Sukupuolet yhteensä , , ,6 4.1 Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan (%) 2010/ /03 Vuosi/Kuukausi 2010/ / / / /03 Prosenttiyksikköä (%) Työsuhde Kaikki palkansaajat 100,0 100,0 100,0 0,0 -jatkuva kokoaikatyö 76,4 76,0 77,4-1,1 -jatkuva osa-aikatyö 10,2 10,8 9,9 0,3 -määräaikainen kokoaikatyö 9,2 9,3 8,5 0,7 -määräaikainen osa-aikatyö 4,2 3,8 4,1 0,1 Määräaikainen työ yhteensä 13,4 13,2 12,6 0,8 Osa-aikainen työ yhteensä 14,4 14,7 14,0 0,4 11

12 4.2 Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan 2010/ /03 Vuosi/Kuukausi 2010/ / / / /03 Työsuhde Kaikki palkansaajat ,7 -jatkuva kokoaikatyö ,1 -jatkuva osa-aikatyö ,1 -määräaikainen kokoaikatyö ,4 -määräaikainen osa-aikatyö ,1 Määräaikainen työ yhteensä ,7 Osa-aikainen työ yhteensä ,1 5.1 Työttömyysaste sukupuolen ja iän mukaan 2010/ /03 Vuosi/Kuukausi 2010/ / / / /03 Prosenttiyksikköä (%) Ikäluokka Sukupuolet yhteensä 9,1 9,2 9,2 9,3 8,3 8,4 0,8 0,7 25,5 25,7 21,6 3,9 7,3 7,2 6,9 0,4 6,9 7,5 6,0 0,9 1 10,1 9,7 0,8 10,7 10,3 9,9 0,8 29,8 27,8 29,4 0,3 8,7 7,7 7,7 1,0 7,1 9,8 6,3 0,8 7,5 8,2 6,9 0,7 7,6 8,3 7,0 0,6 21,3 23,7 14,3 7,0 5,6 6,6 6,0-0,4 6,7 5,4 5,7 1,0 12

13 5.2 Työttömät sukupuolen ja iän mukaan 2010/ /03 Vuosi/Kuukausi 2010/ / / / /03 Ikäluokka Sukupuolet yhteensä ,9 7, , , , , , , , , , , , , ,3 5.3 Työttömyysaste aluehallintovirastojen (AVI) mukaan 2010/ /03 Vuosi/Kuukausi 2010/ / / / /03 Prosenttiyksikköä (%) Aluehallintovirasto 2010 Koko maa (ml. Ahvenanmaa) 9,1 9,2 8,3 0,8 Etelä-Suomen AVI 7,6 8,4 6,2 1,4 Lounais-Suomen AVI 9,6 7,3 8,5 1,2 Itä-Suomen AVI 10,8 11,3 13,1-2,2 Länsi- ja Sisä-Suomen AVI 9,4 10,4 9,2 0,2 Pohjois-Suomen AVI 11,1 9,3 10,6 Lapin AVI 14,3 12,7 10,9 3,3 13

14 6.1 Kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitetut sarjat 2010/03 Vuosi/Kuukausi 2008/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /03 Työlliset Työttömät Työttömät työnhakijat (Työ- ja elinkeinoministeriö) Työttömyysaste, vuotiaat 6,1 6,1 6,2 6,2 6,3 6,4 6,5 6,6 6,6 6,7 7,0 7,3 7,8 8,1 8,4 8,5 8,5 8,5 8,5 8,7 8,8 8,9 8,9 8,9 8,9 Työttömyysaste, vuotiaat 14,8 14,9 15,4 16,0 16,5 16,8 17,0 17,0 16,8 16,7 17,0 17,9 19,0 20,2 21,1 21,7 21,9 21,9 21,9 22,3 22,9 23,4 23,6 23,6 23,7 14

15 2010, 1. neljännes 7.1 Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan V Prosenttiyksikköä (%) Tunnusluku Työllisyysaste (-vuotiaat) Sukupuolet yhteensä 66,1 66,5 66,9 67,0 68,1 68,4-2,0-1,9 65,8 66,7 67,8-2,0 Työttömyysaste Sukupuolet yhteensä 9,3 8,2 7,6 1,6 1 8,9 8,4 2,1 8,0 7,5 6,9 1,1 Työvoimaosuus Sukupuolet yhteensä 65,2 65,0 66,0-0,8 67,4 66,6 67,7-0,3 63,0 63,4 64,2-1, vuotias väestö työmarkkina-aseman ja sukupuolen mukaan V Työmarkkina-asema -vuotias väestö Sukupuolet yhteensä Työvoima Sukupuolet yhteensä , , ,5 Työlliset Sukupuolet yhteensä , , ,7 Työttömät Sukupuolet yhteensä , , ,2 Työvoimaan kuulumattomat Sukupuolet yhteensä ,7 1, ,0 15

16 7.3 -vuotias väestö sukupuolen ja iän mukaan V Ikäluokka Sukupuolet yhteensä , , , , , , , , , , , ,3 8.1 Työvoimaosuus sukupuolen ja iän mukaan V Prosenttiyksikköä (%) Ikäluokka Sukupuolet yhteensä 65,2 73,0 65,0 72,9 66,0 73,8-0,8-0,8 42,6 41,9 45,0-2,4 87,5 88,0 88,2-0,6 59,6 58,6 59,0 67,4 66,6 67,7-0,3 74,4 73,7 74,7-0,3 41,9 39,4 42,9-1,0 90,1 90,2 90,4-0,4 59,6 57,8 58,6 1,0 63,0 63,4 64,2-1,3 71,5 72,2 72,8-1,3 43,3 44,6 47,2-4,0 84,9 85,7 85,8-0,9 59,5 59,4 59,4 0,1 16

17 8.2 Työvoima sukupuolen ja iän mukaan V Ikäluokka Sukupuolet yhteensä ,7-0, , , , , , , , , , , , , ,5 9.1 Työllisyysaste sukupuolen ja iän mukaan V Prosenttiyksikköä (%) Ikäluokka Sukupuolet yhteensä 59,2 66,1 59,7 66,9 60,9 68,1-1,8-2,0 32,1 33,4 36,4-4,4 80,9 81,9 82,5-1,6 55,1 54,6 55,6-60,4 60,7 62,0-1,7 66,5 67,0 68,4-1,9 30,0 30,6 32,7-2,7 82,4 83,4 84,4-2,0 54,4 53,3 54,8-0,4 58,0 58,7 59,8-1,9 65,8 66,7 67,8-2,0 34,2 36,4 40,3-6,1 79,4 80,3 80,6-1,2 55,8 56,0 56,4-0,6 17

18 9.2 Työlliset sukupuolen ja iän mukaan V Ikäluokka Sukupuolet yhteensä ,4-2, , , , , , , , , , , , , ,1 9.3 Työlliset ammattiaseman mukaan V Ammattiasema Työlliset yhteensä ,4 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet ,8 Palkansaajat ,5 -palkansaajista toimihenkilöitä palkansaajista työntekijöitä ,7 18

19 9.4 Työlliset toimialoittain (TOL 2008) V Toimiala TOL 2008 Toimialat yhteensä ,4 A-B Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta ,3 Maatalous ,2 C Teollisuus ,1 Elintarvikkeiden, tekstiilien ja vaatteiden valmistus ,1 Sahatavaran ja paperin sekä paperituotteiden valmistus; painaminen ja jäljentäminen ,3 Kemikaalien, lääkkeiden yms. valmistus ,9 Metallien jalostus; metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) ,5 Elektronisten ja optisten tuotteiden, sähkölaitteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus ,1 Huonekalujen ym. valmistus; koneiden ja laitteiden huolto ja asennus ,4 D-E Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi, viemäri- ja jätevesihuolto ,4 F Rakentaminen ,4 Talonrakentaminen ,2 Erikoistunut rakennustoiminta ,3 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,6 Moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus ,6 Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) ,1 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) ,2 H Kuljetus ja varastointi ,2 Maa-, vesi- ja ilmaliikenne ,6 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta; posti- ja kuriiritoiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,0 J Informaatio ja viestintä ,5 K-L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala ,5 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,4 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi ,8 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,5 Kiinteistön- ja maisemanhoito ,8 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus ,3 P Koulutus ,0 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,0 Terveyspalvelut ,9 Sosiaalihuollon laitospalvelut ,3 Sosiaalihuollon avopalvelut ,6 19

20 V R Taiteet, viihde ja virkistys ,0 S-U Muu palvelutoiminta yms ,2 X Toimiala tuntematon

21 9.5 Työllisten tehdyt työtunnit toimialoittain (TOL 2008) V Miljoonaa tuntia Miljoonaa tuntia Miljoonaa tuntia Toimiala TOL 2008 Toimialat yhteensä ,1 1022,4 982,7 0,2 A-B Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta ,7 56,7 52,3 0,8 Maatalous 01 39,9 42,8 40,7-1,9 C Teollisuus ,1 159,5 154,5-2,9 Elintarvikkeiden, tekstiilien ja vaatteiden valmistus ,3 18,5 17,4 - Sahatavaran ja paperin sekä paperituotteiden valmistus; painaminen ja jäljentäminen ,9 25,7 24,8-11,6 Kemikaalien, lääkkeiden yms. valmistus ,3 21,8 20,1 6,1 Metallien jalostus; metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) ,0 26,5 26,4-5,3 Elektronisten ja optisten tuotteiden, sähkölaitteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus ,3 51,4 52,5-4,2 Huonekalujen ym. valmistus; koneiden ja laitteiden huolto ja asennus ,3 15,6 13,3 7,1 D-E Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi, viemärija jätevesihuolto ,4 1 12,4-8,3 F Rakentaminen ,6 79,2 71,0-1,9 Talonrakentaminen 41 23,6 25,0 25,3-6,8 Erikoistunut rakennustoiminta 43 37,8 44,3 37,0 2,2 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,6 123,6 122,2-2,9 Moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus 45 18,8 18,3 20,9-10,2 Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) 46 39,2 41,6 41,6-5,7 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) 47 60,7 63,8 59,7 1,6 H Kuljetus ja varastointi ,2 68,1 65,0 3,4 Maa-, vesi- ja ilmaliikenne ,8 47,9 46,3 3,1 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta; posti- ja kuriiritoiminta ,4 20,2 18,7 4,1 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,4 31,5 32,2-2,6 J Informaatio ja viestintä ,9 41,7 37,0 13,3 K-L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala ,9 29,4 28,4 1,8 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,1 60,7 63,1 0,0 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 71 24,0 23,4 25,8-7,3 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,6 38,2 38,1-1,2 Kiinteistön- ja maisemanhoito 81 23,4 23,5 22,7 3,2 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 84 46,6 51,7 46,5 0,1 21

22 V Miljoonaa tuntia Miljoonaa tuntia Miljoonaa tuntia P Koulutus 85 67,4 63,3 59,0 14,2 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,9 154,4 147,7-2,6 Terveyspalvelut 86 68,4 74,9 68,2 0,3 Sosiaalihuollon laitospalvelut 87 31,8 30,0 31,7 0,3 Sosiaalihuollon avopalvelut 88 43,6 49,5 47,8-8,7 R Taiteet, viihde ja virkistys ,4 18,8 18,1 6,8 S-U Muu palvelutoiminta yms ,4 31,7 31,4 0,0 X Toimiala tuntematon 00 3,8 3,4 3, Työlliset työnantajasektorin mukaan V Työnantajasektori Työnantajasektorit yhteensä (ml. työnantajasektori tuntematon) ,4 Yksityinen sektori ,6 Julkinen sektori ,4 -valtio ,0 -kunta ,1 9.7 Työlliset aluehallintovirastojen (AVI) mukaan V Aluehallintovirasto 2010 Koko maa (ml. Ahvenanmaa) ,4 Etelä-Suomen AVI ,3 Lounais-Suomen AVI ,2 Itä-Suomen AVI ,7 Länsi- ja Sisä-Suomen AVI ,9 Pohjois-Suomen AVI ,9 Lapin AVI ,3 22

23 9.8 Työlliset maakunnittain V Maakunta Koko maa (ml. Ahvenanmaa) ,4 Uusimaa ,2 Itä-Uusimaa ,4 Varsinais-Suomi ,6 Satakunta ,3 Kanta-Häme ,0 Pirkanmaa ,7 Päijät-Häme ,2 Kymenlaakso ,7 Etelä-Karjala ,5 Etelä-Savo ,6 Pohjois-Savo ,8 Pohjois-Karjala ,7 Keski-Suomi ,2 Etelä-Pohjanmaa ,8 Pohjanmaa ,0 Keski-Pohjanmaa ,0 Pohjois-Pohjanmaa ,2 Kainuu ,0 Lappi ,3 9.9 Osa-aikatyöllisten osuus työllisistä sukupuolen mukaan V Prosenttiyksikköä (%) Sukupuolet yhteensä 15,3 14,9 14,6 0,7 10,3 9,9 9,5 0,9 20,4 20,0 19, Osa-aikatyölliset sukupuolen mukaan V Sukupuolet yhteensä , , ,2 23

24 10.1 Palkansaajat toimialoittain (TOL 2008) V Toimiala TOL 2008 Toimialat yhteensä ,5 A-B Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta ,6 Maatalous ,4 C Teollisuus ,2 Elintarvikkeiden, tekstiilien ja vaatteiden valmistus ,1 Sahatavaran ja paperin sekä paperituotteiden valmistus; painaminen ja jäljentäminen ,2 Kemikaalien, lääkkeiden yms. valmistus ,6 Metallien jalostus; metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) ,5 Elektronisten ja optisten tuotteiden, sähkölaitteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus ,7 Huonekalujen ym. valmistus; koneiden ja laitteiden huolto ja asennus ,8 D-E Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi, viemäri- ja jätevesihuolto ,7 F Rakentaminen ,5 Talonrakentaminen ,3 Erikoistunut rakennustoiminta ,2 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,7 Moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus ,0 Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) ,3 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) ,6 H Kuljetus ja varastointi ,3 Maa-, vesi- ja ilmaliikenne ,1 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta; posti- ja kuriiritoiminta ,9 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,0 J Informaatio ja viestintä ,1 K-L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala ,5 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,7 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi ,0 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,7 Kiinteistön- ja maisemanhoito ,8 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus ,3 P Koulutus ,2 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,1 Terveyspalvelut ,0 Sosiaalihuollon laitospalvelut ,9 Sosiaalihuollon avopalvelut ,2 24

25 V R Taiteet, viihde ja virkistys ,7 S-U Muu palvelutoiminta yms ,3 X Toimiala tuntematon

26 10.2 Palkansaajien tehdyt työtunnit toimialoittain (TOL 2008) V Miljoonaa tuntia Miljoonaa tuntia Miljoonaa tuntia Toimiala TOL 2008 Toimialat yhteensä ,7 858,1 828,9 0,6 A-B Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta ,3 17,7 15,9 8,7 Maatalous 01 7,8 8,0 7,3 7,4 C Teollisuus ,4 148,5 143,4-2,1 Elintarvikkeiden, tekstiilien ja vaatteiden valmistus ,4 16,8 15,3 0,4 Sahatavaran ja paperin sekä paperituotteiden valmistus; painaminen ja jäljentäminen ,3 23,4 22,8-11,1 Kemikaalien, lääkkeiden yms. valmistus ,8 21,1 19,6 5,9 Metallien jalostus; metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) ,9 23,8 22,9 0,1 Elektronisten ja optisten tuotteiden, sähkölaitteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistus ,4 50,2 51,3-3,8 Huonekalujen ym. valmistus; koneiden ja laitteiden huolto ja asennus ,7 13,2 11,4 2,5 D-E Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi, viemärija jätevesihuolto ,1 10,1 12,0-7,4 F Rakentaminen ,3 57,9 51,2-1,8 Talonrakentaminen 41 16,1 17,2 16,7-3,7 Erikoistunut rakennustoiminta 43 26,3 31,1 26,1 1,0 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,3 101,8 102,9-3,4 Moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus 45 14,5 14,6 16,5-11,9 Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) 46 35,5 35,4 37,1-4,4 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) 47 49,4 51,8 49,3 0,2 H Kuljetus ja varastointi ,2 53,5 52,0 2,3 Maa-, vesi- ja ilmaliikenne ,4 34,2 33,7 2,0 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta; posti- ja kuriiritoiminta ,8 19,3 18,3 2,9 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,2 24,6 26,0-7,1 J Informaatio ja viestintä ,9 38,2 33,6 12,9 K-L Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala ,3 26,8 26,6-1,2 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,8 48,7 49,6 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi 71 21,3 20,7 22,4-5,0 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,3 31,6 32,4-0,2 Kiinteistön- ja maisemanhoito 81 19,7 19,4 18,9 4,1 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 84 46,6 51,7 46,3 0,6 26

27 V Miljoonaa tuntia Miljoonaa tuntia Miljoonaa tuntia P Koulutus 85 66,2 62,0 57,4 15,2 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,7 145,4 138,8-0,8 Terveyspalvelut 86 65,0 69,6 63,5 2,3 Sosiaalihuollon laitospalvelut 87 30,8 28,4 30,4 1,5 Sosiaalihuollon avopalvelut 88 41,9 47,4 44,9-6,7 R Taiteet, viihde ja virkistys ,7 14,2 14,5 1,3 S-U Muu palvelutoiminta yms ,8 22,3 22,8 0,1 X Toimiala tuntematon 00 3,6 3,3 3, Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan (%) V Prosenttiyksikköä (%) Työsuhde Kaikki palkansaajat 100,0 100,0 100,0 0,0 -jatkuva kokoaikatyö 76,2 76,4 76,7 - -jatkuva osa-aikatyö 10,6 10,1 10,2 0,4 -määräaikainen kokoaikatyö 9,3 9,5 9,2 0,1 -määräaikainen osa-aikatyö 3,9 4,0 3,9 0,0 Määräaikainen työ yhteensä 13,2 13,5 13,1 0,1 Osa-aikainen työ yhteensä 14,5 14,1 14,0 0, Palkansaajat työsuhteen tyypin mukaan V Työsuhde Kaikki palkansaajat ,5 -jatkuva kokoaikatyö ,2 -jatkuva osa-aikatyö ,5 -määräaikainen kokoaikatyö ,3 -määräaikainen osa-aikatyö ,3 Määräaikainen työ yhteensä ,6 Osa-aikainen työ yhteensä

28 10.5 Palkansaajien alle vuoden kestäneet työsuhteet työsuhteen tyypin mukaan (%) V Prosenttiyksikköä (%) Työsuhde Kaikki palkansaajat 100,0 100,0 100,0 0,0 -jatkuva kokoaikatyö 35,9 35,3 42,1-6,2 -jatkuva osa-aikatyö 14,0 13,7 14,4-0,4 -määräaikainen kokoaikatyö 34,7 33,6 29,6 5,0 -määräaikainen osa-aikatyö 15,4 17,4 13,9 1,5 Määräaikainen työ yhteensä 50,1 51,0 43,6 6,5 Osa-aikainen työ yhteensä 29,4 31,0 28,3 1, Palkansaajien alle vuoden kestäneet työsuhteet työsuhteen tyypin mukaan V Työsuhde Kaikki palkansaajat ,1 -jatkuva kokoaikatyö ,8 -jatkuva osa-aikatyö ,1 -määräaikainen kokoaikatyö ,5 -määräaikainen osa-aikatyö ,6 Määräaikainen työ yhteensä ,1 Osa-aikainen työ yhteensä ,9 28

29 11.1 Työttömyysaste sukupuolen ja iän mukaan V Prosenttiyksikköä (%) Ikäluokka Sukupuolet yhteensä 9,3 9,4 8,2 8,3 7,6 7,7 1,6 1,7 24,7 20,3 19,1 5,6 7,6 6,9 6,4 1,1 7,5 6,8 5,7 1,7 1 8,9 8,4 2,1 10,7 9,0 8,5 2,2 28,4 22,4 23,7 4,7 8,5 7,5 6,7 1,8 8,7 7,9 6,5 2,2 8,0 7,5 6,9 1,1 8,0 7,6 6,9 1,1 20,9 18,4 14,7 6,2 6,5 6,3 6,1 0,4 6,3 5,7 4,9 1, Työttömät sukupuolen ja iän mukaan V Ikäluokka Sukupuolet yhteensä ,6 20, , , , , , , , , , , , , ,7 29

30 11.3 Työttömyysaste aluehallintovirastojen (AVI) mukaan V Prosenttiyksikköä (%) Aluehallintovirasto 2010 Koko maa (ml. Ahvenanmaa) 9,3 8,2 7,6 1,6 Etelä-Suomen AVI 7,9 7,0 6,2 1,7 Lounais-Suomen AVI 9,0 8,4 6,8 2,2 Itä-Suomen AVI 12,1 10,8 11,5 0,6 Länsi- ja Sisä-Suomen AVI 9,9 9,0 8,2 1,7 Pohjois-Suomen AVI 10,4 8,3 9,4 1,1 Lapin AVI 13,6 11,1 11,3 2, Työttömyysaste maakunnittain V Prosenttiyksikköä (%) Maakunta Koko maa (ml. Ahvenanmaa) 9,3 8,2 7,6 1,6 Uusimaa 6,5 6,2 5,5 1,0 Itä-Uusimaa 9,7 6,1 5,9 3,8 Varsinais-Suomi 8,6 8,2 6,8 1,8 Satakunta 10,0 8,7 6,8 3,2 Kanta-Häme 9,5 7,7 5,6 3,9 Pirkanmaa 11,0 10,2 8,3 2,7 Päijät-Häme 12,1 9,3 8,4 3,6 Kymenlaakso 11,1 9,0 8,6 2,5 Etelä-Karjala 10,9 1 8,6 2,3 Etelä-Savo 10,7 9,3 9,3 1,3 Pohjois-Savo 11,1 10,3 11,2 0,0 Pohjois-Karjala 14,8 13,0 14,0 0,7 Keski-Suomi 11,1 10,9 11,2 0,0 Etelä-Pohjanmaa 8,1 6,6 7,5 0,6 Pohjanmaa 7,9 5,9 5,8 2,2 Keski-Pohjanmaa 7,7 7,3 4,4 3,3 Pohjois-Pohjanmaa 10,3 8,4 8,6 1,7 Kainuu 11,1 7,7 13,4-2,3 Lappi 13,6 11,1 11,3 2,3 30

31 Kuviot 1.1 Työlliset ja työllisten trendi 1.2 Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi 2.1 Työttömät ja työttömien trendi 31

32 2.2 Työttömyysaste ja työttömyysasteen trendi 32

33 Laatuseloste: Työvoimatutkimus 1. Tilastotietojen relevanssi Työvoimatutkimus on otostutkimus, jonka avulla tilastoidaan vuotiaan väestön työmarkkinoille osallistumista, työllisyyttä, työttömyyttä ja työaikaa kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Joka kuukausi on haastateltavana noin henkilöä, joilta kysytään heidän toimintaansa suhteessa työmarkkinoihin yhden viikon aikana. Haastattelut koskevat vuoden kaikkia viikkoja. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko vuotiaan väestön toiminnasta. Työmarkkina-aseman perusluokittelussa väestö jaetaan työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin. Näistä työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman. Tutkimus antaa tuoreen ja kattavan kuvan työvoimasta ja työmarkkinoiden muutoksista. Julkisuudessa seurataan kuukausittain erityisesti työttömyyden ja työllisyyden muutoksia edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta. Kausitasoitettuja lukuja käytetään seurattaessa muutoksen trendiä. Tutkimus antaa tietoa myös työikäisistä henkilöistä, jotka eivät ole työssä tai työnhakijoina. Työvoimatutkimus kuvaa henkilöitä. Vuodesta 2003 alkaen saadaan osaotokselta tietoja myös kotitalouksien rakenteesta sekä talouden kaikkien työikäisten toiminnasta suhteessa työmarkkinoihin. Työvoimatutkimuksen tietosisällöstä tarkemmin Työvoimatutkimuksen kuukausi- ja neljännesvuositulokset kertovat työllisyyden kausi- ja suhdannevaihteluista. Työvoimatutkimuksen aikasarjat taas kuvaavat työmarkkinoiden muutoksia pitkillä ajanjaksoilla. Vuosikeskiarvot kuvaavat työvoiman, työllisten, työttömien ja työvoimaan kuulumattomien rakennetta mm. toimialan, ammatin, koulutuksen, ikäryhmän, sukupuolen ja alueen mukaan. Tutkimuksen tuloksia käytetään mm. työvoimapoliittisten ennusteiden ja suunnitelmien laadinnassa, päätösten teon tukena sekä erilaisten toimien työllisyysvaikutusten seurannassa. Tärkeitä tulosten käyttäjiä ovat ministeriöt, aluesuunnittelusta vastaavat elimet, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, yliopistot ja tutkimuslaitokset, kansainväliset järjestöt ja Euroopan unioni. Tilastokeskuksessa tietoja käytetään mm. kansantalouden tilinpidon laadinnassa. Työvoimatutkimuksen nykyinen tietosisältö perustuu pääosin Euroopan unionin työvoimatutkimuksia koskeviin asetuksiin (577/98, 2257/2003 ja 430/2005). Euroopan unionin työvoimatutkimuksesta tarkemmin Vuodesta 1999 lähtien työvoimatutkimuksen yhteydessä on tehty EU-maiden yhteinen nk. ad hoc -lisätutkimus, jonka aiheet vaihtelevat vuosittain. Tarkemmin Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ja määritelmät noudattavat YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan unionin tilastotoimen asetuksia. Käsitteitä: Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen tai ollut tilapäisesti pois työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on oma sairaus tai äitiys- tai isyysvapaa tai poissaolo on kestänyt alle 3 kk. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai perheenjäsenen yrityksessä palkatta avustavia. Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi vastaanottaa työtä kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työt kahden viikon sisällä. Työvoimaan kuuluvat kaikki ne vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä. 33

34 Työvoimaan kuulumaton väestö koostuu henkilöistä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä tai työttömiä. Työvoimaan kuulumattomista voidaan käyttää myös käsitettä työvoiman ulkopuolella olevat. Muista työvoimatutkimuksen käsitteistä ks. Työvoimatutkimuksessa käytettyjä luokituksia ovat vuoden 2009 alusta alkaen Toimialaluokitus 2008 (TOL 2008, NACE Rev. 2), Ammattiluokitus 2001 (ISCO-88) ja Ammattiluokitus 1987, Sosioekonomisen aseman luokitus 1989, Koulutusluokitus 1997 (ISCED 1997) sekä alueluokituksista suuralue, lääni, maakunta sekä työvoima- ja elinkeinokeskus. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Työvoimatutkimuksen perusjoukon muodostavat Suomessa vakinaisesti asuvat vuotiaat henkilöt. Perusjoukkoon kuuluvat myös tilapäisesti ulkomailla (alle vuoden) oleskelevat sekä Suomen väestötietojärjestelmään rekisteröidyt ulkomaalaiset, joiden oleskelu Suomessa kestää vähintään vuoden ( EU:n tilastovirastolle Eurostatille toimitetaan tietoja myös alle 15 vuotiaista ja 75 vuotta täyttäneistä (näitä ei haastatella). Tutkimuksessa ikä määritellään haastatteluajankohdan todellisen iän mukaan. Tämän vuoksi 14-vuotias kuuluu otokseen, mutta hän tulee mukaan vasta täytettyään 15-vuotta. Vastaavasti iäkkäimmät henkilöt jäävät pois tutkimuksesta täytettyään 75 vuotta. Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa. Tutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa. Haastattelut tehdään kolmen kuukauden välein, paitsi neljäs haastattelu, joka tehdään kuuden kuukauden kuluttua kolmannesta haastattelusta. Ensimmäisen ja viimeisen haastattelun väli on 15 kuukautta. Joka kuukauden otokseen kuuluu noin henkilöä, keskimäärin noin joka 300. henkilö perusjoukosta. Otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet tutkimukseen mukaan eri kuukausina. Otos vaihtuu asteittain siten, että kolmena peräkkäisenä kuukautena vastaamisvuorossa ovat eri henkilöt. Peräkkäisinä vuosineljänneksinä vastaajista 3/5 on samoja. Peräkkäisten vuosien otosten päällekkäisyys on 2/5. Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät tiedot tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vuonna 2008 tehtiin noin haastattelua. Tutkimuksen vastauskato oli keskimäärin 2 prosenttia. Otoksesta saadut tulokset painotetaan vastaamaan koko vuotiasta väestöä. Vastauskadon vaikutuksia tuloksiin korjataan käyttämällä nk. painojen kalibrointia, jossa painotuksella tuotetaan oikeat väestöjakaumat alueen, sukupuolen ja iän mukaan. Aputietona käytetään lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisterin tietoja. Työvoimatutkimuksen luvut, kuten kaikki otostutkimuksilla saadut luvut ovat niin kutsuttuja estimaatteja. Estimaatti on matemaattisella menettelyllä (estimoinnilla) otoshavaintoja käyttäen saatu arvio perusjoukon ominaisuudesta. Esimerkiksi tammikuun 2009 työttömien lukumäärä henkeä on tällaisella menettelyllä saatu Suomen vuotiaiden työttömien lukumäärää koskeva arvio eli estimaatti. Neljännesvuosi- ja vuosiestimaatit ovat kuukausiestimaattien keskiarvoja. Työpäivät ja tehdyt työtunnit estimoidaan kyseisen kuukauden kalenteripäivien lukumäärän mukaan. Työpäivien ja tehtyjen työtuntien neljännesvuosi- ja vuosiestimaatit ovat kuukausiestimaattien summia. Työvoimatutkimuksen työllisyys- ja työttömyysluvut vaihtelevat suhteellisen säännöllisesti vuoden eri kuukausina. Työvoimatutkimuksesta julkaistaan myös nk. trendejä, joista on poistettu vuodesta toiseen samantyyppisenä toistuva vaihtelu. Pitkän aikavälin kehityksen suunta sekä suhdannevaihtelu ovat paremmin havaittavissa trendistä kuin tasoittamattomista kuukausiluvuista. Käytetystä menetelmästä johtuen trendin viimeisimmät luvut muuttuvat jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot liitetään mukaan sarjaan. Tämä trendien ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon luvuista päätelmiä tehtäessä. Aikasarjojen trendikomponentit lasketaan kesäkuusta 2007 alkaen EU:n tilastoviraston Eurostatin suosittelemalla 34

35 Tramo/Seats -menetelmällä. Katso trendistä ja sen käytön rajoituksista tarkemmin 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Työvoimatutkimuksen lukujen luotettavuuteen vaikuttavat vastauskato (ks. edellä), mittausvirheet sekä otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu. Mittausvirheitä syntyy mm. siitä, että kysymykset voidaan ymmärtää ja tulkita eri tavoilla tai vastaajat voivat jättää kertomatta joitain tietoja. Mittausvirheitä pyritään vähentämään kehittämällä ja testaamalla haastattelulomaketta sekä kouluttamalla haastattelijoita. Otannasta aiheutuvalla satunnaisvaihtelulla tarkoitetaan sitä, että eri otoksista lasketut luvut poikkeaisivat jonkin verran toisistaan. Arvioitaessa karkeasti otannasta aiheutuvan satunnaisvaihtelun suuruutta erilaisissa tilanteissa on pääperiaatteena, että lukuihin sisältyy sitä vähemmän otannasta aiheutuvaa epävarmuutta, 1) mitä suuremman otoksen pohjalta luvut on laskettu ja 2) mitä suurempaa väestöryhmää luvut kuvaavat. Esimerkiksi neljännesvuotta koskevat luvut ovat tarkempia kuin samaa asiaa koskevat kuukausiluvut, koska neljännesvuositiedot on saatu haastattelemalla kolminkertainen määrä henkilöitä verrattuna kuukausitietoihin. Koko vuotta koskevat luvut ovat kaikkein tarkimpia. Jälkimmäinen periaate tarkoittaa sitä, että samankokoisella otoksella saadut työllisten ja työttömien lukumäärää koskevat luvut eli estimaatit ovat sitä tarkempia, mitä suurempaa osaryhmää ne koskevat. Tarkasteltavan osaryhmän pienentyessä otannasta aiheutuvan satunnaisvaihtelun osuus kasvaa. Tämän vuoksi esimerkiksi työttömien lukumäärät eri ikäryhmissä tai eri alueilla eivät ole yhtä luotettavia kuin kaikkien työttömien lukumäärä. Otannasta aiheutuvaa epätarkkuutta arvioidaan estimaatin keskivirheen avulla. Keskivirheen suuruuteen vaikuttavat sekä otoksen koko että tarkastelun kohteena olevan ominaisuuden vaihtelu eli muuttujan varianssi. Keskivirheen avulla voidaan laskea estimaatin luottamusväli, jolla haettu perusjoukon arvo sijaitsee tietyllä todennäköisyydellä. Työvoimatutkimuksessa käytetty 95 prosentin luottamusväli on väli, jolla kiinnostuksen kohteena olevan ominaisuuden todellinen arvo sijaitsee 95 prosentin todennäköisyydellä. Esimerkiksi tammikuun 2009 työttömien määrän 95 prosentin luottamusväli on ± eli Estimaattiin lisättävä ja siitä vähennettävä osa, tässä , saadaan kertomalla estimaatin keskivirhe, tässä henkeä, 95 prosentin luottamusvälin kertoimella 1,96. Esimerkkejä työllisten ja työttömien lukumäärän tarkkuudesta osaryhmän koon mukaan Satunnaisvaihtelun suuruusluokan havainnollistamiseksi esitetään seuraavissa taulukoissa 1 3 esimerkkejä erikokoisista työllisten ja työttömien lukumäärän estimaateista, niiden 95 prosentin luottamusväleistä ja muista luotettavuuden tunnusluvuista. Esimerkeissä esitetty satunnaisvaihtelun suuruusluokka on karkea arvio satunnaisvaihtelun ylärajasta, kun tarkastelun kohteena on vastaavankokoinen työllisten tai työttömien lukumäärän estimaatti sukupuolen, iän tai alueen mukaan. Esimerkiksi vastaavankokoisissa toimialan mukaisissa osaryhmissä luottamusvälit ovat suurempia. Taulukon 1 esimerkit koskevat kuukausiestimaatteja. Taulukoissa 2 3 on vastaavat tiedot neljännesvuosi- ja vuosiestimaattien osalta. 35

36 Taulukko 1. Esimerkkejä eri kokoluokan kuukausiestimaattien tarkkuudesta: Työllisten ja työttömien lukumäärät sukupuolen, iän ja alueen mukaan. 1) Työlliset Työttömät Kuukausiestimaatti henkeä Kuukausiestimaatin 95 %:n luottamusväli henkeä ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± Keskivirhe Suhteellinen keskivirhe henkeä % 0,6 0,9 1,3 2,0 3,4 4,8 15,0 3,3 5,0 6,1 7,7 11,7 13,0 19,0 1) Tietoja voi käyttää suuntaa-antavina arvioina vastaavankokoisten sukupuolen, iän ja alueen mukaisten työllisten tai työttömien lukumäärien tarkkuudesta. Taulukosta 1 voidaan esimerkiksi nähdä, että jos osaryhmän työllisten kuukausiestimaatti on noin henkeä, sijoittuu perusjoukon todellinen työllisten lukumäärä 95 prosentin todennäköisyydellä välille ± henkeä. Tämä luottamusvälin koko suhteessa estimaatin kokoon on selvästi suurempi kuin vastaava osuus taulukon ylimmän rivin suuren estimaatin kohdalla henkeä pienempien estimaattien luottamusvälit ovat suhteellisesti vielä suurempia. Taulukoiden 1 3 tietojen keskinäinen vertailu havainnollistaa myös sitä, että vuosi- ja neljännesvuositiedot ovat kuukausitietoja tarkempia. Edellä tarkasteltua hengen työllisten estimaattia vastaavan neljännesvuosiestimaatin 95 prosentin luottamusväli, ± 6 700, henkeä (taulukko 2) on kuukausiestimaatin luottamusväliä selvästi pienempi. Vuosiestimaatit ovat vielä neljännesvuosiestimaatteja tarkempia (taulukko 3). Tämä tarkkuuden ero ei ole kuitenkaan yhtä suuri kuin vastaava ero kuukausi- ja neljännesvuositietojen välillä. 36

37 Taulukko 2. Esimerkkejä eri kokoluokan neljännesvuosiestimaattien tarkkuudesta: Työllisten ja työttömien lukumäärät sukupuolen, iän ja alueen mukaan. 1) Työlliset Työttömät Neljännesvuosiestimaatti henkeä Neljännesvuosiestimaatin 95 %:n luottamusväli henkeä ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± Keskivirhe Suhteellinen keskivirhe henkeä % 0,3 0,8 1,1 2,4 4,0 10,0 2,0 2,9 3,4 4,3 6,0 8,0 12,0 1) Tietoja voi käyttää suuntaa-antavina arvioina vastaavankokoisten sukupuolen, iän ja alueen mukaisten työllisten tai työttömien lukumäärien tarkkuudesta. 37

38 Taulukko 3. Esimerkkejä eri kokoluokan vuosiestimaattien tarkkuudesta: Työllisten ja työttömien lukumäärät sukupuolen, iän ja alueen mukaan. 1) Työlliset Työttömät Vuosiestimaatti henkeä Vuosiestimaatin 95 %:n luottamusväli henkeä ± ± ± ± ± ± ± 800 ± ± ± ± ± ± ± Keskivirhe Suhteellinen keskivirhe henkeä % 0,3 0,7 1,0 1,7 2,6 4,0 1,6 2,4 2,6 3,0 4,0 5,0 8,0 1) Tietoja voi käyttää suuntaa-antavina arvioina vastaavankokoisten sukupuolen, iän ja alueen mukaisten työllisten tai työttömien lukumäärien tarkkuudesta. Estimoinnin luotettavuuden tilastotieteellinen kuvaus Työvoimatutkimuksen estimointimenetelmä perustuu painojen kalibrointiin, jossa alkuperäisiä otosasetelmasta laskettuja otospainoja muokataan regressiomallin avulla siten, että halutut väestöjakaumat saadaan oikeiksi. Estimaattien tarkkuutta arvioidaan niiden keskivirheen avulla. Keskivirhe (otosvarianssin neliöjuuri) ilmaisee sen, kuinka tiiviisti havainnoista estimoitu parametrin arvo on keskittynyt mitattavan perusjoukon parametrin ympärille. Keskivirheen suuruuteen vaikuttavat otosasetelma, havaintojen lukumäärä tarkasteltavassa kokonais- tai osajoukossa, tutkimusmuuttujan jakaumasta aiheutuva vaihtelu sekä laskentakaavan ominaisuudet. Keskivirheestä johdettavia havaintojen luotettavuuden tunnuslukuja ovat luottamusvälit ja suhteellinen keskivirhe. Luottamusväli kuvaa sitä, kuinka laajalla alueella perusjoukon todellinen parametrin arvo on suhteessa otoksesta laskettuun estimaattiin. Luottamusväliä laskettaessa kiinnitetään haluttu riskitaso. Työvoimatutkimuksessa käytetty 5 prosentin riskitaso tarkoittaa sitä, että jos otosten ottamista toistettaisiin, parametrin todellinen arvo osuisi 95 tapauksessa sadasta luottamusvälin sisään ja jäisi 5 tapauksessa sadasta sen ulkopuolelle. Suhteellinen keskivirhe (variaatiokerroin) on keskivirheen prosenttiosuus estimaatista. Keskivirheen suhteuttaminen estimaatin kokoon poistaa muuttujan mittakaavasta aiheutuvan vaikutuksen. Tämän ansiosta eri muuttujien suhteellisen keskivirheen arvoja tai saman muuttujan keskivirheen arvoja eri osajoukoissa on helppo verrata keskenään. Työvoimatutkimuksen kuukausi- ja neljännesvuositiedoille käytetään keskivirheen estimaattorina yleistetyn regressioestimaattorin (GREG) varianssiestimaattoria. Vuosiestimaattien tilastolliseen tarkkuuteen ja sen arviointiin vaikuttaa se, että työvoimatutkimuksen otos vaihtuu vuoden kuluessa asteittain. Peräkkäisinä vuosineljänneksinä 60 prosenttia haastateltavista on samoja. Vuoden aikana 90 prosenttia haastatteluista koskee henkilöitä, joita on haastateltu vähintään kaksi kertaa. Samojen henkilöiden vuoden aikana eri 38

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2017, joulukuu,. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 8, prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 joulukuussa 227 000,

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 9,2 prosenttia. 2015, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 9,2 prosenttia. 2015, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 26 Työvoimatutkimus 25, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 9,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 25 joulukuussa 24, mikä oli

Lisätiedot

Työllisten määrä vähenee, yhä useampi työvoiman ulkopuolella

Työllisten määrä vähenee, yhä useampi työvoiman ulkopuolella Työmarkkinat 2010 Työvoimatilasto 2009, joulukuu ja 4. neljännes Työllisten määrä vähenee, yhä useampi työvoiman ulkopuolella Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2009 joulukuussa työllisiä

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 7,0 prosenttia. 2010, syyskuu ja 3. neljännes

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 7,0 prosenttia. 2010, syyskuu ja 3. neljännes Työmarkkinat 2010 Työvoimatutkimus 2010, syyskuu ja 3. neljännes Syyskuun työttömyysaste 7,0 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan syyskuussa työllisyys ja työttömyys olivat lähellä vuoden

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Työllisyys kääntyi laskuun, työttömyys kasvoi vuonna Työllisyys ja työttömyys vuonna 2009

Työvoimatutkimus. Työllisyys kääntyi laskuun, työttömyys kasvoi vuonna Työllisyys ja työttömyys vuonna 2009 Työmarkkinat 2010 Työvoimatutkimus Työllisyys ja työttömyys vuonna 2009 Työllisyys kääntyi laskuun, työttömyys kasvoi vuonna 2009 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyys kääntyi laskuun

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 9,3 prosenttia. 2011, maaliskuu ja 1. neljännes

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 9,3 prosenttia. 2011, maaliskuu ja 1. neljännes Työmarkkinat 011 Työvoimatutkimus 011, maaliskuu ja 1. neljännes Maaliskuun työttömyysaste 9,3 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan maaliskuussa 011 työllisyys ja työttömyys olivat lähellä

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 8,5 prosenttia. 2012, maaliskuu ja 1. neljännes

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 8,5 prosenttia. 2012, maaliskuu ja 1. neljännes Työmarkkinat 2012 Työvoimatutkimus 2012, maaliskuu ja 1. neljännes Maaliskuun työttömyysaste 8,5 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli maaliskuussa 227 000, mikä oli 18 000

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2010, joulukuu ja 4. neljännes

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2010, joulukuu ja 4. neljännes Työmarkkinat 2011 Työvoimatutkimus 2010, joulukuu ja 4. neljännes Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan joulukuussa 2010 työllisyys ja työttömyys olivat lähellä

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 8,0 prosenttia. 2017, syyskuu ja 3. neljännes

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 8,0 prosenttia. 2017, syyskuu ja 3. neljännes Työmarkkinat 07 Työvoimatutkimus 07, syyskuu ja. neljännes Syyskuun työttömyysaste 8,0 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 07 syyskuussa 4 000, mikä oli 0 000 enemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 7,7 prosenttia. 2016, syyskuu ja 3. neljännes

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 7,7 prosenttia. 2016, syyskuu ja 3. neljännes Työmarkkinat 2016 Työvoimatutkimus 2016, syyskuu ja 3. neljännes Syyskuun työttömyysaste 7,7 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2016 syyskuussa 204 000, mikä oli

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 9,2 prosenttia. 2014, kesäkuu ja 2. neljännes

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 9,2 prosenttia. 2014, kesäkuu ja 2. neljännes Työmarkkinat 014 Työvoimatutkimus 014, kesäkuu ja. neljännes Kesäkuun työttömyysaste 9, prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 014 kesäkuussa 58 000, mikä oli 4 000

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 8,9 prosenttia. 2017, kesäkuu ja 2. neljännes

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 8,9 prosenttia. 2017, kesäkuu ja 2. neljännes Työmarkkinat 2017 Työvoimatutkimus 2017, kesäkuu ja 2. neljännes Kesäkuun työttömyysaste 8,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 kesäkuussa 250 000, mikä oli

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 9,3 prosenttia. 2016, kesäkuu ja 2. neljännes

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 9,3 prosenttia. 2016, kesäkuu ja 2. neljännes Työmarkkinat 2016 Työvoimatutkimus 2016, kesäkuu ja 2. neljännes Kesäkuun työttömyysaste 9, prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2016 kesäkuussa 264 000, mikä oli

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 6,9 prosenttia. 2012, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 6,9 prosenttia. 2012, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 203 Työvoimatutkimus 202, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 6,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 202 joulukuussa 80 000, mikä

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2014, syyskuu ja 3. neljännes

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2014, syyskuu ja 3. neljännes Työmarkkinat 2014 Työvoimatutkimus 2014, syyskuu ja 3. neljännes Syyskuun työttömyysaste 8,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2014 syyskuussa 218 000, mikä oli

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2015, syyskuu ja 3. neljännes

Työvoimatutkimus. Syyskuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2015, syyskuu ja 3. neljännes Työmarkkinat 205 Työvoimatutkimus 205, syyskuu ja. neljännes Syyskuun työttömyysaste 8,4 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 205 syyskuussa 225 000. Työttömiä oli

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Työllisyyden kasvu jatkui. 2018, kesäkuu ja 2. neljännes

Työvoimatutkimus. Työllisyyden kasvu jatkui. 2018, kesäkuu ja 2. neljännes Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2018, kesäkuu ja 2. neljännes Työllisyyden kasvu jatkui Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2018 kesäkuussa 99 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 10,1 prosenttia. 2016, maaliskuu ja 1. neljännes

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 10,1 prosenttia. 2016, maaliskuu ja 1. neljännes Työmarkkinat 06 Työvoimatutkimus 06, maaliskuu ja. neljännes Maaliskuun työttömyysaste 0, prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 06 maaliskuussa 73 000, mikä oli lähes

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2010, kesäkuu ja 2. neljännes

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2010, kesäkuu ja 2. neljännes Työmarkkinat 2010 Työvoimatutkimus 2010, kesäkuu ja 2. neljännes Kesäkuun työttömyysaste 8,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kesäkuussa työllisyys ja työttömyys olivat lähellä vuoden

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni selvästi vuoden takaiseen verrattuna

Työttömien määrä väheni selvästi vuoden takaiseen verrattuna Työmarkkinat 2019 Työvoimatutkimus 2019, maaliskuu ja 1. neljännes Työttömien määrä väheni selvästi vuoden takaiseen verrattuna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli maaliskuussa 49

Lisätiedot

Työvoimatilasto. Työllisyys joulukuussa samalla tasolla kuin vuosi sitten. 2008, joulukuu ja 4. neljännes

Työvoimatilasto. Työllisyys joulukuussa samalla tasolla kuin vuosi sitten. 2008, joulukuu ja 4. neljännes Työmarkkinat 2008 Työvoimatilasto 2008, joulukuu ja 4. neljännes Työllisyys joulukuussa samalla tasolla kuin vuosi sitten Korjaus. Julkistusta korjattu 20.1.2009 klo 11. Korjattu teksti merkitty punaisella:

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia. 2014, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 05 Työvoimatutkimus 04, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 8,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 04 joulukuussa 000, mikä oli

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 7,8 prosenttia. 2013, kesäkuu ja 2. neljännes

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 7,8 prosenttia. 2013, kesäkuu ja 2. neljännes Työmarkkinat 013 Työvoimatutkimus 013, kesäkuu ja. neljännes Kesäkuun työttömyysaste 7,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 013 kesäkuussa 17 000, mikä oli 6 000

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 10,0 prosenttia. 2015, kesäkuu ja 2. neljännes

Työvoimatutkimus. Kesäkuun työttömyysaste 10,0 prosenttia. 2015, kesäkuu ja 2. neljännes Työmarkkinat 015 Työvoimatutkimus 015, kesäkuu ja. neljännes Kesäkuun työttömyysaste 10,0 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 015 kesäkuussa 80 000. Työttömiä oli

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 10,3 prosenttia. 2015, maaliskuu ja 1. neljännes

Työvoimatutkimus. Maaliskuun työttömyysaste 10,3 prosenttia. 2015, maaliskuu ja 1. neljännes Työmarkkinat 2015 Työvoimatutkimus 2015, maaliskuu ja 1. neljännes Maaliskuun työttömyysaste 10,3 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 maaliskuussa 272 000,

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 7,4 prosenttia. 2010, lokakuu

Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 7,4 prosenttia. 2010, lokakuu Työmarkkinat 2010 Työvoimatutkimus 2010, lokakuu Lokakuun työttömyysaste 7,4 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli lokakuussa 47 000 enemmän kuin vuosi sitten. Lokakuun työttömyysaste

Lisätiedot

Työvoimatilasto. Työllisiä vähemmän kuin vuosi sitten. 2009, lokakuu

Työvoimatilasto. Työllisiä vähemmän kuin vuosi sitten. 2009, lokakuu Työmarkkinat 2009 Työvoimatilasto 2009, lokakuu Työllisiä 119 000 vähemmän kuin vuosi sitten Vuoden 2009 lokakuussa työllisiä oli 119 000 vähemmän kuin edellisvuoden lokakuussa. Työllisyysaste laski 3,5

Lisätiedot

Heinäkuun työttömyysaste 2,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuosi sitten

Heinäkuun työttömyysaste 2,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuosi sitten Työmarkkinat 2009 Työvoimatilasto 2009, heinäkuu Heinäkuun työttömyysaste 2,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuosi sitten Työllisiä oli vuoden 2009 heinäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan

Lisätiedot

Työllisyyden muutokset 2009/ /01 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, tuhatta henkeä

Työllisyyden muutokset 2009/ /01 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, tuhatta henkeä Työmarkkinat 2009 Työvoimatilasto 2009, tammikuu Työllisiä tammikuussa vähemmän kuin vuosi sitten Työllisiä oli vuoden 2009 tammikuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 454 000 eli 26 000

Lisätiedot

Työllisyyden muutokset 2009/ /04 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, tuhatta henkeä

Työllisyyden muutokset 2009/ /04 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, tuhatta henkeä Työmarkkinat 2009 Työvoimatilasto 2009, huhtikuu Huhtikuun työttömyysaste 8,8 prosenttia Työllisiä oli vuoden 2009 huhtikuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 432 000 eli 69 000 vähemmän

Lisätiedot

Vuoden 2010 työllisyys ja työttömyys edellisvuoden tasolla

Vuoden 2010 työllisyys ja työttömyys edellisvuoden tasolla Työmarkkinat 2 Työvoimatutkimus Työllisyys ja työttömyys vuonna 2 Vuoden 2 työllisyys ja työttömyys edellisvuoden tasolla Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyyden heikkeneminen pysähtyi

Lisätiedot

Työvoimatilasto. Työttömyys vähentyi heinäkuussa 2008. 2008, heinäkuu

Työvoimatilasto. Työttömyys vähentyi heinäkuussa 2008. 2008, heinäkuu Työmarkkinat 2008 Työvoimatilasto 2008, heinäkuu Työttömyys vähentyi heinäkuussa 2008 Työllisiä oli heinäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 622 000, mikä oli 27 000 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Työvoimatilasto. Työttömien määrä lähes ennallaan. 2008, lokakuu

Työvoimatilasto. Työttömien määrä lähes ennallaan. 2008, lokakuu Työmarkkinat 2008 Työvoimatilasto 2008, lokakuu Työttömien määrä lähes ennallaan Työllisiä oli lokakuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 522 000 eli 27 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. mahtuu

Lisätiedot

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni marraskuussa , marraskuu

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni marraskuussa , marraskuu Työmarkkinat 2007 Työvoimatilasto 2007, marraskuu Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni marraskuussa 2007 Työllisiä oli marraskuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 472 000, mikä oli

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät vuonna 2010

Määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät vuonna 2010 Työmarkkinat Työvoimatutkimus Työsuhteet ja työajat vuonna Määräaikaiset työsuhteet lisääntyivät vuonna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä palkansaajia oli vuonna keskimäärin henkeä,

Lisätiedot

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni heinäkuussa , heinäkuu

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni heinäkuussa , heinäkuu Työmarkkinat 2007 Työvoimatilasto 2007, heinäkuu Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni heinäkuussa 2007 Työllisiä oli heinäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 595 000, mikä oli 55

Lisätiedot

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni toukokuussa , toukokuu

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni toukokuussa , toukokuu Työmarkkinat 2007 Työvoimatilasto 2007, toukokuu Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni toukokuussa 2007 Työllisiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan toukokuussa 2 499 000, mikä oli 60

Lisätiedot

Toukokuun työllisyys ja työttömyys lähellä vuoden takaista

Toukokuun työllisyys ja työttömyys lähellä vuoden takaista Työmarkkinat 2010 Työvoimatutkimus 2010, toukokuu Toukokuun työllisyys ja työttömyys lähellä vuoden takaista Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan toukokuussa oli työllisiä 13 000 vähemmän kuin vuosi

Lisätiedot

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni huhtikuussa , huhtikuu

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni huhtikuussa , huhtikuu Työmarkkinat 2007 Työvoimatilasto 2007, huhtikuu Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni huhtikuussa 2007 Työllisiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan huhtikuussa 2 456 000 mikä oli 72 000

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Työttömiä vähemmän kuin vuosi sitten. 2011, toukokuu

Työvoimatutkimus. Työttömiä vähemmän kuin vuosi sitten. 2011, toukokuu Työmarkkinat 2011 Työvoimatutkimus 2011, toukokuu Työttömiä vähemmän kuin vuosi sitten Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli toukokuussa 274 000, mikä on 19 000 vähemmän kuin vuosi

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2011, tammikuu

Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2011, tammikuu Työmarkkinat 2011 Työvoimatutkimus 2011, tammikuu Tammikuun työttömyysaste 8,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli tammikuussa 215 000, mikä on 35 000 vähemmän kuin vuosi

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Elokuun työttömyysaste 6,6 prosenttia. 2011, elokuu

Työvoimatutkimus. Elokuun työttömyysaste 6,6 prosenttia. 2011, elokuu Työmarkkinat 2011 Työvoimatutkimus 2011, elokuu Elokuun työttömyysaste 6,6 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli elokuussa 177 000, mikä oli 20 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Työllisyys lisääntyi marraskuussa , marraskuu

Työvoimatutkimus. Työllisyys lisääntyi marraskuussa , marraskuu Työmarkkinat 2011 Työvoimatutkimus 2011, marraskuu Työllisyys lisääntyi marraskuussa 2011 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli marraskuussa 166 000, mikä oli 20 000 vähemmän kuin vuosi

Lisätiedot

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni kesäkuussa , kesäkuu ja 2. neljännes

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni kesäkuussa , kesäkuu ja 2. neljännes Työmarkkinat 2007 Työvoimatilasto 2007, kesäkuu ja 2. neljännes Työllisyys lisääntyi ja työttömyys väheni kesäkuussa 2007 Työllisiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kesäkuussa 2 619 000,

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Elokuun työttömyysaste 7,3 prosenttia. 2012, elokuu

Työvoimatutkimus. Elokuun työttömyysaste 7,3 prosenttia. 2012, elokuu Työmarkkinat 2012 Työvoimatutkimus 2012, elokuu Elokuun työttömyysaste 7,3 prosenttia Korjattu 25.9.2012 klo 10:15. Korjattu luku on merkitty punaisella, oli aiemmin 2 522 000. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 6,9 prosenttia. 2012, lokakuu

Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 6,9 prosenttia. 2012, lokakuu Työmarkkinat 2012 Työvoimatutkimus 2012, lokakuu Lokakuun työttömyysaste 6,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2012 lokakuussa 183 000, mikä oli lähes saman verran

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 7,0 prosenttia. 2011, lokakuu

Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 7,0 prosenttia. 2011, lokakuu Työmarkkinat 20 Työvoimatutkimus 20, lokakuu Lokakuun työttömyysaste 7,0 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli lokakuussa 86 000, mikä oli 9 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Huhtikuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2012, huhtikuu

Työvoimatutkimus. Huhtikuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2012, huhtikuu Työmarkkinat 2012 Työvoimatutkimus 2012, huhtikuu Huhtikuun työttömyysaste 8,4 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli huhtikuussa 226 000, mikä oli 6 000 enemmän kuin vuosi

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 8,7 prosenttia. 2013, tammikuu

Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 8,7 prosenttia. 2013, tammikuu Työmarkkinat 2013 Työvoimatutkimus 2013, tammikuu Tammikuun työttömyysaste 8,7 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 tammikuussa 228 000, mikä oli 25 000 enemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 9,2 prosenttia. 2017, tammikuu

Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 9,2 prosenttia. 2017, tammikuu Työmarkkinat 2017 Työvoimatutkimus 2017, tammikuu Tammikuun työttömyysaste 9,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 tammikuussa 242 000, mikä oli hieman vähemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Toukokuun työttömyysaste 10,7 prosenttia. 2017, toukokuu

Työvoimatutkimus. Toukokuun työttömyysaste 10,7 prosenttia. 2017, toukokuu Työmarkkinat 2017 Työvoimatutkimus 2017, toukokuu Toukokuun työttömyysaste 10,7 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 toukokuussa 297 000, mikä oli lähes saman

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Marraskuun työttömyysaste 7,1 prosenttia. 2017, marraskuu

Työvoimatutkimus. Marraskuun työttömyysaste 7,1 prosenttia. 2017, marraskuu Työmarkkinat 2017 Työvoimatutkimus 2017, marraskuu Marraskuun työttömyysaste 7,1 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 marraskuussa 190 000, mikä oli 23 000 vähemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Helmikuun työttömyysaste 8,6 prosenttia. 2018, helmikuu

Työvoimatutkimus. Helmikuun työttömyysaste 8,6 prosenttia. 2018, helmikuu Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2018, helmikuu Helmikuun työttömyysaste 8,6 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2018 helmikuussa 233 000, mikä oli 9 000 vähemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Toukokuun työttömyysaste 10,8 prosenttia. 2016, toukokuu

Työvoimatutkimus. Toukokuun työttömyysaste 10,8 prosenttia. 2016, toukokuu Työmarkkinat 2016 Työvoimatutkimus 2016, toukokuu Toukokuun työttömyysaste 10,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2016 toukokuussa 298 000, mikä oli 27 000 vähemmän

Lisätiedot

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi joulukuussa 2007. 2007, joulukuu ja 4. neljännes

Työvoimatilasto. Työllisyys lisääntyi joulukuussa 2007. 2007, joulukuu ja 4. neljännes Työmarkkinat 2008 Työvoimatilasto 2007, joulukuu ja 4. neljännes Työllisyys lisääntyi joulukuussa 2007 Työllisiä oli joulukuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 2 490 000, mikä oli 32 000 enemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 7,4 prosenttia. 2013, lokakuu

Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 7,4 prosenttia. 2013, lokakuu Työmarkkinat 2013 Työvoimatutkimus 2013, lokakuu Lokakuun työttömyysaste 7,4 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 lokakuussa 194 000, mikä oli 11 000 enemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Elokuun työttömyysaste 7,4 prosenttia. 2014, elokuu

Työvoimatutkimus. Elokuun työttömyysaste 7,4 prosenttia. 2014, elokuu Työmarkkinat 2014 Työvoimatutkimus 2014, elokuu Elokuun työttömyysaste 7,4 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2014 elokuussa 197 000, mikä oli 6 000 enemmän kuin

Lisätiedot

Työllisiä ja työttömiä vähemmän kuin vuosi sitten

Työllisiä ja työttömiä vähemmän kuin vuosi sitten Työmarkkinat 2013 Työvoimatutkimus 2013, heinäkuu Työllisiä 43 000 ja työttömiä 10 000 vähemmän kuin vuosi sitten Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2013 heinäkuussa 43 000

Lisätiedot

Työllisiä ja työttömiä vähemmän kuin vuosi sitten

Työllisiä ja työttömiä vähemmän kuin vuosi sitten Työmarkkinat 2013 Työvoimatutkimus 2013, elokuu Työllisiä 40 000 ja työttömiä 9 000 vähemmän kuin vuosi sitten Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2013 elokuussa 40 000 vähemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Helmikuun työttömyysaste 9,1 prosenttia. 2014, helmikuu

Työvoimatutkimus. Helmikuun työttömyysaste 9,1 prosenttia. 2014, helmikuu Työmarkkinat 2014 Työvoimatutkimus 2014, helmikuu Helmikuun työttömyysaste 9,1 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2014 helmikuussa 241 000, mikä oli 10 000 enemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Helmikuun työttömyysaste 10,1 prosenttia. 2015, helmikuu

Työvoimatutkimus. Helmikuun työttömyysaste 10,1 prosenttia. 2015, helmikuu Työmarkkinat 2015 Työvoimatutkimus 2015, helmikuu Helmikuun työttömyysaste 10,1 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 helmikuussa 268 000, mikä oli 27 000 enemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 8,7 prosenttia. 2015, lokakuu

Työvoimatutkimus. Lokakuun työttömyysaste 8,7 prosenttia. 2015, lokakuu Työmarkkinat 2015 Työvoimatutkimus 2015, lokakuu Lokakuun työttömyysaste 8,7 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 lokakuussa 234 000, mikä oli 14 000 enemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Marraskuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2015, marraskuu

Työvoimatutkimus. Marraskuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2015, marraskuu Työmarkkinat 2015 Työvoimatutkimus 2015, marraskuu Marraskuun työttömyysaste 8,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 marraskuussa 216 000, mikä oli lähes saman

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työllisten määrä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna

Työllisten määrä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna Työmarkkinat 2019 Työvoimatutkimus 2019, toukokuu Työllisten määrä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna Korjattu 25.6.2019. Korjattu luku on merkitty punaisella. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan

Lisätiedot

Työttömyys väheni heinäkuussa vuoden takaiseen verrattuna

Työttömyys väheni heinäkuussa vuoden takaiseen verrattuna Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2018, heinäkuu Työttömyys väheni heinäkuussa vuoden takaiseen verrattuna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2018 heinäkuussa 75 000 enemmän

Lisätiedot

Työttömyysaste laski marraskuussa vuoden takaiseen verrattuna

Työttömyysaste laski marraskuussa vuoden takaiseen verrattuna Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2018, marraskuu Työttömyysaste laski marraskuussa vuoden takaiseen verrattuna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli marraskuussa 168 000, mikä oli

Lisätiedot

Työttömyys väheni ja työllisyys kasvoi lokakuussa

Työttömyys väheni ja työllisyys kasvoi lokakuussa Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2018, lokakuu Työttömyys väheni ja työllisyys kasvoi lokakuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2018 lokakuussa 43 000 enemmän kuin vuosi

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Huhtikuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2011, huhtikuu

Työvoimatutkimus. Huhtikuun työttömyysaste 8,2 prosenttia. 2011, huhtikuu Työmarkkinat 2011 Työvoimatutkimus 2011, huhtikuu Huhtikuun työttömyysaste 8,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli huhtikuussa 220 000, mikä on 28 000 vähemmän kuin vuosi

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 9,3 prosenttia. 2016, tammikuu

Työvoimatutkimus. Tammikuun työttömyysaste 9,3 prosenttia. 2016, tammikuu Työmarkkinat 2016 Työvoimatutkimus 2016, tammikuu Tammikuun työttömyysaste 9,3 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2016 tammikuussa 245 000, mikä oli 14 000 enemmän

Lisätiedot

Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 2012

Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 2012 Työmarkkinat 2 Työvoimatutkimus Työllisyys ja työttömyys vuonna 22 Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 22 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyyden kasvu hidastui vuonna 22 Työttömyystilanne

Lisätiedot

Työvoimatutkimus 2011

Työvoimatutkimus 2011 Työmarkkinat 2012 Työvoimatutkimus 2011 Työttömyys väheni vuonna 2011 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys kääntyi laskuun vuonna 2011. Vuoden 2011 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Heinäkuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2015, heinäkuu

Työvoimatutkimus. Heinäkuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2015, heinäkuu Työmarkkinat 2015 Työvoimatutkimus 2015, heinäkuu Heinäkuun työttömyysaste 8,4 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 heinäkuussa 232 000, mikä oli 38 000 enemmän

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Toukokuun työttömyysaste 11,8 prosenttia. 2015, toukokuu

Työvoimatutkimus. Toukokuun työttömyysaste 11,8 prosenttia. 2015, toukokuu Työmarkkinat 015 Työvoimatutkimus 015, toukokuu Toukokuun työttömyysaste 11,8 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 015 toukokuussa 34 000, mikä oli 8 000 enemmän

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Elokuun työttömyysaste 7,2 prosenttia. 2016, elokuu

Työvoimatutkimus. Elokuun työttömyysaste 7,2 prosenttia. 2016, elokuu Työmarkkinat 2016 Työvoimatutkimus 2016, elokuu Elokuun työttömyysaste 7,2 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2016 elokuussa 195 000, mikä oli 28 000 vähemmän kuin

Lisätiedot

Työvoimatutkimus 2014

Työvoimatutkimus 2014 Työmarkkinat 2015 Työvoimatutkimus 2014 Palkansaajien nollatuntisopimukset Noin 83 000 palkansaajalla on nollatuntisopimus Niin sanotulla nollatuntisopimuksella työskenteli keskimäärin vuonna 2014 noin

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2017

Kuopion työpaikat 2017 Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51

Lisätiedot

Työvoimatutkimus 2017

Työvoimatutkimus 2017 Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2017 Alustatyö Noin 0,3 prosenttia suomalaisista sai vähintään neljäsosan ansioistaan digitaalisten alustojen kautta vuonna 2017 Vuonna 2017 noin 0,3 prosenttia 15 74-vuotiaista

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesä-/heinäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 367-447 TYÖTTÖMYYS-

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2016

Kuopion työpaikat 2016 Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.

Lisätiedot

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Työpaikkojen määrä säilyi Helsingissä vuonna 2015 samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Toimialoittaiset erot olivat suuria; suurin

Lisätiedot

Aluetilinpito

Aluetilinpito Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo

Lisätiedot

Noin naisella oli kahdessa kodissa asuvia alle 15-vuotiaita lapsia vuonna 2018

Noin naisella oli kahdessa kodissa asuvia alle 15-vuotiaita lapsia vuonna 2018 Väestö 2019 Perheet 2018 Vuoroasuminen Noin 63 000 naisella oli kahdessa kodissa asuvia alle 15-vuotiaita lapsia vuonna 2018 Tieto käy ilmi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen lisätutkimuksen tuloksista.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 418-391 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI

Lisätiedot

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta

Lisätiedot

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 73 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot