VIRASTOTALON SISÄILMAONGELMA 267/10.03/2014. Tekninen lautakunta

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta VIRASTOTALON SISÄILMAONGELMA 267/10.03/2014 Tekninen lautakunta (Valmistelija Petri Miettinen, p ) Joroisten kunnan virastotalossa on havaittu sisäilmaongelmia useiden vuosien ajan. Ongelman syytä on etsitty vuodesta 2006 saakka useiden eri tutkijoiden toimesta. Rakennukseen on tehty tuona aikana lukuisia korjauksia, joilla sisäilmaa on pystytty parantamaan, mutta sisäilmaoireista kärsiviä työntekijöitä on edelleen esiintynyt. Rakennusta hallinnoi kiinteistö Oy Kunnantalo, jonka omistajia ovat KELA, Joroisten seurakunta ja Joroisten kunta. Joroisten kunnan omistusosuus on suurin n. 70 %. Seurakunnan työntekijät ovat siirtyneet sisäilmaoireiden vuoksi tiloistaan muualle ja myös osa kunnan työntekijöistä on siirtymässä väistötiloihin. Kuluneen vuoden aikana sisäilmatutkimuksissa keskityttiin uuden sisäilmatutkijan, Kari Lyyran toimesta alapohja- ja ulkoseinärakenteisiin. Rakennuksesta otetuista uusista näytteistä ei löytynyt yksittäistä sisäilmaongelmat aiheuttavaa vauriokohtaa. Virastolta on kuitenkin jo aiemmin vuosien saatossa otettu lukuisia sisäilma- sekä materiaalinäytteitä. Vertailemalla uusia sekä vanhoja tuloksia keskenään, on pystytty luomaan kokonaiskuva ongelmasta ja tekemään johtopäätös siitä, että sisäilmaongelman pääsyy on ulkoseinärakenteessa kokonaisuutena eikä missään erityisessä yksittäisessä vauriokohdassa. Ulkoseinän Sandwich-elementtirakenteen ulkokuoren läpi tihkuva sadevesi kostuttaa lämmöneristekerrosta, mutta seinän ulospäin kuivuminen aurinkoisilla ilmoilla on hidasta. Lämmöneristekerroksen ulkopinnalla ei ole rakennepiirustusten mukaista uritusta varmistamassa seinärakenteen tuulettumista. Seinän eristekerroksesta onkin löytynyt kosteusvaurioon viittaavia mibrobeja. Mibrobien määrä sisäilmassa on ylittänyt haitallisena pidetyn raja-arvon yhdessä työhuoneessa. Mikrobeja ei kuitenkaan ole kaikkialla seinärakenteissa vaan vain paikoitellen. Materiaalinäytteiden mukaan mikrobeja on kohdissa,

2 missä esim. vesikatto on vuotanut seinärakenteen sisään, takasivun tasakaton ja ulkoseinän liittymäkohdassa sekä paikoissa missä elementti on sijoitettu siten, että sen alareuna on maanpintaa alempana. Kellarikerroksen alapohjarakenteen kosteusarvot eivät tällä hetkellä ylitä normaaleja arvoja, mutta betonilaatan alla oleva hienojakoinen täyttösora mahdollistaa kosteuden kapillaarisen nousun alapohjarakenteeseen. Nopea ja edullisempi korjaustapa on estää korvausilman pääsy elementin eristekerroksesta huoneilmaan ns. sulkukäsittelyllä. Siinä mm. ikkunoiden sekä ala- ja yläpohjien liitos ulkoseinärakenteeseen tiivistetään ilma- ja mibrobitiiviiksi. Mahdollisen laajemman ja kalliimman korjauksen yhteydessä tulisi tarkastella rakennuksen peruskorjaustarvetta myös muista kuin sisäilmaongelman näkökohdista. Yli 30 v. vanha rakennus alkaa olla esim. IV-tekniikaltaan vanha. Myös ikkunoiden ja ulkoseinien lämmöneristyskyky nykymääräyksiin nähden on heikko. Lisäksi vesikaton rakenne, lähinnä räystäiden lyhyys ja sadevesikourun sijainti, aiheuttavat jatkuvan kosteusvaurio- ja vuotoriskin. Kunnan eri kiinteistöjen, myös viraston, sisäilma-asioita on käsitelty sisäilmatyöryhmässä, missä ovat edustettuina mm. kiinteistön omistajatahot, työterveyshuolto, kunnan edustajat, kunnan työsuojeluvaltuutettu sekä sisäilma-asiantuntija. Ryhmä on kokoontunut noin kaksi kertaa vuodessa käsittelemään ajankohtaisia sisäilma-asioita. Koska virastotalon omistus jakautuu usealle osakkaalle, tulisi sisäilmakorjaushanke käynnistää tarvesuunnittelusta, missä selvitetään eri omistajatahojen tarpeet nyt ja tulevaisuudessa sekä arvioidaan eri vaihtoehtojen kustannusvaikutuksia. Tarvesuunnittelun tuloksena laadittaisiin tarveselvitys ja sen johtaessa hankepäätökseen voitaisiin aloittaa varsinainen hankesuunnittelu. Hankesuunnittelussa lähestytään tarveselvityksen perusteella valittua korjaustapaa ja korjausten laajuutta tarkemmalla tasolla. Hankesuunnitelman perusteella voidaan laatia kustannusarvio ja tehdä lopullinen investointipäätös. Joroisten kunnan investointiohjelmaan ehdotetaan euron määrärahaa vuodelle 2015 peruskorjaussuunnitteluun, mahdollisiin lisätutkimuksiin sekä korjaustöiden aloittamiseen. Investointiohjelman mukainen hankesuunnitelman valmistumisaika on Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa virastotalon sisäilmakorjausten hankesuunnitteluryhmän perustamista välittömästi. Tekninen lautakunta ehdottaa ryhmään pyydettävän

3 jäseniä seuraavista tahoista: - Kiinteistö Oy kunnantalo; toimitusjohtaja sekä omistajien edustajat - Joroisten kunta; kunnanjohtaja, hallintojohtaja (henkilöstöpäällikkö), tekninen johtaja, kiinteistöpäällikkö, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu sekä luottamusmies edustus - työterveyshuolto - terveystarkastaja - rakennussuunnittelija - sisäilma-asiantuntija - lisäksi ryhmään voidaan tarvittaessa pyytää eri alojen asiantuntija jäseniä sekä rakennuksen muiden omistajatahojen ehdottamia jäseniä Ryhmän koollekutsujana toimii tekninen johtaja Petri Miettinen. Ryhmän puheenjohtaja päätetään ensimmäisessä kokouksessa. KH Päätös: Hyväksyttiin ja päätettiin esittää teknisen lautakunnan edustajiksi Pauli Räisästä ja varalle Pekka Viljakaista. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää perustaa virastotalon sisäilmankorjauksiin liittyvän hankesuunnitelutyöryhmän ja nimeää siihen kunnan edustajiksi kunnanjohtajan, hallintojohtajan (henkilöstöpäällikkö), teknisen johtajan, kiinteistöpäällikön, työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun sekä luottamushenkilöedustajat. Lisäksi kunnanhallitus pyytää teknisen lautakunnan päätöksen mukaisia muita tahoja nimeämään omat edustajansa työryhmään. Päätös: Hyväksyttiin. Kunnanhallitus nimesi kunnanhallituksen edustajaksi Antero Jaakkolan. Tekninen lautakunta (Valmistelija tekninen johtaja Petri Miettinen, puh ) Virastotalon rakenteita tutkittiin v lopussa ja v alkupuoliskolla kattavasti. Tutkimuksiin osallistuivat Kari Lyyra

4 Remonttipalvelu Kari Lyyrasta, Jenni Yli-Kotila sekä Jenni Kotilainen Sisäilmalähetti Oy:stä sekä Reijo Penttinen Wise Group Finland Oy:stä. Ryhmän jäsenet ovat kokeneita sisäilmatutkijoita sekä rakennesuunnittelijoita. Tutkimustyhmä tutustui ensin rakennuksen pää- ja rakennepiirustuksiin ja määritteli niiden perusteella mahdolliset riskirakenteet ja tarvittavat tutkimuskohteet. Tutkimuskohteiden valintaan vaikutti myös rakennuksen korjaushistoria sekä tunnetut vauriokohteet kuten esim. vesikaton vuotokohdat. Lisäksi henkilökunnan havaintoja ongelmakohteista selvitettiin havaintokyselyn perusteella. Tutkimukset sisälsivät rakenteiden kosteusmittauksia etenkin ala- ja yläpohjasta sekä seinärakenteista. Mineraalivillakuitunäytteitä otettiin sekä sisäilmasta, että ilmanvaihtojärjestelmistä. Mikrobinäytteitä otettiin etenkin ulkoseinärakenteesta. Tutkimusnäytteidenottoa varten rakenteisiin tehtiin reikiä sekä poraamalla että purkamalla niihin suurempia aukkoja. Tutkimukset etenivät ensin määriteltyjen riskirakenteiden jälkeen muihin kohteisiin joiden katsottiin olevan mahdollisia ongelmarakenteita, rakennusvirheitä, elinkaarensa päässä olevia materiaaleja tms. Ongelmien syy- ja seuraussuhteet arvioitiin ja tapauksesta riippuen niiden tutkimista joko jatkettiin tai sitten niiden arvioitiin olevan merkityksettömiä tilanteeseen nähden. On yleisesti tiedossa, että rakennusten sisäilmaan heikentävästi vaikuttavia seikkoja voi olla useita. Näitä ovat esim. kosteusvaurioihin liittyvä mikrobikasvusto, puutteellinen ilmanvaihto, liian korkea tai matala lämpötila, veto, kylmät pinnat, rakennus- ja sisustusmateriaalien kemialliset päästöt, pölyt ja kuidut, ihmisestä ja hänen toiminnoistaan aiheutuvat epäpuhtaudet (esim. tupakansavu, hajusteet, eläin- ja kasviallergeenit) ja ulkoilmasta peräisin olevat saasteet. Tutkimusryhmä muodosti edellä selostetun tutkimuksen ja arvioinnin perusteella yhteenvedon sisäilmaongelman aiheuttajista: 1. Hallitsemattomat ilmavuodot rakenteiden läpi ja niiden myötä esim. hajujen, mikrobien ja mineraalivillakuitujen leviäminen huoneilmaan (valtuustosalin tasakaton ullakolta, ulkoseinien eristetilasta, maanvaraisen alapohjan alta) 2. IV-järjestelmän ns. kiertoilma (nykyään n. 30 % ns. jäteilmasta johdetaan takaisin tuloilmaan, aiemmin määrä oli jopa 70 %) 3. Maanvaraisen alapohjan kosteus (kellarin haju, ns. irrotuskaistan bakteeripitoisuus sekä muovimaton

5 VOC-päästöt 4. Vesikaton vuodot ja vuotoriski (jiirit, ullakon tuuletus, aluskatteen puute) 5. Mineraalivillakuidut huoneilmassa (IV-järjestelmästä, alakattojen päällysvillasta, akustiikkalevyistä) 6. IV-järjestelmän muut puutteet (esim. etukammion puute toimistotilojen koneelta sekä suodattimien huono kunto nuoriso- ja saunatilojen IV-koneilla) 7. Kesäajan korkea sisälämpötila (tuloilma lämpenee ullakon IV-kanavissa liikaa) Henkilöstön oireiden perusteella ei voida sanoa mikä em. syistä on ongelmallisin eikä henkilöstön reagointia erilaisiin vasta-aineisiin ei ole tutkittukaan. Syynä voi olla yksi tekijä, kaikki tekijät yhdessä tai sitten kahden tai useamman syyn yhdessä muodostama uusi yhdiste. Tämän vuoksi kaikki sisäilmaan heikentävästi vaikuttavat tekijät on korjattava yhdellä kertaa. Korjauksen tavoitteena on rakennuksen puhdas ja terveellinen sisäilma. Sisäilmaongelman syiden selvittyä laadittiin työselostus hankesuunnitelmaa varten siten, että kaikki em. haittatekijät ja ongelmat poistetaan. Korjaussuunnitelman laatimiseen osallistui koko tutkimusryhmä sekä tekninen johtaja. Rakenteiden osalta kaikki vaihtoehdot ennalleen jättämisestä aina purkamiseen saakka harkittiin jokaisen rakenteen kohdalla erikseen. Pääpiirteissään korjaussuunnitelma on seuraava: 1. Ilmavuotoreitit tukitaan (mm. toimistohuoneiden ikkunoiden karmiliitokset elementtiin, läpivientien tiivistäminen) ja ulkoseinäelementin tuuletusta parannetaan. 2. IV-koneen kiertoilmaa käytetään vain pakollisessa määrin jäätymisen estoon kovilla pakkasilla (tämä on korjattu jo kesäkuussa 2015). 3. Alapohjarakenne kapseloidaan, rakennetaan poistoputket (vrt. Radon-kaivo), irrotuskaista poistetaan ja alapohjan pintamateriaalit vaihdetaan. 4. Vesikatto uusitaan kermikatteeksi ja rakennetaan ulkonevat räystäät. 5. Mineraalivillakuitulähteet poistetaan IV-järjestelmästä sekä rakenteista ja IV-kanavat puhdistetaan. 6. IV-järjestelmää kunnostetaan sekä osa koneista uusitaan ja niihin asennetaan lämmöntalteenottojärjestelmä. 7. Korkeiden sisälämpötilojen oletetaan laskevan kiertoilman poistamisen myötä.

6 Edellä esitetyt syyt ja niiden korjausesitykset kustannusarvioineen käsiteltiin sisäilmaryhmän neljännessä kokouksessa Tämän jälkeen hankkeen toteuttamista on käyty lävitse kolme kertaa omistajatahojen kanssa. Hankkeen kustannusarvio sisäilmakorjauksiin liittyvien rakennustöiden osalta on n. 1,05 M (ALV 0 %) sisältäen 10 % lisäja muutostyövarauksen. Ilmanvaihtojärjestelmän korjaukset maksavat n Samaan aikaan sisäilmakorjausten kanssa on kannattavaa tehdä muita tarpeellisia sisäpuolisia korjauksia kuten mm. alakattojen uusiminen kellarikerroksessa sekä 2.kerroksessa, muutamien alkuperäisesti sisustettujen toimistohuoneiden pintarakenteiden uusiminen sekä kellarikerroksen nuorisotilojen tilamuutokset. Näiden korjaus- ja muutostöiden kustannusarvio on Näiden lisäksi kustannuksia aiheutuu väistötiloista sekä muutosta, n Kokonaiskustannukset kaikille töille ovat yhteensä 1,4 M. Kustannukset jakautuvat pääosin kiinteistöyhtiön omistusosuuksien suhteessa, mutta mahdolliset toiminnalliset muutokset sisätiloissa ovat suoraan omistajan kustannuksia. KELA:n osuus kustannuksista on n Virastotalon peruskorjausta on tarkasteltava myös omistajien tilantarpeen kannalta nyt ja ainakin lähitulevaisuudessa. KELA:lla säilyy edelleen toimistotilantarve Joroisissa, vaikkei heillä asiakaspalvelua olekaan. Seurakunnan tilat ovat tyhjillään ja heidän puolestaan tilojen remontointi ei ole järkevää. Kunnan toimistotilantarve säilynee lähivuodet ennallaan. Kunnalla ei ole muita korvaavia kiinteistöjä muunnettavaksi virastokäyttöön. Kunta ja seurakunta ovat tehneet esisopimuksen seurakunnan osakkeiden luovuttamisesta kunnalle. Osakkeiden siirto toteutuu, mikäli Joroisten kunnanvaltuusto päättää hyväksyä peruskorjaushankkeen kokonaisuudessaan alla esiteltävine tilamuutoksineen. Kunnan osuus kiinteistöyhtiöstä olisi tämän jälkeen n. 89 %. Tarkasteltaessa kunnan kiinteistöomaisuuttaa kokonaisuutena, havaitaan kiinteistöjen käyttöasteessa sekä tilojen soveltuvuudessa käyttötarkoitukseensa puutteita. Käyttämätön tai vajaakäytössä oleva rakennus aiheuttaa jatkuvia ylläpitokustannuksia. Kiinteistöjen soveltumattomuutta toimintaan ja sitä kautta toimintakustannusten nousua voi aiheuttaa kiinteistön epäedullisen sijainnin lisäksi itse toimitilojen mitoitus tms. Koulukeskuksen käytössä on tällä hetkellä useita eri rakennuksia. Näistä soveltumattomimpia nykyiseen toimintaansa ovat ns. Peltihalli

7 esiopetuskäytössä sekä ns. Yläkoulun asuntolan kaksi asuntoa IP-toiminnan käytössä. Molemmissa rakennuksissa on tehtävä korjaus- ja muutostöitä mikäli nykyisen käytön halutaan niissä jatkuvan vuotta tai kahta kauempaa. Tekninen toimi yhdessä koulutoimen ja kirjaston kanssa on näiden seikkojen vuoksi tutkinut mahdollisuutta sijoittaa kirjasto virastotalon 1.kerrokseen ja nykyisen kirjaston ottamista koulukäyttöön. Arkkitehti Esko Räntilän laatimista luonnospiirustuksista voidaan havaita tilojen olevan keskenään lähes vastaavan kokoisia ja kirjaston olevan toiminnallisesti mahdollista sijoittaa virastotaloon. Kirjasto sijoittuisi koko 1.kerrokseen lukuun ottamatta KELA:n tiloja. Tämän vuoksi sosiaalitoimen tilat olisi siirrettävä 2.kerrokseen seurakunnan tiloihin. Virastotalon tilat olisivat näiden järjestelyjen jälkeen käytössä täysipainoisesti. Nykyisen kirjaston ottaminen koulukäyttöön poistaisi Peltihallin ja Yläkoulun asuntolan korjaus- ja muutostyötarpeet. Koulukeskuksen tilojen käyttö organisoitaisiin muutostöiden jälkeen uudelleen ikäryhmien tarpeiden näkökulmasta. Kirjaston muutos virastolle maksaisi n. 0,5 M ja kirjaston muutos koulutiloiksi maksaisi n. 0,25 M. Kirjaston muutos koulutiloiksi voitaisiin suorittaa pääosin kunnan omana työnä. Peltihallin säästyvä korjauskustannus olisi n. 0,2 M ja Yläkoulun asuntolan n Peruskorjauksesta tilamuutoksineen on laadittu hankesuunnitelma. Liitteet ohessa: - työselostus hankesuunnitelmaa varten - hankesuunnitelma - kustannusarvio, koko hanke - luonnospiirustus, virastosta kirjastoksi - luonnospiirustus, kirjaston muuttaminen koulutiloiksi Tekn.joht.: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että virastotalon peruskorjaus sekä esitetyt tilamuutokset suoritetaan hankesuunnitelman esittämässä laajuudessa ja sen mukaisesti ja, että viraston sisäilmakorjaukselle varataan 1,4 M :n määräraha ja kirjaston muutokselle virastotaloon :n määräraha v talousarvioon. Lisäksi varataan :n määräraha v investointiohjelmaan entisten kirjaston tilojen muuttamiseksi koulukäyttöön. Tekninen lautakunta päättää lisäksi esittää kunnahallitukselle, että virastotalon ja kirjaston hanke aloitetaan marraskuussa 2015

8 kilpailuttamalla ja valitsemalla hankkeen suunnittelijat. Päätös: Pauli Räisänen teki esityksen, ettei esitettyjä tilamuutoksia tehdä, vaan pelkästään tarvittavat sisäilmakorjaukset, joiden kustannusarvio on n. 1,2 M. Sabine Taskinen kannatti esitystä. Suoritetussa äänestyksessä teknisen johtajan pohjaehdotuksen puolesta äänesti Jaana Kuivalainen. Pauli Räisäsen esityksen puolesta äänestivät Sabine Taskinen, Pekka Viljakainen, Niilo Kuitunen ja Pauli Räisänen. Näin ollen tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että virastotalon sisäilmakorjauksen osuus suoritetaan hankesuunnitelman mukaisessa laajuudessa, mutta teknisen johtajan esityksen mukaisia tilamuutoksia ei tehdä. Sisäilmakorjaukselle varataan n. 1,2 M määräraha vuoden 2016 talousarvioon. KH Jaana Kuivalainen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Joroisten kunnanviraston sisäilmaongelmiin liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä on tehty vuosien ajan ja vaihtoehtoja sisäilmaongelmien korjaamiseksi on kartoitettu. Syksyllä 2015 kunnanhallitukselle esiteltiin ensimmäiset luonnokset virastotalon korjaamiseksi. Tuolloin tavoitteena oli, että virastotalon sisäilmaongelmat korjattaisiin, mutta rakennuksen käyttötarkoitus olisi kuitenkin säilynyt ennallaan (VE1). Hankkeen kustannusarvio on 1,4 milj. euroa. Käsittelyn myötä kunnanhallitus antoi viranhaltijoille tehtäväksi laatia myös vaihtoehtoisia esityksiä, jossa kunnan tilakäyttöä pystyttäisiin tehostamaan. Tämän johdosta teknisen toimen ja sivistystoimen yhteistyönä on laadittu suunnitelma jossa nykyisen kunnanviraston alakerrasta sosiaalitoimen toimitilat siirrettäisiin virastotalon toiseen kerrokseen seurakunnan tiloihin. Tilojen luovutuksesta on tehty esisopimus Joroisten kunnan ja Joroisten seurakunnan välillä, joka toteutetaan mikäli valtuuston päätyy ko. vaihtoehtoon. Virastotalon Vapautuviin tiloihin siirrettäisiin puolestaan kirjaston toiminta, jolloin kirjaston toimitilat vapautuisivat koulun muuhun käyttöön. Tämä mahdollistaisi muun muassa pienten koulun (peltihalli) opetuksen ja esiopetuksen toimintojen siirtämisen muun koulukeskuksen yhteyteen. Tämä tehostaisi kunnanviraston ja opetustoimen sekä varhaiskasvatuksen tilojen käyttöä (VE2). Hankkeen

9 kokonaiskustannusarvio on yhteensä 2,15 milj. euroa. VE1 ja VE2 esiteltiin kunnanhallitukselle osana talousarviokäsittelyä ja Esittelyn yhteydessä käytiin keskustelua hankkeiden sisällöistä sekä niiden kustannusvaikutuksista. Keskustelun aikana esitettiin, että kunnan tulisi vielä selvittää vaihtoehtoisia toimintatapoja edellä esiteltyjen vaihtoehtojen lisäksi. Tämän johdosta keskushallinnon, sivistystoimen ja teknisen toimen yhteistyönä on tehty alustavaa arviointi kunnanviraston toimintojen siirtämisestä muihin tiloihin. Tässä vaihtoehdossa kunnan toiminnot hajautettaisiin muihin olemassa oleviin toimitiloihin. Ensisijaisena kohteena olisivat vanha virastotalo, energialaitoksen rakennuksen toimistopääty, yhtenäiskoulun tilat, kunnan alavarikon tilat sekä mahdolliset vuokratilat tai vuokraparakit. Hankkeen myötä nykyinen kunnanvirasto jäisi pääosin tyhjilleen ja kiinteistöstä tulisi päästä eroon lähivuosien aikana joko myymällä tai purkamalla (VE3). VE3 osalta ei ole olemassa tarkkoja suunnitelmia esimerkiksi vanhan virastotalon kunnostusten osalta. Suunnittelussa voidaan kuitenkin hyödyntää aikaisemmin laadittua hankesuunnitelmaa, jossa vanha virastotalo olisi peruskorjattu. Suunnitelma ei kuitenkaan ota huomioon mahdollisen virastokäytön tarpeita muun muassa toimistotilojen, arkiston, kokoustilojen ym. suhteen ja olisi tämän vuoksi päivitettävä. Alustavan arvion mukaan vanhan virastotalon peruskorjaaminen ja muuttaminen virastokäyttöön maksaisi noin 0,8 milj. euroa. Lisäksi ainakin energialaitoksen toimistopäätyyn sekä alavarikolle tulisi tehdä jotain muutostöitä. VE3 osalta tulisi myös selvittää perusteellisesti tilaratkaisut muun muassa väestönsuojelutilojen, muiden poikkeusolojen tarvitsemien tilojen, nuorisotoimentilojen ja yhdistysten toimintilojen osalta. Lisäksi neuvottelut kiinteistöosakeyhtiö Kunnantalon muiden omistajien kanssa olisi syytä käydä, ennen päätöksentekoa. Kjoht: Kunnanhallitus päättää merkitä teknisen lautakunnan käsittelyssä olleet VE1 ja VE2 materiaaleineen tiedoksi. Tämän lisäksi kunnanhallitus päättää käynnistää selvityshankkeen VE3 osalta siten, että vaihtoehdon toteuttamismahdollisuudet kartoitetaan ja sen toteuttamiseksi laaditaan suunnitelmat kustannusarvioineen ja hankesuunnitelmineen. Selvitykset VE3 osalta tulee valmistua tammikuun 2016 loppuun mennessä, jonka jälkeen hallitus käsittelee kaikkia vaihtoehtoja ja tekee esityksen toimenpiteistä valtuustolle.

10 Päätös: Sirpa Hytönen esitti, että vaihtoehdot 1 ja 2 merkitään tiedoksi ja selvitystä (VE3) ei tehdä. Jani Kautto kannatti hänen esitystään. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä kunnanjohtajan ehdotusta kannatti 5 jäsentä (Kansanoja, Kotivuori, Lahti, Rautanen, Björn) ja Sirpa Hytösen esitystä 4 jäsentä (Hytönen, Kautto, Jaakkola, Isoniemi). Kunnanjohtajan päätösehdotuksesta tuli kunnanhallituksen päätös. Tekninen lautakunta (Valmistelija tekninen johtaja Petri Miettinen, puh ) Vaihtoehtoa VE3, missä nykyistä virastotaloa ei korjata vaan toiminnot siirretään muihin tiloihin, valmisteltiin kunnanjohtajan nimeämässä työryhmässä. Työryhmään kuuluivat kunnanjohtajan lisäksi Marjatta Savolainen, Jaakko Kuronen, Mikko Luostarinen sekä Petri Miettinen. Vaihtoehtojen vertailtavuuden vuoksi, kaikista vaihtoehdoista laadittiin yhteinen vaikutustenarviontilomake. Siinä vaihtoehtoja vertaillaan keskenään terveyden ja turvallisuuden, talouden, riskien, tilantarpeen ja toiminnallisuuden kannalta. Korjausvaihtoehtojen lisäksi vertailun vuoksi mukaan otettiin VE0, jossa mitään sisäilmakorjauksia ei tehdä. Vaihtoehdon VE3 perusajatus on nykyisen virastotalon käytöstä poistaminen ja sen sijaan vanhan virastotalon peruskorjaaminen virastotalokäyttöön. Vanhan virastotalon rajallisten tilojen vuoksi virastopalveluita tuotettaisiin lisäksi entisessä energialaitoksen talossa sekä pankilta vuokratuissa tiloissa. Muiden kiinteistöjen osalta tilojen käyttöasteet paranisivat VE3:ssa ottamalla Peltihalli Nuorisotoimen ja järjestöjen käyttöön, siirtämällä ykkösluokkalaiset alakouluun ja 5-luokkalaiset korkeakouluun sekä ottamalla lukion ATK-luokat normaaliin opetuskäyttöön. Aluksi kaikki eivät kuitenkaan mahtuisi olemassa oleviin koulun tiloihin vaan esikoululaiset ja IP-ryhmät olisi sijoitettava erilliseen vuokratilaan n. 5 vuoden ajaksi kunnes oppilasmäärä laskee ja vuokratilasta voitaisiin luopua. Tärkeimpänä kriteerinä asiassa on pidettävä työntekijöiden terveyttä, mikä johtaa kuitenkin VE0:n hylkäämiseen. Muissa vaihtoehdoissa sisäilmakorjaukset joko tehdään tai nykyinen virastotalo jätetään kokonaan pois käytöstä. Näiden vaihtoehtojen tärkeimmiksi vertailukriteereiksi nousevatkin siten ennen kaikkea sekä käyttö- että investointikustannukset, tilojen käyttöaste sekä

11 vaihtoehtoon sisältyvät riskit. Vaihtoehdoista kustannuksiltaan halvin, tilojen käyttöasteeltaan tehokkain sekä riskeiltään vähäisin on VE3. Olipa valittava vaihtoehto mikä tahansa kolmesta, tulevat sen vaikutukset olemaan pitkäkestoisia. Edellä mainittujen tärkeiden vertailukriteereiden lisäksi on siksi hyvin tärkeää kiinnittää huomiota asiakokonaisuuteen; mitkä ovat Joroisten kunnan tilatarpeet tulevaisuudessa? Tiedämme, että kunnan väkiluku ja siten myös oppilasmäärät tulevat laskemaan, SOTE-itsehallintoalueiden syntymisellä voi olla vaikutusta kuntien kiinteistöomistuksiin ja tilatarpeisiin ja lisäksi mahdollisilla kuntaliitoksilla tulisi olemaan merkittävät vaikutukset myös kiinteistöpuolella nimenomaan tilatarpeen vähenemisen myötä. Varautuminen tulevaisuuden tilatarpeen muutoksiin hoidetaan parhaiten vaihtoehdossa VE3. Siinä käytetään vuokratiloja siten, että ylimääräiseksi käyvistä tiloista voidaan tarpeen tullen luopua. Näin suuria pääomia ei sidota rakennuksiin ja tilojen käyttöaste pysyy mahdollisimman korkeana. Liitteissä on esitetty vaikutusten arviontilomake ja siitä laadittu yhteenveto, kiinteistökohtaiset kustannukset sekä riskien arvionnissa käytetty riskimatriisi. Teknisen lautakunnan lausunto sisäilmakorjausten eri vaihtoehdoista on myös liitteenä. Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää antaa kunnanhallitukselle asiasta annettujen selvitysten perusteella laaditun liitteen mukaisen lausunnon. Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi teknisen johtajan päätösehdotuksen. Lisäksi tekninen lautakunta muistuttaa kunnanhallitusta siitä, että vaihtoehdon 1 sisäilmakorjausten epäonnistumisen riskiä työntekijöiden terveyden suhteen voidaan pienentää huomattavasti uusimalla koko ulkoseinärakenne. Tämän vuoksi tekninen lautakunta päättää, että teknisen johtajan tulee laatia kustannusarvio julkisivukorjauksesta ja viedä se kunnanhallituksen tiedoksi asian käsittelyn yhteydessä.