Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Mallu kylillä 2 Loppuraportti

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Mallu kylillä 2 Loppuraportti Mallu kylillä 2 -hanke Marika Wikström-Koikkalainen, Katja Heiskanen, Inkeri Uimonen

2 2 (29) TIIVISTELMÄ Mallu kylillä 2 -hankkeessa tavoitteena oli kehittää edelleen Etelä-Karjalassa kiertävän Mallu-auton toimintaa, vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, lisätä tunnettuutta sekä kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtääviä tapahtumia. Hanke vei eteenpäin Mallu-auton ja liikkuvan yksikön operatiivisen tason käytäntöjä ja toiminnan kokonaisuuden hallintaa sekä vahvisti Eksoten yhdistysyhteistyötä teemapäivätoiminnan kautta. Hankeaikana Mallu-auton koordinointia varten luotiin työryhmärakenne ja kuvattiin ja kehitettiin toiminnan kannalta keskeisimpiä prosesseja sekä laadittiin toimintatapoja ja operatiivisia työskentelyohjeita Mallu-auton henkilökunnalle. Myös sisäiseen ja ulkoiseen viestintään otettiin käyttöön uusia toimintatapoja. Mallin tunnettuutta lisättiin esittelemällä Mallu-auton toimintaa erilaisissa tilaisuuksissa. Lisäksi näkyvyyden edistämiseen panostettiin markkinointikierroksilla, jotka toteutettiin Etelä-Karjalan alueella kesäaikana vuosina 2012 ja Hankkeen aikana järjestettiin kaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäivää yhteistyössä Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomin ja yhdistysten kanssa. Lisäksi teemapäivien järjestämistä varten laadittiin ohje. Mallu-auton toiminnassa on mukana laaja joukko eri alojen ammattilaisia Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin sisältä. Lisäksi toiminnassa tehdään yhteistyötä kuntien, yhdistysten ja yritysten kanssa. Hankeen aikana kehittämisessä tehtiin yhteistyötä myös Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomin, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Hankkeen kokonaisbudjetti oli euroa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus myönsi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta hankkeelle avustusta 100 %. Hanke toteutettiin ajalla

3 3 (29) SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA LIIKKUVAT PALVELUT MALLU-AUTON KEHITTÄMINEN PERUSTIETOA MALLU-AUTOSTA 6 2 TAVOITTEET HANKE JA RAHOITUSOHJELMAN TAVOITTEET HANKKEEN TAVOITTEET 8 3 TOTEUTUKSEN ORGANISOINTI HANKKEEN TOTEUTUSAIKA, RESURSOINTI JA ORGANISAATIO KUSTANNUKSET JA RAHOITUS RAPORTOINTI JA SEURANTA TOTEUTUSOLETUKSET JA RISKIT 10 4 TOIMENPITEET JA TUOTOKSET PALVELUTARJONNAN EDELLEENKEHITTÄMINEN PÄÄTÖKSENTEKO JA VASTUUT TOIMINTAPROSESSIEN KEHITTÄMINEN SISÄINEN VIESTINTÄ ULKOINEN VIESTINTÄ TOIMINTAMALLIN NÄKYVYYDEN EDISTÄMINEN ASIAKASPALAUTTEIDEN KÄSITTELY JA LAADUNHALLINTA TELLU -PILOTTI TYÖVOIMAN PALVELUKESKUKSEN PALVELUT PYÖRILLE TEEMAPÄIVÄT JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖ 22 5 TULOKSET JA VAIKUTUKSET 24 6 YHTEISTYÖKUMPPANIT 27 7 ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI 28 8 POHDINTAA 28

4 4 (29) Liitteet Liite 1 Mallu-auto Sosiaali- ja terveyspalveluja pyörillä (Esite toukokuu 2014) Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Suun terveydenhuollon palveluja Mallu-autossa (Asiakaskirje asumispalveluyksiköihin) Mallu-auton työryhmärakenne Reitin suunnitteluprosessi (Prosessiluonnos) Ulkoinen viestintäprosessi Sisäinen viestintäprosessi Esiselvitys: Tellu -pilotti Tapahtumajuliste Säpinää syksyyn Tapahtumajuliste Hyvinvointihulinat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäivät - Ohjeita järjestäjälle Toimintamallin keskeiset osa-alueet

5 5 (29) 1 Taustaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviä terveys-, perhe- ja sosiaali- sekä vanhustenpalveluja. Eksote on kuntayhtymä, johon kuuluu yhdeksän kuntaa: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Asukkaita alueella on noin Imatra on mukana Eksotessa vain erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta. Eksoten tarjoamiin palveluihin kuuluvat avo- ja suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, laboratorio- ja kuvantamispalvelut, lääkehuolto, kuntoutuskeskus, sairaalapalvelut, perhepalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut ja vammaispalvelut sekä väestön palvelutarpeeseen ja ikärakenteeseen joustavasti mukautuvat vanhustenpalvelut. Piirin alueella kehitetään maakunnallista palveluverkostoa yhtenä kokonaisuutena. Kuntarajat ylittävään kokonaisuuteen nivotaan kiinteät palvelut, liikkuvat palvelut sekä sähköiset palvelut toisiaan täydentävästi. 1.1 Liikkuvat palvelut Mallu-auton kehittäminen Eksoten yhtenä strategisena tavoitteena on ollut liikkuvien ja kotiin annettujen palvelujen kehittäminen. Yksi kehitetty liikkuvien palvelujen muoto on liikkuva sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö Mallu-auto. Mallu-auto toimii kahdeksan kunnan alueella Etelä-Karjalassa (Kuva 1). Kuva 1 Mallu-auton toiminta-alue

6 6 (29) Liikkuvan yksikön toiminnasta tehtiin vuonna 2011 Maaseuturahaston rahoittamana Mallu kylillä -esiselvitys, jonka avulla saatiin tietoa liikkuvien palvelujen toimivuudesta ja siitä, kuinka palveluja voidaan kehittää edelleen. Selvityksen tulokset antoivat kokemuspohjaista tietoa palveluverkoston ja uusien toimintamallien suunnittelun tueksi. Selvityksen aikana todettiin, että Malluauton palvelutarjonnan, reitin ja toimintaan liittyvien mahdollisten oheispalvelujen koordinointia olisi tehostettava, jotta palveluja saataisiin tarjottua tehokkaammin maakunnallisesti. Toimintaan liittyvän viestinnän kehittämistarpeet nousivat myös esille. Eri puolilla Etelä-Karjalaan asuville kuntalaisille suunnattujen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen teemapäivien koordinoinnin kehittäminen todettiin lisäksi tarpeelliseksi. Kehittämistyötä jatkettiin esiselvityksen jälkeen Maaseuturahaston rahoittamassa Mallu kylillä 2 -hankkeessa, jonka toteutuksesta ja tuloksista tässä loppuraportissa kerrotaan. 1.2 Perustietoa Mallu-autosta Mallu-auto on Eksoten liikkuva vastaanotto, jossa tarjotaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja eri puolilla Etelä-Karjalaa. Mallu-auton toimintamalli on alkanut vakiintua ja auto on yksi Eksoten sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava yksikkö terveys- ja hyvinvointiasemien rinnalla. (Liite 1) Mallu-auto aloitti toimintansa marraskuussa 2010 kausi-influenssarokotusten antamiseen keskittyneellä kierroksella. Vuoden 2011 alusta lähtien Mallu-auto on kiertänyt eri puolilla Etelä-Karjalaa tuoden Eksoten palveluja, alkuvaiheessa pääasiassa sairaanhoitajan palveluja, lähemmäs asiakkaita. Toiminnan alkuvaiheessa liikkuvana yksikkönä toimi vuokrattu matkailuauto, joka varusteltiin sairaanhoitajan välineistöllä. Kesäkuussa 2013 matkailuauton korvasi vastaanotoksi suunniteltu ajoneuvo, johon on integroitu sairaanhoitajan vastaanottotila ja suun terveydenhuollon välineistö. Uuden yksikön suunnitteluun osallistui Eksoten ammattilaisia eri aloilta. Uusi ajoneuvo mahdollistaa palvelutarjonnan laajentamisen, joka osaltaan lisää tarvetta toiminnan tehokkaalle koordinoinnille. Teknisiä tietoja Mallu-auto on Mercedez Benz Sprinter 4X4 -merkkinen pakettiauto, jonka kuljettaminen vaatii kuorma-auton ajokortin. Autossa käyttöön otetut uudet ratkaisut toivat parannusta aiemmin haasteina olleisiin tietoliikenneyhteysongelmiin ja vastaanottotilan viileyteen talviolosuhteissa. Mallu-autossa käytetään tietoliikenneyhteyttä varten monikanavareititintä. Monikanavareititimen tarkoituksena on luoda tietoturvallinen ja saumaton tietoliikenneyhteys. Reititin voi muodostaa parhaimmillaan kolme yhtäaikaista tietoliikenneyhteyttä (kaksi 3G-datayhteyttä sekä Wlan-yhteys). Autossa on käytettävissä potilas- ja laboratoriotietojärjestelmät. Palveluita käytetään sovellusvirtualisoinnin kautta, jolloin saadaan ajettua muun muassa potilastietojärjestelmää kevyemmin hitaiden (3G) verkkoyhteyksien kautta.

7 7 (29) Henkilöstö Mallu-autolla on oma kuljettaja. Hankkeen alussa Mallu-autoa ajoi yksi kokopäiväinen kuljettaja. Vuoden 2014 alussa, kun vastaanottopäiviä pidennettiin, mukaan tuli lisäksi puolipäiväinen kuljettaja. Sairaanhoitajia Mallu-autossa on työskennellyt keskimäärin seitsemän. He ovat eri terveys-/hyvinvointiasemilta Eksoten alueelta. Sairaanhoitajat tekevät pääsääntöisesti puolikkaan tai koko päivän Mallu-autossa ja lopun ajasta työskentelevät terveys-/hyvinvointiasemalla. Tavoitteena on, että sairaanhoitajat pitäisivät vastaanottoa oman alueensa pysähdyspaikoilla. Mallu-auton palveluohjaajan vastaanotolla on työskennellyt yksi palveluohjaaja kerrallaan. Tarkoituksena on, että myös palveluohjaajat tulevat pysähdyspaikkojen lähialueelta. Suun terveydenhuollon palveluissa on työskennellyt kaksi suuhygienistiä. Syksystä 2013 alkaen on panostettu ikäihmisten ennaltaehkäisevään suun terveydenhuoltoon RISTO-hankkeen myötä. RISTO-hankkeen ajan ennaltaehkäisevää työtä tekevät hankkeeseen kuuluvat suuhygienistit. Ennen hanketta henkilöstö tuli sen kunnan alueelta, missä Mallu-auton vastaanotto pidettiin. Muut sidosryhmät Mallu-auton kaltaisen liikkuvan palveluyksikön, joka tarjoaa poikkihallinnollisia sote-palveluja, toiminnassa on mukana laaja toimijaryhmä. Hankeaikana Malluauton ajanvarauskirjan luomisesta vastasi Medi-IT Oy ja tietoliikenneasioista Saimaan Talous ja Tieto Oy. Mallu-auton päivittäisestä siivouksesta vastasi Saimaan Tukipalvelut Oy. Eksoten sisäisesti tehtiin yhteistyötä muun muassa logistiikan ja laboratoriokeskuksen kanssa näytteiden kuljettamiseen liittyen. Mallu-auton pysähdyspaikkojen järjestämisessä on tehty yhteistyötä alueen kyläyhdistysten ja muiden yhdistysten, kuntien sekä yksityisten yritysten kanssa sekä Eksoten teknisen osaston kanssa. Mallu-auto on pysähtynyt muun muassa vanhojen kyläkoulujen, nuorisoseurantalon, kuntien kirjastojen tai kyläkauppojen ja -apteekin pihoilla. Pysähdyspaikkojen tiloja on saatu käyttää maksuttomasi tai pientä korvausta vastaan asiakkaiden lämpiminä odotustiloina ja Mallu-auto on saanut tarvitsemansa sähkön syötön kiinteistön alueelta. 2 Tavoitteet 2.1 Hanke ja rahoitusohjelman tavoitteet Liikkuvat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen puitteissa tehtävä verkottuminen ja yhteistyö lisäävät omalta osaltaan maaseudun vetovoimaisuutta asuinympäristönä ja vaikuttavat kylien ja hajaasutusalueiden säilymiseen vireinä ja toimivina. Maakunnalle ominaiset pitkät välimatkat ja paikoin heikot julkiset kulkuyhteydet ovat omiaan vaikeuttamaan tai ainakin hidastamaan kiinteisiin toimipaikkoihin tulemista ja siten palvelujen piiriin pääsemistä ja autetuksi tulemista. Uudenlaisilla toimenpiteillä pyritään estämään eri alueiden välisten erojen kasvamista.

8 8 (29) Maaseudun vetovoimaisuuteen ja vireyteen liittyy olennaisena osana myös työllisyys. Maakunnassa tehdään työttömien aktivoinnin, työllistymisen ja kuntoutumisen puolesta moniammatillista työtä. Maakunnan moniulotteinen aluerakenne (selkeitä keskuksia ja syrjäistä maaseutua) asettaa omat haasteensa aktivoinnille ja työllistämiselle. Hankkeessa toteutettu Tellu -pilotti testasi liikkuvien yksikön hyödyntämistä Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen tarjoamiin palveluihin. Eksoten liikkuvien palvelujen Mallu-auto ja teemapäivä-konsepti lisäävät asiakaslähtöisesti alueiden välistä tasa-arvoa ja peruspalvelujen saatavuutta viemällä sosiaali- ja terveyspalveluja haja-asutusalueille sekä alueille, joista on huonot liikenneyhteydet sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteisiin toimipisteisiin. Toimintamalli edesauttaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä eri puolilla Etelä- Karjalaa ja parantaa osaltaan alueiden elämänlaatua. Kehitetyn liikkuvien palvelujen toimintamallin esittely ja markkinointi lisäävät eri toimijoiden tietoutta liikkuvien palvelujen mahdollisuuksista. Tietoisuuden lisääntyminen voi luoda pohjaa uusien liikkuvien toimintojen kehittämiselle ja jopa yritysideoille, jotka tukevat osaltaan maaseudun elinkeinoelämän monipuolistumista. 2.2 Hankkeen tavoitteet Mallu kylillä 2 -hankkeen päätavoitteena oli kehittää edelleen liikkuvia palveluja, jotka osaltaan mahdollistavat sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoamisen Etelä- Karjalan asukkaille tasa-arvoisesti asuinpaikasta riippumatta. Asiakaslähtöisyys on olennaista kehittämistyössä. Lisäksi on tärkeää huomioida yhteistyö eri sektoreiden toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää edelleen Etelä-Karjalassa kiertävän Mallu-auton toimintaa luoda toimiva malli Mallu-auton kaltaisen liikkuvan yksikön toiminnan (muun muassa palvelutarjonta, reitti, toimintaan liittyvät mahdolliset oheispalvelut) ja liikkuvien palvelujen teemapäivien koordinointiin, jotta toiminta olisi tehokkaasti ohjattua myös palvelutarjonnan lisääntyessä täydentää Tellu -pilottijakson avulla nykyistä käsitystä siitä, millaisia palveluja maakuntaan tarvitaan ja miten työvoiman palvelukeskuksen toimintamallia voitaisiin edelleen kehittää jalkautuvien, liikkeelle lähtevien, palvelujen osalta tehostaa sisäistä ja ulkoista viestintää lisätä toiminnan tunnettuutta markkinointitoimenpiteillä kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtääviä tapahtumia, jotka on suunnattu erityisesti haja-asutusalueiden asukkaille vahvistaa yhteistyötä kyläyhdistysten, kolmannen sektorin, kuntien, julkisen sektorin ja yksityissektorin toimijoiden kanssa luoda systemaattinen tapa kerätä ja käsitellä Mallu-auton toimintaan ja liikkuvien palvelujen teemapäiviin liittyvää asiakaspalautetta ja kehittämisehdotuksia.

9 9 (29) Mallu-auton toimintaan osallistuu toimijoita alueellisesti sekä toiminnallisesti eri tahoilta Eksoten organisaatiosta ja toimintaa on siksi tarpeen koordinoida. Lisäksi yhteistyö ulkoisten sidosryhmien kanssa on olennaista toiminnan asiakaslähtöisen kehittämisen kannalta. Koordinoinnin mallissa pyritään joustavaan vuorovaikutukseen erilaisten toimijoiden kanssa. Hankkeen myötä tavoitellaan Mallu-auton asiakasmäärien kasvua ja Mallu-auton sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien tapahtumien osalta nykyistä laajempaa ja aktiivisempaa yhteistyöverkostoa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Mallu-auton toimintaa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäiviä markkinoidaan eri tavoin kylien ja haja-asutusalueiden lisäksi keskeisillä paikoilla kunnissa toiminnan tunnettuuden lisäämiseksi ja verkostoitumisen tehostamiseksi. 3 Toteutuksen organisointi 3.1 Hankkeen toteutusaika, resursointi ja organisaatio Hanke toteutettiin ajalla Kehittämistyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä Mallu-auton moniammatillisen kehittämistyöryhmän kanssa. Hankkeessa työskenteli määräaikaisesti 1 kokopäiväinen ja 1 osa-aikainen koordinaattori 1 osa-aikainen koordinaattori/avoterveydenhuolto 1 osa-aikainen Tellu -pilotin koordinaattori 1 osa-aikainen projektisihteeri 2 projektityöntekijää, kesämarkkinointi projektityöntekijää, kesämarkkinointi Koordinointi- ja kehittämistyö sekä teematapahtumien järjestäminen ja markkinointi eivät ole lakisääteistä toimintaa. Hankkeen kustannukset eivät siis kohdistuneet lakisääteiseen toimintaan. 3.2 Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti oli euroa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus myönsi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta hankkeelle avustusta 100 %. Toimintalinja Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Toimenpide Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut

10 10 (29) 3.3 Raportointi ja seuranta Hankkeen etenemisestä raportoitiin rahoittajalle maksatushakemusten yhteydessä. Lisäksi vuosittain täytettiin seurantalomake. Loppuraportti kokoaa hankeaikana tehdyn työn ja tulokset. Käytännön kehittämistoimia on käyty säännöllisesti läpi Mallu-auton kehittämistyöryhmässä. Lisäksi Eksoten kehitysjohtajalle on raportoitu hankkeen etenemisestä säännöllisesti neljän kuukauden välein sekä tarpeen mukaisesti. 3.4 Toteutusoletukset ja riskit Oletuksena on, että hankkeen kehittämistyötä hyödynnetään perustoiminnassa ja linjaorganisaatio sitoutuu kehittämistyöhön ja sen jalkauttamiseen. Riskinä on, että hankkeessa tehtyä kehittämistyötä ei pystytä siirtämään tehokkaasti perustoimintaan. Riskiä minimoitiin siten, että linjaorganisaation edustajat olivat mukana kehittämistyössä ja hankkeen päättyessä vastuut olivat selkeästi määritelty ja vastuuhenkilöt ovat sitoutuneita kehitetyn toimintamallin käyttöönottoon ja sen edelleen kehittämiseen. 4 Toimenpiteet ja tuotokset Mallu-auton toimintaan liittyy useita eri toimijoita ja sidosryhmiä. Liikkuvan palvelun luonne joustavana ja muuntautumiskykyisenä palveluratkaisuna asettaa vaatimuksia toiminnan tehokkaalle organisoinnille. Koordinointi mahdollistaa kokonaisuuden hallinnan. Tässä kappaleessa on kuvattu työtä, jota on tehty liikkuvan yksikön toiminnan kehittämiseksi. Osaa hankkeen aikana testatuista toimintatavoista hyödynnetään sellaisinaan perustyössä, osaa kehitetään edelleen tarpeiden mukaisesti. Kehittämistä tehdään jatkossakin käytännönläheisesti ja joustavasti. 4.1 Palvelutarjonnan edelleenkehittäminen Hankkeen käynnistyessä Mallu-autona toimi vuokralla ollut matkailuauto. Kesäkuussa 2013 otettiin käyttöön uusi liikkuva yksikkö, joka korvasi aiemmin käytössä olleen matkailuauton. Uuden ajoneuvon myötä Eksote pystyi laajentamaan liikkuvien palvelujen palvelutarjontaa (Kuva 2). Uudessa ajoneuvossa tarjotaan edelleen sairaanhoitajan palveluja sekä vuosittaisia rokotuskampanjoita. Palveluvalikoimaa täydentävät suun terveydenhuollon palvelut sekä palveluohjaus, joka on palannut Mallu-auton palveluvalikkoon kahden vuoden tauon jälkeen. Palveluohjausta toteutettiin aiemmin vuonna 2011 ikäihmisille kohdistettuna, nyt painopisteenä ovat sosiaalipalvelut. Hankkeen aikana on selvitetty myös muiden palvelujen toteuttamismahdollisuuksia liikkuvassa yksikössä.

11 11 (29) Rokotuskierros kausi-influenssarokotukset Jo vuodesta 2010 lähtien on toteutettu vuosittainen rokotuskierros, jonka aikana satoja kansalaisia rokotetaan Mallu-autossa kausi-influenssaa vastaan. Rokotuskierros toteutetaan marraskuussa ja sen kesto on kasvanut kahdesta viikosta kolmeen viikkoon. Rokotuskierrokselle suunnitellaan oma reittiaikataulu. Mallu-autossa toteutettavan rokotuskampanjan avulla pyritään saamaan rokotuskattavuutta paremmaksi. Mallu-auto menee sinne, missä ihmiset liikkuvat, ja näin kynnys tulla rokotukseen madaltuu. Sairaanhoitajan vastaanotto Hankkeen aikana sairaanhoitajan palveluja on monipuolistettu ammattilaisilta ja asiakkailta saadun palautteen perusteella (Kuva 2). Mallu-auton palveluvalikoimaan ovat alusta lähtien sisältyneet muun muassa seuraavat palvelut: pitkäaikaissairauksien seuranta, injektiot ja rokotukset, pika-crp, verensokerin mittaus, tikkien poisto, korvahuuhtelu ja pienet haavahoidot. Vuoden 2013 alussa Mallu-auton palveluvalikoimaan lisättiin pika-inr-tutkimus, joka on noussut yhdeksi yleisimmistä käyntisyistä. Asiakkaat tulevat Mallu-auton sairaanhoitajan vastaanotolle pääasiassa ajanvarauksella. Ajan voi varata soittamalla terveys- tai hyvinvointiaseman ajanvarausnumeroon. Lisäksi -sivujen kautta jokainen kansalainen voi itse tehdä ajanvarauksen sähköisesti pankkitunnusten tai mobiilivarmenteen avulla. Kuva 2 Mallu-auton palvelut vuosina Suun terveydenhuollon palvelut Suun terveydenhuollon palvelut tulivat Mallu-auton palveluvalikoimaan uuden auton valmistumisen myötä kesäkuussa Uudessa autossa on suun terveydenhuollon välineistö, muun muassa asiakastuoli, imulaite ja hoitokone.

12 12 (29) Uuden auton valmistuttua järjestettiin ensimmäiset suun terveydenhuollon asiakasvastaanotot ikäihmisten asumispalveluyksiköissä, joista on matkaa kiinteisiin suun terveydenhuollon yksiköihin. Yksiköihin lähetettiin asiakaskirje, jossa kerrottiin uudesta suuhygienistipalvelusta Mallu-autossa (Liite 2). Syksystä 2013 lähtien Mallu-autossa tarjottavat suun terveydenhuollon palvelut on toteutettu RISTO-hankkeen toimesta. RISTO-hanke on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke, jossa panostetaan ikäihmisten hyvään ravitsemukseen ja suun terveyteen. RISTO-hankkeen kaksi suuhygienistiä ovat kiertäneet Mallu-autolla kahtena päivänä viikossa ikäihmisten asumispalveluyksiköitä tarjoamassa suuhygienistipalveluja yli 65-vuotiaille. Maaliskuussa 2014 toimintaa laajennettiin niin, että myös kotona asuvat yli 65- vuotiaat pystyvät varaamaan ajan Mallu-autolle hoidon tarpeen arvioon. Ajanvaraus suun terveydenhuollon palveluihin tehdään suun terveydenhuollon keskitetyn ajanvarauksen kautta. Suun terveydenhuolto linjaa RISTO-hankkeen päättyessä uuden toimintamallinsa ja palvelun kohderyhmät syksyksi Laboratoriopalvelut Elokuussa 2013 sairaanhoitajan vastaanotolla alettiin ottaa perusverinäytteitä. Sairaanhoitajia koulutettiin tarvittaessa näytteenottoon. Etelä-Karjalan keskussairaalan laboratorio laati rajoitetun listan Mallu-autossa otettavista näytteistä. Keskeisimpinä kriteereinä otettaville näytteille oli, että niiden tulee säilyä huoneenlämmössä sentrifugoimatta koko päivän siihen saakka, kunnes Mallu-auto palaa iltapäivällä reitiltään takaisin Lappeenrantaan ja kuljettaja toimittaa näytteet keskussairaalan laboratorioon. Aamulla otettavia paastonäytteitä ei hankkeen aikana ollut palveluvalikoimassa, koska Mallu-auton reitillä vain osassa paikoista ollaan aamusta. Tarpeen mukaan näytelistaa on aamukohteissa mahdollista laajentaa paastonäytteisiin. Sairaanhoitajan laboratoriopalveluihin Mallu-autoon annetaan ajat laboratorion yhteisestä ajanvarausnumerosta. Palveluohjaus - sosiaalipalvelut Palveluohjaajan neuvontapalvelut tulivat uudestaan palveluvalikoimaan vuoden 2014 alusta. Tällä kertaa palveluohjaajan neuvontapalvelut keskittyivät lähinnä sosiaalipalveluihin ja -etuuksiin ja vastaanottoa pidettiin yhdellä pysähdyspaikalla. Palveluohjaajan vastaanotto toimii ilman ajanvarausta. Muut palvelut, joita Mallu-autossa voitaisiin tarjota Uuden Mallu-auton tilojen sopivuutta myös muihin kuin edellä mainittuihin palveluihin on hankkeen aikana arvioitu. Ekg:n ottamisen mahdollisuus on testattu ja sen ottaminen Mallu-autossa on mahdollista. Lisäksi jalkahoitaja ja hygieniahoitaja ovat arvioineet, että jalkahoitaja voisi työskennellä Malluautossa. Lähilääkärivastaanottoa ollaan vuoden 2014 aikana kehittämässä ja testaamassa Mallu-autossa Hyvinvointiasema-hankkeen puitteissa. Hyvinvointiasema-hanke on Sitran rahoittama hanke, jossa kehitetään uudenlaista hyvinvointiasemakonseptia. Tarkoituksena olisi, että jatkossa Mallu-auton palveluvalikoimaan kuuluisivat myös lähilääkäripalvelut. Lähilääkärivastaanotolla asiakkaan ja lääkärin välillä on ääni-kuva-yhteys ja sairaanhoitaja käyttää Mallu-autossa

13 13 (29) etätutkimuslaitteita (stetoskooppi, otoskooppi, tutkimuskamera), jotka välittävät tietoja (sydän- ja keuhkoäänet, kuva tärykalvosta tai ihottumasta/ haavasta/luomesta) lääkärin näytölle ja kuulokkeisiin, jolloin lääkäri voi tehdä diagnooseja ja antaa hoito-ohjeita. Palvelutarjonnan jakautuminen hankkeen aikana Mallu-auton toiminta-aika hankkeen aikana oli maanantai-perjantai klo 8-18 päivästä riippuen. Kolmena päivänä viikossa Mallu-autossa tarjottiin sairaanhoitajan vastaanotto- ja laboratoriopalveluja. Suuhygienistit tarjosivat palvelujaan kahtena päivänä viikossa. Palveluohjausta oli kaksi kertaa kuukaudessa muutaman tunnin kerrallaan. Suurin osuus palvelutoiminnasta oli sairaanhoitajan palveluilla (Kuva 3). Mallu-auton palvelut 1-5/2014 Suun terveydenhuollon palvelut Palveluohjaajan neuvontapalvelut Sairaanhoitajan vastaanotto (sis.laboratoriopalvelut) 32 % 64 % 4 % Kuva 3 Mallu-auton eri palveluiden osuus toiminnasta 4.2 Päätöksenteko ja vastuut Mallu-auton työryhmärakenteeseen (Liite 3) on kuvattu keskeiset tahot Malluauton toiminnan järjestämisessä. Keskeisenä päätöksentekoelimenä on koko hankkeen ajan toiminut kehittämistyöryhmä, joka on kokoontunut 4-5 kertaa vuodessa. Kehittämistyöryhmän kokoonpano on vaihdellut ja toimintaa on kehitetty edelleen palvelutarjonnan monipuolistuessa. Hankkeen aikana uudistetussa työryhmärakenteessa jokaiselle Mallu-autossa toimivalle palveluntarjoajalle nimettiin vastuuhenkilö, joka edustaa palvelualaansa kehittämistyöryhmässä. Kehittämistyöryhmään kuuluu lisäksi kuljettaja sekä koordinointitehtävistä vastaava henkilö. Jäseninä on henkilöitä, joilla on kustannuspaikkavastuu ja yhteys palvelurakenteen kehittämiseen. Kehittämistyöryhmä kokoontuu 4 kertaa vuodessa: maaliskuu, kesäkuu, syyskuu, marraskuu. Kehittämistyöryhmä tekee keskeisimmät päätökset palveluihin ja reittiin liittyen ja linjaa Mallu-auton kehittämissuuntaa. Päätöksiä ohjaa Eksoten strategia. Kehittämistyöryhmän yksi tärkeä tehtävä on vahvistaa Mallu-auton reittiaikataulut.

14 14 (29) Hankkeen aikana muodostui seuraava vuosikello: Maaliskuun kokous: Kesäreitin ja -toiminnan vahvistaminen Kesäkuun kokous: Syysreitin vahvistaminen Syyskuun kokous: Rokotuskierroksen vahvistaminen Marraskuun kokous: Kevätreitin vahvistaminen Tehtävät ja vastuut Hankkeen aikana kehittyi tehtävä- ja vastuunjako, joka esitellään seuraavaksi. Mallu-auton kehittämistyöryhmän tehtävät: Sopii Mallu-auton resurssien käytöstä Hyväksyy palveluvalikoiman; esityksiä palveluntarjoajien työryhmistä Hyväksyy työryhmissä valmistellun kokoreittiaikataulun Ohjaa Mallu-auton kehittämistä Palveluntarjoajien työryhmien/vastuuhenkilöiden tehtävät: Vastuuhenkilö vastaa työryhmän kokoamisesta tai jo olemassa olevan työryhmän hyödyntämisestä asioiden käsittelyssä Vastaa oman palvelunsa tuottamisesta ja kehittämisestä Mallu-autossa Hoitaa oman palvelun ilmoittelun/tiedottamisen Valitsee ja suunnittelee omat palvelukohteet ja -reitit Tekee esityksiä kehittämistyöryhmään uusista palveluista, kehittämistarpeista ym. Käsittelee omaan toimintaansa liittyvät asiakaspalautteet Järjestää hoitohenkilöstön oman palvelunsa vastaanotoille Kuljettajan tehtävät: Ajaa Mallu-autoa Huolehtii auton käyttöön liittyvät asiat: tankkaus, pesu, kunnossapito, huolto, autotalli Avustaa asiakkaita pysähdyspaikoilla, on radiopuhelinyhteyden päässä hoitajaan (turvallisuus) Sopii käytännön asioita pysähtymisiin liittyen: auton sähkön saanti, kiinteistön avaimet sekä täydentää tarvittaessa pysähdyspaikkojen käyttösopimuksia Huolehtii uusien pysähdyspaikkojen tietoliikenneyhteyksien testaamisesta Tutustuu uusien pysähdyspaikkojen tiloihin Huolehtii ilmoitusten toimittamisesta pysähdyspaikoille/lähialueelle Antaa Eksoten sähköisten palvelujen ohjausta ja opastusta pysähdyspaikoilla Koordinaatiotehtävistä vastaavan henkilön tehtävät: Toimii kokonaisuuden yhteyshenkilönä ja tiedon jakajana eri toimijoiden/palvelujen välillä Toimii tiedon kokoajana (kokonaisuus, ei yksittäinen palvelu) ja ohjaa tarvittaessa kysymyksiä eteenpäin oikealle vastuutaholle

15 15 (29) Koostaa palveluntuottajien antamien tietojen pohjalta kokoreittiaikataulun, jonka kehittämistyöryhmä käsittelee ja vahvistaa Kartoittaa uusia pysähdyspaikkoja yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa 4.3 Toimintaprosessien kehittäminen Hankkeen aikana on kehitetty toimintaprosesseja ja -tapoja tukemaan Malluauton operatiivisen toiminnan tehokasta toteuttamista. Palvelun tuottaminen liikkuvana edellyttää muassa reittisuunnittelua sekä monipuolista viestintää. Reitin suunnittelu Mallu-auton reitin suunnittelu on monitahoinen prosessi ja siihen osallistuu paljon eri osapuolia. Reitin suunnitteluprosessi (Liite 4) kuvattiin hankkeen aikana prosessiohjelman avulla, jotta reitin suunnittelu alusta loppuun etenisi mahdollisimman sujuvasti ja hallitusti. Prosessissa kuvataan eri toimijoiden tehtävät ja tehtävien järjestys. Prosessikuvausta voi jatkossakin hyödyntää suunnitteluprosessin kehittämisessä. Reitin suunnitteluprosessin aikana on tarkasteltu pysähdyspaikkojen käyntitilastoja ja huomioitu Mallu-auton henkilöstön havainnot palvelutarpeesta eri pysähdyspaikoilla. Reittiaikataulua suunniteltaessa on pyritty mahdollisuuksien mukaan huomiomaan paikallinen toiminta muun muassa kerhojen kokoontumisajat ja liikenneyhteydet esimerkiksi taksikuljetukset kyläkeskuksiin. Reittiä on muutettu ja voidaan muuttaa joustavasti. Mikäli esimerkiksi jollakin pysähdyspaikalla ei ole ennakkoarvioista huolimatta kysyntää, on kohde korvattu toisella. Mallu-autossa tarjottavien palveluiden sekä pysähdyspaikkojen valinnassa huomioidaan asiakaslähtöisyys ja Eksoten palveluverkko kokonaisuudessaan. Liikkuvilla palveluilla on oma roolinsa Eksoten kehittyvässä palveluverkostossa kiinteiden toimipisteiden rinnalla. Pysähdyspaikkojen sopimukset Mallu-autolla on useita eri pysähdyspaikkoja, joiden kanssa on sovittu pysähtymisestä. Hankkeessa laadittiin pysähdyspaikkojen käyttö- ja vuokrasopimuspohjat, joita voi käyttää pysähdyksistä sopimisessa. Sopimuksiin kuvataan pysähdyspaikan oheistilat, joten niitä voi myös hyödyntää, kun tarvitaan tarkempia tietoja oheistiloista esimerkiksi järjestettäessä oheistoimintaa Mallu-auton pysähdyksen aikana. Sopimuksiin kirjataan myös tarkempia lisätietoja, kuten esimerkiksi onko Mallu-auton kuljettajalle luovutettu kiinteistön avaimet. Tilanteissa, joissa kiinteistössä ei ole muuta toimintaa, kuljettaja avaa asiakkaille ovet, jotta he pääsevät sisätiloihin odottamaan vastaanottovuoroaan. Ulkoinen ja sisäinen viestintä Liikkuvaan palveluun liittyvä ulkoinen että sisäinen viestintä on haastavaa ja monitahoista. Viestinnässä on käytössä useita eri viestintäkanavia. Ulkoinen viestintäprosessi (Liite 5) on kuvattu hahmottamaan ulkoisen viestinnän kokonaisuutta ja selkeyttämään vastuita ja tukemaan tehtävänjakoa. Sisäisen viestinnän tärkeäksi työkaluksi ja viestintäkanavaksi saatiin hankkeen aikana Eksotessa käyttöön otettu uusi intranet, Eksonet. Sisäisen viestinnän

16 16 (29) prosessikuvaukseen (Liite 6) on kuvattu Eksonetin rooli ja mahdollisuudet sisäisessä viestinnässä. Viestinnän on tavoitettava laajasti kansalaisia ja ammattilaisia ja siksi viestintätoimien on oltava hallittuja ja systemaattisesti toteutettuja. Välitettävän tiedon on oltava luotettavaa ja ajantasaista. Sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä kerrotaan tarkemmin kappaleissa 4.4 ja 4.5. Avoterveydenhuollon työtapojen ja perehdytyksen yhdenmukaistaminen Mallu-autossa työskentely vaatii hoitajalta monipuolista osaamista. Hoitajalta vaaditaan muun muassa lääke- ja rokotusluvat, Marevan-määräyskoulutus, osaamista ja kouluttautumista verinäytteiden otossa, Eksoten avoterveydenhuollon käytäntöjen tuntemusta ja lisäksi hänen on osattava sujuvasti käyttää potilastietojärjestelmää (Effica), laboratoriotietojärjestelmää (WebLab) ja etäyhteyksiin liittyviä ohjelmia. Työ Mallu-autossa vaatii monipuolisen osaamisen lisäksi välillä luovuutta toteutuksessa ja joustavuutta käytännöissä. Kiinteiden vastaanottopisteiden ohjeistukset eivät kaikki sovellu suoraan Malluauton liikkuvaan toimintamalliin. Siksi Mallu-auton henkilökunnalle on laadittu liikkuvaan toimintamalliin muokattuja operatiivisia työskentelyohjeita. Ohjeita on laadittu yhteistyössä eri henkilöstön edustajien (laboratorio, asiantuntijasairaanhoitajat, lääkärit) kanssa. Mallu kylillä 2 -hankkeen aikana laaditut ohjeet löytyvät Eksoten Intranetissa (Eksonet) sijaitsevasta Mallu-auton työtilasta sekä tulosteina Mallu-autosta. Ohjeistuksella on haluttu yhdenmukaistaa Mallu-autossa työskentelevien hoitajien käytäntöjä Eksoten alueella ja varmistaa laatu Mallu-autossa tehtäville sairaanhoitajan toimille. Ohjeita käytetään myös uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Ohjeistuksia löytyy muun muassa seuraaviin asioihin: kirjaaminen ja tilastointi Mallu-autossa etäyhteyksien edellyttämät poikkeavat toimintatavat näytteiden otto Mallu-autossa mittareiden (INR, verensokeri, tulehdusarvo, verenpaine ja pikanielunäyte) testaukset ja laadunvarmistus koekäytössä olevien lähilääkärilaitteistojen käyttö- ja kirjautumisohjeet Mallu-auton tarvikkeiden hankinta siivous lääkehuolto Mallu-autossa 4.4 Sisäinen viestintä Liikkuvien palvelujen sisäiseen viestintään liittyy omia erityishaasteita. Viestinnän toteutus onkin hyvä suunnitella huolella. Mallu-auton reittiaikataulu vaihtuu säännöllisin väliajoin ja auton toiminta-alue on laaja. Mallu-auton

17 17 (29) vastaanottotoimintaa on lähes koko Eksoten alueella ja aikoja Mallu-auton vastaanotoille antavat monet terveys- ja hyvinvointiasemien hoitajat, laboratorion ajanvaraus, Mallu-autossa työskentelevät hoitajat ja suun terveydenhuollon ajanvaraus. Lisäksi kansalainen voi itse varata ajan Internetin kautta. Mallu-autoon kytkeytyvä toimijajoukko on laaja. Toimijoiden tulee tietää riittävästi Mallu-auton toiminnasta. Toiminnassa tarvitaan monen suuntaista viestintää ja sen tärkeää osuutta kokonaistoiminnan mahdollistajana ei voi väheksyä. Mallu kylillä 2 -hankkeen yksi tavoite oli tehostaa viestintää. Hankkeen aikana välitettiin tietoa, ohjeita, reittiaikatauluja, aikataulumuutoksia, ajanvarauskortteja ja seinäilmoituksia terveys- ja hyvinvointiasemille osastonhoitajien välityksellä. Lisäksi työntekijät pystyivät etsimään aktiivisesti tietoa myös Mallu-auton Internet-sivujen kautta. Internet-sivujen tiedot pidetään aina ajantasaisina. Sisäinen viestintä osoittautui hankkeen aikana haastavaksi ja siksi viestintää tehostettiin hankkeen aikana lisäämällä suoraa sähköpostiviestintää Malluautoon aikoja antaville hoitajille sekä Mallu-autossa työskenteleville työntekijöille. Hoitajille lähetettiin tietoa Mallu-auton toiminnasta, ajanvarauksista, reiteistä ja siellä otettavista tutkimuksista. Henkilöstöltä tulleita ehdotuksia, palautteita ja kysymyksiä otettiin vastaan ja huomioitiin kehittämistyössä. Reittitietoa, Mallu-auto infoa ja ajanvarauskortteja jaettiin myös terveysasemille henkilöstön tutustuttavaksi. Viestintää tehostamaan määriteltiin hankkeen aikana lähes kaikille terveys- ja hyvinvointiasemille esimiesten toimesta Mallu-yhteyshenkilö, jonka tehtävänä on tiedottaa Malluun liittyvistä asioista terveys- tai hyvinvointiasemansa hoitajia sekä huolehtia, että toimipisteestä löytyvät ajan tasalla olevat asiakaskortit, reittiaikataulut ja seinäilmoitukset. Mallu-auton hoitajien välistä viestintää parantamaan suunniteltiin ja otettiin käyttöön Eksonetin lanseerauksen myötä sähköinen Mallu-auto -työtila. Työtila on lähtökohtaisesti avoin kaikille terveys- ja hyvinvointiasemien hoitajille, Malluauton toimintaan liittyville henkilöille sekä kehittämistyöryhmän jäsenille. Työtilassa on lisäksi rajatumpi osio, joka toimii esimerkiksi reittisuunnittelun viestinnän välineenä. Työtilan sisältöä ovat muun muassa: Kansiot kuljettajalle, suun terveydenhuollolle, sairaanhoitajan palveluille Mallu-auton reitti, asiakaskortit, pysähdyspaikkojen seinäilmoitukset ja yhteystiedot Linkit Mallu-auton Internet-sivulle sekä esittelyvideoon YouTubessa Ajankohtaista -osio, jossa voidaan ilmoittaa ajankohtaisista asioista Tehtävät -osio, johon on kirjattu Mallu-auton viikoittaisia työtehtäviä kuten mittareiden testaukset Keskustelupalsta, jota pyritään käyttämään muun muassa tarvikkeiden logistiikan parantamiseen Mallu-auton kalenteri

18 18 (29) Mallu-auton uuden reitin varmistumisen jälkeen koordinoinnista vastaava henkilö on päivittänyt Mallu-reitin tarvittavat tiedot sähköiseen kalenteriin, josta Malluauton työntekijät ovat saaneet tiedot kunkin pysähdyspaikan aikatauluista, osoitteesta, avaimista, pysähdyspaikan sähköistä, hoitajien ja kuljettajien yhteystiedoista ja siitä miten hoitajat kulkevat pysähdyspaikalle. Lisäksi kalenteri on sisältänyt tietoja esimerkiksi pysähdyspaikoilla kokoontuvista kerhoista, yhteyshenkilöistä ja muista paikkaan liittyvistä erityistiedoista. Hankkeen alkuvaiheessa käytettiin Outlook-kalenteria. Eksonetin käyttöönoton yhteydessä kalenteri siirrettiin Mallu-auto -työtilaan. Eksonetin Mallu-työtilan käyttöönotosta ja käytöstä pidettiin koulutus Malluauton työntekijöille ja esimiehille. 4.5 Ulkoinen viestintä Ulkoiseen viestintään tuo haasteita liikkuvien palvelujen luonne: Mallu-auton reitti sekä aikataulu ovat vaihtuvia, palvelutarjonta on muokattavissa ja auton toiminta-alue on laaja. Mahdollisista nopeallakin aikataululla tapahtuvista muutoksista täytyy pystyä viestimään kuntalaisille. Hankkeen aikaisten kokemusten perusteella on huomattu, että Internet-sivut eivät tavoita kaikkia Mallu-auton potentiaalisia asiakkaita. Mallu-auton asiakaskunnasta suuri osa on hankkeen aikana ollut ikäihmisiä, joista osa ei käytä Internetiä. Siksi on tärkeää huolehtia myös vaihtoehtoisten viestintäkanavien käytöstä. Hankkeen aikana on Internet-sivuilla olevan tiedon lisäksi reitin vaihtumisen yhteydessä julkaistu ilmoituksia paikallislehdissä ja kiinnitetty ilmoituksia sinne missä potentiaaliset asiakkaat liikkuvat (muun muassa terveysasemat, pysähdyspaikat, apteekit, kaupat). Hankkeen aikana luotiin Eksoten visuaalisen ilmeen pohjalta yhdenmukaista viestintämateriaalia. Mallu-auton viestinnän käyttöön toteutettiin yhdenmukaiset tiedotepohjat ja pysäkkimerkit. Reittiaikataulu Internet-sivuilla ja paikallislehdissä Uuden reittiaikataulun vahvistuessa aikataulutiedot päivitetään Eksoten Internetsivuilla sijaitseville Mallu-auton Internet-sivuille ( Lisäksi reittiaikataulu julkaistaan eri paikallislehdissä 1-2 viikkoa ennen reitin alkamista. Reittiaikataulut esitetään internet-sivuilla kuntakohtaisesti sekä kokoreittiaikatauluna. Sivuilta löytyvät tarkemmat tiedot tarjottavista palveluista, pysähdyspaikoista, -ajoista sekä pysähdyspaikkojen oheistoiminnoista kuten järjestötoiminnasta. Pysähdyspaikkakohtaiset seinäilmoitukset Pysähdyspaikkakohtaiset seinäilmoitukset, muutostiedotteet ja järjestötapahtumailmoitukset on lähetty joko sähköisesti tai paperipostilla pysähdyspaikkojen yhteyshenkilöille, jotka sitten ovat kiinnittäneet ilmoitukset pysähdyspaikan seinälle ja mahdollisuuksien mukaan myös muihin lähialueen pisteisiin, kuten kauppojen ja apteekkien ilmoitustauluille. Myös Mallu-auton kuljettaja on kiinnittänyt pysähdyspaikoille aikatauluilmoituksia. Terveys- ja hyvinvointiasemien Mallu-yhteyshenkilöt huolehtivat, että aikataulut ovat asiakkaiden nähtävillä asemilla. Seinäilmoitukset ovat myös Mallu-auton Internetsivuilla kaikkien tulostettavissa.

19 19 (29) Toiminnan vakiintuessa edelleen ja reittisuunnittelun systematisoituessa voidaan reittiaikataulu julkaista entistä aikaisemmin. Kun aikataulu on julkaistu riittävän ajoissa, ehtii kuljettaja toimittaa uudet ilmoitukset pysähdyspaikoille käynnissä olevan reitin yhteydessä. Turha sähköpostiliikenne jää pois Eksonetin käytön tehostuessa, kun terveys- ja hyvinvointiasemien henkilöstö saa ilmoitukset tulostettua Eksonetin Mallu-työtilasta. Toimintamalli edellyttää henkilöstön aktiivisuutta. Asiakaskortit Jokaisesta pysähdyspaikasta on laadittu asiakkaille oma pieni aikataulukortti, jossa on tiedot pysähdyspaikan vastaanottoajoista ja ajanvarauksesta. Asiakaskortteja on jaettu Mallu-autossa, terveys- ja hyvinvointiasemilla sekä pysähdyspaikkojen lähiapteekeissa ja -kaupoissa. Myös jotkut taksit ovat jakaneet niitä asiakkailleen. Asiakaskorttien toimittaminen jakelupisteisiin on tapahtunut kuljettajan toimesta. On suunniteltu, että jatkossa Mallu-yhteyshenkilöt vastaisivat asiakaskorttien toimittamisesta terveys- ja hyvinvointiasemille. Sidosryhmien kautta tapahtuva tiedottaminen Mallu-auton palveluista ja aikatauluista on tiedotettu muun muassa jäsenkirjeissä ja tiedotteissa, joita yhdistykset kuten Omaishoitajat ja läheiset ry ja Omaiset mielenterveystyön tukena ry ovat jäsenilleen lähettäneet. Lisäksi Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy:n (Socom) sähköisessä Yhdistysinfotiedotteessa on julkaistu tietoja Mallu-auton toiminnasta. 4.6 Toimintamallin näkyvyyden edistäminen Toimintamallia on hankkeen aikana pyritty aktiivisesti markkinoimaan ja tekemään tunnetuksi erilaisin tavoin. Autoa ja toimintaa on esitelty Eksoten henkilöstölle muun muassa terveysasemakierroksella ja asiakkaille ja muille toimijoille erilaisissa tapahtumissa ja markkinointitempauksissa. Lukuisia ulkopuolisia vierailijoita, muun muassa sote-toimijoita, oppilaitosten edustajia, kuntapäättäjiä sekä yritysten edustajia, on käynyt tutustumassa Mallu-autoon ja sen toimintaan. Mallu-auton toiminnasta on lisäksi toteutettu esittelyvideo, jonka linkki löytyy Mallu-auton Internet-sivuilta. Aktiivisen markkinointi- ja viestintätoiminnan lisäksi toimintamallin tunnetuksi tekemistä on edesauttanut malliin kohdistunut kiinnostus. Mallu-auto on ollut esillä mediassa monipuolisesti. Paikallisen uutisoinnin lisäksi malli on mainittu myös valtakunnallisissa medioissa. Mallu-auto on lisäksi saanut seuraavat palkinnot: Tuottava Idea 2011 (myöntäjänä Suomen Nuorkauppakamarit) sekä Onnistunut kehittämishanke 2012 (Maaseutugaala). Toimintamallista on tullut runsaasti kyselyjä eri puolilta Suomea. Malli on kiinnostanut myös kansainvälisesti. Eksoten johto ja hankkeen työntekijät ovat jakaneet tietoa kaikille asiasta kiinnostuneille. Kesämarkkinointikierrokset Toimintamallin näkyvyyden edistämiseksi järjestettiin Etelä-Karjalan alueella kesämarkkinointikierros vuosina 2012 ja Mallu-auto kiersi erilaisissa kesätapahtumissa, kesätoreilla ja tanssilavoillakin tekemässä liikkuvia palveluja tunnetuksi. Toimintamallin esittelyn yhteydessä autossa tarjottiin verenpaineenmittausta. Kiinnostuneet saivat näin kokeilla käytännössä liikkuvassa yksikössä asiointia. Kierroksen aikana saatiin myös

20 20 (29) kehittämisehdotuksia ja palautetta kansalaisilta. Yleisesti ottaen Mallun toimintaan suhtauduttiin positiivisesti. Lääkäripalveluja toivottiin usein lisättävän palveluvalikoimaan. Eksote testaa vuoden 2014 aikana etälääkärilaitteiden toimintaa Mallu-autossa. Messut ja suuremmat tapahtumat Mallu-auto on ollut esillä myös Sairaanhoitajapäivillä vuosina 2013 ja 2014 sekä Hammaslääkäripäivillä vuonna Messunäkyvyyden kautta toimintamallia on voitu esitellä laajalti ja käydä vuoropuhelua muiden liikkuvien palvelujen kehittämisestä kiinnostuneiden organisaatioiden kanssa. Näkyvyyttä edistettiin myös teematapahtumissa, joista kerrotaan lisää myöhemmin tässä raportissa. 4.7 Asiakaspalautteiden käsittely ja laadunhallinta Koko hankkeen ajan asiakaspalautetta on otettu vastaan Eksoten sähköisen palautejärjestelmän kautta, johon on linkki Mallu-auton Internet-sivulla. Lisäksi palautetta on otettu vastaan suullisesti vastaanottojen yhteydessä (kuljettaja, hoitajat), kesämarkkinointikierroksen aikana sekä muun muassa Vaihdon tori -kiertueella (kts. kappale 4.9). Asiakaspalautteet on käsitelty joko heti tai seuraavassa kehittämistyöryhmässä riippuen palautteen luonteesta. Sähköisesti tulleet palautteet ohjataan kirjaamosta suoraan palautetta koskevan vastaanottotoiminnan nimetyille vastuuhenkilöille. Sähköisen palautteen toimintamallia jatketaan hankkeen päätyttyäkin. Asiakaspalautteita käsitellään säännöllisesti kehittämistyöryhmässä ja hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Keväällä 2014 järjestettiin uudella pysähdyspaikalla (Ylämaa) kaksi kuukautta kestänyt tehostettu palautteen ja kehittämisideoiden keräys. Palautteen pystyi jättämään joko paperisella lomakkeella tai sähköisesti. Palautteissa esitetyt kysymykset/toiveet ja vastaukset niihin julkaistiin Mallu-auton Internet-sivuilla sekä pysähdyspaikan ilmoitustaululla. Palautteita tuli noin 40 kappaletta. Palveluja ja Mallu-auton toimintaa kehitettiin palautteiden perusteella. Esimerkiksi odotustilan kalustusta parannettiin ja laboratoriokokeita monipuolistettiin. Mallu-auton vastaanottotoiminta on liitetty osaksi Eksoten HaiPro-järjestelmää, johon ilmoitetaan vaara- ja läheltä piti -tilanteet. Mallu-autossa tarjottavien palveluiden laatuun on panostettu laatimalla operatiivisia työskentelyohjeita ja yhteisiä toimintatapoja autossa työskentelevää hoitohenkilöstöä varten. 4.8 Tellu -pilotti Työvoiman palvelukeskuksen palvelut pyörille Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus (TYP) palvelee maakunnassa kaikkia niitä, jotka tarvitsevat henkilökohtaista ja moniammatillista ohjausta työllisyystilanteensa selvittämiseksi. Asiakkaan tilanteeseen perehtyvät työ- ja elinkeinotoimiston, Kelan ja alueen kuntien sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen toimipisteet sijaitsevat Lappeenrannassa, Imatralla ja Parikkalassa. Muissa kunnissa (Savitaipale, Lemi,

21 21 (29) Luumäki, Taipalsaari ja Ruokolahti) käydään muutaman kerran viikossa tai kuukaudessa. Marraskuussa 2012 Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksessa oli 880 asiakasta. Tellu -pilotin toteuttaminen Tellu-pilotti toteutettiin perjantaisin ajalla Perjantai valikoitui toteuttamispäiväksi käytännön syistä: se oli viikossa ainut päivä, jolloin Malluauto ei liikennöinyt vakiokierroksellaan. Telluna toimi Mallu-auto, joka oli pilotin aikaan vuokrattu matkailuauto. Pilottiin osallistuivat Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus toimijoineen eli TEtoimisto, alueen kunnat, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) ja Kela. Pilottia koordinoi Eksoten puolelta Tellu -projektikoordinaattori ja työvoiman palvelukeskuksessa TE-hallinnon edustaja. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin liikkuvien palvelujen ja Mallu-auton toiminnasta ja toiminnan kehittämisestä vastaavat henkilöt toimivat apuna pilotin toteutuksessa. Pilotin tukiverkostossa toimivat myös Eksoten kehittämisohjelma ja muu hyödyttävä hanketoiminta sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut Parikkalassa ja Parikkalan Etsivä nuorisotyö. Pilotin kohderyhmänä olivat ympäristökunnissa asuvat Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat. Pilottialueeksi valikoitui Parikkala, missä välimatkat kuntakeskukseen ovat pitkät ja julkiset liikenneyhteydet huonot. Työvoiman palvelukeskus palvelee asiakkaitaan Parikkalan yhteispalvelupisteessä kaksi kertaa viikossa ajanvarauksella. Lisäksi kerran viikossa on päivystyspäivä. Syksyn 2012 aikana Parikkalassa TYP-asiakkaita on ollut noin 150. Pilottiaikana toteutui yhdeksän asiakastapaamismatkaa. Asiakas saapui Telluun ajanvarauksella aivan kuten kiinteään toimipaikkaan. Ajalle kutsuttiin 37 asiakasta, joista vain kolme jätti tulematta. Tellu-autossa työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille tarjottiin moniammatillista tukea työllistymistilanteen selvittämiseksi, neuvoja kuntoutusmahdollisuuksiin, tietoa palveluista ja tukea elämänhallintaan. Asiakasneuvonnalla tuettiin myös ammatillisen osaamisen kehittymistä. Peruskartoituskertojen kokoonpanoon ( perustiimiin ) kuuluivat sosiaalityöntekijä, työvoimaohjaaja ja Kelan vakuutussihteeri. Muina kertoina lähdettiin erilaisin kokoonpanoin ( erityistiimi ), jolloin mukana olivat em. kolmikon jäseniä ja terveydenhoitaja tai päihdetyöntekijä tai kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Nuorisokerralla mukana oli Etsivä nuorisotyön hanketyöntekijä. Kuskina toimivat Mallun vakiokuljettaja ja työvoiman palvelukeskuksessa työskentelevä kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Tarvittaessa kuljettajan paikalle olisivat voineet nousta muutamat muutkin pilottiin osallistuneet työntekijät. Pilotissa järjestettiin lisäksi kaksi erityistä tietoiskutapahtumaa, joiden tarkoituksena oli saavuttaa kuntalaisia ja jakaa tietoa Mallu-palvelun lisäksi TEtoimiston, sosiaalitoimen ja Kelan mahdollisuuksista. Pilotin avulla saatiin kokemustietoa, jota voidaan hyödyntää erilaisia verkostoratkaisuja ja monipalvelupisteitä suunniteltaessa. Pilotilla haluttiin myös selvittää, muuttuuko asiakkaan suhtautuminen aktivointiin ja työllistymiseen aiempaa myönteisemmäksi, kun neuvonta- ja ohjauspalvelu tuodaan lähemmäs kotia.

22 22 (29) Pilotti tukee ja täydentää nykyistä käsitystä siitä, millaisia palveluja maakuntaan tarvitaan ja miten työvoiman palvelukeskuksen toimintamallia voitaisiin edelleen kehittää jalkautuvien/liikkeelle lähtevien palvelujen osalta. Pilotin aikana tehtyjä huomioita Liikkuva palvelu tavoittaa ne ihmiset, jotka eivät pääse helposti keskustaan asioimaan. Syynä voivat olla esimerkiksi huonot liikenneyhteydet tai asiakkaan henkilökohtainen tilanne, jolloin on parempi mennä lähemmäs asiakasta kuin pyytää häntä tulemaan kauemmas. Liikkuvalla palvelulla päästään vaikeasti työllistyvien tai hankalassa tilanteessa olevien asiakkaiden luokse paremmin. Asiakkaat suhtautuivat lähelle tuotuun palveluun hyvin ja olivat saamaansa palveluun tyytyväisiä. Ajanvaraukset olivat onnistuneita siinäkin määrin, että asiakkaat saapuivat ajanvarauksille erittäin hyvin, muutamaa poissaoloa lukuun ottamatta. Se, motivoiko liikkuva, lähelle tuotu palvelu, asiakasta eteenpäin, jää nähtäväksi. Moniammatillisuus korostui asiakastyössä ja työntekijöiden kesken. Itse koetut ja nähdyt liikkumisen, aktivoitumisen ja työllistymisen esteet ja vaikutteet tulivat esille käytännön työssä. Rento tunnelma mahdollisti asiakkaan palvelun ja keskustelut onnistuivat hyvin. Asiakasvalintaan ja suunnitelmallisuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Tellu -pilotista on tehty erillinen raportti, jossa pilotin toteutus ja tulokset kuvataan tarkemmin (Liite 7). 4.9 Teemapäivät ja järjestöyhteistyö Hankkeen aikana on tehty paljon yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhdistykset ovat tärkeä yhteistyökumppani hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hankkeen aikana yhteistyötä on tehty erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäivien järjestämisen yhteydessä sekä pysähdyspaikoilla tapahtuvan oheistoiminnan järjestämisessä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäivät Hankeen aikana on järjestetty kaksi suurempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäivää: Säpinää Syksyyn ( ) Kummun kylässä Parikkalassa (Liite 8) ja Hyvinvointihulinat ( ) Pettilän kylässä Savitaipaleella (Liite 9). Molemmissa tapahtumissa kävijöitä oli Teemapäivät järjestettiin yhteistyössä Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomin MontEri-hankkeen sekä paikallisten yhdistysten ja toimijoiden kanssa. Tapahtumien järjestämisessä oltiin yhteydessä alueen paikallisiin toimijoihin ja yhdistysten edustajiin ja tiedusteltiin halukkuutta lähteä järjestämään teemapäivää alueella. Molempien teemapäivien suunnittelu aloitettiin 2-3 kuukautta ennen tapahtuma-ajankohtaa. Järjestelyihin osallistuvien paikallisten yhdistysten ja toimijoiden kanssa pidettiin useampi suunnittelukokous ennen varsinaista tapahtumaa. Mallu kylillä 2 -hanke auttoi järjestelyjen kokonaisuuden koordinoinnissa, viestinnässä, markkinoinnissa sekä tapahtuman sisällön tuottamisessa. Tapahtumiin osallistui Mallu-auton lisäksi Eksoten ammattilaisia pitämällä puheenvuoroja tai muita esityksiä. Lisäksi molempien hankkeiden

23 23 (29) yhdistysverkostojen kautta maakunnallisia yhdistyksiä pyydettiin mukaan osallistumaan teemapäiviin. Molemmat tapahtumat järjestettiin vanhoissa kyläkouluissa ja niissä oli samanlainen ohjelmarunko. 1-2 luokkahuoneessa järjestettiin yhdistystori, jossa paikalliset ja alueelliset yhdistykset, paikalliset ja valtakunnalliset yksityiset palveluntarjoajat sekä Eksoten asiantuntijat kertoivat toiminnastaan ja palveluistaan. Paikalliset yhdistykset myivät itse tekemiään tuotteita. Toisessa tilassa pidettiin samanaikaisesti lyhyitä puheenvuoroja ja näytöksiä eri aiheista. Aiheita olivat muun muassa kodin turvallisuus, ensiapu, kotihoidon palvelut, ikähuonokuuloisuus, perhe. Puheenvuorojen väleissä oli lisäksi viihteellisiä esityksiä kuten improteatteria, musiikkiesityksiä, runonlausuntaa. Tapahtumissa oli myös toiminnallista ohjelmaa kuten laserammuntaa, kehonkoostumusmittausta, arvontaa, lasten pomppulinna, sormivirkkausta, askartelua. Paikalliset yhdistykset tarjosivat lounasta ja kahvia maksua vastaan. Ulkopuolisille toimijoille tapahtumien kokonaisuuden koordinointi ja viestinnän hoitaminen vei melko paljon aikaa. Tavoitteena tällaisten tapahtumien järjestämisessä olisi, että paikalliset toimijat ottaisivat vastuun tapahtuman kokonaisuuden koordinoinnista. Heillä on paras tuntemus alueesta ja verkostoista sekä yhteydet alueen yhdistyksiin ja toimijoihin. Tämän vuoksi Kummun ja Pettilän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäivien järjestämisen pohjalta Mallu kylillä 2 -hanke sekä MontEri-hanke laativat oppaan (Liite 10) teemapäivän järjestämisestä. Tarkoituksena on, että oppaan avulla kylien paikallisten toimijoiden on helpompi itse järjestää hyvinvointitapahtumia alueellaan ja itse ottaa kokonaisuuden koordinoinnin vastuu. Oppaassa on kerrottu, miten Eksote voi olla mukana tapahtumien järjestämisessä sekä keneen Eksotessa otetaan yhteyttä, jos halutaan tällainen tapahtuma järjestää. Yhdistykset Mallu-auton mukana Yhdistykset ovat olleet Mallu-auton mukana sen vastaanottoreitillä. Yhdistykset ovat voineet lähteä Mallu-auton mukana pysähdyspaikoille pitämään tietoiskuja ja tarjoamaan palvelujaan alueen asukkaille ja Mallu-autossa kävijöille. Yhdistykset ovat pitäneet pysähdyspaikoilla tietoiskuja muun muassa aiheista ikääntyvän ravitsemus, heikentynyt näkö ja kuulo. Lisäksi he ovat esitelleet apuvälineitä aiheisiin liittyen. Mallu kylillä 2 -hankkeen aikana pysähdyspaikoilla kävivät samat kolme eri yhdistystä useampaan kertaan. Muu yhdistysyhteistyö Helmikuussa 2013 järjestettiin yhteistyössä Socomin MontEri-hankkeen kanssa kaksi yhteistyöfoorumia yhdistysten ja Mallu-auton yhteistyön kehittämiseksi. Toinen järjestettiin Rautjärvellä, jonne osallistui 10 yhdistysten edustajaa. Toinen pidettiin Taipalsaarella ja sinne osallistui 9 yhdistysten edustajaa. Tapahtumissa esiteltiin yhdistyksille Mallu-auton toiminta ja keskusteltiin Mallu-auton ja yhdistysten yhteistyöstä ja kehittämistarpeista. Osalla osallistujista oli jo kokemusta Mallu-auton kanssa tehtävästä yhteistyöstä, osalla ei. Kesäkuussa 2013 pidettiin Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomin MontEri -hankkeen vetämänä työpaja Eksoten edustajille sekä yhdistyksille, jotka ovat olleet yhteistyössä Mallu-auton kanssa. Työpajassa osallistujat kirjasivat ylös hyötyjä, joita itse saavat yhteistyöstä Mallu-auton kanssa ja asioita, joita itse voivat tarjota toisille osapuolille yhteistyön myötä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkija koosti syntyneestä materiaalista yhteistyön arvoverkon, mikä kuvaa hyötyjä, joita eri osapuolet yhteistyöstä

24 24 (29) saavat. Arvoverkko esitettiin yhdistyksille Eksoten järjestötapaamisessa syyskuussa Arvoverkkoa on hyödynnetty myös yhteistyön kehittämisessä, muun muassa internet-sivujen luomisessa. Mallu kylillä 2 -hanke osallistui Vaihdon tori -kiertueeseen keväällä 2013 yhdessä kolmen muun hankkeen (MontEri-Socom Oy, Kulttuurikutinaa-Etelä-Karjalan Instituutti ja Etelä-Karjalan kylät ry) kanssa. Kiertue koostui 11 kylästä Etelä- Karjalan alueella, jossa keskusteltiin alueen asukkaiden ja paikallisten yhdistysten kanssa hyvinvoinnista, yhteisöllisyydestä ja kulttuurista. Tilaisuuksissa esiteltiin muun muassa Mallu-auton toimintaa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäiviä. Illoissa keskusteltiin Mallu-auton palveluista ja niiden kehittämisestä ja lisäksi asioista, joita tulisi ottaa huomioon toiminnassa asiakkaiden näkökulmasta. Tilaisuuksissa keskusteltiin myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäivien järjestämisen mahdollisuuksista kylissä. Tilaisuuksiin osallistui keskimäärin henkilö/tilaisuus. Hankkeen aikana Mallu-auton internet-sivuille avattiin yhdistyksille omat alasivut, joissa kerrotaan, miten yhdistykset voivat olla Mallu-auton toiminnassa mukana. Sivuilla on kerrottu yhteistyömuodoista ja niihin liittyvistä käytännön asioista sekä yhteistyön vuosikellosta. Yhdistyssivujen aukeamisesta tiedotettiin Socomin sähköisessä Yhdistysinfo-tiedotteessa, joka on suunnattu yhdistystoimijoille. 5 Tulokset ja vaikutukset Hankkeen aikana on selkeytetty liikkuvan yksikön koordinointia ja määritelty Mallu-auton kaltaisen liikkuvan yksikön toimintamallin keskeiset osa-alueet: palvelutarjonta, pysähdyspaikat ja -ajat, viestintä ja henkilöstöresurssit (Liite 11). Toiminnan suunnittelun lähtökohtana ovat asiakastarpeet ja palveluverkkokokonaisuus. Kesällä 2013 valmistuneen uuden monipuolisemmin varustellun Mallu-auton myötä palvelutarjontaa on pystytty laajentamaan. Uudet mukaan tulleet palvelut vastaavat hyvin tutkimuksessa (HEA, Liikkuvat palvelukonseptit hyvinvointipalvelujärjestelmässä: Ikäihmisten hyvinvointipalvelutarpeet Etelä- Karjalan haja-asutusalueella) esiin tulleita haja-asutusalueen ikäihmisten hyvinvointipalvelutarpeita sekä Eksoten ammattilaisten ja asiakkaiden antamaa palautetta. Myös pysähdyspaikat ja reitit ovat alkaneet vakiintua, kun kokeilun myötä on löydetty sellaisia pysähdyspaikkoja, jotka palvelevat parhaiten alueiden asukkaita. Myös Mallu-auton päiväkohtaista toiminta-aikaa on pidennetty vuoden 2014 alusta lähtien. Mallu-auton käyntimäärät ovat kasvaneet 100 % vuosien aikana (Kuva 4). Vuosittainen rokotuskierros on vakiintunut Mallu-auton palvelutarjontaan. Kierrosta on kokemusten myötä pidennetty, koska liikkuvaa palvelua pidetään hyvänä toimintamallina kausi-influenssarokotuksissa. Toimintamallin tavoitteena on saavuttaa parempi rokotuskattavuus. Kun mennään lähemmäksi asiakkaita ja paikkoihin, missä ihmiset liikkuvat, kynnys ottaa rokotus madaltuu.

25 25 (29) Kontaktien lkm Potilaiden lkm v v Kuva 4 Mallu-auton käyntimäärät vuosina Tellu-pilotin myötä Työvoiman palvelukeskukselle syntyi käsitys siitä, millaisia palveluja maakuntaan tarvitaan ja miten työvoiman palvelukeskuksen toimintamallia voitaisiin edelleen kehittää jalkautuvien/liikkeelle lähtevien palvelujen osalta. Pilotin kokemusten pohjalta työvoiman palvelukeskus onkin kiinnostunut jatkamaan toimintamallin toteutusta esimerkiksi uudenlaisella kalustolla. Mallu-autossa työskentelee paljon henkilökuntaa eri palveluista ja eri kuntien alueelta. Mallu-autossa ei pysty työskentelemään kaikilta osin samalla tavalla kuin kiinteässä palvelupisteessä, esimerkiksi tietoliikennejärjestelyt ovat poikkeavat. Mallu-autoon onkin kirjattu yhteisiä toimintatapoja ja laadittu operatiivisia työskentelyohjeita henkilökunnan toiminnan tueksi ja laadun varmistamiseksi. Henkilökunnan työnteko on sujuvampaa ja asiakaspalvelu tasalaatuista ohjeistusten myötä. Mallu-auton kokonaistoiminta koostuu monesta eri palveluntarjoajasta. Kokonaisuuden hallinta edellyttää, että vastuut ja tehtävät ovat selvästi sovitut ja esitetyt. Hankkeen aikana laaditulla uudella työryhmärakenteella ja prosessikuvauksilla on pyritty avaamaan näkyväksi eri tehtävät ja vastuut, jotta prosessit etenevät aukottomasti. Sisäisen viestinnän prosessit ovat selkeytyneet hankkeen aikana. Sisäisen viestinnän avainasemassa ovat yhteyshenkilöt Eksoten eri yksiköihin, riippumatta siitä onko yhteyshenkilö esimies tai työntekijä. Jotta sisäinen viestintä on tehokasta, tulee viestien tavoittaa kaikki Mallu-auton toimintaan osallistuvat Eksoten työntekijät. Tämä tarkoittaa henkilöitä, jotka ohjaavat asiakkaita Malluautolle, antavat aikoja vastaanotolle, pitävät vastaanottoa, päättävät henkilöstöresursseista sekä reiteistä, aikatauluista ja rahoituksesta. Viestinnän tulee tavoittaa myös esimerkiksi laboratorio näytteidenoton osalta, keskusvarasto tarviketilausten osalta ja apteekki Mallu-auton lääkehuollon tarkistajana ja ohjaajana. Tehokas sisäinen viestintä on edellytys hyvälle asiakasohjautuvuudelle ja Mallu-auton resurssien tehokkaalle hyödyntämiselle.

26 26 (29) Eksonetin lanseerauksen myötä Mallu-auton työtilan avaaminen on antanut hyvän alustan Mallu-auton sisäiselle viestinnälle. Työtilassa viestintä saadaan suoraan kaksisuuntaiseksi ja ajantasaiseksi. Työtilassa on suuri määrä Malluauton toimintaan, reitteihin, aikatauluihin ja päätöksentekoon liittyvää tietoa ja materiaalia ja se mahdollistaa laajalla alueella toimivan yksikön informaation jakamisen ja käytön monipuolisesti. Työtila sähköisessä muodossa on monille Eksoten työntekijöille uusi ja vaatinee vielä opettelua ennekuin se on tehokkaassa käytössä. Sisäistä viestintää on tehostettu Mallu kylillä 2 -hankkeen aikana ja parantunut asiakasohjautuvuus on yksi tekijä Mallu-auton kävijämäärän nousuun (Kuva 4). Tiedon jakaminen yhteyshenkilöille ja suoraan terveysasemien hoitohenkilöstölle on selkeästi lisännyt henkilöstön kiinnostusta Mallu-autoa ja siellä tehtäviä toimintoja kohtaan. Mallu-auton toimintaa on kehitetty henkilöstöltä saadun palautteen pohjalta esimerkkeinä muun muassa reittiaikataulut ja reittimuutokset, pysähtymispaikkamuutokset, rokotuskierrossuunnittelu, henkilöstön perehdytykseen tarvittavan materiaalin suunnittelu, kalenteriin tarvittavat tiedot pysähdyspaikoista ja henkilöstön tiedoista, Mallu-autoon tarvittavat hoitotarvikkeet ja tutkimuslaitteet sekä siellä tehtävät tutkimukset. Asiakkailta ja yhteistyötahoilta tulleiden palautteiden pohjalta on kehitetty toimintatapoja ja palvelujen sisältöjä. Mallu-auton ulkoisen tiedottamisen visuaalista ilmettä ja näkyvyyttä haluttiin parantaa, koska asiakkailta tuli palautetta, että on vaikea löytää tietoja Malluauton aikatauluista ja palveluista. Seinälle kiinnitettäviä aikatauluja ja tiedotteita varten laadittiin vakioitu, värikäs, huomiota herättävä ilmoituspohja. Lisäksi pysähdyspaikoille teetettiin Mallu-pysäkkimerkit. Näillä toimenpiteillä pyrittiin saamaan Mallu-auton pysähdyspaikat näkyviksi ja Mallu-auton palvelut ja aikataulut paremmin esille. Myös lehti-ilmoitteluun panostettiin joillakin uusilla pysähdyspaikoilla. Mallu-auton Internet-sivujen informatiivisuuteen ja tietojen ajantasaisuuteen panostettiin. Sivut pyrittiin myös rakentamaan asiakaslähtöisiksi. Asiakaspalautetta on kerätty koko hankkeen ajan ja palautteita on hyödynnetty Mallu-auton toiminnan kehittämisessä. Palautteiden järjestelmälliselle käsittelylle on sovittu toimintatapa, jota toteutetaan myös jatkossa. Yhdistysten kanssa järjestettiin erilaisia tapaamisia ja työpajoja, joiden pohjalta laadittiin muun muassa omat yhdistyssivut Mallu-auton Internet-sivuille. Sivuilla kerrotaan tarkemmin siitä, miten yhdistykset voivat olla mukana Mallu-auton toiminnassa. Sivuilla on lisäksi hankkeessa laaditun arvoverkon mukaisesti kerrottu hyödyistä, joita yhdistykset saavat yhteistyöstä Mallu-auton kanssa. Sivuilta saatavan informaation pohjalta yhdistysten on helpompi tulla mukaan Mallu-toimintaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäivien järjestämiseen laadittua ohjeistusta voivat paikalliset toimijat käyttää apunaan järjestäessään hyvinvointitapahtumia alueellaan. Ohjeistus on työkalu, joka helpottaa tapahtumien koordinointia ja josta ilmenee, miten Eksote voi olla mukana tapahtumien järjestämisessä. Tavoitteena on, että tapahtumia järjestetään eri puolilla Etelä-Karjalaa säännöllisesti paikallisten toimijoiden koordinoimana. Mallu-auton toimintaa on tehty näkyväksi kesämarkkinointikierroksilla Etelä- Karjalan alueella sekä erilaisissa tapahtumissa ja terveydenhuoltoalan messuilla.

27 27 (29) Malli on kiinnostava valtakunnallisestikin ja se on ollut esillä monipuolisesti niin paikallismediassa kuin valtakunnallisessa mediassa. Toimintaa on esitelty muiden julkisia palveluja tarjoavien organisaatioiden lisäksi myös toiminnasta kiinnostuneille yksityissektorin toimijoille. Kiinnostuneet ovat olleet eri puolilta Suomea. Mallu-auton näkyvyys on oletettavasti lisännyt myös yksityissektorin kiinnostusta erilaisten liikkuvien palvelujen käynnistämiseen. Mallu-auto on lisännyt osaltaan haja-asutusalueiden elinvoimaa pysähtymällä kylien olemassa olevien palvelupisteiden lähellä ja tuomalla oman lisänsä alueen palvelutarjontaan. 6 Yhteistyökumppanit Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimia) ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) toteuttaman HEA-hankkeen (Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen) kanssa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto teki maaliskuussa 2012 kyselytutkimuksen hyvinvointipalvelutarpeista vuotiaille Etelä-Karjalassa haja-asutusalueella asuville henkilöille. Vastauksia tuli Kyselymateriaalista on tehty diplomityö, jonka keskeisimmät tulokset ovat tunnistetut asiakassegmentit ja heidän tarpeidensa pohjalta muodostetut palvelupaketit. Tutkimustietoa on hyödynnetty ja hyödynnetään liikkuvien palvelujen kehittämisessä. Saimia teki puolestaan marraskuussa 2012 kyselyn Etelä-Karjalan alueen hyvinvointipalveluyrityksille. Kyselyssä kartoitettiin yritysten kiinnostusta laajentaa toimintaansa haja-asutusalueen ikäihmisten tarpeita vastaavaksi ja uusien palvelukonseptien kokeilemiseksi. Kyselyiden pohjalta keväällä 2013 yliopistolla järjestettiin asiasta kiinnostuneille hyvinvointialan yrittäjille ja muille hyvinvointialan palveluntuottajille Innovointi-ilta, johon Mallu kylillä 2 -hanke myös osallistui. Illan tavoitteena oli innovoida uudenlaisia liikkuvan palvelun tuottamisen tapoja. Innovointia jatkettiin hanketoimijoiden (HEA ja Mallu kylillä 2) kesken kevään ja alkukesän aikana. Innovointityöpajoissa työskentelymateriaalina käytettiin edellä esitettyjen tilaisuuksien ja tutkimusten materiaalia ja tuloksia sekä Eksoten liikkuvien palvelujen lähitulevaisuuden tavoitteita. Yhteistyön tuloksena on syntynyt alustava versio/konsepti uudesta 65+-terveystarkastuksesta, jota on tarkoitus pilotoida Mallu-autossa hankkeen jälkeen. Terveystarkastuksesta olisi tarkoitus kehittää tulevaisuudessa myös sähköinen versio. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomin kanssa on tehty monipuolisesti yhteistyötä yhdistysyhteistyöhön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäiviin liittyen. Yhteistyötoimenpiteitä on kuvattu tarkemmin kappaleessa 4.9. Pysähdyspaikkajärjestelyissä yhteistyötä on tehty kuntien, paikallisten yhdistysten ja paikallisten yritysten kanssa. Yhdistykset ovat lisäksi olleet monipuolisesti mukana Mallu-auton pysähdyspaikoilla sekä osallistuneet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäiviin.

28 28 (29) 7 Esitykset jatkotoimenpiteiksi Hankkeen aikana tehty kehittämistyö on siirtynyt suoraan perustoimintaan. Koordinoinnin toimintamalleja täsmennetään vielä hankkeen jälkeen linjaorganisaation tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi jotkut koordinointitehtävät voivat tarpeen mukaisesti jakautua useammalle vastuuhenkilölle. Yhden liikkuvan yksikön resurssit ovat rajalliset. Useamman yksikön avulla voidaan tarjota palveluja joustavammin ja monipuolisemmin. Mikäli Eksotelle tulisi käyttöön Mallu-auton lisäksi yksi tai useampia muita liikkuvia yksiköitä, on tarpeen määritellä kokonaiskoordinointiin liittyvät vaatimukset. Liikkuvien palvelujen toiminnan vakiintuessa osaksi maakunnallista palveluverkkoa voidaan palveluja kohdistaa joustavasti, kustannustehokkaasti ja tarpeenmukaisesti eri alueille. Liikkuvien palvelujen muodostamaan kokonaisuuteen voidaan valita tarkoituksenmukaiset palvelut, paikat, toimintaajat ja henkilöstöresurssit erilaisten vaihtoehtolaskelmien avulla. Toiminnan monipuolistuessa on tarpeen kehittää uusia riittävän moniulotteisia laskentamalleja tukemaan päätöksentekoa. 8 Pohdintaa Hankkeen aikana on kokeiltu erilaisia pysähdyspaikkoja, joista on pitkä matka kiinteisiin palvelupisteisiin. Reittiä on muokattu edelleen kertyneiden kokemusten ja havaintojen perusteella. Hankkeen aikana on huomattu, että pysähdyspaikan onnistuneessa valinnassa aluetuntemus on yksi avaintekijä. Joillakin harvaan asutulla alueilla sijainneista vastaanotoista kysyntä osoittautui vähäiseksi, joten kohteet jätettiin pois reitiltä. Joiltakin vähäisen kysynnän alueilta esimerkiksi tuli palautetta, että asukkaat ovat tottuneet hoitamaan kaikki asiansa (pankki, apteekki, terveysasema) samalla kerralla käydessään kirkonkylällä. He eivät ehkä tästä syystä käyttäneet Mallu-auton palveluja, vaikka Mallu-auton palvelut olisivat olleet saatavilla lähempänä kotia. Kansalaisilta tuli myös viestiä, että jos heillä ei ole autoa, niin heidän on vaikea päästä Mallu-auton pysähdyspaikalle muutaman kilometrin päähän, vaikka se olisikin paljon lähempänä kuin kiinteä toimipiste. Jos he tilaavat sitä varten taksin, he menevät silloin mieluummin suoraan kirkonkylälle. Liikkuvien palvelujen toimintamalli on uudenlainen tapa tarjota sote-palveluja. Mallista on saatu paljon positiivista palautetta. Varautuneisuutta on kuitenkin esiintynyt niin ammattilaisten kuin kansalaistenkin parissa. Tämä voi johtua epätietoisuudesta ja ihmisten erilaisista kyvyistä sopeutua muutokseen ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Tietoisuutta palvelujen sisällöstä sekä liikkuvien palvelujen roolista Eksoten palveluverkossa on pyrittävä parantamaan edelleen. Liikkuvassa toimintamallissa, jossa vastaanottopäivät, -ajat ja -paikat vaihtelevat, on haastavaa saada ajantasainen tieto viestittyä tehokkaasti kaikille potentiaalisille palvelun käyttäjille. Läheskään kaikilla Mallu-auton asiakkailla ei ole Internetiä ja tietokonetta käytössään, joten viestinnässä on käytettävä vaihtoehtoisia viestintäkanavia. Mallu-auto on kiertänyt kylillä kolme ja puoli vuotta, jonka aikana on panostettu markkinointiin ja tiedottamiseen. Siitä huolimatta asiakkailta on tullut palautetta siitä, että kansalaiset eivät tiedä, mikä

29 29 (29) Mallu-auto on, mitä palveluja siellä tarjotaan tai kuka palveluja saa käyttää. Viestinnän selkeyteen ja johdonmukaisuuteen on panostettava edelleen. Asiakkaan on voitava löytää itse tietoa Mallun reitistä ja tehdä itse tarvittaessa ajanvaraus sähköisesti Hyvis.fi-sivujen kautta. Asiakkaan soittaessa ajanvarausnumeroon on tärkeää, että ammattilainen tarjoaa Mallu-auton palveluja reitin varrella asuville. Ajanvaraustilanteessa tapahtuvan asiakasohjauksen tehostamiseen tulee panostaa jatkossa edelleen. Liikkuvan yksikön henkilöresurssien käyttöön on suunniteltava sopiva tasapaino tehtävien, ammattilaisen ajankäytön ja turvallisuusnäkökulman osalta. Autoa voi kuljettaa joko palveluja tarjoava sote-ammattilainen tai erillinen kuljettaja. Kun palvelujen tarjoamiseen käytetään ajoneuvoa, on huomioitava myös auton huoltoon liittyvien tehtävien järjestäminen. On arvioitava, minkä ammattiryhmän työkuvaan huoltotoimet sopivat parhaiten. Autossa mahdollisesti toimivan erillisen autonkuljettajan tehtäviin huoltotoimet soveltuvat hyvin, mutta hänen työnkuvaansa on kuuluttava pysähdyspaikoilla myös muita tehtäviä, jotta resurssien käyttö on tehokasta. Mikäli erillinen kuljettaja on käytettävissä, ei sote-ammattilaisen kannata istua auton kyydissä pitkiä siirtymäajoja pysähdyspaikkojen välillä. Vastaanotoilla kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää lähiseudun henkilöstöresursseja. Turvallisuuden kannalta on huomioitava, että vastaanottoa pitävällä ammattilaisella on oltava käytettävissä yhteys auton ulkopuolella oleviin muihin ammattilaisiin, esimerkiksi autonkuljettajaan tai pysähdyspaikalla mahdollisesti toimiviin muihin ammattilaisiin.

30 Mallu-auto Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja pyörillä Toukokuu 2014

31 Mallu-auto on Eksoten liikkuva vastaanotto, jossa tarjotaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja eri puolilla Etelä-Karjalaa. Palvelut Sairaanhoitajan vastaanottopalvelut - rokotukset ja injektiot - pikalaboratoriotutkimukset - pitkäaikaissairauksien seuranta - pienet toimenpiteet - perusverinäytteet Suuhygienistipalvelut - hoidon tarpeen arvio - hammaskivien ja peitteiden poisto - fluoraukset Palveluohjaajan neuvontapalvelut - sosiaalipalvelut - sosiaalietuudet Henkilöstö Mallu-autossa työskentelee kerrallaan yksi sairaanhoitaja/ yksi palveluohjaaja/ kaksi suuhygienistiä. Tavoitteena on, että hoitohenkilökunta tulee oman kunnan alueelta. Mallu-autolla on kuljettaja, joka avustaa asiakkaita pysähdyspaikoilla sekä huolehtii auton kunnossapidosta. Mallu-auton kuljettajalla on oltava C-luokan ajokortti.

32 Reitti Mallu-auto pysähtyy ennalta sovituilla pysähdyspaikoilla sekä säännöllisen reittiaikataulun mukaisesti tarjoten sairaanhoitaja-, palveluohjaaja- ja laboratoriopalvelut että kertaluontoisesti tarjoten suuhygienistipalveluja. Reittiaikataulu vahvistetaan kolme kertaa vuodessa. Mallu-auton autotalli on Lappeenrannassa. Pysähdyspaikat Pysähdyspaikat ovat kyläkoulujen ja talojen tai kauppojen ja kirjastojen pihoja. Tällä hetkellä pysähdyspaikkoja on yhteensä 11. Pysähdyspaikoissa asiakkailla on lämpimät odotustilat käytössään ja Mallu-auto saa tarvittavan sähkönsyötön. Ajanvaraus Ajanvaraus vastaanotoille tapahtuu oman alueen terveysaseman/hyvinvointiaseman puhelinajanvarauksen kautta tai sähköisesti OmaHyvis-sivuilla osoitteessa Lisätietoja:

33 Tekniset tiedot Mallu-auto on Mercedes-Benz Sprinter 4x4 pakettiauto, joka on rekisteröity kuorma-autoksi. Autossa on mm. sähkökäyttöiset tukijalat, tukevat portaat, ulkoinen näyttö suukameralle, jääkaappi rokotteille ja tehokkaat tietoliikenneyhteydet. Monikanavareititin mahdollistaa etäyhteydet ja Effica-potilastietojärjestelmän käytön. Pysähdyspaikoilla Mallu-auto liitetään verkkopistokkeeseen (16A/230V), jotta auton tekniikka toimii. Erikoiskorin suunnitteli ja viimeisteli J5L-Production Oy Hammasvälineistön toimitti Hammasväline Oy Visuaalisen ilmeen suunnitteli ja toteutti mainostoimisto Nitro ID Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

34 1 (3) Terveyspalvelut Suun terveydenhuollon palveluja Mallu-autossa Mallu-autossa* tarjotaan suun terveydenhuollon palveluja keväästä 2013 lähtien. Aluksi palvelujen kohderyhmänä ovat ikäihmiset. Toimintaajatuksena on, että Mallu-auto saapuu ennalta sovitusti esimerkiksi palvelutalon pihalle aamupäivällä ja hoitaa päivän aikana asiakkaat, joille on tehty aikavaraus Mallu-autoon. Mallu-autossa tarjottavia suun terveydenhuollon palveluja tulevat olemaan hammashoitajan ja suuhygienistin tekemät suun ja hampaiden terveystarkastus hoidontarpeen arviointi ehkäisevä työ: ravintoneuvonta, omahoidon ohjaus, fluorikäsittelyt hammaskiven ja värjäymien poisto Suun terveydenhuollon palvelut Mallu-autossa ovat maksullisia. Hintatiedot löytyvät tämän kirjeen lopusta. Palveluja lähelle asiakkaitanne Jos asiakkaillanne on tarvetta yllä mainituille suun terveydenhuollon palveluille, teillä on mahdollisuus sopia Mallu-auton saapumisesta yksikkönne pihalle palvelemaan asiakkaitanne. Asiakkaita tulee olla henkilöä yhtä toimintapäivää kohden. Mallu-auton suun terveydenhuollon toimintapäivä touko- ja kesäkuussa tulee olemaan joka toinen tiistai. Alustavan varauksen Mallu-auton vierailulle voi tehdä mennessä. Tarkempi päivämäärä vierailulle sovitaan myöhemmin aikataulun tarkennuttua. Saadaksenne lisätietoja ja tehdäksenne alustavan varauksen, ottakaa yhteyttä: Jaana Ruuskanen, suun terveydenhuollon toimistosihteeri puh: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

35 2 (3) Terveyspalvelut Alustavan varauksen jälkeen vierailuajankohdan tarkennuttua voitte kootusti varata ajat suun terveydenhuollon palveluista kiinnostuneille asiakkaillenne ajanvarauksestamme (ma-pe 10-15) p Ajanvarausta varten tarvitaan palveluyksikön nimi, asiakkaan nimi, henkilötunnus ja ajanvarauksen syy eli hoidon tarve, mikäli se on pystytty määrittämään. Muuta huomioitavaa: Mallu-auto tarvitsee 16A 230V sähkönsyötön pysähdyksen aikana. *Mallu-auto on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) liikkuva vastaanotto, jossa tarjotaan sairaanhoitajan/terveydenhoitajan palveluja. Malluauto kulkee Eksoten alueella ennalta sovitun aikataulun ja reitin mukaisesti. Kevään 2013 aikana nykyinen Mallu-auto korvataan uudella vastaanotoksi suunnitellulla ajoneuvolla, joka on varusteltu myös suun terveydenhuollon välineistöllä. Huhtikuusta 2013 alkaen Mallu-autosta saa myös hammashoitajan ja suuhygienistin palveluja. Lisätietoja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

36 1 (3) Terveyspalvelut Hammashoidossa perittävät maksut PERUSMAKSU KÄYNTIKERRALTA hammashoitaja 7,50 suuhygienisti 7,50 TUTKIMUKSET Suuhygienistin tai hammashoitajan tekemä suun ja hampaiden terveystarkastus, suppea 6,20 Suuhygienistin tai hammashoitajan tekemä suun ja hampaiden terveystarkastus 13,80 HOIDON TARPEEN ARVIO Suun terveydenhuollon hoidon tarpeen arvio, perustaso 6,20 Suun terveydenhuollon hoidon tarpeen arvio, laaja 13,80 VASTAANOTOLLA SUORITETTAVAT TESTIT JA NÄYTTEENOTOT Mikrobiologiset tutkimukset 13,80 Syljen eritysnopeuden määritys 6,20 EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHOITO 6,20 HAMMASKIVEN POISTO - erittäin suppea, enintään 10 minuuttia 6,20 - suppea, vähintään 10 minuuttia 13,80 - kesto minuuttia 27,50 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

37 MALLU-AUTON TYÖRYHMÄRAKENNE Eksoten johtoryhmä Ylätason päätöksentekijät Eksoten strategia Mallu-auton kehittämistyöryhmä Pj. Avoterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon johtava ylilääkäri Työryhmien edustajat/vastuuhenkilöt Koordinoinnista vastaava henkilö Kuljettaja Koordinoinnista vastaava henkilö Mallu-auton kuljettaja MALLU-AUTON PALVELUNTUOTTAJAT Vastuuhenkilö Vastuuhenkilö Vastuuhenkilö Vastuuhenkilö Vastuuhenkilö Suun terveydenhuolto Laboratorio Avoterveydenhuolto Järjestöyhteistyö Sosiaalipalvelut

38 Kirjoita tähän prosessin nimi (Versio 1) - EKSOTE Muokattu: Heiskanen, Katja Maisa :23. Ei hyväksytty. Yksilöllinen tunniste: PRO fi IMS

39 ULKOINEN VIESTINTÄPROSESSI Koordinaattori Reittilehti-ilmoitukset Tiedotteet Viestintä Muu lehti-ilmoittelu ja tiedotteet Palveluntarjoajat Reittiseinäilmoitukset Kuljettaja/ Pysähdyspaikkojen yhteyshenkilöt Mallu-auton nettisivut Paikallislehdet Eksoten nettisivut Terveysasemat/ hyvinvointiasemat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäivät/yhdistystoiminta pysähdyspaikoilla Pysähdyspaikat ja lähikaupat/- apteekit Asiakas ekarjala

40 SISÄINEN VIESTINTÄPROSESSI Koordinointitehtävistä vastaava henkilö Sisäinen tiedotus - ajankohtaiset tiedotteet - uudet reittiaikataulut - ilmoittelumateriaali - vuorovaikutus/keskustelu - operatiiviset työskentelyohjeet - perehdytysohjeet Mallu-auton henkilöstö ja esimiehet - palautteet ja Terveys- ja hyvinvointiasemien yhteyshenkilöt Kehittämisideat ja palautteet terveysasemien henkilöstöltä Eksoten terveysasemien henkilöstö

41 Mallu kylillä 2 TELLU-PILOTTI ESISELVITYS: TELLU-PILOTTI Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Mallu kylillä 2 -hanke TELLUNA nnana

42 Mallu kylillä 2: TELLU-PILOTTI Sisällys 1 Mallu kylillä 2 -hanke Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus (TYP) Mukana pilotissa Tavoitteista toimenpiteisiin Valtakunnassa muitakin liikkuvia palveluja, mutta ei vielä tätä Näin pilotti toteutui Kokoonpano Asiakkaat Tellussa Toteutuspaikat Erityiskerrat Pilotista kerätty asiakas- ja työntekijäpalaute Tila oli jotenkin kodikkaampi ja tilanne leppoisa Piti välillä ihmetellä, tarvitseeko asiakas työllistyäkseen auton, polkupyörän vai saappaat Malluhan liikkuu Hieno kokemus ja vielä tätä pitää kehittää Onnistumisia Toiminnan kehittämisen reunaehtoja Liikkuva palvelu mahdollistaa moniammatillisen TYP-työskentelyn Päätelmät ja jatko Liitteet 2

43 Mallu kylillä 2: TELLU-PILOTTI Mallu kylillä 2 -hanke Mallu-autosta tarjotaan sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan palveluja. Mallu-toiminnan ohessa järjestetään lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäiviä. Sairaanhoitoon kuuluu pieniä toimenpiteitä kuten korvahuuhteluja ja tikkien poistoja, uusittavien lääkereseptien vastaanottoa ja rokotuksia. Palveluun kuuluvat myös verenpaineen seuranta, arviointi ja neuvonta sekä verensokeri- ja muut pika-näytteet. Mallu kylillä 2 -hankkeen tarkoituksena on Mallu-auton sekä liikkuvien palvelujen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäivätoiminnan koordinoinnin kehittäminen. Hankkeen aikana tehostetaan myös sisäistä ja ulkoista viestintää sekä yhteistyötä. Hanke toimii ajalla , ja sen toiminta-alueena on Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on myöntänyt Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Mallu kylillä 2 -hankkeelle euron rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Yhtenä esimerkkinä hyvästä yhteistyöstä on Tellu-pilotti Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Mallu-autoa käytettiin pilotissa työvoiman palvelukeskuksen jalkautuviin palveluihin, jolloin Mallusta tuli Tellu. Tellu-pilotti toteutettiin perjantaisin ajalla Tässä esiselvitysraportissa tarkastellaan pilotin onnistumisia, asiakaspalautetta, tulevaisuuden kehittämissuunnitelmia ja -mahdollisuuksia. Ensin esitellään lyhyesti Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen toimintaa, sen jälkeen avataan pilotin taustoja ja tavoitteita sekä pohditaan pilotin pohjalta syntyneitä kehittämismahdollisuuksia. Lopuksi tarjoillaan ajatuksia tulevasta. Esiselvitysraportin on laatinut projektikoordinaattori Minna Lignell. 3 2 Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus (TYP) Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus (TYP) palvelee maakunnassa kaikkia niitä, jotka tarvitsevat henkilökohtaista ja moniammatillista ohjausta työllisyystilanteensa selvittämiseksi. Asiakkaan tilanteeseen perehtyvät työ- ja elinkeinotoimiston, Kelan ja alueen kuntien sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen toimipisteet sijaitsevat Lappeenrannassa, Imatralla ja Parikkalassa. Muissa kunnissa (Savitaipale, Lemi, Luumäki, Taipalsaari ja Ruokolahti) käydään muutaman kerran viikossa tai kuukaudessa. Marraskuussa 2012 Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksessa oli 880 asiakasta. Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus on yksi niistä harvoista työvoiman palvelukeskuksista, joiden toimintaan Kela osallistuu aktiivisesti ja myös terveydenhuollon panostus on merkittävää. Pitkäjänteinen, poikkihallinnollinen yhteistyö on mahdollistanut toimintojen kehittämisen. Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus erottuu myönteisesti muista työvoiman palvelukeskuksista siinä, että se on tiiviissä yhteistyössä TE-hallinnon ja aikuissosiaalityön kanssa laatinut toimintamallin asiakasohjautuvuusprosessista. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita ovat heikommassa työmarkkina-asemassa olevat ja vaikeasti työllistettävät asiakkaat (yli 500 päivää työttömänä olleet). Asiakkaiden työttömyyden taustalla on usein

44 Mallu kylillä 2: TELLU-PILOTTI moninaisia ja monisyisiä tekijöitä. Työllistymistä (ja kuntoutumista) hidastavia esteitä voivat olla sairaus, vamma, vanhentunut tai riittämätön koulutus, elämänhallintaongelmat tai työpaikkojen vähäinen tarjonta. TYP-toiminta on moniammatillisuuden lisäksi asiakaslähtöistä: asiakkaan tarpeisiin pyritään vastaamaan auttamalla tätä mahdollisuuksien mukaan. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille tarjottavia peruspalveluja täydennetään tarvittaessa lisäpalveluilla, joita ovat muun muassa kuntoutuksen ja työhönvalmennuksen palvelut. Palvelua pilotiksi Kuntarajat eivät ole esteenä liikkuvien palvelujen tarjoamiselle. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita voitaisiin saavuttaa paremmin harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla, missä asuu asiakkaita, joille kulkeminen on erinäisistä syistä johtuen vaikeaa. Tellu-pilotin avulla voidaan myös tarjota kunnille tietoa haja-asutusalueiden ja maaseudun tämänhetkisistä (aktivoinnin ja työllistymisen) esteistä ja tarpeista. Peruspalvelujen saanti on edellytys maaseudulla elämiseen ja yrittämiseen. Peruspalveluita voidaan kehittää innovaatioilla, jotka tuovat niihin lisäarvoa. Samalla voidaan kohdentaa palveluja alueen kehittämiseen. Pilottiin lähdettiin mukaan sillä ajatuksella, että perustoiminnan tueksi haluttiin kokeilla jotain uutta ja lisäarvoa tuovaa. Myös asiakaslähtöisyyden kehittäminen motivoi kokeilemaan uutta. Mallu kylillä II - hankkeen osana tarjoutui mahdollisuus pilotoida ympäri maakuntaa kiertävä Tellu-auto. Harvaan asutulla maaseudulla, ydinmaaseudulla ja kaupunkien läheisellä maaseudulla asuville työttömille tarjottavat palvelut saisivat täten lisäarvoa liikkuvasta, asiakkaan kohtaavasta Tellu-autosta. 4 3 Mukana pilotissa Pilottiin osallistuivat Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus toimijoineen eli TE-toimisto, alueen kunnat, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) ja Kela. Pilottia koordinoi Eksoten puolelta projektikoordinaattori ja työvoiman palvelukeskuksessa TE-hallinnon edustaja. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin liikkuvien palvelujen ja Mallu-auton toiminnasta ja toiminnan kehittämisestä vastaavat henkilöt toimivat apuna pilotin toteutuksessa. Pilotin tukiverkostossa toimivat myös Eksoten kehittämisohjelma ja muu hyödyttävä hanketoiminta sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut Parikkalassa ja Parikkalan Etsivä nuorisotyö. Pilotin kohderyhmänä olivat ympäristökunnissa asuvat Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat. Pilottialueeksi valikoitui Parikkala, missä välimatkat kuntakeskukseen ovat pitkät ja julkiset liikenneyhteydet huonot. Työvoiman palvelukeskus palvelee asiakkaitaan Parikkalan yhteispalvelupisteessä kaksi kertaa viikossa ajanvarauksella. Lisäksi kerran viikossa on päivystyspäivä. Syksyn 2012 aikana Parikkalassa TYP-asiakkaita on ollut noin 150. TYP on olemassa olonsa ajan toiminut ympäristökunnissa, jolloin kunta on joko antanut tai vuokrannut sille asiakaspalveluun sopivan tilan. Kuntien nykyisiä tiloja tarkastellaan yhteistyössä toiminnan kehittymisen näkökulmasta: Nykyiset tilat sijaitsevat kunnan keskustassa, jolloin asiakkaiden pitää lähteä kauempaakin

45 Mallu kylillä 2: TELLU-PILOTTI kuntakeskukseen. Pilotin tarkoituksena on selvittää, voidaanko työvoiman palvelukeskuksen tuottamaa peruspalvelua antaa liikkuvassa yksikössä tai kyläyhdistysten tiloissa ja mitkä ovat toiminnan reunaehdot. 3.1 Tavoitteista toimenpiteisiin Pilotti tukee ja täydentää nykyistä käsitystä siitä, millaisia palveluja maakuntaan tarvitaan ja miten työvoiman palvelukeskuksen toimintamallia voitaisiin edelleen kehittää jalkautuvien/liikkeelle lähtevien palvelujen osalta. Pilotin avulla saadaan kokemustietoa, jota voidaan hyödyntää erilaisia verkostoratkaisuja ja monipalvelupisteitä suunniteltaessa. Pilotilla halutaan myös selvittää, muuttuuko asiakkaan suhtautuminen aktivointiin ja työllistymiseen aiempaa myönteisemmäksi, kun neuvonta- ja ohjauspalvelu tuodaan lähemmäs kotia. Millainen on asiakaskunnan suhtautuminen Telluun ja lähelle tuotuun palveluun? Kuntien ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää koko Mallu kylillä 2 -hankkeessa. Tellussa ympäristökunnissa oleville asiakkaille halutaan tarjota yksilönhuomioivaa ja laadukasta palvelua aktivoinnin, työllistymisen ja kuntoutumisen saralla. Tellu-pilotissa hyödynnetään jo olemassa olevia ja uusia kumppanuuksia: pilotilla halutaan osaltaan tiivistää yhteistyötä alueella. Tellun reitti pyritään suunnittelemaan niin, että auton verkkoetäyhteydet toimivat. Reittisuunnittelussa hyödynnetään olemassa olevaa tietoa (mm. Mallun-reittitiedot ja TYP-asiakkaiden sijainti) ja käytännön toteutuksen kautta saadun kokemuksen ja palautteen perusteella reittejä muokataan tarvittaessa. Pilotin tavoitteena on tuottavuuden, vaikuttavuuden ja asiakaslähtöisyyden parantaminen. Tuottavuutta ja vaikuttavuutta voidaan tosin mitata vasta pidemmällä aikavälillä, mutta pilotti antaa viitteitä siitä, kannattaako jalkautuminen ja miten asiakkaat suhtautuvat liikkuvaan palveluun Valtakunnassa muitakin liikkuvia palveluja, mutta ei vielä tätä Palvelua pyörillä on tuotu kuntalaisille ennenkin; tuttuja ovat kauppa-autot, pankkiautot ja kirjastoautot. Varsinkin maaseutualueilla haluttiin ja halutaan palvella siellä asuvia. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategiaan kuuluu kotiin vietävien ja lähelle tuotavien palvelujen kehittäminen. Mallu-auton kehitystyötä tehdään edelleen, ja vuonna 2013 aloittaa hammas-mallu, jossa suuhygienistin palveluja viedään lähinnä kouluille ja vanhusten palvelutaloihin. Hammashoidon palveluja on viety autossa ennenkin: esimerkiksi Kuopion seudulla hankepohjalta on syntynyt Hambulanssi. Moniammatillista työllisyydenhoitoon liittyvää palvelua ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole tällä tavoin Suomessa kokeiltu. Siksipä Tellu tulikin tarpeeseen. 4 Näin pilotti toteutui Tellu-pilotti toteutettiin perjantaisin ajalla Perjantai valikoitui toteuttamispäiväksi käytännön syistä: se on viikossa ainut päivä, jolloin Mallu-auto ei liikennöi vakiokierroksellaan. Mallu-Telluauto on matkailuauto, jota ei ole muokattu mitenkään lähelle tuotavia palveluja varten. Autoa voi ajaa B- kortilla. Pilottiaikana toteutui yhdeksän asiakastapaamiskertaa ja kaksi erityistä tietoiskutapahtumaa, joiden tarkoituksena oli saavuttaa kuntalaisia ja jakaa tietoa Mallu-palvelun lisäksi TE-toimiston, sosiaalitoimen ja Kelan mahdollisuuksista.

46 Mallu kylillä 2: TELLU-PILOTTI Pilotilla haluttiin vaikuttaa myös alueen aktivointi- ja työllistymistietämykseen, jotta TYP-asiakkaiden tilanteen selvittelyyn liittyviä polutusvaihtoehtoja syntyisi lisää. Tellu-pilotissa jaettiin tietoa aktivoinnin ja työllistymisen merkityksestä yrityksiin ja kuntaan. Tellu-autossa työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille tarjotaan moniammatillista tukea työllistymistilanteen selvittämiseksi, neuvoja kuntoutusmahdollisuuksiin, tietoa palveluista ja tukea elämänhallintaan. Asiakasneuvonnalla tuetaan myös ammatillisen osaamisen kehittymistä. Pilottiaikana palvelua sai normaalisti työvoiman palvelukeskuksen kiinteissä toimipisteissä, liikkuva pilotti-palvelu toi toimintaan lisäarvoa. Tellussa asiakas kohdattiin yksilönä, kasvokkain. Asiakasta kannustettiin myös sähköiseen asiointiin. Sähköisen asioinnin mahdollisuudet ovat tosin alueella rajalliset epävarmojen tietoliikenneyhteyksien ja tietokoneen käyttömahdollisuuksien takia (jos konetta ei kotona ole). 4.1 Kokoonpano Jo hankehakemuksessa ajatuksena oli, että Tellun mukana kulkisivat työhallinnon ja sosiaalityön ammattilaiset ja tarvittaessa kokoonpanoon liittyisivät Kelan virkailija, terveydenhoitaja tai kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Peruskartoituskertojen kokoonpanoon ( perustiimiin ) kuuluivat sosiaalityöntekijä, työvoimaohjaaja ja Kelan vakuutussihteeri. Muina kertoina lähdettiin erilaisin kokoonpanoin ( erityistiimi ), jolloin mukana olivat em. kolmikon jäseniä ja terveydenhoitaja tai päihdetyöntekijä tai kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Nuorisokerralla mukana oli Etsivä nuorisotyön hanketyöntekijä. Kuskina toimivat Mallun vakiokuljettaja ja työvoiman palvelukeskuksessa työskentelevä kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Tarvittaessa kuljettajan paikalle olisivat voineet nousta muutamat muutkin pilottiin osallistuneet työntekijät Asiakkaat Tellussa Asiakas saapui Telluun ajanvarauksella aivan kuten kiinteään toimipaikkaan. Ajalle kutsuttiin 37 asiakasta, joista vain kolme jätti tulematta. Näistä kolmestakin poissaolijasta kahden poissaolosta oli tieto. Asiakkaille soitettiin ja kerrottiin Tellu-pilotista, ja tapaamiset onnistuivat lyhyelläkin varoitusajalla. Asiakasvalinta ja reittisuunnittelun päävastuu oli työhallinnolla käytännön syistä (asiakkaat olivat työhallinnon URA-tietojärjestelmästä poimittuja TYP-asiakkaita). Jokaisen valitun asiakkaan kohdalla tarkistettiin valmiiksi terveystarkastuksen ja Kela-asioinnin tarve. Jokaiselle Tellu-kerralle oli suunniteltava asiakkaat ja ajoreitti, tehtävä esivalmisteluja ja hoidettava yhteydenpitoa. Lisäksi itse toteutukseen ja kirjaamiseen kului työaikaa. Asiakas tapasi ensin kartoituskerralla perustiimin. Kartoituskäynnin jälkeen pystyttiin arvioimaan asiakkaan palvelutarve ja ohjaamaan asiakas tarvittaessa terveydenhoitaja-päihdetyöntekijä-tapaamiseen ( erityistiimi ). Jokaiselle asiakkaalle oli varattu 1,5 tunnin asiointiaika, joka joidenkin asiakkaiden kohdalla oli turhan pitkä. Mikäli tapaamisaikaa olisi lyhennetty, päivään olisi mahtunut useampia asiakkaita. Toisaalta taas siirtymiin piti varata aikaa. Toteutunut asiakasmäärä mahdollisti kuitenkin jälkikeskustelun virkailijoiden kesken ja toisaalta taas yhteiset etukäteisvalmistelut ennen asiakkaan saapumista. Asiakkaiden valinnassa ja eteenpäin ohjauksessa oli apua paikallistuntemuksesta.

47 Mallu kylillä 2: TELLU-PILOTTI Asiakasvalinnan perusteina olivat asiakkaan palvelutarve, aikaisemman TYP-tapaamisen anti ja asuinpaikka. Asiakasvalinnan onnistuminen oli kohtuullista, joskin muutamilla kerroilla valinnat olisivat voineet olla osuvampia. Asiakasvalinnan lisäksi reittisuunnitteluun kului työpanosta siihen vastuutetulta virkailijalta: etukäteisvalmisteluja tehtiin normaalia virastotapaamista enemmän muun muassa työskentelytilasta ja - varusteista johtuen. Lisäksi uusi toimintatapa, liikkuva sellainen, lisäsi työmäärää jonkin verran, koska aiempaa kokemusta vastaavanlaisesta ei ollut. 4.3 Toteutuspaikat Tellu-auto liikkui Parikkalan kunnan alueelle akselilla Uukuniemi Tarnala Saari/Saari kk Kirjavala sekä pysähtyi muutaman tällä alueella asuvan työvoiman palvelukeskuksen asiakkaan kotipihalle asiakkaan luvalla. Nuoriin kohdentuneella erityiskerralla käytiin asiakkaan luona lähempänä Parikkalan keskustaa. Pysäköintipaikat ja reitti noudattelivat pääpiirteissään Mallu-auton reittiä kotipihapysähdyksiä lukuun ottamatta. Pääasialliset pysähdyspaikat, joissa asiakkaita otettiin vastaan, olivat palvelutalojen pysäköintialueet tai Mallun pysäkit (Kirjavala, Tarnala). Asiakas saapui Telluun ajanvarauksella. Asiakkaita tavattiin vain Tellussa, ja sisätilojen (kyläyhdistysten toimintatilojen tai palvelukeskuksen takkahuoneen) käyttö ei tässä tapauksessa ollut tarpeen. 4.4 Erityiskerrat Tellu-pilotin asiakastapaamisten lisäksi haluttiin jakaa tietoa kuntalaisille Mallu-autosta ja viranomaisten tarjoamista mahdollisuuksista. Tätä ajatusta toteutettiin ulkona pidetyissä Mahdollisuuksia on monia! - tietoiskutapahtumissa. Tuleva nuorten yhteiskuntatakuu ja halu ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä antoivat idean nuorten erityiskerralla, joka pidettiin perjantaina Mahdollisuuksia on monia! -tietoiskutapahtuma pidettiin torilla Parikkalassa ja Rautjärvellä. Mahdollisuuksia on monia! -tietoiskussa jaettiin tietoa Mallu-autosta sekä Kelan, sosiaalitoimen ja TE-toimiston palveluista ja mahdollisuuksista. Parikkalan tietoiskun yhteydessä markkinoitiin myös Muistiapu-hanketta ja Eksoten nettineuvopalvelua. Hyvis.fi-sivut olivat esille molemmilla kerroilla. Tietoiskutapahtumat tarjosivat hyvän mahdollisuuden keskustella Mallu-auton kehittämisestä. Tietoiskun pääasiallisena tavoitteena ei ollut tavoittaa ainoastaan Mallu-auton käyttäjiä, vaan keskustella kaikkien kiinnostuneiden kuntalaisten kanssa Mallusta ja yleisesti viranomaisten tarjoamista palveluista. Mahdollisuuksia on monia! -tietoiskut olisivat kenties saavuttaneet suuremman yleisön, jos viikonpäivä olisi ollut eri ja tietoisku-/pysähdyspaikkoja olisi mietittyä samalla tarkemmin. Sääoloille ei tosin voida mitään, mutta reippaalla asenteella Antti-myrskykin voitettiin Ympäristökunnissa oleville asiakkaille halutaan tarjota yksilönhuomioivaa ja laadukasta palvelua aktivoinnin, työllistymisen ja kuntoutumisen saralla. Kuntakierros Eksoten kehittämisohjelman osana on syksyn aikana vienyt tietoa kuntiin ja kuunnellut herkällä korvalla aktivointiin ja työllistymiseen liittyviä kehittämistarpeita. Hankeyhteistyötä toteutettiin Tellu-pilotissa. Pilottiaikana aktivointitietoa vietiin osastonhoitajille ja työllistämiseen liittyvää tietoa muutamaan Parikkalassa olevaan yritykseen. Entistä tiiviimpi monitoimijainen yhteistyö tuo suunnitelmallisuutta myös alueen muulle kehittämiselle.

48 Mallu kylillä 2: TELLU-PILOTTI Nuorten kertaan osallistuivat paikallinen Etsivän nuorisotyön -tekijä Laptuote-säätiöltä, sosiaalityöntekijä ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Viidestä nuoresta tavoitettiin kolme. Tavoitetut kolme ovat TYPasiakkuudessa. Nuorten kerta vahvisti käsitystä siitä, että Etsivän työn tekeminen on alueelle tärkeää. 5 Pilotista kerätty asiakas- ja työntekijäpalaute Pilotin tarkoituksena oli selvittää, miten asiakas suhtautuu lähelle tuotuun palveluun. Selvityksen tueksi haluttiin saada asiakkaalta palautetta palautelomakkeen avulla (liite 1.). Palautelomakkeen kysymysten laadinta perustui sanamuotoihin, luettavuuteen ja liikkuvien palvelujen kehittämiseen. Se, miten mukana olleet virkailijat kokivat pilotin ja siinä tehdyn asiakastyön, oli myös yksi pilotin olennaisimmista kysymyksistä. Pilotin lopussa haastateltiin pilottiin osallistuneet virkailijat/työntekijät (kysymyspohja-liite 2.). Mallun kehittämisen tueksi kerättiin kuntalaisilta palautetta tietoiskutoritapahtumissa ja (palautelomake-liite 3.). Tästä kerrotaan myöhemmin luvussa Tila oli jotenkin kodikkaampi ja tilanne leppoisa. Pilotin aikana Tellu-autoajalle saapuneita asiakkaita pyydettiin täyttämään palautelomake tapaamisen lopuksi. Lomakkeessa oli kyllä/ei-kysymyksiä ja avoimia kohtia. Neljää paikalla ollutta asiakasta lukuun ottamatta kaikki asiakkaat täyttivät lomaketta tai antoivat suullista palautetta. Paperilla vastauksia saatiin 30 asiakkaalta (palautelomake esiselvityksen liite 1.). Aluksi kysyttiin ajalle pääsemisestä, palvelupaikasta ja tapaamisen onnistumisesta. Vastauksissa esiin pistävää on se, että vain muutamaa vastaajaa lukuun ottamatta kaikki asioisivat mieluummin Tellu-autossa kuin kiinteässä toimipisteessä ja pääsisivät näin myös nykyistä helpommin ajanvaraukselle. Kolmen vastaajan mielestä palvelua tulisi antaa kiinteässä toimipaikassa, vaikka Tellussa asiointi olikin onnistunutta. Tellu-autossa toteutunut tapaaminen oli melkein kaikkien vastanneiden mielestä onnistunut, tosin vain harva perusteli miksi. Yksi perustelu oli, ettei tarvitse mennä etäämmäksi eli on hyvä, että palvelu tuodaan lähelle. 8 Lomakkeessa kysyttiin myös Tellu-kerralla saadusta tarpeellisesta tiedosta ja oman tilanteen edistymisestä. Muutaman vastaajan mukaan tarpeellista tietoa saatiin opiskeluun, työnhakuun ja ammatinvalintaan. Oman tilanteen edistämiseen oltiin myös tyytyväisiä. Oman tilanteen edistämisen perusteluissa mainittiin muun muassa työ- ja kuntoutusasioiden eteneminen ja jatkosuunnitelmien teko. Kysyttäessä millaisia palveluja maakuntaa kiertävässä autossa voitaisiin tarjota, annettiin muutamia vastausvaihtoehtoja, joista sai rastita useammankin niin halutessaan. Vaihtoehdot olivat hammaslääkäri, sosiaalityö/toimeentulotuki, TE-toimisto, velkaneuvonta, työpaikkojen esittely, sairaanhoitaja, TYP, mielenterveyspalvelut, kotitalousneuvonta, muuta, neuvola, Kela ja yritysten markkinointi. Palautteen perusteella tärkein lähelle tuotava palvelu on sosiaalityö/toimeentulotuki. Hyvänä kakkosena tulevat rinta rinnan sairaanhoitajan palvelu ja Kela. Ehkä yllättäen kolmanneksi toivotuin palvelu on TEtoimiston palvelujen kanssa työpaikkojen esittely. Työpaikkojen esittely päätettiin laittaa lomakkeeseen vaihtoehdoksi sillä perusteella, että Mallu-auton käyttötarkoitusta voitaisiin tulevaisuudessa laajentaa. On hyvin mahdollista, että Mallu Tellu-yhteistyö yhdistysten ja yksityissektorin kanssa olisi erityisen hyödyllistä, jos nämä voisivat joskus kiertää autossa mukana markkinoimassa itseään ja kertomassa toiminnastaan. Näin jaettu tieto saattaisi motivoida työtöntä aktivoitumaan ja kouluttautumaan.

49 Mallu kylillä 2: TELLU-PILOTTI TYP-palvelu ja hammaslääkäripalvelu saivat seuraavaksi eniten kannatusta. Edellisessä kappaleessa mainitut palvelut (sosiaalityö/toimeentulotuki, Kela ja TE-toimisto) ovat osa TYPtoimintaa, joten voitaneen todeta, että tärkeimmille palveluille on tarvetta ja moniammatillisesti palveluita tarjoaa TYP. Hajanaisia ääniä saivat velkaneuvonta, mielenterveyspalvelut ja neuvola. Vain yksi vastaajista nimesi muun palvelun parturin. 5.2 Piti välillä ihmetellä, tarvitseeko asiakas työllistyäkseen auton, polkupyörän vai saappaat Pilottiin osallistui yhteensä seitsemän viranomaistahon edustajaa, yksi etsivä (nuoriso)työntekijä Laptuotesäätiöltä ja Mallu-auton vakiokuljettaja. Virkailijoiden mielestä asiakkaat kokivat palvelun hyväksi. Tunnelma autossa oli tiivis jo pelkästään rajallisen asiakaspalvelutilan suhteen, mutta myös keskustelut olivat vapaampia ja vuolaampia kuin virastossa istuessa. Yksi asiakkaista totesikin istuvansa Tellussa melkein kuin kotisohvalla. Keskusteluympäristö oli rento ja virastoille ominainen steriiliys puuttui. Vaikka keskustelu oli avointa, joissain asioissa, kuten terveysasioissa, asiakas puhuisi mieluusti kahden kesken terveydenhoitajan tai päihdetyöntekijän kanssa. Tellu-pilotissa liikuttiin asiakkaan kotipaikkakunnalla ja oltiin niin sanotusti asiakkaan reviirillä, jolloin asiakas ei tuntenut tilannetta uhkaksi vaan keskusteli vapautuneesti ja luottamuksella. Muutama asiakas saattoi kaivata perusteluita autoasioinnille, mutta kerrottaessa pilotin tarkoituksesta tapaaminen onnistui. Kotipihakäynnit toivat pilottiin pientä vaihtelua ja olivat muutaman asiakkaan kohdalla perusteltuja. Koska Parikkalan pohjoispäässä välimatkat ovat pitkiä ja julkista liikennettä ei oikeastaan ole, virastoasiointiin joudutaan joskus varaamaan jopa koko päivä. Kaikilla ei ole autoa ja julkinen liikenne ei kulje koulukyytejä lukuun ottamatta: tämän takia Tellu-asiakkaista osa piti hyvänä sitä, että lähelle tultaessa asiointiin ei mene koko päivää. Huomionarvoista oli myös se, että osa asiakkaista elää hyvin omavaraista elämää maaseudulla ja on tilanteeseensa ja elämäänsä tyytyväinen. 9 Pilottiin osallistuneet viranomaistyöntekijät saivat työhönsä uudenlaista näkökulmaa työllistymisen esteistä: toimistossa istuessaan ei virkailijakaan voi konkreettisesti ymmärtää välimatkoja tai muita esteitä. Pilotissa asiat selkiytyivät. Työtavoissa tapahtui paikoin myös muutoksia: asiakasta tuli motivoitua eri tavoin kuin työhuoneessa ja keskustelut sujuivat useimmiten sulavasti. Virkailijapuhetta oli eräällä tavalla adaptoitava, samalla kun nähtiin ympäristön tarjoamat edellytykset asiakkaan työllistymiselle. Välillä joutui kärjistetysti jopa pohtimaan, edistyisikö asiakkaan tilanne pyörän, auton vai saappaiden hankkimisella. Kun mennään lähelle asiakasta ja toimitaan liikkuvassa työyksikössä, viranomaisen on asennoiduttava työhön hieman normaalista poikkeavalla tavalla. Hänen on osattava sietää erilaisen työskentely-ympäristön mukana tuomat erityispiirteet kuten, ettei kaikkia papereita voi olla mukana, tietoliikenneyhteydet eivät välttämättä toimi ja sosiaalitilat ovat rajalliset. Nämä kaikki asiat vaikuttavat työotteeseen ja valmistautumiseen. Pilotissa virkailijoiden asenne oli kohdallaan. Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksella on toimintapaikat Lappeenrannassa, Imatralla ja Parikkalassa (Parikkalan yhteispalvelupiste). Pilotin aikana virkailijat oppivat tuntemaan työtovereitaan paremmin: sen mahdollisti tiivis tunnelma matkustaessa ja asiakastapaamisilla. Normaalitoiminnasta poikkeavat, uudenlaiset työparit, kuten esimerkiksi terveydenhoitaja ja päihdetyöntekijä, toimivat hyvin.

50 Mallu kylillä 2: TELLU-PILOTTI Moniammatillisuus toteutui, ja asiakkaan tilanteesta voitiin keskustella ennen ja jälkeen tapaamisen. Kokonaisuudessaan asiakkaat saapuivat ajoille erittäin hyvin. Käyttämättömiä aikoja oli vain kolme, ja niistäkin kahden poissaolon syy tiedettiin. 5.3 Malluhan liikkuu Mahdollisuuksia on monia! -tietoiskutapahtumalla tavoitettiin reilut 60 ihmistä ja hieman alle 20. Tapahtumista oli ilmoitus paikallislehdessä ja Parikkalassa pidetyn tietoiskun aikana kerrottiin Mallusta, muistiin liittyvistä asioista, hyvis.fisivustosta sekä Kelan palveluista. Suurin osa Mallu-kehittämispalautteen antajista ja keskustelijoista vastaili jollain tapaa esitettyihin kysymyksiin joko suullisesti tai niin, että vastaukset kirjattiin heidän puolestaan palautepohjaan. Rautjärven tietoiskupäivänä tavoitettiin alle 20 ihmistä. Huono ilma ( Anttimyrsky ) saattoi ajankohdan lisäksi osaltaan heikentää osallistujamäärää. Useimmat Parikkalan tietoiskupäivänä kyselyyn vastanneista asuivat muutaman kilometrin säteellä keskustasta, jolloin Mallu-auton tarjoamat palvelut eivät olleet tuttuja. Muutama koki, että Mallu voisi tulla tukemaan terveysaseman palveluja, koska ajan saaminen terveysasemalle vie välillä liian kauan. Osa vastaajista koki olevansa sen verran terveitä, etteivät tarvitse Mallu-auton palveluja. Mallua käyttäneet olivat palveluun tyytyväisiä: osa oli itse käynyt Mallussa ja osa ilmoitti vanhempiensa käyneen. Tietoa Mallu-autosta oli saatu lähinnä lehtien kautta. Useasti mainittiin myös televisio ja televisio-ohjelmat (mm. Ajankohtainen Kakkonen). Auton oli useasti nähty liikkuvan eri paikoissa. Terveysasemalta tietoa ei oltu saatu eikä ilmoitustaulumainoksiakaan ollut kukaan vastaajista huomannut. Yllä esitetyt asiat kävivät ilmi myös Rautjärven tietoiskukerralla kerätyissä palautteissa. Mallu-auton pysähdyspaikkaehdotelmia annettiin molemmissa tietoiskutapahtumissa. Liikkuvalle palvelulle on tarvetta sekä täydentävä palveluna että peruspalveluna syrjäkylille. Mallu-tietoa tulisi kuitenkin lisätä myös organisaation sisällä, sillä vastaajien mukaan terveysasemilta tietoa Mallusta ei saa. Mallun käytettävyyden kannalta aikatauluja tulisi jakaa koteihin erillisinä esitteinä, koska lehti-ilmoitukset saattavat jäädä huomaamatta Hieno kokemus ja vielä tätä pitää kehittää Näkyvyyttä pilotti sai Etelä-Saimaassa uutisella Tellu kurvaa työttömän pihaan ja Parikkalan- Rautjärven Sanomissa uutisella Mallu välillä Telluna. Tellu-auto tulee työttömien luo Parikkalan pohjoispäässä. Lisäksi liikkuviin palveluihin liittyvässä kommenttikirjoituksessa Kumipyöräinen terveyskeskus (ES ) mainittiin Tellu. Tietoa pilotista on jaettu erilaisissa yhteistyöyhteyksissä mm. pääkaupunkiseudulle ja Keski-Suomeen. Pilotti oli esille myös Maaseutuverkoston Parhaat käytännöt -esitteessä, joka laadittiin Mallusta. 6.1 Onnistumisia Uusista asioista kertyy aina monenlaisia huomioita, ja näin tapahtui myös Tellu-pilotissa. Moniammatillisuus on pitkäaikaistyöttömän palveluohjauksen kannalta erittäin tarpeellista. Asiakkaan tilannetta edesauttaa mahdollisimman laaja yhteistyötä tekevä verkosto ja moniammatillisen työskentelyn kautta kohdennetut, oikeaan osuvat palvelut. Kelan rooli työhallinnon ja sosiaalityön tukena on merkittävä.

51 Mallu kylillä 2: TELLU-PILOTTI Mallu-autossa on käytössä tietokone, jossa on Eksoten asiakastyössä tarvittavat ohjelmat ja ohjelmistot. Tellu-pilotissa tietoliikenneyhteydet toimivat ja muutamien asiakastietojärjestelmien käyttö onnistui (TYPPI, Effica). Ura- ja Oiwa-asiakastietojärjestelmiä ei erikseen pilottiin otettu. Virkailijat kokevat nyt ymmärtävänsä entistä paremmin maakunnan pohjoispään työllistymisen esteitä ja elämisenedellytyksiä. Suuremmat kokonaisuudet on helpompi ottaa huomioon, kun näkee, missä asiakas asuu ja miten liikkuminen onnistuu. Asiakaslähtöinen toiminta on mahdollista ja moniammatillisena erittäin tarpeellista. Moniammatillisuus toteutui pilotissa hyvin. Syrjäytymisvaarassa olevia ja hoidoista poispudonneita asiakkaita saatiin tavoitettua. Asiakkaiden ohjaus eteenpäin onnistui: saatiin esimerkiksi varattua aikoja mielenterveysyksikköön, lääkärin vastaanotoille ja laboratorioon. Ajanvaraus päihdetyöntekijälle onnistui Tellu-tapaamisen yhteydessä erityistiimi-ratkaisun ansiosta. Asiakkaille saatiin tarjottua ratkaisuja heidän tilanteeseensa. Luottamus asiakkaaseen saavutettiin: asiakas tulee varmemmin ajalle, kun tietää konkreettisesti kenen luo ja minne on tulossa. Asiakas koki olevansa luottamuksellisessa ja rennossa ympäristössä, osa jopa kuin kotisohvalla. Kyytiin pääsi lähellä asiakkaan kotia ja jopa kotipihassa. Moniammatillisuus tukee selkeästi käytännön tasolla virkailijoita heidän omassa työssään myös Tellu-autossa. Liikkuvassa palvelussa voidaan tukea toista työntekijää päätöksenteossa. Ajanvarauskutsut tavoittivat hyvin asiakkaat, ja muutaman kerran asiakas saatiin paikalle tarvittaessa aiemmin soittamalla, jos edellinen asiakaskäynti oli odotettua lyhyempi. Yhteistyö paikallistasolla on arvokasta: pilotissa esimerkkeinä paikallinen yhteistyö päihdetyöntekijän ja Etsivän työn tekijän kanssa. Liikkuva palvelu tuo vaihtelua työhön, työskentelymenetelmiin ja asiakkaan kohtaamiseen. Kaikki pilottiin osallistuneet innostuivat mahdollisuudesta tehdä liikkuvaa työtä ja voisivat tehdä sitä jatkossakin. Asiakkaiden sitoutuminen oli yllättävää ja onnistunutta: koko pilotin aikana vain kolme käyttämätöntä aikaa, joista kahden syy tiedetään. 11 Taulu 1. Onnistumiset Tellu-pilotissa

52 Mallu kylillä 2: TELLU-PILOTTI Toiminnan kehittämisen reunaehtoja Asiakkaiden kartoitus ja valinta annettiin pilotissa tehtäväksi työhallinnon virkailijalle, joka suunnitteli asiakastapaamiset siten, että asiakkaan terveystarkastuksen ajantasaisuus ja Kelan etuustilanne tarkastettiin. Lisäksi tarkempi reittisuunnittelu (aikataulutus ja mahdolliset kotipihapysäköinnit) oli hänen vastuullaan. Toiminnan kehittämisen kannalta tulisi huomioida seuraavana esiteltäviä reunaehtoja. Koordinointi ja aikataulutus Asiakaskoordinointi ja reititys asettivat haasteita. Asiakastietoja ei henkilötietosuojalain mukaisesti voida luovuttaa ulkopuolisille, joten tarkempi reitityssuunnitelma jäi TYP:in tehtäväksi. Ohjauskoordinaatio olisi voinut olla toimivampi, mikäli asiakkaiden suhteen olisi voitu harjoittaa suunnitelmallisuutta nykyistä enemmän. Myös Mallu-auton parkki vaikutti omalta osaltaan koordinointiin: autoa säilytetään Lappeenrannassa, joten aina jonkun oli lähdettävä Lappeenrannan suunnalta, mikäli Mallun vakiokuljettaja ei päässyt osallistumaan johonkin pilotti-kertaan. Aikataulutusta tulisi suunnitella hyvissä ajoin ennakkoon ja laatia mahdollisia varasuunnitelmia. Perustiimi erityistiimi-malli toimi Tellu-pilotissa hyvin. Perustiimiä voisivat täydentää tarvittaessa esimerkiksi terveydenhoitaja tai ammatillisen kuntoutuksen asiantuntija. Mahdollista jatkoa ajatellen asiakkaan palveluun tarvitaan myös Ura- ja Oiwa-yhteydet, joiden tulisi toimia Tellu-autossa. Asiakasvalinta tulisi suunnitella tarkasti, sillä kaikki TYP-asiakkaat eivät tarvitse liikkuvaa palvelua. Asiakkaan aktivoimiseksi palvelun vieminen pihaan ei ole välttämättä hyväksi, koska tällä tavoin asiakkaalla ei saata olla mitään syytä lähteä kotoaan. Luokse mentävien asiakkaiden valintaan on siten syytä kiinnittää huomiota. Varatun tapaamisajan kestoa on syytä tarkentaa asiakaskohtaisesti. 12 Autolla-ajo Pilottiaikana voitiin käyttää Mallu-auton omaa kuljettajaa muutamaa kertaa lukuun ottamatta. Mallukuljettaja tunsi alueen hyvin ja tiesi myös, missä kohtaa tietoliikenneyhteydet tulisivat toimimaan. Hän ei voinut olla asiakastilanteessa läsnä, mutta teki tuolloin muita töitä. Oma kuljettaja löytyi TYP:istä tarvittaessa, jolloin kuljettaja pystyi olemaan asiakastilanteessa mukana. Mikäli Mallu-autoa ajoi joku muu kuin sen varsinainen omakuljettaja, allekirjoitettiin autonluovutuksesta luovutuslupa-asiakirja. Asiakirjapohjaa voitaneen hyödyntää tulevaisuudessa, mikäli muita halukkaita Mallu-autonkäyttäjiä ilmaantuu lisää. Mallu-kierroksella asiakkaat odottavat vuoroaan usein pysähdyspaikan kylätoimijan tiloissa. Tellu-pilotissa parkkialuepysäköinti toimi, koska asiakkaat eivät joutuneet jonottamaan vuoroaan. Lähelle tuotu palvelu ei tosin ollut tarpeellinen sen asiakkaan kohdalla, joka kaartoi omalla autollaan Tellun viereen ja astui sinne palveltavaksi. Neljän asiakkaan kotipihalla käytiin asiakkaan luvalla: kotipihakäynnin perusteena oli se, että asiakkaan liikkuminen esimerkiksi palvelukeskuksen pysäköintialueelle olisi ollut turhan haasteellista. Toki kerran pihakäyntikään ei ollut tarkoituksenmukainen, kun pihalla oli oma auto parkissa.

53 Mallu kylillä 2: TELLU-PILOTTI Yhteen vastuuhenkilöön kohdennettu järjestely on haavoittuvainen: poissaolot tms. edellyttävät sijaisjärjestelyjä ja aiempaa enemmän suunnitelmallisuutta. Virkailijoiden välisessä tiedonkulussa on kehittämistä (tiedonkulkuun saattoi vaikuttaa osaltaan myös virkailijoiden sijainti eri toimipaikoissa). Asiakasaikaa voitaisiin lyhentää ja siten ottaa vastaan useampi asiakas (pilotissa tavattiin yleensä neljä asiakasta/kerta). Muutama asiakas tuli Tellun viereen omalla autollaan, mikä ei ollut tarkoituksenmukaista. TYP-asiakastietoihin tulisikin päivittää ajokortti- ja autotiedot. Jos asiakas on syrjäytymässä kokonaan tai jos työllistyminen ei ole realistinen tavoite, asiakas ei saavu sovituille ajoille tai liikkumisen fyysiset ja psyykkiset esteet ovat suuret, palvelun vieminen asiakkaan luo on kannatettavaa ja tärkeää. Asiakkaan tilanne vaikuttaa tällöin myös liikkuvan palvelun työntekijäkokoonpanoon. Nuorten Tellu-kerta ei kokoonpanovajauksesta johtuen täysin onnistunut. Yksi kadonnut nuori ei tullut ajalle. Asiakkaita tulisi tavata pilottialuetta laajemmalla alueella, jolloin palveltavaksi tulisi useampi lähelle tuotavaa palvelua tarvitseva asiakas. 13 Taulu 2. Tellu-pilotissa tehtyjä huomioita 7 Liikkuva palvelu mahdollistaa moniammatillisen TYP-työskentelyn Asiakkaan kohtaaminen ja motivointi voivat onnistua uudenlaisin tavoin liikkuvassa palvelussa. Oikeat asiakasvalinnat ja henkilöstökokoonpano mahdollistavat vaikuttavan toiminnan. Paikkakunnan tunteminen on ensiarvoisen tärkeää: pilotissa paikallistuntemusta toivat asiakastuntemuksen osalta sosiaalityöntekijä, päihdetyöntekijä ja etsivän työntekijä sekä liikkuvuuden osalta Mallu-kuljettaja. Liikkuva palvelu tavoittaa ne ihmiset, jotka eivät pääse helposti keskustaan asioimaan. Syynä voivat olla esimerkiksi huonot liikenneyhteydet tai asiakkaan henkilökohtainen tilanne, jolloin on parempi mennä lähemmäs asiakasta kuin pyytää häntä tulemaan kauemmas. Liikkuvalla palvelulla päästään vaikeasti työllistyvien tai hankalassa tilanteessa olevien asiakkaiden luokse paremmin. Työssäkäyntialue on 80 km kotipaikkakunnalta, joten lainsäädännöllisestä näkökulmasta tarkasteltuna voidaan olettaa, että työhön kykenevä työtön lähtee töihin asuinalueensa ulkopuolelle, mikäli töitä ei lähistöltä löydy. Liikkuvaa palvelua ei ole syytä viedä kotiovelle silloin, kun työllistyminen on periaatteessa mahdollista esimerkiksi auton hankkimisella tai muuttamalla toiselle paikkakunnalle.

54 Mallu kylillä 2: TELLU-PILOTTI Moniammatillisuus sopii hyvin liikkuvaan palveluun. Asiakkaan tilanteeseen päästään pureutumaan monen asiantuntijan voimin keskustelevassa ja epävirallisessa ilmapiirissä. Ajanvaraus onnistui autossa suoraan esimerkiksi päihdetyöntekijälle, koska tämä oli Tellussa mukana. Työntekijän tuttuus alentaa kynnystä asioinnille ja ajanvaraukselle saapumiseen, sillä asiakas tietää jo ennakkoon, kenen luo on menossa. Kustannukset Pilotti mahdollistui Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen myöntämällä Maaseuturahaston tuella osana Eksoten Mallu kylillä 2-hanketta. Mallu-auto oli käytettävissä kuljettajan kera ilman erillistä korvausta. Liikkuvan palvelutoiminnan taloudellisia reunaehtoja tarkasteltaessa kuluja syntyy a) henkilöstöstä (palkat, työaika ja liikkuvan työn lisät, jollei niitä ole huomioitu palkassa), b) kulkuvälineestä (ostohinta tai vuokra, auton säilytyspaikka, polttoaine, huollot, vakuutukset ja varusteet) ja c) muista työnteon välineistä (tietokoneet, tietoliikenneyhteydet, muut työskentelyvälineet). Yksinkertaisinta lienee liisata auto kilpailuttamalla tarjoajat ja ottaa kyytiin liikkuvaan työhön innostuneet työntekijät, sopivat työskentelyvälineet ja toimivat tietoliikenneyhteydet. Mallu-auton tämänvuotiset kustannukset ovat arvioidusti hieman yli euroa. Mikäli liikkuva palvelu olisi osa työvoiman palvelukeskuksen toimintaa, Tellun kustannusarviossa tulisi huomioida Eksoten, TEtoimiston ja Kelan synnyttämät kulut (kunkin tahon henkilöstökulut, työvälineet jne.). Liikkuvan palvelun laskelmia tehtäessä huomioidaan poisjäävät kiinteän toimipisteen vuokra- ja/tai ylläpitokulut sekä henkilöstön liikkumisesta aiheutuneet muut kulut. 8 Päätelmät ja jatko Mallu-auto on tuttu näky maakunnan pohjoispäässä. Ihmiset tervehtivät Mallu-autoa ympäri pitäjän: auto on tunnettu ja Mallu-palvelu toivottu. Pilotin aikana muutamat iäkkäämmät kuntalaiset olisivat mieluusti asioineet autossa, mutta koska kyse oli Tellusta eikä Mallusta, asiointi ei tuolla kertaa onnistunut. 14 Liikkuvien palvelujen kehittäminen on mahdollista, sillä Tellu-pilotti ja vakiintuva Mallu-toiminta luovat hyvää pohjaa terveyserojen kaventamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Eksote saa uuden Mallu-auton kevättalvella Uusi auto on räätälöity siten, että se toimii myös hammas-malluna. Koska kyseessä on hieman nykyistä Mallu-matkailuautoa suurempi auto, sitä ajetaan C-kortilla. Vielä on ratkaisematta se, mikä nykyisen Mallu-auton tulevaisuus on, sillä muun muassa yhdistystoimijat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa auton yhteiskäyttöön. Jalkautuminen on nykypäivää. Erilaista otetta tarvitaan etenkin moniammatilliseen ja haastavaan työhön. Uudenlainen (työ)ympäristö motivoi työntekijää asiakastyössä ja antaa asiakkaalle mahdollisuuden olla vapautuneempi kuin virastossa. Liikkuvan palvelun vaikuttavuus korostuu moniammatillisessa palvelussa, jossa asiakas saa samalla kertaa useampaa palvelua. Osana liikkuvaa palvelun toimintamallia voitaisiin esitellä myös työpaikkoja, joka pilotissa kerätyn asiakaspalautteen mukaan on toivottu palveluvaihtoehto. Monipalveluauton luominen esimerkiksi teknisten seikkojen osalta ei ole este liikkuvien palvelujen tuottamiselle. Tulevaisuudessa etäyhteydet mahdollistavat nykyistä paremmin yhteydenoton toiseen virkailijaan, jolloin asiakkaan tilanteen selvittely onnistuu kokonaisvaltaisesti esimerkiksi Tellu-käynnin yhteydessä. Autossa voisi olla asiakaspääte, jolla asiakkaan olisi mahdollista hoitaa asioitaan sähköisesti.

55 Mallu kylillä 2: TELLU-PILOTTI Samalla asiakas voisi halutessaan tulostaa tai kopioida esimerkiksi kuntoutumiseen tai työnhakuun liittyviä asiakirjoja. Asiakkaat suhtautuivat lähelle tuotuun palveluun hyvin ja olivat saamaansa palveluun tyytyväisiä. Ajanvaraukset olivat onnistuneita siinäkin määrin, että asiakkaat saapuivat ajanvarauksille erittäin hyvin, muutamaa poissaoloa lukuun ottamatta. Se, motivoiko liikkuva, lähelle tuotu palvelu, asiakasta eteenpäin, jää nähtäväksi. Moniammatillisuus korostui asiakastyössä ja työntekijöiden kesken. Itse koetut ja nähdyt liikkumisen, aktivoitumisen ja työllistymisen esteet ja vaikutteet tulivat esille käytännön työssä. Rento tunnelma mahdollisti asiakkaan palvelun ja keskustelut onnistuivat hyvin. Asiakasvalintaan ja suunnitelmallisuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Toiminnan reunaehtoja ovat aiemmissa luvuissa esitetyn mukaisesti perusteltu asiakasvalinta ja siihen osuva, onnistunut kokoonpano sekä reittivalinta yhdistettynä ajankäytön tehokkuuteen. Asiakkaan aktivoitumisen ja työllistymisen yhtenä edellytyksenä ovat toimivat julkiset liikenneyhteydet. Rajalliset kulkuyhteydet huomioidaan jo nyt TYP-aikavarauksissa Parikkalassa, sillä tapaamiset pyritään toteuttamaan julkisten kulkuvälineiden/yhteiskuljetusten aikataulujen mukaan. Kunnan rooli kyyditysten ja kuljetusten järjestäjänä on avainasemassa. Millaisia avauksia kunnilta voidaan olettaa ja toivoa? Mitä resurssit mahdollistavat? Tellu-pilotin myötä työvoiman palvelukeskuksessa voidaan pohtia, onko liikkuvilla, lähelle tuotavilla palveluilla rooli TYP-toiminnassa, ja mikäli on, millainen tuo rooli olisi. Mikäli liikkuvaa palvelua tuotettaisiin työvoiman palvelukeskuksessa, tulisi pohtia, millaista yhteistyötä Eksoten kanssa tehtäisiin ja millaisella kalustolla palvelua vietäisiin ympäristökuntiin. 15 Mikäli liikkuva palvelu olisi osa TYP-työtä, asiakkaita voitaisiin tavata ilman erillistä segmentointia normaalisti alkukartoituksesta aktivointisuunnitelmien tekoon, ohjata oikeaan suuntaan ja palvelujen piiriin. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan ammattitaitoa voitaisiin hyödyntää paremmin ja esimerkiksi työtoimintapaikkoihin tehtäviä käyntejä voitaisiin lisätä liikkuvan palvelun myötä entisestään. Asiakkaalle tulisi tehdä entistä pidempikestoisia ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmia, jolloin Tellu-kokoonpanossa olisi mukana myös kuntoutuksen asiantuntijoita. Lisäarvoa pilottiin olisi tuonut lääkäri. Lääkärin osallistumista pilottiin selvitettiin, sillä Lappeenrannassa terveydenhuollon panostus työvoiman palvelukeskuksessa on merkittävää (terveyskeskuslääkäri käy kerran viikossa tapaamassa TYP-asiakkaita). Maakunnan pohjoispään lääkäritilanne on kuitenkin sellainen, ettei ketään voitu tänä syksynä irrottaa pilottiin mukaan. Asia jäi kuitenkin vielä pohdintaan tulevaisuuden varalle. Pilotin sivutuotteena syntyi ajatuksia aktivointiin ja työllistymiseen. Jatkossa voitaisiin maakuntaan perustaa esimerkiksi lisää elämänhallintaan liittyviä ryhmiä. Syrjäytymisen ehkäisyä tukevana toimintana pitäisi olla tarjolla ruuanlaittoryhmiä ja ns. äijäryhmiä yksin tai äitinsä kanssa asuville miehille (kuten Parikkalassa jo on). Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisen kannalta toimintapaikkoja tulisi lisätä ja yhteiskuljetusmahdollisuuttakin pohtia. Asiakaskunnan kartoitusta tarvitaan jatkossakin: esimerkiksi TE-toimiston tulisi kartoittaa eläkeselvittelyn tarpeessa olevat asiakkaansa ja ohjata heitä eteenpäin. Toisaalta taas olisi nykyistä vaikuttavampaa, jos

56 Mallu kylillä 2: TELLU-PILOTTI työvoiman palvelukeskukseen voitaisiin ohjata asiakkaita entistä varhaisemmassa vaiheessa, jolloin asiakkaan auttamiseksi ja polutuksen onnistumiseksi työvälinevalikoima säilyisi nykyistä laajempana. Liikkuvilla palveluilla on moniammatillinen ja varhaisen puuttumisen mahdollistava rooli liikkuvilla palveluilla osallistutaan myös terveyserojen kaventamiseen. Etenkin harvaan asutulla alueella liikkuvat palvelut tulevat tarpeeseen, joskin niiden kustannustehokkuutta tulee arvioida yksityiskohtaisesti niin laadullisesti kuin määrällisestikin. 16

57 Mallu kylillä 2 TELLU-PILOTTI LIITE 1. PILOTIN ASIAKASPALAUTE Pyydämme vastaustasi alla oleviin kysymyksiin, saamme näin kehitettyä liikkuvia palveluja. Voit vastata nimettömänä. Pääsisitkö helpommin tulemaan ajanvaraukselle, jos työvoiman palvelukeskuksen palvelut tuotaisiin omalle paikkakunnallesi/kotisi lähelle? KYLLÄ EN Keskustelisitko työnhakuun ja kuntoutukseen liittyvistä asioista mieluummin kotipaikkakunnallesi saapuvassa Tellu-autossa vai vakituisessa toimitilassa? TELLU-AUTOSSA VAKITUISESSA TOIMITILASSA Oliko tämänpäiväinen Tellu-autossa pidetty tapaaminen onnistunut? KYLLÄ EI Miksi? Mistä asiasta koet tällä kertaa saaneesi tarpeellista tietoa? Oletko tyytyväinen oman tilanteesi edistämiseen? KYLLÄ EN Miksi? Millaisia palveluja maakuntaa kiertävässä autossa voitaisiin mielestäsi tarjota? HAMMASLÄÄKÄRI SAIRAANHOITAJA NEUVOLA SOSIAALITYÖ/TOIMEENTULOTUKI TYP KELA TE-TOIMISTO (TYÖKKÄRI) MIELENTERVEYSPALVELUT VELKANEUVONTA KOTITALOUSNEUVONTA YRITYSTEN MARKKINOINTI TYÖPAIKKOJEN ESITTELY MUUTA, MITÄ Haluan vielä sanoa: KIITOS PALAUTTEESTASI!

58 Mallu kylillä 2 TELLU-PILOTTI LIITE 2. TYÖNTEKIJÖIDEN HAASTATTELUPOHJA 1. Osallistumiskerrat? 2. Kumpaa kannatat: kiinteää vai liikkuvaa palvelua? Miksi? 3. Miltä pilottiin osallistuminen tuntui? 4. Oliko Mallu-auto sopiva asiakaspalveluun? Jos ei, mitä siitä tulisi muuttaa? 5. Miten asiakkaat mielestäsi suhtautuivat palveluun? 6. Saiko Mallu-Tellu mielestäsi näkyvyyttä seudulla? Miten? 7. Mikä pilotissa onnistui? 8. Mikä vaatii vielä kehittämistä ja pohdintaa? 9. Ymmärsitkö asiakasta paremmin? 10. Saitko asiakkaaseen paremmin kontaktin? 11. Saitko uusia ideoita omaan työhösi sovellettavaksi? 12. Voisitko toimia osana nykytyötäsi liikkuvassa palvelussa? 13. Voisitko Tellu olla osa TYP:in toimintamallia? Millä ehdoin? 14. Mikä on pilotin tärkein anti sinulle ja asiakkaalle? 15. Tietoiskutapahtumat ja : Mitä hyvää koet saaneesi tapahtumasta (jos siihen osallistuit)?

59 Mallu kylillä 2 TELLU-PILOTTI LIITE 3. TIETOISKUTAPAHTUMIEN ASIAKASPALAUTE Pyydämme vastaustasi alla oleviin kysymyksiin, saamme näin kehitettyä liikkuvia palveluja. Voit vastata nimettömänä. 1. Olen saanut tietoa Mallu-auton toiminnasta: terveysasemalta lehti-ilmoituksesta ilmoitustaululta sukulaisilta tai ystäviltä muualta, mistä? En ole saanut tietoa mistään. 2. Oletko käynyt Mallu-autossa terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolla? KYLLÄ EN 3. Jos et, miksi? 4. Missä päin kuntaa Mallu-auton pitäisi mielestäsi pysähtyä, jotta voisit käyttää sen tarjoamia terveydenhoito- ja sairaanhoitopalveluja? KIITOS PALAUTTEESTASI!

60 Liite 8 klo 10 klo klo 11 klo 12 klo 13 klo Päivän avaus, Parikkalan kunta Eksoten puheenvuoro, Tuula Partanen Ikähuonokuuloisuus ja sen kuntoutus, suunnittelija Riitta Pulkkinen, Kuuloliitto ry Miksi tarvitsemme elävää ja monimuotoista luontoa, FT, dosentti Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin johtaja sekä kansallisen allergiaohjelman väestöviestinnän projektipäällikkö Musiikkiesitys ja yhteislaulua, Petri Tiainen, Parikkalan seurakunnan kanttori Improteatteria, Nuorten TaidePaja Perhe Yhdessä enemmän, Maija Pietiläinen, Miestyön kehittäjä, Viola ry Mukana mm. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, MontEri -hanke, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Mallu kylillä 2 -hanke, Etelä-Karjalan Näkövammaiset ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Kuuloliitto ry, Imatran Kuulo ry, Tarnalan kyläyhdistys/ruasa-kerho, Sadan megan maakunta -hanke, Etelä-Karjalan kylät ry, Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry, Parikkalan seurakunta/diakoniatyö, Taito Etelä-Karjala ry/parikkala, Parikkalan seudun mielenterveysyhdistys ry, Parikkalan eläkkeensaajat ry, Uukuniemen Erämiehet ry, Kummun Maaseutunaiset ry, Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry, Martat

61 Hyvinvointihulinat Liite 9 Pettilässä kantti kestää! Lauantaina klo Pettilän koululla, Kuivasensaarentie 1196 Tarjolla: ajankohtaista tietoa terveydestä, hyvinvoinnista, kodin turvallisuudesta, kotihoitopalveluista jne. vinkkejä nuorille töistä ja tekemisestä omalla kylällä verenpaineen mittausta Mallu-autossa kuulokojeiden huoltoa ja neuvontaa käsityönäytöksiä paikallisia kulttuuriesityksiä arvontoja klo 10 lasten piirustuspiste ja paljon muuta! klo Myytävänä syötävää isoon ja pieneen nälkään kahvia ja teetä leivonnaisia klo klo klo Päivän juontaa Matti Kyllönen! Ohjelma: Päivän avaus, kansanedustaja Reijo Tossavainen Pettilän koulun tarina, Risto Korhola Veskansan Viisivuotis kronikka, Anni Kyllönen Turvallisesti arjessa Satu Valassaari, SPR:n Savitaipaleen osasto Kari ja Tuija Peiponen, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu VaPePa Lappeenrannan paikallistoimikunta Yhteislauluja ja kulttuuriesityksiä Ruokapalvelut Savitaipaleen ruokapalvelupäällikkö Anne Hertz Kotihoito ja palveluohjaus Eksoten kotihoidon päällikkö Raili Paajanen, palveluohjaaja Riia Karels Tervetuloa vapaa pääsy! Tavattavissa mm. Veskansan ry, Kuivasensaaren Martat ry, Kuivasensaaren VPK, Savitaipaleen Sydänyhdistys ry, SPR:n Savitaipaleen osasto, Savitaipaleen 4H-yhdistys, Kaakkois-Suomen 4H-piirin Omalla kylällä -hanke, Etelä-Saimaan Kuulo ry, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu VaPePa, Lähetysseuran paikallisosasto, Eksote, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomin MontEri-hanke Lisätietoja: heini.maijanen@socom.fi, tai marika.wikstrom-koikkalainen@eksote.fi,

62 2/2014 Tätä opasta voit käyttää apuna järjestäessäsi hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä tapahtumia alueellasi. Oppaasta on apua järjestäessäsi tapahtuman ensimmäistä kertaa tai kun haluat sisällyttää jo olemassa oleviin paikallisiin tapahtumiin hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä teemoja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäivissä painotetaan ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja käsitellään erilaisia hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä aiheita. Aiheet ja teemat nousevat alueen ja kylän ajankohtaisista tarpeista sekä Eksoten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoista. Teemapäivissä kansalaiset saavat ajankohtaista tietoa valituista aiheista sekä yhdistysten ja muiden toimijoiden kuten yksityisten palveluntarjoajien toiminnasta. Teemapäivät ovat myös sosiaalisia tapahtumia, joissa kansalaiset tapaavat toisiaan hyvän asiapitoisen sekä viihteellisen ohjelman merkeissä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäivien järjestelyissä tapahtuva yhteistyö ja verkostoituminen edistävät kylien yhteisöllisyyttä ja haja-asutusalueiden säilymistä virkeinä ja toimivina. Lisätietoja ja yhteydenotot Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Tuula Partanen tuula.partanen(at)eksote.fi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäivät Ohjeita järjestäjälle Mahdollinen alaotsikko (Calibri 18)

63