Iisalmen kaupunki Maaseutuhallinnon yhteislautakunnan talousarvioehdotus 2017 ja taloussuunnitelma Maaseutujohtajan esitys 15.8.

Transkriptio

1 1 (7) Iisalmen kaupunki Maaseutuhallinnon yhteislautakunnan talousarvioehdotus 2017 ja taloussuunnitelma Maaseutujohtajan esitys Tuloslaskelma - Perustelut - Kuntien välinen kustannusten jako

2 2 (7) Tuloslaskelma 19: Maaseutuhallinnon yhteislautakunta VHesitys 6/2016 Toteuma TA 2016 TP Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Muut Toimintakate Tuloslaskelmassa eivät ole mukana vyörytyskulut, jolloin toimintakate eli käytännössä Iisalmen kaupungin osuus on tuloslaskelmassa pienempi kuin oikaistussa laskelmassa.

3 3 (7) Toiminta- ja taloussuunnitelma käyttötalousosan perustelut 1 Maaseutuhallinnon yhteislautakunta Iisalmen kaupunki hoitaa Iisalmen kaupungin sekä Lapinlahden, Sonkajärven ja Vieremän kuntien muodostaman maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen lain 210/2010 (Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa) mukaisesti. Maaseutuhallinnon yhteislautakunta toimii sopimuskuntien maaseutuelinkeinoviranomaisena sekä yhteistoimintasopimuksen tehneiden kuntien välisenä yhteistoimintaelimenä sopimuksen mukaisissa asioissa. Maaseutuelinkeinohallinnon tehtäviä ovat viljelijätukihallinto, riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen valtion varoista, eläintenpitäjän rekisteröinti sekä hukkakauran torjuntaan liittyvät tehtävät. Viljelijätukia maksetaan noin 40 miljoonaa euroa, josta kolmasosa on EU:n maksuosuutta. Nämä summat eivät näy kaupungin talousarviossa. Maaseutuvirasto suorittaa maksut suoraan valtion tililtä yhteistoiminta-alueen myöntöpäätösten mukaisesti. Iisalmen kaupunki on tehnyt Maaseutuviraston kanssa lain 210/2010 mukaisen maksajavirastosopimuksen. Sopimuksella on sovittu neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten hyväksymisen sekä maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta annetun komission asetuksen (EY) N:o 885/2006 (maksajavirastoasetus), liitteessä I kohdassa 1.C) tarkoitettujen tehtävien siirtämisessä noudatettavien edellytysten täyttymisestä. Sopimuksessa on määritelty muun muassa tukihallinnon palvelutavoitteet. Sopimuksen liitteissä on kuvattu hallinto- ja valvontajärjestelmä, tehtävien eriyttäminen, tietoturvakäytännöt, tehtävänkuvaukset euromääräisine toimivaltarajoineen sekä esteellisyydet. Lautakunnalla ei ole toimivaltaa tukihallinnointiin. Viranhaltijoiden päätöksistä päätöksensaaja voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Sama muutoksenhakumenettely koskee muitakin maaseutuelinkeinoviranomaisen tekemiä päätöksiä. Lautakunta edistää osaltaan maaseudun kehittämistä ja toimii asiantuntijatoimielimenä maaseutuelinkeinojen osalta, antaen muun muassa lausuntoja sopijakunnille kaavoitus- ja muista vastaavista hankkeista. Henkilöstö toimii viidessä toimipaikassa, joista Varpaisjärvellä oleva palvelutoimistossa on tarjolla palvelua kerran viikossa. Neljässä kuntakeskuksessa olevassa maaseututoimistossa on kokoaikainen palvelu.

4 4 (7) a) Henkilöstö (ei erillisiä toimintayksiköitä): Maaseutuhallinnon yhteislautakunta Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Ylä-Savon maaseutupalvelut Vakituiset 7,0 7,0 7,0 7,0 0 Määräaikaiset 0,7 0,7 0,7 0,7 0 Yhteensä 7,7 7,7 7,7 7,7 0 YHTEENSÄ 7,7 7,7 7,7 7,7 0 PERUSTELUT henkilöstömuutoksille: Määräaikaiset 2017 Kesäajan harjoittelijatyövoimalla varmistetaan kevään tukihakemusten käsittely maksatusvalmiiksi syksylle. Perustelut vuosien henkilöstömuutoksille Nykyisin kuntien yhteistoiminta-alueiden hoitama maaseutuelinkeinohallinto siirtyy vuoden 2019 alusta maakuntien hoidettavaksi. Henkilöstön kehittäminen Maaseututoimen henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään ja kehitetään hallinnonalan omilla koulutuksilla. Henkilöstön työhyvinvoinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti yhteisiin tavoitteisiin sitoutumiseen, kannustetaan oman kunnon ylläpitoon, kiinnitetään huomiota työpisteiden ergonomiaan sekä pidetään ajan tasalla toimenkuvat ja tehtävien jaot. b) Valtuustoon nähden sitovat strategiset tavoitteet Valtuustoon nähden sitovia strategisia tavoitteita ei ole. Maaseutuhallinnon yhteislautakunta hyväksyy lautakuntaan nähden sitovat tai ohjeelliset tavoitteet käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä.

5 5 (7) Henkilöstöstrategia a) palvelusuunnitelmat Palvelu Ennuste Oma osuus Ostot 2017 Hankintapaikka Hankintatapa Ylä-Savon maaseutupalvelut Maaseutuviranomaistehtävät Kehittämis- ja palvelutehtävät Ennallaan 100 % Ennallaan 100 % 1.1 Vastuualue Lautakunnan alaisuudessa toimii yksi toimintayksikkö, Ylä-Savon maaseutupalvelut Toimintayksikkö Talous Tässä kohdassa esitetään toimintayksikön talousarvio; määrärahat, sitovuustaso: lautakunnan sitovuus valtuustoon. Maaseutuhallinnon yhteislautakunta Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 % Ts 2018 Ts Ylä-Savon maaseutupalvelut Toimintatuotot ,3 % Toimintakulut ,7 % Netto (=toimintakate) ,8 % Suunnitelmapoistot Vyörytystuotot Vyörytyskulut ,0 % 5 0 Vyörytys, netto ,0 % 5 0 Informatiivisena tietona esitetään myös toimintayksikön määrärahojen menolajikohtainen taulukko (ei vielä saatavilla) Taulukko puuttuu Toimintasuunnitelma Maaseutuelinkeinohallinto hoidetaan yrittäjälähtöisesti. Ylä-Savon maaseutupalvelut ovat keskeisessä asemassa maatilayrittäjien ja hallinnon kohdatessa. Hallinnon tärkein

6 6 (7) tehtävä on maatilayrittäjien kannattavan toiminnan tukeminen. Samaa päämäärää tukee palvelutoiminta, jolla muun muassa autetaan yrittäjiä peltojen ja tuotantooikeuksien välittämisessä tarvitseville kannattavan yritystoiminnan mukaisesti. Yhteistoiminta-alueen maitotilayrittäjät tuottavat maitoa 110 miljoonaa litraa. Kannattava ja kasvava maatilayrittäjyys sekä siihen liittyvä kuljetus-, jalostus-, rakentamis- ja palvelutoiminta ovat seutukunnalle elintärkeä asia. Maatilojen määrä vähenee normaalin rakennekehityksen vuoksi 1,5 2 % vuosittain. Kaikilla tiloilla ei ole yritystoiminnan jatkajaa. Tukitoimenpitein varmistetaan, että kannattavaa yritystoimintaa harjoittavien maatilojen toiminta jatkuu. Lopettavien maatilojen pellot siirtyvät jatkaville maatilayrityksille, yleensä vuokrauksella. Tämänhetkisessä kannattavuusongelmissa tämä on erittäin tärkeää. Maaseudun kehittämistehtäviin ei näillä resursseilla ole mahdollista paneutua merkittävissä määrin. Yhteistyön eri toimijoiden kanssa tulee sen vuoksi toimia. Ylä-Savon maaseutupalvelujen tärkein rooli on toimia muiden toimijoiden tukijana ja asiantuntijana sekä tiedottajana. Maaseutuammattiin ry:n kanssa tehdään yhteistyötä nuorten perehdyttämisessä yrittäjyyteen ja maaseutuammatteihin. Kehittämishankkeiden toimijoina ovat ProAgria Pohjois-Savo, Savonia Ammattikorkeakoulu ja MTK Pohjois-Savo. Kannattavan yritystoiminnan kannalta pitkän tähtäimen kehittämistoimina tärkeimpinä ovat maatilayritysten yhteistoiminta, kuten yhteisyritykset ja urakointipalvelut sekä tilusjärjestelyt. Työvoiman saatavuus tulee myös varmistaa. Kylien kehittämistyössä tuetaan Ylä-Savon Veturi ry:n toimintaa viranhaltijatyönä siinä määrin kuin mahdollista. Veturi ry:lle maksettava maksuosuus samoin kuin maaseudun kehittämishankkeiden Iisalmen kaupungin kuntaosuudet sisältyvät kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivan Elinvoimapalvelut tulosalueen määrärahaan. Sopijakunnat hoitavat vastaavasti omat osuutensa omissa talousarvioissaan. Maaseudun kehittämishankkeiden kuntarahoituspäätökset tehdään seudullisesti Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän seutusopimuksen johtokunnan toimesta. Maatilayritysten kehittämistoimenpiteisiin varataan yhteistoiminta-alueelle euroa. Käyttö-perusteista päättää maaseutuhallinnon yhteislautakunta. Riskianalyysi Iisalmen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on hyväksytty valtuustossa Vuonna 2015 kehitettiin kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toimintamalli, määriteltiin riskienhallinnan työkalut ja tunnistettiin kaupunkitason kriittisimmät riskit. Kevään 2016 aikana tehtiin hallinto- ja elinkeinopalvelujen riskikartoitus. Syksyn 2016 aikana toteutetaan riskikartoitus myös teknisellä ja sivistys- ja hyvinvointialoilla. Riskien raportoinnista annetaan tarkempaa ohjeistusta elokuussa. (ohjeistus ei vielä käytössä )

7 7 (7) Kuntien välin kustannusten jako Yhteistoimintasopimuksen mukaan kuntakohtaisena laskutusperusteena käytetään talousarvion valmisteluajankohtaa edeltävän vuoden lukuja tilamäärästä, peruslohkojen määrästä, peltoalasta, maksettujen tukien määrästä ja hakemusten määrästä. Tiedot saadaan maaseutuhallinnon tietojärjestelmästä. Luvuista lasketaan keskimääräinen prosenttiosuus, jossa jokaisen edellä mainittu osatekijän osuus on 1/5. Kustannusten jako, kuntaosuudet (alustavat luvut vuodelle 2015, varmistuvat myöhemmin) Kunta Tilat 2015 Lohkot 2015 Peltoa 2015 Maksettu 2015 Hakemukset 2015 Kuntaosuus kpl % kpl % ha % euroa % kpl % Iisalmi , , , , ,35 25,82 25,56 Lapinlahti , , , , ,95 31,54 31,57 Sonkajärvi , , , , ,35 18,50 18,78 Vieremä , , , , ,35 24,15 24,09 Yhteensä Kuntaosuuden muutos kuvaa myös maatilatalouden rakenteen suhteellista kehittymistä verrattuna edelliseen vuoteen ja alueen muihin kuntiin. Kuntaosuuden kasvaessa rakenteen kehittyminen on nopeampaa. Kustannusten jako: jaettavat kulut (= kokonaiskuluista on vähennetty muut tuotot ja maksut) %-osuus Euro-osuus TA 2016 Muutos Iisalmi 25, Iisalmen osuus talousarvion nettokohdassa ,8 Lapinlahti 31, Laskutettava yhteistoimintakorvaus ,7 Sonkajärvi 18, Laskutettava yhteistoimintakorvaus ,7 Vieremä 24, Laskutettava yhteistoimintakorvaus ,0 100, Laskutettavat yhteensä ,8 Hallinto Kehittäminen Yhteensä Kulut Tilamäärä Kulut per tila Tilamäärän vähetessä kustannukset maatilaa kohden kasvavat. Maatalouden tuotantovolyymi kuitenkin säilyy tehokkuuden ja tilakoon kasvaessa, joten tuotannon määrän verratessa kustannukset eivät kasva.