HANKESUUNNITELMA JOROISTEN KUNNAN VIRASTOTALON PERUSKORJAUS SEKÄ KIRJASTON JA KOULUKESKUKSEN MUUTOSTYÖT

Transkriptio

1 HANKESUUNNITELMA JOROISTEN KUNNAN VIRASTOTALON PERUSKORJAUS SEKÄ KIRJASTON JA KOULUKESKUKSEN MUUTOSTYÖT Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 LÄHTÖTIETOJEN TARKISTUS 2.1 Käyttäjien lähtötiedot 3 TOIMINNALLISET RATKAISUT 3.1 Tilaohjelma ja viitesuunnitelmat 4 TEKNISET RATKAISUT JA AIKATAULU 4.1 Rakenne- ja talotekniset ratkaisut 4.2 Keskeiset rakenne- ja talotekniset korjaustarpeet peruskorjauksessa 4.3 Toteutus ja aikataulu 5 KUSTANNUSARVIOT 5.1 Tavoitehinta-arvio 5.2 Tilavuokra-arvio 5.3 Käyttötalousmenoarviot 6 RISKIARVIO 7 HANKESUUNNITELMAN ESITTELY

2 1. JOHDANTO Hanke sisältää Joroisten kunnanvirastotalon sisäilmakorjaustöiden suorittamisen sekä sen lisäksi kirjaston muuttamisen ko. sisäilmakorjausten yhteydessä viraston tiloihin ja kirjaston entisten koulukeskuksella sijaitsevien tilojen muuttamisen opetustiloiksi. Virastotaloon on samalla järkevää tehdä joitain tarvittavia toiminnallisia muutoksia ja pintarakenteiden uusimisia. Lisäksi hankkeeseen kuuluu näiden tilamuutosten aiheuttamat muutokset muihin opetus- ja varhaiskasvatustoiminnan tiloihin ns. Peltihallilla sekä ns. Yläkoulun asuntolalla. Virastotalon sisäilmaongelmaa on tutkittu v alkaen. Useita korjaustöitä on suoritettu onnistuneesti, mutta korjausten määrä- ja taso ei ole riittänyt poistamaan ongelmaa. Vuosien aikana rakennukseen tehtiin perusteellinen kuntotutkimus. Tutkimuksiin osallistuivat Reijo Penttinen Wise Group Finlad Oy:sta, Jenni Yli-Kotila sekä Jenni Kotilainen Sisäilma Lähetti Oy:sta sekä Remonttipalvelu Kari Lyyra. Kuntotutkimuksen ja tutkimustulosten perusteella on laadittu sisäilmakorjauksen työselostus hankesuunnitelmaa varten. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon sisäilmakorjauksen erityispiirteet. Korjausten, purkumenetelmien, suojauksen, osastoinnin yms. onnistuminen varmistetaan ennalta sovituissa laadunvarmistusvaiheissa terveysnäkökohtien kannalta. Lisäksi kiinnitetään huomiota korjausten aikaiseen ja jälkeiseen siivoukseen. Korjaustyömaan valvoja konsultoi selvitysvaiheen tutkijaryhmää tarvittaessa. Hankkeen seurauksena kunnan kiinteistöjen käyttöaste paranee ja toiminta tehostuu. Nykyisin alakoulun käytössä oleva Peltihalli ja sekä osittain IP-toiminnassa oleva Yläkoulun asuntola jäävät pois sivistystoimen käytöstä ja tilat vapautuvat vuokrauskäyttöön. Vaihtoehtoisia kiinteistöjä korvaamaan virastotaloa ei kunnan omistuksessa ole. Virastotalon läheisyydessä sijaitsevat entinen kunnan virastotalo sekä entinen energialaitoksen toimitalo kaipaavat molemmat peruskorjausta ja ovat lisäksi tilojen suuruudeltaan riittämättömät. 2. LÄHTÖTIETOJEN TARKISTUS 2.1 Käyttäjien lähtötiedot

3 Virastotaloon siirtyviä kunnan työntekijöitä on 36 kpl. Heistä osa työskentelee tällä hetkellä väistötiloissa. KELA:lla on 5 työntekijää ja kirjastolta siirtyy uusiin tiloihin 3 työntekijää. Koulukeskukselle siirtyvät Peltihallilta 8 työntekijää ja 69 oppilasta sekä IP-toiminnan 3 työntekijää ja 26 lasta. Oppilaspaikkojen määrä uusissa koulutiloissa on n. 110 kpl ja henkilökuntaa tulee olemaan n. 10 kpl. 3. TOIMINNALLISET RATKAISUT 3.1 Tilaohjelma ja viitesuunnitelmat Kirjaston muuttaminen virastolle aiheuttaa muutostarpeita toimialojen nykyisiin toimitiloihin. Sosiaalitoimi muuttaa entisiin Joroisten seurakunnan omistamiin tiloihin 2. kerrokseen. Muilta osin toimistohuoneiden tuleva käyttö suunnitellaan toimialoittain päivittäisen toiminnan sujuvuuden kautta. Kirjasto tulee toimimaan uusissa tiloissa ns. omatoimikirjastona. Kirjaston aukioloaika tulee olemaan klo Henkilökunnan ollessa pois, kirjaston käyttöä valvotaan kulunvalvontajärjestelmällä. Virastotaloon rakennettavan kirjaston pinta-ala on n. 563 m2. Pinta-ala sisältää yhteiskäytössä muun viraston kanssa olevat WC- ja eteis- ja aulatilat. Lisäksi valtuustosali on kirjaston käytössä esim. erilaisia näyttelyitä ja tilaisuuksia varten. Nykyisen kirjaston tiloihin rakennetaan kolme isoa opetusluokkaa, käsityöluokka, pieni opetusluokka sekä tarvittavat varasto- ja käytävätilat. Näiden tilojen laajuus on n. 514 m2. Entiset kirjaston tauko-, työhuone- ja varastotilat siirtyvät koulukäyttöön eikä niissä tarvitse tehdä muutostöitä. Järjestelyistä ei aiheudu muutostarpeita muihin koulukeskuksen rakennuksiin. Peltihallilla ei ole tarvetta tehdä muutostöitä ja tiloja voidaan vuokrata jälleen yrittäjille tai esimerkiksi yhdistyksille. Yläkoulun asuntolan kaksi asuinhuoneistoa vapautuvat jälleen asuntovuokraukseen. Asuntoihin on tehtävä korjaustöitä ennen vuokraamista. Asuntolan yleisissä osissa ja ulkopuolisissa rakenteissa on peruskorjaustarve. Huonetilaohjelman ja viitesuunnitelmat on laatinut Insinööritoimisto Savolainen Oy:n arkkitehti Esko Räntilä. Viitesuunnitelmat ovat liitteenä.

4 4. TEKNISET RATKAISUT JA AIKATAULU 4.1 Rakenne- ja talotekniset ratkaisut Tilamuutokset toteutetaan olemassa oleviin tiloihin eikä rakennuksiin tehdä laajennusosia. Virastotalolla suurimpana yksittäisenä kohteena on vesikaton uusiminen kermikatteeksi. Muilta osin korjaustyöt ovat enimmäkseen erilaisia pintamateriaalien uusimisia ja rakenteiden ilmavuotojen tiivistämisiä. Kirjaston muutos aiheuttaa molemmissa rakennuksissa väliseinien, alakattojen ja lattiamateriaalien purkua ja uusimista. Kirjaston kirjahyllyt uusitaan liikuteltaviksi hyllyiksi. Alustavaa ilmanvaihdon tehostamisen selvitystyötä on tehnyt LVI Tiimi Oy:n Esa Pentinsaari. Virastotalolla on useita eri ilmanvaihtokoneita ja niistä yksi on tarkoitus kunnostaa ja muut uusitaan. Kirjastotoiminta edellyttää nykyisen ilmanvaihdon tehostamista virastolla. Entisten kirjaston tilojen ilmanvaihtoa on tehostettava siirryttäessä kirjastokäytöstä koulukäyttöön. Virastotalon sisäilmakorjauksen työselostuksen hankesuunnitelmaa varten on laatinut Wise Group Finland Oy:n Reijo Penttinen. Työselostus on liitteenä. 4.2 Keskeiset rakenne- ja talotekniset korjaustarpeet peruskorjauksessa Kuntotutkimuksen suorittanut tutkimusryhmä yhdessä teknisen johtajan kanssa laati listauksen keskeisistä sisäilmaongelman aiheuttavista keskeisistä tekijöistä. Näitä ovat: Hallitsemattomat ilmavuodot rakenteiden läpi ja niiden myötä esim. hajujen, mikrobien ja mineraalivillakuitujen leviäminen huoneilmaan esim. valtuustosalin tasakaton ullakolta, ulkoseinien eristetilasta, maanvaraisen alapohjan alta IV-järjestelmän ns. kiertoilma

5 nykyään n. 30 % ns. jäteilmasta johdetaan takaisin tuloilmaan, aiemmin määrä oli jopa 70 %. Nykyään jäteilmaa eli ns. kiertoilmaa ei enää pääsääntöisesti käytetä ilmanvaihtojärjestelmissä. Kiertoilma on poistettu käytöstä kesäkuussa 2015 Maanvaraisen alapohjan kosteus kellarin haju, ns. irrotuskaistan bakteeripitoisuus sekä muovimaton VOC-päästöt Vesikaton vuodot ja vuotoriski jiirit, aluskatteen puute, ullakon huono tuuletus Mineraalivillakuidut huoneilmassa mm. IV-järjestelmästä, alakattojen päällysvillasta, akustiikkalevyistä IV-järjestelmän muut puutteet esim. etukammion puute toimistotilojen koneelta sekä suodattimien huono kunto nuoriso- ja saunatilojen IV-koneilla Kesäajan korkea sisälämpötila tuloilma lämpenee ullakon IV-kanavissa liikaa Keskeisten ongelmien selvittyä, laadittiin korjaustyön työselostus hankesuunnitelmaa varten: Ilmavuotoreitit tukitaan ja ulkoseinäelementin tuuletusta parannetaan mm. toimistohuoneiden ikkunoiden karmiliitokset elementtiin, läpivientien tiivistäminen IV-koneen kiertoilmaa käytetään vain pakollisessa määrin jäätymisen estoon kovilla pakkasilla kiertoilman käyttö on lopetettu kesäkuussa 2015 Alapohjarakenne kapseloidaan, rakennetaan poistoputket (vrt. Radon-kaivo), irrotuskaista poistetaan ja alapohjan pintamateriaalit vaihdetaan. Vesikatto uusitaan kermikatteeksi ja rakennetaan ulkonevat räystäät. Mineraalivillakuitulähteet poistetaan IV-järjestelmästä sekä rakenteista ja IV-kanavat puhdistetaan. IV-järjestelmää kunnostetaan sekä osa koneista uusitaan ja niihin asennetaan lämmöntalteenottojärjestelmä. Korkeiden sisälämpötilojen oletetaan laskevan kiertoilman poistamisen myötä. 4.3 Toteutus ja aikataulu

6 Viraston peruskorjaus toukokuusta joulukuuhun 2016 suunnittelun kilpailutus marraskuu 2015 suunnittelu tammi-helmikuu 2016 urakkakilpailutus maaliskuu 2016 urakoitsijan valinta huhtikuu 2016 koko henkilökunta muuttaa talosta väistötiloihin touko-kesäkuussa 2016 urakka alkaa kesäkuu 2016 rakennustyöt valmiit marraskuu 2016 kirjaston muutto uusiin tiloihin joulukuu 2016-tammikuu Kirjastotilojen muuttaminen koulutiloiksi tammikuusta heinäkuuhun 2017 suunnitteluaika maaliskuu-huhtikuu 2016 urakka alkaa kunnan omana työnä tammikuussa 2017 muutto uusiin tiloihin elokuussa KUSTANNUSARVIOT 5.1 Tavoitehinta-arvio Kustannusarvio koko hankkeelle on 2,15 M (ALV 0 %). Yhteenveto kustannusarvioista on liitteenä. 5.2 Tilavuokra-arvio Väistötiloina käytetään ensisijaisesti olemassa olevia kunnan muita tiloja. Lisäksi vuokrataan tarvittava määrä toimistokontteja. Väistötilojen kustannusarvio 6 kk:n rakennusajalle on n KELA kustantaa itse oman henkilökuntansa väistötilat. 5.3 Käyttötalousmenoarviot

7 Virastotalon osalta käyttötalousmenot tulevat nousemaan suoraan n. 12 %, koska seurakunnan omistusosuus kiinteistöyhtiöstä siirtyy Joroisten kunnalle. Ilmanvaihdon tehostaminen toisaalta laskee hieman kiinteistön lämmityskuluja. Kirjaston siirtyminen virastolle nostaa myös osaltaan erilaisia käyttötalousmenoja, koska kirjasto on auki klo Tiloihin on järjestettävä esim. toimiva kulunvalvontajärjestelmä sekä vartiointi. Entisten kirjaston tilojen käyttötalousmenot pysynevät ennallaan. Investointien vuosipoistot lisäävät käyttötalousmenoja. Hankkeen myötä ns. Peltihalli sekä Yläkoulun asuntola poistuvat sivistystoimen käytöstä ja tilat voidaan vuokrata ulkopuolisille toimijoille. Tilojen vuokrataso määritellään siten, että vuokraustoiminnalla saavutetaan kohtuullinen tuotto, mikäli niiden vuokrausaste on tavoitetasolla. 6. RISKIARVIO Sisäilmakorjauksen riskiarvio koskee pääasiassa sitä, saavutetaanko korjattavien tilojen sisäilmaan sellainen parannus, että suurin osa sisäilmaongelman vuoksi tiloista aiemmin väistötiloihin muuttaneista työntekijöistä voi palata takaisin. Korjauksen tavoitteena on rakennuksen puhdas ja terveellinen sisäilma. Virastotalon korjaukset on suunniteltu siten, että kaikkiin olennaisiin sisäilmaan heikentävästi vaikuttaviin seikkoihin on suunniteltu korjaustoimenpide. Rakennustyön valvonta suoritetaan tehokkaasti ja korjaustöiden jälkeinen siivous suoritetaan hyvin tarkasti ja huolellisesti. Korjaustoimenpiteiden jälkeen rakennukseen ei jää sellaisia rakenteita, virheitä tai puutteita joiden voidaan olettaa heikentävän sisäilmaa vähäistä enempää. Korjaustöiden jälkeen tiloissa tulee huolellisesta siivouksesta huolimatta kuitenkin olemaan rakennusaikaista pölyä useiden kuukausien ajan. Korjaustöiden onnistumisen arviointia varten järjestetään kysely tilojen käyttäjille n. puoli vuotta korjaustöiden valmistumisen jälkeen.

8 Ennalta arvioiden virastotalon sisäilman laatu paranee suunniteltujen korjausten myötä normaalille tasolle. Tilannetta, missä kaikki sisäilmaongelmasta kärsineet työntekijät voisivat varmasti palata takaisin, ei voi kuitenkaan pitää realistisena. Tästä on esimerkkejä lukuista vastaavista sisäilmakorjauskohteista ympäri Suomea. 7. HANKESUUNNITELMAN ESITTELY Sivistyslautakunta käsittelee hankesuunnitelman kokouksessaan Tekninen lautakunta käsittelee hankesuunnitelman kokouksessaan ja esittää sitä edelleen kunnanhallitukselle kunnanvaltuustolle. Hankkeen määrärahan varaamisesta esitetään vuosien 2016 ja 2017 investointiohjelmiin. Hanke esitetään käynnistettäväksi marraskuussa 2015 suunnittelutyön kilpailuttamisella. Joroisissa Petri Miettinen Tekninen johtaja LIITTEET: luonnospiirustukset, työselostus, kustannusarvio