JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Otsikko Sivu

Transkriptio

1 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Kunnanhallitus AIKA :00-17:00 PAIKKA kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 204 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA KIRKONKYLÄN KYLÄVERKKOHANKE VIRASTOTALON SISÄILMAONGELMA TONTTIHINNOITTELUPERUSTEET POIKKEAMISLUPA, SUHONEN JOUKO JA TARJA TULOVEROPROSENTTI VUODELLE KIINTEISTÖVEROPROSENTIT VUODELLE VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET ILMOITUSASIAT 490

2 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ OSALLISTUJAT Kunnanhallitus LÄSNÄ Isoniemi Ari-Pekka I varapj Jaakkola Antero II varapj. Björn Irma jäsen Hytönen Sirpa jäsen Kansanoja Maija-Riitta jäsen Kautto Jani jäsen Kotivuori Esko jäsen Lahti Mari jäsen Rautanen Heikki varajäsen Juutilainen Sari valtuuston pj. Intke Juha valtuuston I vpj Hakala Anita valtuuston II pj Hänninen Joonas esittelijä Savolainen Marjatta pöytäkirjanpitäjä Lisätiedot POISSA Tervonen Paavo pj ALLEKIRJOITUKSET Ari-Pekka Isoniemi Puheenjohtaja Marjatta Savolainen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Joroinen Jani Kautto Esko Kotivuori PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ todistaa Marjatta Savolainen hallintojohtaja

3 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Kunnanhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KH Kutsu kunnanhallituksen kokoukseen on lähetettävä vähintään viisi päi vää ennen kokousta kunnanhallituksen jäsenille, valtuuston puheen joh ta jil le ja kunnanjohtajalle. Kutsussa on ilmoitettava ko kouksen aika ja paikka sekä siinä käsiteltävät asiat. Kuntalain 58 :n 2 mom. mukaan kunnan muu toimielin kuin kunnan val tuus to on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jä se nistä on läsnä. Kjoht: Kunnanhallituksen puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja pää tös val tai suu den. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA KH Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa vuorotellen aakkosjärjestyksessä. Tarkastusvuorossa ovat Jani Kautto ja Esko Kotivuori. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jani Kautto ja Esko Kotivuori.

5 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus KIRKONKYLÄN KYLÄVERKKOHANKE 164/00.01/2013 KH (Valmistelija elinkeinoasiamies Aarre Damski puh ) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta on oh jel ma kaudel la mahdollista hakea julkista tukea ns. ky lä verk kohank keil le, joiden tavoitteena on paikallisten tietoliikenneyhteyksien pa ran ta mi nen. Rahoitusta myönnetään sellaisen pieninfrastruktuurin ra ken ta mi seen, jolla pystytään tarjoamaan vähintään 100 Mbit / s no peuk sis ta tietoliikennepalvelua. Kun tuen hakijana on jul kisoi keudel li nen yhteisö kuten kunta, kyläverkkohankkeiden rahoitus on seuraa va: yksityinen rahoitus (30 %), kunnan maksuosuus (21 %) ja ELY-kes kuk sel ta haettava maaseutuohjelman mukainen tuki (49 %). Elinkeinojaos on pitämässään kokouksessa ( 15) päät tänyt lähteä yhdessä Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa selvittämään laa ja kais ta hank keen toteuttamista Joroisten kunnan alueella. Sel vityk sen perusteena olivat suoritetun Laajakaista ky se lyn tulokset. Kyselyn perusteella parhaat edellytykset hankkeen toteuttamiselle ovat Joroisten kirkonkylän taajamassa, jossa on suurin asia kas poten ti aa li, joka on edellytyksenä teleoperaattoreiden kiinnostukselle ja vaa di tun yksityisen rahoituksen saamiselle. Kirkonkylän taajamaan on nyt laadittu liitteenä oleva suunnitelma valokuituverkon ra ken tami sek si. Suunnitelman mukaisen verkon yhteenlaskettu kaa pe li pituus on noin kymmenen (10) kilometriä. Kokonaiskustannukseksi on ar vioi tu noin euroa. Mikäli hankkeelle saataisiin täy si määräi nen tuki maaseudun kehittämisohjelmasta, kustannukset ja kaantui si vat seuraavasti: verkot rakentava teleoperaattori noin euroa, Joroisten kunta noin euroa ja maaseuturahaston tuki noin euroa. Mikäli Joroisten kunta päättää hakea julkista tukea laajakaistaverkon ra ken ta mi seen, sen tulee järjestää kilpailutus verkon rakentamisesta ja palveluiden tarjoamisesta vastaavan yksityisen kumppanin löy tämi sek si ja tämän jälkeen tehdä varsinainen hankehakemus. Kil pai lutuk ses sa tarvittavat tarjouspyyntöasiakirjat laatii Etelä-Savon maakun ta liit to ja ne hyväksyy Joroisten kunta. Koska tässä vaiheessa ei ole täyttä varmuutta hankkeen kustannuksista eikä palveluun liit tyvien asiakkaiden määrästä, kunta varaa itselleen oikeuden vetäytyä hank kees ta, mikäli kustannukset nousevat liian suuriksi, asia kasmää rä jää liian alhaiseksi tai hankkeelle ei saada maa seu tu oh jelman mukaista julkista tukea. Hanke voidaan hakea kolme vuotisena ja sen mahdollinen toteutusaika olisi Hank-

6 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus keen kustannusarvio ja toteutusaika tarkentuvat kilpailutuksen myötä. Mahdollisesti rakentuvien tietoliikenneverkkojen hallintaoikeus olisi alus ta alkaen hankkeet toteuttavalla teleoperaattorilla, joka vastaa myös verkon ylläpidosta, laskutuksesta, viankorjauksista ja muista verk koon liittyvistä velvoitteista erikseen tehtävän kump pa nuus so pimuk sen mukaisesti. Tällä järjestelyllä varmistetaan se, että kunnalle ei tulisi uusia tehtäviä näiden hankkeiden myötä. Verkkojen omis tusoi keus olisi aluksi Joroisten kunnalla, mutta rahoituksen edel lyt tämän määräajan jälkeen (5 vuotta) niiden omistusoikeus siirtyisi korvauk set ta hankkeet toteuttavalle teleoperaattorille. Joroisten kunnan tulisikin käynnistää hankkeen kilpailutus yksityisen kump pa nin valitsemiseksi laajakaistaverkon rakentamiseksi ja laa jakais ta pal ve lui den tarjoamiseksi Joroisten kunnan kirkonkylän taa jamas sa. Mikäli kilpailutuksen avulla löydetään yksityinen kumppani, sen kanssa laaditaan erillinen kumppanuussopimus verkon ra ken tami sek si ja palveluiden tarjoamiseksi. Kilpailutuksessa tarvittavat asia kir jat laatii Etelä-Savon maakuntaliitto, asiantuntijana Matti Koivis to ja ne hyväksyy Joroisten kunta. Maaseutuohjelman mukaisen rahoituksen saamiseksi hankkeesta tu lee tehdä hankehakemus Ete-lä-Savon ELY- keskukselle. Kjoht: Kunnanhallitus päättää 1. käynnistää kilpailutuksen oheisen runkoverkkosuunnitelman mukai ses ti yksityisen kumppanin valitsemiseksi, laajakaistaverkon raken ta mi sek si ja laajakaistapalvelujen tarjoamiseksi Joroisten kunnan kir kon ky län taajamassa. 2. tehdä hankehakemuksen Etelä-Savon ELY- keskukselle maa seutu oh jel ma ra hoi tuk sen saamiseksi hankkeelle. Varsinaisesta hankkeen toteuttamisesta ja verkkotoimittajan va linnas ta päätetään sen jälkeen erikseen, kun kilpailutus on tehty ja han ke pää tös saatu. Hankkeen valmistelusta vastaa elin kei no asiamies Aarre Damski. KH Hyväksyttiin. Etelä-Savon maakuntaliiton asiantuntija Matti Koivisto on valmistellut tar jous pyyn tö asia kir jat yksityisen kumppanin valitsemiseksi laa jakais ta ver kon toteuttamista varten Joroisten kunnan kirkonkylän taaja mas sa. Tarjouspyyntöasiakirjat ovat oheisena liitteenä. Kjoht: Kunnanhallitus päättää

7 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus hyväksyä tarjouspyyntöasiakirjat valmistelluilta osin. 2. valtuuttaa kunnanjohtajan yhdessä hallintojohtajan kanssa al le kirjoit ta maan tarjouspyynnön. 3. valtuuttaa Etelä-Savon maakuntaliiton asiantuntija Matti Koiviston lait ta maan aikataulutetun ja allekirjoitetun tarjouspyynnön Hilma -järjes tel mään. Hyväksyttiin. Liitteet Liite 1 JOROISTEN KYLÄVERKKOHANKE - TARJOUSPYYNTÖ 3

8 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus VIRASTOTALON SISÄILMAONGELMA 267/10.03/2014 Tekninen lautakunta (Valmistelija Petri Miettinen, p ) Joroisten kunnan virastotalossa on havaittu sisäilmaongelmia useiden vuosien ajan. Ongelman syytä on etsitty vuodesta 2006 saakka useiden eri tutkijoiden toimesta. Rakennukseen on tehty tuona aikana lukuisia korjauksia, joilla sisäilmaa on pystytty parantamaan, mutta sisäilmaoireista kärsiviä työntekijöitä on edelleen esiintynyt. Rakennusta hallinnoi kiinteistö Oy Kunnantalo, jonka omistajia ovat KELA, Joroisten seurakunta ja Joroisten kunta. Joroisten kunnan omistusosuus on suurin n. 70 %. Seurakunnan työntekijät ovat siirtyneet sisäilmaoireiden vuoksi tiloistaan muualle ja myös osa kunnan työntekijöistä on siirtymässä väistötiloihin. Kuluneen vuoden aikana sisäilmatutkimuksissa keskityttiin uuden sisäilmatutkijan, Kari Lyyran toimesta alapohja- ja ulkoseinärakenteisiin. Rakennuksesta otetuista uusista näytteistä ei löytynyt yksittäistä sisäilmaongelmat aiheuttavaa vauriokohtaa. Virastolta on kuitenkin jo aiemmin vuosien saatossa otettu lukuisia sisäilma- sekä materiaalinäytteitä. Vertailemalla uusia sekä vanhoja tuloksia keskenään, on pystytty luomaan kokonaiskuva ongelmasta ja tekemään johtopäätös siitä, että sisäilmaongelman pääsyy on ulkoseinärakenteessa kokonaisuutena eikä missään erityisessä yksittäisessä vauriokohdassa. Ulkoseinän Sandwich-elementtirakenteen ulkokuoren läpi tihkuva sadevesi kostuttaa lämmöneristekerrosta, mutta seinän ulospäin kuivuminen aurinkoisilla ilmoilla on hidasta. Lämmöneristekerroksen ulkopinnalla ei ole rakennepiirustusten mukaista uritusta varmistamassa seinärakenteen tuulettumista. Seinän eristekerroksesta onkin löytynyt kosteusvaurioon viittaavia mibrobeja. Mibrobien määrä sisäilmassa on ylittänyt haitallisena pidetyn raja-arvon yhdessä työhuoneessa. Mikrobeja ei kuitenkaan ole kaikkialla seinärakenteissa vaan vain paikoitellen. Materiaalinäytteiden mukaan mikrobeja on kohdissa, missä esim. vesikatto on vuotanut seinärakenteen sisään, takasivun tasakaton ja ulkoseinän liittymäkohdassa sekä paikoissa missä elementti on sijoitettu siten, että sen alareuna on maanpintaa alempana. Kellarikerroksen alapohjarakenteen kosteusarvot eivät tällä hetkellä ylitä normaaleja arvoja, mutta betonilaatan alla oleva

9 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus hienojakoinen täyttösora mahdollistaa kosteuden kapillaarisen nousun alapohjarakenteeseen. Nopea ja edullisempi korjaustapa on estää korvausilman pääsy elementin eristekerroksesta huoneilmaan ns. sulkukäsittelyllä. Siinä mm. ikkunoiden sekä ala- ja yläpohjien liitos ulkoseinärakenteeseen tiivistetään ilma- ja mibrobitiiviiksi. Mahdollisen laajemman ja kalliimman korjauksen yhteydessä tulisi tarkastella rakennuksen peruskorjaustarvetta myös muista kuin sisäilmaongelman näkökohdista. Yli 30 v. vanha rakennus alkaa olla esim. IV-tekniikaltaan vanha. Myös ikkunoiden ja ulkoseinien lämmöneristyskyky nykymääräyksiin nähden on heikko. Lisäksi vesikaton rakenne, lähinnä räystäiden lyhyys ja sadevesikourun sijainti, aiheuttavat jatkuvan kosteusvaurio- ja vuotoriskin. Kunnan eri kiinteistöjen, myös viraston, sisäilma-asioita on käsitelty sisäilmatyöryhmässä, missä ovat edustettuina mm. kiinteistön omistajatahot, työterveyshuolto, kunnan edustajat, kunnan työsuojeluvaltuutettu sekä sisäilma-asiantuntija. Ryhmä on kokoontunut noin kaksi kertaa vuodessa käsittelemään ajankohtaisia sisäilma-asioita. Koska virastotalon omistus jakautuu usealle osakkaalle, tulisi sisäilmakorjaushanke käynnistää tarvesuunnittelusta, missä selvitetään eri omistajatahojen tarpeet nyt ja tulevaisuudessa sekä arvioidaan eri vaihtoehtojen kustannusvaikutuksia. Tarvesuunnittelun tuloksena laadittaisiin tarveselvitys ja sen johtaessa hankepäätökseen voitaisiin aloittaa varsinainen hankesuunnittelu. Hankesuunnittelussa lähestytään tarveselvityksen perusteella valittua korjaustapaa ja korjausten laajuutta tarkemmalla tasolla. Hankesuunnitelman perusteella voidaan laatia kustannusarvio ja tehdä lopullinen investointipäätös. Joroisten kunnan investointiohjelmaan ehdotetaan euron määrärahaa vuodelle 2015 peruskorjaussuunnitteluun, mahdollisiin lisätutkimuksiin sekä korjaustöiden aloittamiseen. Investointiohjelman mukainen hankesuunnitelman valmistumisaika on Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa virastotalon sisäilmakorjausten hankesuunnitteluryhmän perustamista välittömästi. Tekninen lautakunta ehdottaa ryhmään pyydettävän jäseniä seuraavista tahoista: - Kiinteistö Oy kunnantalo; toimitusjohtaja sekä omistajien edustajat - Joroisten kunta; kunnanjohtaja, hallintojohtaja

10 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus (henkilöstöpäällikkö), tekninen johtaja, kiinteistöpäällikkö, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu sekä luottamusmies edustus - työterveyshuolto - terveystarkastaja - rakennussuunnittelija - sisäilma-asiantuntija - lisäksi ryhmään voidaan tarvittaessa pyytää eri alojen asiantuntija jäseniä sekä rakennuksen muiden omistajatahojen ehdottamia jäseniä Ryhmän koollekutsujana toimii tekninen johtaja Petri Miettinen. Ryhmän puheenjohtaja päätetään ensimmäisessä kokouksessa. KH Hyväksyttiin ja päätettiin esittää teknisen lautakunnan edustajiksi Pauli Räisästä ja varalle Pekka Viljakaista. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää perustaa virastotalon sisäilmankorjauksiin liittyvän hankesuunnitelutyöryhmän ja nimeää siihen kunnan edustajiksi kunnanjohtajan, hallintojohtajan (henkilöstöpäällikkö), teknisen johtajan, kiinteistöpäällikön, työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun sekä luottamushenkilöedustajat. Lisäksi kunnanhallitus pyytää teknisen lautakunnan päätöksen mukaisia muita tahoja nimeämään omat edustajansa työryhmään. Hyväksyttiin. Kunnanhallitus nimesi kunnanhallituksen edustajaksi Antero Jaakkolan. Tekninen lautakunta (Valmistelija tekninen johtaja Petri Miettinen, puh ) Virastotalon rakenteita tutkittiin v lopussa ja v alkupuoliskolla kattavasti. Tutkimuksiin osallistuivat Kari Lyyra Remonttipalvelu Kari Lyyrasta, Jenni Yli-Kotila sekä Jenni Kotilainen

11 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Sisäilmalähetti Oy:stä sekä Reijo Penttinen Wise Group Finland Oy:stä. Ryhmän jäsenet ovat kokeneita sisäilmatutkijoita sekä rakennesuunnittelijoita. Tutkimustyhmä tutustui ensin rakennuksen pää- ja rakennepiirustuksiin ja määritteli niiden perusteella mahdolliset riskirakenteet ja tarvittavat tutkimuskohteet. Tutkimuskohteiden valintaan vaikutti myös rakennuksen korjaushistoria sekä tunnetut vauriokohteet kuten esim. vesikaton vuotokohdat. Lisäksi henkilökunnan havaintoja ongelmakohteista selvitettiin havaintokyselyn perusteella. Tutkimukset sisälsivät rakenteiden kosteusmittauksia etenkin ala- ja yläpohjasta sekä seinärakenteista. Mineraalivillakuitunäytteitä otettiin sekä sisäilmasta, että ilmanvaihtojärjestelmistä. Mikrobinäytteitä otettiin etenkin ulkoseinärakenteesta. Tutkimusnäytteidenottoa varten rakenteisiin tehtiin reikiä sekä poraamalla että purkamalla niihin suurempia aukkoja. Tutkimukset etenivät ensin määriteltyjen riskirakenteiden jälkeen muihin kohteisiin joiden katsottiin olevan mahdollisia ongelmarakenteita, rakennusvirheitä, elinkaarensa päässä olevia materiaaleja tms. Ongelmien syy- ja seuraussuhteet arvioitiin ja tapauksesta riippuen niiden tutkimista joko jatkettiin tai sitten niiden arvioitiin olevan merkityksettömiä tilanteeseen nähden. On yleisesti tiedossa, että rakennusten sisäilmaan heikentävästi vaikuttavia seikkoja voi olla useita. Näitä ovat esim. kosteusvaurioihin liittyvä mikrobikasvusto, puutteellinen ilmanvaihto, liian korkea tai matala lämpötila, veto, kylmät pinnat, rakennus- ja sisustusmateriaalien kemialliset päästöt, pölyt ja kuidut, ihmisestä ja hänen toiminnoistaan aiheutuvat epäpuhtaudet (esim. tupakansavu, hajusteet, eläin- ja kasviallergeenit) ja ulkoilmasta peräisin olevat saasteet. Tutkimusryhmä muodosti edellä selostetun tutkimuksen ja arvioinnin perusteella yhteenvedon sisäilmaongelman aiheuttajista: 1. Hallitsemattomat ilmavuodot rakenteiden läpi ja niiden myötä esim. hajujen, mikrobien ja mineraalivillakuitujen leviäminen huoneilmaan (valtuustosalin tasakaton ullakolta, ulkoseinien eristetilasta, maanvaraisen alapohjan alta) 2. IV-järjestelmän ns. kiertoilma (nykyään n. 30 % ns. jäteilmasta johdetaan takaisin tuloilmaan, aiemmin määrä oli jopa 70 %) 3. Maanvaraisen alapohjan kosteus (kellarin haju, ns. irrotuskaistan bakteeripitoisuus sekä muovimaton

12 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus VOC-päästöt 4. Vesikaton vuodot ja vuotoriski (jiirit, ullakon tuuletus, aluskatteen puute) 5. Mineraalivillakuidut huoneilmassa (IV-järjestelmästä, alakattojen päällysvillasta, akustiikkalevyistä) 6. IV-järjestelmän muut puutteet (esim. etukammion puute toimistotilojen koneelta sekä suodattimien huono kunto nuoriso- ja saunatilojen IV-koneilla) 7. Kesäajan korkea sisälämpötila (tuloilma lämpenee ullakon IV-kanavissa liikaa) Henkilöstön oireiden perusteella ei voida sanoa mikä em. syistä on ongelmallisin eikä henkilöstön reagointia erilaisiin vasta-aineisiin ei ole tutkittukaan. Syynä voi olla yksi tekijä, kaikki tekijät yhdessä tai sitten kahden tai useamman syyn yhdessä muodostama uusi yhdiste. Tämän vuoksi kaikki sisäilmaan heikentävästi vaikuttavat tekijät on korjattava yhdellä kertaa. Korjauksen tavoitteena on rakennuksen puhdas ja terveellinen sisäilma. Sisäilmaongelman syiden selvittyä laadittiin työselostus hankesuunnitelmaa varten siten, että kaikki em. haittatekijät ja ongelmat poistetaan. Korjaussuunnitelman laatimiseen osallistui koko tutkimusryhmä sekä tekninen johtaja. Rakenteiden osalta kaikki vaihtoehdot ennalleen jättämisestä aina purkamiseen saakka harkittiin jokaisen rakenteen kohdalla erikseen. Pääpiirteissään korjaussuunnitelma on seuraava: 1. Ilmavuotoreitit tukitaan (mm. toimistohuoneiden ikkunoiden karmiliitokset elementtiin, läpivientien tiivistäminen) ja ulkoseinäelementin tuuletusta parannetaan. 2. IV-koneen kiertoilmaa käytetään vain pakollisessa määrin jäätymisen estoon kovilla pakkasilla (tämä on korjattu jo kesäkuussa 2015). 3. Alapohjarakenne kapseloidaan, rakennetaan poistoputket (vrt. Radon-kaivo), irrotuskaista poistetaan ja alapohjan pintamateriaalit vaihdetaan. 4. Vesikatto uusitaan kermikatteeksi ja rakennetaan ulkonevat räystäät. 5. Mineraalivillakuitulähteet poistetaan IV-järjestelmästä sekä rakenteista ja IV-kanavat puhdistetaan. 6. IV-järjestelmää kunnostetaan sekä osa koneista uusitaan ja niihin asennetaan lämmöntalteenottojärjestelmä. 7. Korkeiden sisälämpötilojen oletetaan laskevan kiertoilman poistamisen myötä.

13 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Edellä esitetyt syyt ja niiden korjausesitykset kustannusarvioineen käsiteltiin sisäilmaryhmän neljännessä kokouksessa Tämän jälkeen hankkeen toteuttamista on käyty lävitse kolme kertaa omistajatahojen kanssa. Hankkeen kustannusarvio sisäilmakorjauksiin liittyvien rakennustöiden osalta on n. 1,05 M (ALV 0 %) sisältäen 10 % lisäja muutostyövarauksen. Ilmanvaihtojärjestelmän korjaukset maksavat n Samaan aikaan sisäilmakorjausten kanssa on kannattavaa tehdä muita tarpeellisia sisäpuolisia korjauksia kuten mm. alakattojen uusiminen kellarikerroksessa sekä 2.kerroksessa, muutamien alkuperäisesti sisustettujen toimistohuoneiden pintarakenteiden uusiminen sekä kellarikerroksen nuorisotilojen tilamuutokset. Näiden korjaus- ja muutostöiden kustannusarvio on Näiden lisäksi kustannuksia aiheutuu väistötiloista sekä muutosta, n Kokonaiskustannukset kaikille töille ovat yhteensä 1,4 M. Kustannukset jakautuvat pääosin kiinteistöyhtiön omistusosuuksien suhteessa, mutta mahdolliset toiminnalliset muutokset sisätiloissa ovat suoraan omistajan kustannuksia. KELA:n osuus kustannuksista on n Virastotalon peruskorjausta on tarkasteltava myös omistajien tilantarpeen kannalta nyt ja ainakin lähitulevaisuudessa. KELA:lla säilyy edelleen toimistotilantarve Joroisissa, vaikkei heillä asiakaspalvelua olekaan. Seurakunnan tilat ovat tyhjillään ja heidän puolestaan tilojen remontointi ei ole järkevää. Kunnan toimistotilantarve säilynee lähivuodet ennallaan. Kunnalla ei ole muita korvaavia kiinteistöjä muunnettavaksi virastokäyttöön. Kunta ja seurakunta ovat tehneet esisopimuksen seurakunnan osakkeiden luovuttamisesta kunnalle. Osakkeiden siirto toteutuu, mikäli Joroisten kunnanvaltuusto päättää hyväksyä peruskorjaushankkeen kokonaisuudessaan alla esiteltävine tilamuutoksineen. Kunnan osuus kiinteistöyhtiöstä olisi tämän jälkeen n. 89 %. Tarkasteltaessa kunnan kiinteistöomaisuuttaa kokonaisuutena, havaitaan kiinteistöjen käyttöasteessa sekä tilojen soveltuvuudessa käyttötarkoitukseensa puutteita. Käyttämätön tai vajaakäytössä oleva rakennus aiheuttaa jatkuvia ylläpitokustannuksia. Kiinteistöjen soveltumattomuutta toimintaan ja sitä kautta toimintakustannusten nousua voi aiheuttaa kiinteistön epäedullisen sijainnin lisäksi itse toimitilojen mitoitus tms.

14 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Koulukeskuksen käytössä on tällä hetkellä useita eri rakennuksia. Näistä soveltumattomimpia nykyiseen toimintaansa ovat ns. Peltihalli esiopetuskäytössä sekä ns. Yläkoulun asuntolan kaksi asuntoa IP-toiminnan käytössä. Molemmissa rakennuksissa on tehtävä korjaus- ja muutostöitä mikäli nykyisen käytön halutaan niissä jatkuvan vuotta tai kahta kauempaa. Tekninen toimi yhdessä koulutoimen ja kirjaston kanssa on näiden seikkojen vuoksi tutkinut mahdollisuutta sijoittaa kirjasto virastotalon 1.kerrokseen ja nykyisen kirjaston ottamista koulukäyttöön. Arkkitehti Esko Räntilän laatimista luonnospiirustuksista voidaan havaita tilojen olevan keskenään lähes vastaavan kokoisia ja kirjaston olevan toiminnallisesti mahdollista sijoittaa virastotaloon. Kirjasto sijoittuisi koko 1.kerrokseen lukuun ottamatta KELA:n tiloja. Tämän vuoksi sosiaalitoimen tilat olisi siirrettävä 2.kerrokseen seurakunnan tiloihin. Virastotalon tilat olisivat näiden järjestelyjen jälkeen käytössä täysipainoisesti. Nykyisen kirjaston ottaminen koulukäyttöön poistaisi Peltihallin ja Yläkoulun asuntolan korjaus- ja muutostyötarpeet. Koulukeskuksen tilojen käyttö organisoitaisiin muutostöiden jälkeen uudelleen ikäryhmien tarpeiden näkökulmasta. Kirjaston muutos virastolle maksaisi n. 0,5 M ja kirjaston muutos koulutiloiksi maksaisi n. 0,25 M. Kirjaston muutos koulutiloiksi voitaisiin suorittaa pääosin kunnan omana työnä. Peltihallin säästyvä korjauskustannus olisi n. 0,2 M ja Yläkoulun asuntolan n Peruskorjauksesta tilamuutoksineen on laadittu hankesuunnitelma. Liitteet ohessa: - työselostus hankesuunnitelmaa varten - hankesuunnitelma - kustannusarvio, koko hanke - luonnospiirustus, virastosta kirjastoksi - luonnospiirustus, kirjaston muuttaminen koulutiloiksi Tekn.joht.: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että virastotalon peruskorjaus sekä esitetyt tilamuutokset suoritetaan hankesuunnitelman esittämässä laajuudessa ja sen mukaisesti ja, että viraston sisäilmakorjaukselle varataan 1,4 M :n määräraha ja kirjaston muutokselle virastotaloon :n määräraha v talousarvioon. Lisäksi varataan :n määräraha v investointiohjelmaan entisten kirjaston

15 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus tilojen muuttamiseksi koulukäyttöön. Tekninen lautakunta päättää lisäksi esittää kunnahallitukselle, että virastotalon ja kirjaston hanke aloitetaan marraskuussa 2015 kilpailuttamalla ja valitsemalla hankkeen suunnittelijat. Pauli Räisänen teki esityksen, ettei esitettyjä tilamuutoksia tehdä, vaan pelkästään tarvittavat sisäilmakorjaukset, joiden kustannusarvio on n. 1,2 M. Sabine Taskinen kannatti esitystä. Suoritetussa äänestyksessä teknisen johtajan pohjaehdotuksen puolesta äänesti Jaana Kuivalainen. Pauli Räisäsen esityksen puolesta äänestivät Sabine Taskinen, Pekka Viljakainen, Niilo Kuitunen ja Pauli Räisänen. Näin ollen tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että virastotalon sisäilmakorjauksen osuus suoritetaan hankesuunnitelman mukaisessa laajuudessa, mutta teknisen johtajan esityksen mukaisia tilamuutoksia ei tehdä. Sisäilmakorjaukselle varataan n. 1,2 M määräraha vuoden 2016 talousarvioon. Jaana Kuivalainen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. KH Joroisten kunnanviraston sisäilmaongelmiin liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä on tehty vuosien ajan ja vaihtoehtoja sisäilmaongelmien korjaamiseksi on kartoitettu. Syksyllä 2015 kunnanhallitukselle esiteltiin ensimmäiset luonnokset virastotalon korjaamiseksi. Tuolloin tavoitteena oli, että virastotalon sisäilmaongelmat korjattaisiin, mutta rakennuksen käyttötarkoitus olisi kuitenkin säilynyt ennallaan (VE1). Hankkeen kustannusarvio on 1,4 milj. euroa. Käsittelyn myötä kunnanhallitus antoi viranhaltijoille tehtäväksi laatia myös vaihtoehtoisia esityksiä, jossa kunnan tilakäyttöä pystyttäisiin tehostamaan. Tämän johdosta teknisen toimen ja sivistystoimen yhteistyönä on laadittu suunnitelma jossa nykyisen kunnanviraston alakerrasta sosiaalitoimen toimitilat siirrettäisiin virastotalon toiseen kerrokseen seurakunnan tiloihin. Tilojen luovutuksesta on tehty esisopimus Joroisten kunnan ja Joroisten seurakunnan välillä, joka toteutetaan mikäli valtuuston päätyy ko. vaihtoehtoon. Virastotalon Vapautuviin tiloihin siirrettäisiin puolestaan kirjaston toiminta, jolloin

16 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus kirjaston toimitilat vapautuisivat koulun muuhun käyttöön. Tämä mahdollistaisi muun muassa pienten koulun (peltihalli) opetuksen ja esiopetuksen toimintojen siirtämisen muun koulukeskuksen yhteyteen. Tämä tehostaisi kunnanviraston ja opetustoimen sekä varhaiskasvatuksen tilojen käyttöä (VE2). Hankkeen kokonaiskustannusarvio on yhteensä 2,15 milj. euroa. VE1 ja VE2 esiteltiin kunnanhallitukselle osana talousarviokäsittelyä ja Esittelyn yhteydessä käytiin keskustelua hankkeiden sisällöistä sekä niiden kustannusvaikutuksista. Keskustelun aikana esitettiin, että kunnan tulisi vielä selvittää vaihtoehtoisia toimintatapoja edellä esiteltyjen vaihtoehtojen lisäksi. Tämän johdosta keskushallinnon, sivistystoimen ja teknisen toimen yhteistyönä on tehty alustavaa arviointi kunnanviraston toimintojen siirtämisestä muihin tiloihin. Tässä vaihtoehdossa kunnan toiminnot hajautettaisiin muihin olemassa oleviin toimitiloihin. Ensisijaisena kohteena olisivat vanha virastotalo, energialaitoksen rakennuksen toimistopääty, yhtenäiskoulun tilat, kunnan alavarikon tilat sekä mahdolliset vuokratilat tai vuokraparakit. Hankkeen myötä nykyinen kunnanvirasto jäisi pääosin tyhjilleen ja kiinteistöstä tulisi päästä eroon lähivuosien aikana joko myymällä tai purkamalla (VE3). VE3 osalta ei ole olemassa tarkkoja suunnitelmia esimerkiksi vanhan virastotalon kunnostusten osalta. Suunnittelussa voidaan kuitenkin hyödyntää aikaisemmin laadittua hankesuunnitelmaa, jossa vanha virastotalo olisi peruskorjattu. Suunnitelma ei kuitenkaan ota huomioon mahdollisen virastokäytön tarpeita muun muassa toimistotilojen, arkiston, kokoustilojen ym. suhteen ja olisi tämän vuoksi päivitettävä. Alustavan arvion mukaan vanhan virastotalon peruskorjaaminen ja muuttaminen virastokäyttöön maksaisi noin 0,8 milj. euroa. Lisäksi ainakin energialaitoksen toimistopäätyyn sekä alavarikolle tulisi tehdä jotain muutostöitä. VE3 osalta tulisi myös selvittää perusteellisesti tilaratkaisut muun muassa väestönsuojelutilojen, muiden poikkeusolojen tarvitsemien tilojen, nuorisotoimentilojen ja yhdistysten toimintilojen osalta. Lisäksi neuvottelut kiinteistöosakeyhtiö Kunnantalon muiden omistajien kanssa olisi syytä käydä, ennen päätöksentekoa. Kjoht: Kunnanhallitus päättää merkitä teknisen lautakunnan käsittelyssä olleet VE1 ja VE2 materiaaleineen tiedoksi. Tämän lisäksi kunnanhallitus päättää käynnistää selvityshankkeen VE3 osalta siten, että vaihtoehdon toteuttamismahdollisuudet kartoitetaan ja sen toteuttamiseksi laaditaan suunnitelmat

17 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus kustannusarvioineen ja hankesuunnitelmineen. Selvitykset VE3 osalta tulee valmistua tammikuun 2016 loppuun mennessä, jonka jälkeen hallitus käsittelee kaikkia vaihtoehtoja ja tekee esityksen toimenpiteistä valtuustolle. Sirpa Hytönen esitti, että vaihtoehdot 1 ja 2 merkitään tiedoksi ja selvitystä (VE3) ei tehdä. Jani Kautto kannatti hänen esitystään. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä kunnanjohtajan ehdotusta kannatti 5 jäsentä (Kansanoja, Kotivuori, Lahti, Rautanen, Björn) ja Sirpa Hytösen esitystä 4 jäsentä (Hytönen, Kautto, Jaakkola, Isoniemi). Kunnanjohtajan päätösehdotuksesta tuli kunnanhallituksen päätös.

18 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Kunnanhallitus TONTTIHINNOITTELUPERUSTEET 218/02.04/2015 Kunnanhallitus Valtuusto Joroisten kunnan myynnissä olevien tonttien hinnoittelua on viimeksi muu tet tu Osalla alueista hinnoittelu on kuitenkin tehty jo Voimassaoleva hinnoittelu on tehty korttelikohtaisesti ja hin nat on muutettu entisistä markkamääräisistä euromääräisiksi suo raan kerrointa käyttäen. Hinnoittelun yksinkertaistamiseksi uudessa esityksessä Kirkonkylä se kä Kuvansi on jaettu kolmeen eri hinta-alueeseen. Hinnat on pyöris tet ty täysiin euroihin siten, että osalla kortteleista hinnat nousevat ja osalla hinnat laskevat. Tonttihinnoittelu liitteenä nro 8. Liitteenä olevassa asiakirjassa on esitetty uusi aluehinnoittelu karttoi neen. Punaisella on esitetty nykyinen hinnoittelu. Nykyiset hinnat pois te taan näkyvistä lopullisesta asiakirjasta. Asiakirjan kohdassa 2 on hinnoiteltu Kirkonkylän sekä Kuvansin teol li suus ton tit. Kohdassa 3 annetaan ohjeet muiden myyntiin tulevien tont ti en/alu eiden myynnistä. Asemakaava-alueilta ei myydä lisämaata puistotms. alueilta. Kohdassa 4 on tietoa rakennuspaikan varaamisesta ja kohdassa 5 ra ken ta mis vel voit tees ta. Periaatteena on, että tontteja ei myydä ilman rakentamisvelvoitetta. Ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Kirkonkylän ja Kuvan sin taajaman asemakaava-alueiden kunnan omistamien tonttien myyn ti hin nat vahvistetaan alkaen liitteen mukaisesti ja samal la vahvistetaan liitteessä annetut muut ohjeet rakennuspaikkojen va raa mi ses ta ja rakentamisvelvoitteesta. Kunnanjohtajan lisäys päätösehdotukseen: Jokijärven tontit alue 9 poistetaan myynnistä toistaiseksi. Hyväksyttiin päätösehdotus lisäyksineen.

19 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Kunnanhallitus Valt Tonttihinnoittelu liitteenä nro 1. Hyväksyttiin. KH Joroisten kunnanvaltuusto on vahvistanut tonttihinnoittelun perusteet ko kouk ses saan Hinnoitteluperusteet ovat olleet voimas sa alkaen. Kunnanvaltuusto on muuttanut Jokijärven ja Paron tonttien vuokrahinnoittelua. Joroisten kunnan strategia on päivitetty kevään 2015 aikana ja valtuus to hyväksyi päivitetyn strategian kokouksessaan Strategiassa mainitaan muun muassa, että "5-tien risteysalueen ra ken tu mis ta edistetään kunnan toimesta" ja "edistetään alueen kehit ty mis tä aktiivisen myynnin ja markkinoinnin keinoin". Strategian tavoitteiden toteuttamiseksi ja tapauskohtaisen harkinnan li sää mi sek si tonttihinnoittelun perusteita tulisi väljentää yritystoiminnan tonttien osalta, mutta erityisesti 5-ris teys alu een tonttien osalta. Väljempi hinnoitteluperuste mahdollistaisi kun nal le laajemmat neuvottelumahdollisuudet kunnan alueelle kohdistuviin hank kei siin liittyen, joka todennäköisesti parantaisi yritystoiminnan ra ken ta mi sen edellytyksiä kunnassa. Kjoht.: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että Joroisten kunnan voimaantulleita tonttihinnoittelun perusteita muutetaan siltä osin kuin ne koskettavat yritystoiminnan tontteja Joroisten kirkonkylän ja Kuvansin asemakaava-alueilla, 5-tien risteysalueella (korttelit 400,401,406) sekä lentokentäntien varrella (korttelit ). Näiden osalta hinnoitteluperusteisiin lisätään maininta: Joroisten kirkonkylän ja Kuvansin asemakaava-alueiden, 5-tien risteysalueen sekä lentokentäntien varrella sijaitsevien yritystoiminnan tonttien myynnissä kunnanhallitus voi poiketa tässä ohjeessa vah vis te tuis ta hinnoista, mikäli se on alueiden

20 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Kunnanhallitus kehittämisen kannalta pe rus tel tua. Hyväksyttiin. Liitteet Liite 2 TONTTIHINNOITTELU

21 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Kunnanhallitus POIKKEAMISLUPA, SUHONEN JOUKO JA TARJA 182/10.03/2015 KH (Valmistelija rakennustarkastaja Mikko Luostarinen puh ) Jouko ja Tarja Suhonen hakevat Joroisten kunnalta poik kea mis lupaa omakotitalon ja talousrakennusten rakentamiseksi ran ta osayleis kaa vas sa kiinteistölle Kolmala RN:o 4:19 osoitetulle lo ma-asunnon rakennuspaikalle. Poikkeamista haetaan MRL 41 :n mukaisesta kaavamääräyksestä ja 43 :n mukaisesta toimenpiderajoituksesta. Hakijoiden tar koi tukse na on rakentaa kaavassa osoitetulle loma-asunnon ra ken nus paikal le omakotitalo, rantasauna ja talousrakennus. Hakemuksessa raken nus ten kokonaiskerrosalaksi on esitetty n. 200 k-m 2. Kaavassa loma-asunnon rakennuspaikan rakennusoikeus on enintään 200 k-m2 ja asuinrakennusten rakennuspaikan enintään 300 k-m2. Asuinrakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2. Hakemuksen mukainen rakennuspaikka on lohkomaton ja raken ta ma ton, joten kaavan mukainen pinta-ala voidaan ottaa huo mioon hanketta suunniteltaessa. Asuinrakennuksen sijoittamista koske vaan 40 m vaatimukseen haetaan poikkeamista perusteena alueen maasto ja rakennuspaikan takana kulkevan peltotien läheisyys. Hakijat perustelevat poikkeamista tilakeskuksella v tehdyllä su ku pol ven vaih dok sel la, tarkoituksenaan jäädä vanhan ta lous keskuk sen läheisyyteen asumaan. Naapuria on kuultu poikkeamisen vireille tulosta. Hänellä ei ole hake muk seen huomautettavaa. Hakija on osoittanut oikeutensa ra kennus paik kaan. Rakennustarkastaja puoltaa hakemuksen myöntämistä. Liitteenä rakennustarkastajan lausunto ja kartta rakennuspaikasta. Kjoht: Kunnanhallitus päättää myöntää haetun poikkeamisluvan yleis kaava mää räyk sis tä kiinteistölle Kolmala RN:o 4:19. Kunnanhallitus kat soo, että hanke ei aiheuta MRL 172 :n mukaista haittaa. Hanketta tu kee tilakeskuksen läheisyys ja hakijan esittämät perustelut. Poik kea mi nen rantaetäisyydestä on perusteltu eikä aiheuta haittaa kaa voi tuk sel le tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hakijan tulee ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä saada raken nus val von ta vi ran omai sel ta hankkeelle rakennuslupa.

22 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Kunnanhallitus Poikkeamispäätös on voimassa vuoden antopäivästä lukien. Hyväksyttiin. Liitteet Liite 3 POIKKEAMISLUPAHAKEMUS SUHONEN JOUKO JA TARJA - KARTTA Liite 4 POIKKEAMISLUPAHAKEMUS SUHONEN JOUKO JA TARJA - RAKENNUSTARKASTAJAN LAUSUNTO

23 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Kunnanhallitus TULOVEROPROSENTTI VUODELLE /02.03/2015 KH Kuntalain 111 :n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hy väk sy mi sen yhteydessä päätettävä tuloveroprosentista, kiin teis töve ro pro sen teis ta sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain mukaan kunnan tulee ilmoittaa tulo ve ro pro sen tin suuruus verohallitukselle viimeistään verovuotta edel tä vän vuoden marraskuun 17 päivänä. Kuntatalouden kehitys on viime vuosina ollut hyvin huolestuttavaa, kuntien toimintamenot ovat kasvaneet ja lainanotto on lisääntynyt. Samalla myös kuntien kokonaisveroastetta on nostettu tasaisesti. Myös Joroisten kunnassa veroprosentteja on jouduttu nostamaan toistuvasti viime vuosina. Joroisten tuloveroprosentit vuosi tuloveroprosentti , , , , , , , ,25 Kunnan efektiivinen veroprosentti vuonna 2015 on 14,07 % (maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin). Oheismateriaalina verokertymä. Vuonna 2015 tuloveroprosentit ovat Itä-Suomen kunnissa seuraavia: Mik ke li 20,00, Pieksämäki 21,50, Juva 19,75, Varkaus 20,75. Etelä-Sa von keskimääräinen tuloveroprosentti oli 20,73 ja koko maan 19,85. Kuntatalouden tilaa tulevaisuuteen ennustettaessa on huomioitava valtionosuusjärjestelmään kohdistuvat leikkauspaineet ja jo tehdyt päätökset. Myös Suomen ikärakenne on muuttumassa yhä vanhusvoittoisemmaksi ja erityisesti vanhuspalveluiden kysynnän ennakoidaan kasvavan merkittävästi. Myös talouden pitkittynyt alavire aiheuttaa haastetta kuntataloudelle verotulokertymän kehittymisen näkökulmasta. Myös tulevaisuuden palkkaratkaisut vaikuttavat merkittävästi kuntien talouteen ja kantokykyyn.

24 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Kunnanhallitus Kuntien taloudellisen aseman helpottamiseksi jo useat hallitukset ovat luvanneet kuntien tehtävien karsimista, mutta tähän mennessä vaikutukset ovat olleet kuitenkin päin vastaiset. Velvoitteita on lisätty muun muassa työllistämiseen liittyvissä palveluissa ja sosiaalipalvelulain alaisissa palveluissa. Joroisten kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan uuden strategian. Siinä ta voit teek si on asetettu Itsenäinen Joroisten kunta, joka tavoittelee ta lou den tasapainoa vuoteen 2020 mennessä toteuttamalla yh teis vai ku tuk sel taan noin miljoonan euron talouden tasapainottamistoimet vuo den 2015 tasoon verrattuna. Talouden tasapainottamista tehdään toiminnan kulurakennetta kehit tä mäl lä sekä tulorahoitusta lisäämällä. Talouden ta sa pai not ta misek si tähtäävät toimenpiteet hyväksytään vuosittain talousarvion käsit te lyn yhteydessä osana talousarviota. Strategiassa on asetettu kunnan ja kuntakonsernin taloudelliset tavoitteet: kuntatalouden hoidon vähimmäistavoitteena on, että kumulatiivista ali jää mää ei kerry konsernin tasolla tarkasteltuna alijäämän tulee olla selkeästi al le1000 euroa/asukas kunnan sekä konsernin lainamäärän tulee pienentyä pitkällä ai ka vä lil lä tarkasteltuna. Joroisten kunnanhallitus asetti vuoden 2016 talousarvion laadintaohjeessa tavoitteeksi alustavan talousarvioesityksen valmistumisen siten, että tiedot olisivat käytettävissä ennen veroprosenttien vahvistamista. Raamin osalta tavoitteeksi asetettiin vuoden 2015 talousarviotasossa pysyminen. Kunnanhallitus on käsitellyt talousarvioehdotusta sekä Tämän käsittelyn pohjalta laadittu alustava talousarvio osoittaa vuodelle 2016 noin 0,9-1,0 milj. euroa alijäämää. Merkittävimmät muutokset vuoden 2015 talousarvioon nähden on perusturvan alalla, jossa kasvua vuoden 2015 talousarvioon on noin 1,0 milj. euroa. Perusturvan osalta erityisesti palveluiden ostot erikoissairaanhoidon ja ensihoidon osalta kasvavat merkittävästi. Tämä näkyy jo vuoden 2015 talousarvion toteumassa, joka esimerkiksi erikoissairaanhoidon osalta on ylittymässä noin eurolla ja ensihoidon osalta noin eurolla. Myös terveydenhuollon vastaanottopalveluiden, psykososiaalisen palvelualueen sekä kotiin annettavien palveluiden kustannusten arvioidaan kasvavan. Muiden hallintokuntien osalta talousarvioesitykset ovat vuoden 2015 talousarvion tasolla. Talouden tasapainottamiseksi tehdyt toimet ovat pysäyttäneet

25 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Kunnanhallitus muiden kuin perusturvan palveluiden osalta kustannusten kasvun. Perusturvan lisääntyvät palvelutarpeet sekä palveluiden yksikkökustannusten kasvu ovat kuitenkin syöneet tehokkaasti tu lopoh jan kasvun taloutta tasapainottavat vaikutukset. Edellä mainitun johdosta talouden tasapainottamiseksi on kunnan toimintamenoja karsittava ja kunnan tulopohjaa kasvatettava. Tämän lisäksi myös investointien vaikutuksen käyttötalouteen tulee arvioida siten, että tehdyillä investoinneilla voidaan joko tehostaa palvelutoimintaa tai vaihtoehtoisesti lisätä tuloja. Esimerkiksi Urheilutalon saneeraus tuo käyttökustannuksiin merkittävää säästöä tulevina vuosina. Vuoden 2015 veronmaksun perusteena olevien tulojen perusteella laskettuna 0,25%-yksikön veronkorotuksen vaikutus maksuunpantuun veroon on noin euroa. Kjoht: Kunnanhallitus päättää esittää edelleen kunnanvaltuustolle, että se vahvistaa kunnan vuoden 2016 tuloveroprosentiksi 20,50. Antero Jaakkola esitti, että veroprosentiksi vahvistetaan edelleen 20,25. Sirpa Hytönen kannatti hänen esitystään. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä kunnanjohtajan ehdotusta kannatti 1 jäsen (Lahti) ja Antero Jaakkolan esitystä 8 jäsentä (Jaakkola, Kansanoja, Kotivuori, Hytönen, Rautanen, Kautto, Björn, Isoniemi). Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että se vahvistaa kunnan vuoden 2016 tuloveroprosentiksi 20,25.

26 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Kunnanhallitus KIINTEISTÖVEROPROSENTIT VUODELLE /02.03/2015 KH Kiinteistöverolain 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiin teis tö ve ro pro sen tin suuruuden vuosittain etukäteen samalla kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroa suo ri te taan kiinteistön viimeksi vahvistetun verotusarvon perusteella kiin teis tön sijaintikunnalle. Kiinteistöveron maksuunpanon määrä kasvoi valtakunnallisesti 12,3 %:ia vuoteen 2013 verrattuna. Kiinteistöveron kasvu selittyy verohallinnon suorittamien kiin teis tö jen verotusarvojen tarkastuksilla sekä kuntien kiin teis tö ve ro pro sent tien nostoilla. Vuodelle 2014 rakennusten verotusarvot nou si vat koko maan osalta lähes 10 prosenttia ja maapohjan ve ro tus ar vot yli 8 prosenttia. Kiinteistöveroprosenttien vaihteluväli vuoden 2016 verotuksessa: - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80-1,55 - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,35-0,80 - muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä 0,80-1,55 vaih te lu vä lin rajoissa enintään 1,00 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten ve ro pro sent ti - yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,00 1,35. - voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti on 0,80-3,10. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää mm. maatalous- ja maamies seu raa, työväenyhdistystä, nuoriso- tai urheiluseuraa jne. Ve rohal lin non tehtävänä on tutkia, mitkä yhteisöt ja niiden omistamat kiin teis töt ovat ehdot täyttäviä. Kaikkia yleishyödyllisiä yhteisöjä kohdel laan samalla tavalla. Joroisten kunnassa kiinteistöjen verotusarvot olivat vuonna 2015 seu raa vat: - vakituinen asuinrakennus 101,2 milj - muu kuin vakit. asuinrakennus 15,8 milj - voimalaitosrakennukset 2,2milj - muut rakennukset (yl. prosentti) 24,6 milj - maapohja 18,3 milj. Maksuunpantu kiinteistöveron määrä on vuonna 2015.

27 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Kunnanhallitus Kiinteistöveroprosentit olivat vuonna 2015 seuraavat: Joroinen E-S keskim. Vark. - yleinen 1,05 1,10 1,35 - vak.asuinrak. 0,50 0,53 0,40 - vapaa-ajan as 1,10 1,09 1,25 - voimalaitosten kiinteistöveropros. 1,10 2,85 Kjoht: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että kiinteistöveroprosentit vuodelle 2016 vahvistetaan seuraavasti: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,05 - vakituinen asuinrakennus 0,50 - muut kuin pääasiassa vakituisena asuntona käytettävät ra ken nukset 1,10 - voimalaitosten kiinteistöveropros. 1,60. Hyväksyttiin.

28 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Kunnanhallitus VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET KH Kunnanhallituksen tietoon saatetaan kunnanjohtajan, hallintojohtajan ja maa seu tutoimensihteerin (asuntoasiat) viranhaltijapäätökset edel li sen ko kouk sen jäl kei seltä ajal ta. Kunnanhallitus on päättänyt, että kunnanhallituksen tie doksi ei tarvitse saattaa viranhaltija päätöksiä, jotka koskevat vuo silo mien tai virkavapauksien/työlomien myöntämistä sekä vuosisi don naisten lisien myön tä mis tä. Kjoht: Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi viranhaltijapää tökset ja päät tää, ettei kunnanhallitus käytä kuntalain 51 :n mukais ta otto-oikeuttaan ko. päätöksiin. Hyväksyttin.

29 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Kunnanhallitus ILMOITUSASIAT KH Kunnanhallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusasiat: Varkauden perusturvalautakunta; pidetyn kokouksen pöy tä kir ja. - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky; hallituksen pidetyn ko kouk sen pöytäkirja. - Etelä-Savon pelastuslautakunta; pidetyn kokouksen pöy tä kir ja. - Keski-Savon jätehuolto liikelaitoskuntayhtymä; johtokunnan pidetyn kokouksen pöytäkirja. - Leppävirran kunta; lausuntopyyntö Keski-Savon ym pä ris tö lau takun nan talousarviosta vuodelle Kjoht: Kunnanhallitus päättää merkitä ilmoitusasiat tietoon saatetuiksi. Hyväksyttiin.

30 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnal lisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät: , Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät: HallintolainkäyttöL 5 /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muu tos ta va lit tamal la. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Joroisten kunta, Mutalantie 2, JOROINEN Pykälät: Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Itä-Suomen hallinto-oikeus Puijonkatu 29 A, 2 krs, KUOPIO PL 1744, KUOPIO Kunnallisvalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät: 209. Valitusaika 30 päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Markkinaoikeus PL HELSINKI Pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Kaava-asioiden valitusaika alkaa päätöksen nähtävillä olosta. Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet

31 JOROISTEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 16/ Valitusasiakirjojen toimittaminen Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan allekirjoitettava. Jos valittajan puheval taa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjaan on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitus asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle) nimi, osoite ja postiosoite: Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.