Tet tutustutti yrittäjien työviikkoon

Transkriptio

1 Huhtikuu l 3/ Yrittäjiä innostetaan joukolla liikkumaan Tet tutustutti yrittäjien työviikkoon Joustavampaa kaavoitusta kohti Lauri Väliö Tarmosta on valmis laatimaan kesäisiä kuntoiluohjelmia yrittäjillekin. Työelämään tutustuminen eli tet voi olla antoisa kokemus. Parhaimmillaan harjoittelu antaa suuntaa nuoren urahaaveisiin, ja työnantaja saa tettiläisestä ripeän kesätyöntekijän. Arkkitehdit Johanna Närhi ja Niklas Lähteenmäki kertovat kaavoituksen kiemuroista. Valmisteilla on yleiskaava, jolla saataisiin aikaan nopeampia päätöksiä. Myös kaupunginjohdolla on asiaan sanansa sanottavana. Sivu 13 Sivu 10 ja 11 Sivu 2 ja 3 Taloyhtiöt, rakentajat, yksityiset Nyt on pihojen tasauksien aika Talojen salaojat ja ympärikuivatukset, viemärit ja vesijohdot. Kaikki kiviainekset ja laadukas seulottu multa toimitettuna. Kone- ja viimeistelytyöt vankalla ammattitaidolla ja laatutakuutyönä yli 30 vuoden kokemuksella. Jarmo Jussi Pyydä ilmainen arviointikäynti, se ei velvoita mihinkään TILAUSAJOT PEKOLALTA TILAUSAJOT posti@maki-uuro.fi Vanajanlinnantie Hämeenlinna KANTA-HÄmeeN eläinklinikka Seudun laajin ja monipuolisin valikoima 8 62 paikkaisia autoja LAUANTAIPÄIVYSTYS KLO ilman ajanvarausta puh myynti@pekolanliikenne.fi elainklinikka.fi Tänään on mainio päivä laittaa toimeksi. Suunnitteletko yrityksen perustamista? Äitienpäivälounas Wisahovissa klo Meiltä saat kattavat pankki- ja vakuutuspalvelut yrityksellesi, yrityksen starttipaketin. Paketti sisältää alkavan yrityksen maksuliikkeen hoitoon sekä yritystoiminnan ja yrittäjän itsensä vakuuttamiseen ja turvaamiseen liittyvät palvelut. Kaiken tarvittavan tuen ja turvan yrityksesi starttiin saat saman katon alta yhdellä kertaa. Ja lisäksi saat alkavana yrittäjänä vuodeksi etuja, joiden avulla voit keskittyä olennaiseen eli yrityksesi pyörittämiseen. Varaa aika tapaamiseen p Seuraa meitä facebookissa. Asiakkuuspäälliköt Heikki Hätönen, Hämeenlinna Mira Kiuru, Riihimäki

2 2 Haluamme kaupunkiin vetovoimaa lisääviä investointeja, eivätkä ne kaikki voi olla kaupungin tekemiä. Yksityisille investoreille tulee löytää houkuttelevia mahdollisuuksia ja taata näkymät riittävän pitkälle tulevaisuuteen, jotta he uskaltavat panostaa kaupunkimme rakentamiseen. Vastaavanlainen keskustelu ja prosessi käytiin jokin aika sitten Oulussa, missä kaupungin ydinkeskustan kehittämistä raamitti vuonna 2001 valmistunut liikenteen ja maankäytön tavoitesuunnitelma. Vuodet kuluivat ja eri kaavoitushankkeet tavoitteen saavuttamiseksi hämärtyivät osin siksi, että maailma ympärillä oli eh- tinyt muuttua. Nähtiin, että ydinkeskustan kehittämisen tahtotila tulee määrittää uudelleen. Niinpä Oulussa käynnistyi työ elinvoimaisen kaupunkikeskustan hahmottamiseksi. Tavoitteena oli luoda elinvoimainen kaupan ja kulttuurin keskittymä, jossa käydään kauppaa, työskennellään, asutaan ja palvellaan. Kulkija voi viihtyä yhteisissä olohuoneissa, johon antavat mahdollisuuden keskustan julkiset tilat, kadut, torit, puistot, kortteleiden sisäiset väylät ja aukiot. Asumista lisätään ja keskusta-asuminen on parhaimmillaan sosiaalista, värikästä ja elävää. Kaupunki tarjoaa ihmisen koko elämänkaaren ajaksi luontevia koteja kaikille ikäryhmille lapsista vanhuksiin. Keskustan asukkaat tuovat alueelle sosiaalista turvallisuutta. Tavoitteen mahdollistamiseksi kortteleiden huoltoliikenne haluttiin viedä maan alle, jolloin viihtyisä ja rauhallinen keskusta olisi lähes häiriötön. Tällöin myös linjattiin, että pysäköinti ratkaistaan keskitetyllä ja maanalaisella pysäköintilaitoksella. Yrittäjä, etsitkö kirjanpitäjää? Kun kyseiset päätökset oli tehty, lähtivät yksityiset investoinnit käyntiin. Galleriakortteliin on käynnistynyt 150 miljoonan euron arvoisen kauppakeskuksen rakentaminen, ja myös Pallas-korttelissa on lähtenyt samankokoinen investointikokonaisuus liikkeelle. Useita uusia kaavoitusaloitteita on prosessissa. Rakennushankkeilla on suuri rakentamisaikainen työllistämisvaikutus. Investoinneilla mahdollistetaan uusien työpaikkojen syntyminen, kaupunkirakenteen tiivistyminen ja ilmastotavoitteisiin pääseminen. Ratkaisuilla tuodaan asukkaita olemassa olevan palvelurakenteen piiriin. Vetovoima on lisääntymässä. Ydinkeskustojen vetovoima vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kaupunki kehittyy, luo houkuttelevuutta ja millainen vireä tunnelma kaupunkiin saadaan aikaan. Houkuttelevuus on vetovoimaa ja luo elinvoimaa. Timo Kenakkala kaupunginjohtaja Tuotanto- ja varastotilat! Tarjoamme taloushallinnon asiantuntemusta niin, että sinä voit keskittyä omaan ydinosaamiseesi. Ota yhteyttä, räätälöidään juuri sinun yrityksesi tarpeita vastaava paketti. Ne sopivat hyvin myös teollisuuskäyttöön ja myymälätiloiksi. 15x24m lämmin halli Hämeenlinna ja Vantaa Puh Kaupunkivisio on askel uuteen joustavampaan yleiskaavaan Ydinkeskustan vetovoimasta elinvoimaa Kaupunkien ydinkeskustan kehittäminen on ollut kiinnostava puheenaihe viime vuosina. Usein keskustelu on fokusoitunut pysäköintiratkaisuun, jonka ei kuitenkaan pitäisi olla keskustelun lähtökohtana. Pysäköintiratkaisu mahdollistaa halutunlaisen ydinkeskustan rakentumisen, mutta ensin tulee määritellä tavoitetila, kuten me Hämeenlinnassa olemme nyt tekemässä. Teräkset toimittaa KANTOLANKATU hämeenlinna puh. (03) temeko@temeko.fi Kätevästi HRK vuokralaitteilla! keskustan kehittämisen lähtökohtina ovat viihtyisyys ja asukasmäärän tuplaus. Valmisteilla on uusi yleiskaava, jonka luonnosvaiheessa kuunnellaan eri osapuolten ideoita ja mielipiteitä. Edellinen keskustavisio tehtiin vuonna 2010, mutta virkamiestyönä toteutetun työn todettiin kaipaavaan uutta versiota jo nyt. keskustan kaavoitukseen tiiviisti liittyvä keskustavisio on nyt loppumetreillä, ja keskustan yleissuunnitelman luonnoksen tulisi valmistua huhti toukokuun aikana, kertoo nelisen kuukautta kaupungilla työskennellyt arkkitehti Johanna Närhi. Sekä visio että luonnos ovat pohjatöitä uudelle yleiskaavalle, joka korvaa joustamattomaksikin parjatun kaavan parinkym- menen vuoden takaa. Vanhassa yleiskaavassa on rajattu hyvinkin tarkasti tonttien käyttötarkoitus. Uudesta yleiskaavasta tehdään yleispiirteinen, mikä tarkoittaa sitä, että tontin käyttötarkoitusta ei määrätä tarkasti. Jatkossa keskustatontilla voi olla monta eri käyttötarkoitusta, mikä nopeuttaa prosesseja ja lisää joustavuutta, kertoo yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki, joka on myös tuore kiinnitys kaupungin maankäytön suunnitteluyksikössä. Molemmat arkkitehdit sanovat, että kaavoituksen keinoin on tarkoitus mahdollistaa asioita, eikä rakentaa esimerkiksi yrittämiselle tai rakentamiselle esteitä. Tosin kaupunkilaisten valitukset saattavat ainakin hidastaa projektien etenemistä. Valituksia tehdään kuitenkin suhteellisen harvoin ja heppoisina ne menevät vielä harvem- Kun rakennat, remontoit tai kunnostat pihaa tee se helposti vuokralaitteilla. Henkilönostimet, telineet, minikaivurit sekä paljon paljon muuta. Katso vuokrattavat laitteet Henkilönostimet Minikaivurit ym. asennustaito.com Yrittäjäuutisten ilmoitusmyynti Hämeen Rakennuskone Oy Anna-leena Allenius Petri Harjula marjo lehtovirta santtu Pekarila Arja uusitalo Hämeen sanomien mediamyynti puh. (03) mika sutinen Niklas Lähteenmäki vastaa Engelinrannan osayleiskaavan suunnittelusta. Näkymät kaupungintalon työhuoneesta miellyttävät arkkitehdin silmää. min läpi. Kaupungilla on kaavoitusmonopoli, mutta kaavoitus ei saa aiheuttaa kenellekään kohtuutonta haittaa. Esimerkiksi näkymän menettäminen ei ole tällainen haitta, mutta asunnon arvonlasku taas voi olla, Lähteenmäki selventää. Kuunnellaanko meitä? Tieten tahtoen ei kenenkään kodin näkymän eteen Lähteenmäen mukaan rakenneta. Esimerkiksi Engelinrannan itäpuolen vanhojen kerrostaloasuntojen näkymät jätetään rauhaan, vaikka rakentaminen niiden eteen olisi sallittua. Visiossa ydinkeskustan korkeusmaailma pidetään tasaisena ja matalana, mutta keskustan reunamille voisi korkeampia rakennuksia noustakin, Närhi Yleiskaavan valmisteluvaiheessa kuunnellaan muun muassa asukkaita, yrittäjiä, keskustan toimijoita, viranomaisia ja kauppakamaria. Keskustavision työryhmään kuuluu monia eri tahoja. Närhikin on käynyt esittelemässä suunnitelmia monissa eri tilaisuuksissa. Enemmänkin voisi eri osapuolia kuunnella. Ehkä se, että kuuntelemme mielipiteitä valmisteluaikana entistä paremmin, vähentää myös valituksia. Kaupunkivision osalta kysymme asukkaiden näkemyksiä vielä muun muassa kesän toritapahtumassa, iltatilaisuudessa ja Elomessuilla, hän kertoo ja kannustaa ihmisiä tuomaan esiin ideansa ja mielipiteensä vaikka suoraan sähköpostilla. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toiminnanjohtaja Mikko Rousi vahvistaa, että ainakin kiinteistöpuolta on kuunneltu ja vanhoista virheistä opittu. Ensimmäistä kertaa virkamies on käynyt paikalla kysymässä asioista ja tekemässä muistiinpanoja. Olen oikein tyytyväinen siihen tapaan, miten keskustavision rakentamisessa on kuunneltu eri osapuolia, sanoo Rousi, joka toimii myös Raatihuoneenkadun kehitystyöryhmän puheenjohtajana. Kaavoitus on kompleksista. Ymmärrän, että voi tuntua siltä, ettei oma palaute vaikuta päätöksiin. Yksi palaute ei ehkä niin teekään, mutta jos tuhat ihmistä on samaa mieltä, sitä ei voi sivuuttaa. Yksittäiset mielipiteet ovat kuitenkin usein ristiriitaisia keskenään riippuen näkökulmasta. Ja siinä vaiheessa jos esimerkiksi taloyhtiö on tehnyt jo tietyn päätöksen kokouksessaan, emme voi yksittäistä asukasta enää kuunnella tämän päätöksen yli, Lähteenmäki Joudumme myös aina ajattelemaan sitä, että jos yksi saa luvan, niin tasapuolisuuden nimissä kaikkien tulee saada tarvittaessa sama, Lähteenmäki muistuttaa. Töyssyjä prosessissa Vuosittain laadittava kaavoituskatsaus ohjaa kaupungin arkkitehtien työtä. Siinä mukana olevien projektien ohittaminen on vaikeaa. Kaupungin resurssit ovat parantuneet uusien työntekijöiden myötä, mutta silti luvan saaminen kestää luvattoman kauan. Pelkästään resurssipula ei ole syynä siihen, että lupien saaminen kestää. Prosessi on kokonaisuutena hidas. Pienet ja isot projektit käyvät läpi samat vaiheet. Selvitykset vievät oman aikansa, sen jälkeen valmistelu lautakuntaan, valtuustoon ja kaupunginhallitukseen kestävät. Sitten on odotettava valitusaika ja mahdollinen yleisötilaisuus, sitten korjaamiset ja lausunnot. Valtion taholta tätä prosessia yritetään käsittääk- Kauppa-alueiden brändäys on osa keskustavisiota ja kaupan kehittämistä. Kun katteella vaikuttavat isot kauppaketjut, voisi vanha keskusta leimautua erikoiskaupan alueeksi. Raatihuoneenkadun alkupää voisi olla hyvinvoinnin keskittymä, Palokunnankadulta löytyy jo nyt käsityö- ja sisustuskeskittymä ja muotikaupat ovat kävelykadun ympäristössä, Johanna Närhi seni järkeistää, mutta se ei ole meidän käsissämme, Lähteenmäki selvittää. Hän toivoo, että esimerkiksi ravintolan perustava yrittäjä pääsisi toteuttamaan ideansa nopeammin. Byrokratia tuo toisaalta kaikille tasa-arvoista kohtelua. Emme tee täällä salaista työtä, vaan kaikki on läpinäkyvää. Kaava on kaikkien nähtävillä ja netistä löytyvät listatekstit, hän muistuttaa. (JM) ilmoitukset@hameensanomat.fi, etunimi.sukunimi@hameensanomat.fi "Keskustaan pitää saada lisää elämää" Keskusta on parhaimmillaan kaupungin olohuone, jossa viihdytään päivällä ja illalla. Ensisijaisesti sen tulee olla asuinpaikka, sillä jos keskustassa ei ole tarpeeksi asukkaita, se ei pysy virkeänä, sanoo itsekin ydinkeskustassa asuva ja viihtyvä apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo. Hän ei usko, että asukkaiden, yrittäjien ja keskustassa asioivien näkemykset toimivasta ja viihtyisästä keskustasta eroavat kovin paljon toisistaan. Jos lähtökohtana suunnittelussa on viihtyisä keskusta, on se sitä silloin niin asukkaiden, asiakkaiden kuin muidenkin keskustassa käyvien mielestä, hän Kaupunginjohto on ollut mukana kehittämässä keskustavisiota yhdessä monen muun tahon kanssa. Visiossa kaavaillaan keskustan asukasmäärän tuplaamista asumista kehittämällä. Keskustaan halutaan houkutella asukkaiksi lapsiperheitä, mutta se edellyttää asumismuotojen, liikkumisen ja viihtyvyyden kehittämistä. Lapsiperheiden eteen on tehtävä töitä. Keskustaa ei ole suunniteltu heitä ajatellen ja hinnatkin ovat kovempia. Erityyppiset asumismuodot tuovat mukanaan erilaisia asukkaita. On hyvä, että vuokra-asumista on tulossa merkittävästi lisää muun muassa katteelle ja sen läheisyyteen, Isosuo Jotain pysyvää, jotain uutta Myös keskustan yrittäjien on helpompi toimia, kun ympärillä on säännöllisesti palveluja käyttäviä asukkaita. Asukasmäärän tuplaaminen tuo keskustaan lisää elämää, silti keskusta pysyy samanlaisena kuin ennenkin. Torin ympärys kaupat, pankit, kirkko ja raatihuone on aina saatu toimimaan yhdessä. Vaikka torin alle rakennettaisiin mitä, ei ydinkeskustan kaupunkikuva muuttuisi, Isosuo Kun keskustan laajeneminen nyt alkaa näkyä, aletaan sitä myös ihmisten mielissä ajatella isompana alueena. Keskusta on alue rautatieasemalta Suomen kasarmeille, ja myös Verkatehdas on osa keskustaa, ei vain tori ja sen ympäristö. Kaupunki on tavallaan kääntynyt torikeskeisyydestä rantoja kohti. Rannat ovatkin nyt keskellä kaupunkia, eivätkä reunoilla. Aiemmin tämä ei ole ollut mahdollista, mutta katteen valmistuessa meillä on erinomaiset mahdollisuudet keskustan laajentamiseen, hän sanoo ja muistuttaa, että moottoritie katettiin nimenomaan keskustan laajentamista ajatellen, ei kauppakeskuksen takia. Hitaita siirtoja Kun puhutaan keskustasta, puhutaan myös pysäköinnistä. Laskelmien mukaan parkkipaikkojen tarve on todellinen. Vii- me vuonna tehty liikenneselvitys kertoo, että vuoteen 2040 mennessä parkkipaikkoja tarvittaisiin lisää yli tuhat. Katteen paikat palvelevat jatkossa katetta, eivätkä ne ratkaise vanhan keskustan pulmia. Parkkipaikat liittyvät myös lisärakentamiseen ja investoijien haluun kehittää omia kiinteistöjään. Päätös pysäköintiratkaisusta on saatava tänä vuonna. Päätöksestä menee kuitenkin monta vuotta ennen kuin mitään alkaa tapahtua. Kolme vuottakin olisi jo todella nopea aikataulu, Isosuo Myös kaupungin arkkitehdit ovat sitä mieltä, että keskustan parkkiasia olisi ratkaistava pikaisesti. Pysäköinti on iso juttu. Laki määrää, että se on ratkaistava kaavoituksessa, mutta kyseessä on poliittinen päätös. Päättäjät päättävät mitä halutaan tehdä, me mietimme mitä voidaan tehdä. Löytyy miljoona hyvää syytä toriparkille, mutta myös muille ratkaisuille. Keskitetyn parkkiratkaisun hyvä puoli on se, että sinne voi ohjata kaikki täydentämisrakentamisen parkkipaikat, Niklas Lähteenmäki puntaroi. Seitsemän erilaista ratkaisumallia on jo selvitetty. Vielä ilmeisesti suunnitellaan uutta seminaaria aiheesta ja pohditaan, olisiko joku vaihtoehto tutkimatta, Johanna Närhi kertoo. Toinen keskustaa jäytävä ongelma on Isosuon mielestä kauppakeskus Linnan kiinteistön jämähtäminen paikalleen. Kiinteistönomistajat eivät ole vieläkään heränneet kehitystyöhön. Kun kiinteistö tyhjenee, niin ehkä omistajat huomaavat kuinka hitaalla ovat olleet. Ei auta, että vähän ovea maalataan, vaan tulisi ajatella isosti. Näkisin, että kiinteistön voisi purkaa poiskin. Tilalle voisi rakentaa vaikka 6-kerroksisen rakennuksen, jossa on sekä liiketiloja että asumista, Isosuo maalailee. (JM) Kaupunginjohto on ollut mukana kehittämässä keskustavisiota yhdessä muiden keskustan toimijoiden kanssa. Jos lähtökohtana suunnittelussa on viihtyisä keskusta, on se sitä silloin niin asukkaiden, asiakkaiden kuin muidenkin keskustassa käyvien mielestä, apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo uskoo.

3 4 ITK-konferenssissa opetusala kohtaa tulevaisuuden Koulutussektori elää suurempaa murroksen aikaa kuin koskaan aiemmin. Seinätaulut, pilvipalvelut, mobiilioppiminen, pelioppiminen ja digitaalinen media ovat jo osin oppimisen arkipäivää. Palveluiden takaa löytyy edelläkävijäyrityksiä ja niiden huippuosaamista. ITK-konferenssissa (Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa) Aulangolla mietittiin 25. kerran uusia tapoja oppimisen tueksi ja kehittämiseksi. Konferenssi kerää niin opettajat, tutkijat, päättäjät kuin teknologiayrityksetkin uusimman tiedon äärelle. Konferenssi pitää sisällään valtavan määrän workshopeja, luentoja ja seminaareja. Idean isä on Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Jarmo Viteli, joka toteutti ensimmäisen konferenssin osana opintojaan 1980-luvun lopulla. Vitelillä on tällä hetkellä määräaikainen pesti Kaliforniassa tutkijana. Yritykset ovat opetusalan tärkeitä yhteistyökumppaneita. Yhdysvalloissa julkisen sektorin ja yritysmaailman yhteistyö on koettu aina mutkattomaksi. Kun aloitin konferenssin järjestämisen, yritysten ja julkisen puolen yhteistyö oli Suomessa vielä vierasta. Muistan, että olin pettynyt ensimmäiseen konferenssiin, sillä olimme silloin liikaa aikaamme edellä, Viteli muistelee. Verkkokurssi on tuonti- ja vientituote Parhaimmillaan yritysten ja opetusalan välillä syntyy aitoa pohdintaa opetusalan kehittämisestä ja tulevaisuuden suunnasta. Valitettavan paljon raha ohjaa ostamista. Kouluille hankitaan laitteita mutta ei mietitä sisältöjä. Pitäisi olla 1/3-sääntö eli yksi osa rahasta laitteisiin, loput sisältöön. Nykyisin tekniikka ei enää ole niin laiteriip- puvaista, koska kaikki ovat jo verkossa. Vanhenemiskulttuuri oli ennen pahempi, Viteli Suomessakin on kyettävä vastaamaan joustavampaan koulutukseen ja kehitettävä verkkoratkaisuja. Se on opiskelijoidenkin toive. Merkittävät yliopistot ulkomailla tarjoavat globaaleja verkkokursseja eli MOOCeja ja kilpailu kiristyy. Yhtä lailla voimme viedä Suomesta koulutusta ulkomaille, hän MOOC (Massive Open Online Course) on maailmalla yliopistoopetuksen kuuma puheenaihe. Sebastian Thrunin järjestämälle Stanfordin yliopiston tekoälykurssille vuonna 2011 osallistui yli opiskelijaa ympäri maailmaa. Pian tämän jälkeen Yhdysvaltojen huippuyliopistot kuten Stanford ja Harvard lähtivät mukaan MOOCien järjestämiseen (lähde mooc.cs.helsinki.fi). Verkko-opetuksen etuja on muun muassa se, että opetuksen analysointi on helpompaa. Teknologia antaa uusia mahdollisuuksia oppimisanalytiikan hyödyntämiseen. Ohjelma analysoi jokaisen oppilaan tilannetta jatkuvasti, ja opettaja huomaa heti jos oppimisessa esiintyy vaikeuksia. Näin myös materiaali paranee koko ajan, ja näin luodaan parempia oppimisympäristöjä, Viteli (JM) Opetus siirtyy entistä enemmän verkkoon ja teknologia on osa peruskoulun arkeakin. Alalla kuullaan paljon myös kriittisiä äänenpainoja. Teknologia ei ole opetuksessa itseisarvo, uusia kokeiluja tulee ja toisia menee. Pitääkin uskaltaa kokeilla uusia asioita rohkeasti pelkäämättä epäonnistumisia, Viteli reetta-maria tolonen-salo Istuin vuonna 1988 niillä saunanlauteilla, joilla tämä tapahtuma ideoitiin. Aulangon konferenssi on ainoa maailmassa, joka keskittyy opetuksen käytäntöön. Ainakin 80 prosenttia esityksistä esittelee nimenomaan käytännön työtä, Konneveden lukiota edustava Petri Lounaskorpi kertoo. Virallisestikin Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi mainittiin Skandinavian suurimmaksi opetusalan koulutustapahtumaksi. Esityksiä oli nyt yli 100 ja yrityksiä mukana näyttelyssä yli 50. Lounaskorpi on toiminut 25 kertaa järjestetyn konferenssin aputurvamiehenä lähes joka vuosi, vain kaksi kertaa on jäänyt väliin. Tapahtuma on koko ajan kasvanut, ja osallistujia on aina vain enemmän. Mitään pahempaa ei ole kellekään koskaan sattunut, hän kertoo. Isoihin talkoisiin mukaan MOOC tulee Konferenssin avajaisten puheessaan Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n johtaja Matti Apunen muistutti, että globalisaation paine on valtava ja opetuksen on oltava siinä mukana. Myös hän pitää MOOCia vallankumouksellisena opetustapojen uudistajana. Suurista toimijoista, kuten Harvard ja MIT (Massachusetts Aulangon ITK-konferenssiin osallistuiva puhujina muun muassa Bill Shribman (oik.), Heikki Mäenpää, Krista Kiuru ja Jarmo Viteli. Institute of Technology), tulee entistä suurempia. Tämän kilpailutilanteen kanssa joudumme elämään, Apunen huomautti. Virtuaalinen opetus ei kuitenkaan Apusen mukaan korvaa Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) painotti omassa avajaispuheenvuorossaan, miten tärkeää Suomen on olla suurissa digitalkoissa mukana. Digitaalisuus on tämän sukupolven suuri lahja seuraavalle sukupolvelle, joka on jo diginatiivi, hän tiivisti. Kiurun mielestä koulussa oppilailla pitäisi olla kännykät käy- tössä tunneillakin oppimisen tukena, eikä niitä saisi komentaa laittamaan kaappiin. Itse ministeriössä ollaan ottamassa asiassa isoa loikkaa eteenpäin. Yksi suuri muutos on ylioppilaskirjoitusten muuttaminen osittain digitaalisiksi. Toinen on kehitteillä oleva oppijan palvelukokonaisuus, joka Kiurun mukaan on kova juttu. Siinä oppijalle tarjotaan verkossa helpot tavat löytää omat koulutuspolut. Lisäksi ministeriössä on kehitteillä koulutuspilven rakentaminen yhdessä virolaisten kanssa. Pilvi sisältäisi tulevaisuudessa kaikkea mahdollista reaaliaikaista tietoa koulutuksesta, oppilaiden tallennetuista töistä alkaen. Pilottikoulut ottavat koulutuspilven haltuun syksyllä, Kiuru kertoi. (LK) Olipa kerran näinkö aloitan? Miten minä tähän tilanteeseen olen joutunut? Joka tapauksessa hieno juttu, että pääsen avaamaan sanaista arkkuani tämän lehden sivuille. Kiitokset yrittäjille! Olipa kerran vanha sisämaan koulu- ja sotilaskaupunki. Rautatie ja vesireitit johdattivat ihmisiä hedelmäisille maille, lähelle Turkua ja Helsinkiä. Kaupunki on edelleen olemassa ja voi hienosti, ikää on jo 375 vuotta. Moottoritie halkoo kaupunkia tuoden ja vieden väkeä. Nyt siellä on aktiivista yrityselämää: teollisuutta, logistiikkakeskuksia, palveluyrityksiä, kauppakeskuksia, hyvät palvelut, koulut ja asumisen monipuolista tarjontaa. Naapuri Hattulassa pitää majaa Suomen suurin sotapoikakoulu. Uusia asukkaita on tullut ja tulee tulevaisuudessakin (Kaupunki on 8. vetovoimaisin kaupunki Suomessa, kertoo Taloustutkimuksen muuttohalukkuustutkimus.). Yhteistyö kaupungin eri toimijoiden eli yritysten, asukkaiden, kaupungin päättäjien ja virkamiesten kanssa on avointa ja keskustelevaa useimmiten puhallamme yhteen hiileen ylläpitääksemme ja saadaksemme lisää hyvinvointia ja vaurautta. Vahvuutemme! Ja tä- Koko kansan jauhopeukalo Television Jimillä äskettäin päättynyt Suomen paras leipomo -kisa oli hämeenlinnalaiselle konditoria-leipomolle Laurellille kuin lottopotti, vaikka ihan voittoa ei tullutkaan. Pääsy finaaliin ja kakkossija toivat tunnettuutta ja sitä myötä lisää asiakkaita sekä potkua omaan tekemiseen. Asiakkaat hengessä mukana fyysistä opetusta, vaan antaa siihen lisäulottuvuuden. Kouluissa on mietittävä, mikä on se asia, joka tekee juuri omasta oppilaitoksesta paremman kuin muut, mikä on opettajan ensisijainen tehtävä ja kuka on asiakas. Kun vastaa näihin kysymyksiin, voi olla varma menestyksestä, hän evästi. mä kaupunki on Hämeenlinna! Maa on tärkeä elementti se ei lisäänny ja sitä pitää olla, että onnistumme hyvinvointitavoitteissa. Maankäyttöä suunnitellaan kaavoituksen avulla. Siihen meillä jokaisella on sanamme sanottavana. Kaupunki yksin saa lainsäädännön puitteissa kaavoittaa alueensa maita. Hämeenlinnassa on rohkeasti katsottu tulevaisuuteen ja toteutettu niin asumisen kuin yrittämisen mahdollistavia kaavoitushankkeita. Kaavoitus luo kaupunkikuvaa ja sen pitää olla meidän identiteettimme mukaista. Nyt kaavoittaessamme muistamme, että elämme sen mahdollistamassa rakennetussa ympäristössä useita kymmeniä, jopa satoja vuosia. Kaavoittajilla on siis suuri vastuu myös tuleville polville. Onko kaavoitus hidasta ja yksityiskohtaista? Lainsäädäntömme määrittelee muodot ja prosessit. Tässä ajassa ja varmasti tulevaisuudessa kehityksen toteutustarpeet tulevat entistä nopeammin. Miten tämä otetaan huomioon? Voisimmeko jatkossa kaavoittaa lainvoimaisesti alueita vain tiettyyn käyttötarkoitukseen rakennusoikeuste- hokkuuksineen suurpiirteisemmin? Voiko kaavoitusta toteuttaa tarpeiden mukaan kevyemmällä menettelytavalla? Onnistuuko kussakin ajassa yksityiskohtaisempien kaavamääräysten päättäminen alueen eri osien osalta? Tämä vaatii nykylainsäädännön tarkastelua. Olisiko se tehokkaampaa, nopeampaa ja kokonaisedullista? Uusien alueiden lisäksi katseet pitää kääntää olemassa olevien vanhojen alueiden täydennysrakentamiseen, muutoksiin ja niiden vaatimiin kaavoitustarpeisiin. Usein näissä ovat asialla taloyhtiöt, yksittäiset kuntalaiset sekä yritykset. Myös nämä hankkeet palvelevat monipuolisen asumisen ja yrittämisen tavoitteita. Muistetaan ja tehdään näissäkin asioissa hyvää ja tasapuolista työtä kaikkien kuntalaisten hyväksi virkamiehet ovat meidän kaikkien asioita varten ja päättäjät päättävät asioista meiltä saamallaan valtakirjalla, kaavoituksestakin. Tehkäämme täällä edelleen keskustelevaa ja kehittävää yhteistyötä sekä rohkeita päätöksiä. Niin elämme onnellisina vaurastuvaa elämämme halutussa kaupungissa. Sen pituinen se. 5 Suomen paras leipomo -kisa oli Laurellille jättipotku Kivaa oli. Kokemus oli erittäin positiivinen koko henkilökunnalle ja antoi lisää kipinää työhön. Asiakkailtakin olemme saaneet oikein positiivista palautetta, toimitusjohtaja ja kisaryhmän pääjauhopeukalo Heikki Kokko kertoo. Televisiossa nähtyyn leipuritrioon kuuluivat Kokon lisäksi Toni Pajukangas ja Jyrki Pohjavirta. Yhteensä heillä on yli 70 vuotta leipurikokemusta. Lisäksi suunnittelu- ja taustatöihin osallistui koko muu henkilökunta. Kohti digitaalista opetusta ITK-konferenssi teki tänä keväänä osallistujaennätyksen. Kolmen päivän ajan Aulanko suorastaan pullisteli alan ammattitaitoa ja uuden oppimisen halua yli osallistujan voimin. Hopeansa kunniaksi Laurell tarjosi kävijöille kahvit kisan ratkeamisen jälkeen. Me kaikki kuhisimme ohjelmanteon kanssa viikkokaupalla. Henkilökunta ja asiakkaat elivät koko ajan hengessä mukana. Kisan ratkettua saimme sadoittain yhteydenottoja, myyntipäällikkö Raija Qvintus-Peltonen iloitsee. Halusimme kiittää asiakkaitamme. Tämä on ollut meille kova juttu, sillä tällaisina aikoina ei ole helppoa yrittää. Kisassa menestyminen on näkynyt selvästi kaupanteossa, Kokko kiittelee. Kokon mukaan on ollut jo esimerkkejä siitä, että ihmisiä lähtee maakuntakierrokselle tutustumaan kisassa mukana olleisiin konditoria-leipomoihin. Tuotantoyhtiö on myös tekemässä nettisivuilleen karttaa kisa-osallistujen sijanneista. Minullekin paljastui ohjelmassa muutama uusi leipomo, eikä finaalivastustajakaan ollut ennestään tuttu. Luulin, että olisin tiennyt jo kaikki alan toimijat, mutta tässä täytyy näköjään itsekin lähteä kierrokselle, Kokko naurahtaa. Finaalin voitti koivulahtelainen Aroma Bageri & Konditori. Kuvaukset jo syksyllä Kokon mukaan Laurellille tuntui voitolta jo se, kun he pääsivät alkukarsinnoista 18 parhaan joukkoon, kaikki muu oli sitten ekstraa. Kilpailuun saivat leipomot ilmoittautua itse tai asiakkaat vinkkasivat niistä. Tuotantoyhtiö oli kertonut saaneensa niin monta yhteydenottoa Laurellin puolesta, että kehotti tätä lä- hettämään hakemuksen ohjelmaan. Kaikki kisavaiheet kuvattiin jo viime syksynä. Heti ensimmäinen kuvaus kesti kaksi päivää. Porukalla oli melkoisia vaikeuksia pitää kilpailun lopputulos salassa monen kuukauden ajan. Suomi-kakkua hiotaan vielä Finaalissa leipomot saivat suunniteltavakseen ja valmistettavakseen modernin Suomi-kakun. Laurellin leipurit käyttivät täytteinä kotimaisia marjoja, mustikkaa ja lakkaa sekä kostutukseen puolukkakoskenkorvaa, ja koristeeksi oli valittu printatut Finlandia-hymnin nuotit, kieloja ja joutsenia. Moniosaisen kakun teemana oli neljä vuodenaikaa, ja valkoinen marenki kuvasi siinä lunta. Teimme kakun parhaista raaka-aineista, mutta emme ottaneet huomioon, että se joutui olemaan monta tuntia kuvausvalojen lämmössä ja muutenkin liikkeellä koko pitkän päivän. Päällysteet sulivat, ja täytekerrokset sekoittuivat toisiinsa, Kokko harmittelee. Kakkua hiotaan Laurellilla vielä paraatikuntoon. Kokko lupaa, että pääsiäisen jälkeen se tulee myyntiin. Nykyään kakun kostutuksen uusi termi on sitten kakun kos- Heikki Kokko tekee toimitusjohtajan työnsä lisäksi Laurellilla paljon leivonnaisia. Alkamassa on kermasnittelikakkujen valmistus Tampereentien leipomossa. sutus, Qvintus-Peltonen muistuttaa nauraen. Kisassa leivotusta uudenlai- sesta korvapuustista on Laurellilla tullut jo suorastaan hitti. Sen sijaan hyvin ohjelmassa pärjännyttä omenastruudelia ei toistaiseksi oteta myyntituotteeksi.(lk)

4 6 Sibelius taipuu moneksi Raatihuoneen Sibelius-messuilla nähtiin jo muutama hyvinkin viimeistelty säveltäjän juhlavuotta kunnioittava tuote. Tuoteperheeseen mahtuu vielä hyvin mukaan. Tuotteiden ja palveluiden kehittäminen kannattaa aloittaa nyt eikä kohta, sillä juhlavuotta vietetään jo ensi vuonna. Muotoilija Markku Pirin kädenjälki näkyi Sibelius-messuilla parissakin tuotteessa. Sampolan ja Kultasuklaan yhteistyönä toteuttama soittorasia on Pirin suunnittelema, kuten myös Mustat ruusut -sävellyksen inspiroimat kattamiseen tarkoitetut tuotteet. Palaute soittorasiasta on ollut superia, suorastaan hykerryttävän kannustavaa. Halusin suunnitella hauskan ja tyylikkään yrityslahjan, jossa yhdistyvät musiikki, makunautinto ja kauniit muodot sympaattisella tavalla, Piri kertoo. Kyseessä on enemmänkin uniikki b-to-b-tuote, mutta myyntikanaviksi hän kaavailee myös muun muassa lentoasemia sekä suunnitteilla olevaa Sibelius-keskusta. Raatihuoneen ravintolasta vastaavan Maunviljelijöiden Pirjo Päivärinta innostui Pirin designtuotteista siinä määrin, että jatkossa pyöreisiin pöytiin tarkoitettuja Mustat ruusut -kuviollisia päällisiä tullaan näkemään Päivärinnan maineikkaissa kattauksissa. Tuotteet valmistaa mikkeliläinen Tefi Oy. Messuilla nähtiin myös Jaana Huhtasen pipot, kaulaliinat ja sukat, joiden myyntikanavana toimii tällä hetkellä Bellapuoti verkossa sekä Kide-myymälä. Kultasuklaa on tuonut uutuutena markkinoille yksittäispakatun 7 Event Helicopters lennättää unelmia Jukkapekka Tiaisen yritysidea on lähes riskitön bisnes Vuokrahuone, läppäri ja kännykkä. Siinä Jukkapekka Tiaisen työvälineet. Event Helicoptersin liikevaihto tehdään pääasiassa vain neljän päivän aikana. Yritys lennättää VIPasiakkaita Neste Oil Rallissa suoraan erikoiskokeiden parhaille paikoille. Tiainen toimii myös Land Roverin ajokouluttajana. Tarmon Erkki Yrjölä toivoi juhlavuoden Sibelius-maratonille juoksuryntäystä. Porkkanana toiminee Sibelius-mitali, jota ei ostamalla saa kokoelmiinsa. valkosuklaan, jonka päällä komeilee juhlavuoden logosta tuttu Sibelius-hahmo. Paletti Oy:llä on valikoimassaan muun muassa Sibelius-aforismikortteja, -lahjapusseja sekä juhlavuoden kalenteri. Kortit ja kalenteri on toteutettu yhteistyössä Taneli Eskolan kanssa. Sibbe juoksee ja lentää Katisten kartano on intoutunut luomaan Sibelius-menun, joka on saatavilla ryhmien lisäksi myös yksityisille asiakkaille neljänä perjantaina touko-elokuussa. Eveliina Sorri kertoo lanseerauksen saaneen tammikuussa hyvän vastaanoton ja menu jää parhaimmillaan kartanolle pysyvästi. Sibelius-teemaan on tarttunut myös Kanta-Hämeen Oppaat kävely- ja bussikierroksilla. Hämeen Kuninkaallinen Nukketeatteri puolestaan valmistelee juhlavuodeksi Sibelius-parodiaa. Nasty Puppet Promotions toteuttaa juhlavuoden markkinoille pahvisen pienoisteatterin, jonka henkilöhahmoina ovat Jean Sibelius aikalaisineen. Sibbe-aktiviteettina on tarjolla ainakin Linnan Pallon kuumailmapallolentoja sekä Fenix Ohjelmapalveluiden fotorallityyppinen ohjelma ryhmille. Kyllä me koimme, että Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi olisi jotain erityistä tarjontaa oltava. Yhteinen myyntikana- Pirjo Päivärinta nappasi messuilta kattauksiinsa Pirin sunnittelelemat Mustat ruusut -pöytäsuojat. va Sibelius-tuotteille olisi hyvä asia, sanoo Fenixin Jyri Reinikka. Tarmo puolestaan järjestää juhlavuonna 2015 Sibelius-maratonin, josta jää muistoksi Sibelius-mitali. Ja mitalia ei saa itselleen edes ostamalla, vaan periaatteena on osallistuminen liikuntatapahtumaan, jossa tarjolla on myös lyhyempiä reittivaihtoehtoja. Tarmon järjestämälle maratonille osallistuu yleensä noin 800 liikkujaa, mutta puitteet riittäisivät osallistujaankin. Se olisi juhlavuonna meille lottovoitto, sanoo Tarmon Erkki Yrjölä. LUOTA-hanke, Sibelius Celebrations ja Kaupunki järjestivät Sibeliusmessut raatihuoneessa maaliskuun lopulla. (JM) Jukkapekka Tiaisen tie yrittäjäksi vaati sysäyksen, jota ei moni vapaaehtoisesti uskalla ottaa. Työt it-firmassa loppuivat ja kiinnostus alaan oli ollut tipotiessään jo pidempäänkin. Kypsyin täysin provisiopalkattuun it-maailmaan. Siellä myydään enemmän sitä mikä on myyjälle paras, eikä sitä mitä asiakas ehkä kipeämmin tarvitsee. Mutta on turha valittaa, olisi pitänyt tehdä uusi siirto jo paljon aiemmin, hän Tiaisen päätös ryhtyä yrittäjäksi hautui yhdeksän kuukauden hoitovapaan aikana. Pikkuhiljaa kolmen lapsen kanssa kotona touhutessa ajatus oli valmis; Tiainen päätti viime vuonna ryhtyä pyörittämään jo ennestään hyvin tuntemaansa Neste Oil Rallin helikopteribisnestä yrittäjäpohjalta. Yli ruuhkien, yli massojen Yksimoottorinen helikopteri maksaa kahdesta kolmeen miljoonaa euroa ja pelkästään vakuutuksesta saa pulittaa satatonnia vuodessa. Tiainen ei ole investoinut omaan kopteriin, vaan helikopterikyydit tilataan pääosin Ruotsista tarpeen mukaan. Naapurista siksi, että siellä hinnat ovat halvempia ja kopterien tarjontaa on tarpeeksi. Nappulakaupasta ei ole kyse, sillä pelkkä siirtolento Tukholmasta Jyväskylään maksaa reilun kymppitonnin verran. Asiakkaita silti riittää. Taantumassakin löytyy yrityksiä, joilla riittää paukkuja asiakkaista huolehtimiseen. Kopterikyydin tilaajina ovat yleensä yritykset, jot- Event Helicoptersin konttori sijaitsee Katisten kartanon sivurakennuksessa. Hyvänä yhteensattumana automies Jukkapekka Tiaiselle osui mahdollisuus alkaa toimia kopteribisneksen ohessa Land Roverin ajokouluttajana. Land Roverin tehtaan edustaja kävi huhtikuun alussa testaamassa Tiaisen osaamisen. Vaikka yrittäjyys on ollut hyppy tuntemattomaan, ei ole ollut yhtään päivää jolloin en olisi halunnut avata toimiston ovea, mies hymyilee Range Roverien seurassa. ka haluavat tarjota omille tärkeille asiakkailleen elämyksen. Toisaalta asialla saattaa olla pariskunta, joka on säästänyt pitkään unelmansa toteuttamiseen. Tämä on ennen kaikkea elämyspalvelua. Helikopterilento ralleissa on jotain ennen kokematonta. Nämä yritykset haluavat pitää hyvää huolta asiakkaistaan ja kokevat, että palvelu on hintansa arvoista, Tiainen Neste Oil Rallissa käyneet tie- tävät, että ruuhkat parhailla katsomispaikoilla ovat valtavat. Ihmis- ja automassojen ylittäminen lentämällä onkin Tiaisen paras mainos seuraavan vuoden varauksille. VIP-tason palvelua Jukkapekka Tiainen toimi ennen it-uraansa Neste Oil Rallin teknisenä koordinaattorina. Vuonna 2005 myös helikopterien koordinointi siirtyi hänen vastuulleen. Tiainen kehitti len- nättämiseen oman systeeminsä, jota hän hyödyntää nyt omassa yrityksessään. Vuosien aikana hänelle on kertynyt tarvittava luottoverkosto cateringyrittäjistä autovuokraajiin. Event Helicoptersin palveluun kuuluu siis myös VIP-luokan palvelu tarjoiluineen, oheistuotteineen ja maakuljetuksineen. Suomessa ei osata palvella asiakasta, pitäisi tehdä niin kuin toivoisi itselle tehtävän. Meillä jokaisen pienenkin yksityiskohdan on oltava kunnossa, Tiainen toteaa. Kilpailijoita yrityksellä ei ole, sillä koordinointi vaatii erityisosaamista ja kokemusta. Myös hinnat täytyy osata arvioida kohdalleen. Jokainen kopterin moottorin sammutus maksaa xeuroa, on huomioitava lentäjien työajat ja rajoitetut ilmatilat. Esimerkiksi laskeutumispaikat täytyy sopia joka vuosi erikseen ja tänäkin vuonna vietän pari viikkoa maastossa peltoja kartoittaen. Maanomistajien kanssa neuvotellaan hinta, jolla paikka irtoaa, hän kertoo. Neljän päivän liikevaihdoksi Tiainen tavoittelee euron summaa. Suurin riskitekijä on sää. Viime vuonna melkein jouduimme perumaan yhden lennon, sillä mitään turvallisuusriskejä ei tietenkään oteta, Tiainen Jatkossa Tiainen on kasvattanut yritystään liikennelentojen puolelle. Käytössä ovat kotimaiset liikelentokoneet. Myös festarien yleisölennätykset kopterilla kuuluvat suunnitelmiin. (JM) Sibelius-keskus syntyy Wetterhoffin taloon Täydellisen helppo ratkaisu asiakas- tai henkilöstötilaisuuden järjestämiseen. Sibelius-juhlavuoden kynnyksellä Hämeenlinnaan saadaan Sibelius-keskus, joka toimii myös Sibelius-tuotteiden myyntikanavana. Keskus perustetaan Wetter- Jyri Reinikka haluaa olla Fenix Ohjelmapalveluineen mukana juhlavuoden huumassa tarjoamalla teemaan sopivaa aktiviteettia ryhmille. hoffin taloon, Palokunnankadulle. Keskuksen esittelytilaisuus pidetään Sibelius-messujen yhteydessä 19. syyskuuta. Päivään kuuluu niin tiedotustilaisuutta, teemaan liittyvien tuotteiden ja palveluiden esittelyä kuin koulutustakin. Merkkaa päivä kalenteriisi jo nyt! Lisätietoja keskuksesta antaa projektipäällikkö Hillevi Kaarlenkaski, puh Klikkaa tärkeää tietoa yrittäjien jäsensivuilta VERKA TEHDAS LOUNGE Voit yhdistää sen mihin tahansa Vanaja-salin yleisötapahtumaan. Hintaan sisältyy pääsylippujen lisäksi illallinen omassa viihtyisässä tilassa, joka on ryhmän käytettävissä koko illan. Ryhmän minimikoko 10 hlö. Kysy lisää ja pyydä tarjous: Anu Kärmeniemi, Kevään tapahtumat: Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy Paasikiventie 2, Hämeenlinna Suunnittelija Markku Piri innostuu Sibeliuksesta kerta toisensa jälkeen. Nuorta intoa edustivat Lyseon yrittäjyyslinjan Tarusisko Hirvenoja ja Saana Lehti. Käpylehmä NY:n idea luonnonyrttejä sisältävistä saippuoista kumpusi luonnosta, joka on myös Sibeliuksen monen sävellyksen aiheena. Sibelius-keskus perustetaan Wetterhoffin taloon. Esittelytilaisuus on luvassa syyskuussa. Suomen Yrittäjien sivuilla on aimo annos tärkeää tietoa räätälöitynä yrittäjille. Esimerkiksi yrityskauppaa tai sukupolvenvaihdosta suunnittelevan kannattaa vierailla sivustolla (sisäänpääsy jäsennumerolla) ja ammentaa tietoa käyttöönsä. Sivustolta löydät vastauksia muun muassa kysymyksiin, miten määritellään yrityksen arvo tai tuottoarvo. Yrityksen ostaja maksaa harvoin koko kauppasumman omista rahoistaan. Lähes jokaisessa tapauksessa mukana kauppaa rahoittamassa ovat pankki ja Finnvera. Karkeasti ottaen on kaksi tapaa tehdä yrityskauppa: joko kauppa tehdään yrityksen liiketoiminnasta eli liiketoimintakauppa tai sitten se tehdään yrityksen omistukseen oikeuttavista papereista eli osakkeista tai yhtiöosuuksista. Näillä tavoilla on monia ratkaisevia eroja lopputuloksen kannalta. Kun kauppa toteutetaan niin sanottuna liiketoimintakauppana, rahoitus järjestyy yleensä helpommin kuin jos se toteutettaisiin vaikkapa osakekauppana. Myytävät koneet ja laitteet kelpaavat lainan vakuuksiksi vain liiketoimintakaupassa. Osakekaupassa näin ei ole, koska laki kieltää sen. Jäsenien sivustolta löytyy myös muun muassa Suomen Yrittäjien Yrityspörssi, joka on maan laajin kauppapaikka yrityksen myyntiä tai ostoa suunnittelevalle. Voit jättää oman ilmoituksen myytävästä tai ostettavasta yrityksestä. Nämä ja paljon muuta tietoa löydät jäsensivuilta osoitteesta www. yrittajat.fi.

5 Yrittäjät toimii 2014 Menoja yrittäjille Matka Valkeakosken Apianniemen kesäteatterin ensi-iltaan torstaina klo 19 yhdessä Kantapankin kanssa. Tällöin pyörähtelemme Kesäillan valssia pääosissa Ilkka Koivula, Natalil Lintala, Meiju Suvas, Matti Esko, Mikko Töyssy, Mikko Huoviala ja Jarno Hyökyvaara. Ohjaus ja käsikirjoitus Heikki Paavilainen. Tästä ei kesäilta parane, kurkkaa Yrittäjien 4,4 km kaupunkikävely kaupunkimaratonin yhteydessä lauantaina klo Haasteita voit lähettää ja haasteisiin voit vastata sivulla www. hameenlinnankaupunkimaraton. sporttisaitti.com. Uusien jäsenten seuraava aamukahvitilaisuus tiistaina klo Fennian toimistolla, Sibeliuksenkatu 9. Tervetuloa! Tuore yrittäjä, tervetuloa mukaan verkostoitumaan aamu- kahvien merkeissä Visamäkeen. Hämeen ammattikorkeakoulu, Yrittäjät ja Hämeen kauppakamari jatkavat yhteistyössä järjestämäänsä tuoreille yrittäjille suunnattua aamukahvisarjaa. Tilaisuudet ovat avoimia myös yrittäjyysopettajille, opiskelijoille sekä muille yrittäjyydestä kiinnostuneille. Paikalla on lisäksi kokeneita yrittäjiä kertomassa omia yrittäjyystarinoitaan. Aamukahvitapaamisessa aiheena Käytkö kesäaikaa? Ajanhallinta hanskassa, Virpi Kumpulainen, Eilakaisla Oy. Paikka: HAMK, Visamäki, Drakennus, Helmi-kabinetti Ilmoittautumiset ja lisätietoja: HAMK, työelämäpalvelukoordinaattori Eveliina Toivonen, (03) Mikäli et pääse osallistumaan paikan päälle, niin aamukahvitilaisuuksia voi seurata myös livenä verkon kautta sekä jälkikäteen tallenteena osoitteessa: hamk.fi/aamukahvit. Ilmoitus Yrittäjäuutisissa huomataan Yrittäjien elotapahtuma torstaina Odotettavissa jotain vanhaa, jotain uutta. Osaaja-seminaari järjestetään Sokos Hotel Vaakunassa, Hämeenlinnassa. Seminaarin kaikille liiketalouden osaajille järjestää Liiketalouden Liitto LTA yhteistyössä Etelä-Hämeen Osuuspankin kanssa. Osaajat lavalla mm. Vuoden puhujaksikin valittu businessosaaja André Noël Chaker, Hä- meenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, ex-ammattinyrkkeilijä, nykyinen poliitikko ja valmentaja Amin Asikainen, artisti Veeti Kallio, someasioinnin uranuurtaja Telian Hale Okkonen sekä turvallisuus- ja kyberasiantuntija Jarno Limnéll. Katso lisää Yrittäjien uudet jäsenet Can Mese Tmi / Topkapi Kebab Pizzeria, Can Mese Sininen Tähti Oy/ Ravintola Hovi, Ergün Dogan CeeWellnessForSoul, Charlotta Forsman Sta bene Oy, Anna Noromaa CITY SPA SILKKI T eija Siven, Teija Siven Suomen Sijoittajaopastus Oy, Tapio Haavisto Helomedia Oy, Jenna Ruisaho Viestintä Mankonen, Jenni Mankonen Yhteistyössä Tarmo on yrittäjien uusi kumppani Yrittäjät ja Tarmo solmivat huhtikuun alussa kumppanuussopimuksen. Lue lisää asiasta sivulta 13. töarvioijan AKA osaaminen sekä perheyrittäjyys Majakalle Oy:ssä. Maakunnallista näkemystä asioiden hoitoon tuo tietämys rakennus- ja kiinteistöalalta ulkopaikkakunnilla. ReettaMaria on koulutukseltaan myös rakennusmestari ja hänellä on kokemusta muun muassa kaavoitushankkeista sekä uudistuotantoon liittyvistä asioista. Takkiin on tarttunut arvokasta tietoa rakennusliikkeen ajoilta sekä kauppakeskusprojektista Espoossa sekä Hämeenlinnassa. Reetta-Maria on siis todella laa- ja-alainen kiinteistöosaaja. Tervetuloa kirjoittajien joukkoon! Uusia kirjoittajia lehdessä nähdään jatkossakin. Tilaisuuden mielipiteiden ilmaisuun saa tulevissa numeroissa myös nimimerkin suojassa. Kutsumme lehteen kolumnistivieraita, jotka eivät kuulu lehden toimituskuntaan ja voivat kirjoittaa nimimerkin takaa. Tällä pyritään siihen, että mahdollisesti julkisuudessa tutun henkilön asia on fokuksessa pärstäkertoimen sijasta, kertoo päätoimittaja Jarmo Eskelinen. Love For The Game Yrittäjän Iltakoulu inspiroi miettimään omaa johtamistapaa "Koripallo on niin nopea peli, että jos ehdit ajattelemaan seuraavaa siirtoa, olet jo myöhässä". Kyseinen Henrik Dettmannin lausahdus ei välttämättä ole yritysmaailmaan sovellettavissa, mutta moni muu susijengin valmentajan teesi sopii hyvin ohjenuoraksi myös yrityksiin ja työyhteisön hengen rakentamiseen. Koripallon nopean luonteen vuoksi Henrik Dettmann luottaa valmentamisessaan intuition voimaan. Pelaajien pitää voida toimia omalla luontaisella tavallaan, koska aikaa ajatella ei ole, Merkkaa kalenteriin! Yrittäjäuutisissa aloittaa uutena kolumnistina Reetta-Maria Tolonen-Salo tästä numerosta alkaen (sivu 4). Näkemystä ja kokemusta hänellä riittää niin yrittäjyydestä kuin kiinteistöasioistakin palstalle ammennettavaksi asti. Hän on muun muassa Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen hallituksen puheenjohtaja, mukana Kaupunkikeskustayhdistys ry:n kiinteistö- ja liikennetiimissä ja toimii työkseen OP-Kiinteistökeskuksen kiinteistöjohtajana. Lisäksi taustalla on auktorisoidun kiinteis- 9 Yrittäjän Iltakoulu pöyhi totuttuja ajattelumalleja. Ravistelijana toimi Suomen koripallojoukkueen valmentaja Henrik Dettmann. Noteerathan, että ilmestyy tänäkin vuonna kuusi kertaa. Seuraava numero ilmestyy 4.6. Ilmoitusmyynnistä vastaa Hämeen Sanomat. Lehdet ovat luettavissa paitsi kotisivuiltamme myös näköislehtenä Hämeen Sanomien verkkosivuilla sekä ladattavissa ilmaisena sovelluksena puhelimeen tai tablettiin. Osaaja seminaari liikeuusia kolumnisteja sivuille talouden osaajille Yrittäjillä uusi osoite Susijengin valmentaja Henrik Dettmann puhui luennollaan muun muassa ryhmän hyvästä hengestä ja sen rakentamisesta. Ihmiskäsitys on olennainen asia pelaajien ja valmentajien välillä. Ne ovat pieniä juttuja. Kohtaa toinen samalla tavalla kuin kohtaisit itsesi, Dettmann sanoi. Yrittäjät on muuttanut toimistonsa Nordean yläkertaan yhdessä Hämeen Uusyrityskeskuksen ja Kaupunkikeskustayhdistyksen kanssa. Uusi osoite on Sibeliuksenkatu 2, 5. krs, Hämeenlinna. Hyvä jäsenemme! Huolehdithan, että sähköpostiosoitteesi on käytettävissämme ja se on ajan tasalla. Lähetämme jäsentiedotteet vain sähköpostitse. Seuraa myös kotisivujamme Haaste kaupunkikävelylle Yrittäjien hallitus haastaa Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen Yrittäjien hallitukset, hämeenlinnalaiset yrittäjät ja yritykset, kaupungin luottamushenkilöt, kaupungin johtoryhmän ja kaupungin yhtiöiden johdon lauantaina klo starttaavaan kävelytapahtumaan, joka on osa Tarmon tuolloin järjestämää kaupunkimaratonia. Lähtö ja maali ovat Kaurialan urheilukentällä ja 4,4 km lenkki kiertää Hämeen linnan ja kaupunginpuiston maisemissa. Haasteen voit ottaa vastaan ilmoittautumalla Tarmon sivulla ja samalla voit jatkaa haastetta. LähiTapiolan Aki Kiiliäinen kertoi Yrittäjän Iltakoulun aluksi vakuutusyhtiön uusista tuulista. LähiTapiola on tehnyt alalla "takinkäännön" ja aikoo palauttaa henkilökohtaisen palvelun ja asiakkaan toimintansa keskiöön. E S K E L I S E LT Ä 8 Käsiini sattui liikenneviraston melukartta. Hattelmalan pelto, jonne kaavoitetaan asuntoja, on selkeästi yli melurajojen. Onnela on jo punaisella. Samaa voidaan sanoa joistakin keskustan ajorataa lähellä olevista taloista. Melu lisääntyy vauhdin kasvaessa. Siksi ihmetyttää, että keskustan alueella voi ajaa jopa 100 km:n tuntinopeudella. Asumisterveys ei ole totutusti ollut viranomaisten huolista tärkein. Velvoiteautopaikat ovat tapetilla. Taloyhtiön pitäisi lisärakentamisen yhteydessä maksaa kaupungille rahaa saadakseen puuttuvan velvoitepaikan parkkitalosta. Taloyhtiöiden kirjanpidon kannalta ei ole järkevää maksaa jostain saamatta vastinetta, jota ei voi kirjata taseeseen. Sellainen olisi osakekirja. Kauppahallikeskustelukin on taas virinnyt. Voidakseen elää, halli tarvitsee niitä, jotka haluavat sitä toimintaansa varten. Jotka ovat valmiit sijoittamaan rahansa sen rakentamiseen ja ylläpitoon. Jotkut haluavat sen rakennettavaksi toisten rahoilla - ei omien tuotteiden myynnin tarpeesta - vaan tuntemattomille kauppiaille. Valtion aluehallintoa ollaan jälleen "kehittämässä". Kyse on poliittisesta pelistä, jossa kulisseissa vaikuttavat käyttävät valtaa. Yleensä he ovat kotoisin jostain suuremmista kaupungeista. Dettmann sanoi ja esitteli erilaisiin eläimiin perustuvaa mallia ihmisten käyttäytymisestä. Susijengissä tärkeintä on, että pelaaja saa olla oma itsensä ei hassumpi ajatus työpaikoillekaan. Joukkue koostuu hyvin erilaisista ihmisistä. Pelaajan pitää saada olla oma itsensä ja jokaisella on oma identiteettinsä. Tärkeintä on päästä pelaa- maan omien vahvuuksien kautta, Dettmann sanoi. Kaikista tärkein tekijä onnistumisessa on kuitenkin Dettmannin mukaan pelaajan onnellisuus ja tyytyväisyys. Odotusten ja mahdollisuuksien tulee kohdata. Jos pelaajan itseluottamus horjuu, valmentajan tehtävä on palauttaa se antamalla vastuuta ja peliaikaa. Pelaaja täytyy saada Hämeenlinnassa pääpaikkaansa pitänyt entinen lääninverovirasto vie pikku hiljaa toimintojaan Tampereelle. Enää on kysymys vain ajasta, koska kaikki työt siirtyvät täältä pois. Kaupunkisuunnittelua varten tarvitaan eri yhteisöjen mielipiteitä. Ohjausryhmässä voi esiintyä mielipiteitä, jotka eivät ole henkilön viiteryhmän mukaisia. Ne ovat siis hänen omiansa. Kuitenkin täällä on lukuisia järjestöjä, joilla on suora yhteys jäseniinsä. Esimerkiksi käyvät vaikkapa yrittäjät, Kiinteistöliitto Kanta-Häme tai asukasyhdistys. Yrittäjissäkin on erilaisia ryhmiä ja sen myötä eri mielipiteitä. Miksi tiedonhankinnassa suunnittelua varten kaupunki ei käytä organisaatioita hyväkseen? Mietitään yhdessä, mitä kysytään. On helpompi tehdä päätöksiä, kun on tietoa. Ikärasismi on oikein perustuslakiin kirjattu. Monilla yhdistyksillä on yläikäraja hallituksen jäsenyydelle. Suosittelen tarkistamaan säännöt. Kaupunki antaa asukkaille rakennuskehotuksia hoitaa pihansa ja rempallaan olevat rakennuksensa kuntoon. Samalla sillä itsellään on huomattava korjausvaje monissa kouluissa ja päiväkodeissa. Suomen tulli on tarkentanut linja-automatkai- taas tuntemaan oma onnistuminen. Dettmann kiteyttää valmennusfilosofiansa toteamalla, että tärkeintä on lopulta ryhmän henki. Ja paras energian lähde on intohimo omaan tekemiseen love for the game. Yrittäjän Iltakoulun järjestivät LähiTapiola ja Suomen Yrittäjät yhteistyössä Hämeen Yrittäjien kanssa. (JM) lijoiden viinatuontia Vironlaivoilta. Viinaa saa tuoda niin paljon, kuin "terve ihminen" jaksaa laivalta kantaa. Määräys on tehty alkoholiverotuksen suojaamiseksi. Kyykyttävänä kansalaista loukkaava määräys on sisämarkkinoiden este. Se menee helposti kumoon, jos ja kun joku kokeilee EU-tuomioistuimessa sen pitävyyttä. Valvovan viranomaisen katse yltää vain suvivirteen. Kantolan tapahtumapuisto hyväksyttiin valtuustossa rakennettavaksi suurehkolla rahalla. Valtuustossa pöntöstä lehden toimittajan mukaan toivottiin toiminnan tuovan rahat takaisin jopa muutamassa vuodessa. Ilkkala on laskelmineen harmittavan oikeassa. Investointia ei saada takaisin matkailutulon ja työtarpeen lisääntymisestä johtuvina verotuloina 20 vuodessa tai koskaan. Täkäläisistä ovat töissä vain lionsklubilaiset ja urheiluseurat talkoilla. Myyjät ja tapahtumahallinto tulevat tapahtumajärjestäjän sopimuskumppaneina muualta. Tapahtumapuisto itsessään on hyvä asia. Se tuo kaivattua vireyttä, virkistäytymistä ja muutamina päivinä vuodessa lisäkauppaa. On eri kysymys, miksi jotakin halutaan ja mitä sen eteen ollaan valmiita sijoittamaan. Se on poliittinen päätös. Minua huolestuttaa, ettei asioista ylimmässä päättävässä elimessä keskustella oikeilla nimillä. Liekö sama asia kaikessa päätöksenteossa?

6 10 11 Vaihtelua yrittäjällekin Jukolan apteekkari Sami Hallenberg sanoo, että yrittäjyyslinjan opiskelijan harjoitteluviikko oli apteekin henkilökunnallekin mukavaa vaihtelua. Tänä vuonna hän otti ensimmäistä kertaa opiskelijan tutustumaan viikon pituiselle jaksolle. Tet-viikkonsa Jukolan apteekissa viettänyt Teo Nurminen on kiinnostunut alasta, ja se näkyi hänen hyvänä motivaationaan. Sanoin Teolle ennakkoon, etten ole varma, kuinka paljon hän pystyy osallistumaan eri töihin, mutta perjantaina totesimme, että hän oli viikon aikana tehnyt monipuolisesti kaikenlaista. Hän muun muassa purki tavaraa ja teki kassahommia, Hallenberg kertoo. Opiskelijoiden tet-jaksoja Hallenberg pitää ehdottomasti hyvänä asiana, sillä se tuo piristystä puolin ja toisin. Kiva kaveri Teo teki Hallenbergiin niin hyvän vaikutuksen, että apteekkari lupasi harjoittelijalleen ehkä jotain jatkotöitäkin. On mahdollista, että pyydämme Teoa joskus auttamaan. Hän pystyy tekemään monia apteekin taustatöitä. Lukioikäisten tet-paikkana apteekki ei ole niitä tavallisimpia, mutta Hallenberg lupaa ottaa tulevaisuudessakin nuoria harjoittelijoita aina tilanteen mukaan. Tet-viikko vaatii myös omalta henkilökunnalta resursseja. Suhteellisen pienellä panostuksella se kuitenkin onnistuu, ja parhaassa tapauksessa harjoittelijasta on apua, hän pohtii.(lk) Luovan yrittäjyyden linjan opiskelijat Josefiina Sollo (vas.), Patrick Hanska, Kalle Saarinen, Teo Nurminen, Titta Toivanen ja Lauri Salminen saivat hyviä kokemuksia yrityselämästä viikon tutustumisjaksollaan. He kaikki voisivat kuvitella joskus ryhtyvänsä yrittäjäksi. Piia Parri (vas.) ja Hanna Viitalähde saavat taas tulevaksi kesäksi avukseen toistakymmentä nuorta Mierolan Silta Cafeeseen. Lukiolaiset sujahtivat työharjoittelussaan yritysmaailmaan Paras tet-viikko ikinä Luovan yrittäjyyden linjan opiskelijat lyseosta tutustuivat maaliskuussa työelämään yrityksissä. Viiden päivän anti oli heidän mukaansa opettavainen, innostava ja hyödyllinen. Opiskelijoille tutustumisviikko voi avata oikeasti oven työelämään. Joku saa kesätyöpaikan, joku lupauksen tulevista tilapäistöistä. Viikon pituinen tetjakso koskee vain yrittäjyyslinjalaisia, muilla lyseon lukiolaisilla tutustuminen työelämään kestää kaksi päivää. Kahvila-ravintolassa Josefiina Sollo tutustui Mierolan Silta Cafe -ravintolaan Hattulassa. Kokemus oli tosi kiva. Siellä otettiin tettiläinen hienosti vastaan, ja työilmapiiri oli hyvä. Työntekijöillä näytti nytkin olevan kiirettä. Kesällä siellä on varmaan todella kiire, hän pohtii. Josefiinan oman vanhemmat ovat yrittäjiä, joten elämäntapa on hänelle tuttu. Ravintolakeikka vain vahvisti hänen käsityksiään yrittäjyydestä, vaikka ala onkin eri kuin hänen vanhemmillaan. Ajatukset omasta tulevaisuudesta eivät juurikaan muuttuneet viikon aikana. Olen miettinyt, että oma yritys voisi olla kiva vaihtoehto, jos vain löytäisi oikean alan. Yrittäminen kiinnostaa, hän Mierolan Silta Cafesta Josefiina sai saman tien lupauksen kesätöistä. Leipomossa Patrick Hanska pääsi seuraamaan monelta kantilta, millais- ta on leipomo-konditorian arki Laurellilla. Myös Anne Grankvist teki harjoittelunsa Laurellilla. Oli oikein mukavaa. Pääsimme näkemään eri toimipisteitä, hoidimme toimistolla laskutusta ja käänsimme kotisivuja ruotsiksi ja englanniksi. Kiireistä siellä tuntui olevan. Heikki (toimitusjohtaja Kokko) tekee itse ison osan leipomisesta kaiken muun lisäksi, Patrick hämmästelee. Patrick kiittelee Kokkoa siitä, että tämä perehdytti opiskelijaa hyvin yrityksen eri työtehtäviin ja oli varannut ohjaamiseen aikaa. Vakuutusyhtiössä Lauri Salminen vietti harjoitteluviikon Keskinäinen Vakuutusyhtiö Pohjantähdessä. Hän iloitsi siitä, että hän pääsi tekemään kunnolla kaikkea. Työskentelin henkilöstö- päällikön kanssa, mutta toimitusjohtajaa en tavannut. Yritys on sen verran iso, hän kertoo. Lauri kertoo ajatelleensa ihan pienestä pitäen, että joskus hän perustaa oman yrityksen tai jatkaa isänsä yrityksen pyörittämistä. Elokuvateatterissa Titta Toivanen ja Kalle Saarinen ahkeroivat tet-viikollaan elokuvateatteri Bio Rexissä. Enimmäkseen mapitimme papereita, ja tekniikkavastaavan kanssa mittasimme äänenvoimakkuuksia, Kalle kertoo. Tein toimistossa järjestelyhommia ja laskin työntekijöiden kokemuslisiä. Viikko oli tosi hyvä, tein monipuolisia töitä ja sain paljon tietoa. Paras tetti, missä olen ollut, Titta kiittää. Kalle sanoo, että hän voisi Asennepuoli kunnossa Lyseon luovan yrittäjyyden linjan koordinaattori, opinto-ohjaaja Anne Ahvenharju keskusteli jälkeenpäin opiskelijoiden kanssa siitä, miten näiden tetviikko oli sujunut. Jaoimme kokemuksia, ja kävimme opiskelijoiden oppimistehtäviä läpi. Myös toisten kokemuksista oppii paljon. Teimme lisäksi draamaharjoituksen aiheesta. Opiskelijoilla on asennepuoli kunnossa, siitä olen tyytyväinen, ja hienosti oli harjoittelu kaikilla mennyt. Palautteen mukaan he olivat työssään täsmällisiä, Ahvenharju kertoo. Opinto-ohjaajan mukaan opiskelijat oppivat viikon aika- na paljon asioita yrittämisestä ja työelämästä. Nuoret osaavat jo pitää yrittäjyyttä oikeasti ammattina ja omana uravaihtoehtona. Nyt oli mahdollisuus nähdä yrittämisen hyviä ja huonoja puolia. Käytännön kautta oppimalla voi avautua tulevaisuuden suunnnitelmia, hän Koulussa nuoria kehotettiin ottamaan harjoittelupaikastaan selvää ennakkoon esimerkiksi nettisivujen avulla. Jonkin verran ohjeistimme, miten työpaikalla käyttäydytään, sillä opiskelijat edustavat samalla omaa kouluaan. Mutta ihan perusjuttuja käyttäyty- misestä ei enää tämän ikäisille tarvitse opettaa, Ahvenharju Työpaikoilla oli nähty vaivaa Tet-viikon tarjonneet yritykset olivat tänä vuonna lähes kaikki yrittäjyyslinjana uusia yhteistyökumppaneita. Ahvenharjun mukaan paikkoja myös vaihdellaan tarkoituksella vuosittain. Harjoittelupaikan valinnat riippuvat siitäkin, mille alalle opiskelija haluaa suuntautua. Tosin ihan ummikkonakin voi mennä tutustumaan yritykseen, innostus voi syttyä niinkin, hän Opinto-ohjaaja ja opiskelijat kiittelevät sitä, että harjoittelijat otettiin yrityksissä hyvin vastaan. Työpaikoilla oli nähty paljon vaivaa ja otettu nuori hienosti työtiimin jäseneksi. Olemme kiitollisia näistä kokemuksista ja mahdollisuuksista, Ahvenharju (LK) Opinto-ohjaaja Anne Ahvenharju on ylpeä oppilaistaan, sillä he hoitivat harjoittelunsa yrityksissä hienosti. kuvitella olevansa joskus yrittäjä, mutta tarkempia tulevaisuuden suunnitelmia hänellä ei vielä tässä vaiheessa ole. Apteekissa Teo Nurminen pääsi tutustumaan apteekin maailmaan. Alan työhön häntä johdatteli Jukolan apteekkari Sami Hallenberg. Sami kertoi laajasti, mitä kaikkea hän tekee työssään. Apteekissa oli myös tosi kivaa. En ollut ajatellutkaan, että voisi olla niin hauskaa, Teo kertoo. Teolla siintää ajatuksissa jokin lääketieteellisen alan ammatti. Ura yrittäjänä kiinnostaa, ja proviisori voisi olla yksi vaihtoehto, mutta apteekkariksi ei vaan pääse helposti. Ehkä pyrin lääketieteelliseen, hän pohtii. Tet-viikko poiki Teolle myös lupauksen mahdollisista oikeista tilapäistöistä. Apteekkari oli sanonut, että tämä olisi hyvinkin tervetullut joskus auttamaan ruuhkissa. Viikko sopiva aika Kaikki opiskelijat ovat yhtä mieltä siitä, että viikko on juuri sopiva aika yrityksiin tutustumiseen koulun ohessa. Tosin he olisivat mieluummin tehneet kokonaisen 8-tuntisen päivän 6 tunnin sijasta. Me kaikki ehdimme kuitenkin oppia paljon työelämästä, he vakuuttaavat. Edellä mainittujen lisäksi opiskelijat Christa Selin ja Arttu Huuskonen tutustuivat Hamkin Business Point -palveluihin, Kreeta Kalliokoski vietti viikon Lidlin hallinnossa ja Rosa Niemi LähiTapiolassa.(LK) Mierolasta aukesi myös kesätyöpaikka Mierolan Silta Cafe paitsi työllistää useita nuoria myös antaa koululaisille ja opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Lyseon luovan yrittäjyyden linjalta oli Mierolassa työelämään tutustumassa Josefiina Sollo. Tet-viikko oli hänelle suorastaan menestys. Josefiina tulee meille myös kesätöihin. Harjoittelu oikein hyvin. Hänestä huomasi, että hän on yrittäjän tytär, työtä pelkäämätön, rohkea ja oma-aloitteinen, Mierolan silta cafeen Nuorten mietteitä yrittäjyydestä Lehtemme antaa äänen myös nuorille yrittäjänaluille. Kolumnisarjassa ovat viime vuodesta lähtien kirjoittaneen ajatuksiaan lyseon lukion Luovan yrittäjyyden linjan oppilaat. Linjan valmentajana toimii lehtori Tuija Tiala. Luovan yrittäjyyden linja käynnistyi reilut kolme vuotta sitten HYK:ssä ja siirtyi sieltä lukioiden yhdistymisen myötä lyseoon. Kolumnisarjan aloitti HYK:ssä lukionsa ja yrittäjäopintonsa aloittanut Samuli Virtanen (numerossa 5/2013), ja sarjaa ovat jatkaneet Patrick Hanska (6/2013), Saana Lehti (1/2014) ja Titta Toivanen (1/2014). Tässä numerossa on vuorossa Anne Grankvist. yrittäjä Piia Parri kehuu. Parri ja hänen sisarensa ja kahvila-ravintolan toinen omistaja Hanna Viitalähde ovat jo vuosien ajan kannustaneet nuoria eteenpäin työelämässä. Koululaisia on käynyt tet-jaksoilla muun muassa Parolasta. Joukossa on ollut myös erityisnuoria, ja kaikki ovat pärjänneet oikein hyvin. Me otamme nuoret porukkaan mukaan, ja jokainen tekee kaikenlaisia töitä. Itsekin kerään roskia ja siivoan vessoja, Parri kertoo. Kesäksi Mierolan sillan kahvila-ravintolaan tarvitaan nuorta apulaisiksi. Muutaman heistä työllistää jäätelökioski. Osalle nuorista työkesä Mierolassa on jo yhdeksäs. Kynnys yrittämiseen alemmaksi Yrittämisen arjen ja siinä pärjäämisen Parri tiivistää pariin lauseeseen. Yrittäjä on itsensä herra. Apteekkari Sami Hallenberg ilahtui tet-harjoittelijan hyvästä motivaatiosta. Tietyssä vaiheessa täytyy nöyrtyä, mutta työssä on kuitenkin oma vapautensa. Yhteiskunnalta Parri toivoisi nykyistä enemmän vastaantuloa siinä vaiheessa, kun yritys aloittelee toimintaansa. Kynnys ryhtyä yrittäjäksi on korkea, kun pitää maksaa rekisteröintimaksut, YELit, verot ja muut maksut. Ei yritystä silti ihan kuin kioskilta tarvitse saada, mutta jotain helpotusta kaivattaisiin, hän (LK) Leipomon arki tutuksi Myyntipäällikkö Raija QvintusPeltonen ohjasi Patrick Hanskaa ja Anne Grankvistia heidän tet-viikollaan konditoria-leipomo Laurellilla. Opiskelijat osallistuivat monenlaisiin töihin, markkinointiin, esitteiden tekoon, laskutukseen ja tilausten vientiin. He olivat osaavia, asiallisia, kohteliaita, mukavia ja positiivisia nuoria, he kyselivät asioita, ja heistä huomasi, että he oli- vat kiinnostuneita yrittäjyydestä. Heille myös kävi kaikki työt mitä ehdotettiin, Qvintus-Peltonen Nuoret kävivät tutustumassa Laurellin eri toimipisteisiin ja saivat kuvaa siitä, mistä kaikesta konditoria-leipomon päivä koostuu. Otimme nimiä ylös, sillä voimme tarjota nuorille tilapäistöitä tarpeen mukaan. (LK) Yrittäjän työelämään tutustumassa Jokin aika sitten me luovan yrittäjyyden linjan oppilaat pääsimme viikoksi tutustumaan työelämään. Tetviikon tavoitteena oli tutustuayrityksen toimintaan, käytäntöihin ja oppia uusia asioita. Olemme saaneet jo hieman kokemusta omasta yrityksestä opiskelun ohessa, mutta nyt pääsimme oikeasti kurkistamaan, millaista yrittäjän arki on. Odotimme innolla tulevaa viikkoa. Pääsimme yrityskaverini Patrick Hanskan kanssa tutustumaan kahvila-konditoria Laurelliin, mikä olikin meille mieluisa ja antoisa kokemus, eikä pelkästään herkkujen vuoksi.: ) Pääsimme tutustumaan kaikkiin toimipisteisiin, Turengin kahvilaan, ja vierailimme myös Riihimäen kahvilassa. Ensimmäisen työpäivän aamuna tunsimme, että vatsassa oli hieman perhosia, kun innoissamme suuntasimme kohti Turengin kahvilaa tapaamaan yrittäjä Heikki Kokkoa. Päivä lähtikin mukavasti vauhtiin erilaisten työtehtävien parissa, ja ennen kuin ehdimme huomatakaan, työpäivä olikin jo lopuillaan. Meistä pidettiin koko viikko hyvää huolta, ja henkilökunta oli erittäin ystävällistä ja huolehtivaista. Torstai oli se päivä, kun pääsimme tutustumaan toimipisteisiin ja keskustelemaan Heikki Kokon kanssa hänen kokemuksistaan yrittäjyydestä ja Laurellista yrityksenä. Ensimmäiseksi pääsimme tutustumaan Tampereentien leipomoon, ja näimme, missä kakut ja leivokset syntyvät. Yrittäjyyteen tarvitaan paljon ahkeruutta ja pitkäjänteisyyttä. Myös kohtuullinen riskien sietokyky kuuluu yrittäjyyteen. Jos on taitava ja innostunut, sekä mainio idea, voi saada aikaan menestyvän yrityksen. Lisäksi sosiaalisuus ja hyvien asiakassuhteiden luominen on tärkeää. Kokonaisuutena tet-jaksoni oli hyödyllinen ja opet- tavainen. Opin asioita esimerkiksi yrityksen kirjanpidosta, logistiikasta ja asiakaspalvelusta. Minusta tutustumisjaksot ovat erittäin hyödyllisiä, sillä kokemuksen kautta oppii parhaiten, ja ne tuovat mukavaa vaihtelua koulutyöhön. Työelämään tutustuminen myös aktivoi nuoria ja innostaa työntekoon uudella tavalla. Uusien kontaktien luominen on luontevaa tet-jakson aikana, ja ehkäpä joku meistä onnistuu ahkeruudellaan saamaan kesätyöpaikan harjoittelupaikastaan tai idean vaikkapa omaan yritykseen. Anne Grankvist lyseon lukio Luovan yrittäjyyden linja

7 12 KUMMISEDÄLTÄ Suomen talous ei verottamalla kohene Talouden asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, ettei Suomen taloutta pelasteta veroja nostamalla. Parempi tie olisi leikata julkisia menoja, pitää verot ennallaan ja lisätä kasvupanoksia silläkin uhalla, ettei julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen lähde laskuun vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Nyt hallituksen linja on ollut selkeä julkisen talouden tasapainottamispyrkimyksissä: puolet veronkorotuksia ja puolet leikkauksia. Tällaiseen ratkaisuun ei suinkaan ole päädytty vain taloudellisista lähtökohdista. Yhtä merkittävä vaikutus on ollut politiikalla. Jotta kuuden, nyt viiden, puolueen hallitus olisi ylipäätään kyennyt tekemään päätöksiä, oli ja on tehtävä kompromisseja. Esimerkiksi lapsilisien leikkaaminen seitsemällä eurolla aiheutti valtavan vastustuksen. Oppositio toitotti joka mutkassa, miten hallitus vihaa lapsia heikentämällä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lapsiperheiden asemaa. Näin ei todellisuudessa käynyt, vaan verotuksen alarajan nosto ja toimeentulotuen korotus kompensoivat heikossa asemassa olevien lapsiperheiden leikkauksen menetyksen. Asiantuntijoiden mielestä Suomessa pitäisi tehdä kasvuun tähtäävää talouspolitiikkaa. Käytännössä se merkitsee jopa verojen ja yritysten sosiaaliturvamaksujen alentamista sekä tukien suuntaamista kasvualoille ja kasvuyrityksiin. Jos korotetaan veroja miljardilla tai leikataan julkisia menoja samalla summalla, niin vaikutukset talouskasvuun ovat hyvin erilaiset. Menojen leikkaus vaikuttaa puolet vähemmän kotimaiseen kulutukseen kuin verojen korotukset. Poliittisessa päätöksenteossa on koko ajan korostettu julkisen talouden velkaantumisen taittamista. EU:n kas- vu- ja vakaussopimuksen ylärajan, 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, ylittymistä ajatellaan kauhulla. Monien ekonomisten mukaan kauhistelulle ei ole perusteita. Tuo raja voidaan aivan hyvin ylittää, jos samaan aikaan saadaan talouskasvuun vauhtia. Kasvun avulla ylitys voidaan ajanoloon kuroa umpeen. Veronkorotusten tie on monessa maassa laukaissut kurjistumisen kierteen. Kovat korotukset ovat leikanneet kasvun oraat ja talouskasvu on kääntynyt yhä enemmän miinusmerkkiseksi, jolloin tarve veronkorotuksiin ja leikkausiin on vain kasvanut. Oleellista on se, mihin ja miten kasvupanostuksia ohjataan. Tarvitsemme perinteistä vientiteollisuutta, ja sen kasvuedellytyksistä tulee huolehtia, mutta tukien syytäminen tappiollisille aloille ei ole mielekästä. Esimerkiksi poliittiset vaatimukset eteläkorealaisten omistamien telakoitten tukemisesta olivat populismia pahimmasta päästä. Miten valtion tukirahat voisivat nostaa tappiolliset telakat kannattaviksi? STX-telakat Turussa ja Raumalla tahkosivat seitsemän vuotta tappiota. Nyttemmin telakkayhtiön omistajat ovat joutuneet leivättömän pöydän ääreen selvittelemään taloudellisia epäselvyyksiään. Tukea tarvitsevat nuoret kasvualojen yritykset. Lisäksi panokset yritysten sukupolvenvaihdoksiin eivät ole vieläkään riittäviä. Kun selvisi talousvaikuttaja Björn Wahlroosin Ruotsiin muutto, nousi kohu. Muuton syyksi nähtiin halu kiertää perintöveroja. Kokonaan kohun alle jäi tärkeämpi asia. Miten yritysten sukupolvenvaihdosta edistetään niin, että toisen polven yrittäjä voi lähteä siitä, mihin isänsä tai äitinsä jäi. Perintöverot saattavat viedä jatkamisinnon. Yritys joko lopetetaan tai myydään pois. Pitää muistaa, että työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Perinteisessä teollisuudessa väki vähenee. Trendi on kestänyt jo yli vuosikymmenen. Pienten ja keskisuurten yritysten kasvun esteeksi on yhä useammin nousemassa rahoitus. Pankit ovat yritysrahoituksessa ylivarovaisia ja lainan epääminen selitetään useimmin valtiolta ja unionin tasolta tulevilla säädöksillä, joita pankkien on noudatettava. Uusien kasvualojen yritysten on saatava riski-, tuoteja tutkimusrahaa kasvun käynnistämiseksi. Onneksi suomalaisilla korkean teknologian kasvuyrityksillä on hyvä maine. Mainetta ovat edesauttaneet monet menestystarinat peliteollisuuden puolella. Ulkomaiset rahoittajat ovatkin valmiita panostamaan ko. suomalaisiin yrityksiin. Ulkomaiset panostukset esimerkiksi pelialalle ovat maan talouden kokoon nähden suurimmat koko Euroopassa! 13 SYO: Yritysneuvoja kohtaa yrittäjän tässä päivässä Nykyisen haastavan taloustilanteen sekä nopeasti muuttuvan toimintaympäristön vuoksi erilaiset yrittäjille tarjottavat neuvontapalvelut ovat nyt erityisesti tarpeen. Suomen Yrittäjäopiston yritysneuvojan ammattitutkinto valmistaa kohtaamaan yrittäjät muutoksessa. Uusien yritysten nousukaan ei yksin riitä. Suomalaista työelämää pitää uudistaa niin, että menestymme yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Viimeksi Suomeen synnytettiin keskitetty ratkaisu, joka takaisi maltilliset korotukset. Tämä on hyvä alku, mutta ei riittävä. Jatkossa työaikojen, palkkojen ja muiden etuuksien on joustettava nykyistä paljon enemmän työtilanteen ja yritysten taloustilanteen mukaan. Kankeat rakenteet näkyvät lähinnä siinä, että vain työvoiman määrä joustaa. Suomi on syvässä taloudellisessa kurimuksessa: julkinen talous on pahasti alijäämäinen, kuten myös kauppaja vaihtotase. Näin ei ole ollut sitten 1990-luvun alun laman jälkeen. Siksi tarvitaan uudistuksia tässä ja nyt, eikä vain pelkkiä verokorotuksia ja menoleikkauksia julkisen talouden tasapainottamiseksi. Monella toimialalla yritysten tilanne on viime aikoina vaikeutunut ja osaavalle yritysneuvonnalle on tarvetta. Ammattitaitoisia yritysneuvojia on jo valmiina palvelukseen, sillä ensimmäiset yritysneuvojan ammattitutkinnot suoritettiin Suomen Yrittäjäopistossa Etelä-Pohjanmaalla viime syksynä. Toinen Hämeenlinnassa käynnissä olevista ryhmistä on sekin pikapuoliin valmistumassa, kertoo kehitysjohtaja Jorma Kukkeenmäki Suomen Yrittäjäopistosta. Yritysneuvojan erikoisammat- SYO:n Harri Uusi-Äijö (vas.) ja Jorma Kukkeenmäki toteavat, että hyvällä yritysneuvojalla on kaksi korvaa ja yksi suu. titutkinto on yksi uusimmista näyttötutkinnoista Suomessa. Opetushallitus vahvisti sen tutkintovaatimukset syksyllä Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto on virallisen tutkintojärjestelmän mukainen näyttötutkinto, jossa tutkinto suoritetaan omissa työtehtävissä ja omaa työtä kehittäen. Tutkinnon suorittamisen edellytyksenä on, että osallistujalla on usean vuoden kokemus erilaisista yrittäjien neuvontaan liittyvistä tehtävistä joko päätoimisesti tai muun työnsä ohessa. Monenlaisia taustoja Yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon suorittaneiden taustat ja työtehtävät ovat erilaisia. Toiset ovat jo aiemmin toimineet päätoimisina yritysneuvojina, toiset ovat tehneet sitä osittain esimerkiksi markkinointi- tai talousasioissa. Osa toimii yritysneuvojana toimien itsekin yrittäjäpohjalta. Yritysneuvojan tutkinnon suorittaneet kertovat lähteneensä mukaan koulutukseen, koska neuvontatyön työkalupakissa oli vielä tilaa uusille välineille. Yhdessä he totesivat, että neuvonnassa tärkeintä on ohjata asiakasta tiedon hankkimisen lähteelle sekä omien mahdollisuuksien luo sen sijaan, että antai- si yrittäjälle suoranaisia vastauksia. Valmennuksessa on keskeistä suunnitella ja viedä käytäntöön oman neuvontatyön kehittämisprojekti. Henkilökohtainen Insights Discovery -testaus parantaa itsetuntemusta ja antaa työkaluja tehostaa yhteistyökumppanien kanssa työskentelyä. Yritysneuvojan työ vaatii vahvaa osaamista ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Valmennuksen ja tutkinnon suorittamalla parannetaan asiakkuuksien hallintaa sekä yhteistyö- ja kumppanuustaitoja yritystoiminnan kokonaisvaltaista osaamista unohtamatta. Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto on tarkoitettu yritysneuvontaa jo tekeville henkilöille. Yritysten neuvonta voi olla kokoaikaista tai sitä tehdään muun yritysten palveluun liittyvän työn ohella. Seuraava yritysneuvojan erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus käynnistyy syksyllä Hämeenlinnassa. Yritysneuvojan erikoisammattitutkinnosta lisätietoja saa Yrittäjäopiston nettisivuilta sekä Jorma Kukkeenmäeltä vaikkapa pirauttamalla numeroon Mikäli yrittäjä haluaa ottaa yhteyttä meiltä valmistuneeseen yritysneuvojaan, voin tarvittaessa ohjata asiassa eteenpäin, Kukkeenmäki lupaa. (JM) Yrittäjät haastetaan liikkumaan Tarmo on Yrittäjien uusi yhteistyökumppani. Niinpä yrittäjiä haastetaan mukaan kesäiseen liikuntaan. Mukaantulotoivotus koskee kaikkia yrittäjiä, ei pelkästään yhdistyksen jäseniä. Tarmon yleisurheilujaoston kesä on täynnä kilpailuja ja toimintaa. Liikuntatapahtumat alkavat 4. toukokuuta Aulankojuoksulla, joka juostaan jo 42. kerran. Toukokuun 7. päivänä alkavat aikuisten juoksukoulu ja juoksuklubi Kaurialassa. Lasten ja nuorten yleisurheilukoulut alkavat 2. kesäkuuta. Aikuisten yleisurheilukoulu starttaaa 5. kesäkuuta. Kesä-heinäkuussa Kaurialan kentällä kisaillaan neljät viikkokisat. Kesän päätapahtumat ovat 8. kesäkuuta Kultakeskus Junior Games, heinäkuun 10. päivänä juostava kunniakierros ja 2. elokuuta järjestettävä kaupunkimaraton-tapahtuma sekä kauden huipennus Tähtikisat 20. elokuuta. Ohjelman ja tarjonnan on rakentanut urheilutoiminnan päällikkö, liikunnanohjaaja Lauri Väliö. Urheilukoulussa käydään hänen mukaansa kaikki lajit läpi, mutta hauskaa siellä pitää olla. Yleisurheilukoulusta voimme tehdä myös pakettitarjouk- sia esimerkiksi yrittäjille. Lisäksi voin haluttaessa tehdä kuntoiluohjelmia yksittäisille ihmisille, hän lupaa. Aikuisten urheilukoulu tuo iloa elämään, Tarmon tapahtumamarkkinoinnista vastaava Erkki Yrjölä tähdentää. Työporukoille kipinää Perinteinen Kunniakierros järjestetään Kaurialan kentällä 10. heinäkuuta. Suomen Urheiluliiton ja sen jäsenseurojen yhteisessä kampanjassa on ideana haastaa seuroille tukijoita yrityksistä ja yksityisistä ihmisistä. Kunniakierros on mukava tapahtuma. Osallistujien ei tarvitse olla liikunnan ammattilaisia, nyt voi tsempata omaa tai naapurin junioria vaikkapa kierroshinnalla, Yrjölä Työmaan sisälläkin voi haastaa kaverin tai porukan esimerkiksi niin, että maksetaan vitonen kaikista toisen juoksemista kierroksista, tai niin, että se maksaa koko potin, joka ensimmäisenä luovuttaa, yleisurheilujaoston varapuheenjohtaja ja maratontoimikunnan puheenjohtaja Pentti Kallionpää ehdottaa. Haastekampanja Elokuun alussa järjestettävässä kaupunkimaratoni -tapahtumassa puolestaan on useita eri sarjoja. Marotonin, puolimaratonin ja 10 kilometrin juoksun lisäksi kävellään 4,4 kilometrin lenkki, johon liittyy karnevaalitunnelmaa. Tapahtumaan osallistutaan myös haastepohjalta. Tarmon maratonsivuilla voi haastaa yhteistyökumppaneita mukaan. Ensi vuoden tapahtuma on nimetty Sibelius-maratoniksi, ja se on samalla 30. kaupunkimaraton. Osallistumalla molempina vuosina 2014 ja 2015 tapahtumaan, siis kahdella suorituksella, on mukana juhlavuoden 1000 euron lahjakortin arvonnassa. Yrittäjien hallitus haastaa näin alkajaisiksi kaupunkimaraton-tapahtumaan liitoskuntien yrittäjäyhdistysten hallituksen jäsenet, jotka jatkavat haastetta edelleen eteenpäin. Haasteet näkyvät nettisivuilla www. hameenlinnankaupunkimaraton. sporttisaitti.com. Ehkä omat olympialaiset Yrittäjien toiminnanjohtaja Kalevi Lauronen iloitsee, että nyt yhdistyksen toimintaan on loksahtanut uusi palanen kohdalleen. Olemme pyrkineet saamaan liikunnallista osuutta mukaan Yrittäjien toimintaan. Nyt meillä on luotettava kumppani ja liikunnan järjestäjä. Kallionpää lupaa, että yrittäjille voitaisiin järjestää ihan omiakin ulkoilu- ja virkistystapahtumia, jos niin halutaan. Otetaan tavoitteeksi yrittäjien olympialaiset, yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Kokko heittää pallon ilmaan. (LK) 33. Kunniakierros Kaurialan kentällä klo Haastekampanja Tarmon hyväksi. Keräystä varten on keräyslomakkeet, ja minimitukisumma on 12 euroa. Yrittäjien puheenjohtaja Heikki Kokko (vas.) ja Tarmon yleisurheilujaoston varapuheenjohtaja Pentti Kallionpää kirjoittivat kumppanuussopimuksen. Takana Erkki Yrjölä, Lauri Väliö ja Kalevi Lauronen. 29. kaupunkimaraton Kaurialassa 2.8. klo kymppi ja kävely, klo 15 maraton ja puolimaraton. Lähtö Soraharjunkadulta Kaurialan kentän pohjoispuolelta.

8 14 AinaCom on edelleen yrittäjän luotettu kumppani AinaCom tarjoaa yrittäjille edelleen vahvan paikallisen kumppanuuden ja kätevät kokonaisratkaisut yritysten viestintään. Kuluttajaliiketoimintojen myyminen Soneralle auttaa AinaComia keskittymään entistä paremmin yrittäjien palveluiden kehittämiseen. Pk-yritysten ICT-palveluihin keskittyvä AinaCom on valtakunnallinen toimija, joka hämeenlinnalaisille edustaa myös vahvaa paikallista osaamista. Kuluttajaliiketoiminnan myyminen Soneralle ei vaikuta yrittäjäasiakkaisiin kuin korkeintaan positiivisella tavalla, kertoo AinaComin toimitusjohtaja Tomi Saario. Meillä on yritysasiakkaita ympäri Suomea ja yritykset saavat jatkossa vähintäänkin yhtä hyvää palvelua kuin tähän asti. AinaCom on edelleen se paikallinen ja tuttu toimija, ja se on myös tietoliikennealan suurimpia työllistäjiä alueella. Kaupan myötä pystymme fokusoimaan toimintaamme entistä paremmin yrittäjien tarpeisiin. Paikallisten yritysten näkökulmasta mikään ei muutu, eikä tilanne vaadi yrityksiltä mitään toimenpiteitä, Saario painottaa. Uuden sukupolven tuotteet helpottavat elämää AinaCom tarjoaa toimivat ja näppärät viestinnän kokonaisratkaisut yrityksille, mikä helpottaa asiakkaan elämää sokkeloisessa tietoliikennemaailmassa; asiakkaan ei tarvitse etsiä tuotteita ja kumppaneita monesta eri paikasta. Ainan keihäänkärkituotteena toimii edelleen AinaUCXviestintäpalvelu, joka tuo eri viestintäkanavat, tietovarastot ja ihmiset samalle taajuudelle. Microsoft Lync ohjelmistoon perustuva palvelu yhdistää muun muassa videoneuvottelut, pikaviestit ja mobiiliyhteydet kustannustehokkaalla taval- la. Tiedostoja voidaan käsitellä ja jakaa helposti muiden kanssa. Puheluita hallitaan joko kännykältä tai suoraan tietokoneelta, ja käyttäjät näkevät tavoiteltavan henkilön tavoitettavuuden heti. Dataverkossa ja internetin yli tapahtuva viestintä ei kerrytä puhelukustannuksia. Palvelun avulla yritysten matkakulut vähentyvät radikaalisti. Ms Lyncin yleistyttyä yrityksissä myös useiden käyttäjiemme asiakaskontaktit hoituvat nykyään kätevästi AinaUCXpalvelun kautta, Saario kertoo. Myyntipäällikkö Salla Helminen, myyntijohtaja Mika Sipilä, toimitusjohtaja Tomi Saario ja markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Mikael Leinonen keskittyvät yrittäjien tarpeiden täyttämiseen. Kehitystyö on jatkuvaa ja uusia tuotteita odotellaan markkinoille lähiaikoina. AinaEurope-paketissa datasiirron hinta on aina EU:n asettamaa hintakattoa reilusti halvempi. AinaEurope on Aina Yritysmobiili -liittymiin tilattava erillinen lisäpalvelu. Yrityspalveluihin keskittyvän yrityksen kehitystyö on jatkuvaa. AinaComin toimitusjohtaja Saario kertookin, että mark- kinoille on lähiaikoina odotettavissa aivan uusia Aina-tuotteita, joista hän ei kuitenkaan voi paljastaa tässä vaiheessa sen enempää. (JM) NY-yrittäjyys voi olla startti omalle polulle Oppilaitoksissa toteutettu Nuori Yrittäjyys on poikinut toistatuhatta uutta yritystä vuoden aikana. Kajaanissa järjestetään huhtikuun lopulla Uskalla Yrittää -finaali, jossa valitaan parhaat koululaisten perustamat yritykset. Kilpailuun osallistuvat nuoret ovat pyörittäneet omaa NY-yritystään syksystä lähtien osana koulujen opetusta toteutettavassa Vuosi Yrittäjänä -ohjelmassa. Oppilaitoksissa yrittäjäksi oppiminen on ollut hvyin suosittua, ja mukaan haluavien määrä on kasvanut tasaiseen tahtiin. Tänä vuonna ohjelmaan osallistui jo yli nuorta. Nuoret ovat kunnianhimoisia yritysideoissaan, ja lukuvuoden jälkeen monet näistä NY-yrityksistä jatkavatkin toimintaansa oikeina yrityksinä, NY:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen Vaikeina aikoina nuoret tekevät työpaikkansa itse, kun heille annetaan siihen mahdollisuus. Vuosi Yrittäjänä -ohjelma on keino toteuttaa nuorisotakuuta, sillä se tukee ja rohkaisee nuorta tekemään ratkaisuja ja lisää mahdollisuuksia kehittää omaa osaamista sekä työelämässä tarvittavia valmiuksia. Kajaanissa valitaan lukuvuoden parhaat NY-yritykset se- kä peruskoulun että toisen asteen koulutuksen sarjoissa. Toisen asteen voittajayritys pääsee edustamaan Suomea heinäkuussa Euroopanmestaruuskilpailuihin Tallinnaan. Paras perusasteen NY-yritys pääsee puolestaan vierailemaan Ruotsin kansalliseen finaaliin toukokuussa. Finaalissa palkitaan myös paras messuosasto, myyjä, tuote ja palvelu. Kainuun ammattiopistossa kehitelläänkin NY-yrittäjyyden ideaan perustuvaa mallia koko koulutuksen järjestämiseksi. Pilottihankkeet lähtevät liikkeelle ensi syksynä. NY Vuosi Yrittäjänä -ohjelman parhaat graafiset ilmeet ja nettikokonaisuudet valittiin maaliskuun lopulla. Parhaan internet-kokonaisuuden voiton vei perusasteella hämeenlinnalainen Arjen Sankaripalvelu NY Ahveniston koulusta. ( NY-yritysten tämän vuoden parhaan internet-kokonaisuuden voiton vei perusasteella Arjen Sankaripalvelu NY Ahveniston koulusta. Tiimiin kuuluvat 9-luokkalaiset Samuel Metsänen, Matias Jurvanen,Tomi Tupavuori ja Teemu Heino. Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta! Matti Vekka Sote syntyy ja miehet vaihtuvat. Hennaa tulee ikävä vaikka olenkin nähnyt hänet vain TV:ssa. Aluejakomalli voitti ja liitokset jäivät kuntien päätettäväksi. Samat rahat kerätään samoilta maksajilta, samat palvelut tuotetaan ja reseptiä hiotaan. Vapaaehtoisesti. Kauan kesti huomata, että neuvotellakin voidaan. Juha Sipilän kannanotto ratkaisi lopulta. Tarvittiin yksi mies ja pari hallituksen ryhmyriä. Jukka Puumalainen katsoi, että kevätjuhlien suvivirsi loukkaa toisuskoisten sielunrauhaa. Enemmistön rauhaa saa toki häiritäkin. Sehän osoittaa, että meilläkin on sielu. Onnelliseksi lopuksi Johannes Koskinen kertoi perustuslakivaliokunnan päättäneen, että lauletaan vaan. Tosikristitty rukoilee: Herra, anna heille heidän ansioidensa mukaan. Kuuluukohan suvivirsi tärkeisiin hallinnollisiin ratkaisuihin? Merjalle rukoilen pääsyä Eurooppaan Isämeidän jatkosäkeellä: Tapahtukoon sinullekin sinun tahtosi. Uskon kaikkien kaatuneiden ja kaatuvien yrittäjien yhtyvän rukoukseeni, henkilökuntineen. Käräjäoikeus tuomitsi virolaisen viinanmyyjän, joka toimitti verkkotilaukset suoraan Helsinkiin. Hallinto-oikeus päätti nöyrästi kysyä EU:n kantaa tuomiosta tehtyyn valitukseen. Päätös ehkä lopettaa toistuvat keskustelut viinaverosta, mutta pitääkö asiaa kysyä Brysselistä? Ovatko viinaa myyvien maiden perustelut samat kuin juovien. Entä jos tehtäisiinkin yleispäätös valitusten siirtämisestä automaattisesti EU:lle? Jutturuuhkat vähenisivät ja tuloja voisi lisätä asettamalla haastemaksuksi tuhat euroa/hlö ja viisituhatta euroa/yhteisö. Aiheellisista valituksista maksu palautettaisiin ja vain turhat narisijat jäisivät maksumiehiksi. Kehysriihessä pohdittiin velan vähentämistä 15 Tampereen Työterveydellä on Hämeenlinnassa noin asiakasta Yritysten tukena hyvinä ja huonoina aikoina Yhdistysmuotoisesti toimiva työterveyshuolto tukee jäsenyrityksiään huolehtimalla henkilöstön hyvinvoinnista. Myös rankkoina aikoina työterveyshuolto on vierellä auttamassa, sillä työntekijöitä tai esimiehiä ei jätetä missään vaiheessa yksin. AinaEurope on edelläkävijä Kansainvälisille ja vientitoimintaa harjoittaville yrityksille AinaCom tarjoaa ensimmäisenä operaattorina Euroopan alueen puhelut yhdellä hinnalla. AinaEurope-puhelut ovat samanhintaisia, soitti käyttäjä puhelunsa sitten kotimaan kamaralla tai matkalta. Paketti kattaa myös muita kuin Euroopan maita. Halpojen puheluiden lisäksi kolmella miljardilla. Välikysymyksen arvoiseksi kiistaksi nousivat lapsilisät. Uskotko sinä, että kahdeksan euron vähentämisen euron lapsilisistä saattaa perheet kaaokseen? Onko edustajallasi homma hanskassa? Raikasta luettavaa oli vaasalaisen Vesa Vuorisen kirjoitus mielipidepalstalla (HäSa 8.4) Luovutaan meilläkin Sveitsin malliin bonuksista ja eropaketeista. Hän kertoi, että Sveitsin kansanäänestyksessä 2006 kannatti 68 % niiden lopettamista. Pelättyä johtaja- ja pääomapakoa ei syntynyt. Ulkomaisissa firmoissa oli jo johtajat. Samalla Vuorinen esitti, että palkkioista päättäisivät osakkaat eli maksajat toisiaan vuorotellen palkitsevien hallitusten jäsenten sijaan. Saksassa ja Englannissa asia on jo tapetilla. Hän esitti palkkojen tilapäistä alentamista kilpailukyvyn turvaamiseksi 5 30 % porrastaen sovitusta alarajasta ylöspäin. Se olisi hyvä alku talouskasvulle ja työllisyyskehitykselle, mutta pärjäisitkö 5 % pienemmällä palkalla, jos herroilta vähennettäisiin 30 %? Vuorinen esitti eläkekatoksi euroa/kk. Ruotsissa, Kanadassa ja Ranskassa on jo vuosia ollut samantyyppinen eläkeratkaisu. Tasa-arvon Suomessa eläke voisi olla kääntäen verrannollinen palkkaan nähden tai aluksi vaikkapa painotettu kansallinen keskipalkka. Jokaisen päätöksen tulisi vastata kysymyksiin: Parantaako tämä kilpailukykyä? Vähentääkö byrokratiaa? Lisääkö työllisyyttä? Turvaako nuorison tulevaisuuden? Onko tämä eduksi Suomelle? Suomalaisia johdetaan edestä. Palkat ovat suurin menoerä. Aloitettaisiinko vaihteeksi ylhäältäpäin, kohtuuttomista palkoista, eduista ja eläkkeistä? Vaikka valtakunta ei koskaan tule valmiiksi, olisi hyvä löytää kartta ja kompassi, jotta voisimme astella kohti parempaa. Löytyisikö yksi mies jostakin ja sopiva tukiryhmä, vaikka korporaatioista? Tampereen Työterveys ry, TTRY, korostaa toiminnassaan nimenomaan kumppanuutta yritysten kanssa. Yhteistyö perustuu tiiviiseen kanssakäymiseen työntekijöiden ja johdon kanssa. Nykyään esimiehetkin uskaltavat pyytää apua haasteellisissa tilanteissa, se on oikeanlaista kumppanuutta, yhdistyksen toimitusjohtaja Kristiina Michelsson Uuden aseman avajaiset TTRY avaa Hämeenlinnassa Koulukatu 16:ssa uusituissa tiloissa työterveysaseman ensi viikon torstaina Avajaistilaisuudessa kello esitellään työterveysaseman palveluja ja asiakasyhteistyötä. Kaupunkiin yhdistys tuli jo neljä vuotta sitten Vanajaan Autotehtaantien teollisuusalueelle. Keskikaupungilla sillä on ollut toinen työterveysasema, joka ennen Koulukatua sijaitsi torin kulmalla. Tällä hetkellä TTRY:llä on Hämeenlinnassa noin asiakasta. Yli 40 vuotta sitten Tampereen nuorakauppakamarin aloitteesta perustettu yhdistys ei tavoittele voittoa, vaan se painottaa toiminnassaan asiakasyrityksille ja niiden henkilöstölle annettavaa hyötyä. Pääsääntöisesti olemme olleet teollisuuden kumppaneita, mutta nykyisin asiakkainamme on paljon myös pienyrittäjiä, palvelualojen yrittäjiä ja maatalousyrittäjiä. Pirkanmaalla kaupan alan yritykset ovat vahvasti edustettuina. Jäsenyrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa toimintaamme. Ne valitsevat keskuudestaan hallituksen, joka päättää toiminastamme yhdessä toimivan johdon kanssa, työterveyshuollon erikoislääkäri ja vastaava työterveyslääkäri Sirkku Martti kertoo. Medikalisointia ei harrasteta TTRY:n henkilökunta on moniammatillista, ja sitä jatkokoulutetaan koko ajan. Yhteensä 164 työntekijän joukkoon kuuluu työterveyshuollon erikoislääkärien lisäksi työterveyshoitajia, -fysioterapeutteja ja -terveyspsykologeja sekä työkykyasiantuntija, laboratorionhoitajia ja tukitoimintohenkilöitä. Tampereella meillä on oma laboratorio, johon viedään näytteet myös Hämeenlinnasta. Kuvantamiset ja konsultaatiota hankimme paikallisilta palveluntuottajilta. Leikkaustoimenpiteet eivät kuulu työterveyshuollon piiriin, mutta asiakasyritysten tarpeiden mukaan osallistumme myös laajempien sairaanhoitopalveluiden järjes- TTRY:n uudella työterveysasemalla Koulukadulla on myös sali kuntomittauksia ja kuntoilua varten. Pyörän satulassa istuu työfysioterapeutti Helka Mäkelä vierellään vastaava työterveyslääkäri Sirkku Martti (vas.) ja toimitusjohtaja Kristiina Michelsson. tämiseen. Meidän näkökulmamme on yritysten kokonaisvaltainen auttaminen. Jokaiselle asiakasyritykselle nimetään oma vastuutiiminsäm työterveyslääkäri, -hoitaja ja -fysioterapeutti, jotka tapaavat yrityksen työntekijöitä ja johtoa. Medikalisointia emme harrasta, Sirkku Martti kertoo. Ennaltaehkäisyä Tampereen Työterveys ry:n palveluiden ydin rakentuu lakisääteisten toimintojen tarjontaan, kuten työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, työkyvynarvioinnit, työhön paluun tukeminen, ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmat, työterveyspainotteinen sairaanhoito, sairauspoissaolojen raportointi ja sen kehittäminen, osallistuminen työkykyä ylläpitävään toimintaan ja sairauspoissaolojen hallintaan yrityksessä sekä esimiesten kouluttaminen työkykyyn liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi yhdistys järjestää terveys- ja hyvinvointiklinikoita sekä työyhteisön ilmapiirikyselyitä. Erityisillä kyselyillä kartoitetaan ja tuetaan yritysten henkilöstön työkykykyä. Ehkäisevä työterveyshuolto on suuressa roolissa, ja ongelmatilanteita selvitelläään ratkaisukeskeisesti ja keskustellen. (LK) Valtakunnallinen pirkanmaalainen Tampereen Työterveys ry on perustettu vuonna Toimii pääsääntöisesti Pirkanmaalla, mutta sillä on terveysasemia ympäri eteläistä Suomea, pohjoisin Mäntässä ja eteläisin Espoossa. Työntekijöitä noin 170, joista työterveyshuollon erikoislääkäreitä yli 30. Hoidon piirissä yli työntekijää 935 asiakasyrityksessä. Vuonna 2014 hallituksen puheenjohtajana jatkaa toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko Pirkanmaan Osuuskaupasta. Hallituksen muut jäsenet ovat Lasse Heinonen, Santen Oy, Timo Jänne, Linkosuon Leipomo Oy, Elina-Lampinen-Kinnari, Nordea Oyj, Terhi Nieminen, Patria Oyj, Ville Nurmi, Nokian Renkaan Oyj, Hippu Pintilä, Alma Media Oyj, Kaisamaria Thusberg, Metsä Tissue Oyj, Eero Tomi, AGCO Sisu Power Oy jatero Tuominiemi, Saarioinen Oy. Teemme muutoksestasi ToTTa Martela tarjoaa yhdestä osoitteesta niin huippulaadukkaat kalusteet kuin kaikki työympäristön muutosprosesseissa tarvitsemasi palvelut. Lue lisää osoitteessa martela.fi/palvelut martela keskus Häme 10 oy Vankanlähde 7, Hämeenlinna Asiakaspalvelu

9 16 myydään: Toimisto- ja varastokiinteistö Kauriala 4612 m² Myydään toimisto-ja varastokiinteistö keskeisellä paikalla keskustan tuntumassa. Neljässä rakennuksessa mm. toimisto- ja varastotilaa, autotalleja yhteensä 4.612m2. Tilat vuokrattu. Kaukolämpö. Tontin pinta-ala m2. Rakennusoikeutta jäljellä ker. m2. Mh Puhelinkatu 12. VUORALLE TARJOTAAn: Toimistotila keskusta 192 m² Keskusta 115 m² Toimistotila keskusta 200 m² Kasarmikatu 7 B, 3. sekä 4. kerroksessa 192 neliöiset konttoritilat ovat heti vapaita ja vuokrattavissa. ydinkeskustassa valoisat toimistotilat, joihin kulku hissillä. 3. kerroksen toimisto koostuu kahdesta työhuoneesta, keittiöstä ja noin 150 m2 maisemakonttorista, joka on koko rakennuksen levyinen, ikkunat sekä Kasarmikadulle ja pihanpuolelle. Kasarmikatu 7 B, 3 krs. 192 m² Kasarmikatu 7 B, 4 krs. 192 m² Aivan ydinkeskustassa, katutason heti vapaa liiketila pääpostia vastapäätä. Sisäänkäynti ja näyteikkunat Palokunnankadulle. Koko talossa koneellinen ilmanvaihto viilennyksellä. Palokunnankatu Ydinkeskustassa 4. kerroksen toimistotila, jossa 7 toimistohuonetta, keittiö ja wc-tilat. Koneellinen ilmastointi. Läpitalon toimitilat, josta näkymät etelään Palokunnankadun puolelle ja rauhalliselle pihanpuolelle. Pääsisäänkäynti Palokunnankadulta hissillä. Toimisto on heti vuokrattavissa. Palokunnankatu 26 A 4.krs Lisää vuokratiloja ja kaikki myytävät kohteemme löydät osoitteesta Soita tai tule käymään. me välitämme! Kiinteistömaailma Hämeenlinna Asuntomarkkinointi Oy LKV Kasarmikatu 4, Hämeenlinna p hameenlinna.kasarmikatu4@kiinteistomaailma.fi, etunimi.sukunimi@kiinteistomaailma.fi avoinna ma-pe Juha mylläri myyntijohtaja, LKV Paikallisesti palvelee: Paroistentie 2, Hämeenlinna Huolehdimme kiinteistöstäsi Tarjoamme yhden katon alta kaikki kiinteistöpalvelualan työt aina siivouksesta ja kiinteistöhuollosta vaativiin teknisiin palveluihin. Lisätietoja palveluistamme rtkpalvelu.fi RTK-Palvelu Oy, palveluyksikkö Paroistentie 2, Hämeenlinna Puh asiakaspalvelu.hameenlinna@rtkpalvelu.fi Tiia Järvi yrittäjä, LKV, KiAT Pekka Lassila Susanna mattila kiinteistönvälittäjä, kiinteistönvälitlkv, KAT, julkinen täjä, LKV, KiAT kaupanvahvistaja Eero Santanen myyntiedustaja, KiAT Leena Pyhälä Kiinteistönvälittäjä, LKV Harri Keskitalo myyntiedustaja mirva Glad myyntiedustaja VuT Pasi Huitti myyntiedustaja