Sisällys. Puheenjohtajan tervehdys. Puheenjohtajan tervehdys

Transkriptio

1

2 Sisällys 0 Puheenjohtajan tervehdys Piirin tervehdys Ohjelma Kartta Info Esityslista Menettelytapajärjestys Opas Toimintasuunnitelma Kertomus toiminnasta Aloitteet Keskustanuorten kansalaispalvelusmalli Keskustanuorten kv-ohjelma Keskustanuorten järjestöllinen strategia 0-0 Talousarvio Maamme laulu Pohjois-Karjalan laulu Muistiinpanoja Mainokset Liittarin virallinen hästäg #kenu Puheenjohtajan tervehdys L ämpimästi tervetuloa Joensuun liittokokoukseen! Tänä viikonloppuna meidän on uskallettava katsoa kauas. Me allekirjoitamme Keskustanuorten Tulevaisuustyön suunnan seuraaviksi vuosiksi strategian muodossa, esitämme ratkaisuja nykyiselle epätasa-arvoiselle maanpuolustusmallille, määritämme itsemme osana maailmaa ja vastaamme moniin ajankohtaisiin haasteisiin aloitteiden muodossa. On perusteltua, että liittokokouksessa käsitellään juuri kansainvälisten asioiden ohjelmaa. Valtion Nuorisoneuvoston Nuorisobarometrin (0) mukaan omaan tulevaisuuteen suhtautuu optimistisesti %, Suomen tulevaisuuteen %, mutta maailman tulevaisuus nähdään selvästi synkemmin vain % suhtautuessa siihen optimistisesti. Nuorten luottamuksen tiellä on monia syitä. Huono-osaisuus kasautuu ja periytyy, eikä päiväkoti ja koulu kykene nykyisellään riittävästi tasaamaan lähtökohtien eroja. Merkittävä muutos on myös uusi työelämä ja alueelliset erot. Tehokkuus- ja koulutusvaatimukset ovat kasvaneet ja nuori, joka ei pysty niihin vastaamaan, on vaarassa jäädä ulkopuolelle. Suomella ei ole varaa menettää yhtään nuorta. Siksi Keskustanuoret ovat vieneet eteenpäin tänä vuonna muun muassa perustuloa, herättäneet keskustelua kansalaispalvelusta, järjestäneet kampanjaa vapaaehtoisuuden kunniaksi, puhuneet ihmisarvosta ja koulutuksen saatavuudesta. Maailmassa ei ole yhtään sellaista vikaa, jota Keskustanuoret eivät voisi korjata. Myös osallisuuden kokemus auttaa uskomaan tulevaisuuteen. Keväällä käydyissä kuntavaaleissa keskustanuorten rooli on ollut kiistaton. Määrällisesti eniten nuoria pyrki ja pääsi kunnanvaltuustoon keskustan listoita. Meillä oli muutamaa vaille 00 alle 0-vuotiasta nuorta keskustalaista ehdokasta ympäri Suomea. Suunnitelkaa rohkeasti 0 vuoden päähän. Olen huomannut, että tulevaisuuskeskustelu innostaa

3 keskustanuoria. Olkoon tämä aika se solmukohta, josta ponnistetaan eteenpäin tahdonvoimalla ja luottamuksella. Meidän tehtävämme on auttaa Suomea eteenpäin yhtenä suurena yhteisönä. Poliittisten nuorisojärjestöjen rooli on murroksessa. Aikana, jolloin kymmenet sitoutumattomat ajatuspajat työstävät visioita Suomen parhaaksi, tarvitaan erityisesti vahvoja järjestöjä ja uskoa tulevaisuuteen toteuttaa muutosta. Keskustanuorilta vaaditaan omien avauksien lisäksi yhä verkostomaisempaa järjestörakennetta, avoimempia osallistumismahdollisuuksia ja nopeampaa reagointia. Järjestöä ja puoluetta on syytä kehittää pitkäjänteisesti kohti tulevaisuutta. Muistakaa vaatia ponnekkaasti periaatepolitiikkaa ja aatteen paloa jatkossakin, Keskusta ei saa olla kädenlämpöinen puolue. Älä anna klikkiotsikoiden sokaista, vaan tartu toimeen Keskustanuorten kautta. Jokaisen sukupolven on ratkaistava samat kysymykset ennakkoluulottomasti uudelleen. Hilkka Kemppi Keskustanuorten puheenjohtaja Piirin tervehdys M inä lähden Pohjois-Karjalaan, vaihdan farkut verkkarihousuun, kotiseudulle Pohjois-Karjalaan... puitteet saadaksemme aikaan liittokokouksen jota voimme lämmöllä muistella tulevinakin vuosina. Leevi and the leavingsit tulille ja kohti Pohjois-Karjalaa. Loistavaa ja antoisaa liittokokousta kaikille. Tervetuloa lupsakoiden ihmisten luo Pohjois-Karjalaan! Meijän kaunis maakunta on vesistöjen, metsien ja peltojen ympäröimä. Pohjois-Karjalassa asustaa 000 ihmistä kuntamme alueella. Maakuntamme pitää hallussaan ristiriitaista ykköspaikkaa työttömyysluvuissa, joka on Suomen suurin muihin maakuntiin nähden. Työllisyyttä kuitenkin löytyy ja tällä hetkellä eniten Pohjois-Karjalan asukkaita työllistävät palvelualat, maa- ja metsätalous, sekä teknologian alat. Työttömyydestä huolimatta pohjoiskarjalaiset ovat tutkitusti Suomen onnellisinta porukkaa, johtunee varmaan maakuntamme upeasta luonnosta. Maakuntamme on lähtenyt innolla tekemään maakuntauudistusta perustaen Siun Soteen, joka organisoi maakuntamme sosiaali- ja terveyspalveluita vuoden 0 alusta alkaen. Olemme otettuja, että saamme ottaa vastaan teidät ja isännöidä keskustanuorten vuoden tärkeimmän tapahtuman. Liittokokoukselle loistavat puitteet tarjoaa Pohjois-Karjalan maakuntakeskus Joensuu, jonka Pielisjoki halkoo. Yhdessä liiton kanssa olemme useamman viikon ajan valmistelleet loistavat Susanna Turunen Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja

4 Perjantai.. :00 Majoittuminen hotellilla alkaa :00 Majoittuminen partiotalolla alkaa, ilmoittaudu kokouspaikalla Inkerille tai Jannelle 0:00 Liittohallituksen kokous, Sokos Hotel Kimmel 0:0- Liittokokouksen infotilaisuus ensimmäistä kertaa osallistuville :00 - Liittohallitusehdokkaiden paneeli, Konservatorio Lauantai.. 0:0 :0 Aamupala hotellissa majoittuville 0:00-:00 Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus kokouspaikalla :00 Liittokokous alkaa. Kokouksen avaus, puheenjohtaja Hilkka Kemppi. Kokouksen osanottajien, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. Kokouksen järjestäytyminen. Tervehdykset. Esityslistan ja järjestyssäännön hyväksyminen. Valiokuntien asettaminen. Yleis- ja lähetekeskustelu.. Poliittiset ja järjestölliset asiat.. Henkilövaalien esitykset :0-:0 Lounas, Tori sekä virastotalo. (Erillinen jako piirien kesken, tarkasta kummassa piirisi ruokailee.) :0 Menettelytapavaliokunnan kokous, konservatorion luokkatilat : Kokous jatkuu :0 Kokous keskeytetään :0 :00 Kahvit, konservatorio :00-:00 Valiokuntien kokoukset (ennakkoilmoittautuminen klo :0 mennessä) - Järjestö- ja talousvaliokunta, Konservatorion luokkatilat - Poliittinen valiokunta, Konservatorion iso kokoustila - Linjausvaliokunta, Konservatorion auditorio 0:00 Iltavastaanotto, Joensuun taidemuseo : Keskustanuorten pj-paneeli, Konservatorio : : Keskustanuorten vpj ehdokkaiden paneeli, Konservatorio 00:00 Iltaohjelman jälkeen viralliset jatkot, yökerho Kimmel

5 Sunnuntai.. 0:0-: Aamupala hotellin asukkaille 0:00 Kokous jatkuu. Liittokokousaloitteista päättäminen. Tilintarkastajien palkkioista, hallituksen jäsenten ja eri kokouksiin lähtevien edustajien matkakorvauksista ja palkkioista päättäminen. Vuonna 0 kannettavista jäsenmaksuista päättäminen. Vuoden 0 tulo- ja menoarviosta päättäminen. Keskustanuorten vuosien 0 0 strategiasta päättäminen. Keskustanuorten kansainvälisestä ohjelmasta päättäminen. Keskustanuorten kansalaispalvelusmallista päättäminen. Vuoden 0 toimintasuunnitelmasta päättäminen. Liiton puheenjohtajan valinta kaudelle Puheenjohtajaehdokkaiden puheet.. Puheenjohtajan valinta. Liiton kahden varapuheenjohtajan valinta kaudelle Varapuheenjohtajaehdokkaiden puheet.. Varapuheenjohtajien valinta. Viiden alle 0-vuotiaan varsinaisen jäsenen valinta liiton hallitukseen kaksivuotiskaudeksi 0 00 ja kahden alle 0-vuotiaan varajäsenen valinta vuodeksi 0.. Valittavien jäsenten määrän toteaminen.. Ehdokkaiden puheet.. Jäsenten valinta. Ansiomerkkien jako ja huomionosoitukset 0. Kv-sihteerin valinta 0.. Ehdokkaiden puheet 0.. kv-sihteerin valinta. Edustajaehdokkaan valinta Keskustan Opiskelijaliiton liittohallitukseen. Suomen Keskustan, Keskustan Opiskelijaliiton ja toiminnanjohtajien edustajan valinta liiton hallitukseen. Keskustanuorten valtuuskunnan asettaminen. Kahden tilintarkastajan ja heidän varahenkilöiden valinta. Liiton edustajaehdokkaan ja varaedustajaehdokkaan valinta Suomen Keskusta rp:n puoluehallitukseen vuosille Muut asiat, jotka liittokokous päättää ottaa käsiteltäväksi. Kokouksen päättäminen :00 Lounas, Tori ja virastotalo :00 Kokous jatkuu :00 Kahvit, konservatorio :00 Kokous päättyy

6 Kartta

7

8 Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen liittokokous...0 Konservatorio, Rantakatu, 00 Joensuu Liittokokous on kerran vuodessa kokoontuva Suomen Keskustanuoret ry:n ylin päättävä elin. Liittokokoukseen voivat lähettää virallisia edustajia Suomen Keskustanuoret ry:n jäsenyhdistykset (piirit, osastot ja aluejärjestöt) liiton sääntöjen mukaan. Kokousta voi tulla vapaasti seuramaan, mutta jokaisen paikalla olijan täytyy rekisteröityä kokouspaikalla. Suomen Keskustanuoret ry:n liittokokous linjaa Keskustanuorten tulevat pääteemat poliittisten ja järjestöllisten tavoitteiden kautta sekä valitsee liiton puheenjohtajiston, liittohallitukseen erovuoroisten tilalle uudet jäsenet sekä Keskustanuorten kv-sihteerit. Majoitus: Koulumajoitus tapahtuu Partiotalon retkeilymajalla, osoitteessa Vanamokatu, Joensuu. Koulumajoittujille on tarjolla majoituspaikassa sängyt sekä wc:t, suihkut yms. Jokaisen koulumajoittujan on tuotava itse mahdolliset pyyhe, lakanat yms. Partiotalolla liikutaan erillisillä avaimilla, jotka majoittujat saavat kokouspaikalta. Koulumajoituksessa majoittuville toimitetaan aamiainen majoituspaikkaan. Koulumajoituksessa saavat majoittua vain etukäteen ilmoittautuneet, joten majoitukseen ei ole mahdollista ilmoittautua kokouspaikalla. Koulumajoituksessa oleville jaetaan materiaalit ja kulkuluvat perjantaina sekä lauantaina kokouspaikalla Konservatoriolla, klo. Mikäli tulosi venyy yli klo ota yhteyttä etukäteen Inkeri Kulmaseen (p. 0 tai inkeri.kulmanen@keskustanuoret.fi) Hotellimajoitus tapahtuu kokouspaikan vieressä Sokos Hotel Kimmelissä, osoitteessa Itäranta, Joensuu. Matkatavaroille on järjestetty säilytyspiste lähtöä ajatellen kokouspaikalle, joten älä jätä laukkuasi hotellin matkatavarasäilytykseen. Hotellimajoituksen maksaminen tapahtuu yhteislaskutuksen kautta tapahtuman jälkeen ja majoittujat on jaettu kahden sekä kolmen hengen huoneisiin. Mikäli hotellimajoituksessa on ongelmia tai sekaannuksia, kaikki muutokset menevät liittotoimiston kautta. Mahdolliset muutokset ja sekaannukset hotellimajoituksissa tulee ilmoittaa Janne Tarimalle, p. 00 Hotellimajoituksessa olevien aamiaiset järjestetään Sokos Hotel Kimmelissä lauantaina klo :0-0:0 ja sunnuntaina klo :0-:. Hotellimajoitukseen ilmoittautuneet saavat hotellihuoneensa aikaisintaan klo :00 tulopäivänä ja ulos on kirjauduttava viimeistään klo :00 lähtöpäivänä. Suosittelemme äänestyksien ja kokouksen etenemisen takia luovuttamaan huoneesi sekä ottamaan tavarat mukaan tullessasi kokouspaikalle sunnuntaina. Ruokailut: Kokouksen osallistuvien ruokailut järjestetään kokouspaikan vieressä sijaitsevassa Tori ravintolassa, joka sijaitsee osoitteessa Torikatu. Lauantaille sekä sunnuntaille osallistujille on varattu lounaat sekä kahvit. Kahvit molempina päivinä toimitetaan kokouspaikan aulatiloihin. Lauantaina iltavastaanoton yhteydessä on varattu kevyt salaattibuffet. Taidemuseon juhlasalissa, Kirkkokatu. Osallistujien aamiaiset hotelliasukkaille on järjestetty Sokos Hotel Kimmelissä lauantaina klo :0-0:0 ja sunnuntaina klo :0- :. Koulumajoituksen osalta aamiaiset tuodaan majoituspaikan jääkaappiin. Pysäköinti: Joensuun konservatoriolla ei ole pysäköintitilaa, joten auto kannattaa jättää hotelille. Hotellin pihassa on rajallinen määrä autopaikkoja, jotka ovat yksityisen pysäköinninvalvonnan alla sekä maksullisia. Mikäli piirinne saapuu yhteisellä linja-autolla, löytyy näille parkkitilaa Joensuun matkakeskukselta. Kokouspaikka: Kokouspaikkana toimii Joensuun konservatorion pääsali. Valiokunnat pidetään konservatorion luokkatiloissa sekä itse kokouksen pääsalissa. Valiokuntajakojen paikoista on ohjeistus kokouspaikan seinillä sekä infopisteellä. Valtakirjojen tarkastus: Virallisten edustajien tulee ilmoittautua kokouspaikalla lauantaina.. klo Mukana tulee olla piirin, osaston tai alueyhdistyksen antama valtakirja tai pöytäkirjanote. Ilmoittautumisen yhteydessä edustaja saa myös äänestysliput ja kokousmateriaalin. Äänestyslippuja ei saa yhtään enempää kuin yhdet /virallinen edustaja. Epäviralliset edustajat voivat ilmoittautua kokouksen infopisteellä koko viikonlopun ajan. Hukatessasi äänestysliput et voi äänestää sunnuntain valinnoissa. Tarkasta ilmoittauduttuasi, että olet saanut itsellesi kokousmateriaalin, kokouksen kaulaan tulevan tunnisteen sekä mahdolliset äänestysliput.

9 Info: Liittokokouksen info sijaitsee varsinaisen kokoustilamme aulassa. Infopisteeltä saat vastauksen kysymyksiisi. Itse kokouspaikan ulkopuolella tapahtuvan ohjelman aikana voit olla yhteydessä liittotoimiston väkeen mahdollisissa kysymyksissä. Liittotoimiston yhteystiedot ovat asiakirjan alaosassa. Tunniste: Valtakirjojen tarkastuksen ja ilmoittautumisen yhteydessä saat kaulatunnisteen, jota on turvallisuussyistä pidettävä mukana koko viikonloppu kokoustiloissa liikkuessa. Konservatorion alueella ei ole oikeutta kulkea viikonlopun aikaan kuin virallisella tunnisteella. Kaulatunniste toimii sisäänpääsynä kaikkiin viikonlopun tapahtumiin. Iltavastaanotolla kaulatunniste ei tarvitse olla kaulassa, mutta ota tunniste matkaasi. Iltavastaanotolle ei ole erillisiä kutsukortteja vaan mukana olevalla tunnisteella pääset sisään taidemuseon juhlatiloihin. Kokouksen seuraaminen: Kokousta voi seurata livenä Keskustanuorten somekanavien kautta tulevasta lähetyksestä. Kokousta voi myös seurata sosiaalisessa mediassa tunnisteella #kenu Henkilövalinnat: Keskustanuorten eri tehtäviin pyrkiviin ehdokkaisiin voi käydä tutustumassa kokouspaikan aulatiloissa olevalla järjestötorilla, jossa on kaikilla ehdokkailla omat esittelypisteensä. Puheenjohtajaehdokkaille järjestetään paneeli iltavastaanoton jälkeen konservatoriolla lauantaina klo :-:. Varapuheenjohtajaehdokkaiden paneeli pidetään klo : : lauantaina sekä liittohallitukseen pyrkivien paneeli perjantaina klo -, molemmat tilaisuudet järjestetään konservatoriolla. Liittokokous valitsee Suomen Keskustanuoret ry:n puheenjohtajiston, liittohallitukseen erovuoroisten tilalle viisi uutta jäsentä toimikaudeksi 0-0, kaksi varajäsentä vuodeksi 0 sekä mahdollisesti yhden varsinaisen jäsenen vuodelle 0. Näiden valintojen lisäksi liittokokous valitsee Keskustanuorten kansainvälisten asioiden sihteerin vuodeksi 0. Valinnat ja ehdokkaiden esittelypuheet sekä varsinainen vaali pidetään sunnuntaina.. Nettiyhteys kokouspaikalla: Kokouspaikalla on käytössä langaton nettiyhteys, langattoman verkon salasana ilmoitetaan kokouspaikalla. Ehdokkaiden esittelypisteet ja järjestötori: Ehdokkaiden esittelypisteet ja kokouksen järjestötori sijaitsee konservatorion yläaulassa. Iltaohjelmat: Perjantaina on liittokokousinfo kokouspaikkana toimivan Konservatorion pääsalissa klo 0:0 :00. Tilaisuudessa käydään läpi viikonlopun juoksutus sekä keskeisimmät asiat viikonloppuun liittyen. Mikäli olet Joensuussa jo perjantaina, tule ihmeessä paikalle. Perjantaina klo :00-:00 järjestetään konservatorion tiloissa liittohallitusehdokkaiden paneeli. Lauantaina klo : alkaen pidetään Keskustanuorten pj-paneeli Konservatorion pääsalissa. Vpj ehdokkaiden paneeli pidetään lauantaina klo : alkaen. Kokouksen iltavastaanotto järjestetään lauantaina klo 0 alkaen Joensuun taidemuseon juhlasalissa, tilaisuudessa on tarjolla pientä syötävää. Tilaisuuden pukeutumisohjeena on smart casual, tilaisuuden tiukan aikataulun takia pyydämme osallistujia saapumaan paikalle ajoissa. Lauantaina viralliset jatkot järjestetään aivan Sokos Hotel Kimmelin vieressä sijaitsevassa Night Club Kimmelissä. Hotellimajoittujille sisäänpääsy sisältyy majoituksen hintaan ja koulumajoituksessa oleville olemme sopineet myös ilmaisen sisäänpääsyn, sekä päiväkävijöille. Jatkopaikan ikäraja on K-0, mutta tunnuksella KESKUSTANUORET pääset ilmaiseksi sisään sekä ikäsi ei tarvitse olla 0 vuotta. Ilmainen sisäänpääsy ei oikeuta etuilemaan jonossa, vaan jokainen jonottaa ravintolaan normaalisti. Viralliset jatkot yökerhossa ovat vain täysi-ikäisille. Kekkosen Haarikka: Kekkosen haarikan viimeinen tämän vuoden osakilpailu kilpaillaan Joensuussa, kilpailu on tänä vuonna kaksiosainen ja jakautuu alla olevalla tavalla.. Ensimmäimen tehtävä on piirien virallinen Kekkosen haarikka puheenvuoro, jossa salainen raati arvostelee piirin puheenvuoron liittyen Kekkosen haarikan osakilpailuun. Piirin puheenvuoron esittäjän tulee kirjoittaa puheenvuoronpyyntölappuun; Kekkosen Haarikka: Piiri (esimerkiksi Kekkosen Haarikka:Helsinki) Puheenvuoroja pidetään vain yksi/piiri ja piiri saa keskuudestaan valita puheenvuoron pitäjän. Puheenvuoron kesto on yksi () minuutti.. Toinen Kekkosen haarikan tehtävä tapahtuu eri sosiaalisen median kanavissa (Facebook, Instagram ja Twitter). Sosiaalisen median osalta piirit laitetaan paremmuusjärjestykseen kiinnostavuuden, oivaltavuuden sekä teeman käytön perusteella. Päivityksissä tulee

10 käyttää tunnisteita #kekkosenhaarikka ja #kenu. Huomioikaa myös, että sosiaalisen median tilinne täytyy olla julkisia, että tuomaristo kykenee arvioimaan päivitykset tunnisteiden perusteella. Sosiaalisen median kilpailu on käynnissä pe.. klo su.. klo, piirin nimi ja tunnisteet tulee ilmetä kuvasta mutta osallistua voivat kaikki kokouksen osallistujat myös henkilökohtaisilla tileillään. Ensisijaisesti kilpailussa haetaan hyviä oivalluksia ja laadukkaita päivityksiä, varsinainen kuvien suuri määrä ei tuo yhtään pistettä. Ensiapu: Kokoukseen on järjestetty erillinen ensiapupiste yhdessä SPR:n Joensuun osaston kanssa. Mahdollisissa ensiaputilanteissa ota yhteyttä joko hätäkeskukseen numerolla tai paikalla oleviin päivystäjiin. Ensiavun päivystysvastaavana toimii Lasse Ikosen p Yleinen turvallisuus: Kokouksen turvallisuusasioista vastaavat Keskustanuorten pääsihteeri Antti Siika-aho p. 00 ja Keskustanuorten järjestösuunnittelija -tapahtumatuottaja Janne Tarima p Kokouspaikalla on kulunvalvonta sekä järjestyksenvalvonta koko tapahtuman ajan. Kokousedustajilla on oltava ilmoittautuessa annettu tunniste mukana koko kokouksen ajan konservatoriolla liikkuessaan. Tupakointi: Kokouspaikan tupakointipaikat ovat konservatorion pääovilta katsottuna vasemmalla puolella kadun reunassa. Tapahtuma- ja tilaisuusohjesäännöt ja häiriö sekä häintäyhdyshenkilöt Keskustanuorten tapahtumissa noudatetaan lakia sekä järjestäjäpaikan ja liittotoimiston ohjeistuksia. Keskustanuorten tilaisuuksissa on mahdollisuus nauttia alkoholia kohtuullisesti omien rajojensa mukaan. Edellytämme tapahtumiin osallistujilta sivistynyttä käyttäytymistä, muiden osallistujien huomioimista sekä jokaisen henkilökohtaista koskemattomuutta. Edellytämme samoin, että tapahtuman ohjelmasta ei jäädä pois alkoholin nauttimisesta johtuvien seurauksien takia. Jokainen tapahtuman osallistuja on käyntikortti Keskustanuorista ja järjestömme toimintatavoista. Tapahtumien virallisen ohjelman aikana ei nautita alkoholia. Sama sääntö on voimassa koko tapahtuman aikana tiloissa, joissa on mukana alle -vuotiaita osallistujia. Keskustanuorten valtakunnallisissa tapahtumissa ja koulutuksissa tilaisuudesta päävastuussa on kokonaisuuden osalta liittotoimisto. Kaikista mahdollisista häiriö- tai häirintätapahtumista tulee ilmoittaa edellä mainituille välittömästi itse tapahtumapaikalla. Keskustanuorten työntekijöiltä sekä luottamushenkilöiltä edellytämme esimerkillistä toimintaa tapahtumissamme kaikissa edellä mainituissa kohdissa. Mahdollisissa ylilyönti- ja häiriötapauksissa järjestävällä taholla on oikeus poistaa henkilö tilanteen vaatiessa tapahtumapaikalta. Päätöksen asiasta tekevät puheenjohtaja ja/tai pääsihteeri. Tilaisuuden häiriö- ja häirintäyhdyshenkilöinä toimivat: Inkeri Kulmanen, Antti Siika-aho sekä Janne Tarima. Häirintäyhdyshenkilöiden yhteystiedot ovat alla. Lisätietoja: Kokouksen käsiteltävistä asioista ja kokouksen kulusta: pääsihteeri Antti Siika-aho p. 00 Majoitusasiat: talous- ja henkilöstöassistentti Inkeri Kulmanen p. 0 Muut kokousasiat: (ruokailut, iltaohjelmat, järjestötori ja valtakirjantarkastus) järjestösuunnittelija Janne Tarima p Kokouksen tiedotteet ja media: poliittinen suunnittelija Vilhartti Hanhilahti p. 00 sekä viestintäsuunnittelija Ilona Suuronen p

11 Esityslista Suomen Keskustanuoret ry:n liittokokous 0 Kokouksen esityslista. Kokouksen avaus, puheenjohtaja Hilkka Kemppi. Kokouksen osanottajien, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Liittokokous kutsutaan koolle liiton järjestölehdessä tai Suomen Keskusta rp:n pää-äänenkannattajassa julkaistulla tiedonannolla vähintään kahta () kuukautta ennen varsinaisen liittokokouksen alkamista sekä vähintään yhtä () kuukautta ennen ylimääräisen liittokokouksen alkamista. Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokoukselle: I. Neljä puheenjohtajaa II. Pääsihteeri ja kolme muuta sihteeriä III. Kaksi pöytäkirjantarkastajaa IV. Viisi ääntenlaskijaa. Tervehdykset. Kokouksen esityslistan ja menettelytapajärjestyksen hyväksyminen. Valiokuntien asettaminen Menettelytapajärjestyksen mukaisesti asetetaan neljä valiokuntaa. I.Menettelytapavaliokunta II. Poliittinen valiokunta III. Linjausvaliokunta IV. Järjestö- ja talousvaliokunta. Yleis- ja lähetekeskustelu.. Poliittiset ja järjestölliset asiat.. Henkilövaalien esitykset. Liittokokousaloitteista päättäminen. Tilintarkastajien palkkioista, hallituksen jäsenten ja eri kokouksiin lähtevien edustajien matkakorvauksista ja palkkioista päättäminen. Vuonna 0 kannettavista jäsenmaksuista päättäminen. Vuoden 0 tulo- ja menoarviosta päättäminen. Keskustanuorten vuosien 0 0 strategiasta päättäminen. Keskustanuorten kansainvälisestä ohjelmasta päättäminen. Keskustanuorten kansalaispalvelusmallista päättäminen. Vuoden 0 toimintasuunnitelmasta päättäminen. Liiton puheenjohtajan valinta kaudelle Puheenjohtajaehdokkaiden puheet.. Puheenjohtajan valinta. Liiton kahden varapuheenjohtajan valinta kaudelle Varapuheenjohtajaehdokkaiden puheet.. Varapuheenjohtajien valinta. Viiden alle 0-vuotiaan varsinaisen jäsenen valinta liiton hallitukseen kaksivuotiskaudeksi 0 00 ja kahden alle 0-vuotiaan varajäsenen valinta vuodeksi 0.. Valittavien jäsenten määrän toteaminen.. Ehdokkaiden puheet.. Jäsenten valinta. Ansiomerkkien jako ja huomionosoitukset 0. Kv-sihteerin valinta 0.. Ehdokkaiden puheet 0.. kv-sihteerin valinta. Edustajaehdokkaan valinta Keskustan Opiskelijaliiton liittohallitukseen. Suomen Keskustan, Keskustan Opiskelijaliiton ja toiminnanjohtajien edustajan valinta liiton hallitukseen. Keskustanuorten valtuuskunnan asettaminen. Kahden tilintarkastajan ja heidän varahenkilöiden valinta. Liiton edustajaehdokkaan ja varaedustajaehdokkaan valinta Suomen Keskusta rp:n puoluehallitukseen vuosille Muut asiat, jotka liittokokous päättää ottaa käsiteltäväksi. Kokouksen päättäminen

12 Menettelytapajärjestys Suomen Keskustanuoret ry:n liittokokous 0. Järjestäytyminen Liittokokoukselle valitaan neljä () puheenjohtajaa, pääsihteeri ja kaksi () sihteeriä, kaksi () pöytäkirjantarkastajaa sekä viisi () ääntenlaskijaa. Liittokokous asettaa päätösten valmistelua varten seuraavat valiokunnat: ) Menettelytapavaliokunta - valtakirjojen tarkastaminen ja äänioikeutettujen toteaminen - ehdotuksen tekeminen liiton puheenjohtajan vaalista - ehdotuksen tekeminen liiton kahden varapuheenjohtajan vaalista - ehdotuksen tekeminen hallituksen viiden alle 0-vuotiaan varsinaisen jäsenen vaalista - ehdotuksen tekeminen hallituksen kahden alle 0-vuotiaan varajäsenen vaalista - ehdotuksen tekeminen kv-sihteerin vaalista/valinnasta - ehdotuksen tekeminen Suomen Keskustan, Keskustan Opiskelijaliiton ja toiminnanjohtajien edustajista liiton hallituksessa - ehdotuksen tekeminen liiton kahdesta () tilintarkastajasta, joista toisen tulee olla auktorisoitu ja heidän varatilintarkastajistaan, - ehdotuksen tekeminen liiton edustajaehdokkaasta ja varaedustajaehdokkaasta puoluehallituksessa - ehdotuksen tekeminen liiton edustajaehdokkaasta Keskustan Opiskelijaliiton hallitukseen - ehdotuksen tekeminen Suomen Keskustanuorten valtuuskunnan asettamisesta - ehdotuksen tekeminen muista tarvittavista menettelytavoista kokouksessa ) Poliittinen valiokunta - ehdotuksen tekeminen poliittisista aloitteista - ehdotuksen tekeminen liittokokouksen kannanotosta ) Järjestö- ja talousvaliokunta - ehdotuksen tekeminen liiton vuoden 0 toimintasuunnitelmasta - ehdotuksen tekeminen tilintarkastajien palkkioista, hallituksen jäsenten ja eri kokouksiin lähtevien edustajien matkakorvauksista ja palkkioista - ehdotuksen tekeminen vuonna 0 kannettavista liiton jäsenmaksuista - ehdotuksen tekeminen vuoden 0 tulo- ja menoarviosta - ehdotuksen tekeminen järjestöllisistä aloitteista - ehdotuksen tekeminen Keskustanuorten strategiasta ) Linjausvaliokunta - ehdotuksen tekeminen Keskustanuorten kansalaispalvelusmallista - ehdotuksen tekeminen Keskustanuorten kv-ohjelmasta - ehdotuksen tekeminen näihin linjauksiin liittyvistä aloitteista, joita ei käsitellä poliittisessa valiokunnassa. Puheenvuorot Puheenvuorot pyydetään kokouksen puheenjohtajalta kirjallisesti tarkoitusta varten varatuilla lipuilla. Pyyntöön on merkittävä se työjärjestyksen kohta, mihin se pyydetään. Piirijärjestön virallinen kannanotto käsiteltävään asiaan tai esitys päätökseksi voidaan esittää ennen yksityisten edustajien puheenvuoroja, mikäli siitä on mainittu puheenvuoroa pyydettäessä. Asian esittäjille annetaan mahdollisuus lyhyihin vastauspuheenvuoroihin. Piirijärjestön virallisen puheenvuoron saa ennen muita puheenvuoroja ja sen pituus on kaksi () minuuttia. Muiden puheenvuorojen pituus on yksi minuutti, ellei kokous erikseen toisin päätä. Kokous voi myös päättää puheenvuorojen lukumääräisestä rajoittamisesta. Valiokuntien esityksiä käsiteltäessä voidaan käyttää yhden () minuutin puheenvuoroja tehtäessä muutosesityksiä päätösehdotuksiin. Henkilövaalien puheenvuorot ovat pituudeltaan korkeintaan viisi () minuuttia puheenjohtajaehdokkaille, neljä () minuuttia varapuheenjohtajaehdokkaille ja kolme () minuuttia hallitusehdokkaille sekä kaksi () minuuttia muille ehdokkaille.

13 Mikäli henkilövaaleja koskevassa keskustelussa joku ehdotetuista haluaa käyttää puheenvuoron, niin se annetaan hänelle välittömästi ohi muiden pyydettyjen puheenvuorojen. Puheenvuorot on esitettävä tarkoitukseen varatulta puhujapaikalta. Puheenvuoron käyttäjän on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Ellei puhuja näin menettele, puheenjohtajan tulee kehottaa häntä palaamaan asiaan. Muutoin puheenvuoro voidaan keskeyttää. Muutosesityksiä voidaan tehdä yleiskeskustelussa, valiokunnissa tai kirjallisesti sihteeristölle.. Äänestysmenettely Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Ennen äänestystä puheenjohtajan on ilmoitettava kannatetut ja kannattamatta jääneet ehdotukset. Puheenjohtaja tekee äänestysehdotuksen, jolloin käytettävissä ovat suljettu lippuäänestys tai avoin äänestys valtakirjalla, jonka toiselle puolella on JAA ja toisella EI. Valiokuntien kannanotoista päätettäessä suoritetaan aina ensin koeäänestys. Käsittelyn pohjana on liittokokouksen valiokunnan esitys. Mikäli liittokokous tyytyy puheenjohtajan tulkintaan koe-äänestyksen tuloksesta, ei varsinaista äänestystä tarvitse suorittaa. Äänestys on suoritettava, kun viisi kokousvaltuutettua sitä pyytää. Asiakysymyksiä käsiteltäessä voidaan äänestys suorittaa myös suljetulla lippuäänestyksellä, jos viisi kokousvaltuutettua sitä pyytää.. Vaalimenettely Vaali suoritetaan suljetuin lipuin numeroiduilla äänestyslipuilla, jollei kokous toisin päätä. Kokouksen puheenjohtaja määrää valiokunnan esityksen pohjalta äänestysehdotusta tehdessään, mitä äänestyslippua vaalissa käytetään. Päätetyn äänestystavan vastaiset äänestysliput hylätään.. Vaalitoimitus Liittokokouksen menettelytapavaliokunta toteaa äänioikeutetut kokousedustajat..0 klo mennessä jätettyjen valtakirjojen perusteella. Avoimissa äänestyksissä kokouksen valitsemat ääntenlaskijat jakaantuvat kokoussalin eri puolille voidakseen suorittaa ääntenlaskennan mahdollisimman nopeasti ja luotettavasti. Äänten laskeminen tapahtuu kokouksen puheenjohtajiston valvonnassa. Vaalit toimitetaan kokouksen puheenjohtajiston johdolla. Edustajat jättävät vaalilippunsa uurnaan nimenhuudon mukaan piiriryhmittäin siinä järjestyksessä kuin heidän nimensä on kirjoitettu virallisten edustajien ilmoittautumisluetteloon. Luetteloon tehdään merkintä vaaliin osallistumisesta. Nimenhuudon ja osallistumismerkinnän suorittaa kokouksen sihteeristö piirijärjestöjen toiminnanjohtajien avustamana. Puheenjohtaja julistaa vaalin päättyneeksi välittömästi sen jälkeen, kun nimenhuuto on suoritettu loppuun. Tämän jälkeen ei vaaliin enää voi osallistua. Äänestysliput sisältävä uurna luovutetaan vaalin päätyttyä ääntenlaskijoille, jotka aloittavat välittömästi äänten laskennan. Menettelytapavaliokunnan puheenjohtaja ilmoittaa vaalin tuloksen ja kokouksen puheenjohtaja tekee sen pohjalta päätösehdotuksen. Muilla henkilöillä ei ole vaalin tuloksen ilmoitusoikeutta tai esitysoikeutta päätösehdotuksen tekemiseen.. Edustajien sijoittuminen kokoussaliin Viralliset kokousedustajat sijoittuvat kokoussaliin varatuille paikoille. Edustajan on vältettävä tarpeetonta liikkumista kokouksen kuluessa ja pysyttävä ehdottomasti paikallaan avointen äänestysten aikana ja odotettava omilla paikoillaan lippuäänestykseen osallistumista.. Liittokokouksen seuraaminen Kutsuvieraat sekä liiton hallituksen jäsenet, jotka eivät ole virallisia edustajia, seuraavat kokousta heille varatuilta paikoilta. Liittokokousta pääsevät seuraamaan myös Keskustanuorten ja Suomen Keskustan jäsenet ja ulkopuoliset tiedotusvälineiden edustajat ja muut kiinnostuneet heille erikseen varatuille paikoille. Liittokokousta voi tekniikan salliessa seurata myös sähköisillä menetelmillä.

14 Suomen Keskustanuoret ry:n liittokokous 0 Ohjeita liittokokousedustajille. Tervetuloa Liittokokoukseen Suomen Keskustanuoret ry:llä on vuodessa kaksi sääntömääräistä yleistä kokousta. Keväällä valtuuskunta, jossa on kolme edustajaa/piiri + liiton puheenjohtajisto sekä syksyllä liittokokous. Käsittelyssä ovat samat asiat kuin vaikkapa osastojen ja piirien kevät- ja syyskokouksissakin. Liittokokouksen esityslista määräytyy sääntöjen pohjalta. Suomen Keskustanuoret ry:tä kutsutaan myös liitoksi. Liitolla tarkoitetaan sitä, että kaikki Keskustanuorten osastot, aluejärjestöt ja piirit ovat Suomen Keskustanuoret ry:n jäseniä. Näin liitolla ei ole yhtään henkilöjäsentä, vaan Keskustanuorten jäsenet ovat jonkun Keskustanuorten osaston/piirin jäseniä. Tämän takia kaikilla Keskustanuorten jäsenillä ei ole myöskään automaattisesti virallista edustusoikeutta (oikeutta tehdä esityksiä ja äänestää) liittokokouksessa. Jokaisella osastolla, aluejärjestöllä ja piirillä on oikeus asettaa tietty määrä edustajia liittokokoukseen. Tästä määrätään liiton säännöissä. Piirit, osastot, aluejärjestöt ovat nimenneet omat edustajansa liittokokoukseen ja todistuksena tästä pitää liittokokoukseen osallistuvalla edustajalla olla mukana liiton viralliselle pohjalle tehty valtakirja tai ote kyseisen kokouksen pöytäkirjasta. Tässä oppaassa on ohjeita, joiden avulla liittokokousedustajan toimiminen on selkeämpää, kuten myös sen seuraaminen.. Päätöksenteko liittokokouksessa Kaikista kokouksessa olevista asioista voi tehdä kuka tahansa virallinen edustaja esityksiä joko yleiskeskustelun aikana tai asiaa käsittelevässä valiokunnassa tai kyseisessä asiakohdassa. (kts. menettelytapajärjestys) Jotta asioihin liittyvät esitykset voidaan ottaa huomioon, on jonkun toisen virallisen edustajan kannatettava tehtyä esitystä. Muutoin esitys raukeaa, eikä sitä käsitellä. Henkilöitä esitettäessä kannatusta ei tarvita, vaan esitys otetaan huomioon ilmankin. Jos esitys on muutos- tai vastaesitys (kuten virallisten edustajien esitykset käytännössä liittokokouksessa aina ovat, koska hallitus on jo tehnyt pohjaesitykset) tai jos esityksiä on monia, niistä äänestetään. Yleiskeskustelun aikana tehdyt esitykset käsitellään valiokunnissa. Jos esityksen tehnyt henkilö kokee, että valiokunta on ottanut esityksen huomioon, voi hän vetää oman esityksensä pois. Jos näin taas ei ole, niin esitys jää valiokunnan käsittelystä tai vastakkaisesta kannasta huolimatta voimaan ja siitä äänestetään. Usein valiokunnan kanta koetaan merkityksellisemmäksi kuin yksittäisen edustajan kanta. Siksi kannattaakin osallistua aktiivisesti valiokunnan työskentelyyn ja tehdä halutut muutosesitykset jo valiokuntatyöskentelyn aikana... Asioista äänestäminen liittokokouksessa Aluksi puheenjohtaja toteaa mitkä tulevat olemaan äänestyksen eri vaiheet: Äänestystavasta päättäminen Äänestysjärjestyksestä päättäminen Äänestäminen Tuloksen toteaminen.. Ehdotusten toteaminen ja tarkastaminen Puheenjohtaja tulee ennen äänestystä luettelemaan tehdyt ehdotukset ja niiden tekijät ja kannattajat ja tämän jälkeen tiedustellaan esittäneiltä onko selostus oikea. Tässä vaiheessa kokouksen osallistujilla on mahdollisuus tehdä korjauksia tai täsmennyksiä.

15 .. Äänestystavasta päättäminen Kokouksen puheenjohtaja tai menettelytapavaliokunnan puheenjohtaja tekee aina ennen äänestystä esityksen äänestystavasta. Tämän jälkeen puheenjohtaja teetättää päätöksen äänestystavasta, tällöin kokous päättää puheenjohtajan esityksen pohjalta äänestystavasta yksinkertaisella enemmistöllä. Jos on päädytty äänestykseen avoimilla lipuilla, puheenjohtaja kertoo selvästi kunkin äänestyksen kohdalla vastakkain olevat esitykset, eli sen, mitä esitystä kannatetaan vihreällä JAA kortilla ja mitä punaisella EI kortilla. Samoin jokaisessa äänestyksessä puheenjohtaja kertoo selvästi milloin laput pitää nostaa ylös ja laskea alas... Äänestysjärjestyksestä päätöksen teettäminen Puheenjohtaja tekee ennen äänestyksiä siitä, miten eri ehdotukset asetetaan vastakkain äänestyksessä ja kuinka lopullinen päätös syntyy... Äänestys Jos on päädytty äänestykseen avoimilla lipuilla, puheenjohtaja kertoo selvästi kunkin äänestyksen kohdalla vastakkain olevat esitykset, eli sen mitä esitystä kannatetaan vihreällä JAA kortilla ja mitä punaisella EI kortilla. Samoin jokaisessa äänestyksessä puheenjohtaja kertoo selvästi milloin laput pitää nostaa ylös ja laskea alas. Äänestyksen aikana kaikkien salissa olevien on ehdottomasti istuttava paikallaan. Jos päädytään suljettuun lippuäänestykseen puheenjohtaja selvittää ennen äänestystä tarkasti sen, mistä äänestetään, mitä äänestyslappua käytetään sekä mitkä ovat lappuun kirjoitettavat vaihtoehdot. Jos päädytään suljettuun lippuäänestykseen, noudatetaan vaalin menettelytapaa. Ainoastaan kokoukset puheenjohtajalla on oikeus julistaa vaalin tai äänestyksen tulos. Puheenjohtaja tulee vahvistuttamaan tuloksen, eli kertomaan annetun äänimäärän sekä äänten jakautumisen. Lopuksi puheenjohtaja julistaa päätöksen. Tässä vaiheessa kokouksen edustajilla on mahdollisuus jättää eriävä mielipide päätöksestä. Lopuksi puheenjohtaja päättää asiakohdan käsittelyn.. Henkilövaali liittokokouksessa Menettely on pitkälti sama kuin asioista äänestettäessä.. Puheenjohtaja avaa käsiteltävän kohdan. Menettelytapavaliokunnan edustaja esittää kokoukselle vaalimenettelyn. Puheenjohtaja avaa keskustelun vaalimenettelystä. Päätetään vaalimenettelystä. Puheenjohtaja toistaa kertoo miten vaali tapahtuu esim. mitä lippua käytetään ja miten monta nimeä kirjoitetaan sekä äänestyspaikat. Ääntenlaskijat sekä avustavat toimihenkilöt (toiminnanjohtajat) siirtyvät äänestyspaikoille.äänestyspaikalla on valmiina äänestyslistat sekä vaaliuurnat. Muut kuin viralliset kokousedustajat sekä vaalitoimihenkilöt poistetaan vaalihuoneesta.. Puheenjohtaja julistaa vaalirauhan. Vaalihuoneeseen ei oteta enää myöhästyneitä virallisia kokousedustajia äänestämään!. Suoritetaan vaali: Vaalikelpoiset kokousedustajat täyttävät äänestyslipun puheenjohtajan aikaisemmin antamien ohjeiden mukaisesti. Edustajat menevät piireittäin osoitetuille vaalipaikoille. Vaalipaikalla on kaksi toimihenkilöä. Toinen heistä huutaa ilmoittautumislistan mukaisessa järjestyksessä kokousedustajat jättämään äänestyslippunsa uurnaan. Toinen merkkaa listaan oikean äänestysnumeron kohdalle lipun jätetyksi. Lipun jättämisen jälkeen kokousedustaja poistuu vaalihuoneesta.. Puheenjohtaja julistaa äänestyksen jälkeen vaalin päättyneeksi. Ääntenlaskijat ja menettelytapavaliokunta ottavat vaaliuurnat sekä listat ja siirtyvät laskemaan ääniä. Jos kokous jatkuu heti, muut kokousedustajat kutsutaan takaisin kokoussaliin.

16 SUOMEN KESKUSTANUORET RY TOIMINTASUUNNITELMA 0 Hyväksytty Suomen keskustanuoret ry:n liittohallituksen kokouksessa.0.0, vahvistetaan liittokokouksessa..0 HILKKA KEMPPI PUHEENJOHTAJA ANTTI SIIKA-AHO PÄÄSIHTEERI

17 SISÄLTÖ:. YLEISTÄ TOIMINNAN PÄÄPAINOPISTEET VALTAKUNNALLINEN TAPAHTUMAKALENTERI KESKUSTANUORTEN STRATEGIA ARVOT TOIMINTA-AJATUS VISIO KOHDERYHMÄ-AJATTELU. KESKUSTANUORTEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN VAALITOIMINTA INHIMILLINEN TURVA POLIITTISENA TEEMANA..TOIMINTA TAVOITTEIDEN ETEEN SUOMEN KESKUSTA R.P LÄHIJÄRJESTÖT MUUT JÄRJESTÖT KANSAINVÄLINEN TOIMINTA VERKOSTOITUMINEN.. VAALIT MAAKUNTAVAALIT TASAVALLAN PRESIDENTIN VAALIT VALMISTAUTUMINEN EDUSKUNTA- JA EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEIHIN.. POLIITTINEN KAMPANJOINTI. NUORTEN YHTEISKUNNALLISEEN AKTIIVISUUTEEN KASVATTAMINEN..TAPAHTUMAT LUMIMYRSKY ELOKOULU PUOLUEEN TILAISUUDET KEKKOSEN HAARIKKA VAIKUTTAJAKIIHDYTTÄMÖ..KOULUTUS UUDEN JÄSENEN KOULUTUS PIIRIEN JOHTOKUNTAKOULUTUS ELI KENTTÄPÄIVÄT VAIKUTTAJA-AKATEMIA JOHTAJAPÄIVÄT TOIMIHENKILÖIDEN TAPAAMISET PUHEENJOHTAJAVERKOSTO UUDEN TOIMIHENKILÖN KOULUTUS LIITTOHALLITUKSEN KOULUTUS POLITIIKAN TEKEMISEN TAIDOT..TOIMINTAMALLIT KUNTAVAIKUTTAJIEN KOHTAAMISET IDEA- JA ALOITERIIHET MONIKULTTUURISUUSTOIMINTA YHDENVERTAISUUS, HÄIRINTÄYHDYSHENKILÖT JÄSENHANKINTA 0 KENUBIILI.0. TOIMIHENKILÖN OPAS.VIESTINTÄ, TIEDOTTAMINEN, MARKKINOINTI VIESTINTÄOPAS POLIITTINEN TIEDOTTAMINEN KESKUSTANUORET.FI SOSIAALISET MEDIAT JUURI-LEHTI BRÄNDI MESSUT JA KESÄTAPAHTUMAT. HALLINTO LIITTOKOKOUS VALTUUSKUNTA HALLITUS TYÖVALIOKUNTA TYÖRYHMÄT LIITTOTOIMISTO PIIRIN TYÖNTEKIJÄN SIIRTYMINEN LIITON ALAISUUTEEN. TALOUS TALOUS- JA HALLINTOSEKTORI VARAINHANKINTA SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA RAHOITUSHAKEMUKSET. YLEISTÄ Keskustanuorten toimintavuosi 0 käynnistyy uuden strategian voimalla. Keskustanuoret haluaa olla yhteisöllisin poliittinen nuorisojärjestö, inspiroiva kasvattamisen alusta ja aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Keskustanuorten toiminta keskittyy vuonna 0 voimaperäisesti nuorten yhteiskuntavaikuttamisen parantamiseen ja yhteiskunnallisen osallistumisen tukemiseen. Keskustanuorten toiminta rakentuu vahvasti seuraavan puolentoista vuoden aikana pidettävien vaalien ympärille. Keskustanuoret pitää ääntä ja katsoo yli fyysisten ja ajattelun rajojen. Keskustanuoret rakentaa rohkeasti luottamusyhteiskuntaa ajassa, jossa nurkkakuntaisuus, radikalisoituminen ja mielipiteiden kärjistyminen pelottavat monia. Keskustanuoret ovat demokratian itsepuolustajia. Keskustanuorille edessä oleviin maakuntavaaleihin valmistautuminen tarkoittaa valmistautumista maakuntauudistuksen mukaiseen ympäristöön. Miten vahvistamme osallistumista ja lähidemokratiaa olosuhteissa, joissa osallistumisen keinot muuttuvat nopeasti? Kuinka saamme paikallisyhteisöt uuteen

18 kukoistukseen, millaiset ovat uuden kunnan hyvinvointipalvelut? Näihin ja lukuisiin muihin nuorta aikuista polttaviin teemoihin haemme vastauksia ja vaihtoehtoja ajatuksella, ajan kanssa. Keskustanuoret ei tuijota kalenterivuoteen, vaan tähyää yli. Vuonna 0 pidettävät eduskunta- ja Euroopan parlamentin vaalit ovat Keskustanuorille valtava mahdollisuus veistää nuorkeskustalaista linjaa ja vaikuttaa kaikkialla siellä, missä tarvitaan rohkeutta välittää ja uudistaa. Tässä toimintasuunnitelmassa avataan Keskustanuorten toimintavuotta 0 tavoitteiden ja toimenpiteiden kautta. Johdannossa avataan Keskustanuorten toiminnan pääpainopisteitä, valtakunnallista tapahtumakalenteria sekä uutta strategiaa. Luvussa kaksi avataan liiton poliittisen vaikuttamisen teemoja, kerrotaan tarkemmin toiminnasta tavoitteiden eteen ja hahmotellaan edessä olevaa vaalitoimintaa sekä muuta poliittista kampanjointia. Luvussa kolme keskitytään nuorten aktiivisuuteen kasvattamiseen, kuten tapahtumiin ja koulutukseen. Luku neljä avaa liiton viestintää, tiedottamista ja markkinointia. Luvuissa viisi ja kuusi puolestaan keskitytään tarkastelemaan Keskustanuorten hallintoa ja taloutta vuonna 0. TOIMINNAN PÄÄPAINOPISTEET Keskustanuorten vuoden 0 toiminnan pääpainopisteet ovat: I. Nuorten yhteiskuntavaikuttamisen parantaminen ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden tukeminen tasavallan presidentin, -sekä maakuntavaalien yhteydessä II. Keskustanuorten järjestöllinen ja poliittinen valmistautuminen vuonna 0 pidettäviin eduskuntaja eurovaaleihin III. Jäsenhankinnan laajentaminen ja jäsenten koulutus sekä IV. Inhimillisen turvan peräänkuuluttaminen KESKUSTANUORTEN VALTAKUNNALLINEN TAPAHTUMAKALENTERI Johtokuntakoulutukset Tammikuu 0 Puheenjohtajatapaaminen Tammikuu 0 Presidentinvaalit.0.0 (mahd..kierros) (.0.0) Lumimyrsky.0.0 Valtuuskunta..0.0 Suomen Keskusta r.p:n puoluekokous Kesäkuu 0 Johtajapäivät Elokoulu Maakuntavaalit Lokakuu 0 Liittokokous..0 Johtajapäivät KESKUSTANUORTEN STRATEGIA Keskustanuorten uusi strategia laadittiin vuoden 0 aikana. Strategiassa määritellään järjestön toiminnan keskeiset suuntaviivat ja suunnataan järjestön kehittämistä seuraavien vuosien ajaksi eteenpäin. Toimintaa kehitetään strategian mukaisesti asteittain. Strategian toteuttaminen rakentuu jatkuvan sitouttamisen sekä vapaaehtoisuuden ja vastuullisuuden perustalle. Keskustanuorten strategian toteutumista seurataan vuosittain Keskustanuorten valtuuskunnassa. Keväällä 0 pidetyssä valtuuskunnan kokouksessa asetettiin strategiatyöryhmä valmistelemaan uutta strategiaa. ARVOT Keskustanuorten arvot pohjautuvat ihmisyysaatteeseen. Keskustanuorten mielestä yhteiskunnallisen päätöksenteon on oltava ihmisläheistä ja -lähtöistä. Keskustanuoret ei määrittele yhteiskunnan ja valtion tehtäviä pääomien hallitsemisen näkökulmasta vaan ihmisen hyvinvoinnin ja ihmisyyden on oltava kaiken yhteiskunnan kehittämisen päällimmäisenä arvona. Keskustanuorten aatteellinen pohja kumpuaa uskosta ihmiseen; ihminen on luonnostaan aktiivinen ja kehittymishaluinen toimija, jonka henkistä kasvua tulee tukea. Keskustanuorten mielestä ihmisten henkinen kehittyminen eli sivistyminen, on lähtökohta koko yhteiskunnan kehittymiselle. Keskustanuoret korostavat ihmisten hyvinvoinnin henkistä puolta: mahdollisuutta itsensä kehittämiseen, opiskeluun, työhön, harrastamiseen, itsensä ilmaisuun, hyviin ihmissuhteisiin, aktiiviseen suvaitsevaisuuteen, vapauteen ja vastuuseen sekä elämänlaadun kohottamiseen. Ihmisyysaatteesta kumpuavat neljä arvoamme: I. Yhteisöllisyys II. Yhdenvertaisuus III. Kestävä kehitys IV. Sivistys TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatus kuvaa järjestön perustarkoitusta ja se on luonteeltaan pysyvä. Keskustanuorten toimin-

19 ta -ajatus on: Keskustanuoret kasvattaa nuoria vaikuttamaan ympäröivään yhteiskuntaan Keskustanuorten arvojen pohjalta. Keskustanuorten toiminta-ajatusta täsmennetään strategiassa seuraavasti: Keskustanuorten ydintehtävä on olla insipiroiva kasvamisen alusta nuorille. Koko järjestön toiminnassa keskeisintä on se, että mahdollisimman moni jäsen saa toimintamme kautta konkreettisia vaikuttamiskokemuksia. Tarjoamme nuorille vastuuta ja mahdollisuuden toteuttaa omia ideoitaan. VISIO Vuonna 0 olemme I. Yhteisöllisin poliittinen nuorisojärjestö, II. Inspiroiva kasvattamisen alusta, III. Aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. KOHDERYHMÄAJATTELU Keskustanuorten jäsenet ja muut toimintoihin osallistuvat nuoret eivät ole yksi yhtenäinen joukko samanlaisine tarpeineen ja odotuksineen. Kohderyhmät on toiminnan suunnittelun apuväline ja yksi jäsen voi kuulua moneenkin kohderyhmään. Keskustanuorten kohderyhmät on jaettu seuraavanlaisesti: Aktiivitoimijat: Aktiivitoimijat ovat niitä Keskustanuorten toimijoita, jotka yleensä ovat mukana Keskustanuorten piiri- ja liittotason toiminnassa ja vaikuttavat Keskustanuorten sisällä ja ulkopuolella mm. Keskustanuorten edustuspaikkojen kautta. Paikallistoimijat: Paikallistoimijat ovat niitä Keskustanuorten toimijoita, jotka toteuttavat Keskustanuorten toimintaa osastoissa ja osastojen erilaisissa toimintaryhmissä. Nuoret vaikuttajat: Nuoret vaikuttajat ovat nuorkeskustalaisittain ajattelevia alle 0-vuotiaita nuoria, jotka toimivat erilaisina vaikuttajina kuntien valtuustoissa, lautakunnissa, nuorisovaltuustoissa, erilaisissa yhdistysten ja yritysten hallituksissa tai ovat ehdokkaina tällaisiin paikkoihin. Uudet nuoret: Uusilla nuorilla tarkoitetaan nuoria, jotka eivät välttämättä ole ennen osallistuneet poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaan, mutta joilla on halu kehittää omia aktiivisen kansalaisen tietoja ja taitoja ja toimia nuorena aktiivisena kansalaisena. Tukijäsenet: Tukijäsenet ovat niitä Keskustanuorten jäseniä, jotka haluavat olla Keskustanuoria, mutta eivät tällä hetkellä aktiivisesti osallistu Keskustanuorten toimintaan.. KESKUSTANUORTEN YHTEIS- KUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN Keskustanuoret vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa ennen kaikkea politiikan ja laajan osallistamisen keinoilla. Keskustanuoret ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun voimaperäisesti, seuraa aikaansa sekä on vahvasti aloitteellinen ja uudistushenkinen. Vuonna 0 Keskustanuoret rakentavat periaatteidensa mukaista linjaa sekä konkretisoi ohjelmiinsa ja tavoitteisiinsa kirjatut tavoitteet yhä selkeämmin käytännön vaikuttamistyöksi ja osallistamiseksi. Keskustanuoret on vuonna 0 nuorisojärjestökentän ja kansalaisyhteiskunnan ahkera, rohkea ja välittävä tekijä. VAALITOIMINTA Keskustanuoret osallistuu näyttävästi vuonna 0 käytäviin tasavallan presidentinvaaleihin sekä maakuntavaaleihin. Niin ikään Keskustanuoret valmistautuu päämäärätietoisesti vuonna 0 käytäviin eduskuntavaaleihin ja Euroopan parlamentin vaaleihin. Seuraavien puolentoista vuoden aikana järjestettävät neljät valtakunnalliset vaalit tarjoavat Keskustanuorille erinomaisen mahdollisuuden vahvistaa osallistumistaan yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön. Samalla nuo vaalit mahdollistavat yhdessä tekemistä ja yhdessä onnistumista. Vaalien yhteydessä toteutetaan tavoitetietoisesti valmistellut kampanjat, joiden myötä puhutellaan mahdollisimman laajaa joukkoa vaikuttamisesta kiinnostuneita alle 0-vuotiaita nuoria. Vaaleissa Keskustanuoret haluaa osaltaan tehdä työtä nuorten äänestysaktiivisuuden nostamiseksi sekä toimia yhteiskunnallisen vaikuttamisen herättelijöinä. Tavoitteina on, että I. Keskustan ehdokas valitaan seuraavaksi tasavallan presidentiksi, II. Maakuntavaaleissa jokaisesta vaalipiiristä valitaan vähintään kaksi alle 0-vuotiasta nuorta keskustalaista maakuntavaltuustoon, III. Vuoden 0 lopulla Keskustanuoret olisi kouluttanut mahdollisimman monta jäsentä valmistautumaan vuonna 0 pidettäviin eduskunta- ja eurovaaleihin.

20 Keskustanuoret tiedottaa nuoria vaalien lähestymisestä ja ehdolle asettumisesta selkeästi ja havainnollistavasti. Aktiiveja koulutetaan ja kannustetaan onnistumaan. Kampanjoiden yhteydessä viedään eteenpäin viestiä nuorkeskustalaisista arvoista, politiikasta sekä houkutellaan uusia jäseniä lähtemään mukaan Keskustanuorten toimintaan. INHMILLINEN TURVA POLIITTISENA YLEIS- TEEMANA Keskustanuoret ovat olleet hyvin huolestuneita siitä, mihin suuntaan Suomen yhteiskunnallinen ilmapiiri on ajautunut. Vuonna 0 saimme nähdä rasististen järjestöjen esiin marssin maahanmuuttoa vastustavissa mielenosoituksissa ja toisaalta Suomen ensimmäisen terroristiteon Turussa. Suomea ja suomalaisia ovat tällä hetkellä jakamassa kahteen leiriin rasismi, kansallismielisyys ja suvaitsemattomuus sekä käsitykset ihmisoikeuksista ja ihmisarvosta. Keskustanuoret haluavat olla yhteiskuntaa vakauttava, uudistava ja yhdistävä voima. Tästä syystä vuonna 0 toimintaamme ohjaava poliittinen teema on Inhimillinen turva. Inhimillisen turvan tematiikan tarkoituksena on hahmottaa suomalaiseen yhteiskuntaan sellainen hyvinvointijärjestelmä, joka on taloudellisesti ja ekologisesti kestävä ja jokaiselle Suomen kansalaiselle yhdenvertainen. Meidän tulee pyrkiä tilanteeseen, jossa kansalaiset luottavat hyvinvointiyhteiskuntaan ja tulevaisuuteen ylipäätään. Emme voi enää sallia, että yhteiskuntarauhaa horjuttavat voimat kasvavat. Poliittinen teema tulee näkymään eritoten Keskustanuorten kannanotoissa, linjauksissa ja ohjelmissa. Vuonna 0 hyväksyttyä kansalaispalvelumallia nostetaan yhdeksi osaksi sosiaalipoliittista kokonaisuutta, jolloin se täydentää perustulomallillemme perustuvaa sosiaaliturvajärjestelmää. Luomme vuonna 0 perhepoliittisen ohjelman, jonka keskeisenä poliittisena tarkoituksen on luoda tasa-arvoinen perhevapaajärjestelmä. Haluamme vaikuttaa myös globaaliin turvallisuuteen. Nostamme kansainvälisten asioiden ohjelmastamme yhteiskunnalliseen keskusteluun maailmalla vaikuttavia inhimillisiä kriisejä ja pyrimme luomaan niihin ratkaisuja linjojemme ja arvojemme pohjalta... TOIMINTA TAVOITTEIDEN ETEEN POLIITTINEN KAMPANJOINTI Keskustanuorten poliittinen kampanjointi pyrkii samanaikaisesti pitkäjänteiseen kasvatustyöhön sekä ajassa eläviin ja eteenpäin katsoviin kampanjoihin. Vuonna 0 Keskustanuoret kampanjoi aina, kun tilanne ja yhteinen tahto sitä edellyttävät. Keskustanuorten tavoitteena on nousta ääntä pitäväksi aloitteentekijäksi sekä vastuulliseksi ja kohtuullisen luonnolliseksi vaikuttajaksi, jota kuullaan. SUOMEN KESKUSTA R.P. Keskustanuoret tavoittelee vuonna 0 poliittisesti ja järjestöllisesti vaikuttavaa asemaa Suomen Keskustassa. Keskustanuoret vie eteenpäin tavoitteitaan muun muassa Keskustan puoluekokouksessa, maakuntavaaleissa, Keskustan eduskuntavaaliohjelman valmistelutyössä sekä kaikissa puolueen keskeisissä päätöksentekoelimissä ja työryhmissä. PUOLUEKOKOUS Keskustanuoret ovat näyttävästi esillä kesäkuussa 0 Sotkamossa pidettävässä Keskustan puoluekokouksessa. Keskustanuoret pyrkii I. viemään läpi poliittisia ja järjestöllisiä tavoitteitaan sekä aloitteittaan, II. tukemaan nuoria tai järjestön asemaa ymmärtäviä ehdokkaita puolueen puheenjohtajistoon sekä puoluesihteeriksi, III. järjestämään nuorille suunnattua ohjelmaa puoluekokouksen aikana sekä IV. pitämään huolta siitä, että mahdollisimman moni liiton jäsen pääsisi mukaan seuraamaan puoluekokousta. Puoluekokouksen yhteydessä nuorille puoluekokousedustajille tarjotaan neuvoja ja apua esimerkiksi työskentelyyn kokouksen valiokunnissa. Samoin nuorille edustajille ja nuorille kokousseuraajille pyritään järjestämään kohtuuhintaista majoittumista kokousviikonlopun aikana. PUOLUEVALTUUSTO Keskustan puoluevaltuusto on Keskustanuorille edustajiensa välityksellä tärkeä vaikuttamisen paikka. Keskustanuorten tavoitteita edistetään nuorten edustajien välisillä tapaamisilla sekä liittohallituksen ja edustajien välisellä yhteydenpidolla. Keskustanuoret pyrkii kehittämään puoluevaltuuston työtä aiempaa moni-ilmeisemmäksi ja vaikuttavammaksi. PUOLUEHALLITUS Keskustanuorten puheenjohtaja kuuluu puoluehallitukseen, jossa hän edistää ja puhuu nuorkeskustalaisen aatteen puolesta. Puoluehallituksen kautta Keskustanuoret vie eteenpäin poliittisia ja järjestöllisiä tavoitteitaan. Keskustanuorten pääsihteerillä on läs- 0

21 näolo-oikeus puoluehallituksen kokouksissa. PUOLUEEN TYÖVALIOKUNTA Keskustanuorten puheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus puolueen työvaliokunnassa, jossa hän vie Keskustanuorten tavoitteita eteenpäin. PUOLUEEN TYÖRYHMÄT Puolueen lukuisat työryhmät ovat nuorten keskustalaisten vaikuttamisen koulu. Keskustanuoret vaikuttaa puolueen työryhmissä esimerkiksi järjestö- ja periaateohjelmatyön uudistamiseksi. Tuomme aktiivisten toimijoidemme kautta puolueen politiikan valmistelutyöhön nuorkeskustalaista näkökulmaa. Keskustanuoret tavoittelee paikkaa jokaisesta puolueen merkittävästä poliittisesta työryhmässä, etenkin niissä, joissa rakennetaan linjauksia vuonna 0 pidettäviin eduskunta- ja eurovaaleihin. EDUSKUNTARYHMÄ Keskustanuoret on tiiviissä yhteydessä Keskustan eduskuntaryhmään ja edistää tavoitteitaan eduskunnan suurimman ryhmän kautta. Keskustanuorten puheenjohtajalla ja pääsihteerillä on ryhmäkokouksessa läsnäolo-oikeus. Edustajien yksittäisten tapaamisten ohella Keskustanuoret tekee säännöllistä yhteistyötä eduskuntaryhmän kanslian sekä kansanedustajien avustajien kanssa. Yhteydenpitoa ja ajatusten vaihtoa pyritään tiivistämään etenkin eduskuntaryhmän nuorten avustajien kanssa. EUROPARLAMENTAARIKKORYHMÄ Keskustanuoret on säännöllisesti yhteydessä Keskustan kolmen europarlamentaarikon sekä heidän avustajatiimiensä kanssa. Yhteistyön avulla Keskustanuorilla on mahdollisuus saada ajankohtaista tietoa Euroopan unionin kehityksestä sekä viedä eteenpäin omia tavoitteitaan EU:n päätöksentekoelimiin. Keskustanuorten osallistamista puolueyhteisön harjoittelupankkiin tullaan lisäämään. Niin ikään Euroopan parlamenttiin tehtävien vierailujen ohjelmaa sekä sisältöä pyritään monipuolistamaan vastaamaan nuorten toiveita ja arvostuksia. LÄHIJÄRJESTÖT KESKUSTAOPISKELIJAT Keskustanuoret ja Keskustan Opiskelijaliitto tekevät tiivistä yhteistyötä aina, kun se koetaan luonnolliseksi ja hyväksi. Molemmat järjestöt hyödyntävät yhteisiä voimavaroja erilaisten jäsenille suunnattujen materiaalien, tapahtumien ja koulutusten tuottamisessa. Keskustanuoret tarjoaa Keskustaopiskelijoille mahdollisuuksia järjestää omia osuuksiaan liiton valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä. Liitot konsultoivat toisiaan ajankohtaisissa poliittisissa kysymyksissä ja jakavat vastuuta. Keskustanuoret ja keskustaopiskelijat tekevät tiivistä yhteistyötä erityisesti puolueen poliittiseen- ja järjestötoimintaan liittyvissä kokonaisuuksissa sekä kansainnvälisessä toiminnassa, kuten Pohjoismaiden Keskustanuorissa. Keskustanuorilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus keskustaopiskelijoiden liittohallituksessa. Niin ikään Keskustanuorten edustaja toimii aktiivisena yhteydenpitoväylänä Keskustaopiskelijoiden hallituksessa. VESAISET Keskustanuoret pitää säännöllisesti yhteyttä Vesaisten keskusliittoon tämän valtuuskunnassa istuvien Keskustanuorten edustajien välityksellä. Liitot pitävät yhteyttä tarpeen mukaan ja Keskustanuoret tukee Vesaisia esimerkiksi välittämällä talkooapupyyntöjä viimeksi mainitun valtakunnallisiin leiritapahtumiin. KESKUSTANAISET Keskustanuoret pyrkii tekemään yhteistyötä Keskustanaisten kanssa muun muassa Keskustan järjestörakenteeseen ja sääntöihin sekä maakuntavaaleihin liittyvässä koulutuksessa. Molemmat järjestöt pyrkivät hakemaan yhteisiä linjauksia esimerkiksi puolueen järjestöuudistuksen osalta. MAASEUDUN SIVISTYSLIITTO Keskustanuorten ja Maaseudun sivistysliiton yhteydenpidon aiempaa tiiviimpää yhteydenpitoa alleviivataan myös vuonna 0. Keskustanuoret hyödyntää MSL:n järjestö- ja koulutuspalveluita esimerkiksi liiton koulutuksessa sekä tapahtumien ja kampanjoiden suunnittelemisessa. MUUT JÄRJESTÖT Keskeinen tavoite on, että Keskustanuoret olisi edustettuna kaikkien niiden järjestöjen päättävissä elimissä, joiden jäsen liitto on. Keskustanuorten yksi merkittävimmistä yhteistyökumppaneista on Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. Lisäksi Keskustanuoret vaikuttaa jäsenjärjestönä Suomen YK-liitossa, Kehitysyhteistyön Palvelukeskus Kepassa, Suomen hostellijärjestössä, Kesälukioseurassa, Huoltoliitossa, Lomayhtymässä, Maaseudun sivistysliitossa, Suomi-Venäjä-seurassa, Alkio-opistossa sekä Harrastajateatteriliitossa, Nuorisoasuntoliitossa, Pohjola-Nordenissa, Demo ry:ssä ja Eurooppanuorissa. Kaikki edellä mainitut järjestöt tarjoavat Keskustanuorten jäsenille oivan mahdollisuuden osallistua kansalaisjärjestöjen vaikuttamistoimintaan.

22 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälinen ulottuvuus on merkittävä osa Keskustanuorten toimintaa. Kansainvälistä toimintaa ohjaa Keskustanuorten ja Keskustaopiskelijoiden yhteinen kv-jaosto. Vuosittain valittavan jaoston ja yleisestikin Keskustanuorten kansainvälistä toimintaa ohjaa liittohallituksen hyväksymä nuorkeskustalainen kv-ohjesääntö. Jaosto vastaa Keskustanuorten poliittisen linjan edistämisestä kansainvälisissä järjestöissä, kehittää ja suunnittelee Keskustanuorten kansainvälistä toimintaa sekä toimii keskustelufoorumina kansainvälisistä asioista kiinnostuneille nuorille. Kv-jaosto määrittelee itselleen vuoden aluksi poliittiset tavoitteet. Keskustanuoret oti vuonna 0 käyttöön kv- (kansainvälisten asioiden-)sihteeri -mallin, jossa luottamustoimisten kv-sihteerien tehtävänä on tiiminä vetää ja kehittää nuorkeskustalaisen kv-jaoston toimintaa sekä edustaa Keskustanuoria Euroopan liberaalinuorten kokouksissa. Kv-sihteerit noudattavat toiminnassaan Keskustanuorten voimassa olevia linjauksia. Heidän on omalla toiminnallaan tarkoitus tuoda myös aiempaa enemmän esille Keskustanuorten kansainvälistä toimintaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Kv-sihteerit valitaan Keskustanuorten liittokokouksessa, ja toimikausi on kaksi vuotta. Ensimmäiset kv-sihteerit valittiin liittokokouksessa lokakuussa 0. Kv-sihteerit raportoivat kv-jaoston toiminnasta liittohallitukselle. Keskustanuoret toimii aktiivisesti kansainvälisissä kattojärjestöissään, joita ovat Pohjoismaiden Keskustanuoret (Nordiska Centerungdomens Förbund, NCF), Euroopan Liberaalinuoret (European Liberal Youth, LYMEC) ja Maailman liberaalinuoret (International Federation of Liberal Youth, IFLRY). Teemme myös yhteistyötä useiden suomalaisten järjestöjen kanssa, joiden toimintaan oleellisesti liittyy kansainvälinen näkökulma. Tavoite Keskustanuorten tavoitteena on pitkäjänteisesti kehittää kansainvälistä toimintaansa ja innostaa nuoria havaitsemaan kansainvälisyyden monet ulottuvuudet. Kansainvälistä toimintaa ja teemoja tuodaan lähelle nuoria esimerkiksi osana Keskustanuorten valtakunnallisia tapahtumia Toimenpiteet I. Vuoden 0 aikana pyritään avaamaan kahdenvälisiä suhteita muihin eurooppalaisiin järjestöihin. Osallistumme kutsuttaessa ja mahdollisuuksien mukaan heidän tapahtumiin, sekä vastavuoroisesti toivomme heitä vieraiksemme. II. Liitto kouluttaa uusia toimijoitaan kansainvälisiin toimintoihin ja tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden laajentaa osaamistaan omilla erityisalueillaan kansainvälisissä koulutuksissa. POHJOISMAIDEN KESKUSTANUORET NCF (NORDISKA CENTERUNGDOMENS FÖRBUND) Pohjoismaiden Keskustanuoret (NCF) järjestää vuosittain kaksi kokousta, edustajakokouksen alkuvuonna ja huippukokouksen syksyllä. Keskustanuoret lähettää edustajat kumpaankin vuoden kokoukseen. Lisäksi kannustamme edustajiamme osallistumaan muihin mahdollisiin NCF:n tapahtumiin, kuten kesäleirille. Keskustanuorten edustaja NCF:n hallituksessa toimii aktiivisesti myös kokousten välillä ja jakaa tietoa NCF:n toiminnasta kv-jaostolle. Vuonna 0 jatkamme vahvaa edustamista NCF hallituksessa, sekä esitämme kiinnostuksen isännöidä tulevia tapahtumia. Keskustanuorten edustaja osallistuu syksyllä osana NCF:n ryhmää Pohjoismaiden nuorten neuvoston kokoukseen. EUROOPAN LIBERAALINUORET LYMEC (EURO- PEAN LIBERAL YOUTH) Keskustanuoret osallistuu Euroopan liberaalinuorten (LYMEC) keväällä ja syksyllä järjestettäviin kongresseihin. Vuodesta 0 alkaen lisäämme vaikuttavuuttamme LYMEC:ssa antamalla enemmän edustusvastuuta eurooppalaisessa vaikuttamisessa kv-sihteereille. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan myös LY- MEC:n seminaareihin ja tarjoamme tätä kautta toimijoillemme ja työntekijöillemme mahdollisuuden kehittää osaamistaan. Tavoitteenamme on vaikuttaa voimakkaasti LYME- C:n poliittisiin linjauksiin. Kv-jaosto valmistelee päätöslauselmaehdotuksia linjauksiin. Olemme aktiivisesti yhteydessä ja vaikuttamassa parlamentin keskiryhmän toimintaan. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan ALDE:n kokouksiin Keskustan delegaatiossa. Pyrimme myös jatkossa saamaan edustajiamme Lymec:n delegaatioon.

23 MAAILMAN LIBERAALINUORET IFLRY (INTER- NATIONAL FEDERATION OF LIBERAL YOUTH) Keskustanuoret lähettää mahdollisuuksien mukaan delegaation Maailman liberaalinuorten (IFLRY) vuosikokoukseen. Tarkoituksena on osallistua mahdollisuuksien mukaan myös IFLRY:n seminaareihin ja koulutuksiin ja kannustaa jäseniämme osallistumaan IFLRY:n työryhmiin. VERKOSTOITUMINEN Tavoite Keskustanuoret kiinnittää erityistä huomiota verkostoitumiseen ja sidosryhmäyhteistyöhön vaalivuonna 0. Tavoitteenamme on olla laajasti tunnettu ja arvostettu sekä luotettava ja ihailua herättävä yhteistyökumppani. Toimenpide Keskustanuoret parantaa merkittävästi sidosryhmäyhteistyötään vuoden 0 aikana muun muassa tapaamisten, tietojen vaihdon sekä eräisiin tapahtumiin kutsumisen avulla. Keskustanuoret I. tarjoaa itseään säännöllisesti sidosryhmien vieraiksi sekä pyytää näiltä esimerkiksi kouluttajia liiton poliittisiin ja järjestöllisiin tilaisuuksiin. Niin ikään järjestetään vierailuja ja tutustumiskäyntejä mieltä kiihottaviin kohteisiin, II. pyrkii ottamaan poliittisessa valmistelutyössä huomioon erilaiset näkemykset ja intressit, pitäen kuitenkin tiukasti kiinni omista arvoistaan ja tavoitteistaan ja, III. arvostaa vanhojen ja uusien keskustanuorten yhteydenpitoa kutsumalla eri sukupolvia säännöllisesti vieraiksi liiton tapahtumiin... VAALIT Keskustanuoret näkyy ja etenkin kuuluu lokakuussa 0 pidettävissä maakuntavaaleissa sekä jo tammikuussa 0 pidettävissä tasavallan presidentin vaaleissa. Keskustanuoret haluaa herättää nuoret äänestämään ja vaikuttamaan. Keskustanuorten auto Kenubiili.0 kiertää ympäri Suomea tarjoten matalan kynnyksen tutustua liiton tavoitteisiin ja ennen kaikkea keskustanuoriin. MAAKUNTAVAALIT Tavoite Osana aktiiviseen kansalaisuuteen tähtäävässä vaikuttamistyössä Keskustanuoret jakavat aktiivisesti tietoa tulevaisuuden maakunnasta. Keskustanuorten tavoitteena on nostaa nuorten kiinnostusta lähteä ehdokkaaksi maakuntavaaleissa sekä herättää kiinnostuksen maakuntauudistuksen myötä muuttuviin vaikuttamisen tapoihin. Keskustanuoret tavoittelee useita nuorkeskustalaisia vaikuttajia tuleviin maakuntavaltuustoihin Toimenpiteet I. Nostatetaan tietoisuutta maakuntauudistuksesta ja sen tuomista mahdollisuuksista kenttää kiertämällä, II. Hyödynnetään Kenubiili.0.-autoa tarjoamalla sitä piirijärjestöille vaalivankkuriksi ja III. herätellään nuoria äänestämään ja asettumaan vaaleissa ehdolle. TASAVALLAN PRESIDENTIN VAALIT Tavoite Herättää kiinnostusta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, globaaleista haasteista, tulevaisuuden megatrendeistä sekä herätellä äänestämään Tasavallan presidentin vaaleissa. Toimenpiteet I. Keskustanuoret toteuttaa omaleimaisen ja ilmeikkään kampanjan Keskustan presidenttiehdokkaan tueksi. II. Keskustanuoret osallistuu johdonmukaisesti Keskustan järjestämiin Ulkopolitiikkaa yhdessä-seminaaritilaisuuksiin sekä kannustaa piirejään järjestämään niitä. III. Kierretään Keskustan presidenttiehdokkaan mukana Kenubiili.0-autolla. VALMISTAUTUMINEN EDUSKUNTA- JA EU- ROOPAN PARLAMENTIN VAALEIHIN 0 Tavoite Kouluttaa jäseniä erilaisiin poliittisiin teemoihin, etsiä mahdollisia ehdokkaita sekä herättää kiinnostusta parlamentaariseen vaikuttamiseen kotimaisella ja eurooppalaisella tasolla. Toimenpiteet I. Osallistutaan aktiivisesti Keskustan eduskuntaja eurovaaliohjelman laatimiseen II. Laaditaan Keskustanuorille teesit molempiin vaaleihin III. Koulutetaan syksyllä 0 jäsenistöä vaaleja varten IV. Harjoitetaan määrätietoista ehdokashankintaa

24 . NUORTEN AKTIIVISEEN KAN- SALAISUUTEEN KASVATTAMINEN Keskustanuorten tavoitteena on kasvattaa aktiivisia kansalaisia, joilla on halu, kyky ja mahdollisuus: I. Osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen ja poliittiseen vaikuttamiseen II. Kehittää omaa maailmakatsomustaan III. Olla vastuussa itsestään, muista, luonnosta ja elinympäristöstään IV. Toimia suvaitsevaisesti ja monikulttuurisuutta edistäen V. Sivistää itseään VI. Toimia kansainvälisesti VII. Kannustaa terveisiin elämäntapoihin Keskustanuoret kasvattavat aktiiviseen kansalaisuuteen erilaisten tapahtumien ja koulutusten avulla... TAPAHTUMAT LUMIMYRSKY Lumimyrsky on Keskustanuorten vauhdikas, yhteisöllinen ja yhdenvertaisuutta korostava talvitapahtuma, joka järjestetään vuosittain. Vuonna 0 lumimyrsky järjestetään. helmikuuta. Keskustanuorten piirijärjestöt voivat hakea tapahtuman isännöintivastuuta. Tavoite Lumimyrskyn tavoite on ennen kaikkea tuoda yhteen Keskustanuorten vanhat ja uudet toimijat. Ennen kaikkea Lumimyrskyssä vahvistetaan jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lisäksi tavoitteina on, että I. Lumimyrskyn ohjelma ja sisältö tarjoavat matalan kynnyksen eri ikäryhmien väliselle kanssakäymiselle, II. Tapahtumassa puretaan juuri käytyjen tasavallan presidentinvaalien fiiliksiä sekä valmennetaan jäsenistöä kesäkuussa 0 pidettävään Keskustan puoluekokoukseen ja lokakuussa käytäviin maakuntavaaleihin III. Jäsenistöä kasvatetaan omaksumaan nuorkeskustalaisia arvoja ja aatteellista ajattelua Toimenpiteet Lumimyrskyn ohjelma rakentuu ihmisten keskinäisen kohtaamisen ja aatteellis-poliittisen elävöittämisen ympärille. Ohjelmassa painottuvat nuorten vaikuttamismahdollisuudet, ajankohtainen politiikka, yhdessä tekeminen ja kasvatustyö. Viikonlopun aikana tarjotaan monisäikeistä ja vaihtoehtoista ohjelmaa eri aihepiireistä kiinnostuneille keskustanuorille. ELOKOULU Keskustanuorten valtakunnallinen syksy käynnistyy perinteisellä Elokoululla. Tapahtuma on Lumimyrskyn tavoin yhteisöllisyyttä korostava ja matalan kynnyksen periaatteella toimiva. Vuonna 0 Elokoulu järjestetään. syyskuuta. Keskustanuorten piirijärjestöt voivat hakea tapahtuman isännöintivastuuta. Tavoite I. Elokoulun tavoitteena on laajentaa Keskustanuorten laajan jäsenistön osaamista politiikan sisällöistä ja järjestötoiminnasta, II. toimia politiikan ja järjestötehtävien keskustelufoorumina piiritoimijoille. III. Toimia maakuntavaalien lähtölaukauksena sekä IV. Tuoda yhteen eri-ikäisiä keskustanuoria sekä järjestön luottamus- ja toimihenkilöitä. Toimenpiteet Tapahtumassa huolehditaan erityisesti ensikertalaisten mukaan ottamisesta poliittiseen keskusteluun. Osallistaminen tapahtuu muun muassa erilaisissa poliittisissa ja järjestöllisissä työpajoissa sekä innostavissa pienryhmäkeskusteluissa. Vuoden teema päätetään kesällä ajankohtaisen poliittisen tilanteen mukaisesti. PUOLUEEN TILAISUUDET Keskustan järjestämät tilaisuudet ovat Keskustanuorille mainio paikka osallistua puolueen toimintaan. Liitto lähettää tilaisuuksiin oman delegaationsa ja pyrkii luomaan myös ohjelmaa tilaisuuksien yhteyteen. Vuonna 0 merkittävin puolueen tapahtuma on Keskustan puoluekokous, jonne pyritään saamaan mukaan runsaasti keskustanuoria. Osallistutaan samoin puolueen politiikka- ja toimintapäiville ja muihin vastaaviin tapahtumiin. Keskustanuorilla on edustus puolueen puoluevaltuustossa, työvaliokunnassa ja puoluehallituksessa. Keskustanuorten työntekijät osallistuvat vuonna 0 kaikkien keskustajärjestöjen yhteisille neuvottelupäiville. Tavoite Keskustanuoret on vaikuttava ja näkyvä tekijä puolueen tilaisuuksissa ja päätöksentekoelimissä. Keskustanuoret vaikuttavat puolueen tilaisuuksien asiasisältöön ja nostavat esiin nuorille tärkeitä teemoja.toimenpide

25 Keskustanuoret osallistuu tapahtumiin laajalla ja asiantuntevalla joukolla sekä vaikuttaa niissä suunnitelmallisesti. KEKKOSEN HAARIKKA Kekkosen Haarikka on Keskustanuorten piirien välinen leikkimielinen kilpailu presidentti Urho Kekkosen aikoinaan luovuttamasta kiertopalkinnosta. Kekkosen Haarikasta kilpaillaan Keskustanuorten valtakunnallisissa tapahtumissa ja kiertopalkinto luovutetaan voittajalle liittokokouksessa 0. Tavoite Kekkosen haarikan tavoitteena on nostaa piirien yhteishenkeä koko vuoden kestävällä kilpailulla ja tuoda esille Keskustanuorten piileviä lahjakkuuksia. Kilpailulla tuotetaan lisäksi piireille ja liitolle uudenlaista mainosmateriaalia. Kilpailulla pidetään yllä vuosikymmenten mittaista perinnettä ja edistetään muun muassa terveitä elämäntapoja. Toimenpiteet I. Kilpailun lajeja järjestetään Lumimyrskyssä, Elokoulussa ja liittokokouksessa sekä tilanteen mukaan esimerkiksi sosiaalisen median avulla. II. Lajeissa huomioidaan paikkakunnan ja tilaisuuden teemojen erityispiirteet. Lisäksi lajit tasapainotetaan niin, että kokonaiskilpailun voittoon tarvitaan niin fyysistä kestävyyttä, älyllistä heittäytymistä kuin retorista lahjakkuutta. VAIKUTTAJAKIIHDYTTÄMÖ Vaikuttajakiihdyttämö on Keskustanuorten, Suomen Keskustan, Keskustan opiskelijaliiton ja Keskustan eduskuntaryhmän yhteinen sparrausohjelma, johon kuuluu mentorikeskusteluja, koulutusta, välitehtäviä ja keskustelua. Kesällä 0 startanneeseen ohjelmaan hyväksyttiin kaikkiaan alle 0-vuotiasta nuorta sekä nimettiin yli 0 mentoria politiikan ja yhteiskuntaelämän eri alueilta. Mentoriohjelman avajaistilaisuus järjestettiin syyskuussa 0 Helsingissä. Tavoite Jatkaa mentoriohjelmaa ja saada mahdollisimman moni osallistuja lähtemään mukaan Keskustanuorten toimintaan. Keväällä 0 järjestetään ohjelman seuraava suurtapaaminen, joka pidetään kaksipäiväisenä koulutus,-seminaari ja get together-tapahtumana KOULUTUS UUDEN JÄSENEN KOULUTUS Keskustanuoret kehittävät uusille jäsenille suunnattua perehdyttämiseen koulutus- ja toimintamallia, jota myös osastot ja piirit voivat hyödyntää. Tavoitteena on madaltaa uusien toimijoiden kynnystä lähteä mukaan Keskustanuorten toimintaan ja tehdä perehdyttämisestä järjestelmällistä. Liitto tukee piirejä järjestämään yhteistyössä lähipiirien kanssa vähintään yhden uusien toimijoiden peruskoulutuksen vuodessa. Tavoite Vuonna 0 järjestetään vähintään alueellista tai piirikohtaista uusien iltaa. Toimenpiteet I. Liitto tarjoaa piireille valmiin mallin, jota piirit voivat hyödyntää yksin tai yhteistyössä naapuripiirien kanssa. Tapahtumien valmistelussa ja toteutuksessa ovat kiinteästi mukana nykyiset aktiivit, jolloin varmistetaan tiedon siirtyminen kokeneemmilta uusille. II. Yhtenäistetään uuden jäsenen tietopakettiin liittyvät tiedot liiton ja piirien yhteistyöllä. III. Uuden jäsenen koulutukselle haetaan liiton aktiivitoimijoiden ulkopuolisia kouluttajia, esimerkiksi alumnien joukosta. Kouluttamisessa huomioidaan myös uusien jäsenten henkilö- tai piirikohtaiset kiinnostuksen kohteet politiikan ja vaikuttamistoiminnan saralla. PIIRIEN JOHTOKUNTAKOULUTUS, ELI KENT- TÄPÄIVÄT Piirien johtokuntia koulutetaan tammikuun 0 aikana. Koulutus rakentuu järjestötoiminnan perusteiden ympärille, jossa aiheena on muun muassa johtokunnassa toimiminen, puheenjohtajan ja sihteerin rooli, hallinnon ja talouden perusteet. Johtokuntakoulutuksissa käsitellään myös tulevia maakuntakuntavaaleja. Tavoite Vuonna 0 kenttäpäivät järjestetään alueellisina koulutuksina, joissa on mukana osallistujia jokaisesta Keskustanuorten piiristä. Osallistujat sisäistävät johtokunnan työskentelyssä tarvittavia järjestötyön perustietoja sekä käytännön taitoja. Toimenpiteet Kenttäpäivien sisältöä kehitetään aiempien vuosien palautteiden pohjalta. Jokaisen piirin tulee järjestää itse tai yhdessä muiden piirien kanssa johtokunta-

26 koulutus tammikuun 0 aikana. Liittotoimistolta voi pyytää joko tiettyyn aihealueeseen liittyvää täsmäkoulutusta tai koko tilaisuuden organisointia. Näin huomioidaan piirien erityispiirteet ja tarpeet aiempaa paremmin. VAIKUTTAJA-AKATEMIA Vaikuttaja-akatemian keskeinen tarkoitus on kouluttaa jäsenistöä päämäärätietoiseen vaikuttamiseen. Akatemiassa kerää aihepiireistä kiinnostuneet nuoret lähijaksoille, joita järjestetään keväällä kaksi ja syksyllä kaksi. Akatemiat pitävät sisällään yhden päivän kestäviä lähijaksoja sekä ennakkotehtäviä, jossa jäsenistön omaa halua vaikuttajana kehittymiseen korostetaan. Akatemian aiheet määrittelee Keskustanuorten liittohallitus sen hetken poliittisen tilanteen ja kentän toiveiden mukaan. Vaikuttaja-akatemiat ovat viikonlopun mittaisia eri aihealueisiin keskittyviä lähijaksoja, jossa alustajina ovat alansa huiput puhumassa omasta agendastaan. Viikonloput sisältävät ennakkotehtäviä, korkeatasoisia alustuksia, ideariihiä, keskustelua sekä ennen kaikkea osallistujien oman toiminnan kommentointia ja kehittämistä. Viikonloput ovat tarkoitettu nuorkeskustalaisille toimijoille sekä niille Keskustanuorten toiminnasta kiinnostuneille, joilla on halua kehittää omaa aktiivista kansalaisuuttaan. Viikonloppujen aikana osallistujilla on oltava halu syventää tuntemustaan kyseisen politiikan sektorin tiedoista sekä haasteista joita joudumme tulevaisuudessa kohtaamaan. Tärkeitä asioita osallistujilla ovat innostuminen, kiinnostuminen ja ennen kaikkea sitoutuminen useampaan koulutukseen kerralla, tämä mahdollistaa jäsenistön pitkäjänteisen kehittämistyön. Kurssien tavoitteena on lisätä osallistujien tieto-taito-tasoa, kasvattaa myös ajattelemaan, kyseenalaistamaan ja keskustelemaan syvällisesti. Kursseille ei ole pääsyvaatimuksia ja niille suositellaan osallistumista vaikka olisi suorittanutkin aiemmin politiikan akatemian kurssimuotoisena. Tavoite Kehittää nuorkeskustalaisten toimijoiden vaikuttamistaitoja sekä substanssi-osaamista, joka tukee kasvattamisessa aktiiviseen kansalaisuuteen. Toimenpiteet I. Järjestetään vuonna 0 neljä vaikuttaja-akatemiaa, jossa liittotoimistolla on päävastuu järjestämisessä. Piirit voivat hakea akatemiaa järjestettäväksi omaan piirinsä, kuitenkin vähintään kaksi akatemiaa järjestään Helsingissä. II. Keskustanuoret panostaa akatemioiden sisältöihin, että tapahtumista tulisi entistä vetovoimaisempia JOHTAJAPÄIVÄT Keskustanuoret panostaa yhä voimakkaammin aktiivien ja työntekijöiden perehdyttämiseen vuonna 0. Liitto järjestää jo -..0 toimihenkilöille ja vuoden 0 puheenjohtajille perinteisen johtajapäivät-tapahtuman. Johtajapäivillä huomioidaan piirien puheenjohtajiston ja toiminnanjohtajien tehtävien erityispiirteet. Pyrkimyksenä on vahvistaa piirien puheenjohtajien poliittista toimijuutta ja identiteettiä sekä kasvattaa johtajuustaitoja. Johtajapäivillä annetaan reilusti aikaa keskinäiseen ajatustenvaihtoon ja vertaistuen antamiseen ja saamiseen. Koulutusluonteisessa viikonlopussa käydään läpi tulevan vuoden toimintaa sekä ajankohtaisia poliittisia teemoja. Samanlainen toimihenkilölle, liiton johdolle sekä piirien puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille suunnattu johtajapäivät-tapahtuma järjestetään. elokuuta. Tavoite Johtajapäivien tavoite on tukea vuoden 0 toiminnanjohtajia sekä puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia tehtävissään. Joulukuun johtajapäivät valmistavat heitä ajoissa tulevaan vuoteen ja elokuun päivät puolestaan keskittyvät toisen vuosipuoliskon moniin asioihin, kuten syyskokouksiin ja liittokokousjärjestelyihin. Johtajapäivien myötä liiton ja piirien yhteistyölle luodaan hyvät edellytykset saattamalla eri henkilöt yhteen tutustumaan toisiinsa. Toimenpiteet I. Järjestetään johtajapäivät vuoden 0 lopulla, jotta piirissä tapahtuvalle omalle suunnittelulle ja toiminnan käynnistämiselle jää paremmin aikaa alkuvuonna. II. Keskustellaan vuonna 0 erityisesti työhyvinvoinnista ja keskinäisestä kannustamisesta. Joulukuun johtajapäivillä panostetaan erityisesti ryhmäytymiseen. Koulutuksessa painotetaan vapaaehtoisten kanssa tarvittavien taitojen harjoittelua, ryhmäyttämismenetelmiä, tiedonkulkua piirien ja liiton välillä sekä vertaistukea piiritoimijoiden välillä. Johtajapäivillä myös käydään läpi piirin ja liiton toimintasuunnitelman sekä talousarvion merkitys tulevan vuoden suunnittelun kannalta. III. Järjestetään syksyn 0 alussa johtajapäivät, jotta liiton ja piirien toiminta saadaan tehokkaasti käyntiin lomien jälkeen. Perehdytetään aktiiveja käymällä läpi esimerkiksi Keskustanuorten liittokokousten järjestelyitä.

27 TOIMIHENKILÖIDEN TAPAAMISET Tavoite Toimihenkilötapaamisten avulla pidetään kaikki Keskustanuorten työntekijät tietoisina liiton ajankohtaisista ja edessä olevista asioista. Toimihenkilötapaamisten avulla vahvistetaan työntekijöiden poliittista osaamista ja annetaan konkreettisia eväitä tukea nuoria paikallisessa vaikuttamistoiminnassa. Niin ikään tapaamisten avulla ratkotaan kaikkia koskevia ongelmia sekä suunnitellaan Keskustanuorten tulevaa toimintaa työntekijän näkökulmasta. Toimenpiteet I. Keskustanuorten liiton ja piirijärjestöjen välisiä tapaamisia järjestetään johtajapäivien lisäksi ensimmäisellä vuosipuoliskolla kaksi kertaa sekä tarpeen mukaan useamminkin. II. Lisäksi järjestetään kuukausittain videoneuvottelu vähintään kuukausittain työntekijöiden kesken. III. Vuonna 0 panostetaan keskinäiseen tiedonkulkuun sekä keskinäiseen motivoimiseen muun muassa keräämällä säännöllisesti kehitysideoita tilaisuuksissa ja sähköisesti. PUHEENJOHTAJAVERKOSTO Keskustanuorten puheenjohtajiston ja piirijärjestöjen puheenjohtajien välistä yhteydenpitoa tiivistetään vuonna 0. Valtakunnallisten tapahtumien lisäksi jatketaan puheenjohtajaverkoston toimintaa. Tapaamisissa annetaan vertaistukea piirien johtamisessa, suunnitellaan liiton poliittista toimintaa sekä käsitellään liiton ja piirijärjestöjen hallinnollisia kysymyksiä. Tavoite Kokoontumiset tukevat puheenjohtajien kasvua johtamistehtävässään ja kehittävät Keskustanuorten toimintaa alueilla. Toimenpiteet I. Tapaamisia pidetään valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä ja alkuvuodesta sovittavissa erillisissä tapaamisissa. II. Puheenjohtajien tapaamisissa keskustellaan laajemmin tehtävässä jaksamisesta ja ajanhallinnan organisoinnista. Niin ikään keskustellaan säännöllisesti ajankohtaisista poliittista kysymyksistä. UUDEN TOIMIHENKILÖN KOULUTUS Keskustanuoret jatkaa kiitosta saanutta uusien toimihenkilöiden kouluttamista myös vuonna Koulutuksissa käydään läpi liiton ja piirijärjestöjen välisiä asioita sekä Keskustanuorten hallinnollisia- ja muita tehtäviä. Toimihenkilöiden koulutukset järjestetään yksilöllisesti tai pienryhmissä Helsingissä tai toimihenkilön kotipiirissä aina silloin, kun uusi toimihenkilö aloittaa tehtävässään. Tapaamisissa on mukana myös piirijärjestön puheenjohtaja tai muu luottamushenkilö. Tavoite Uusi toimihenkilö perehdytetään hyvin tehtäväänsä. Hänelle annetaan vertaistukea ja neuvoja hyvistä työkäytännöistä. Perehdytyksen myötä toimihenkilö saattaa aloittaa työnsä luottavaisena sekä tietoisena oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Toimenpiteet I. Liittotoimiston henkilökunta perehdyttää uuden toimihenkilön toiminnanjohtajan tehtäviin ja keskeisiin tietoteknisiin sovelluksiin. II. Huolehditaan mahdollisuuksien mukaisesti, että väistyvällä toiminnanjohtajalla on varattu työaikaa uuden toiminnanjohtajan kouluttamiseen, sillä työtehtävät voivat vaihdella piirikohtaisesti. III. Uuden toiminnanjohtajan työtä tukee toiminnanjohtajien verkosto. LIITTOHALLITUKSEN KOULUTUS Tavoite Keskustanuorten uuden liittohallituksen koulutus käynnistää sen työn tehokkaasti ja luo yhteistä käsitystä liiton vuoden 0 tavoitteista. Toimenpiteet Liittohallituksen ensimmäinen kokous keskittyy toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelman laadintaan ja liittohallituksen kouluttamiseen liiton keskeisten asioiden osalta. Koulutuksessa jaetaan vastuuta hallituksen jäsenille ja tarjotaan aineistoa hallinnosta, taloudesta ja edessä olevista muista teemoista. POLITIIKAN TEKEMISEN TAIDOT Tavoite Kouluttaa ja vahvistaa jäsenten osaamista politiikan tekemisen perustaidoista sekä tehokkaasta ja tuloksekkaasta kampanjoinnista esimerkiksi valtakunnallisten vaalien yhteydessä. Alleviivataan jäsenten kirjoitus- ja esiintymistaitoja sekä vaikuttamista eurooppalaisella, valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

28 Toimenpiteet I. Keskustanuoret järjestää vuoden 0 säännöllisesti koulutustilaisuuksia, joissa syvennetään politiikan tekemisen taitoja. Liiton työntekijät sekä liittohallituksen edustajat kiertävät piirien isännöimissä tilaisuuksissa. II.Maakuntavaalien alla järjestetään alueellisten kouluttamisten sarja, joissa kannustetaan esimerkiksi ehdokashankintaan ja kannanottojen kirjoittamiseen ryhmäyttämällä sekä yksilöohjaamisella. Niin ikään koulutustilaisuuksissa parannetaan ryhmämenetelmien avulla jäsenistön puhetaitoa ja poistetaan julkisen esiintymisen aiheuttamaan paniikkia. III.Tapahtumat tullaan järjestämään yhdessä sidosryhmien kanssa... TOIMINTAMALLIT KUNTAVAIKUTTAJIEN KOHTAAMISET Puolueen ja nuorten valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä pyritään myös kokoamaan yhteen nuoret kuntavaikuttajat eri puolilta Suomea. Kutsutaan paikallisia kuntavaikuttajia kohtaamisiin Keskustanuorten kenttäkierroksen aikana. Erityisesti yritetään tuoda yhteen nuoria keskustalaisia kaupunkipäättäjiä joiden kautta viedään eteenpäin liittokokouksessa 0 hyväksyttyjä Keskustanuorten kaupunkipoliittisia linjauksia. IDEARIIHET JA ALOITERIIHET Ideariihet ovat matalan kynnyksen tapahtumia poliittisen keskustelun käymiselle, jossa kaikki nuoret - uudet, vanhat ja puolueeseen kuulumattomat voivat käydä poliittista keskustelua ja esittää mielipiteitään omien näkemystensä pohjalta. Ideapajassa on tavoitteena tarjota pohjatietoja politiikan eri osa-alueista sekä antaa virikkeitä poliittiseen vaikuttamiseen. Suosituimpia ideariihiä ovat olleet piireissä syksyisin toteutetut aloitepajat. Toimenpiteet Keskustanuoret tuottaa vaikuttaja-akatemioiden teemojen mukaisesti piirien, osastojen ja yksittäisten aktiivien käyttöön pohjan poliittisesta ideariihestä, jota voi käyttää sellaisenaan tai sovellettuna paikallistason tapahtuman pohjana. MONIKULTTUURISUUSTOIMINTA Keskustanuorten tavoite on saada uussuomalaiset sekä muut monikulttuuriset nuoret mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Monikulttuuriseen toimintaan löytyy ohjeet Keskustanuorten ohjepankista, josta löytyy vuoden 0 lopussa päivitetty monikulttuurisen toiminnan opas. Keskustanuoret kannustavat myös piirejä huomioimaan monikulttuurisuuden omassa toiminnassa. Monikulttuurisuus huomioidaan Keskustanuorten toiminnassa kolmella eri tavalla: I.Keskustanuoret pyrkivät madaltamaan niitä toiminnan kynnyksiä, joita monikulttuuriset ja maahanmuuttajanuoret kohtaavat suomalaisessa järjestötoiminnassa. Tällaisia kynnyksiä voi olla esimerkiksi heikko suomen kielen taito tai tiedon puute eri osallistumismahdollisuuksista. II.Keskustanuoret pyrkivät tuomaan toimintansa lähelle maahanmuuttajanuoria sekä muita monikulttuurisia nuoria ja kertomaan aktiivisesti nuorille Keskustanuorten tarjoamista toimintamahdollisuuksista. III.Kynnyksen madaltamisen ja aktiivisen markkinoinnin lisäksi nostamme monikulttuurisuuden eri tavoin toiminnassamme painopisteeksi. Monikulttuurinen painopiste näkyy esim. monikulttuurisissa toimintaryhmissä, monikulttuurisissa tapahtumissa, Keskustanuorten koulutusteemoissa sekä Keskustanuorten poliittisten keskustelujen areenoilla. Toimenpiteet: I.Tuotetaan Keskustanuorten nettisivuille eri kielisiä osioita, joissa kerrotaan selkeästi liiton arvoista, politiikasta ja toiminnasta. YHDENVERTAISUUSTOIMINTA, HÄIRINTÄYH- DYSHENKILÖT Keskustanuoret haluaa tarjota kaikille miellyttävän ja yhdenvertaisen toimintaympäristön. Kaikilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua, eikä kenenkään pidä tuntea oloaan epämiellyttäväksi oman itseisarvonsa vuoksi. Toimenpiteet I. Vuonna 0 Keskustanuorten häirintäyhdyshenkilöt kouluttautuvat yhdenvertaisuusasioissa ja kouluttavat aktiivejaan yhdenvertaisuuden huomioimisessa. II. Keskustanuoret hyödyntää toiminnassaan vuonna 0 laadittua yhdenvertaisuussuunnitelmaa ja päivittää sitä tarpeen mukaan yhteistyössä Allianssin kanssa.

29 JÄSENHANKINTA 0 Tavoite Keskustanuoret saa vuonna 0 noin 00 uutta jäsentä. Uusien jäsenten myötä liiton toimintaan tulee mukaan yhä useampia valveutuneita ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria. Niin ikään halutaan saada mukaan toimintaan etenkin uussuomalaisia. Toimenpiteet I. Keskustanuoret harjoittaa johdonmukaista jäsenhankintaa etenkin tasavallan presidentin- sekä maakuntavaalien yhteydessä. II. Hyödynnetään Kenubiili.0-autoa, joka luo matala kynnyksen puitteet kiinnostuneille kohdata keskustanuoria ja lähteä mukaan järjestön toimintaan. III. Otetaan suhdetoiminta selvemmin osaksi jäsenhankintaa niin, että Keskustanuoret järjestää säännöllisesti esimerkiksi tapaamisia ja esittelytilaisuuksia nuorisovaltuustojen sekä muiden vaikuttamisesta kiinnostuneiden nuorisojärjestöjen suuntaan. Samoin otetaan oma-aloitteisesti yhteyttä uussuomalaisten yhdistyksiin ja avataan heille Keskustanuorten toimintaa ja pyritään näin hankkimaan lisää jäseniä. IV. Keskustanuorten piirijärjestöjä pyydetään asettamaan selkeät tavoitteet uusien jäsenten hankkimisen osalta. KENUBIILI.0 Tavoite Kenubiilin avulla nostatetaan keskustelua ja tarjotaan matala kynnys lähestyä keskustanuoria. Ympäristöystävällisiä energiamuotoja korostavilla vimpaimilla varusteltu auto ilmentää Keskustanuorten arvoja sekä poliittisia tavoitteita. Toimenpiteet Keskustanuorten Kenubiili.0-auto valjastetaan Keskustanuorten kampanjatyökaluksi vaaleissa ja muissa tapahtumissa. Autoa lainataan tarvittaessa myös lähijärjestöjen käyttöön. TOIMIHENKILÖN OPAS Tavoite Opas selkeyttää Keskustanuorten toimihenkilöiden ja osastojen toimintaa, osastojen toiminnan elvyttämistä sekä lakkautettavien osastojen purkamista Toimenpiteet Päivitetään vuonna 0 laadittua toimihenkilön opasta aina tarpeen vaatiessa. Ohjeistuksessa opastetaan perusasioihin yhdistystoiminnasta, Keskustan ja Keskustanuorten järjestötoiminnasta sekä annetaan esimerkkejä hyvistä toimintatavoista. TOIMINNAN SEURANTA Piirien ja liiton toiminnan tuloksia seurataan läpi vuoden toiminnanseurantalomakkeilla. Liittohallitus tekee tavoitteiden toteutumisesta ja omasta toiminnastaan itsearvioinnin kerran vuodessa.. VIESTINTÄ, TIEDOTTAMINEN, MARKKINOINTI VIESTINTÄOPAS Vuosittain päivitettävä viestintäopas täsmentää liiton sisäistä ja ulkoista viestintää. Suunnitelmaan kirjataan viestinnän ohjeistukset ja vastuut. Keskustanuorten liittotoimisto on valmistellut työntekijöille suunnatun viestintäoppaan. Opas sisältää ohjeita ja vinkkejä viestinnän suunnitteluun, ulkoiseen ja sisäiseen viestintään, tapahtumaviestintään, verkkoviestintään, sosiaalisen median kenttään sekä visuaaliseen viestintään ja kriisiviestintään. Lisäksi liittotoimisto on laatinut toimijoille graafisen ohjeiston sekä Juuri -lehden ohjeistuksen, joita pidetään ajan tasalla ja kehitetään. Yhteistyössä MSL:n kanssa järjestetään viestintäkoulutusta toiminnanjohtajille ja piirien aktiiveille. Tavoite Yhtenäistää liiton ja piirien viestintää ja toteuttaa viestinnässä brändikäsikirjan mukaisia ohjeistuksia. Toimenpiteet I. Annetaan piireille ohjeistuksia ja vinkkejä viestinnästä viestintäsuunnitelman tai viestinnän ABC:n muodossa. Luodaan tarvittaessa uusia ja päivitettyjä oppaita. II. Järjestetään tarpeen mukaan viestinnän työpajoja ja muita koulutustilaisuuksia valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä. III.Osallistetaan valtakunnallisten tapahtumien osallistujia ideoimaan viestintää niin, että se eläisi jatkuvasti ajassaan.

30 POLIITTINEN TIEDOTTAMINEN Tavoite Saada näkyvyyttä järjestölle ja sen poliittisille linjauksille, päästä keskustelun keskipisteeseen. Toimenpiteet Keskustanuoret tiedottavat politiikastaan medialle ja muille kohderyhmille. Poliittista tiedottamista lisätään myös keskustanuoret.fi sivuilla, Facebook-sivulla, instagramissa, twitterissa, snapchatissa, Keskustanuorten Uutiskirjeessä sekä muiden mahdollisten poliittisten tiedotteiden muodoissa. Isommista asioista tiedotetaan lehdistötilaisuuksissa. Seuraamme viestimme kuuluvuutta mediaseurantapalvelun avulla. Tavoite Viestitään poliittisista ohjelmista monipuolisesti, ketterästi ja suunnitelmallisesti. Toimenpiteet I. Liiton ohjelmista ja poliittisista linjauksista tehdään videoita ja kuvallista viestintää sekä hyödynnetään tässä myös liiton vapaaehtoisia aktiiveja. II. Ylläpidetään vapaaehtoisten someaktiivien verkostoa, joka auttaa poliittisessa tiedottamisessa. KESKUSTANUORET.FI Tavoite Keskustanuorten nettisivuja hyödynnetään liiton tiedottamisessa, jäsenistön palvelemiseen sekä ennen kaikkea nuorkeskustasta kiinnostuneiden ihmisten tavoittamiseen. Toimenpide I. Nettisivuille päivitetään säännöllisesti eri kielisiä osioita II. Pyritään saamaan säännöllisesti kirjoituksia nettisivujen blogiin III. Koulutetaan piirijärjestöjä vaivattomaan ja sujuvaan nettisivujen hyödyntämiseen. SOSIAALISET MEDIAT Tavoite Keskustanuoret ovat mukana merkittävimmissä sosiaalisissa medioissa ja kehittävät uusia toimintatapoja, joissa hyödynnetään verkon monimuotoisuutta. Keskustanuoret haluavat viestiä itsestään sosiaalisen median avulla ja olla samalla mukana keskustelussa ja sosiaalisen median kehityksessä Toimenpiteet I. Keskustanuoret tarkkailee aktiivisesti uusia sosiaalisia medioita ja ottaa niitä käyttöönsä, mikäli niiden koetaan tuovan lisäarvoa viestinnälle. Sosiaalisista medioista ja niiden käytöstä pidetään koulutusta. II. Tärkeimpänä sosiaalisena mediana päivitetään Keskustanuorten Facebook-sivua. Muita käytettäviä sosiaalisia medioita ovat Twitter, Instagram, Youtube ja Snapchat. III. Nettisivuilla on myös aktiivinen blogi, johon kirjoittavat säännöllisesti hallituksen ja piirien toimijat. JUURI-LEHTI Juuri on nuorkeskustalainen aikakausilehti joka jaetaan ilmaiseksi kaikille jäsenille. Se välittää tietoa Keskustanuorten toiminnasta, politiikasta sekä ajankohtaisista asioista kaikille jäsenille sekä toimii ulkoisen viestinnän kanavana. Juuri ilmestyy neljä kertaa vuoden aikana ja siitä vastaavat päätoimittaja ja lehden toimitussihteerinä työskentelevä viestintäsuunnittelija. Juuren normaalipainos on noin 000. Tavoite Pidetään lehti laadukkaana ja kiinnostavana sekä omille jäsenille sekä ulkopuolisille. Lehdestä löydyttävä kovan politiikan lisäksi myös paljon lifestyle-tyyppisiä juttuja. Juuren sisällössä painottuvat poliittiset ilmiöt ja Keskustanuorille tärkeät asiat, mutta se ei ole pelkästään poliittinen julistaja vaan vakavasti otettava journalistinen väline ja oppimispaikka nuorille toimittajille. Toimenpiteet I. Keskustanuoret laajentaa lehden toimittajakuntaa kouluttamalla yhteistyössä Suomenmaan ja Keskustan opiskelijaliiton kanssa toimittajia. b) II. Juuren nettiversioon kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota ja sinne pyritään luomaan useasti päivittyvää, mielenkiintoista asiaa. BRÄNDI Keskustanuorten brändiuudistus ja ilmeen uudistus tehtiin vuoden 0 aikana. Brändin kirkastamista jatketaan muun muassa toimijoiden koulutuksilla sekä viestintämateriaalin uudistamisella. Uutta brändiä tuodaan esille muun muassa vaatetuksessa, jakomateriaalissa sekä messu- ym. tapahtumailmeissä. 0

31 Tavoite Keskustanuoret näyttäytyy houkuttelevana, lämminhenkisenä ja vastaanottavaisena ja ajassa elävältä järjestöltä. Keskustanuoret ryhtyy valmistelemaan brändin uudistamista vuoden 0 aikana. Toimenpiteet Perustetaan työryhmän valmistelemaan Keskustanuorten brändin uudistamista ja jalkautetaan brändin uudistaminen liiton tapahtumissa pidettäviin työ- ja ideariihiin. MESSUT JA KESÄTAPAHTUMAT Keskustanuoret osallistuu tilanteen mukaan valtakunnallisille ja alueellisille messuille. Niiden yhteydessä noudatetaan messustrategiaa, jossa huomioidaan tärkeimmät kansalliset ja alueelliset messut sekä linjataan Keskustanuorten osallistumisperusteista. Tavoite Keskustanuoret on nuorten keskuudessa näkyvin. Messut tukevat jäsenhankintaa ja kirkastavat yleisön tietoisuutta nuorkeskustalaisista arvoista ja politiikasta. Toimenpiteet I. Keskustanuoret osallistuvat valtakunnallisille Next Step.0 - ja Studia messuille sekä muille strategian mukaisille messuille. II. Keskustanuorilla on selkeä messuilme, jota voi jakaa tarvittaessa myös piirien käyttöön. Pyritään saamaan Kenubiili.0 mahdollisimman useille messuille.. HALLINTO LIITTOKOKOUS. marraskuuta 0 järjestettävä liittokokous on Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen kokous, jonne liiton jäsenyhdistykset voivat lähettää edustajiaan. Liiton jäsenjärjestöt voivat hakea liittokokouksen järjestämisoikeutta liittohallituksella. Liitto kiinnittää huomiota liittokokouksen turvallisuuteen ja kouluttaa tarvittavan määrän ensiapu ja järjestysmiesvastaavia liittokokouspiirin toimijoista. Liittokokoukseen yhteydessä järjestetään oheistapahtumia, joissa otetaan huomioon kunkin yhdenvertaisuus-, ikä-, ja vakaumus. VALTUUSKUNTA Keväällä. huhtikuuta 0 järjestettävä valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää edustajansa. Piireille laaditaan etukäteen valtuuskunta-opas sujuvasta kokoustamisesta sekä kokouskäytännöistä. HALLITUS Keskustanuorten liittohallitus sopii kokouksistaan ja työskentelymalleistaan vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Liittohallituksen jäseniä osallistetaan selkeämmin muun muassa piirikummitoimintaan ja työryhmien ohjaamiseen. Liittohallituksen jäsenille jaetaan vastuualueita muun muassa eri aihepiirien seuraamisessa ja raportoimisessa muille hallituksen jäsenille. TYÖVALIOKUNTA Keskustanuorten työvaliokunta toimii hallituksen työkaluna erityisesti järjestöllisissä ja taloudellisissa asioissa. Työvaliokunta sopii kokouksistaan ja työskentelymalleistaan vuoden ensimmäisessä kokouksessa. TYÖRYHMÄT Työryhmien tehtävänä on toimia hallituksen työskentelyn apuvälineenä työryhmälle määrätystä aiheesta. Hallitus asettaa tarpeelliseksi katsomansa poliittiset ja järjestölliset työryhmät sekä valvoo ja evästää näiden työskentelyä. Työryhmät sopivat selkeät aikataulut ja työskentelymenetelmät, joista pyritään pitämään kiinni. Työryhmien jäseniä osallistetaan ennakkotehtävillä sekä jakamalla esimerkiksi ohjelmien kirjoittamisvastuuta. LIITTOTOIMISTO Liittotoimiston tehtävänä on tehdä politiikkaa, toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevia esityksiä liittohallitukselle sekä toimia liittohallituksen päätösten mukaisesti. Liittotoimisto organisoi ja ohjaa valtakunnallista toimintaa, tuottaa palveluita jäsenilleen, pitää yllä yhteistyöverkostoa sekä vastaa valtakunnallisesta viestinnästä. Liittotoimiston jäsenpalveluita ovat neuvonta, menetelmien tuottaminen, koulutus, materiaalin tuottaminen ja toimitus, talous- ja hallintopalvelut. Liittotoimistoon voi kuulua myös Helsingin ulkopuolella työskenteleviä työntekijöitä. Heidän työpanostaan käytetään piirien toiminnanjohtajan tehtävien lisäksi sopivissa määrin liiton yhteisten koulutusten kehittämiseen sekä muuhun järjestölliseen tai poliittiseen suunnittelutyöhön.

32 PIIRIN TYÖNTEKIJÄN SIIRTYMINEN LIITON ALAISUUTEEN Strategian mukaisesti on mahdollista, että piirin työntekijän työsuhde siirtyy liittoon. Piirin työntekijä työskentelee edelleen aikaisemman mukaisesti piiritoimistolla, mutta hän on työsuhteessa piirin sijaan Suomen Keskustanuoriin.. TALOUS TALOUS- JA HALLINTOSEKTORI Liiton taloudesta huolehtii liiton omalla palkkalistalla oleva talous- ja hallintosihteeri. Yhdessä puolueen hallintojohtajan kanssa he vastaavat myös lähes kaikkien piirien tilinkirjanpidosta ja tilinpäätöksistä. VARAINHANKINTA Varainhankinnan tarkoitus on vahvistaa Keskustanuorten toimintaedellytyksiä ja lisätä itsenäisyyttä eri toimintojen kohdalla. Piirijärjestöjä kannustetaan yhä useammin omaan varainhankintaan. Varainhankintaa varten kehitellään jatkuvasti ideoita uusista tuotteista. Piirijärjestöjä koulutetaan tarpeen mukaan oman varainhankinnan toteuttamisessa, tuotemyynnissä sekä esimerkiksi osaamisen tarjoamisessa. Varainhankinnan osalta liittohallitus pidetään tietoisena tuottojen kehittymistä. SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Rahoitustuottoja haetaan eri sijoitustoimenpitein. Pääasiallisena sijoitusmuotona ovat vakaat rahastosijoitukset. Sijoitus- ja rahoitustoiminnalla pyritään saamaan katetta niin, että tuottoja voidaan ohjata varsinaiseen toimintaan. Tärkeää on saada myös näillä toimilla pidettyä tase tasapainossa. Keskustanuoret huomioivat eettiset tekijät sijoitus- ja rahoitustoiminnassaan. RAHOITUSHAKEMUKSET Keskustanuoret hakevat vuodelle 0 yleisavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Piirijärjestöille jaetaan % yleisavustuksen kokonaissummasta. Jako perustuu Keskustanuorten itseohjausjärjestelmään, jota osaltaan kehitetään piirien toiminnan kehittymisen mukaan

33

34 Kertomus Keskustanuorten toiminnasta ajalla Yleistä Keskustanuorten poliittinen ja järjestöllinen toiminta piristyi alkuvuonna 0 huomattavasti. Tähän vaikutti keskeisellä tavalla keväällä käydyt kuntavaalit sekä Keskustanuorten poliittisten tavoitteiden menestyminen valtakunnallisella tasolla. Työ Keskustanuorten uuden strategian luomiseksi virkisti osaltaan keskustelua järjestön tulevaisuuden näköaloista. Ensimmäisen vuosipuoliskon myötä Keskustanuoret saattoi ryhtyä valmistautumaan lokakuussa pidettävään liittokokoukseen uudella puhdilla. Kuntavaalit Huhtikuussa 0 käydyt vaalit olivat Keskustanuorille ja sen jäsenille valtava ponnistus, jonka myötä järjestöön liittyi lyhyessä ajassa poikkeuksellinen paljon uusia jäseniä. Kuntavaalien seurauksena Suomen Keskustanuoret on kuntien vahvin poliittinen nuorisojärjestö. Vaaleihin valmistautuminen oli aloitettu jo edellisenä vuonna ja vuoden 0 ensimmäiset kolme kuukautta Keskustanuorissa keskityttiin systemaattiseen ehdokashankintaan sekä jäsenistön kouluttamiseen ja jo sovittujen kuntavaaliteesien jalkauttamiseen. Keskustanuorten sinnikkään työ tuloksena Suomen Keskusta rp:n ehdokkaina olleet yli 00 alle 0-vuotiasta ehdokasta keräsivät yhteensä lähes 000 ääntä. Käytyjen vaalien myötä kuntien valtuustoissa istuu nyt lähes 00 nuorta keskustalaista valtuutettua. Kuntavaalien myötä Keskustanuorten toimintaan lähti mukaan runsaasti uusia nuoria ja nuorten ehdokkaiden verkostot luovat osaltaan pohjaa tuleviin valtakunnallisiin vaaleihin. Poliittinen vaikuttaminen Suomen Keskustan valtakunnallisesti heikko vaalitulos herätteli Keskustanuoria vaikuttamaan aiempaa vahvemmin puolueen politiikan ja toiminnan terävöittämiseksi. Keskustanuorten ja Keskustaopiskelijoiden puolueen päättävissä elimissä peräänkuuluttama vaatimus periaatteisiin perustuvasta tahtopolitiikasta johti lopulta siihen, että Suomen hallitus hyväksyi budjetin kehysriihessä korotuksen opintotuen huoltajakorotukseen. Tämä linjaus tulee hyödyttämään tuhansia perheellisiä opiskelijoita tulevien vuosien aikana. Niin ikään nuorten keskustalaisen kaupunkipoliittisen keskustelun tueksi perustettiin vapaamuotoinen verkosto. Keskustanuorten vahvasti yllä pitämä ajatus ylisukupolvisuudesta sai uuden muodon, kun järjestö ryhtyi rakentamaan keskustalaista mentoriohjelmaa alle 0-vuotiaille nuorille. Työn myötä syntynyt Vaikuttajakiihdyttämö mentoriohjelma toi yhteen lähes ihmistä sekä yli 0 vaikuttajaa politiikan ja yhteiskuntaelämän huipulta. Huhtikuussa 0 hyväksytty Keskustanuorten työelämäpoliittinen ohjelma nosti pinnalle työelämän murroksen ja- haasteet. Keskustanuorten näkemys työn joustavuudesta ja joustojen lisäämisestä vastauksena haasteisiin herätti keskustelua työmarkkinajärjestöjen sekä nuorisojärjestöjen keskuudessa. Ohjelmassa vaadittiin lisäksi muun muassa kannusteita perheen ja uran yhteensovittamiseen sekä kevytyrittäjyyteen. Eurooppalaisten tapahtumien ja turvallisuuspoliittisen ilmapiirin myötä Keskustanuoria puhutti turvallisuus. Keväällä käynnistyi työ Keskustanuorten kansalaispalvelusmallin luomiseksi. Valtakunnallista huomiota herätti samoin Keskustanuorten ja Keskustaopiskelijoiden periaatepolitiikan hengessä ilmaisema vaatimus ihmisoikeuksien ja ihmisyyden kunnioittamisesta hallituspolitiikassa. Niin ikään Keskustanuoret julkaisi heinäkuussa ihmisoikeuspamfletin, jossa puututtiin ihmisiä puhuttaneeseen maahanmuuttopolitiikkaan. Strategian uudistaminen Keskustanuorten toimintaympäristön muuttumisen myötä kasvanut tarve poliittiseen ja järjestölliseen uudistamistyöhön kulminoitui huhtikuussa 0, kun liiton valtuuskunta asetti työryhmän valmistelemaan uutta strategiaa. 00-luvulle suuntaavaa strategiaa on sittemmin työstetty Keskustanuorten tapahtumissa ja se on määrä hyväksyä lokakuussa pidettävässä liittokokouksessa. Strategiatyöhön on pyritty osallistamaan ennen kaikkea uusia keskustanuoria. Järjestötoiminta Järjestöllisesti Keskustanuoria vahvisti aiemmin mainittu kuntavaalit sekä jo aikaisemmin tehdyt parannukset jäsenkunnan toiveiden huomioon ottamisessa. Tammikuussa avatut uudet nettisivut sekä panostaminen sosiaalisessa mediassa mainostamiseen ovat osaltaan lisänneet Keskustanuorten näkyvyyttä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Keskustanuorten oma auto Kenubiili.0. osoittautui oivaksi tavaksi lähestyä nuoria matalan kynnyksen periaatteella. Keskustanuorten valtakunnallisten tapahtumien kävijämäärien kasvu johtui osaltaan aiempaa edullisemmista osallistumismaksuista sekä tapahtumien sisältöjen monipuolistumisesta. Keskustanuoret tuotti keväällä myös monet kasvot videon, jossa jäsenet kertoivat vaikuttamisen poluistaan. Alueellinen toiminta Aiemmin mainitut kuntavaalit toivat osaltaan uutta tempoa Keskustanuorten alueelliseen ja paikalliseen toimintaan. Piirijärjestöt ovat pyrkineet pitämään yhteyttä valtuustoihin valittujen nuorten keskustalaisten kanssa. Piirien välisessä yhteistyössä on ollut samoin havaittavissa viriämistä. Keskustanuorten puheenjohtajisto ja toimiston työntekijät ovat vierailleet säännöllisesti piirijärjestön tapahtumissa. Liiton hallinnossa ei tapahtunut alkuvuoden aikana suuria muutoksia: liiton työntekijämäärä pysyi suunnilleen samansuuruisena ja taloutta pyrittiin hoitamaan vastuullisuuden ja kestävyyden pohjalta siitäkin huolimatta, että käydyt kuntavaalit olivat myös taloudellisesti vaativat. Keskustanuorten toimihenkilöiden yhteiset tilaisuudet on vakiinnutettu ja kuukausittaiset videopalaverit on kesätaukoa lukuun ottamatta järjestetty kuukausittain. Samoin piirien puheenjohtajat ovat järjestäneet keskinäisiä videopalavereita säännöllisesti. Liittohallitus ja kv-toiminta Keskustanuorten liittohallitus järjestäytyi heti vuoden alussa ja perusti työryhmiä viemään eteenpäin edellisen vuoden liittokokouksen päätöksiä. Kullekin liittohallituksen jäsenelle nimettiin erilaisia poliittisia vastuualueita seurattavaksi sekä omat kummipiirijärjestöt. Heinäkuun loppuun mennessä Keskustanuorten

35 liittohallitus oli kokoontunut seitsemän kertaa. Liittohallituksen jäsenistä koostuva työvaliokunta puolestaan vastasi esimerkiksi henkilöstön rekrytoimisesta sekä määrätyistä taloudellisista päätöksistä. Keskustanuorten kaksi kansainvälisten asioiden sihteeriä ovat puolestaan tuoneet toimintaan uutta tempoa. Keskustanuorten edustajat ovat osallistuneet säännöllisesti liiton kansainvälisten kattojärjestöjen toimintaan sekä vaikuttaneet Suomen ja globaalien haasteiden kannalta merkittävien päätösten syntymiseen noissa järjestöissä. Näkyvyys, kannanotot Keskustanuorten näkyvyys kasvoi tammi-heinäkuussa 0 huomattavasti verrattuna aiempaan vuoteen. Liitto näkyi muun muassa keskeisten päivä- ja aikakausilehtien poliittisissa artikkeleissa sekä tv-ohjelmissa. Keskustanuoret on pyrkinyt parantamaan tiedottamistaan panostamalla sosiaalisen median kuvapäivityksiin ja videoihin sekä kohdentamaan kannanottojaan paremmin tiedotusvälineiden käyttöön. Tammi-heinäkuun välisenä aikana Keskustanuoret julkaisivat seuraavat kannanotot:. Kermankuorijakunnat kuriin - monikuntalaisuus kehiin. Kermankuorijakunnat kuriin - monikuntalaisuus kehiin. Kermankuorijakunnat kuriin monikuntalaisuus kehiin!. Kilometrien laskuttaminen liikenteessä jakaa Suomen kahtia. Biokaasua koko Suomeen!. Kunnat mukaan ilmastotalkoisiin!. Kuntien taattava asunto kaikille nuorille. Vauvaraha tukemaan kunnan kasvua. Digitalisaatio mullistaa kuntapalvelut e-kuntalaisuus parantaa kuntalaisten osallisuutta. Aikuisten koulutuksen saatavuus turvattava. Herää puolue! Keskustalla oltava kynnyskysymyksiä! Kirjallinen kysymys Kokoomukselle ja Perussuomalaisille: Keskusta vaatii huoltajakorotusta löytyykö hallituskumppaneilta tukea?. Istuvan hallituksen tulee pidentää isyysvapaata vähintään kuukaudella. Lemmikkien ja tuotantoeläimien suojelu kuntoon Isot lemmikit eivät kuulu pieneen asuntoon! Keskustanuorten liittohallitus Läsnäolot välisenä aikana pidetyissä kokouksissa. Kyseisellä aikavälillä liittohallitus on kokoontunut kertaa. Osallistuminen kokouksiin on ollut mahdollista myös etäyhteydellä. Osallistuminen kokouksiin on ollut mahdollista myös etäyhteydellä. Nimi Läsnä Este Poissa Hilkka Kemppi Liina Tiusanen Antti Grönlund Samuli Mattila Kaisa Oinas-Panuma Tero Vuorenmäki Virva Leväinen Hannes Torppa Reetta Paukkunen Juho Korpela Jere Nuutinen Väinö Tuovinen Janne Kallunki Tuija Patana (vara) Aino Riikka-Simula (vara)

36 LIITTOKOKOUSALOITTEET 0 Suomen keskustanuoret ry liittokokous Joensuussa -..0 Liittokokoukselle saapuneet aloitteet Poliittiset aloitteet:. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Alkuperämerkinnät näkyviin elintarvikkeisiin. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Missä kaasuautot?. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Monikuntalaisuudesta maakuntalaisuuteen. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Ruokakasvatusta laajennettava kotitalouden oppitunneilla. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Opintotukiuudistuksen vaikutuksia tarkasteltava tasa-arvon näkökulmasta. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Uusiin maakuntiin on luotava trainee-ohjelmat ja kesätyöpaikkoja.etelä-pohjanmaan Keskustanuoret: Soveltuvuuskokeiden painoarvoa lisättävä. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Pääsykokeet pidettävä. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Suomessa helleraja laskettava 0 asteeseen. Keski-Pohjanmaan keskustanuoret: Yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet toisella asteella.. Alajärven Keskustanuoret: Ovatko tulevat ammattilaiset oikeasti ammattilaisia?. Etelä-Savon Keskustanuoret: Neuvoloista kannustusta rokotteiden ottamiseen. Etelä-Savon Keskustanuoret: Lukioihin itsenäisen opiskelun kurssi Pirkanmaan keskustanuoret: Edustuksellisen demokratian päivitys. Pirkanmaan keskustanuoret: Nuuskan myynti on vapautettava. Pirkanmaan Keskustanuoret: Kannabiksen käytön laillistaminen. Varsinais-Suomen Keskustanuoret: Mikromuovipäästöihin puututtava. Varsinais-Suomen Keskustanuoret: HEVI-veroa kevennettävä!. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Keinotekoinen liha osaksi suomalaista ruuantuotantoa! 0. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Heijastinpakko talvikuukausille. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Kivuton kuolema on ihmisoikeus. Kymenlaakson Keskustanuoret: Poliittiset nimitykset historiaan. Kymenlaakson Keskustanuoret: Ympärileikkaus vain lääketieteellisellä perusteella. Kainuun keskustanuoret: Tyttöjen ympärileikkaus kriminalisoitava Suomessa. Kymenlaakson Keskustanuoret: Uskonnollinen ohjelma pois kouluista. Lapin Keskustanuoret: 000 pakolaiskiintiö-aloitteesta luovuttava. Kymenlaakson Keskustanuoret: 000 pakolaista on liikaa - kansainvaelluksen mahdollistaminen ei ole ratkaisu pakolaisongelmaan. Keski-Suomen Keskustanuoret: Keskustelua kiintiöpakolaisten määrän kasvattamisesta pidettävä yllä. Kymenlaakson Keskustanuoret: Poliisien määrä on alittanut kriittisen tason

37 0. Kymenlaakson Keskustanuoret: Luomun erillinen tukeminen historiaan. Kymenlaakson Keskustanuoret: Seksin ostamista ei tule kieltää vaan haittoja hallita. Kainuun Keskustanuoret: Suomessa myytävien kodinkoneiden oltava mahdollisia korjata. Kainuun Keskustanuoret: Fossiilista raaka-aineista valmistettuja mikromuoviyhdisteitä sisältävät pesuaineet ja kosmetiikkatuotteet pois markkinoilta. Kainuun Keskustanuoret: Suomen tiet kuntoon!. Kainuun Keskustanuoret: Pohjoisen alueen kuljetustuet nostettava. Kainuun Keskustanuoret: Kansalaistaitojen opetusta peruskouluun. Lapin Keskustanuoret: Mökille vakituisesti muuttamista helpotettava. Lapin Keskustanuoret: Luonnontuotteiden poimijakorttijärjestelmä nostettava jaloilleen. Lapin Keskustanuoret: Jättirekkojen liikennöinnille jatkoa ja helpotusta 0. Lapin Keskustanuoret: Ylimääräinen solidaarisuusvero yli euroa tienaaville. Lapin Keskustanuoret: Pienimmät pääomatulot verottomiksi. Lapin Keskustanuoret: Ulkomailta adoptointia helpotettava. Lapin Keskustanuoret: Strasbourgin istuntopaikasta luovuttava. Lapin Keskustanuoret: Öljypohjaisen muovin käyttöä vähennettävä. Lapin Keskustanuoret: Kemin satamaväylä syvennettävä. Lapin Keskustanuoret: Jäämerenradan rakentamista vauhditettava. Lapin Keskustanuoret: Tunneli Tallinnaan. Lapin Keskustanuoret: Ruotsin raideleveys Ajokseen saakka Lapin Keskustanuoret: Opintotuen takaisinperintä lineaariseksi 0. Lapin Keskustanuoret: Lisää kilpailua lentoliikenteeseen. Lapin Keskustanuoret: Lapista alkoholipolitiikan digikokeilumaakunta!. Lapin Keskustanuoret: Turkistarhoille enemmän valvontaa. Lapin Keskustanuoret: Julkisten ruokaloiden tuotteet puhtaiksi. Lapin Keskustanuoret: Varusmiesten kotiuttamisraha takaisin!. Lapin Keskustanuoret: Varustepankkeja urheiluvälineille!. Lapin Keskustanuoret: Autovero pois!. Lapin Keskustanuoret: Polttoaineveroa alas, ruuhkamaksut käyttöön. Lapin Keskustanuoret: Julkishankintojen pisteytystä muutettava. Lapin Keskustanuoret: Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttaminen lopetettava 0. Keski-Suomen Keskustanuoret: Nykymuotoisista ylioppilaskirjoituksista on luovuttava. Uudenmaan Keskustanuoret: Nuoret suomalaisen ulkopolitiikan painopisteeksi. Uudenmaan Keskustanuoret: Ruotsin kielen opetus käytännönläheisemmäksi. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Satokauden kasviksia hyödynnettävä oppilaitoksissa ja päiväkodeissa. Keskustanuorten Kallion osasto: Jätteiden loppusijoittaminen taivaalle lopetettava. Helsingin Keskustanuoret: Oikeuslaitoksen resurssit ja prosessit kuntoon!. Helsingin Keskustanuoret: Finlandia hymnistä kansallislaulumme

38 Järjestölliset aloitteet:. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Keskustanuorista tuoksuton järjestö. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Vaalirahoitukseen on valmisteltava työkalu. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Työelämän pelisäännöt tutuksi nuorille 0. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret ja Varsinais-Suomen Keskustanuoret: Liitolle linjapaperi sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Etelä-Savon Keskustanuoret: Keskustanuorten ulkoista viestintää vahvistettava. Etelä-Savon Keskustanuoret: Keskustanuorten on luotava toimintapankki jäsenille. Etelä-Savon Keskustanuoret: Keskustanuorten nettisivut kuntoon. Etelä-Savon Keskustanuoret: Keskustanuorille perhepoliittinen ohjelma. Pirkanmaan keskustanuoret: Suomi 0 ja ensimmäinen avaruuspoliittinen ohjelma. Varsinais-Suomen Keskustanuoret: Keskustanuorten liiton liityttävä Setan kannatusjäseneksi. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Keskustanuorille oma Kenu-podi. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Keskustanuorten valtakunnallinen marjoja vähävaraisille -tempauspäivä. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Palautelaatikko Keskustanuorten nettisivuille 0. Kymenlaakson Keskustanuoret: Sekasaunat Keskustanuorten valtakunnallisiin tapahtumiin. Kymenlaakson Keskustanuoret: Liikuntaa ja ulkoilua Keskustanuorten tapahtumiin. Keski-Suomen Keskustanuoret: Aloitteiden laatu ennen määrää. Keski-Suomen Keskustanuoret: Liiton tiedottamista tehostettava!. Kainuun Keskustanuoret: Keskustanuorten lanseerattava uutiskirje jäsenille Lapin Keskustanuoret: Liitolta kuukausittaiset uutiskirjeet piirien kautta jäsenille. Kainuun Keskustanuoret: Keskustanuorten hankittava uusi pokaali Itä-Länsi-pesäpallo-otteluun. Kainuun Keskustanuoret: Liittosihteerin valinta palautettava liittokokoukselle. Kainuun Keskustanuoret: Pääsihteerin valinta aidosti liittohallitukselle. Lapin Keskustanuoret: Liiton työntekijöiden työnkuvat selkeiksi 0. Lapin Keskustanuoret: Liittokokousedustajien määrää lisättävä. Lapin Keskustanuoret: Keskustanuorten pääsihteerin nimike muutettava liittokansleriksi. Lapin Keskustanuoret: Liittotoimisto alueellistettava maakuntaan. Varsinais-Suomen Keskustanuoret: Maakuntalaulu laulettava jokaisessa valtakunnallisessa tapahtumassa. Uudenmaan Keskustanuoret: Keskustanuoret ja piirit tekevät yhteiskuntasitoumukset. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Aloitteiden etenemistä seurattava. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Jäsenkyselylle jatkuvuutta. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Lisää näkyviä ja konkreettisia kampanjoita!. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Keskustanuorten kotisivujen järjestöpankkia kehitettävä. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Keskustanuorten on näytettävä puolueelle mallia POLIITTISET ALOITTEET. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Alkuperämerkinnät näkyviin elintarvikkeisiin Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten mielestä elintarvikkeissa on yhä harhaanjohtavia merkintöjä elintarvikkeen alkuperästä. Kesällä astui voimaan asetus, jonka mukaan kuluttajapakkausten tuoteselosteessa on ilmoitettava tuotteessa käytetyn lihan

39 ja maidon alkuperämaa. Olisi hyvä, että alkuperämaa ilmoitettaisiin selkeästi ja näkyvästi pakkauksessa. Tällä hetkellä merkintä on monissa pakkauksissa pienellä ja epäselvästi merkittynä. Lisäksi alkuperämaamerkinnät pitäisi olla selkeästi myös muissa elintarvikkeissa kuin maidossa ja lihassa. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että elintarvikepakkauksissa pitää olla alkuperämaa selkeästi merkittynä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Keskusta on tehnyt kovan työn alkuperämaamerkintöjen saamiseksi elintarvikepakkauksiin. Pakkausmerkinnät ko. tuotteisiin saimme, mutta monessa elintarvikepakkauksessa se on piilossa tai epämääräisesti merkitty. Todella monessa tuontielintarvikkeessa lukee esimerkiksi valmistusmaana EU tai EU:n ulkopuolelta. Miten suomessa voidaan tänä päivänä sallia elintarvike, jonka alkuperästä ei ole minkäänlaista tietoa. Keskustanuoret huomauttaa myös, että EU ei ole valtio, vaan pakkauksessa tulee selvästi lukea maa mistä tuote tulee ja merkintä tulee olla helposti nähtävissä. Keskusta on myös jättänyt Pohjoismaiden neuvostolle kirjallisen kysymyksen aiheesta.. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Missä kaasuautot? Suomen valtio tukee täyssähköautojen hankintaa ja kaasuautojen muutostöitä yhteensä :lla miljoonalla vuosien 0-0 aikana. Lisäksi valtio tukee :llä miljoonalla sähkön lataus- ja jakeluverkon rakentamista sekä taajamalogistiikan sähköistämistä. Tässä jätetään vähemmälle huomiolle biokaasu, vaikka se on kotimaista ja puhdasta sekä olisi paremmin kansalaisten saatavissa, jos biokaasulaitoksia olisi enemmän. Biokaasu voidaan tehdä esim. biojätteestä tai eläinten lannasta. Tällä tavoin saadaan vapautuva metaani hyötykäyttöön. Metaanin elinaika ilmakehässä on noin vuotta. Metaani on toisiksi suurin syy ilmaston lämpenemiseen, joten tämän takia olisi hyvä saada metaani hyötykäyttöön. Biokaasuautolla ajattaessa hiilidioksidipäästöjä syntyy km vuosiajolla kg vähemmän kuin bensa-autolla ajettaessa. Vuoden päästövähennyksellä voisi lämmittää kesämökkiä peruslämmöllä kuukauden ajan. Kaasuautot ovat sähköautoja edullisempia hankkia, esteenä yleistymiselle kuitenkin on jakeluverkoston puute. Suomen Keskustanuorilla on biokaasulla toimiva kenubiili. Suomen Keskustanuorten tulee nostaa biokaasun mahdollisuuksia enemmän esiin ja viedä asiaa eteenpäin päättäville tahoille, jotta Suomeen saadaan kattavampi biokaasujakeluverkosto. Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Kestävä kehitys on yksi Keskustanuorten neljästä johtavasta arvosta. Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurista haasteista, johon on kyettävä tarttumaan kaikilla politiikan osa-alueilla. Merkittävimpiä osa-alueita ovat energia ja liikenne. Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa oleellista on panostaa yksityisen liikenteen, niin henkilö- kuin raskaiden ajoneuvojen polttoaineisiin, jotta maamme aiheuttamaa hiilijalanjälkeä voidaan tehokkaasti pienentää. Keskustanuoret ovat avoimia kaikille uusille, ympäristöystävällisille polttoainevaihtoehdoille - kaikkia työkaluja tarvitaan. Sähköautot ovat kiistämättä osa tulevaisuuden isoa kuvaa, mutta koko liikennejärjestelmän ratkaisuksi niistä ei tule vielä moneen vuoteen olemaan. Biokaasu on teknologiana pidemmällä, se vaatii pienempiä muutoksia nykyiseen ajoneuvokantaan ja sen jakelu- ja varastointijärjestelmät ovat kehittyneempiä. Siksi biokaasu on oleellinen osa tulevien vuosien liikennejärjestelmän muutosta kohti ympäristöystävällisyyttä. Biokaasu on myös kotimainen, joten se vähentää Suomen riippuvuutta ulkomaisesta öljystä. Keskustanuoret haluaa panostaa voimakkaasti biokaasun jakeluverkoston kehittämiseen sekä kannustaa kuluttajia valitsemaan kaasuautoilu esimerkiksi veroteknisin kannustimin.. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Monikuntalaisuudesta maakuntalaisuuteen Monikuntalaisuus mahdollistaa liikkuvuuden parin kunnan välillä, mutta maakuntalaisuus koko maakunnan alueella. Maakuntauudistuksen kynnyksellä olisi luonnollista siirtyä maakuntalaisuuteen. Maakuntauudistuksen ongelmana on ollut verotuksen toteuttaminen uudella tavalla, mutta maakuntalaisuudessa voitaisiin jakaa verotulot koko maakunnan kesken kunnan asukasmäärän mukaan. Maakuntalaisuus auttaisi myös keskuskaupungin ja reunakuntien vastakkainasettelun purkamisessa, kun varat olisi jaettu kaikille tasavertaisesti. Vastakkainasettelun poistaminen lisäisi koko maakunnan yhteen hiileen puhaltamista ja näin tekisi koko maakunnasta elinvoimaisen sekä kilpailukykyisen. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että monikuntalaisuus laajennetaan maakuntalaisuudeksi.

40 Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Monikuntalaisuus tarkoittaa keskustanuorille sitä, että ihmiset voivat olla useamman kunnan jäseniä ja käyttää palveluita joustavasti. Monikuntalaisuus on vastaus monien suomalaisten arjen monipaikkaisuuteen. Monikuntalaisuus ja maakuntalaisuus eivät ole toisiaan poissulkevia. Maakuntalaisuus on kuitenkin ajatuksena hyvä, kun tarkastellaan maakuntaidentiteettiä ja kulttuuria. Maakuntien sisäisen vastakkainasettelun purkaminen on tärkeää ja keskustanuoret voivat edistää sitä maakuntavaalien yhteydessä.. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Ruokakasvatusta laajennettava kotitalouden oppitunneilla Kotitalouden oppitunneilla opiskellaan ympäri Suomen kodin ja arjen hallinnan taitoja. Nämä taidot antavat pohjan oppilaalle tulevaan oman talouden ylläpitoon ja muistojälki oppitunneista kulkee mukana koko elämän. Oppitunneilla käsitellään muun muassa ruoanlaittoa, siivousta, juhlakulttuuria, terveellisiä elämäntapoja ja kuluttamista opetussuunnitelman mukaisesti. Tästä tärkeästä joukosta puuttuu kuitenkin kasvatus kotimaisesta ruoasta. Kotimainen ruoka ansaitsee huomion nuortemme ruokakasvatuksessa. Kun nuori tunnistaa kotimaisuuden puolesta puhuvat perusseikat, hän myös ottaa nämä huomioon paremmin omassa toiminnassaan. Nuortemme ruokakasvatuksessa on huomioitava yhteiskunnallinen ulottuvuus yhä paremmin ja varmistettava, että tulevaisuuden nuoret pitävät kotimaan puolta arjen valinnoillaan. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että kotitalouden opetukseen lisätään tietoutta ruuan alkuperästä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Vuodelta 0 peräisin olevissa opetussuunnitelman perusteissa todetaan kotitalouden opetuksen sisällöstä muun muassa, että erilaiset ruokailutilanteet tähtäävät ruokaan ja syömiseen liittyvien valintojen ja tottumusten pohtimiseen ravitsemussuositusten, ruokaturvallisuuden, ruokaketjun, elintarviketuntemuksen, taloudellisuuden, eettisyyden ja ruokaan liittyvän luotettavan tiedon näkökulmasta. Näiden osa-alueiden voidaan katsoa esimerkiksi ruokaturvallisuuden ja eettisyyden näkökulmasta sisältävän myös kotimaisen ruoan etujen käsittelemistä. Myös ruokaketju on usein helpommin hahmotettavissa kotimaisessa ruoassa. Keskustanuorten mielestä onkin siis kiinnitettävä huomiota siihen, että opetussuunnitelman perusteissa kuvattuja asioita myös oikeasti käsitellään osana kotitalouden opetusta kattavasti ja tosiasioihin pohjautuen, jotta nuori voi tehdä tietoisia valintoja myös ruoan suhteen.. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Opintotukiuudistuksen vaikutuksia tarkasteltava tasa-arvon näkökulmasta Opintotukiuudistus tuli voimaan..0. Uudistuksen suurin konkreettinen muutos koskee opiskelijoiden siirtymistä yleisen asumistuen piiriin. Käytännössä muutos tarkoittaa, että asumistukea haettaessa koko ruokakunnan tulot vaikuttavat opiskelijan saaman asumistuen määrään. Uudistuksen jälkeen on nähty paljon kirjoituksia nuorilta naisilta, jotka asuvat avoliitossa ja ovat menettäneet asumistukensa avopuolison tulojen takia. Tämä on voinut tarkoittaa usean sadan euron tiputusta opiskelijan tuloissa. Keskustelussa on esitetty paljon näkökantoja siihen, miten avopuolisoilla katsotaan olevan vastuu toistensa elämisen ylläpidosta ja miten näiden naisten tulee hyväksyä tilanne ja nostaa opintolainaa. Tilanne vaatii selvää tasa-arvotarkastelua. Ei voi olla oikein, että iso uudistus kurittaa erityisesti nuoria naisia, jotka usein seurustelevat vanhemman henkilön kanssa, joka on jo siirtynyt työelämään ja näin ollen tulot ovat nousseet. Kun avopari on seurustellut vasta vähän aikaa, ei voida olettaa, että naisten on tällöin luotettava suoraan töissäkäyvän puolison huolehtivan, että katto pysyy pään päällä. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että rakkautta ja taloudenhoitoa ei sekoiteta 0-luvulla. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Suomen Keskustanuoret tunnustaa aiheen olevan kipeä, mutta kokee aloitteen kuitenkin ongelmalliseksi. Jotta aloitteeseen voidaan yhtyä, pitäisi ensin päättää, millaista perhekäsitystä halutaan ylläpitää. Onko tarkoituksenmukaista, että on mahdollista olla saman katon alla pariskuntana, mutta kuitenkin olla eri taloutta, vaikka yhteistä ruokaa syödessä kuluu ruokaan vähemmän rahaa per pää? Yleiseen asumistukeen siirryttyä samat säännöt - myös pariskunta ruokakuntana- ovat alkaneet koskea kaikkia asumistuen nostajia, mukaanlukien opiskelijoita. Onko oikein eriarvoistaa saman tuen nostajia keskenään? 0

41 Asumistukiuudistus on tuonut monta muutakin ongelmaa, mm. kämppäkavereiden ruokakuntaistaminen, vaikka he eivät välttämättä ole tunteneet toisiaan juuri lainkaan ennen yhteenmuuttoa. Suomen Keskustanuoret kannattaa esimerkiksi soluasumistukijärjestelmän selvittämistä, jotta esimerkiksi korkeakoulukaupunkien opiskelija-asunnot eivät jää vajaakäytölle ja ole näin kuluerä. Suomen Keskustanuoret ry:n mielestä opintotukiuudistuksen vaikutuksia tasa-arvoon on tutkittava hyvinkin kriittisesti, koska yhdenvertaisuus on yksi toiminnan pääarvoista. Vaikka aloitteeseen ei yhdytä, sitä pidetään hyvähenkisenä ja tasa-arvo-ongelmiin puuttumisen tärkeänä työnä.. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Uusiin maakuntiin on luotava trainee-ohjelmat ja kesätyöpaikkoja Sote- ja maakuntauudistuksen myötä 000 suomalaisen työnantaja muuttuu ja 0 organisaatiota poistuu Suomesta. Henkilöstövaikutukset kohdistuvat mittavasti myös nuoriin, sillä samalla esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelusopimukset purkautuvat. Maakuntahallintoa rakentaessa tarvitaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja maakunnan rakentamiseen tulee saada nuoret mukaan. Maakuntien tulee luoda omat trainee-ohjelmat, joilla tarjotaan harjoittelupaikkoja maakunnan korkeakouluopiskelijoille esimerkiksi hallintoon, viestintään ja palveluiden tuottamiseen. Maakuntien tulisi myös tarjota laaja määrä kesätyöpaikkoja ja jo maakuntastrategiassa tulisi huomioida nuorten osaamisen hyödyntäminen. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Suomen Keskustanuoret ry näkee, että tulevien maakuntien, sekä seutukuntayhtymien ja konsernihallintojen tulee luoda omat trainee-ohjelmat. Trainee-ohjelmat mahdollistavat harjoittelupaikkoja vastavalmistuneille tai lähes valmistuneille opiskelijoille eri organisaation tasoilla. Keskustanuoret tunnistavat kestävien trainee-ohjelmien rakentamisen haasteellisuuden julkisella sektorilla. Kannustamme viranhaltijoita ja päättäjiä käyttämään luovuutta ja mielikuvitusta trainee-ohjelmien toteutuksen suunnittelussa. Nuoret, vastavalmistunelma-ammatissa kaikkialla Suomessa.. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Soveltuvuuskokeiden painoarvoa lisättävä Pääsykokeiden soveltuvuuskoeosioon kuuluu useita eri tyyppisiä testejä ja psykologin haastattelu. Niillä pyritään selvittämään hakijan sopivuutta hakemalleen alalle. pystytään tarjoamaan opiskelupaikka soveltuvimmille. Soveltuvuuskokeissa huomataan muun muassa empatiakyvyn puute ja mahdollisetuneet tai melkein valmistuneet täytyy nähdä positiivisena voimavarana, joiden innokkuus ja tuore ammattitaito osaltaan kehittää julkisen hallinnon tasoja. Maakuntien, seutukuntayhtymien ja konsernihallinnon mahdollistamat trainee-ohjelmat tukevat osaltaan mahdollisuutta rakentaa elämää psyykkiset häiriöt. Alalle sopimaton henkilö voi aiheuttaa turvallisuusriskejä. Kokkolan liittokokouksessa hyväksyttiin aloite Soveltuvuuskokeet takaisin osaksi pääsykokeita. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret vaativat Keskustanuorten liittoa ryhdistäytymään ja edistämään soveltuvuuskokeiden painoarvon lisäämistä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret ovat edustaneet sekä puolueen että valtakunnan tason koulutuspoliittisissa ryhmissä ja vienyt eteenpäin myös soveltuvuuskoe kantaamme. Tätä työtä tulee jatkaa vahvemmin ja useammilla foorumeilla. Korkeakoulut päättävät itse omista pääsykokeistaan, joten kannustamme myös Keskustanuorten paikallisia toimijoita ottamaana kantaa soveltuvuuskokeiden puolesta. Valtakunnallisessa koulutuspolitiikassa ammatillisen koulutuksen reformi hallitsi koulutuspoliittista keskustelua pitkälle kevääseen saakka. Huhtikuussa hallituksen puolivälitarkastelussa ilmoitettiin, että vielä tällä hallituskaudella toteutetaan lukiouudistus, joka koskee myös korkeakoulujen pääsykokeita. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan pitkää valmentautumista vaativista pääsykokeista tullaan luopumaan jo ensi keväänä, ja näistä uusista valintaperusteista korkeakoulut tiedottavat tänä syksynä.. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Pääsykokeet pidettävä Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten mielestä pääsykokeet on pidettävä ennallaan, koska niistä luopumalla ei saavuteta haluttuja hyötyjä. Pääsykokeista luopuminen ei välttämättä poista valmennuskurssibisnestä eikä kevennä abien taakkaa. Nykyjärjestelmä tarjoaa mahdollisuuden opintoihin mikäli myöhemmin innostuu opiskelusta. Pääsykoejärjestelmässä huomioidaan hyvin kaikki toisenasteen opiskelijat. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että pääsykokeet on pidettävä.

42 Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuoret näkevät, että pääsykokeet ovat tärkeä osa oppilaitosten valintamenettelyä ja mahdollistavat erilaisten opiskelijoiden soveltuvuuden mittaamisen. Keskustanuoret eivät kuitenkaan ole täysin tyytyväisiä pääsykokeiden nykymuotoihin, jonka vuoksi täysin ennallaan kokeita ei voi pitää. Pääsykokeita tulisi kehittää kaikilla koulutusasteilla alalle soveltuvuutta paremmin mittaaviksi. Pääsykokeisiin käytetystä ajasta tulisi myös aina olla selkeää hyötyä itse opintoihin valmentautumiseen ja alan tuntemukseen. Tämä tavoite ei nykymalleilla toteudu aina tyydyttävästi. Aloitteen henkeen oppilaitosten pääsykokeiden säilyttämisestä merkittävimpänä osana opiskelijavalintoja yhdytään, mutta muutoksia pääsykokeiden muotoihin ja toteuttamiseen tulee saada. Toisella asteella on useasti perusteltua hyödyntää päättötodistuksia pääsykokeita enemmän, sillä toisen asteen opiskelupaikat voivat olla tällä tavalla nuorille paremmin saavutettavissa. Sen sijaan etenkin korkea-asteella pääsykokeilla on tärkeä osa alalle soveltuvuuden mittaamisessa.. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Suomessa helleraja laskettava 0 asteeseen Suomessa helleraja tulee laskea 0 asteeseen, jotta meillä olisi tilastollisesti enemmän hellepäiviä vuodessa. Tämä vaikuttaa mm. ihmisten hyvinvointiin, sillä ihmiset liikkuvat ja ovat iloisempia hellepäivinä. Nykyään Suomessa helleraja on astetta. Tänä vuonna Suomessa oli kylmä kesä ja heinäkuussa hellepäiviä oli vain. Kesä 0 jäi kansalle mieleen synkkänä sekä helteettömänä. Jos helleraja olisi ollut 0 asteessa olisimme saaneet enemmän positiivisia uutisia ja näin ihmisille olisi jäänyt mieleen paljon lämpöisempi kesä. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret esittää, että Suomessa helleraja on laskettava 0 asteeseen. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Keskustanuoret katsoo, että nykyinen helleraja Suomessa on perusteltu ja sopiva. Helle ei ole Suomen kesä jatkuva ilmiö, vaan poikkeava ilmiö lämpötilan ylittäessä astetta. Myös esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on käytössä asteen raja puhuttaessa lämpöaallosta. Pohjoismaisen yhteistyön ja vertailtavuuden nimissä onkin loogista, että myös lämpörajat ovat yhtenevät. Lisäksi Suomen verrattain viileähköt kesät voivat olla tulevaisuudessa merkittävä valttikortti esimerkiksi matkailussa, kun muualla maailmassa tukahduttavat helteet piiskaavat kansaa. Näin ollen Suomen ilmasto-olosuhteista tulisi enemmänkin olla ylpeitä ja hyödyntää niitä kilpailuetuna mielikuvien keinotekoisen muokkaamisen sijaan On myös huomioitava, että helle ei ole kaikille suomalaisillekaan yksiselitteisesti positiivinen tai kaivattu asia. Työn tekeminen maltillisemmissa lämpötiloissa on mieluisampaa ja liian korkea kuumuus voi jo ajatuksena tuntua ahdistavalta. Vaikka hellepäivien muisteleminen ja laskeminen voikin nostaa yksittäisten ihmisten mielialaa, kokonaisuutta katsoen hellerajan muuttaminen ei ole tarkoituksenmukaista tai hyödyllistä.. Keski-Pohjanmaan keskustanuoret: Yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet toisella asteella. Keski-Pohjanmaan keskustanuoret on huolissaan toisen asteen opiskelijoiden eriarvoisuudesta. Pelastakaa lapset ry kansalaisaloite nostaa esiin toisen asteen opiskelusta syntyvät kulut opiskelijoille. Välineitä kalliimpia on kuitenkin eläminen varsinkin, jos opintojen perässä täytyy muuttaa jo vuotiaana toiselle paikkakunnalle. Nuoret, joita eivät vanhemmat pysty tukemaan rahallisesti, ovat täysin eriarvoisessa asemassa niihin nuoriin verrattuna, joiden vanhemmat pystyvät auttamaan elämisen kuluissa kuten ruuassa ja puhelinliittymän maksussa, joka on tänä päivänä välttämätön. Suomella ei ole varaa päästää nuoria putoamaan pois koulutuksesta. Keski-Pohjanmaan keskustanuoret esittää, että peruskoulussa opinto-ohjauksen osana, kun haetaan kouluun tarkasteltaisiin myös talousasioita, mistä nuori voi hakea tukea ja mihin kaikkeen on mahdollista hakea tukea, jotta jokaisella nuorella olisi mahdollista tavoitella haluamaansa opiskelupaikkaa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Toisen asteen jälkeen nuoret ovat uuden elämänvaiheen edessä ja moni muuttaa asumaan omilleen. On hyvä, että opinto-ohjauksen yhteydessä kerrotaan nuoren oikeudesta taloudelliseen tukeen. Samassa yhteydessä on hyvä kertoa myös nuorten työllistymismahdollisuuksista. Keskustanuoret näkee hyvänä, että toisen asteen opiskelijoilla olisi mahdollisuus saada opinto-ohjausta myös koulun päättymisen jälkeen omasta oppilaitoksestaan, kunnes pääsee jatko-opintoihin.. Alajärven Keskustanuoret: Ovatko tulevat ammattilaiset oikeasti ammattilaisia? Alajärven Keskustanuoret on huolissaan ammatillisen koulutuksen tulevista muutoksista. Leikkauspaineissa täytyy taata opiskelijalle riittävä lähiopetusmäärä. Jos opiskelija ei saa riittävästi lähiopetusta, hänellä ei ole vaadittavaa tietoa ja osaamista alan termistöstä, laitteista ja käytänteistä. Työpaikan resurssit eivät riitä opettamaan alan perusteita opiskelijalle. Ovatko tulevat ammattilaiset oikeasti

43 ammattilaisia? Suomen Keskustanuorten on syytä perehtyä tähän huolestuttavaan asiaan. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret näkevät että huoli on aiheellinen, sillä ammatillisen koulutuksen lähiopetustunnit ovat vähentyneet jo useamman vuoden. Kuitenkin hallituskaudella asiaan on jo puututtu ja on tehty ammatillisen opetuksen uudistus ns. Amisreformi. Reformin myötä paikalliset yritykset otetaan mukaan ammatillisen koulutuksen järjestelyihin tarjoamalla opiskelijoille enemmän käytännön harjoittelua työelämässä. Opiskelijoille luodaan henkilökohtainen opintopolku, jota voidaana täydentää opiskelujen aikana, niiltä osin missä opiskelija tarvitsee täydennystä. Uudistus on myös herättänyt huolta rahoituksen osalta, sillä osa rahoituksesta tulisi valtiolta ja osa yrityksiltä. Tähän eduskunta kuitenkin on antanut lausuntonsa seurantavelvollisuudesta.. Etelä-Savon Keskustanuoret: Neuvoloista kannustusta rokotteiden ottamiseen Etelä-Savon Keskustanuoret on huolissaan nykyisestä tilanteesta, jossa yhä useampi vanhempi jättää lapsensa rokottamatta kansallisen rokotusohjelman mukaisesti. Ehdotamme, että neuvoloissa panostetaan valistamiseen rokottamatta jättämisen haitoista ja vaaroista, sekä kannustetaan esimerkiksi rahallisesti tai etusetelin avulla vanhempia rokottamaan lapsensa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Suomalaisen rokotusohjelman kattavuus on yhä erinomainen, mutta kehityssuunta on huolestuttava. Lisäksi rokotuskattavuudessa on alueellisia eroja. Laumaimmuniteetti on pidettävä yllä. On huomattava, että eri taudeissa laumaimmuniteetin muodostava rokotuskattavuuden taso vaihtelee. Keskustanuoret katsoo, että korkeaa rokotuskattavuutta täytyy pitää yllä nimenomaan kannusteiden avulla. Tämän lisäksi tutkitulla tiedolla ja valistuksella on merkittävä rooli rokottamisen edistämisessä, ja tässä neuvoloiden rooli tiedonvälittäjänä on suuri.. Etelä-Savon Keskustanuoret: Lukioihin itsenäisen opiskelun kurssi Alati muuttuva työelämä ja opiskelu vaativat paljon itsenäistä työskentelyä ja erilaisten itsenäisten opiskelutapojen hallintaa. Etelä-Savon Keskustanuoret haluavat, että lukio-opiskelijoille tarjotaan työkaluja tulevia korkeakouluopintoja ja työelämää varten Lukion tulisi valmentaa yhä paremmin itsenäisten opiskelutaitojen ja erilaisten oppimistyylien tunnistamiseen sekä hyödyntämiseen. Etelä-Savon Keskustanuoret ehdottaa lukioihin itsenäisesti suoritettavaa kurssia, jossa opettajan avustuksella ja tuella opiskelija voi harjaannuttaa itsenäisesti opiskelua ja löytää itselleen sopivat opiskelutyylit. Opiskelija voi itse valita minkä kurssin suorittaa itsenäisesti, mutta vähintään yksi kurssi olisi kaikkien hyvä suorittaa itsenäisesti, jolloin opiskelijat saisivat tähän tukea sekä ohjausta koululta. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret yhtyy aloitteen ajatukseen siitä, että lukion opetussuunnitelmaan pitää sisällyttää ajatus itsenäiseen opiskeluun kasvattamisesta. Ajatus yhdestä pakollisesta itseopiskelun kurssista tuntuu jäykältä, koska lukiokeskustelussa puhutaan jatkuvasti oppiaineiden lisäämisestä, mutta keskustanuoret kannattavat itsenäisen opiskelun taitojen harjoittelua toisen asteen koulutuksessa. Pakollisten kurssien lisäämisen sijaan kurssien itsenäiseen suorittamiseen voisi kannustaa esimerkiksi selkeästi tarjoamalla itseopiskelun vaihtoehtoa. Tätä käytetään ainakin osassa lukioita. Lukiossa on jo olemassa myös opiskelijanohjauskurssi, jota voidaan kehittää myös itsenäisen opiskelun taitojen parantamiseen ja sopivien opiskelutapojen löytämiseen. Pakollisia kursseja ei voi olla määräänsä enempää ilman, että joitain nykyisistä pakollisista aineista otetaan pois. Jos kurssi on vapaaehtoinen, voi sen hyöty suhteessa panostukseen jäädä pieneksi, kun joko kurssia ei tentitä ollenkaan, tai sitten tentitään vain todella helppoja kursseja, jolloin opiskelutaidot eivät välttämättä kehity. Kurssin pakollisuus sen sijaan pirstaloi opintoja vielä lisää. Opiskelutaitojen kehittäminen pitäisi olla integroituna koko opiskeluun, ei vain yhteen kurssiin. Valtakunnallinen linjaus pakollisen kurssin lisäämisestä ei todennäköisesti ole hedelmällistä, mutta kunnallisella tasolla voisi tällainen kurssi olla tarjolla. Tämä siksi, että kunnat voivat vaikuttaa lukioidensa syventävään kurssitarjontaan. Itsenäistä opiskelua voisi myös harjoittaa yhteistyöllä muiden oppilaitosten, kuten korkeakoulujen kanssa, jolloin esimerkiksi viiden opintopisteen kurssi voisi olla kolme ylimääräistä kurssia lukion päättötodistuksessa. Tällaista ylimääräistä opiskelua voisi helpottaa, sillä luomalla portin esimerkiksi korkeakouluopiskelun testaamiseen siirtyminen aivan uuteen opiskeluympäristöön ei välttämättä enää shokeeraa niin kovasti.

44 . Pirkanmaan keskustanuoret: Edustuksellisen demokratian päivitys Suomi on nyt satavuotias tasavalta ja demokratia. Toki demokratiamme juontuu jo autonomian ajalle ja eduskuntauudistukseen 0. Ensimmäiset eduskuntavaalit käytiin 0. Suomi täyttää pyöreitä, samoin kuin eduskuntakin, 0 vuotta. Suomessa on totuttu vallitsevaan tilaan edustuksellisessa demokratiassa; kansanedustajia on 00, eikä tavallisella kansalaisella välttämättä ole parhaat mahdollisuudet saada yhteyttä kiireisiin edustajiin. Hyvä uudistus aikanaan oli avustajien palkkaminen edustajille. Mutta tämä yksin ei riitä. Kansanedustajien määrää tuleekin nostaa. Keskustanuorten tulee aktiivisesti ajaa edustuksellisen demokratian päivitystä. Virkamiesvallan ja lobbareiden vallan kasvaessa on tärkeää että edustuksellisen demokratian vaikuttavuutta lisätään. Eräs parhaista konkreettisista keinoista tähän on kansanedustajien määrän kasvattaminen. 0 valittiin 00 kansanedustajaa edustamaan reilua kahta ja puolta miljoonaa suomalaista. Nyt meitä on kolme miljoonaa enemmän. Eikö siis olisi luontevaa että kansanedustajiakin olisi enemmän? Monet eri väestöryhmätkin yhä heterogeenisemmassa maassa saisivat ensimmäistä kertaa edustajansa ja moni nuorikin pääsisi helpommin eduskuntaan puhumaan nuoren polven ja tulevaisuuden aikuisten äänellä. Moniäänisyyttä tarvitaan moniäänisessä maailmassa. Siksi keskustanuorten tuleekin aktiivisesti edistää laajempaa edustuksellisuutta demokratiassamme! Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Keskustanuoret ymmärtää aloitteen huolen kansanedustuslaitoksen valumisesta kauemmas kansalaisista kansan kasvaessa, vaikka kansanedustajien lukumäärä pysyy samana. Keskustanuoret pitävät tärkeänä, että kansanedustajat pysyvät riittävän lähellä kansalaisia, sekä eduskunta kokonaisuudessaan moniäänisenä. Keskustanuoret eivät kuitenkaan halua kasvattaa valtiollisen tason merkitystä, vaan pikemminkin vahvistaa alueellista ja paikallista demokratiaa. Tuleva maakuntauudistus vaaleilla valittuine maakuntavaltuutettuineen paikkaa eduskunnan koon synnyttämää edustusvajetta. Keskustanuoret haluavat vahvistaa maakuntien ja kuntien asemaa sekä laajentaa näiden päätäntävaltaa. Subsidiariteettiperiaatetta tulee toteuttaa EU:n lisäksi oman lisäksi oman valtiomme sisällä. Tulevaisuus on vahvojen maakuntien ja kuntien Pirkanmaan keskustanuoret: Nuuskan myynti on vapautettava Pirkanmaan Keskustanuoret vaativat nuuskan myynnin vapauttamista Suomessa. Nuuska on kiellettyä tällä hetkellä Euroopan Unionin alueella, mutta sitä saa myydä ja valmistaa Ruotsissa. Ruotsi on neuvotellut erityisluvan nuuskan suhteen Euroopan Unionissa. Tämä aiheuttaa suuren ja erittäin huolestuttavan salakuljetuksen Suomeen. Nuuskaa tuodaan laillisesti Suomeen ruotsinlaivalta ja salakuljetetaan pohjoisessa Ruotsin ja Suomen välisen rajan yli. Nuuskan käyttö on yleistynyt rajusti samaan aikaan kun tupakointi on vähentynyt Suomessa. Monet ihmiset korvaavat tupakan nuuskalla, joka näyttää olevan yleinen trendi varsinkin nuorten kohdalla. Nuuskaaminen sinänsä ei ole terveellistä, mutta nykyisellä kieltolailla haitat jäävät Suomeen ja verotulot valuvat Ruotsiin. Päihdevalistus nuuskan osalta epäonnistunut totaalisesti, koska nuuskan käyttö kasvaa jatkuvasti. Suomen valtion olisi hyvä tässä vaiheessa alkaa itse keräämän verotuloja nuuskan myynnistä. Verotuloja voitaisiin ohjata ennaltaehkäisevään päihdetyöhön ja hyvin vaikuttavaan kampanjointiin nuuskan haitoista. Nuuskaa on nykyään todella helppo saada ja sillä käydään mittavaa kauppaa pimeillä markkinoilla. Tässä vaiheessa olisi hyvä tunnustaa tosiasiat ja lähestyä asiaa aivan eri näkökulmasta. Nuuskan myynnin vapauttaminen olisi oikea askel kohti reilumpaa ja avoimempaa yhteiskuntaa. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuoret näkevät nuuskan terveyshaittoja ja voimakasta riippuvuutta aiheuttavana päihteenä. Nuorten nuuskankäyttäjien määrä on arvioiden mukaan kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Tilanne on hälyttävä. Keskustanuoret ei halua sallia nuuskan myyntiä Suomessa. Yhdymme kuitenkin aloitteen huoleen salakuljetuksen lisääntymisestä. Myynnin vapauttaminen tulisi lisäämään nuuskan käyttöä ja sitä kautta myös kansanterveydellisiä haittoja. Lisäksi Keskustanuoret esittää, että nuuskan tuontirajoituksia kiristettäisiin edelleen. Myös netin röyhkeä ja avoin nuuskakauppa on saatava padottua: Keskustanuoret esittää, että Poliisi ja Tulli tarttuisivat tosissaan laittomaan nuuskan välittämiseen. Mikään muu EU-maa ei ole saanut nuuskan myynnin poikkeuslupaa Ruotsia lukuunottamatta. Lisäksi Suomi on asettanut tavoitteekseen olla savuton maa vuoteen

45 00 mennessä. Olisi nurinkurista, että sallisimme toisen nikotiinituotteen myynnin tilanteessa, jossa olemme pääsemässä tupakasta eroon. Kyse ei ole ainoastaan yksilönvapaudesta, vaan nikotiinituotteista aiheutuvat sairaudet lankeavat lopulta kaikkien maksettavaksi.. Pirkanmaan Keskustanuoret: Kannabiksen käytön laillistaminen Pirkanmaan Keskustanuoret kyseenalaistavat huumausaineiden täyskiellon realistisuuden ja järkevyyden vaatien kannabiksen laillistamista Suomessa. YK:ta lähellä olevan elimen, Kansainvälisen huumausaineiden valvontalautakunnan (INCB) vuosiraportissakin todettiin..0, että sota huumeita vastaan on ohi, ja tulevaisuudessa kansalaisten terveys ja hyvinvointi sekä ihmisoikeudet pitää asettaa etusijalle. Coloradon osavaltiossa Yhdysvalloissa viihdekäyttöön kannabis laillistettiin maaliskuussa 0. Laki laitettiin toimeen tammikuussa 0. Kannabista saa kasvattaa, pitää hallussa ja myydä. Laillistamisen seurauksena rikollisuus väheni, vankilatuomiot vähenivät, mutta verotulot kasvoivat roimasti. Vuodesta 0 vuoden 0 puoleenväliin mennessä on Colorado kerännyt kannabiksesta erinäisinä lisenssi- ja verotuloina yli 00 miljoona dollaria. Tästä leijonanosa tulee viihdekäyttöön tarkoitetusta kannabiksesta. 00 miljoonaa dollaria on lähes yksi prosentti Suomen valtion vuoden 0 budjetista. Jokainen kannabiksen myynnistä saatu dollari on pois järjestäytyneeltä rikollisuudelta ja sen tukemiselta. Coloradossa asuu noin, miljoonaa ihmistä, joka vastaa lähestulkoon Suomen asukasmäärää. Kannabiksen viihdekäytöstä on tullut monille osavaltioille tärkeä asia ja viimeisimpänä osavaltiona laillistamisen kelkkaan hyppäsi Kalifornia. Pirkanmaan Keskustanuoret nyökkäilevät tälle hyväksyvästi. Yleiseksi ikärajaksi on muodostumassa -vuotta, jonka Pirkanmaan Keskustanuoret näkevät vastuuntuntoiseksi ikärajaksi Suomessa kannabiksen käyttö on ollut jatkuvassa nousussa 000-luvun alusta lähtien. Kannabiksen käytön kasvu on ollut vakaata ja varmaa. Nykyinen päihdevalistus ei ole pystynyt kitkemään käytön kasvua. Käytön kasvaessa tasaisesti, ei hoitoon ohjautuvien määrä ole kuitenkaan noussut, vaan pikemminkin laskenut. Kannabiksen laillistaminen estäisi Suomessakin lahjakkaita nuoria syrjäytymästä huumekokeilujen jälkeen huumausainemerkinnän saatuaan. Syrjäytynyt nuori on kallis ja hänen tulevaisuutensa vaikeutuu. Ihmiset pystyvät käyttämään päihteitä fiksusti kun asenneilmapiiri ohjaa siihen. Aikuisiin ihmisiin, joka on suurin kannabiksen vakituinen käyttäjäkunta (- vuotiaat) on voitava luottaa. Aikuisen ihmisen tulee voida vapaasti valita, mikä päihde sopii hänelle parhaiten. Korostamme yksilönvapautta. Verotuloista kertyneitä tuloja voidaan kohdistaa päihdehuoltoon, sivistykseen, haittojen ennaltaehkäisyyn ja erityisesti nuorten valistamiseen. Säästyneet poliisin resurssit voidaan kohdistaa tehokkaammin kovien huumeiden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Mahdolliset mielenterveyshaitat käsiteltäisiin tapauskohtaisesti. Kyse on perustavanlaatuisesta yksilönvapaudesta ja valtavista verotuloista. Huumeeton maailma on utopiaa. Huumeita käyttävät joka yhteiskuntaluokasta olevat ihmiset aina toimitusjohtajista lähihoitajiin. Olisi siis syytä avata ajatukset ja silmät myös kannabiksen laillistamisen hyödyistä sekä pohtia asetuksia sääntöineen kannabiksen käytölle ja myynnille. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Päihdepolitiikalla tulee pyrkiä siihen, että kynnys huumeiden käyttöön pysyy mahdollisimman korkealla. Tarjonnan lisäämisen on todettu kasvattavan kysynnän määrää. Huumeet, kuten myös kannabiksen, on todettu aiheuttavan merkittäviä psyykkisiä oireita, eritoten kun siihen on muun muassa geneettinen taipumus. Tätä taipumusta ei pysty toteamaan etukäteen aukottomasti. Huumeiden käytön rajaaminen niin sanottuun viihdekäyttöön voi olla joillekin ihmisille mahdollista, joskaan ei sekään täysin haitatonta. Huumekokeiluista voi kuitenkin seurata yksilöille koko loppuelämää merkittävästi haittaavia ongelmia. Ihmisen terveys ja elämänlaatu on liian suuri hinta maksettavaksi kannabiksen laillistamisesta. Keskustanuoret kuitenkin suhtautuvat avoimesti lääkekannabiksen käytön lisäämiseen lääketieteellisen valvonnan alaisuudessa.. Varsinais-Suomen Keskustanuoret: Mikromuovipäästöihin puututtava Maailman suuriin ympäristöongelmiin kuuluu mikromuovien kertyminen luontoon. Näiden pikkiriikkisten muovinpalojen arvioidaan voivan läpäistä vedenpuhdistamoja ja jopa solurakenteita. Niihin kertyviä ja niissä olevia myrkkyjä ja raskasmetalleja pidetään merkittävänä uhkana terveydelle. Niihin voi myös kiinnittyä taudinaiheuttajia. Mikromuovin lähteitä on useita tekstiileistä liikenteeseen ja yksinkertaisesti myös kappaleiden ja pintojen kulumiseen. Niiden määrän nopeaa vähentämistä ei yleisesti pidetä realistisena. Tehokkaita puhdistuskeinojakaan ei tunneta. Asiaan on

46 siis vaikea puuttua, eikä ilmiötä tunneta läheskään tarpeeksi. Jotain helppojakin keinoja kuitenkin on, sillä mikromuovia tuotetaan myös osin tahallisesti. Yksi mikromuovin lähde on kosmetiikka ja erilaiset muut hoitoaineet. Mikromuovia lisätään useisiin tuotteisiin shampoista hammastahnoihin tarkoituksena saada esimerkiksi hiuksiin kiiltoa tai hampaisiin valkeutta. Tällainen tahallinen ympäristön kuormittaminen ulkonäkösyiden vuoksi on edesvastuutonta. Jostain on aloitettava, ja siksi tuleekin kieltää mikromuovien lisääminen kosmetiikkaan. Se on paitsi teknisesti, myös periaatteellisesti helpoiten toteutettavissa. Se ei ehkä ole iso muutos mikromuovien määrässä, mutta sitä tuleekin pitää alkuna isommalle muutokselle. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Mikromuovien kertyminen luontoon ja vesistöihin on todellinen ongelma. Tutkimustietoa ongelman laajuudesta on vielä rajatusti, mutta kuten aloitteessa mainitaan, jostain on aloitettava. Esimerkiksi vesistöissä on havaittu suuria määriä mikromuovia ja koska sitä ei voida poistaa, sen määrä tulee vain kasvamaan. Kosmetiikan mukana mikromuovit päätyvät jätevedenpuhdistamoiden lävitse vesistöihin ja alkavat sitoa itseensä haitallisia aineita, jotka pahimmassa tapauksessa päätyvät ruokapöytäämme merenelävien myötä. Joutsen-merkityissä kosmetiikkatuotteissa mikromuovien käyttö kiellettiin jo vuonna 0. Kosmetiikkatuotteiden koostumuksen selvittämiseksi on myös kehitetty sovelluksia, joilla kuluttajat saavat lisää tietoa ostamistaan tuotteista. Keskustanuoret vaativat, että mikromuovien käyttäminen kosmetiikassa kielletään.. Varsinais-Suomen Keskustanuoret: HEVI-veroa kevennettävä! Varsinais-Suomen Keskustanuoret esittävät että Keskustanuoret alkaisivat ajaa hedelmien, vihannesten, kasvisten ja marjojen eli hevi-tuotteiden verotuksen keventämistä. Kaikkia ihmisiä tulisi kannustaa syömään enemmän hedelmiä, vihanneksia, kasviksia ja marjoja. Useissa tutkimuksissa on todistettu säännöllisen ateriarytmin ja täysjyväviljatuotteiden ja hevi-tuotteiden suosimisen ruokavaliossa suojaavan ihmisiä ylipainolta ja lihavuudelta. Täysviljatuotteet ovat suomalaisessa ruokavaliossa usein hyvin edustettuina, mutta hevi-tuotteet eivät. Kasviksista saadaan monia tärkeitä vitamiineja, kivennäisaineita, bioaktiivisia yhdisteitä, tärkeitä ja välttämättömiä rasvoja ja aminohappoja, hiilihydraatteja sekä ravintokuitua. Nämä kaikki edistävät terveyttä, ehkäisevät taudinaiheuttajia ja karsinogeeneja. Kasvisten syöminen edesauttaa fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja kuten sanonta kuuluu, terveessä ruumiissa terve mieli. Kasvisten syöminen ja terveellinen ruokavalio edistää siis myös paitsi fyysistä, myös psyykkistä hyvinvointia. Vuonna 0 Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tehty opinnäytetyö tutki kasvisten kulutusta ja ostotottumuksia Kaappaa kasvis! - teemaviikon avulla. Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että jos lapsilla oli saatavilla tarvittava määrä kasviksia, lapset myös söivät tarvittavan määrän kasviksia. Toinen tärkeä tulos tutkimuksessa oli, että tutkimukseen osallistujista % uskoi kampanjan vaikuttavan positiivisesti lasten kasvisten käyttöön. Eli tästä voidaan tehdä seuraava johtopäätös: kun kasviksia on tarpeeksi saatavilla, niitä myös syödään riittävästi. Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan korkeamman sosioekonomisen taustan omaavat syövät todennäköisemmin hedelmiä ja kasviksia päivittäin, kuin alemman sosioekonomisen taustan omaavat. Korkeamman sosioekonomisen taustan omaavilla ovatkin hedelmät ja kasvikset paremmin saatavilla. Hevi-tuotteita on oltava riittävästi kaikkien saatavilla. Valtion on annettava kaikille aito mahdollisuus elää terveellisesti tulotasosta riippumatta. Varsinais-Suomen Keskustanuoret esittävät, että hedelmien, vihannesten, kasvisten ja marjojen verotusta kevennetään, jotta kaikilla on mahdollisuus syödä entistä terveellisempää ja kasvispainotteisempaa ruokaa. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuoret näkevät, että arvonlisäveron tarkoituksena ei ole ohjata kuluttajan käyttäytymistä. Useat alv-kannat lisäävät verottajan työtä ja yritysten kustannuksia. Arvolisäveron lasku olisi vaikea suunnata tiettyihin hevi-tuotteisiin niin, että esimerkiksi jatkojalosteet eivät olisi alennetun alvin piirissä. Lisäksi pienet veroalet eivät välttämättä leikkaa tuotteen hintaa yhtä paljon. Alennetun arvolisäveron sijasta Keskustanuoret tarjoavat hevi-tuotteiden kulutuksen lisäämiseksi EU:n salli-

47 mia valmisteveroja, esimerkiksi makeisveroa tai vaikkapa kohuttua mäkkäriveroa. Nämä verot tuottaisivat valtion kassaan tuloja ja ohjaisivat kulutusta normaalin verokannan tuotteisiin. Yhdymme aloitteen ajatukseen siitä, että hedelmien ja vihannesten tarjonnan lisäämisellä voitaisiin vaikuttaa niiden kulutukseen. Siksi tervehdimmekin ilolla esimerkiksi S-ryhmän kokeilua sijoittaa hevi-tuotteita kassan viereen.. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Keinotekoinen liha osaksi suomalaista ruuantuotantoa! Pohjois-Karjalan keskustanuorten piiri vaatii, että Suomessa keinotekoisen lihan tutkimukseen ja tuotantoon on panostettava. Suomalainen koulutus on korkeatasoista, joka tukee keinotekoisen lihan tutkimuksia. Kotimaisella tutkimuksella voidaan tukea ja tehostaa kotimaisen keinotekoisen lihan tuotantoa, jonka tulevaisuuden markkina-arvo on suuri. Keinotekoinen liha on ekologinen ja tehokas ratkaisu ruuantuotannossa, kun tämänhetkinen karjatuotanto ei riitä nykyisen väkiluvun ruokkimiseen ja tulevaisuudessa väkiluvun nousu tarkoittaisi jopa karjatuotannon moninkertaistamista. Karjatuotannon lisääminen lisää myös haitallisia kasvihuonepäästöjä. Keinotekoisen lihan tuottaminen on eettisempi ratkaisu kuin normaali karjatuotannon lisääminen. Kasvatusprosessi tarvitsee sopivan lämpötilan, energiaa ja tukialustan, jotta kantasoluista alkaa muodostumaan lihassäikeitä ilman eläimeen kohdistuvia kärsimyksiä tai geenimanipulointia. Lisäksi keinotekoiseen lihaan ei tarvitse käyttää hormoneja tai ylimääräisiä lääkkeitä, kuten normaalissa karjatuotannossa. Keinotekoinen liha on tulevaisuutta, johon Suomen on ryhdyttävä satsaamaan hyvissä ajoin. Suomalaista osaamista ja vahvaa koulutusta ei kannata jättää hyödyntämättä keinotekoisen lihan tuotannossa, mikä monipuolistaisi suomalaista omavaraisuutta ruuantuotannossa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Suomessa kannattaa tarttua rohkeasti erilaisiin ruokainnovaatioihin. Keinotekoinen liha alkaa pian olla hinnaltaan kilpailukykyistä. Keinoliha on yksi eettinen ja ekologinen vaihtoehto lihantuotannolle. Sen valmistukseen ei tarvitse niin paljon maa-alaa ja vettä Keskustanuoret ei kuitenkaan voi allekirjoittaa aloitteessa esitettyjä väitteitä perinteisestä lihantuotannosta. Perinteisessäkään lihan tuotannossa ei tarvitse käyttää hormoneja tai ylimääräisiä lääkkeitä, jos toimitaan oikein ja eettisesti. Välttämätön lääkehoitokaan ei vaikuta lopputuotteen laatuun, jos riittäviä karensseja ja huolellisuutta käytetään. Keskustanuoret näkevät myös perinteisen lihantuotannon osana tulevaisuuden ruokaketjua, kunhan Suomessa pidetään kiinni riittävistä eettisistä standardeista ja kehitetään niitä edelleen. 0. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Heijastinpakko talvikuukausille Pohjois-Savon Keskustanuoret vaativat, että Suomessa heijastimien käyttö tulee olla pakollista pimeinä talvikuukausina. Turvallisuudesta keskustellaan joka talvi ja erityisesti heijastimen käyttöön kannustetaan vuosittain suurilla kampanjoilla. Pohjois-Savon Keskustanuoret kokevat, että kansalaiskasvattamisen kautta heijastimen käyttöä ja tietoisuutta turvallisuudesta on saatu lisättyä, mutta yksinään se ei riitä. Heijastinpakko pimeille talvikuukausille lisäisi huomattavasti turvallisuutta ja viimeisetkin heijastimen käyttöä vastustavat ryhmät saataisiin käyttämään pientä, mutta merkittävästi turvallisuutta lisäävää heijastinta. Heijastinpakko on verrattavissa kypäräpakkoon merkittävästi turvallisuutta lisäävänä lisävarusteena ja siksi myös Keskustanuorten tulee vaatia heijastimien käyttöä pakolliseksi. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuoret yhtyy aloitteen henkeen siitä, että pimeässä näkyminen on välttämätöntä henkilö- ja liikenneturvallisuuden vuoksi. Nykyinen lainsäädäntö suosittelee jo heijastimen käyttöä. Näemme heijastinpakon kuitenkin turhana säännöstelynä, joka on ristiriidassa normienpurkupyrkimysten kanssa. Heijastinpakko olisi rinnastettavissa pyöräilykypäräpakkoon, jonka valvontaa ei käytännössä tapahdu, koska siihen ei ole resursseja.. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Kivuton kuolema on ihmisoikeus Pohjois-Savon Keskustanuoret vaativat, että saattohoidossa oleva potilas saa tarvittavan kivunlievityksen. Nykyisessä tilanteessa ei ole tarpeeksi resursseja ja osaamista antaa saattohoidossa olevalle potilaalle tarvittavaa kivunlievitystä potilaan sietämättömään ja hallitsemattomaan fyysiseen tai psyykkiseen tuskaan.

48 Kivutonta saattohoitoa ei saa tällä hetkellä kuin saattohoito-osastoilla tai syöpäosastoilla. Tällöin kyseessä on usein palliatiivinen sedaatio, jossa potilas tarkoituksellisesti rauhoitetaan ja hänen tajunnantasonsa heikennetään fyysisten oireiden ja henkisen kärsimyksen lieventämiseksi. Sedaatio on viimeinen keino lieventää ihmisen kärsimystä elämän viime hetkillä. Valtaosa saattohoidossa olevista potilaista on muissa yksiköissä tai jopa kotonaan, missä kivutonta saattohoitoa on tällä hetkellä melkein mahdoton saada. Lääkintähenkilökunta ei näissä tapauksissa usein anna tarvittavaa kivunlievitystä, kun kiputasoa ei tunnisteta tai kipulääkkeitten suurempien määrien käyttöä pelätään. Kivuton saattohoito varmistettaisiin jokaiselle saattohoidossa olevalle potilaalle kouluttamalla lääkäreitä ja hoitajia oikeanlaisen kivunlievityksen ja palliatiivisen sedaation -toimenpiteen antamiseen. Jokaisella tulisi olla oikeus kivuttomaan kuolemaan. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret näkee tärkeänä, että suomalaisilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet kivunlievitykseen kuoleman lähestyessä. Potilaslain mukaan potilaalla on oikeus hyvään hoitoon ja laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä velvoittaa terveydenhuollon ammattihenkilön kärsimyksen lievittämiseen sekä ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. On keskeistä, että potilas kokee hoitonsa hyväksi ja että kivunlievitys on tarkoituksenmukaisella tasolla. Palliatiivinen hoito perustuu kärsimyksen ehkäisemiseen ja lievittämiseen sekä kivun ja muiden elämänlaatua heikentävien fyysisten, psykososiaalisten ja eksistentiaalisten ongelmien varhaiseen tunnistamiseen, ehkäisyyn, lievitykseen ja hoitoon. WHO on ennustanut, että palliatiivinen hoito tulee olemaan lähivuosina toiseksi suurin erikoislääketieteen ala, ja tämän tulisi näkyä meillä myös kansallisesti alan koulutukseen ja hoitoon resurssoinnissa väestön ikääntyessä. Keskustanuoret on samaa mieltä, että jokaisella tulee olla oikeus ihmisarvoiseen saattohoitoon sisältäen niin oireiden lievityksen kuin läheisten tukemisen.. Kymenlaakson Keskustanuoret: Poliittiset nimitykset historiaan Kymenlaakson Keskustanuoret vaatii Keskustanuorten julkisesti kehottavan kaikkia Suomen päättäviä elimiä valitsemaan virkoihin valittuja vain osoitettavien kykyjen eikä poliittisten ansioiden takia. Poliittiset nimitykset eivät toteuta meritokratiaa, jonka pitäisi olla yksi Suomen kantavista voimista. Puoluekirja ja -uskollisuus eivät kerro mitään osaamisesta, joten niillä ei pidä olla painoarvoa rekrytointiprosessissa. Poliittiset valinnat estävät substanssiosaajien urakehityksen ja nostavat virkoihin osaamattomia poliitikkoja. Tilanne haittaa kaikkia muita kuin poliittisia päättäjiä. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuoret kokee, että poliittiset nimitykset ovat ongelmallisia, eikä halua, että vain poliittisilla kontakteilla pääsee hyviin virkoihin. Virka tarkoittaa palvelussuhdetta julkisoikeudelliseen yhteisöön. Emme kuitenkaan voi yhtyä ajatukseen, ettei poliittisella kokemuksella olisi merkitystä esimerkiksi asiantuntijuuden ja osaamisen kannalta. Keskustanuoret näkee poliittiset ansiot arvokkaina. Puoluekirja ei saa olla este millekään viralle.. Kymenlaakson Keskustanuoret: Ympärileikkaus vain lääketieteellisellä perusteella Suomessa ympärileikataan noin 00 poikaa ja tuntematon määrä tyttöjä vuosittain ilman lääketieteellistä syytä. Näihin lääketieteellisesti tarpeettomiin ympärileikkauksiin liittyy merkittäviä lääketieteellisiä riskejä ja haittoja. Ehkä sitäkin tärkeämpi syy niiden kieltämiselle on alaikäisten uhrien riippuvainen asema ja uskontokuntaan liittäminen vanhempien päättämän pakollisen silpomisen kautta. Tällaisia loppuelämän päätöksiä tulee tehdä vain täysi-ikäisen oman tahdon kautta. Kymenlaakson Keskustanuoret esittää, että Keskustanuoret tekevät kaikkensa, jotta alaikäisten poikien ja tyttöjen silpominen muun kuin lääketieteellisen syyn takia määritetään vakavaksi rikokseksi ja sen lopettamiseksi tehdään kaikki voitava. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Jokaisella ihmisellä on oikeus koskemattomuuteen. Ilman lääketieteellistä perustetta tehtävät ympärileikkaukset rikkovat tätä periaatetta ja ne on siksi kiellettävä lailla. Etenkin naisten silpominen voi aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja ja myös psyykkisiä oireita. Täysi-ikäisten miesten tulee saada ympärileikkauttaa itsensä edelleen myös uskonnollisten syiden perusteella.. Kainuun keskustanuoret: Tyttöjen ympärileikkaus kriminalisoitava Suomessa Nykyisessä lainsäädännössä naisen sukuelinten silpominen on kiellettyä, mutta siitä kuitenkaan ei ole mainintaa Suomen rikoslaissa. Istanbulin sopimuksen artikla vaatii, että Osapuolet toteuttavat

49 tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toimet varmistaakseen, että tahalliset menettelyt säädetään rangaistaviksi. Suomi on Pohjoismaista ainoa, jossa tekoa ei ole kriminalisoitu. Vaikka asiasta ei ole mainintaa rikoslaissa, täyttää sukuelinten silpominen Suomen rikoslain mukaan pahoinpitelyn ja törkeän pahoinpitelyn kriteerit. Asiaan on ottanut jo kantaa mm. perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko sekä lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila. Näiden perustelujen nojalla Kainuun Keskustanuoret vaativat, että tyttöjen ympärileikkaus on Suomessa kriminalisoitava. Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Katso vastaus aloitteeseen.. Kymenlaakson Keskustanuoret: Uskonnollinen ohjelma pois kouluista Suomen koulujärjestelmässä uskonnolla on vielä nykyäänkin erikoisasema, mikä näkyy muun muassa uskonnollisina aamunavauksina, vierailuina jumalanpalveluksissa ja oman uskonnon opetuksena. Kasvatusjärjestelmän ei kuulu kasvattaa hyviä uskovaisia, vaan antaa kaikille sama uskonnosta riippumaton sisältö. Kymenlaakson Keskustanuoret edellyttää, että Keskustanuorten mukaan oman uskonnon kasvatus kuuluu vapaa ajalle ja uskonnollisille yhdyskunnille. Koulu opettaa kaikille samat asiat, eikä edistä kenenkään kasvua minkään uskonnon seuraajaksi. Samalla tulee liittää Suomesta löytyvät kuusi kristillistä koulua osaksi normaalia koulujärjestelmää. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen On tärkeää ymmärtää eri uskontoja. Samoin on tärkeää, että uskontoa opetetaan perusopetuksessa eikä viikonloppukouluissa suljettujen ovien takana. Uskonnon opetuksen tavoitteeksi pitää ottaa ymmärryksen kasvattaminen. Uskonnon opetuksen sisältö tulee päivittää muotoon, jossa jokaisella on oikeus oman uskonnon opetukseen sekä kaikille yhteiseen etiikkaan ja uskontotietoon. Uskonnon opetuksen opetussuunnitelmien sisältöjä on jo muutettu yleissivistävämpään suuntaan. Opetussuunnitelman uskonnon opetuksen tehtävä on jo nyt antaa oppilaalle laaja käsitys eri uskonnoista sekä uskontojen monilukutaitoa. Suomalaista lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että kirkkoon kuuluvalla oppilaalla on oikeus valita elämänkatsomustieto uskonnonopetuksen sijaan. Keskustanuoret tunnistavat, että lapsilla ja nuorilla on halu keskustella ajankohtaisista tapahtumista. Uskontotuntien sisältöä tulisi kehittää niin, että niillä käsitellään ohjatusti enemmän ympäröivässä maailmassa tapahtuvia muutoksia.. Lapin Keskustanuoret: 000 pakolaiskiintiö-aloitteesta luovuttava Keskustanuoret ja Keskustan Opiskelijaliitto nostivat heinäkuun 0 puolivälissä yksissä tuumin otsikoihin nuorkeskustalaisten ihmisarvopamfletin, joka käsitteli kattavasti hallitukselta vaadittavia toimia ihmisoikeuksien edistämiseksi. Pamfletissa vaaditaan muun muassa sukupuolineutraalia asevelvollisuutta, vammaisten koulutustakuun vahvistamista sekä translain kokonaisuudistusta. Edellämainitut ovat tärkeitä, ajankohtaisia kysymyksiä, joita nostettiin kiitettävän kärkkäästi esille ja voikin sanoa, että kaikkinensa pamfletti oli onnistunut. Kuitenkin kannanotto pakolaiskiintiön kasvattamisesta nykyisestä 0:stä 000:een on räikeää ja liioiteltua mediahuomion hakemista, jonka kaltaisiin avauksiin ei tulisi vaikeimpinakaan aikoina nuorkeskustalaisen liikkeen ajautua. Eittämättä valtava lisäys pakolaiskiintiöön on jaloa ja kaunista ajattelua, jolla koetettiin epätoivoisesti ostaa median ja vihervasemmiston hyväksyntää. Tällä kertaa se ei toiminut. Ainoa kestävä ja realistinen ratkaisu hallitsemattoman maahanmuuton hillintään on tarjota konkreettista apua itse lähtömaiden tilanteeseen. Sen sijaan korkeiden pakolaiskiintiöiden vähätteleminen ja normalisointi ei ole tervettä ajattelua ja sille tielle ei tulisi Keskustanuorten nyt eikä tulevaisuudessa suunnistaa. Negatiivisen mediahuomion ja kentältä nousevan vastustuksen seurauksena tämän kaltainen ulostulo on vedettävä pois ja asialla flirttailu on lopetettava. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuorten voimassa oleva maahanmuuttopoliittinen linjaus: Keskustanuoret vieroksuu pakolaiskriisin laukaisemaa yhteiskunnallisen keskustelun vastakkainasettelua, jossa rajoja vaaditaan joko suljettaviksi tai avattaviksi apposelleen. Keskustanuoret esittää, että suurin osa pakolaisista tulisi kriisin syttyessä, sijoittaa rajanaapurimaissa ylläpidettäville pakolaisleireille.

50 Nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että turvapaikkaa voi hakea vain kohdemaan maaperällä. Täten edellytetään, että he voivat hakea turvapaikkaa. Tämä vaatimus luo kysynnän ihmissalakuljetukselle ja olemme siten välillisesti vastuussa Välimeren rantaan ajautuneista uhreista. Nykyisessä mallissa pakolaiset matkustavat vaarallisia ja laittomia reittejä toiselle puolelle maanosaa, jotta järjestelmässä turvapaikanhakijoiksi pääsevät vain ne, jotka selviytyvät vaarallisesta ja laittomasta matkasta halki Euroopan. Usein turvapaikkaa hakevat siis nuoret, hyväkuntoiset miehet. Tilanne on kestämätön. Keskustanuoret esittää, että jatkossa valtaosa Eurooppaan saapuvista pakolaisista on otettava suoraan pakolaisleireiltä kaikista hädänalaisempien auttamiseksi. Tämän toteuttamiseksi jokaisen EU-maan on liityttävä YK:n pakolaisjärjestö UN HCR:n kiintiöpakolaisjärjestelmään ja sitouduttava vastaanottamaan leireiltä kantokykynsä mukainen määrä pakolaisia. Kriisin jatkuessa tämä tarkoittaa jokaisessa maassa tuntuvasti suurempia pakolaiskiintiöitä kuin tähän asti. Keskustanuoret näkevät, että ensisijainen ratkaisu konfliktitilanteiden ratkaisuun ei voi olla laajamittainen maastamuutto. Ensisijaista on pyrkiä ennaltaehkäisemään kriisejä jo ennen niiden syntymistä vakauttamalla lähtömaiden elinoloja. Parhaita keinoja yhteiskunnallisen vakauden vahvistamiseen ovat vahva demokratia ja suotuisa taloudellinen kehitys. Keskustanuoret haluavat kehittää nykyistä kehitysapua siten, että se tarjoaisi kohd le pitkäjänteisempiä kehittymisen edellytyksiä. Laajamittaisessa ja monitahoisessa konfliktissa voidaan joutua myös käyttämään maastamuuttoa yhtenä työkaluna ihmisten turvallisuuden varmistamiseksi. Keskustanuoret näkevät kuitenkin nykyisen suoraan, kohdemaan maaperältä tapahtuvaan turvapaikanhakuun perustuvan järjestelmän ongelmallisena. Se vääristää turvapaikanhakijoiden profiilia sekä tuo käsittelyvaiheen epävarmuuden kohdemaan maaperälle. Keskustanuorten linja on muuttaa turvapaikanhakujärjestelmää siten, että turvapaikkaa voisi anoa suoraan pakolaisleiriltä, jossa Euroopan Unionilla olisi yhteinen turvapaikkatoimisto. Pakolaisuuden edellytykset ja tarvittavat taustatekijät tutkittaisiin jo pakolaisleireillä, jonka jälkeen Euroopan Unionin maat ottaisivat tarvittavan määrän jo pakolaisstatuksen saaneita suoraan leiriltä. Näin voisimme auttaa kaikkein hädänalaisimpia, kuten naisia, lapsia ja perheitä, eikä vain heitä, jotka selviytyvät vaarallisesta ja raskaasta matkasta halki maanosan. Kun turvapaikanhaku suoritettaisiin pakolaisleiriltä käsin, Euroopan Unionin ulkorajat voitaisiin palauttaa hallintaan ja maanosaan pyrkivät ohjata hakemaan turvapaikkaa pakolaisleiriltä käsin. Keskustanuorten ihmisarvopamfletissa käytetty luku, 000 kiintiöpakolaista, perustuu tilanteeseen jossa suoraa maahantuloa ei tapahtuisi. Nykyisessä tilanteessa, jossa suora turvapaikanhaku on edelleen mahdollista, luku ei ole realistinen eikä sellaiseksi tarkoitettu. Epäselvyyksien välttämiseksi kyseistä lukua ei tulla käyttämään viestinnässä, vaan poliittinen viestintä painottuu Keskustanuorten ajamaan turvapaikanhakujärjestelmän uudistukseen.. Kymenlaakson Keskustanuoret: 000 pakolaista on liikaa - kansainvaelluksen mahdollistaminen ei ole ratkaisu pakolaisongelmaan Kymenlaakson Keskustanuoret vaatii, että Keskustanuoret ottaa kannan vastustaa pakolaiskiintiön nostamista 000 pakolaiseen. Valtaosa suomalaisista haluaa säilyttää pakolaisten määrän nykyisellään tai pienentää pakolaiskiintiötä. Pakolaisuus on valtavan mittakaavan ilmiö ja missään ei arvioida sen vähentyvän. Ehdotetun mittakaavan pakolaisuus aiheuttaa mittavan paineen Suomen taloudelle ja heikentää myös turvallisuustilannetta. Suomen tulee kantaa vastuunsa muilla tavoin kuin vastaanottamalla suuria määriä pakolaisia, kuten kehitysavun tai työperäisen maahanmuuton avulla. Lähes mikä tahansa keino on tehokkaampi kuin pakolaisten vastaanottaminen. Valintana on auttaa harvoja täällä tai useita tapahtumapaikalla. Molempiin ei ole varaa. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Kts. vastaus aloitteeseen.. Keski-Suomen Keskustanuoret: Keskustelua kiintiöpakolaisten määrän kasvattamisesta pidettävä yllä Keski-Suomen Keskustanuoret esittää, että keskustelua kiintiöpakolaisten määrän maltillisesta lisäämisestä pidetään aktiivisesti esillä sekä julkisessa keskustelussa että puolueen sisällä. Pakolaisten kiintiön kasvattaminen tekisi maahanmuutosta hallittavampaa ja osoittaisi Suomen viranomaisten yhtenäisen toimintalinjan maahantulevien vastaanottamisessa. Tämä menettely kohentaisi kiintiöpakolaisten asemaa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Kts. vastaus aloitteeseen. 0

51 . Kymenlaakson Keskustanuoret: Poliisien määrä on alittanut kriittisen tason Poliisien määrä kuluneena vuonna 0 on ollut pienempi kuin vuonna 0, vaikka turvapaikanhakijoiden ennennäkemätön määrä on lisännyt työn tarvetta merkittävästi prosessien ja lisääntyneen terrorismin uhan takia. Poliisien määrän lasku näkyy esimerkiksi Kouvolassa siten, että aiemman kolmen partion sijasta koko alueella on useimmiten vain kaksi. Monessa paikassa muualla maassa tilanne on vielä paljon huonompi. Rikollisuustilastot pienenevät, koska poliisit eivät kykene paljastamaan rikoksia ja kansalaiset eivät halua ilmoittaa niistä, koska se ei johda mihinkään. Poliisien pieni määrä laskee ihmisten luottamusta valtion takaamaan turvallisuuteen ja lisää oman käden oikeuden uhkaa. Kymenlaakson Keskustanuoret esittävät, että Keskustanuoret vaativat hallitusta panostamaan lisävoimaan poliisitoimessa ja keskeyttämään säästöt. Poliiseja tarvitaan lisää. Turvallisuuden takaaminen on valtion tärkein tehtävä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden turvallisuuteen. Keskustanuoret katsovat, että poliisille on taattava riittävät resurssit tämän perusoikeuden turvaamiseen. Hallituksen teettämän sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan nykyisillä resursseilla lähestytään kriittistä pistettä, jonka jälkeen poliisin resurssit eivät enää riitä kaikkien rikosten selvittämiseen, ja poliisin on priorisoitava osa lievemmistä rikoksista pois työpöydältään. Osa rikoksista jätettäisiin siis tietoisesti selvittämättä. Oikeusvaltiossa tätä ei voida hyväksyä. Poliisiin kohdistuvat leikkaukset osuvat myös erityisesti harvaan asutuille alueille. Keskustanuoret eivät voi hyväksyä tilannetta, jossa poliisilaitosten lakkautusten myötä syntyy alueita, joissa poliisin vasteaika kasvaa useisiin tunteihin. Jokaisella suomalaisella, asuinpaikastaan riippumatta, on oltava oikeus turvallisuuteen. 0. Kymenlaakson Keskustanuoret: Luomun erillinen tukeminen historiaan Suomen tavoite nostaa luomutuotannon osuus 0 %:iin tuotannosta ei perustu terveydellisiin tai ympäristönsuojelullisiin faktoihin ja siitä pitäisi luopua. Suomen viranomaisten mukaan luomutuotannosta ei ole osoitettavaa terveydellistä hyötyä ja ympäristönsuojelullinen etu verrattuna Suomessa käytettäviin tavanomaisiin tuotantomenetelmiin ei ole selvä. Luomutuotannon kannatettavuus perustuu lähinnä sen korkeammasta hinnasta johtuvaan taloudelliseen etuun Kymenlaakson Keskustanuoret toivovat, että Keskustanuorten mielestä luomutuotannon lisääntymisen tulee olla markkinalähtöistä, koska se ei perustellusti edistä yleistä hyvää. Poliittisesta tavoitteesta lisätä luomutuotannon osuus 0 %:iin tuotannosta tulee luopua. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Lisätuen poistaminen tarkoittaisi käytännössä luomutuotannon aktiiviviljelyn loppumista Suomessa. Luomun hintaa ei voida nostaa sille tasolle, jotta se toisi kannattavan pohjan tuotannolle. Luomutuotanto on ainut tuotantomuoto tällä hetkellä suomessa jossa viivan alle jää plus merkkinen lukema. Luomutuotannossa on erityisvaatimuksia kuten eläintuotantotilojen mitoituksessa, laiduntamisessa ja se jotta eläimiä ei saa pitää kytkettynä. Tämä kaikki tuo lisäkustannuksia jotka on kompensoitu vähän korkeammalla tuki määrällä.. Kymenlaakson Keskustanuoret: Seksin ostamista ei tule kieltää vaan haittoja hallita Seksin ostaminen on sanonnan mukaan maailman vanhin ammatti. Se tarjoaa toimeentuloa ja iloa merkittävälle määrälle suomalaisia. Kymenlaakson keskustanuoret esittävät, että Keskustanuoret edistävät lainsäädäntöä, joka jatkaa seksin ostamisen sekä myymisen laillisuutta yhtenä yrittäjäalana tai ammattina muiden joukossa. Samalla tulee edistää sekä seksityöläisten että asiakkaiden turvallisuutta ja yrittämisen olosuhteita mahdollistamalla myös usean työntekijän palveluyrityksen perustaminen. Tulevaisuuden seksipalveluyrityksen toimintaa tulee säädellä soveltuvilla valvottavilla säännöillä kuten kuittipakolla, työturvallisuudella ja terveydenhoidolla. Alaikäisiltä ja ihmiskaupan uhreilta seksin ostamisen tulee olla jatkossakin kiellettyä. Kieltolain ja piilottelun sijaan tulee pyrkiä hallitsemaan alaan liittyviä ongelmia. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret tunnustaa, että seksityön kenttä on haastava ja alaan liittyy monia ongelmia. Keskustanuoret ei kuitenkaan usko, että rikoslain kiristykset ovat ratkaisu. Maton alle lakaisu ei korjaa asioita. Keskustanuoret ei usko, että seksin ostamisen kriminalisointi poistaisi ongelmia vaan edelleen heikentäisi seksityötä tekevien asemaa. Tilanne, jossa seksityötä tekevät olisivat normaalin työlainsäädännön ja työterveyshuollon piirissä ja jossa

52 alalla työskentelisi vain ja ainoastaan siihen vapaaehtoisesti ryhtyneitä, olisi ihanteellinen. Alan olosuhteita kehittämällä voidaan ottaa askeleita tätä tavoitetta kohti. Suomen nykyinen parituslainsäädäntö rajaa prostituution harjoittamisen lähinnä seksityöläisen omistamaan kiinteistöön tai ostajan kotiin. Myöskään seksinmyynti-ilmoitusten julkaiseminen ei ole sallittua ja myös kahden prostituoidun tekemä yhteistyö lasketaan paritukseksi. Keskustanuoret katsoo, että nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa myös ongelmia, kun viestinnän seksityöstä täytyy tapahtua salaisesti ja kun itselliset seksityöläiset eivät voi tehdä yhteistyötä alalla. Tämä heikentää yksittäisen työläisen turvallisuutta. On kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että lainsäädäntö yhä estää esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden piirissä harjoitettavan parituksen. Keskustanuoret painottaa, että edelleenkin seksin ostaminen alaikäisiltä ja ihmiskaupan uhreilta tulee olla kiellettyä. Tuomalla alaa nykyistä enemmän yhdeksi työksi muiden joukossa on mahdollista parantaa kaikkien alalla toimivien olosuhteita ja myös vähentää ihmiskaupan uhreihin kohdistuvaa seksikauppaa. Lisäksi tarvitaan myös sosiaalipoliittisia toimia, jotta alalle ei tarvitsisi ajautua vastentahtoisesti tai pakon sanelemana.. Kainuun Keskustanuoret: Suomessa myytävien kodinkoneiden oltava mahdollisia korjata Kainuun Keskustanuoret esittää, että Suomessa myytävien kodinkoneiden on oltava korjauskelpoisia. Monet kodinkoneet, joita myydään edullisesti esim. suomalaisissa verkkokaupoissa, jäävät paikallisilta yrityksiltä korjaamatta joko saatavien varaosien tai merkin huoltosopimuksen puuttuessa. On myös mahdollista, että niiden korjaamisesta on tehty niin vaikeaa, ettei niitä ole järkevää korjata, vaan heittää pois ja ostaa uusi. Korjaamisen vaikeuttamista on esimerkiksi kodinkoneen kuoren hitsaaminen kiinni ilman esimerkiksi ruuvein tehtyä avaamismahdollisuutta. Se voi myös olla rakenteellista: halpojen koneen osien vaihtaminen on kallista, koska käsiksi pääseminen vaatii esimerkiksi koko koneen purkamista sen sijaan, että kaikki osat olisivat helposti irrotettavissa. Kyse ei ole ammattilaisten ammattitaidon puutteesta vaan siitä, että kuluttajan halutaan ostavan uutta, ei korjaavan tai ylläpitävän vanhaa. Kainuun Keskustanuoret kokee, että tällainen kodinkoneiden kertakäyttöistäminen palvelee vain niitä, jotka saavat myydyistä tuotteista voittonsa. Tällainen toiminta ei ole todellakaan ekologista ja se vähentää kodinkonekorjaajien työtä. Lisäksi vaikka kodinkone ehkä olisikin korjattavissa, aivan uusimpien merkkien tai yleisesti ottaen kaikkien kodinkonemerkkien sertifikoituja korjaajia ei ole joka pitäjässä. Ei ole hyvästä, että verkkokaupasta tilattu uuden merkin kodinkone - esimerkiksi pyykinpesukone, jonka käyttöiän pitäisi olla pitkä - pitää kaupunkikeskittymien ulkopuolelta postittaa kivijalkakauppaan, koska paikallinen pienyrittäjä ei sitä pysty, tai oikeastaan saa, korjata. Jos ja kun Suomen Keskustanuoret vastustaa kertakäyttökulttuuria, olisi hyvä saada tämä kertakäyttöisempään suuntaan muuntuva ala kuriin. Ratkaisuja tähän voisivat olla esimerkiksi merkkihuolloista vapauttaminen, kaikkien merkkien huollon varmistaminen kaikkialla tai ihan vain vaikka pesukoneiden korjausystävällinen suunnittelu. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Kodinkoneiden kertakäyttökulttuuri on alkanut huolettaa monia kuluttajia ja lähes kadottanut kodinkonekorjaajien ammattitaidon. Keskustanuoret yhtyvät aloitteen huoleen tästä epäekologisesta kehityksestä. Samaan huoleen on herätty myös Euroopan Unionissa. Euroopan komissio antoi tammikuussa 0 ehdotuksen tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamista sähkö- ja elektroniikkalaitteissa koskevan direktiivin muuttamisesta. Komissio katsoo, että RoHS-direktiiviä olisi tarpeen muuttaa nykyisten sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käyttöiän pidentämiseksi. Ehdotuksen mukaan nykyisin käytössä olevia sähkö- ja elektroniikkalaitteita voitaisiin korjata varaosilla ja jälleenmyydä, vaikka laitteet ja varaosat eivät täyttäisikään RoHS-direktiivin vaatimuksia, kun nykyisen direktiivin soveltamisala laajenee kaikkiin sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin. heinäkuuta 0. Ehdotuksen tavoitteena on pidentää nykyisten laitteiden käyttöikää sallimalla niiden korjaaminen ja jälleenmyynti, millä komission arvion mukaan voidaan välttää EU:ssa yli 000 tonnia vaarallista jätettä vuodessa. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden pidempi elinkaari säästäisi myös energiaa ja raaka-aineita. RoHS-direktiivin muutoksen lisäksi myös ekosuunnitteludirektiiviä ja energiamerkintädirektiiviä ollaan muuttamassa niin, että jatkossa ekologisen suunnittelun kriteereissä painotetaan myös kierrätettävyyttä, kierrätettyjen materiaalien käyttöä, korjattavuutta ja huollettavuutta. Keskustanuoret vaativat, että Suomen hallitus implementoi nämä muutokset välittömästi myös kansalliseen lainsäädäntöön.

53 . Kainuun Keskustanuoret: Fossiilista raaka-aineista valmistettuja mikromuoviyhdisteitä sisältävät pesuaineet ja kosmetiikkatuotteet pois markkinoilta. Kainuun keskustanuoret vaatii, että fossiilisista raaka-aineista valmistettuja mikromuovihippuja sisältävä kosmetiikka poistetaan markkinoilta. Mikromuovi tarkoittaa alle kahden millimetrin kokoista muovipartikkelia, joka ei hajoa ympäristöön fossiilisen alkuperänsä. Tällainen hajoamaton muovisilppu lähtee helposti kiertämään ympäristössä: se pääsee ensin vedenpuhdistuslaitoksista pienen kokonsa takia läpi, ja kertyy sitten vesistöihin, kaloihin, eläimiin ja jopa ihmisiin. Mikromuovin terveyshaittoja ei ole vielä voitu tutkia, eikä esimerkiksi ongelman laajuutta ole tutkittu Suomessa, mutta kansainvälisesti tulokset ilmiön esiintymismääristä ovat olleet hälyttäviä. Mikromuovia on löytynyt isosta osasta näytekaloja ja jopa ihmisten juomavedestä. Vaikka mikromuovi saattaa tuoda joitain lisäominaisuuksia kosmetiikan ja pesuaineiden käyttöön, se ei silti saisi mennä ympäristön edelle. Siksi Kainuun keskustanuoret vaativat tällaisten tuotteiden poistoa Suomen markkinoilta. Joko tuotteiden ainesosalistaa muuttuu, tai ne poistettaisiin myynnistä. Muovijätteen määrää ei ainakaan pidä lähteä lisäämään, ja biohajoaviakin vaihtoehtoja mikromuoveille on. Tämä linjaveto olisi hyvin kaivattu myös Suomen Keskustanuorilta, ja sitä Kainuu nyt kaipaakin. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Kts. vastaus aloitteeseen.. Kainuun Keskustanuoret: Suomen tiet kuntoon! Suomen valtiolla on useita teitä omistuksessaan ja niiden ylläpito on joillakin osuuksilla jäänyt vähäiseksi. Tiet rappeutuvat ja aiheuttavat näin ollen vaaratilanteita niin ajajalle kuin jalankulkijoille. Myös ajoneuvojen kunto on koetuksilla näillä tieosuuksilla. Tällä hetkellä korjaukset kohdistuvat vilkkaille tieosuuksille, mutta syrjäiset tieosuudet on jätetty omaan arvoonsa, vaikka niilläkin liikkuu autoja ja kevyttä liikennettä. Kainuun Keskustanuoret esittää että Suomen valtion teiden kuntoon panostetaan enemmän ja kartoitetaan mitkä tieosuudet vaativat pikaista korjausta Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Huoli teiden kunnosta on aiheellinen. Useat tiet ovat päässeet todella huonoon kuntoon, mikä vaarantaa niin kuljettajan kuin sivulliset kevyen liikenteen ihmiset. Kuitenkin Suomen valtion teiden korjausvelka on suuri, joka vaikuttaa siihen millä kapasiteetilla teitä voidaan kunnostaa. Keskustanuoret patistavatkin hallitusta löytämään ratkaisuja korjausvelan lyhentämiseen ja kiinnittämään huomiota myös syrjäseutujen teiden kunnostamiseen.. Kainuun Keskustanuoret: Pohjoisen alueen kuljetustuet nostettava Suomi on pitkien välimatkojen maa, jossa teollista tuotantoa harjoitetaan näiden välimatkojen päässä. Suomi ja pohjoiset yritykset tarvitsevat pohjoisen alueen merkittävän kuljetustuen. Teollisuutta on syntynyt ympäri maata onnistuneen aluepolitiikan, ympäri Suomea sijaitsevien luonnonvarojen sekä sitkeiden yrittäjien ja työntekijöiden ansiosta. Kuitenkin mitä pidempi välimatka tuotteen valmistuksen ja asiakkaan välillä on, sitä enemmän rahtikustannukset lisääntyvät. Lisäksi on teollisuuden aloja, joissa Suomi kilpailee esimerkiksi Ruotsin kanssa. Ruotsissa yrityksille maksetaan huomattavasti suurempia kuljetustukia kuin Suomessa, ja tämä haittaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä samoilla markkinoilla. Ruotsissa kuljetustukien avulla on pystytty pitämään huolta siitä, että tavarat Pohjois-Ruotsista pääsevät kuljetustuen avulla Etelä-Ruotsin markkinoille. Ilman kuljetustukea tavaroiden liikkuminen ei olisi liiketaloudellisesti kannattavaa. Kuljetustuen avulla on saatu turvattua monille pohjoissuomalaisille yrityksille mahdollisuus viedä tuotteitaan maailmalle, sillä ilman kuljetustukea yrityksillä olisivat kaupat jääneet tekemättä. Tällä on myöskin merkittäviä työllisyysvaikutuksia alueellamme Kainuun Keskustanuoret esittää, että Suomen alueiden kuljetustuet nostetaan Ruotsin tasolle, jolloin pystymme kilpailemaan viennistä Ruotsin kanssa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret haluaa, että ympäri Suomea on mahdollisuus teolliseen toimintaan ja sitä vaativiin maantiekuljetuksiin. Näemme kuljetustukien olevan yksi tärkeä elementti tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Haluamme, että Suomen kuljetustuet noste-

54 taan Ruotsin tasolle, jotta naapurimaan kuljetusyritysten merkittävä kilpailuetu kurotaan umpeen.. Kainuun Keskustanuoret: Kansalaistaitojen opetusta peruskouluun Kainuun Keskustanuoret esittää kansalaistaitojen opetusta omana oppiaineenaan peruskoulussa. Vuosikausia kansakoulussa ja myöhemmin peruskoulussa harjoitettu kansalaistaitojen opetus lopetettiin vuosituhannen vaihteessa. Tämä elintärkeä oppiaine on saatava takaisin perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Kansalaistaito-opetus on päivitettävä nykyaikaan ja se sisältäisi monipuolisesti erilaisia kansalaistaitoja. Oppiaineen sisältönä voisi olla mm. kriisitilanteissa toimiminen ja ensiapukoulutus. Monella nuorella ja aikuisellakin menee sormi suuhun tilanteissa, joissa kansalaistaidoista olisi hyötyä; esimerkiksi kun sähköt menevät kotoa vuorokaudeksi poikki tai matkustaessa eteen sattuu vakava onnettomuuspaikka. Kansalaistaidossa voitaisiin opettaa myös muita arkielämän taitoja, esimerkiksi vapaaehtoistyön alkeita, tulen tekoa ja nykypäivänä niin tärkeää kriittistä medialukutaitoa. Siihen voitaisiin myös yhdistää tietotekniikkaopetusta, sillä tavalliset tekstinkäsittelytaidot ovat monelta nykyajan diginatiivilta hukassa. Monia kansalaistaidossa aiemmin opetettuja asioita siirrettiin uuden terveystieto-oppiaineen alaisuuteen sekä sijoitettiin muiden oppiaineiden sekaan. Kokonaisuus jää kuitenkin sirpaleiseksi ja usein vain pintaraapaisuksi aiheeseen, ja siksi olisi selkeintä, että kansalaistaitoa opetettaisiin omana oppiaineenaan perusopetuksessa. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan itsestä huolehtimisen ja arjen kannalta tärkeiden taitojen opetusta. Keskustanuoret eivät näe, että kansalaistaitojen opetusta tulisi järjestää erillisenä oppiaineena. Tavoitteet tulee integroida osaksi nykyisiä oppiaineita. Kannustamme kouluja tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa kansalaistaitojen kouluttamisessa.. Lapin Keskustanuoret: Mökille vakituisesti muuttamista helpotettava Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä. Moni mökkiläinen haluaisi muuttaa mökilleen pysyvästi, mutta se ei ole läheskään aina mahdollista. Mökin muuttamisen vakinaiseksi asunnoksi voivat estää muun muassa monet tekniset seikat, kuten painovoimainen ilmastointi, energiamääräykset, juoksevan veden puuttuminen, kapeat ovet, liian matala huonekorkeus ja mökin koko. Mökeillään asuu vakituisesti, mutta laittomasti tällä hetkellä yli kaksikymmentä tuhatta suomalaista. Heidät katsotaan asunnottomiksi, eikä heillä ole vakituista osoitetta. Vakituisen osoitteen puuttuminen vaikeuttaa muun muassa passin saamista ja verkkokauppaostosten tekemistä. Keväällä 0 voimaan tullut laki helpotti mökkien muuttamista vakituisiksi asuinpaikoiksi, kun kaavoitusta ja rakentamisen sääntelyä kevennettiin. Lapin Keskustanuoret esittävät, että yhteiskunta luopuisi turhasta holhouksesta ja helpottaisi edelleen kansalaisten muuttamista mökeilleen asumaan ympärivuotisesti. Mökeillä asuminen lisäisi syrjäseutujen elinvoimaa ja antaa ihmisille enemmän vapautta valita asuinpaikkansa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Mökki on monelle maaseudun rauhaa kaipaavalle kakkoskoti, jossa vietetään pitkiäkin aikoja ja tehdään etätöitä. Vapaa-ajan asujien määrä maaseudulla on kasvanut tasaisesti, kun vakituisesti asuvan väestön määrä on ollut laskussa. Vakituisen osoitteen siirtäminen mökkikuntaan mahdollistaisi myös verotulojen kertymisen siihen kuntaan, jossa asukas viettää jopa yli puolet vuodestaan. Ennen lakimuutosta vapaa-ajan asunnon muuttaminen ympärivuotiseksi asunnoksi on vaatinut aina raskasta, hidasta ja kallista suunnittelutarveratkaisua tai poikkeuslupamenettelyä. Kevään 0 lakimuutoksen jälkeen lupa pysyvään asumiseen on ollut pääsääntöisesti mahdollista saada yksinkertaisella rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksella eli käytännössä rakennusluvalla siinä tapauksessa, että kunta on mahdollistanut tämän omassa rakennusjärjestyksessään. Harva kunta on kuitenkaan päivittänyt rakennusjärjestystään lain hyödyntämiseksi. Pysyväksi asunnoksi muutettavan rakennuksen vaatimukset eivät ole muuttuneet: kohteen tontilta on edelleen saatava puhdasta talousvettä, rakennuksen pinta-alan on oltava vähintään 0 neliömetriä ja rakennuksen lämpöteknisten ominaisuuksien on oltava riittävät. Rakennusvalvonnan tehtävänä on varmistaa, että kunnassa sijaitsevat vakituiset asunnot ovat säädyllisiä, kelvollisia ja terveellisiä. On lisäksi muistettava, että pysyvä asuminen aiheuttaa esimerkiksi kunnallistekniikalle, palvelujen saatavuudelle ja muille vastaaville olosuhteille paljon korkeammat vaatimukset kuin loma-asuminen. Lakimuutos on astunut voimaan tänä vuonna normin-

55 purun hengessä. Se on mahdollistanut kunnille asian huomioon ottamisen omassa rakentamisen ohjauksessaan. Näin ollen pallo on heitetty kunnille, eikä lakimuutoksen vaikutuksia ole vielä ehditty arvioimaan. Keskustanuoret kannustavat kuntapäättäjiä edistämään asiaa kuntatasolla.. Lapin Keskustanuoret: Luonnontuotteiden poimijakorttijärjestelmä nostettava jaloilleen Suomessa on pitkään toiminut poimijakorttijärjestelmä luonnontuotteille, jossa keruutuotetarkastajat ovat kouluttaneet sienten, marjojen ja yrttien neuvojia ja he edelleen niiden kerääjiä. Valitettavasti poimijakorttijärjestelmän toiminta loppui muutama vuosi sitten rahoituksen puuttumisen vuoksi. Järjestelmä koettiin toimivaksi ja tarpeelliseksi, sillä sen avulla voitiin todentaa paremmin luotettava ja turvallinen luonnontuotteiden kerääminen. Järjestelmän tavoitteena oli myös tehostaa luonnontuotteiden hankintaketjua ja taata paremman omavalvonnan toimivuus. Poimijakorttijärjestelmässä keruutuotetarkastajille, neuvojille ja kerääjille luodaan juokseva numerojärjestelmä, jossa jokaiselle koulutetulle annetaan henkilökohtainen poimijanumero. Numerorekisterin perusteella voidaan tarvittaessa jäljittää kaikki tasot, jolloin saadaan lisää näkyvyyttä ja varmuutta osaamisesta Lapin Keskustanuoret esittävät poimijakorttijärjestelmän uudelleen käynnistämistä ja muuttamista digitaaliseen muotoon päivittämisen helpottamiseksi. Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Poimijakorttijärjestelmällä varmistetaan luonnontuotteita myyvien kerääjien ammattitaito. Suomen luonnossa kasvaa useita syömäkelvottomia kasveja, marjoja ja sieniä jotka voi helposti sekoittaa myyntiluvalliseen tuotteeseen. Turvallisuuden kannalta poimijakortilla saataisiin helposti varmistettua kerääjän koulutus. Poimijakorttijärjestelmä tulee ottaa uudelleen käyttöön ja järjestää jatkossa digitaalisessa muodossa. Tällöin poimijakorttirekisteri pysyy ajantasaisena ja digitaalisessa järjestelmässä poimijan tiedot nähdään helposti.. Lapin Keskustanuoret: Jättirekkojen liikennöinnille jatkoa ja helpotusta Rekka-autojen kokonaismassa saa tällä hetkellä olla enintään -tonnia ja pituus, metriä. Tätä suuremmat autot katsotaan jättirekoiksi, joiden toimintaa valvoo Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Jättirekoilla kuljetetaan tavalliseen tapaan puuta, maa-ainesta ja päivittäistavaroita. Toistaiseksi jättirekat, liikennöivät Suomessa määrätyillä tieosuuksilla poikkeusluvilla, kokeiluna ja määräaikaisesti vuoteen 0 asti. Tutkimuksen teko on ehtona sille, että jättirekoille myönnetään liikennöintilupa. Suomessa liikennöivistä jättirekoista on saatu paljon positiivisia kokemuksia. Rekat ovat varustettu pitkä kuljetus -kyltillä ja jättirekan ohittaminen kestää vain noin sekunnin pitempään, kun ohittavan ajoneuvon nopeus on 0 km/h suurempi. Lisäksi jättirekkojen kuljettajat harjoittelevat ajamista ennen kuin siirtyvät liikenteeseen. Yrittäjät uskovat jättirekkojen määrän lisääntyvän Suomen teillä, jos lupia saisi enemmän. Jättirekkojen ansiosta kuljetus tehostuu, jolloin kustannukset, päästöt ja ajokerrat vähenevät. Ruotsissa yli 0-metriset jättirekat ovat jo yleisesti käytössä. Lapin Keskustanuorten piirin mukaan jättirekkojen toimiminen niille määrätyillä teillä tulee sallia jatkossakin ja siihen liittyvää lupaprosessia tulee helpottaa siirtymällä esimerkiksi ilmoitusmenettelyyn. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret kannattaa jättirekkojen lisäämistä. Trafin mukaan kokemukset HCT-kokeiluista ovat positiivisia: suurilla yhdistelmillä tehdyt kuljetukset ovat pienentäneet päästöjä eikä vaaratilanteita ole tapahtunut normaalia enempää. Rekat lisäävät kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä, ja naapurimaissa pitkät yhdistelmät ovat jo käytössä. 0. Lapin Keskustanuoret: Ylimääräinen solidaarisuusvero yli euroa tienaaville Solidaarisuusveroksi kutsutaan veroa, jota pitää maksaa jos verotettavat ansiotulot ylittävät 00 euroa vuodessa. Tästä summasta on siis jo poistettu erilaiset vähennykset, kuten asuntolainan korkovähennys ja työeläkemaksut joten todellisuudessa veron piiriin kuuluvat ne veronmaksajat, jotka tienaavat yli euroa ansiotuloa vuodessa. 00 euron raja tuli voimaan 0 alusta alkaen ja jatkuu edelleen määräaikaisena. Aikaisemmin solidaarisuusvero koski vain yli euron ansiotuloja ja sitä pudotettiin samaan aikaan kun valtio joutui hakemaan säästöjä. Solidaarisuusvero on käytännössä lisävero, joka lätkäistään korkeimman veroluokan veroja maksavien aikaisempien verojen päälle. Sanaa solidaarisuus halutaan käyttää, koska se kuulostaa hyvältä ja antaa kuvan siitä, että kansamme parhaiten toimeen tulevat osallistuvat yhteisiin kuluihin entistä enemmän.

56 Suomen kansa ja etenkin pienituloiset ovat närkästyneet hallitukselle, kun etuuksia on leikattu ja indeksikorotuksia on jäädytetty sekä palkkoja on leikattu julkisella sektorilla lomarahaleikkauksen muodossa. Samaan aikaan suurituloiset eivät ole näyttäneet Juha Sipilän antamaa esimerkkiä palkanalennuksesta maan yhtenäisyyden ja KIKY:n hengessä. Lehdet ovat uutisoineet johtajien optioiden kasvusta ja herrojen ylisuurista tuloista. Vähävaraisen kansanosan luottamusta poliittiseen järjestelmään voisi parantaa asettamalla toinen solidaarisuusveron luokka ja verottamalla yli sadan tuhannen euron tuloja kahdella lisäprosentilla. Rahallisesti tällä ei ole tulon saajalle suurta merkitystä, mutta symboliarvona asia on paljon suurempi. On erittäin tärkeää, että veroprogressio ei keskituloisilla kiristy. Määräaikainen solidaarisuusvero rokottaisi vain kaikkein eniten tienaavia määräajan verran. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuoret näkevät, että verotusta tulisi rakentaa yhtenä kokonaisuutena, ei poikkeusjärjestelyiden kautta. Verotuksen tulisi olla mahdollisimman selkeää ja helposti hahmotettavaa. Keskustanuoret haluaa välttää verotuksessa selkeitä portaita, ja mahdolliset kiristykset tulisikin toteuttaa mahdollisimman portaattoman progression mukaan. Keskustanuoret haluavat olla yhteiskunnassa oikeudenmukaisuuden puolesta taisteleva voima. Tavoitteen tulee olla hyvinvointierojen kaventaminen. Progressiivisen ansiotuloverotuksen järjestelmässä kuitenkin yli euroa vuodessa tienaavat maksoivat vuonna 0 % valtion vuotuisesta ansiotuloverokertymästä, vaikka ryhmä edustaa vain,% suomalaisista. Hyvinvointierojen kaventamisessa huomio tuleekin kiinnittää tulokäyrän alapäähän, jotta absoluuttista köyhyyttä voidaan ehkäistä. Keskustanuorilla on oma portaattoman progression negatiivisen tuloveron perustulon malli, joka lisäisi tulonjaon oikeudenmukaisuutta tehokkaasti.. Lapin Keskustanuoret: Pienimmät pääomatulot verottomiksi Suomen kansaa ja tavallisia työssäkäyviä henkilöitä tulisi kannustaa säästämään ja sijoittamaan. Tällä hetkellä kaikista pääomatuloista tulee maksaa sama pääomatulovero 0 % euron tuloon saakka ja tältä ylittävältä osuudelta %. Kansalaisia voisi kannustaa pienimuotoiseen säästämiseen ja sijoittamiseen alimpien pääomatulojen verottomuudella. Esimerkiksi alle 00 euron vuotuiset pääomatulot voisi jättää verottamatta ja näin ollen pieni yksityissijoittaja/säästäjä voisi saada innostuksen sijoittaa varojaan eteenpäin. Tämä myös toisi tavalliselle kansalle mielikuvaa siitä, että pelkästään vakuutuskuoriin ja holding-yhtiöihin sijoittavat henkilöt saavat veroetuja. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret kotimaisen omistajuuden tärkeänä ja edistettävänä asiana. Piensijoittamiseen tulisi kannustaa nykyistä voimakkaammin, ja aloitteessa esitetty keino olisi yksi hyvä tapa sen toteuttamiseen.. Lapin Keskustanuoret: Ulkomailta adoptointia helpotettava Pakolaiskriisi on aiheuttanut valtavan ongelman pakolaislapsien määrän kasvaessa rajusti. Samaan aikaan Suomessa useat yksinäiset henkilöt tai pariskunnat odottavat kipeästi omaa lasta. Ulkomailta adoptoimista tulee helpottaa osana pakolaisohjelmaa ja pienten, etenkin alle viisivuotiaiden lasten adoptoimista Suomeen tulee lisätä merkittävästi. Pienten lasten adoptointi parantaisi Suomen väestörakennetta korvaamalla syntyvyyden vähentymistä, toisi suomalaisille lasta odottaville vanhemmille ilon ja onnen sekä pelastaisi pakolaislapsen karulta kohtalolta maailman parhaaseen maahan, Suomeen, asumaan. Adoptoimalla lapsia joukoittain suomalaisiin perheisiin sujuisi adoptoitavan integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan sujuvasti. Kielen opettelu olisi helppoa ja lapsi oppisi heti suomalaisille tavoille ja tulisi luonnostaan osaksi suomalaista kulttuuria. Käyttämällä koko Suomen pakolaiskiintiö ainoastaan pienten lasten adoptoimiseen ulkomailta pelastaisimme kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden elämän, edesauttaisimme tänne tulevien pakolaisten nopeaa integroitumista ja työllistymistä sekä vähentäisimme rasismia sekä radikalisoitumista, kun tänne adoptoidut lapset kokisivat olevansa heti suomalaisia ja osa suomalaista yhteiskuntaa. Samalla myös kustannus aikuisten integroinnista ja kouluttamisesta poistuisi ja Suomella olisi enemmän varaa panostaa jo täällä olevien turvapaikan saaneiden kotouttamiseen ja työllistämiseen. Liittohallitus ei yhdy aloitteeseen Liittohallitus yhtyy tahtotilaan kansainvälisten adoptioiden helpottamisesta, mutta on tärkeää, että maahanmuuttopolitiikan ja kansainvälisen adoption välille ei laiteta yhtäläisyysmerkkejä.

57 Aloitteessa esitetty malli on ongelmallinen, sillä Keskustanuorten tavoite maahanmuuttopolitiikassa on pitää perheet lähtökohtaisesti yhdessä. Lisäksi näemme, että adoptoitu lapsi ei ole pakolainen, vaan se kasvaa Suomen kansalaisena osaksi adoptioperhettä. Ei siis ole perusteltua, että ulkomailta adoptoitavat lapset vähentäisivät pakolaiskiintiötä. Lisäksi prosessin kesto on pitkä ja maakohtaisia sopimuksia on vain Thaimaaseen, Kiinaan, Filippiineille ja Bulgariaan. Nämä maat eivät ole pakolaisten tavanomaisia lähtömaita. On koko maailman etu, että pakolaisena turvaan tulleita lapsia ei eroteta vanhemmistaan, vaan perhettä autetaan pysymään koossa. Kansainvälinen adoptio ja pakolaisuus ovat eri asia. On tärkeää, että kansainvälisissä adoptioissa noudatetaan lapsen oikeuksia kunnioittavia adoptiokäytäntöjä, Suomen ja lähtömaan adoptiolainsäädäntöä sekä kansainvälisiä sopimuksia lasten oikeuksista sekä kansainvälisestä adoptiosta. Kansainvälinen adoptio vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä adoptiohakijoiden tulee olla mm. odotuksen aikana yhteydessä ja yhteistyössä sekä adoptiopalvelun että tarvittaessa myös adoptioneuvonnan kanssa.. Lapin Keskustanuoret: Strasbourgin istuntopaikasta luovuttava Brysselistä Strasbourgiin on matkaa 0 kilometriä. Parlamentilla on täysistuntosali ja työtilat molemmissa kaupungeissa, mutta Strasbourgia käytetään vain kerran kuukaudessa järjestettävillä neljän päivän täysistuntoviikoilla. Loput päivää vuodesta Strasbourgin tilat ovat tyhjillään. Strasbourgiin pitää kuljettaa kuukausittain iso joukko avustajia ja virkamiehiä. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on laskenut, että parlamentti säästäisi miljoonaa euroa vuodessa, jos sen toiminta keskitettäisiin Brysseliin. Unionin perussopimuksen mukaan parlamentin virallinen toimipaikka on Strasbourg, jossa on järjestettävä täysistuntoa vuodessa. Muun ajan parlamentti toimii Brysselissä, missä sijaitsevat EU:n komissio ja ministerineuvosto. Parlamentista on vaikea löytää edustajaa, joka pitäisi nykyistä järjestelyä tarkoituksenmukaisena. Viimeksi prosenttia parlamentin jäsenistä äänesti yhden toimipaikan selvittämisen puolesta. Parlamentti ei voi itse lopettaa muuttoruljanssia, vaan sopimuksen muuttamiseen tarvitaan jäsenmaiden yksimielinen päätös Vuodesta toiseen jatkuva muutto alkaa olla parlamentille uskottavuusongelma. Kun EU-maissa joudutaan tekemään julkisen talouden säästöjä, parlamentin rahankäyttöä on entistä vaikeampi puolustaa. Näin ollen Suomen tulee aktiivisesti ajaa Strasbougin istuntojen lakkauttamista osana parlamentin säästöohjelmaa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret kokee, että säästöt olisivat aiheelliset ja massiivisen koneiston liikuttelusta ei tule suuria toiminnallisia hyötyjä. Jotta asiaan tulisi muutos, pitäisi koko EU:n olla samaa mieltä. Asiaa pyritään edistämään Lymecin ja Alden kautta sekä lobbaamalla Euroopan unionin neuvoston ja Eurooppa-neuvoston jäseniä, pääasiassa pääministeriä sekä muita ministerineuvoston kokouksiin osallistuvia ministereitä.. Lapin Keskustanuoret: Öljypohjaisen muovin käyttöä vähennettävä Merten suurimmista globaaleista ympäristöongelmistamme on roskaantuminen, josta muovin osuus on 0-0 prosenttia. Maailmassa tuotetaan vuodessa yli 0 miljardia kiloa muovia, josta arvioidaan päätyvän meriin prosenttia. Merissä muovijäte on vaaraksi merieläimille ja merten ekosysteemeille hajoamalla mikromuoveiksi ja kulkeutumalla myöhemmin ravintoketjun mukana elimistöömme. Muovipussin hajoaminen maalla kestää -0 vuotta ja meressä huomattavasti tätä kauemmin. Kestävä kehitys on Keskustanuorille tärkeä arvo. Meidänkin Itämerellä roskaantuminen on huolestuttava ongelma. Tarvitsemme rohkeita ratkaisuja öljypohjaisen muovin käytön vähentämiseksi ja korvaamiseksi muilla kestävämmillä sekä helpommin hajoavilla materiaaleilla. Green deal-sopimuksen tavoitteena on vähentää muovipussien käyttöä. Tämänkaltaisten sopimusten laajentaminen muihinkin vastaaviin tuotteisiin on kannatettavaa. Verottamalla muovin kuluttamista, tukemalla helpommin hajoavia- ja kulutusta kestävämpiä materiaaleja, sekä lisäämällä ympäristötietoisuutta voimme ohjata kuluttajien ekologisempaa ostokäyttäytymistä. Biotalouden murroksen aikana meidän on hyödynnettävä enemmän esimerkiksi puusta saatavia uusiutuvia materiaaleja. Tuotteiden pakkaamisessa voidaan hyödyntää puuperäisiä materiaaleja ja muovikassit voidaan korvata paperi- tai kestokasseilla. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Kestävä kehitys on yksi Keskustanuorten keskeisistä arvoista. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ympäristö

58 tulee jättää seuraavalle sukupolvelle vähintään yhtä hyvään kuntoon, josta olemme itse saaneet nauttia. Yksi 0-luvun suurimpia ympäristöhaasteita on merien roskaantuminen ja mikromuovit. Kaupan alan Green deal -sopimus on hieno esimerkki siitä, että yhteistyöllä voidaan vaikuttaa myös tähän ongelmaan. Tämän myötä myös monet sopimuksen ulkopuoliset kaupat ovat lakanneet jakamasta ilmaisia muovipusseja myymälöissään. Keskustanuoret vaativat Suomen hallitukselta entistä voimakkaampia toimia muoviroskan ja erityisesti fossiilisista polttoaineista valmistetun muovin vähentämiseksi. Muovin käyttöä ei voida täysin lopettaa, mutta muovisovelluksia voidaan korvata ympäristöystävällisillä materiaaleilla ja muovin kertakäyttöä voidaan vähentää merkittävästi.. Lapin Keskustanuoret: Kemin satamaväylä syvennettävä Meri-Lapin alueen satamien kautta viedään koko pohjoisen Suomen suurimmat tonnimäärät. Merikuljetusten varaan nojaava puu- ja metalliteollisuuden tuotteiden vienti on alueelle elintärkeä. Meri-Lapin satamien merkitys korostuu entisestään, kun otetaan huomioon Lapin kasvavan kaivannaisteollisuuden tuotevirrat ja tavaraliikenteen lisääntyminen. Koska maakuljetus on kallista ja rasittaa tiestöä sekä rataverkkoa, on Lapin ulkomaanvienti suunnattava mahdollisimman lähellä oleviin satamiin. Kemin Ajoksen ja Tornion Röyttän satamat ovat tärkeitä vientiväyliä suomalaisille tuotteille. Perämeren satamiin voivat nykyisin liikennöidä alukset, joiden suurin syväys on kymmenen metriä. Kaikkiin Perämeren satamiin johtavat viralliset laivaväylät on ruopattu maksimissaan kymmenen metrin syvyyteen. Perämeren merkittävimmät satamat ovat Raahe, Oulu, Tornio, Kemi ja Kalajoki. Nykyinen väyläsyvyys rajoittaa alusten liikennöintiä. Tällä hetkellä suurimmat satamassa liikennöivät alukset joutuvat kulkemaan osittain tyhjillään. Täysien lastien avulla kuljetuskustannuksia voitaisiin pienentää. Oulun satama sai vastikään rahoituksen syvemmän,, metrin väylän ruoppaukselle. Tässä jaossa Lapin merkittävin syväsatama, Kemin Ajos, jäi nuolemaan näppejään. Kemi-Tornion alue on parhaimmillaan tuottanut Suomen viennistä lähes kymmenen prosenttia. Alueen satamat ovat Suomen kansantalouden ja Lapin aluekehityksen kannalta elintärkeitä. Kasvu kuuluu kaikille ja sen esteitä tulee poistaa. Tämän vuoksi Ajoksen syväväylän ruoppausrahat on saatava seuraavaan Liikenne- ja viestintäministeriön budjettiin. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Tunnistamme tarpeet Kemin sataman meriväylän syventämiselle. Teksti sopii kuitenkin paremmin vahvan paikallisen piirin, Lapin Keskustanuorten, kannanotoksi kuin liiton kannaksi. Yksittäisistä satamista keskusteltaessa tulee kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Keskustanuorten liiton ydintehtäviin ei kuulu linjata paikallisista asioista vaan sen voi hoitaa ensisijaisesti paikallisosasto tai piiri. Liitto antaa kuitenkin mielellään tukea hyvien tavoitteiden eteenpäin viemiseksi.. Lapin Keskustanuoret: Jäämerenradan rakentamista vauhditettava Lapin rautatiet käsittävät nykyisin rataosat Oulu-Tornio, Laurila-Kelloselkä sekä Tornio-Kolari. Ratayhteys on lisäksi Torniosta Haaparannalle Ruotsin rataverkkoon. Henkilöjunaliikennettä näistä muilla osuuksilla paitsi Laurila-Kelloselkä-radalla Kemijärveltä eteenpäin. Lakkautettuja, joskin purkamattomia rataosia Lapissa ovat Kolari-Äkäsjoki ja Kolari-Rautuvaara sekä Salla-Kelloselkä. Ratahanke mahdollistaisi tavaraliikenteen virran läpi Suomen, päättyen joko Skibotteniin tai Kirkkoniemeen Norjan puolella, missä tavara laivataan. Jäämerenradan avulla luodaan Suomesta tärkeä, turvallinen ja vakaa kauttakulkumaa tavaraliikenteelle. Tavaraliikenteen lisääntyminen luo myös uusia työpaikkoja. Arktisen alueen meriliikenne on kasvavaa ja uusia reittiyhteyksiä avautuu avautuu. On tärkeä, että investoimme jo nyt tulevaisuuteen, jotta olemme kilpailussa vahvoilla valmiin infrastruktuurin ansiosta. Ympäristöministeriö on todennut Suomen arktisessa strategiassa, että Suomen pohjoisten alueiden liiketoiminnan mahdollisuuksille liikenne- ja viestintäyhteydet ovat avainasemassa. Barentsin alueen kasvavan kaivostoiminnan ja öljy- ja kaasuteollisuuden lisääntymisen myötä syntyy liikenteen ja logistiikan kehittämistarpeita. Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Jäämerelle kulkeva ratayhteys on kansantaloudellisesti kannattava investointi. Kuten aloitteessa on mainittu,

59 ratahanke mahdollistaa tavaraliikenteen läpi Suomen jäämerelle asti. Kasvavat Aasian markkinat tukee myös hanketta, sillä kuljettaminen on halvempaa, joutusampaa ja turvallisempaa jäämeren kautta, kuin kiertää manner taikka junalla rahdata Euraasian poikki. Lisäksi hankkeella voidaan lisätä investointeja Suomeen, mikä taas nostaa Suomen työllisyysastetta ja näin ollen kasvattaa Suomen kansantaloutta entisestään.. Lapin Keskustanuoret: Tunneli Tallinnaan. Suomenlahden alittava tunneli on tärkeä puuttuva linkki tavaraliikenteen virralle Suomen läpi eurooppaan. Tunneli yhdistäisi Helsingin ja Tallinnan kaupungin muodostaen yhdessä noin, miljoonan ihmisen ja vilkkaan rahtiliikenteen talousalueen. Tunneli avaa myös nopean väylän Suomesta Rail Balticaa pitkin Eurooppaan ja Keski-Euroopasta Suomen läpi jopa arktisille alueille ja Aasiaan asti, etenkin mikäli Jäämeren rata rakennettaisiin. Tunneli parantaisi tavaravirtojen liikkumista, kasvattaisi kaupankäyntiä sekä houkuttelisi investoimaan Suomeen. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Olisi järkevää kytkeä Jäämeren ratahankkeeseen raideyhteys Helsingistä Tallinnaan. Yhteytemme Eurooppaan kulkee tällä hetkellä ilma- tai vesiteitse. Suomen rautatieverkon yhdistäminen Baltian kautta Eurooppaan ja pohjoisen kautta Jäämerelle tekisi Suomesta pohjoisen Euroopan logistisen solmukohdan. Suuret raidehankkeet tulee nähdä investointeina kilpailukykyyn ja sitä kautta tulevaan kasvuun. EU:ssa on jo nyt jo kehitteillä raideyhteyksiä, jotka parantavat Pohjoisen Euroopan saavutettavuutta. Tärkein näistä on Varsovan ja Tallinnan yhdistävä jättimäinen ratahanke Rail Baltica. EU-rahoituksen saaminen Jäämeren ja Baltian ratayhteyksiin on poliittista realismia. Suomen koko poliittisen johdon on oltava asiassa aktiivinen ja aloitteellinen. Tunneli Tallinnaan olisin juuri niin tärkeä, kuin aloite antaa ymmärtää, eikä Keskustanuorilla ole syytä vastustaa sitä olettaen, että rakentaminen tehdään huolellisesti ja Itämerta silmällä pitäen.. Lapin Keskustanuoret: Ruotsin raideleveys Ajokseen saakka Yksi lähivuosien suurimmista liikenneinvestointitoiveista Meri-Lappiin on Laurila-Tornio radan perusparannus ja sähköistys. Ratavälin korjaaminen on aloitettu Raumon siltoja vahvistamalla ja sähköistämiseen varatut määrärahat lienevät tulossa lähivuosina, ellei jopa ensi vuonna. Suomen ja Ruotsin rautateiden raideleveydet ovat eri standardien mukaiset, mikä aiheuttaa esteen junien kulkemiselle rajan yli. Rajaesteiden poistamiseksi Laurilan radan peruskorjauksen yhteydessä on tehtävä uusi rata kahdella eri raideleveydellä vanhan radan paikalle Haaparannalta Kemin Ajokseen. Kyseinen rata mahdollistaisi ruotsin raideleveydellä tapahtuvan henkilöliikenteen Kemin rautatieasemalta. Näin ollen Kemistä voitaisiin helposti saada junayhteys Tornion kautta esimerkiksi Luulajaan saakka. Näin Tornion kaupunki saataisiin junaliikennöinnin piiriin muulloinkin kuin Kolarin yöjunalla. Radan vetäminen Ajokseen mahdollistaisi helpon puunhankinnan Ruotsista sekä ruotsalaisten kuljetusten viemisen suoraan Ajoksen satamaan ilman konttien ja puiden lastausta ruotsalaisesta junasta suomalaiseen junaan. Sekä henkilöliikenteen että tavaraliikenteen avaaminen vahvistaisi Meri-Lapin logistista painopistettä ja talouskasvua sekä voisi myös edesauttaa niin Kaidin biodieseltehtaan investointipäätöstä kuin olemassa olevan Kemin metsäteollisuuden toimintaa puunhankinnan helpotuttua. Lapin Keskustanuoret esittävät, että liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ottaa kaksoisraideleveyden rakentamisen valtion talousarvioon seuraavan budjettiriihen yhteydessä. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Tunnistamme kahteen raideleveyteen kohdistuvat mahdollisuudet ja tarpeet. Hankkeella on kuitenkin pääasiassa alueellista vaikuttavuutta, minkä vuoksi kannustamme Lapin piiriä edistämään raidehanketta itsenäisesti. Ks. vastaus aloitteeseen nro.. Lapin Keskustanuoret: Opintotuen takaisinperintä lineaariseksi Opintotukea voi saada päätoiminen opiskelija, joka suorittaa määrätyn määrän opintoja vuodessa tukikuukautta kohden. Tukikuukausia on vuodessa yleisimmin yhdeksän, joskin kesällä opintojaan suorittava voi saada tukea koko vuodelta. Opintotukea rajoittaa opintosuoritusten määrän lisäksi opiskelijan muut tulot. Opintotuen tulorajan ylityttyä yli kahdella sadalla eurolla peritään yksi tukikuukausi takaisin. Opintotuen tulorajat ovat yksiselitteisiä: jos opiskelija tienaa yhden sentinkään liikaa, peritään takaisin nyt syksyllä opintonsa aloittavalta koko kuukauden tuet tämän ylityksen

60 tähden. Kun tuloraja on lähellä mennä rikki, ei opiskelija voi ottaa edes yhdeksikään illaksi lisätöitä, sillä siinä piilee riski kuukauden opintotuen menettämisestä. Tilanne on kestämätön. Opintojen ohella työskentelevien opiskelijoiden tilanne on viety siihen pisteeseen, että työnteko menettää mielekkyytensä tulorajoihin yllettäessä. Etenkin kohtuuton on se pykälä, jonka mukaan Kela perii takaisin koko tukikuukauden, riippumatta siitä, onko tuloraja ylittynyt yhdellä vai tuhannella eurolla. Tämän lisäksi yleisellä asumistuella on omat rajansa, joita opiskelija joutuu seuraamaan. Esitämme, että opintotuen takaisinperintä muutetaan yksinkertaisesti lineaariseksi. Sen voi tehdä niin, että esimerkiksi kk tuella tulorajaksi tulee 000 euroa, ja jokaisesta sen päälle tienatusta eurosta peritään takaisin 0 senttiä tukea Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Ajatus aloitteen taustalla on hyvä ja huoli oikea. Opintotuen takaisinperinnässä on lukuisia ongelmia ja opiskelija joutuu monesti vaikeaan tilanteeseen kun kokonaisia tukikuukausia pitää maksaa Kelalle takaisin. Kohtuullistamista takaisinperintään tarvitaan, mutta aloitteen malli ei kuitenkaan ole välttämättä sopivin tähän. Opintotuki on opiskelijan sosiaaliturvaa ja, niin kuin sosiaaliturvassa aina, johonkin on vain asetettava tuloraja, jolloin ei enää ole oikeutettu tukeen. Lineaarisessakin takaisinperinnässä olisi asetettava tiettyjä rajapyykkejä sille milloin peritään mitenkin paljon takaisin ja missä kohtaa kaikki on perittävä takaisin. Tämä kaikki lisäisi byrokratiaa ja seurannan kustannuksia. Byrokratian lisääminen on myös ristiriidassa perustuloa kohti siirryttäessä. 0. Lapin Keskustanuoret: Lisää kilpailua lentoliikenteeseen Lentoliikenne tuottaa lentoasemaan sijoitetut veroeurot moninkertaisena takaisin alueen talouskasvun muodossa. Esimerkiksi Ruotsin Västernorrlandissa on laskettu jokaisen lentoliikenteeseen investoidun kruunun tuottavan kruunua yhteiskunnalle. Suomen naapurimaat investoivat jatkuvasti lentoliikenteeseen Suomea enemmän ja näin ollen Suomessa lentoliikenteen kasvu on jäänyt reippaasti alle globaalin keskiarvon. Suomessa puutteellinen lentoliikenneinfra ja kalliit lentokenttämaksut ovat tyrehdyttäneet kilpailua ja uusien lentoreittien avaamista. Siinä missä Norjassa lentoliikenteen kansantaloudellinen vaikutus on euroa per henkilö, on se Suomessa vain puolet tästä. Tämä johtuu Norjan jatkuvasta lentokenttien rakentamisesta ja reittien avaamisen helpottamisesta. On tutkittu, että % lisäys lentoyhteyksissä kasvattaa BKT:tä 0, %. Finavia on keskittynyt lähes täysin kehittämään Helsinki-Vantaan lentoasemaa ideanaan tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Mutta onko Finavian tehtävä tehdä voittoa, vai edistää Suomen lentoliikenteen matkustajamääriä ja infran toimivuutta? Tällä hetkellä Finavian investointihaluttomuus aiheuttaa matkailutulon ja yrityselämän tulojen ja työpaikkojen menetystä ympäri Suomea. Investointien puutteen vuoksi lähes kaikki ulkomaanlennot tapahtuvat Helsinki-Vantaan kautta, kun taas muissa pohjoismaissa maakuntakenttien suorat lentoyhteydet ulkomaille ovat moninkertaistuneet. Lentoliikenne on halpa liikennemuoto. Jos yhden lentoaseman ylläpito maksaisi miljoona euroa vuodessa, rakentaisi sillä vuodessa vain 00 metriä moottoritietä, 0 metriä kaupungissa olevaa autotietä tai 0 metriä rautatietä. Lapin Keskustanuoret esittävät, että Keskustanuoret järjestönä haluaa edesauttaa lentoliikenteen kehitystä ja vaativat Finaviaa investoimaan kaikkiin maakuntalentokenttiin merkittävästi lentoliikenteen ja matkustajamäärien kasvattamiseksi. Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Keskustanuoret näkevät lentoliikenteen kehittämisen tärkeänä osana Suomen alueiden elinvoimaisuuden ja tavoitettavuuden kehittymisen kannalta. On kuitenkin otettava huomioon, että keskeinen lentoliikenteen tarjontaa tietyillä kulkuväleillä vähentävä tekijä on volyymien ja matkustajamäärien vähäisyys, korkeasti hinnoiteltu lentoinfrastruktuuri sekä kilpailu esim. VR:n kanssa.. Lapin Keskustanuoret: Lapista alkoholipolitiikan digikokeilumaakunta! Alkoholipolitiikka puhuttaa nuoria suuntaan ja toiseen kaikkialla Suomessa. Alkoholista syntyy myös valtavia vientituloja erityisesti Norjan suuntaan, mutta Ruotsi, Viro ja kasvavissa määrin myös Latvia ovat matkustajatuonnin suurmaita. Matkustajatuonti aiheuttaa vuosittain myös huomattavat verotulojen menetykset Suomelle. Samalla kuitenkin Suomi joutuu kantamaan alkoholinkäytöstä syntyvät yhteiskunnalliset kustannukset terveydenhuollossa ja rikkinäisissä perheissä. 0

61 Keskustanuorten on esitettävä ratkaisuna tähän Lapin muuttamista alkoholipolitiikan kokeilumaakunnaksi, jossa alkoholin myyntiä helpotettaisiin laskemalla verotusta huomattavasti alle Norjan ja Ruotsin tasojen. Samalla kuitenkin palautettaisiin Lapin ja Suomen asukkaille viinakortit, jotka toteutettaisiin digitaalisina mobiilisovelluksina. Jokaisella suomalaisella olisi digikorttiin ladattuna esimerkiksi nykyisen suomalaisen keskikulutuksen verran alkoholin ostoon ravintoloissa ja kaupoissa oikeuttavaa ostolupaa. Ihminen saisi siten itse päättää missä ja milloin mahdollisen alkoholinkulutuksensa käyttäisi. Tällä ehkäistäisiin lappilaisten ja suomalaisten alkoholinkulutuksen kansanterveydellisesti vaarallinen ja räjähdysmäinen kasvu mitä alkoholin hinnan roimasta laskusta seuraisi. Samalla varmistettaisiin, että Suomen kansainvälisimpään maakuntaan suuntautuisi myös entistä enemmän matkailua ja sen tuomia elintärkeitä rahavirtoja. Kysymys on siis siitä uskallammeko tarttua globalisaation ja digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin ja astua alkoholi- ja aluepolitiikassa vihdoin 000-luvulle. Suomen johtavan digipuolueen nuorisojärjestöllä rohkeutta ainakin tulisi riittää! Liittokokous ei yhdy aloitteseen. Keskustanuoret näkee aloitteen mallin lennokkaana ideointina, mutta ei voi yhtyä sen sisältöön. Aloitteessa kritisoidaan nykyistä alkoholimatkailua, jonka myötä suomalainen yhteiskunta kantaa maksutaakkaa alkoholihaitoista saamattaa verotuloja. Samaan aikaan aloitteessa vaaditaan näiden verotulojen pienentämistä verotusta keventämällä sekä toivotaan syntyvän Suomeen suuntautuvaa alkoholimatkailua. Keskustanuoret ei näe merkittävää alkoholiin perustuvaa matkailua kestävänä kotimaassa tai kansainvälisesti. Alkoholinkulutukseen voidaan vaikuttaa erityisesti kolmella keinolla: saatavuus, hinta ja valistus. Suomen alkoholiverotuksen taso on perusteltua kautta Suomen. Myös aloitteessa todetaan, kuinka alkoholi aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle ja myös raskasta taakkaa yksilöille. Siksi Keskustanuoret ei näe tarkoituksenmukaisena alentaa verotusta ja näin edistää alkoholijuomien nauttimista, vaikka kulutus olisikin keinotekoisesti rajoitettu keskikulutuksen tasolle. On myös huomioitava, että kulutuksen rajoitus eli digitaalinen viinakortti koskisi ainoastaan kotimaata, eikä siten aukottomasti ratkaisisi alkoholin kokonaiskulutukseen liittyvää ongelmaa. Keskustanuoret näkee ongelmallisena myös aloitteen keskivertokäyttäytymiseen rajoitettavan ihmiskäsityksen. Vaikka terveydelle haitallisten päihteiden osalta kulutuksen vähentäminen onkin tavoitteena, haluaa Keskustanuoret rakentaa yhteiskuntaa ihmisten moninaisuuden huomioiden. Myös kieltolaki rajoitti alkoholin saatavuutta, mutta ei ratkaissut ongelmaa. On arvioitava, tukisivatko ja lisäisivätkö aloitteessa esitetyt rajoitteet esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa alkoholin kaupassa. Lisäksi Keskustanuoret ei halua asettaa piirejä tai maakuntia vastakkain kannattamalla yhden alueen kokeilualuetta, vaan kokee tällaisten maakuntia koskevien kokeilualueiden kehittämisen olevan kyseisen piirin tai alueella toimivien järjestöjen tehtävä.. Lapin Keskustanuoret: Turkistarhoille enemmän valvontaa Suomalainen turkiselinkeino on viime viikkoina ollut esillä ikävässä yhteydessä. Viime keväänä salaa kuvattujen, ylilihavien sinikettujen kuvat ovat levinneet laajalle niin kotimaisessa kuin ulkomaisessakin mediassa. Kuvat eivät onneksi vastaa todellisuutta, vaan edustavat murto-osaa elinkeinon tiloista. Tällaiset yksittäiset toimijat antavat väärän ja ikävän kuvan koko Suomen turkiselinkeinosta. Suomessa kasvatetut turkikset ovat maailman eettisimpiä, sillä meillä valvonta pelaa hyvin (vrt. Kiina). Suomi on vastuullisuuden edelläkävijämaa ja tällaisena sen on pysyttävä, jotta turkiseläinten tuotanto ei siirry epäeettisiin maihin, joissa valvontaa ei ole ja eläimiä voi pitää oloissa, joita ei voi hyväksyä. Tämän vuoksi turkisalan valvontaa tulee lisätä huomattavasti, jotta väärinkäytökset ja epäeettinen jalostaminen saadaan kokonaan loppumaan. Sertifiointisääntöjä tulee tehostaa ja mahdollisista rikkeistä sanktioida entistä tiukemmin. Turkiselinkeinon tulee vahvistaa yhteistyötä viranomaisten kanssa, sekä lisätä alan omavalvontaa ja tuottajille tarjottavan informaation määrää. Myös viranomaisvalvontaa tulee tehostaa. Liian lihavia tai sairaita eläimiä ei missään tilanteessa hyväksytä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Keskustanuoret hyväksyi viime vuonna eläinpoliittisen linjauksen, jossa käsiteltiin myös turkistarhausta. Lisäksi vuoden 0 alussa suomalaisen turkistalouden laatujärjestelmä laajenee, kun tuottajamaat Euroopassa ottavat käyttöön eläinten hyvinvointia mittaavan WelFur-järjestelmän. Sertifioitujen turkisten kysyntä ympäri maailmaa on vahvaa. Suomi on ollut edelläkävijämaana turkistilojen sertifioinnissa jo kymmenen vuoden ajan ja kehittänyt oman mittariston turkistilojen

62 laadun mittaamiseen. Suomalaisen laatujärjestelmän jalanjäljissä seuraaminen on merkittävä edistysaskel eurooppalaiselle turkistuotannolle. Turkistilojen valvonnan tulee olla viranomaistaholla, jolla on riittävät resurssit valvontaan. Valvonnassa käytettävien menetelmien tulee olla kattavia ja monipuolisia, kuten pistokokeita ja säännöllisiä tarkastuksia. Keskustanuoret ei hyväksy sellaisten turkkien tuontia Suomeen, joiden tuotanto ei täytä suomalaisia standardeja.. Lapin Keskustanuoret: Julkisten ruokaloiden tuotteet puhtaiksi Joukkoruokailu on kodin ulkopuolella tapahtuvaa järjestettyä ruokailua. Sitä toteuttavat julkinen sektori ja yksityiset ruokapalveluyritykset. Julkisia ruokaloita on mm. päiväkotien, koulujen, julkisen sektorin työpaikkojen, varuskuntien ja sairaaloiden ruokalat, jotka valtio, kunta tai jokin muu julkinen taho tuottaa tai rahoittaa. Näitä hyödyntävät ihmiset ovat siis muun muassa lapset, vanhukset, sairaat, opiskelijat, varusmiehet, hoitajat ja lääkärit. Nämä ihmiset tarvitsevat puhdasta ja terveellistä ravintoa. Parhaiten ruoan puhtautta voidaan valvoa, kun se on lähellä tuotettua. Ruoan koko tuotantoketju tulisi olla jäljitettävissä, ja sen tulisi olla kokonaisuudessaan eettisesti ja ekologisesti kestävä. Suomen tuotanto-olosuhteet ja ympäristö ovat puhtaammat, kuin monen muun maan, joten täällä tuotettuun lihaan ei päädy yhtä paljon ympäristömyrkkyjä, kasvinsuojeluaineita ja lääkejäämiä kuin muualla tuotettuun lihaan. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota siihen, ettei tuotantoeläimille ole annettu antibiootteja. Bakteerit kehittävät vastustuskyvyn antibiooteille, ja niistä tulee erittäin vaarallisia sekä eläimille, että ihmisille. Antibioottiresistenssi on yksi suurimpia lääketieteen ja eläinlääketieteen ongelmia, eikä tämän kehityksen tukemiseen tulisi käyttää ainoatakaan veroeuroa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Joukkoruokailulla on suuri merkitys kansamme hyvinvointiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jokainen suomalainen söi keskimäärin 0 kodin ulkopuolista ateriaa vuonna 0, ja julkiset ruokapalvelut tarjosivat näistä noin puolet. Tällä hetkellä joukkoruokailua kehittää sitä varten nimetty joukkoruokailun kansallinen ohjausryhmä. Julkisissa ruokaloissa käytettävän ruoan alkuperä ja tuotantoketju tulee olla jäljitettävissä. Ensisijaisesti suosittelemme joukkoruokailussa suosittavan kotimaista ja lähellä tuotettua ruokaa, jolloin tuotantoketju on lyhyt ja ruoan tuottajat yleisesti tunnettuja. Ulkomaisia raaka-aineita käytettäessä alkuperämaa on ilmoitettava selvästi.. Lapin Keskustanuoret: Varusmiesten kotiuttamisraha takaisin! Suomessa on voimassa miesten pakollinen asevelvollisuus. Jokainen joka palvelukseen lopulta astuu, käyttää joko, tai päivää Isänmaan hyväksi. Varusmiesten päivärahat ovat nykyisellään ( kk), euroa, ( kk),0 euroa ja ( kk),0 euroa. Monelle varusmiehelle reserviin siirtyminen tuo eteen taloudellisia ongelmia, kun on oltu valtion leivissä ja päivässä on parhaimmillaan ansaittu,0 euroa ja säästöjä eikä työpaikkaa välttämättä ole. Lapin Keskustanuoret ehdottaa, että 0-luvun laman aikana poistettu varusmiesten kotiuttamisraha palautettaisiin, jotta reserviin paluu olisi taloudellisesta näkökulmasta helpompaa kuin nykyisin. Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Keskustanuoret vaatii, että isänmaalle velvollisuuttaan suorittavien taloudellisesta toimeentulosta pidetään parempaa huolta. Erityisen ongelmallinen on reserviin palaaminen sellaisina ajankohtina, jolloin yhteiskunta on pysähdyksissä, kuten joulun tai juhannuksen alla. Silloin työpaikan löytäminen voi olla vaikeaa, ja ensimmäinen vuokranmaksu voi ajaa kotiutuvan varusmiehen toimeentulotuen luukulle. Tätä ei voida hyväksyä. Kotiuttamisraha voisi helpottaa paluuta arkeen asepalveluksen jälkeen, ja siksi Keskustanuoret vaativat sen palauttamista.. Lapin Keskustanuoret: Varustepankkeja urheiluvälineille! Suomalaisten lasten -ja nuorten kunto on romahtanut. THL:n tilastojen perusteella, pojista joka neljäs ja tytöistä joka kuudes on ylipainoinen ja % varusmiehistä juoksee cooperin testissä alle 00 metriä, eli huonon tuloksen. Liikunnan vähäisyys lapsuudessa ja nuoruudessa kostautuu vanhemmalla iällä monien eri sairauksien muodossa. Yksi tapa helpottaa liikuntaharrastuksen aloittamista on perustaa varustepankkeja urheiluvälineille. Nämä pankit toimisivat kirjastojen lailla, kirjojen sijaan lainattaisiin vain urheiluvälineitä. Varustepankit lisäisivät vähävaraisten lasten harrastusmahdollisuuksia huomattavasti, sekä kannustaisivat kokeilemaan uusia lajeja, kun varusteet voi vain lainata. Käytännössä varustepankkien välineistä ja hankkimisesta vastaisivat kunnat. Varustepankit voisivat toimia peruskoulujen yhteydessä, mikä lisäisi myös koulujen liikuntamahdollisuuksia rahatilanteen ollessa heikko.

63 Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Puskalainen kansanterveystyö on suomalaisen hyvinvoinnin ja näin ollen myös johtavan hyvinvointipuolueen keskustan aateytimessä. Alkiolainen ajatus sivistyksestä ja jatkuvasta henkisestä kehittymisestä pätee myös muuhun terveyteen. Terveessä kehossa on usein myös terve mieli. Jo Keskustanuorten kaupunkipoliittisessa ohjelmassa maalattiin kuvaa uudistetusta kirjastolaitoksesta. Varustepankit voitaisiin sijoittaa esimerkiksi kirjastojen yhteyteen, miten on jo monessa kunnassa tehtykin.. Lapin Keskustanuoret: Autovero pois! Suomen autokanta on euroopan vanhin. Tähän syynä on yksinkertaisesti uusien autojen korkea hinta. Vanhat autot saastuttavat, ovat turvattomia, ja vaativat enemmän huoltoa kuin uudet autot. Tilanteeseen nopeimman ratkaisun toisi autoveron poisto. Uusien autojen hinnat laskisivat ja liikenneturvallisuus paranisi huomattavasti, kun vanhat kotterot poistuisivat liikenteestä. Autoveron poisto aiheuttaisi autokaupalle hetkellisen pysähdyksen, kun kaikki jäisivät odottamaan autoveron poistoa eivätkä ostaisi uutta autoa ennen sitä. Autokauppa saisi kokemansa tappiot moninkertaisena takaisin, sillä autojen alentunut hinta houkuttelisi herkemmin vaihtamaan uuteen autoon kuin vanhaan, vähän käytettyyn. Veromenetykset eivät ole mitään siihen verrattuna, mitä me menetämme jos ajamme hengenvaarallisilla ja saastuttavilla autoilla vielä jatkossakin. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Verotuksella tulee ohjata ihmisten ostokäyttäytymistä kohti ympäristöystävällisempiä liikkumisen välineitä. Keskustanuoret haluavat siirtää autoilun verotuksen painopistettä auton omistamisesta auton käytön suuntaan. Verotuksen tulisi perustua käytettävän ajoneuvon ympäristövaikutuksiin. Verotusaratkaisuissa tulee ottaa huomioon, että harvaan asutuilla seuduilla yksityisautoilu on välttämättömyys eikä tasa-arvoista mahdollisuutta biopolttoaineiden käyttöön ole. Keskustanuoret haluavat panostaa biopolttoaineiden jakelujärjestelmään laajentamiseen tasapuolisesti ympäri Suomen.. Lapin Keskustanuoret: Polttoaineveroa alas, ruuhkamaksut käyttöön Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Useimmissa Suomen kunnista oman auton käyttäminen on välttämättömyys. Etenkin harvaan asutulla seudulla työpaikan saanti riippuu autolla ajamisesta. Näin ollen polttoaineveroa tulisi maltillisesti laskea. Sen sijaan kaupungeissa, joissa julkinen liikenne toimii hyvin ja autoja on liikaa pysäköintipaikkojen puuttumisesta puhumattakaan, tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut, joilla ohjattaisiin ihmisiä käyttämään enemmän julkista liikennettä. Polttoaineveron laskeminen katettaisiin ruuhkamaksulla. Ruuhkamaksu voisi olla vinjettityyppinen. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Biopolttoaineiden ja biokaasun verotusta tulee laskea niin, että uusiutuvien polttoaineiden käytöstä tulee taloudellista hyötyä kuluttajalle. Erityisesti Suomen suurissa kaupungeissa tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut. Ruuhkamaksut nostavat yksityisautoilun kustannuksia, mikä ohjaa ihmisiä siirtymään edullisempaan vaihtoehtoon, julkiseen liikenteeseen. Ruuhkamaksujen kautta kerätyin taloudellisin verovaroin kompensoidaan biokaasu ja biopolttoaine autoihin siirtymisen myötä syntynyt taloudellinen vaje. Keskustanuoret näkevät, että kaupungeissa ruuhkamaksuista vapautetaan uusiutuvilla energialähteillä (biopolttoaineella tai ekosähköllä) kulkevat autot.. Lapin Keskustanuoret: Julkishankintojen pisteytystä muutettava Nykyinen pisteytysmalli esimerkiksi kuntien hankintarenkaissa painottaa liikaa halvinta hintaa. Verovaroin tehtävät hankinnat tulisivat palvella mahdollisimman hyvin kuluttajia. Tällöin edullisuus ei takaa parasta vaihtoehtoa. Hankintojen pisteytyksiä on muutettava niin, että painoarvoa annetaan enemmän kotimaisuudelle sekä paikallisuudelle. Huolimatta mahdollisista hivenen korkeammista kustannuksista, on isommassa mittakaavassa parempi, että raha kiertää paikallisten yritysten kautta Suomen rajojen sisällä, kuin että karkaa ulkomaille, kun kyseessä on verorahat. Esimerkiksi koululaisten ruokahankinnoissa tulisi painottaa paikallisuutta ja kotimaisuutta. On kiistatonta, että kotimaiset tuotteet ovat laadukkaampia ja puhtaampia kuin ulkomailla tuotetut. Tällöin kyseessä on myös kansanterveydellinen asia. Suosimalla kotimaisia tuotteita, autamme myös tuottajien ahdinkoa ostamalla heidän tuotteita. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuoret tunnistaa aloitteessa esitetyn ongelman hankintojen pisteytyksen suhteen. Julkisten hankin-

64 tojen kirjo on laaja, ja myös kuntien hankinnat ovat hyvin moninaisia. Hankintojen pisteytyksen tulee olla kyseiseen hankintaan tarkoituksenmukainen. Monissa hankinnoissa hinta ei nykyään olekaan määräävin asia, vaan suurin painoarvo voi olla aivan muilla tekijöillä. Keskustanuoret kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi kuntien hankinnoissa voi ja saa olla eroja. Kunnat ovat asukkaidensa näköisiä paikallisyhteisöjä. Siksi Keskustanuoret ei halua sanella oikeanlaista pisteytystä esimerkiksi kuntien hankinnoille, vaan hankintojen ja niiden pisteytysten tulee olla kuntien näköisiä ja niiden tilanteisiin sopivia. Vaikka esimerkiksi ruokahankinnoissa kotimaisuus tai paikallisuus voi olla perusteltua, sama vaatimus ei välttämättä ole oleellisin kysymys jossain muussa hankinnassa. Keskustanuoret haluaa edistää avointa kilpailua, jotta mahdollisimman monella toimijalla on mahdollisuus tarjota vaihtoehtonsa kilpailutuksessa. Hankinnan rakenteella on merkittävä rooli tässä. Tarpeettoman suuriksi kasattuihin kokonaisuuksiin voi pienemmän toimijan olla mahdotonta tehdä tarjousta. Jo nyt hankinnoissa on mahdollista huomioida laajasti erilaisia tekijöitä hinnan lisäksi. Hankintaosaamista onkin jatkuvasti kehitettävä, jotta hankintalain rajoitukset ja mahdollisuudet ovat tiedossa hankintoja tehdessä. Paremmilla hankinnoilla saadaan myös parempia palveluita.. Lapin Keskustanuoret: Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttaminen lopetettava Vuonna 00 voimaan astui hallintalaki, johon Suomi sisällytti kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan tai kuntayhtymän tulee kilpailuttaa edellä mainitut palvelut, mikäli se ei itse niitä tuota. Kesäkuussa 0 on Suomi vahvistanut vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen. Sopimus korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätöksenteossa. Vammaisella ihmisellä on sopimuksen mukaan oikeus valita asuinpaikkansa eikä häntä saa velvoittaa käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä. Onkin röyhkeää ja nöyryyttävää, että vammaiset ihmiset ovat täysin osattomia itseään koskevassa päätöksenteossa. Itse asumispalveluiden kilpailutuksissa keskustelevat vain kunta ja palveluntuottajat. Vammaisilla ihmisillä ei ole osallisuutta saati oikeussuojakeinoja itseä koskevien asioiden järjestämisessä, mikä luo rakenteelliset edellytykset huonolle kohtelulle. Näin eri tahoille syntyy käsitys siitä, että vammaisia henkilöitä ei tarvitse kuulla On ajattelematonta, että vammaisille henkilöille koko elämän mittaisia, välttämättömiä palveluja järjestetään hankintalain mukaisesti palvelujen kilpailutuksen kautta, kun YK:n yleissopimus tämän kieltää. Erityisen paljon vahinkoa on tehty vammaisille henkilöille ja heidän läheisilleen kuntien järjestämissä uusintakilpailutuksissa. Pahimmassa tapauksessa kilpailutusten jälkeen asumispalveluyksikön henkilökunta on vaihtunut moneen kertaan, jolloin vammaisella ihmisellä ei ole ollut yksikössä tuttuja ja turvallisia hoitohenkilökunnan jäseniä, kun koko ajan tilalle on tullut uusia. Näin ollen hoitajat eivät edes opi tuntemaan potilaitaan niin hyvin, mitä hyvä hoito edellyttäisi. Tällä voi olla kohtalokkaat seuraukset vammaisen henkilön mielenterveyden ja toimintakyvyn heikentymisen kannalta. Ratkaisuksi ongelmaan Lapin Keskustanuoret esittävätkin, että vammaisten asumispalveluiden kilpailutuksesta luovutaan mitä pikimmin ja ne siirretään terveyspalveluiden muassa maakuntien hoidettaviksi. Maakunta voi kilpailuttaa palvelut, mikäli tämä tehdään laatukilpailulla, jossa julkinen määrittelee maksimihinnan per asukas per vrk, palveluiden tuottajaksi saa ryhtyä kuka tahansa kuka täyttää tuottajalta vaadittavat kriteerit, ja vammainen (tai hänen edunvalvojansa) saa valita asumispalveluiden tuottajan ja ollessaan tyytymätön vaihtaa sitä esimerkiksi kerran vuodessa. Peruskriteerit, joita vammainen ei ole kykeneväinen määrittämään (esim. henkilöstön ammatillinen pätevyys ja henkilöstömitoitus) määritellään erikseen ja kaikkien tulee ne täyttää. On pyrittävä siihen, että palveluntuottaja ei vaihdu vähän väliä niin, että se aiheuttaa haittaa palvelua saavalle henkilölle. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Välttämättömän avun ja tuen, kuten asumispalvelujen, kilpailuttaminen voi johtaa vammaisen ihmisen arjen kannalta ongelmalliseen tiheään vaihtuvuuteen. YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti vammaisten tulee olla yhdenvertaisia ja osallisia päätöksenteossa. Uusi hankintalaki velvoittaa kuulemaan asiakasta osana hankintaprosessia. Tämä ei kuitenkaan aina toteudu. Vammaisilla ihmisillä ei myöskään ole oikeutta valittaa hankintapäätöksestä. 0. Keski-Suomen Keskustanuoret: Nykymuotoisista ylioppilaskirjoituksista on luovuttava Keski-Suomen Keskustanuoret vaativat nykymuotoisista ylioppilaskirjoituksista luopumista. Lukioissa on päädytty tilanteeseen, jossa entinen yleissivistävä koulutus on muuttunut korkeakoulujen

65 kolmevuotiseksi valmennuskurssiksi, vailla syvempiä sivistyksellisen kasvun tavoitteita. Lukioissa olisi yhä enemmän oltava kyse jokaisen oman opiskelijuuden löytämisestä pelkän nippelitiedon ulkoa opettelemisen sijaan. Lukioiden arjessa on oltava vahvasti esillä jokaisen tavoite tulla yhteiskunnan hyväksi kansalaiseksi sekä kasvaa parhaaksi omaksi itseksi. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret eivät yhdy aloitteen analyysiin siitä, että lukiosta olisi täysin tullut kolmevuotinen valmennuskurssi korkeakouluihin. Lukioilla on edelleen vahva asema yleissivistävänä koulutuksena, mutta näemme nykyiset ylioppilaskirjoitukset liian kapea-alaisena tiedon testauksena. Mielestämme lukion tulisi olla oppimispolku, jossa mahdollistetaan kehittyminen sekä omien vahvuuksien ja heikkouksien etsiminen. Vaadimme, että jatkossakin lukion aikana omaksuttu osaaminen voidaan todentaa valtakunnallisesti yhdenvertaisella tavalla, mutta loppukoetta tulisi muuttaa oppiainerajat ylittävään ja soveltavaa osaamista kartoittavaan suuntaan.. Uudenmaan Keskustanuoret: Nuoret suomalaisen ulkopolitiikan painopisteeksi Maailmassa ei ole koskaan ollut yhtä paljon nuoria kuin nyt. Suuret globaalit muuttoliikkeet, konfliktit ja väkivaltaiset ääriliikkeet ovat etenkin nuorten ihmisten kriisejä. Erityisen heikossa asemassa ovat nuoret naiset, joihin kohdistuu syrjintää sekä sukupuolen että iän takia. Mutta nuoret eivät ole ainoastaan kriisien uhkia ja uhreja vaan aktiivisia toimijoita positiivisen muutoksen puolesta. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 0 hyväksyttiin joulukuussa 0. Päätöslauselman toimeenpano on alkanut rivakasti ja tematiikka on levinnyt laajasti. Myös Suomi on ollut alustavasti kiinnostunut päätöslauselmasta. Tähän tarvitaan lisää potkua ja Suomen on sitouduttava kiinteästi edistämään niin naisten kuin nuortenkin osallisuutta ja roolia kriisien ratkaisussa ja demokraattisessa päätöksenteossa. Suomella on vankkaa kokemusta nuorten osallistamisesta päätöksenteossa. Kunnalliset nuorisovaltuustot on kirjattu lakiin ja maakunnallisia nuorisovaltuustoja kehitetään. Suomessa on kattava nuorisolaki ja nuorisojärjestöjä kuullaan päätöksenteossa. Siksi on luontevaa, että Suomen nuoriso-osaaminen heijastuu myös maan ulkopolitiikkaan. Nuoret on nostettava yhdeksi Suomen ulko- ja kehityspolitiikan painopisteeksi muun muassa 0-päätöslauselmaa aktiivisesti toimeenpanemalla. Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Kansainväliset kriisit heijastuvat vahvasti nuoreen ikäluokkaan. On tärkeää, että nuorille luodaan mahdollisuuksia ja eri vaihtoehtoja niin koulutuksen, työllisyyden ja vaikuttamisen muodoissa, jotta heillä on konkreettisia välineitä rakentaa niin itselleen kuin yhteisölleen parempaa tulevaisuutta. Nuoret ovat aktiivisia toimijoita positiivisen muutoksen puolesta ja heitä tulee tukea tällä polulla. Keskustanuoret kannattavat Suomen aktiivista roolia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 0 toteuttamisessa. Suomen kokemus nuorten osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksien luomisesta on vahvaa. Suomen tulisikin viedä aktiivisesti ulkomaille osaamistaan koulutuksessa ja nuorisovaikuttamisessa, sekä tukea projekteja, joilla edistetään työllisyyttä ja pureudutaan etenkin nuorisotyöttömyyteen.. Uudenmaan Keskustanuoret: Ruotsin kielen opetus käytännönläheisemmäksi Ruotsin kieli on osa historiaamme ja toinen äidinkielemme. Ruotsia äidinkielenään puhuu lähes suomalaista. Kieltä luetaan peruskoulussa, lukiossa ja korkeakouluissa, mutta kuinka moni voi sanoa osaavansa ruotsia sujuvasti? Kielen osaamisesta on etua työelämässä, esimerkiksi julkisella sektorilla toisen kotimaisen osaaminen on edellytys työn saamiseksi. On myös itsessään arvokasta, että Suomi on kaksikielinen maa. Riittävästi synergiaetuja kahden pääkieliryhmän väliltä ei ole kuitenkaan haettu. Uudenmaan Keskustanuoret esittää, että ruotsin kielen opetuksesta tehtäisiin käytännönläheisempää ystävyysluokkien ja ruotsinkielisille alueille suuntaavien opintomatkojen avulla. Retki rannikolle kielikylpyyn lisäisi motivaatiota kielen opiskeluun. On tärkeää, että kotimaiset kielet voivat hyvin ja toinen kotimainen kieli tehdään jo jokaiselle eläväksi jo opiskeluvaiheessa. Kielenopetuksessa tulee hyödyntää myös digitalisaation mahdollisuudet. Piristystä opiskeluun saa esimerkiksi kuuntelemalla KAJ:ta tai Yle XM:eä osana kuunteluita, tai lukemalla Hufvudstadsbladetista ja ruotsinkielisistä paikallislehdistä päivän uutiset. Käytännönläheisempi kielenopetus lisäisi motivaatiota toisen kotimaisen opiskeluun, mutta myös yhteenkuuluvuuden tunnetta kahden äidinkielen Suomessa. Bli inspirerad!

66 Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuoret eivät kannata kaikille pakollista ruotsinkielen opetusta mutta korostavat, että suomenja ruotsinkielisten välistä vastakkainasettelua ei saa syntyä. Keskustanuoret kannattavat ruotsinkielen opiskelujen kehittämistä käytännönläheisempään suuntaan. Erilaiset oppimismenetelmät kuten vierailut lisäävät kiinnostusta ja motivaatiota kielten opiskeluun. Perinteisten oppikirjojen lisäksi kielten opiskelussa tulee hyödyntää entistä enemmän myös muun muassa aikakausilehtiä. Sosiaalisen yhteisöllisyyden vahvistaminen sen kaikilla tasoilla on aikamme keskeinen kysymys. Ystävyysluokat ja elävöittävät opintomatkat ympäri Suomea ovat yksi keskeinen keino vastakkainasettelun muurin murtamisessa. Opetuksessa tulisi ottaa myös kaikki irti esim. julkisrahoitteisen Ylen toiminnasta. Mittavat panostukset ruotsinkieliseen toimintaan tulisi hyödyntää muualla yhteiskunnassa maksimaalisesti. Liittohallitus kokee tärkeänä ruotsinkielisten järjestöjen ja säätiöiden roolin ruotsin kielen aseman vahvistamisessa julkisen vallan vahvan ruotsin kielen asemaa tukevan roolin rinnalla.. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Satokauden kasviksia hyödynnettävä oppilaitoksissa ja päiväkodeissa Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret vaativat, että oppilaitoksissa ja päiväkodeissa hyödynnettäisiin enemmän suomalaisia satokauden kasviksia. Tämä vaatii kunnilta ja maakunnilta omaa tahtoa ja sitoutumista, mutta myös osaamista julkisiin hankintoihin. Satokauden suosiminen on edullista, vähentää ruokahävikkiä ja tukee suomalaista tuottajaa. Lisäksi satokauden kasviksia syömällä lapset ja nuoret oppivat syömään monipuolisemmin kasviksia, juureksia ja marjoja. Asialla on siis myös terveydellisiä vaikutuksia. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Valtioneuvosto on hyväksynyt periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on lisätä julkisissa ruokailuissa kotimaisen ruoan määrää. Hankinnoille voidaan asettaa sellaisia satokausituotteita suosivia kriteerejä, kuten tuoreus. Keskustanuoret kannustaa jäseniään tekemään aiheesta valtuustoaloitteita Keskustanuorten Kallion osasto: Jätteiden loppusijoittaminen taivaalle lopetettava Tulevaisuudessa sähköenergian kysyntä tulee kasvamaan radikaalisti, varsinkin liikenteemme sähköistyy hyvää tahtia. Tähän sähköntarpeeseen vastaaminen tulee olemaan haasteellista, koska suuri osa sähköverkon perusvoimaksi kelpaavista sähköntuotantomuodoista on käytännössä materiaaleihin sitoutuneen energian vapauttamista polttamalla, joka tuottaa hiilidioksidipäästöjä, mikä taas osaltaan auttaa kiihdyttämään ilmaston muutosta. Ydinvoimaloissa käytetty polttoaine ei pala sanan varsinaisessa merkityksessä. Siitä ei synny palamiskaasuja, kuten hiilidioksidia. Niinpä ydinvoima on ilmastonmuutoksen kannalta selvästi parempi energiantuotantomuoto kuin esimerkiksi muut fossiiliset polttoaineet. Suomessa on runsaasti sellaista teollisuutta, joka tarvitsee paljon sähköä. Tällaista teollisuutta ovat esimerkiksi metallien valmistus ja paperin tuotanto. Niiden kannalta ydinvoima on hyvä energiantuotantomuoto. Muita realistisia vaihtoehtoja ei ole. Ydinjäte on myös yleisesti luultua pienempi ongelma, se voidaan lähitulevaisuudessa käyttää uudestaan reaktoreiden polttoaineena ja näin entistä tehokkaammin muuttaa hyödyksi. Keskustanuorten on otettava askel kohti vihreämpää tulevaisuutta ja luotettava tieteeseen, eikä tunteisiin joihin eri ympäristöjärjestöiksi itseään kutsuvat tahot ovat vuosikausia lokakampanjoillaan vedonneet. Keskustanuorten virallinen kanta ydinvoimaan tulee muuttaa myönteiseksi. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Ydinvoimaan tulee suhtautua väistyvänä välivaiheen energiamuotona. Pienempien energiantuotantolaitosten, etenkin bioenergian etuna ydinvoimaan nähden näemme työllistävyyden. Hajautetun energiatuotannon etu on koko arvoketjun, raaka-aineesta energiaksi, saaminen Suomesta. Jos samat tuontiteknologiaan sijoitettavat miljardit sijoitetaan bio- ja tuulienergiaan ja energiankäytön tehostamiseen, saataisiin energiaa vähintään saman verran, mutta työpaikkoja syntyisi kymmenkertaisesti. Ydinjätettä suurempi ongelma on vastuumme uraanin tuottamisesta: meillä ei ole varmuutta polttoaineen saatavuudesta kriisitilanteessa. Ydinvoiman keskittävä vaikutus ei vastaa mielikuvaamme tulevaisuuden Suomesta ja tulevaisuuden energiantuotannosta. Nykytilanne osoittaa, ettei suomalaisilla yrityksillä tai elinkeinoelämällä ole myöskään riittävää kiinnostusta

67 tai sitoutumista ydinvoimaan; sitä ei saa rakentaa ulkomaisen tai julkisen sektorin omistukseen ja varaan. Tapa, jolla ydinvoimaa nykyisellään käytetään energian tuottamiseen, on kehittymätön. Tulevaisuudessa saatamme nähdä sovelluksia, jossa tekniikka valjastetaan tuottamaan sähköä nykyisestä ydinjätteestä ja näin lyhentämään polttoaineen kuoleentumisajan muutamaan sataan vuoteen.. Helsingin Keskustanuoret: Oikeuslaitoksen resurssit ja prosessit kuntoon! Tällä hetkellä yksi tärkeimmistä oikeusperiaatteista ei toteudu kunnolla Suomessa. Periaate on saada asiansa viivytyksettä käsittelyyn oikeuslaitoksessa. Suomi on saanut useita tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta ylipitkistä käsittelyajoista. Tuomioista huolimatta asialle ei ole tehty tarpeeksi, päinvastoin, trendi on ollut oikeuslaitoksen resurssien vähentämiseen päin. On yhteiskunnan ja yksilön etu, että asia saadaan käsiteltyä viivytyksettä. Nykyään asianosaisen on mahdollista saada hyvitystä, mikäli asian käsittely viivästyy pahasti. Maksettava summa on suhteellisen pieni, eikä välttämättä korvaa todellisia haittoja, joita yksilölle voi aiheutua oikeuskäsittelyn viivästymisestä. Rahallinen korvaus on tällä hetkellä 00 euroa jokaiselta vuodelta, silloin kun käsittely on viivästynyt tuomioistuimeen tai viranomaiseen liittyvästä syystä. Hyvitystä voi saada enintään 000 euroa, ja tämä summa voidaan ylittää vain erityisestä syystä. Oikeuskäsittelyiden viivästyminen on otettava tosissaan ja asiantila korjattava viipymättä. Tähän mennessä tehdyt toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Oikeuslaitokselle on osoitettava riittävä määrä rahoitusta, jotta kansalaisten oikeusturva ja oikeuslaitoksen toimintavarmuus taataan. Oikeusturva on perus- ja ihmisoikeus ja siitä ei saa tinkiä silloinkaan, kun valtiontalouden rahat ovat tiukemmassa. Helsingin Keskustanuoret vaativat, että resursseja lisätään oikeuslaitoksen toimintaan. Helsingin Keskustanuoret vaativat myös, että oikeuslaitoksen prosesseja arvioidaan tehostamisen näkökulmasta. Prosessien tehostamisella ei kuitenkaan tarkoiteta resurssien heikentämistä, vaan toimintatapojen perusteellista läpikäyntiä. Prosessien tehostamista ei myöskään saa tehdä henkilökunnan työhyvinvoinnin kustannuksella. Helsingin Keskustanuoret vaativat lisäksi, että käsittelyaikatakuun mahdollisuutta tarkastellaan. Käsittelyaikatakuu määrittelisi missä ajassa tietty asia on viimeistään otettava käsittelyyn. Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Keskustanuoret allekirjoittaa aloitteessa esitetyn huolen, ja pitää erityisen tärkeänä, etteivät käsittelyajat oikeuslaitoksissa veny kohtuuttoman pitkiksi. Rikosoikeuden puolella venyvät käsittelyajat voivat lisätä tuomiota odottavan ja asialleen päätöstä odottavan rikoksen uhrin henkistä kuormitusta. Jos asiaa käsitellään useissa oikeusasteissa, käsittely voi venyä vuosien mittaiseksi. Tilanne on oikeusturvan kannalta kestämätön. Hallinto-oikeuksien venyvät käsittelyajat taas voivat tarkoittaa esimerkiksi kuntien infrastruktuurin kehittämishankkeiden viivästymistä, joka voi haitata merkittävästi alueen kehittymistä. Oikeusvaltiossa oikeuslaitoksen on kyettävä toimimaan tehokkaasti, eivätkä Keskustanuoret voi hyväksyä asian nykytilaa. Keskustanuoret vaativat, että tilanteesta tehdään kattava selvitys ja sen perusteella tarkastellaan lisäresursoinnin tarvetta. Keskustanuoret pitävät kiinnostavana myös aloitteessa esitettyä mahdollisuutta käsittelyaikatakuun käyttöönotolle, mutta näkevät asiassa mahdollisesti eteen tulevat ongelmat mahdollisina. Käyttöönottoa voidaan kuitenkin selvittää.. Helsingin Keskustanuoret: Finlandia hymnistä kansallislaulumme Maamme-laulun asemaa kansallislaulunamme ei ole koskaan vahvistettu laissa. Nyt olisikin aika vahvistaa laissa meille virallinen kansallislaulu ja mikä sopisi tähän asemaan paremmin kuin Jean Sibeliuksen säveltämä Finlandia hymni, A. Koskenniemen sanoittamana. Finlandia on paljon juhlallisempi ja arvokkaampi kuin Maamme-laulu, lisäksi sen säveltäjä ja sanoittaja ovat molemmat Suomalaisia. Maamme-laulun säveltäjä on saksalainen ja sävel on myös käytössä Eestin kansallislaulussa. Maamme-laulun melodia muistuttaa myös suuresti saksalaisen juomalaulun: Papst und Sultan :in melodiaa. Keskustanuorten on otettava kannakseen ja pyrittävä siihen, että Finlandia hymnistä tehdään Suomen virallinen laissa vahvistettu kansallislaulu, tämä olisi myös hieno ele 0-vuotiaalle Suomelle. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Keskustanuoret tunnustavat sen, että Finlandia-hymnillä on vahvaa symboli- ja historia-arvoa suomalaisessa kulttuurissa. Kuitenkin Maamme-laulun arvo näissä asioissa nähdään suurempana.

68 Maamme-laulu on esitetty ensi kerran jo ja suomalaisetkin sanat laulu sai. Laulu on ollut tärkeä osa kulttuurista itsenäisyysliikettä ja sillä on laajempaa kulttuurista arvoa kuin 00-luvun alun oikeistolaisella itsenäisyysliikehdinnällä, jonka luomus Finlandia-hymni on. Tämä ei itsessään vähennä Finlandia-hymnin arvokkuutta, mutta se ei samalla tavalla ole ollut osa suomalaisen kokonaisidentiteetin kasvutarinaa kuin Maamme-laulu. Finlandia teoksena syntyi poliittisena vastauksena ns. sortokausiin, eikä säveltäjä Sibelius edes tarkoittanut orkesteriteoksestaan irrotettavaksi osaa laulettavaksi hymniksi ja vastusti hymnin sanoittamista myöhemmin. Maamme-laulu toki muistuttaa saksalaista juomalaulua, mutta historiallisessa kontekstissa tällä ei ole merkitystä. Maamme-laulan kulttuurinen merkitys osana suomalaista identiteettiä on kasvanut mahdollista alkuperäänsä suuremmaksi. JÄRJESTÖLLISET ALOITTEET. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Keskustanuorista tuoksuton järjestö Tuoksuyliherkkyydellä tarkoitetaan erilaisten tuoksujen ja hajujen aiheuttamia elimellisiä oireita kuten nuhaa, päänsärkyä ja pahoinvointia. Väestöstämme -0% kärsii tuoksuyliherkkyydestä. Oireina esiintyy nenän vuotamista, ihon punoittamista etenkin kasvoilla ja kaulalla, hengenahdistusta, yskää, päänsärkyä, pahoinvointia, uupumusta, sydämen tykytystä ja keskittymiskyvyn heikkenemistä. Herkkyys oireille vaihtelee. Joku voi saada jo muutamassa minuutissa hankalan päänsäryn, kun joku toinen selviää muutamalla aivastuksella. Tyypillisimpiä oireiden aiheuttajia ovat hajuvedet ja partavedet. Myös hien, homeen tai painomusteen haju voi tuoda oireet pintaan. Kanssaihmisiltä tarvitaan ymmärrystä ja huomaavaisuutta. Nenä tottuu hyvinkin nopeasti käyttämäämme hajusteeseen, mikä johtaa siihen, että lisäämme hajusteen käyttöä. Pelkät hajuvedet ja partavedet eivät ole tuoksuyliherkkien ongelma. Tuoksuja löytyy yllättävistäkin paikoista, kuten kynttilöistä, kosmetiikkatuotteista tai puhdistusaineista. Tuoksuyliherkkyys voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen työssä, kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. On tärkeää tiedostaa vaiva ja ymmärtää sekä kuunnella. Tuoksuyliherkälle tulee antaa mahdollisuus kertoa avoimesti oireistaan ja oireiden aiheuttajista. Suomen Keskustanuorten tapahtumien ilmoittautumisen yhteydessä täytyy muistuttaa osallistujia tuoksujen käytöstä tapahtumissa, jotta tuoksuyliherkkyys ei ole kenellekään este osallistua Keskustanuorten tapahtumiin. Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Tuoksuttomuus on tärkeä tavoite, joka parantaa osan jäsenistön mahdollisuuksia osallistua tapahtumiimme merkittävästi. Liiat hajut voivat jopa pakottaa tuoksuyliherkän jättämään Keskustanuorten tapahtumia väliin. Keskustanuorten tapahtumien on oltava esteettömiä myös yliherkille henkilöille. Jatkossa liiton valtakunnallisista tapahtumista ilmoittautuneille lähetettävään infokirjeeseen lisätään maininta tuoksullisten tuotteiden maltillisesta käytöstä.. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Vaalirahoitukseen on valmisteltava työkalu Keskustan huono menestys suurissa kaupungeissa osoittautui jä+lleen todeksi kevään 0 kuntavaaleissa. Monissa isoissa kaupungeissa ja maakuntakeskuksissa nousi yhä enemmän nuoria ja opiskelijoita kaupunginvaltuustoihin valtavilla äänimäärillä. Heistä lähes kukaan ei ollut keskustalainen. Keskustanuoret saivat kaupunginvaltuutetun vain muutamaan maakuntakeskukseen. Keskustalla oli hyviä nuoria ehdokkaita, mutta tulokset jäivät pieneksi. Iso syy on vaalirahoitus. Kampanjointi kaupungeissa on kallista ja keskustanuoret lähtevät aivan altavastaajina näihin kampanjoihin. Vihreillä on käytössään toimivat joukkorahoitustyökalut ja kokoomusnuorilla työkalu, jolla vaalirahoitusta jaetaan ja kohdistetaan ehdokkaille. Keskustanuorten tulee valmistella yhdessä puolueen kanssa työkalut vaalirahoituksen tueksi kaupungeissa kampanjoiville keskustanuorille. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Keskustanuoret pitävät tärkeänä, että ehdokkailla on käytössään toimivat työkalu vaalirahoituksen keräämiseen. Työkalu oli käytössä jo vuoden 0 kuntavaaleissa puolueen toteuttamana, mutta se tuli käyttöön ehdokkaille liian myöhään ja siitä tiedotettiin puutteellisesti, joka johti siihen, että moni ehdokas ei työkalua saanut käyttöönsä. Keskustanuorten ei ole kannattavaa toteuttaa työkalua itse, vaan Keskustanuoret pitävät huolen, että puolue kehittää omaa työkaluaan, tuo sen ehdokkaiden käyttöön hyvissä ajoin ennen vaalikampanjoiden alkua sekä tiedottaa sen käyttöönotosta riittävän tehokkaasti.

69 . Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Työelämän pelisäännöt tutuksi nuorille Kouluissa ei käydä läpi työelämään liittyviä asioita lähes lainkaan, minkä vuoksi nuorten tietämys työehtosopimuksista on vajavaista. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että liitto järjestää koulutuksia, joissa nuorille tehtäisiin tutuksi työelämän oikeudet ja velvollisuudet. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Työelämän oikeudet ja velvollisuudet ovat osa tärkeitä kansalaisen taitoja, jotka nuoret oppivat vähintään pintapuolisesti esimerkin kautta ja peruskoulussa. Nuorten kouluttaminen työelämän oikeuksista ja velvollisuuksista kuitenkaan ei kuulu Keskustanuorten liiton ydintehtäviin. Liitto voi kuitenkin tilata tällaisen koulutuksen osaksi jonkin valtakunnallisen tapahtuman ohjelmaa, jos sellaiselle nähdään olevan kysyntää Keskustanuorten keskuudessa. 0. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret ja Varsinais-Suomen Keskustanuoret: Liitolle linjapaperi sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi Suomen perustuslain mukaan Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Perustuslaki myös kieltää syrjinnän muun muassa sukupuolen perusteella. Suomi on ollut historiassa edelläkävijä tasa-arvon edistämisessä, esimerkiksi yhtäläisen äänioikeuden mahdollistamisessa ja laatimalla tasa-arvolain. Sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät asiat ovat edelleen kehitysvaiheessa. Suomikaan ei ole vielä täysin tasa-arvoinen. Ongelmia on niin palkka-tasa-arvossa, vanhempainvapaiden jaossa, ammattien sukupuolittuneisuudessa ja tasa-arvossa laajemminkin. Keskustanuorten tärkeä arvo on yhdenvertaisuus ja näemme, että liitolla tulisi olla linja myös nimenomaan sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Esitämme, että tällainen linjaus tehdään viipymättä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen. On äärimmäisen tärkeää, että sukupuolten tasa-arvoa edistetään. Jo liiton työpoliittisessa ohjelmassa tehtiin joitain linjauksia sukupuolten työelämän tasa-arvon suhteen. Liittohallitus esittää kevyttä linjausajattelua aloitteen suhteen, minkä pohjalta voitaisiin muotoilla sukupuolten tasa-arvopamfletti. Kiinnitämme erityistä huomiota linjaustyössämme sukupuolivähemmistöjen asemaan. Linjaus voidaan tarvittaessa sovittaa myös osaksi liiton mahdollisesti valmistuvaa tavoiteohjelmaa Etelä-Savon Keskustanuoret: Keskustanuorten ulkoista viestintää vahvistettava Keskustanuoret jäävät jatkuvasti jälkeen muiden poliittisten nuorisojärjestöjen viestinnästä. Ajamamme asiat eivät tavoita kohderyhmäänsä. Keskustanuorten tulisi pystyä reagoimaan asioihin nopeasti ja tuottamaan laadukasta sisältöä, joka herättää ihmisten mielenkiinnon. Keskustanuorten on panostettava viestintään ja nostettava esille järjestölle tärkeitä asioita sekä poliittisia kärkiä. Myös puolueen tekemiä hyviä linjauksia ja päätöksiä on tuotava ihmisten tietoon. Ajankohtaiseen keskusteluun on tärkeää reagoida ja tuoda Keskustanuorten mielipiteet julki. Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että Keskustanuorten on tehtävä itsestään johtava digijärjestö, jotta Keskustanuorilla on jatkuvuutta ja tulevaisuutta. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret vastaa viestinnän kehittämisen tarpeeseen tekemällä viestintäsuunnitelman. Panostamme myös jäsentemme viestintäosaamiseen vuosittaisten koulutusten avulla. Liittohallitus kuitenkin toteaa, että suuri vastuu ulkoisesta viestinnästä on piireillä. Keskustanuoret ei ole hierarkkinen organisaatio, jossa jotain tapahtuisi pelkästään liittojohdon hyväksynnästä. Kentän aktiivisuus ratkaisee.. Etelä-Savon Keskustanuoret: Keskustanuorten on luotava toimintapankki jäsenille Keskustanuoret tarvitsevat sähköisen yksityisen toimintapankin, jossa sekä toimijat että liitto pystyvät jakamaan toisilleen hyödyllistä tietoa ja materiaalia. Toimintapankki toimisi päivittäessä vahvana sisäisen viestinnän vahvistajana. Toimintapankissa tulisi olla esimerkiksi somesisältöihin liittyvää materiaalia, kuten kuvia, fontteja ja logopohjia, jotta Keskustanuorten viestintä olisi yhtenäistä ja jäsenten saatavilla. Toimintapankin tulee olla yksityinen, jotta tiedot ja materiaalit tavoittavat jäsenet, mutta eivät ulkopuolisia. Nykyisessä Keskustanuorten nettisivujen toimija-osiossa ongelmana on se, että kuka tahansa pääsee tietoihin käsiksi eikä alusta ole kovinkaan helppokäyttöinen. Olisi tärkeää, että kaikki piirin jäsenet pystyisivät käyttämään toimintapankkia ja jakamaan hyviä käytäntöjä sekä ideoita eteenpäin. Esimerkiksi Google Drive -kansio voisi olla toimintapankille hyvä pohja.

70 Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Keskustanuoret kuitenkin yhtyy aloitteen henkeen hyödyllisten materiaalien jakamisesta toimijoiden kesken. Jäsenille julkisen tiedon tulisi olla mahdollisimman helposti saatavilla. Tällä hetkellä käytössämme on Keskustanuorten nettisivujen toimijalle-osio, josta löytyy jo nyt aloitteen peräänkuuluttamia materiaaleja, kuten fontteja, asiakirjapohjia ja logoja. Haluamme ensisijaisesti kehittää toimijalle-osiota ja välttää päällekkäisiä järjestelmiä. Käytäntöjen ja ideoiden jakamisen alustoja voivat olla esimerkiksi koulutukset ja muut valtakunnalliset tapahtumat.. Etelä-Savon Keskustanuoret: Keskustanuorten nettisivut kuntoon Etelä-Savon Keskustanuoret haluaa Keskustanuorille selkeämmät ja ajantasaisemmat nettisivut. Tällä hetkellä nettisivut eivät ole kiinnostavat tai käyttäjäystävälliset. Sivuilta on vaikea löytää tapahtumia ja tarvittavaa materiaalia. Myöskään sivujen päivitys ei ole ajan tasalla. Keskustanuorten tulee päivittää nettisivuilleen laadukasta sisältöä säännöllisesti, jotta nettisivut palvelevat tarkoitustaan. Sivujen päivittämisen tulee olla tarpeeksi yksinkertaista ja liiton on huolehdittava työntekijöiden ja luottamushenkilöiden perehdytyksestä, jotta toimijat voivat sivuja hyödyntää ja käyttää. Ilman laadukkaita nettisivuja meidän on mahdotonta saada uusia jäseniä liittymään Keskustanuoriin. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Keskustanuorten nettisivujen edellinen uudistus on saatettu loppuun vasta tämän vuoden puolella. Uudistus maksoi paljon ja jälleen uudet nettisivut vaatisivat myös opettelua entisiä nettisivuja käyttäjiltä. Uusilla nettisivuilla tieto ei välttämättä löydy samojen otsikoiden alta, kuin aikaisemmilla nettisivuilla. Liittokokous ei kuitenkaan näe, että se olisi este uusien jäsenten liittymiselle keskustanuoriin.. Etelä-Savon Keskustanuoret: Keskustanuorille perhepoliittinen ohjelma Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että Keskustanuorten on tehtävä oma perhepoliittinen ohjelma. Keskustanuorten edellinen perhepoliittinen ohjelma on vuodelta 0 ja kaipaa kipeästi päivitystä. Hallituspuolueet ovat nostaneet perhevapaauudistuksen esille ja perhepoliittista keskustelua käydään tällä hetkellä paljon. On kestämätöntä, ettei Keskustanuorilla ole omaa ajantasaista ohjelmaa. Perhepolitiikka tulee varmasti olemaan myös seuraavien eduskuntavaalien puhutuimpia asioita, joten kampanjointiakin ajatellen meillä tulee olla oma linja ja näkemys asiasta. Liittokokous yhtyy aloitteeseen: Keskustanuoret yhtyy aloitteeseen, ja tunnustaa perhepoliittisen ohjelman päivittämisen tärkeyden. Perhepoliittinen paperi jouduttiin valitettavasti priorisoimaan tältä vuodelta, mutta perhepoliittinen facebook-ryhmä on olemassa ja sen on tarkoitus tehdä linjapaperi Valtuuskuntaan hyväksyttäväksi. Liittohallitus on tehnyt pohjatyötä muunmuassa työelämäpoliittisen linjapaperin muodossa.. Pirkanmaan keskustanuoret: Suomi 0 ja ensimmäinen avaruuspoliittinen ohjelma Suomi siirtyy toiselle vuosisadalleen. Paljon on muuttunut sadassa vuodessa ja paljon tulee muuttumaan. Teknologian kehittyessä maailmalle avautuu lukuisia uusia mahdollisuuksia, joiden perässä ihmiskunta ei välttämättä pysykään. Tulevaisuuden ja jo tämän päivän globaalipoliittiset kysymykset koskettavat yhä useampaa ja onkin aika tehdä globaalia ihmiskuntapolitiikkaa. Samoin kuin ulkoglobaalia politiikkaa. Avaruuslainsäädännön luomista on alettu tutkia koko ajan enemmän. Tämä siksi, koska tarvetta yhteisille pelisäännöille selkeiden maarajojen ulkopuolella tulee olemaan yhä enemmän. On tärkeää saada vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin: Kenellä on oikeus käyttää Maan kiertorataa? Kenellä on oikeus siirtää raskasta teollisuutta kiertoradalle? Millä oikeudella Kuuta, asteroideja, ja muita taivaankappaleita voi käyttää hyödyksi? Miten eri valtiot saadaan sitoutettua avaruustutkimukseen ja sen rahoittamiseen? Millä pelisäännöillä ensimmäiset siirtokunnat perustetaan?? Tulevaisuusliikkeenä Suomen Keskustanuorilla on nyt tuhannen taalan paikka olla edelläkävijä avaruuspolitiikassa. Toisella vuosisadallaan Suomi tulee olemaan aivan erilainen kuin ensimmäisellään. Moni futuristiseltakin kuulostava asia saattaa olla totta jo seuraavalla vuosikymmenellä. Tekniikka kehittyy vauhdilla ja mahdollistaa ihmisenä olemiselle aivan uusia tasoja. Siksi Keskustanuorten tuleekin valmistella avaruuspoliittinen ohjelma ja ottaa askel kohti tulevaisuutta. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuorten olisi pitänyt tehdä avaruuspoliittinen ohjelma jo 0-luvulla, jolloin otettiin maailmalla suu- 0

71 ria harppauksia avaruustieteen saralla. Avaruuspolitiikkaa voidaan pitää muun muassa turvallisuus- ja talouspoliittisista näkökulmista erittäin tärkeänä politiikan sekotrina. Liiton on käytettävä rajoitetusti voimavaroja avaruusstrategiaansa toteuttamiseen, jottei käy niin kuin edesmenneen Neuvostoliiton. Liittokokous kuitenkin näkee, että tuleva toimintavuosi presidentin- ja maakuntavaaleineen ei mahdollista aloitteen vaatiman toiminnan aloittamista vielä. Liitto ei pysty resurssipulan takia laatimaan uskottavaa avaruuspoliittista ohjelmaa tulevana toimintavuonna, joten liittohallitus esittää, että hanke lykätään tulevaisuuteen. Viivästys tuskin aiheuttaa radikaaleja vahinkoja, sillä myöhässä ollaan jo. Liittokokous toteaa, että keskustalaiset avaruuspoliittiset teesit tulisi lähteä paikallisdemokratian vahvistamisesta koko aurinkokunnassa ja siitä tosiasiasta, että koko universumi olisi pidettää asuttuna tulevaisuudessa. Varsinais-Suomen Keskustanuoret: Keskustanuorten liiton liityttävä Setan kannatusjäseneksi Keskustanuorille tärkeä arvo on yhdenvertaisuus. Kannatusjäsenyydellä Keskustanuoret voisivat tukea Setan tavoitteita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien parantamiseksi, siis entistä paremman yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi. Jokaisella tulee olla yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuudet elämässä riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksissa ja mahdollisuuksissa on edelleen ongelmia Suomessakin ja yhdenvertaisuudelle löytyy myös vastustajia. Keskustanuorille on tärkeää ihmisyysaate ja ihmisoikeudet. Ihmisarvopamflettikin julkaistiin ihan hiljakkoin. Keskustanuorten tulee olla etulinjassa puolustamassa parempaa huomista kaikille ihmisille. Setan kannatusjäsenyyden avulla osallistumme arvokkaaseen työhön ja kannustamme siihen myös muita omalla esimerkillämme. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille! Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Liitymme Setan kannatusjäseneksi. Kyseinen järjestö tekee tärkeää työtä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden puolesta, mitä haluamme liiton yhdenvertaisuus-arvoonkin vedoten tottakai tukea. Samalla kuitenkin käymme kriittisesti läpi liiton kannatusjäsenyydet muissa järjestöissä Pohjois-Savon Keskustanuoret: Keskustanuorille oma Kenu-podi Pohjois-Savon Keskustanuoret esittävät, että Keskustanuorille tulisi oma podcast eli Kenu-podi. Podcastien kuunteleminen on helppo tapa oppia uutta itseään kiinnostavista aiheista. Podcastia voi kuunnella työ- tai koulumatkalla, lenkillä ja vaikka tiskatessa. Keskustanuorten oma Kenu-podi voisi tarjota keskustelua ajankohtaisista asioista, tuoda uusia näkökulmia olemassa oleviin keskusteluihin tai tuottaa mielenkiintoisia poliitikkojen haastatteluja. Sisältöä tuotettaisiin vähintään kerran viikossa ja vastuu podcastin teosta kuuluisi vuoroin niin liittohallituksen jäsenille kuin piirien puheenjohtajille. Keskustanuorten kenttäväki kaipaa keskusteluryhmien ja facebook-ryhmien lisäksi myös kuunneltavaa sisältöä, joka on helposti tavoitettavissa. Podcastit synnyttävät itsessään uutta keskustelua toimijoiden ja muiden kesken, sillä Kenu-podia voisi kuunnella kuka vaan, missä vaan. Kenu-podi voi myös herättää innostusta lähteä mukaan toimintaan helppouden, ajankohtaisuuden ja jatkuvasti uuden sisällön vuoksi. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuorten Juuri-lehti tarjoaa mahdollisuutta tehdä vapaaehtoispohjalta Juuri-radiota. Juuri-radio on ollut käytössä esimerkiksi Seinäjoen puoluekokouksessa. Keskustanuoret näkee, että uuden podcastin perustaminen ei ole tämän lisäksi järkevää. Juuri-radioon tullaan panostamaan Juuren nettisivu-uudistuksen jälkeen entistä enemmän talkoohengessä, työntekijäresursseja siihen ei ole mahdollisuutta suunnata.. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Keskustanuorten valtakunnallinen marjoja vähävaraisille -tempauspäivä Pohjois-Savon Keskustanuoret esittävät, että Suomen Keskustanuoret järjestävät syksyllä vuonna 0 koordinoidusti, joka piirin alueella, yhteisen tempauspäivän Marjoja vähävaraisille -teemalla. Pohjois-Savon Keskustanuoret ovat nyt jo kahtena vuonna peräkkäin järjestäneet marjankeruu -tempauksen, jossa kerätyt marjat on luovutettu jälkikäteen ruoka-apujärjestölle, missä ne on otettu suurella kiitollisuudella vastaan. Tempauksen järjestyessä Keskustanuorten liiton järjestämänä ja koordinoidusti samana päivänä ympäri koko Suomen, on sen vaikuttavuus ja huomioarvo paljon suuremmat. Käytännön kokemuksesta

72 Pohjois-Savon Keskustanuoret pystyvät antamaan tempausta varten vinkkejä muun muassa helpottamaan marjojen puhdistusta ja huomioimaan vastaanottajien, ruoka-apujärjestöjen toiveita. Pohjois-Savon Keskustanuoret toteavat, että tempaus olisi eräänlainen jatkumo konkreettisten tekojen kampanjoille, jota esimerkiksi 00 reppua -kampanja edusti. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Liittokokous kiittää Pohjois-Savon Keskustanuorten piiriä hyvästä kampanjaideasta ja sen paikallisesta toteuttamisesta. Liittokokous kuitenkin katsoo, että tehokkaan kampanjan on oltava ajassa elävä ja hetkeen sopiva. Tämän vuoksi liittokokous ei halua sitoa Keskustanuorten käsiä tulevien kampanjoiden suhteen melkein vuoden päähän. Liittokokous myös tunnistaa haasteet vapaaehtoiskampanjoiden koordinoinnissa ja viestin oikeanlaisessa kohdentamisessa. Liittokokous kannustaa kuitenkin piirejä rakentamaan ja jatkamaan omia kampanjateemojaan sekä tekemään yhteistyötä näiden parissa. Piirit voivat omien kampanjoidensa avulla tuoda esille toimintaansa ja arvomaailmaansa, ja saada kerättyä merkittävää huomioarvoa hyvän asian puolesta.. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Palautelaatikko Keskustanuorten nettisivuille Pohjois-Savon Keskustanuoret esittävät, että Suomen Keskustanuorten internet-sivuilla tulee olla anonyymejä palautteita varten palautelaatikko. Palautteen antamisen tulee olla mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Vaikka valtakunnallisten Keskustanuorten tapahtumista tulee palautekysely, missä voi antaa palautteensa anonyymisti, on muusta toiminnasta, yksilöiden ja piirien toiminnasta sekä politiikanteosta mahdoton antaa anonyymisti palautetta. Keskustanuorten tulee olla selkeästi poliittisista nuorisojärjestöistä se, jolle on helppoa ja vaivatonta antaa suoraa palautetta kaikesta toiminnasta. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuorten toiminta pohjautuu hyvin vahvasti vuorovaikuttamiseen ja palautteen antoon. Jäsenten kirjo on suuri ja joillekkin nimellisen palautteen antaminen voi olla kynnys kysymys sen antamiseen. Keskustanuoret selvittävät kuinka nimettömän palautteen antaminen on mahdollisimman yksinkertainen toteuttaa kustannustehokkaasti Keskustanuoret kuitenkin muistuttavat, että toiminta perustuu myös vahvasti luottamukseen. Näin ollen palautteita voidaan käsitellä nimettömästi toisen osapuolen sitä vaatiessa. Palautteen anto on tärkeää ja sitä toivotaan annettavan enemmän. 0. Kymenlaakson Keskustanuoret: Sekasaunat Keskustanuorten valtakunnallisiin tapahtumiin Keskustanuorten tavoitteena tulee olla sukupuoleen perustuvan eriarvoisuuden purkaminen myös järjestön sisällä. Monessa tapahtumassa yhteiskunnallinen keskustelu siirtyy saunan puolelle, jolloin nykymallisissa miesten ja naisten saunavuoroissa jää toinen sukupuoli keskustelun ulkopuolelle. Tämä on ongelmallista suhteiden muodostamisen kannalta, jolloin vierailevien poliitikkojen kanssa verkostoitumisesta voi jäädä sukupuolensa takia ulkopuolelle. Kymenlaakson Keskustanuoret vaativat, että Keskustanuorten tapahtumissa saunassa tehtyyn vaikuttamiseen tulee olla mahdollisuus kaikilla. Käytännön toteutukseen on monia malleja, jotka mahdollistavat kaikkia kunnioittavan yhdessäolon myös saunassa. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Liittokokous tunnistaa aloitteessa esitetyn huolen keskustelun jakautumisesta sukupuolen perusteella. Liittokokous kuitenkin huomauttaa, etteivät tapahtumat pääsääntöisesti ole jakautuneet sukupuolen mukaan, vaan saunominen on yksi pieni osa tapahtumien ohjelmaa. Lisäksi kaikki osallistujat eivät välttämättä halua lainkaan saunoa, mikä edelleen loisi jakolinjoja osallistujien välille. Liittokokous vaatii, että mikäli iltaa jatketaan pidempään saunomisen merkeissä, tulee kummallekin sukupuolille varattujen saunavuorojen jälkeen olla tarjolla myös sekasauna, jolloin keskustelu ei saunassakaan jakaudu sukupuolen mukaan. Tämän mahdollisuuden tulee olla myös hyvin tiedotettu. Tällöin myös jo saunoneet tai saunomatta jättäneet voivat jatkaa keskustelua saunan ulkopuolella ilman sukupuolen mukaan syntyneitä jakolinjoja. On huomioitava, että Keskustanuorten jäsenikä on - 0 vuotta, ja laajaan jäsenjoukkoomme mahtuu hyvin monenlaisia yksilöitä. Jokaisen on voitava kokea olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi Keskustanuorten toiminnassa. Näin ollen emme järjestönä halua myöskään ajaa ihmisiä jättäytymään kokonaan keskusteluiden ulkopuolelle saunomisen ajaksi. Keskustanuoret haluaakin kiinnittää huomiota myös

73 siihen, että tapahtumissa pyritään tukemaan keskusteluiden syntymistä monenlaisissa yhteyksissä, niin että verkostoituminen tai yhteiskunnalliset keskustelut eivät keskity saunomiseen ja että jokaisella on mahdollisuus näihin tapahtuman aikana osallistua.. Kymenlaakson Keskustanuoret: Liikuntaa ja ulkoilua Keskustanuorten tapahtumiin Kymenlaakson Keskustanuoret ovat huolissaan nuoren ikäryhmän liikkumattomuuden ja lisääntyneen ylipainon aiheuttamasta taakasta yksilölle ja kansanterveydelle, jonka merkittävänä taustatekijänä on kasvanut istumisen määrä niin kouluissa kuin työpaikoilla. Tutkimustulosten mukaan yli - tunnin päivittäinen istuminen on terveysriski liikuntaharrastuksesta huolimatta. Kymenlaakson Keskustanuoret esittävät, että Keskustanuorten tapahtumissa tulee keskittyä entistä enemmän kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Poliittisten sisältöjen lisäksi tapahtumissa tulee tarjota enemmän mahdollisuuksia ulkoilulle ja liikkumiselle. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret haluavat kannustaa nuoria liikkumaan ja vähentämään istumista. Valtakunnallisissa tapahtumissa on perinteisesti istuttu suhteellisen paljon mutta tulevaisuudessa liiton tapahtumissa tarjotaan enemmän mahdollisuuksia ulkoilulle ja liikkumiselle. Ulkoilu piristää myös uupuneita tapahtumaan osallistua ja auttaa keskittymään paremmin politiikkaan. Keskustanuorten liittokokous kannustaa piirejä huomioimaan omien kokousten ja tapahtumien ohjelman ja lisäämään myös niihin lisää liikuntaa ja ulkoilua.. Keski-Suomen Keskustanuoret: Aloitteiden laatu ennen määrää Keski-Suomen Keskustanuoret esittää, että liittokokoukselle tuotavien aloitteiden laatua tulisi kohentaa. Koemme, että aloitteista tulisi hyödyllisempiä, mikäli ne ovat selkeästi eteenpäin vietävissä. Aloitteiden tulisi sisältää selkeitä ratkaisuehdotuksia esitettyihin ongelmiin. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Vaikka Keskustanuoret kannustaakin kenttää kirjoittamaan hyvin valmisteltuja aloitteita, ei liitto voi lähteä rajoittamaan piirijärjestöjen tekemien aloitteiden määrää. On hyvä muistuttaa hyvän aloitteen rakenteesta, eli napakasta otsikosta ja selkeistä, yhdenmukaisista ja perustelluista vaatimuksista kirjattuna sopivan tiiviisti yhtenäiseksi tekstiksi, jonka otsikko vastaa aloitteen sisältöä. Piireillä ja osastoilla on sääntömääräinen oikeus tehdä aloitteita, joten niiden määrän rajoittaminen on vastoin periaatteitamme. Lisäksi, jos määrää lähdetään rajoittamaan, monia hyviä keskustelunaiheita voi jäädä pois, ja uusien aiheiden nostaminen voi vaikeutua. Siksi tähän ei ihan periaatteesta haluta lähteä. Liittokokous haluaa myös korostaa, että kaikenlaiset, myös luovat avaukset ovat tervetulleita. Aloitteiden laatuun ja hyvään valmisteluun kannattaa kiinnittää huomiota, koska hyvin muotoiltu aloite menee todennäköisemmin läpi. Liitto yhtyy aloitteeseen vain silloin, kun se voi allekirjoittaa sekä otsikon että kaiken aloitteen sisällössä. Ristiriitaisuudet voivat kaataa muuten hyvän aloitteen. Vaikka liitto haluaakin, että aloitteiden laatuun kiinnitetään huomiota, määrää se ei lähde rajoittamaan.. Keski-Suomen Keskustanuoret: Liiton tiedottamista tehostettava! Keski-Suomen Keskustanuoret esittää, että Keskustanuorten tulevista tapahtumista ja jäsenistölle suunnatuista ohjelmista (esimerkiksi erilaiset koulutukset) tiedotetaan nykyistä tehokkaammin. Toiveena olisi, että myös vähemmän aktiiviset toimijat saisivat tiedon eri tapahtumista riittävän ajoissa. Keskustanuorten tiedotus tulisi olla koko kentän kattavaa. Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö, ja mikäli haluamme sen olevan sellainen myös jatkossa, tulee meidän pitää toiminnassa mukana myös vähemmän aktiiviset jäsenet. Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Sekä liiton että piirien tapahtumista ja toiminnasta tulee tiedottaa entistä paremmin ja viestintään otetaan mukaan paremmin toimintaan kannustavia elementtejä. Uutta viestintäsuunnittelua tulee tehdä sekä liiton poliittisessa johdossa, liittotoimistolla ja työntekijätasolla että yhteistyössä piirien kanssa ja piirejä kannustetaan suunnittelemaan viestintäänsä tavoitteellisemmin ja tässä niitä tuetaan. Henkilökohtaisia yhteydenottoja jäsenistöön tullaan tekemään enemmän ja viestintä suunnitellaan niin että se tavoittaa monenlaiset eri kohderyhmät. Liitto osallistuu enemmän myös piirien toiminnasta tiedottamiseen esimerkiksi internet-sivuillaan.

74 . Kainuun Keskustanuoret: Keskustanuorten lanseerattava uutiskirje jäsenille Erilaisia viestinnän keinoja tulee ja menee, mutta tutkimusten mukaan sähköposti pitää edelleen pintansa. Eikä ihme, sillä lukuisissa sosiaalisen median kanavissa tapahtuu niin paljon, että sisältö hukkuu uutisvirtaan eikä kaikesta voi millään pysyä perillä. Sosiaalisen median eri kanavat ovat hyviä ulkoisessa viestinnässä, mutta ne toimivat heikommin sisäisessä viestinnässä. Sähköposti on henkilökohtainen keino viestiä ja se tavoittaa vastaanottajansa hyvin. Kainuun Keskustanuoret esittää, että Keskustanuorten liitto ottaa sisäisessä viestinnässään käyttöön keskimäärin kerran kuukaudessa ilmestyvän uutiskirjeen, joka toimitetaan jäsenistölle sähköpostitse. Tällainen uutiskirje on Keskustanuorilla joskus ollutkin, mutta viime vuosina se on hiljaa hiipunut pois käytöstä. Uutiskirjeellä tavoitettaisiin koko jäsenistö säännöllisesti ilman suurta vaivaa tai erityisiä resursseja. Uutiskirjeen voisi toimittaa myös Keskustan kansanedustajille sekä muille puolueen merkkihenkilöille. Mallia uutiskirjeeseen Keskustanuoret voisi ottaa esimerkiksi sisarjärjestö Keskustan Opiskelijaliiton KOL-postista. Uutiskirje voisi sisältää esimerkiksi lyhyen ja ytimekkään puheenjohtajan tai jommankumman varapuheenjohtajan tervehdyksen, pari viimeaikaista kannanottoa ja tietoa tulevista tapahtumista. Uutiskirjettä voisi hyödyntää myös vaalikampanjoinnissa tsemppaamiseen eri vaalien alla, tai miksei siinä vaikkapa voisi nostaa esiin jonkin piirin läpilyönyt kannanotto tai maininnan arvoisesti onnistunut tapahtuma tai kampanja. Murto-osa Keskustanuorten jäsenistä toimii aktiivitoimijoina, ja siksi Keskustanuorten tulisi jäsenhankinnan lisäksi pitää huolta myös olemassa olevien jäsentensä kiinnostuksen herättämisestä. Kainuun Keskustanuoret katsoo, että tässä uutiskirje voisi olla hyvä keino. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Liittokokous edellyttää, että Keskustanuoret ottaa käyttöön uutiskirjeen. Uutiskirje on monipuolinen välinen sisäisessä viestinnässä, minkä vuoksi se priorisoidaan tulevan vuoden aikana työlistalle. Keskustanuoret on valtakunnallisesti vaikuttava nuorisojärjestö, jonka toiminnasta, näkemyksistä ja saavutuksista tulee jakaa aktiviisesti tietoa jäsenistölle. Liittokokous pitää hyvinä vaihtoehtoina aloitteessa esitettyjä sisältövaihtoehtoja uutiskirjeelle. Lisäksi uutiskirjeessä voitaisiin hyödyntää liittohallituksen jäsenten ja kv-sihteerien osaamista ja mahdollisesti myös työntekijöiden tervehdyksiä. Lisäksi tulevista tapahtumista, niin liiton kuin piirien, tiedottamisessa uutiskirje voi toimia mainiona apuvälineenä. Uutiskirjeellä on paljon mahdollisuuksia niin onnistumisten jakajana kuin tiedon levittäjänä. Näin ollen uutiskirje tukee myös järjestömme sivistyksellistä roolia.. Lapin Keskustanuoret: Liitolta kuukausittaiset uutiskirjeet piirien kautta jäsenille Liittotoimiston tulee tehdä kuukausittain uutiskirje, joka lähetetään piirien kautta jäsenille. Uutiskirjeessä kerrotaan esimerkiksi liiton kuulumisista, valtakunnallisista tapahtumista ja ajankohtaisista poliittisista kannanotoista. Piirit voivat halutessaan täydentää uutiskirjeen sisältöä vastaavasti tiedottamalla omista tapahtumistaan ja kertomalla omat terveisensä. Uutiskirjeen avulla jäseniin saadaan pidettyä säännöllisemmin yhteyttä ja niihin saadaan enemmän sisältöä. Lapin Keskustanuoret esittävät, että liittotoimisto tiedustelee piireiltä, mitkä heistä haluavat välittää uutiskirjeen jäsenilleen omilla uutisillaan täydennettynä. Näille piireille lähetetään valmis Mailchimpin uutiskirjepohja edelleenlähetettäväksi kuukausittain. Niillä piireillä, jotka eivät halua lisätä uutiskirjeeseen omia kuulumisiaan, lähtee uutiskirje liittotoimistolta suoraan jäsenille. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Liittokokous katsoo, että uutiskirje on tarpeellinen ja tulee ottaa käyttöön. Liittokokous kuitenkin asettaa tärkeimmäksi tavoitteeksi ottaa uutiskirje käyttöön mahdollisimman tehokkaasti, minkä vuoksi uutiskirjeen lähettämisen tulee olla mahdollisimman yksinkertaista ja helppokäyttöistä myös liiton kannalta. Tämän vuoksi liittokokous ei halua velvoittaa liittoa erillisratkaisuihin piirien suhteen, vaan haluaa taata uutiskirjeen käyttöönoton sekä mahdollisimman kattavan ja tasapuolisen jakelun. Katso myös aloitevastaus. uutiskirjeen käyttöönotosta.. Kainuun Keskustanuoret: Keskustanuorten hankittava uusi pokaali Itä-Länsi-pesäpallo-otteluun Keskustanuorten perinteikäs Itä-Länsi-pesäpallo-ottelu kisataan nykyisin joka toinen vuosi Keskustanuorten Kesäpäivien yhteydessä. Tänä vuonna lännen joukkue voitti ottelun Kesäpäivillä ja joukkue oli oikeutettu voittopokaaliin. Idän joukkue on voittanut kyseisen ottelun monta kertaa peräjälkeen ja pokaali on siis ennen tätä vuotta jo kauan pysynyt

75 idässä. Mutta vuosien saatossa on päässyt käymään niin ikävästi, että pokaali on kadonnut kokonaan, hyvin mahdollisesti Kainuun korpien syövereihin. Pokaalin kohtalosta liikkuu Kainuun alueella lukemattomia huhuja. Legenda kertoo, että pokaali olisi nähty viimeksi Puolangan Pessimismipäivillä, jossa se pessimismin vallassa on heitetty suoraan roskiin, koska mitäpä se hyvejää. Huhun mukaan nokkelat hyrynsalmelaiset kuntapäättäjät ovat kuitenkin pelastaneet pokaalin naapurikunnan kaatopaikalta ja yrittäneet sulattaa sen arvometalliksi saadakseen kriisikuntansa talouden kuntoon. Eräs tarina kertoo myös, että eräässä kuhmolaisessa pilkkikilpailussa roskakalaksikin nimetty särki olisi napannut pokaalin suoraan järven jäältä ja näin pilkkireiän mentävä pokaali olisi vaipunut ikuisiin vedenalaisiin voitonjuhliin. Emme myöskään ihmettelisi, mikäli urheiluhullut suomussalmelaiset olisivat napanneet pokaalin European Town of Sport -nimityksen tohinoissa kunnanjohtaja Tolosen hyllyä koristamaan. Toisaalta, eihän sitä koskaan tiedä, vaikka Kainuusta eronneet ja karanneet vaalalaiset olisivat häikäilemättömästi pöllineet pokaalin Pohjois-Pohjanmaan puolelle lännen joukkueeseen. Kainuun Keskustanuoret esittää, että Keskustanuoret hankkii vuonna 0 järjestettävään seuraavaan Keskustanuorten Itä-Länsi-otteluun uuden ja entistä ehomman pokaalin voittajalle jaettavaksi, koska järjestön pitää toisinaan myös uusiutua. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Suomen kansallispelinäkin tunnetulla pesäpallolla on pitkät perinteet. Jo 00-luvun Egyptissä on löyty palloa pystysyöttöön, joka viittaa suomalaisen pesäpallon esiasteeseen. Suomeen pallolajit rantautuivat renesanssin loppupuolella. 00-luvun alussa Suomessa yleistyi kuningaspallona tunnettu laji, josta myöhemmin Lauri Tahko Pihkala kehitti pitkäpallon, josta myöhemmin muodostui nykymuotoinen pesäpallo. Keskustanuorissa kansallispelin perinteitä on kunnioitettu jo vuosien ajan Itä-Länsi hengessä. Voittajajoukkue on perinteisesti päässyt nostamaan pokaalin ilmaan, mutta kuten aloitteesta käy ilmi, näin ei ole valitettavan katoamisen jälkeen tehty. Liitto tulee ostamaan kohtuuhintaisen pokaalin seuraavaan Itä-Länsi peliin, mutta välttääksemme katoamisia vaadimme, että pokali tuodaan joka toinen vuosi järjestettävään peliin paikan päälle. Ken pokaalin vielä hukkaa, hän siitä vastuun kantaa Kainuun Keskustanuoret: Liittosihteerin valinta palautettava liittokokoukselle Keskustanuoret hyväksyi kuusi vuotta sitten sääntömuutoksen, jonka myötä liittosihteerimallista siirryttiin pääsihteerimalliin. Tämä tarkoitti sitä, että liittosihteerin valinta siirrettiin liittokokoukselta liittohallituksen päätettäväksi. Tämä päätös oli virhe. Elitistinen pääsihteerimalli ei edistä kansanvaltaisen liikkeen periaatteita. Siksi onkin selkeintä, että järjestöllisissä asioissa valtaa käyttää jäsenistön valitsema henkilö, liittosihteeri. Liittosihteerin äänestäminen osallistaisi kenttää väliliittokokouksissa, joissa ei nähdä sähäkkää puheenjohtajakilpaa. Avoin vaali voisi myös lisätä luottamustoimen vetovoimaa. Keskustanuorten Kainuun piiri esittää, että Keskustanuoret aloittavat välittömästi sääntömuutosprosessin, jonka myötä liittosihteerin valinta palaa takaisin sille päätöksentekoelimelle jolle se kuuluukin, eli liittokokoukselle. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuoret päättivät siirtyä pääsihteerimalliin vuoden 0 Tahkon liittokokouksessa. Uudistuksella tavoiteltiin liiton valta- ja vastuusuhteiden selkiyttämistä. Pääsihteerin tehtäväksi määriteltiin uudistuksen yhteydessä Keskustanuorten taloudesta ja hallinnosta vastaaminen. Hän myös johtaa liittotoimistoa sekä toimii työntekijöidemme esimiehenä. Toisin kuin liittosihteerien aikakaudella, liittotoimiston esimies toimii myös monien piirien työntekijöiden esimiehenä. Hallinnollinen työmäärä on siis kasvanut jatkuvasti. On välttämätöntä, että näin suuri vastuu myönnetään perustuen koeteltuun osaamiseen. Pääsihteerin rekrytointiprosessissa hakijoilla esimerkiksi teetetään haastavia hallintoon ja esimiestaitoihin liittyviä tehtäviä. Kyseessä on kovan luokan kompetenssia ja organisointikykyä vaativa tehtävä. Pääsihteerimallissa liittotoimiston esimies on puhtaasti virkamies, jolla ei ole poliittista funktiota. Keskustanuorilla on selkeä hallinnon rakenne ja sen toiminnan tulee perustua sääntöihin. Näitä toimintaperiaatteita ei tule venyttää harmaalle alueelle. Keskustanuorten organisaatio on kehittynyt jatkuvasti pääsihteerien aikana. He ovat voineet keskittyä tiiviimmin omien vastuusektoriensa vahvistamiseen. Liittohallituslaisten kohtalaisen laaja joukko edustaa puolestaan poliittisessa päätöksenteossa kentän ääntä. Heidät valitaan liittokokouksessa demokraattisesti henkilövaalilla. Samalla tavoin liittokokous valitsee puheenjohtajiston johtamaan liiton politiikkaa. Liittohallituksen rekrytoima pääsihteeri on täten täysin legitiimi toimija liikkeen talouden ja hallinnon johtajana. Koko liittohallitusvaalin mielekkyys asetetaan vaakalaudalle, jos siihen

76 valittujen henkilöiden arvostelukykyyn ei luoteta. Keskustanuorissa on tarjolla vuosittain tukku mielenkiintoisia poliittisia pestejä, jotka täytetään joko liittokokousvaalilla tai normaalilla rekrytointiprosessilla. Liikkeemme uskottavuutta vahvistaa se, että meille voi työllistyä normaalin työnhaun kautta. Vaikka aloitteeseen ei yhdytä, Keskustanuoret tunnistaa tarpeen tiivistää vuorovaikutusta kentän ja liittotoimiston välillä.. Kainuun Keskustanuoret: Pääsihteerin valinta aidosti liittohallitukselle Keskustanuorten Kainuun piiri on väliaikaisesti valmis kompromissiin, jossa liittohallitus valitsee pääsihteerin. Nykyisellään liiton säännöt sanovat, että liiton hallituksen tehtävänä on ottaa liiton palvelukseen pääsihteeri. Käytännössä pääsihteerin valinnan tähän mennessä on tehnyt liiton työvaliokunta, joka esittää pääsihteeriksi valittavaa henkilöä liittohallitukselle. On kestämätöntä, että liittokokousten valitsema ja yleisten kokousten välillä liiton ylintä valtaa käyttävä liittohallitus ei oikeasti käytä valtaansa pääsihteerin valinnassa, vaan valinta tehdään työvaliokunnan esityksestä nuijankopautuksella. Vallan näin radikaali keskittäminen ei ole demokratian eikä liiton tarkoituksen mukaista. Kainuun Keskustanuoret esittää, että jatkossa koko liittohallituksen on voitava aidosti vaikuttaa pääsihteerin valintaan ja liittohallitus on osallistettava pääsihteerin valintaan koko valintaprosessin ajan. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Aloitteen kuvaus vastaa jo pitkälti nykyistä pääsihteerin valintaprosessia. Sääntöjen ja Keskustanuorten päätöksentekomatriisin perusteella pääsihteerin valinta kuuluu jo nykyisellään yksiselitteisesti koko liittohallituksen päätäntävaltaan. Työvaliokunnalla ei ole prosessissa roolia, vaan liittohallitus on aikaisemmin valinnut keskuudestaan pääsihteerin valintaa valmistelemaan valintatoimikunnan esimerkiksi työhaastattelujen toteuttamista varten. Tämä toimintatapa on jatkossakin perusteltu, sillä ammattimaista rekrytointia ei voi olla kokonaisuudessaan toteuttamassa liittohallituksen laajuinen toimintayksikkö. Pääsihteerin valinta ja prosessin aikana tehtävät valinnat kuuluvat liittohallitukselle, mutta prosessin muita vaiheita varten liittohallitus valitsee keskuudestaan valintatoimikunnan. Pääsihteerin valinnassa kaikki valta on liittohallituksella, mutta on viime kädessä liittohallituksen jäsenistä itsestään kiinni, kuinka he valtaansa käyttävät Lapin Keskustanuoret: Liiton työntekijöiden työnkuvat selkeiksi Keskustanuorten liittotoimisto sijaitsee Helsingissä, ja siellä työskentelee viisi työntekijää. Useissa yhteyksissä on ilmennyt, että Keskustanuorten jäsenillä on epätietoisuutta siitä, miten ja mihin liiton työntekijät työaikaansa käyttävät. Piireihin ja kentälle olisi tärkeä saada viestittyä selkeämmin tietoa siitä, mitkä ovat liiton työntekijöiden toimenkuvat. Näin työntekijöiden osaaminen ja ammattitaito olisi parhaiten hyödynnettävissä. Lapin Keskustanuoret esittää, että liittotoimisto panostaisi sisäisessä viestinnässään liittotoimiston ja sen työntekijöiden rooliin selkiyttämiseen. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Liittotoimiston työntekijöiden toimenkuvat on suunniteltu joustaviksi sen vuoksi, että pieni toimisto pystyy vastaamaan akuutteihinkin kokonaisuuksiin ja järjestämään isoja tapahtumia. Liittotoimiston työntekijöiden työnkuvat on avattu sekä kotisivuilla, että työntekijöitä rekrytoitaessa. On kuitenkin totta, että esimerkiksi liiton uutiskirjeeseen olisi hyvä saada säännöllisiä kirjoituksia työntekijöiltä ajankohtaisista asioista, jotta työntekijöiden nimikkeet tulevat konkreettisiksi. 0. Lapin Keskustanuoret: Liittokokousedustajien määrää lisättävä 0. Lapin Keskustanuoret: Liittokokousedustajien määrää lisättävä Keskustanuorten liittokokoukseen on tunkua. Aktiivisimmista piireistä lähtijöitä olisi enemmän kuin mitä jäsenmäärä antaa myötä. Koska piirin jäsenmäärä ei kuvasta piirin aktiivisuutta lainkaan erilaisten jäsenyyskäytäntöjen vuoksi, on liittokokousedustajien määrää muutettava mahdollistamaan jokaisesta piiristä isompi osanottajajoukko liittokokoukseen, etenkin kun osastoja on lakkautettu raskaalla kädellä. Lapin Keskustanuoret esittävät Keskustanuorten sääntöjen muuttamista seuraavasti: Liittokokoukseen on oikeus lähettää täysivaltaisia edustajia siten, että ) kukin osasto lähettää yhden () edustajan. ) kukin aluejärjestö lähettää yhden () edustajan sekä ) kukin piiri lähettää edustajia piirin ja sen jäsen-

77 yhdistysten yhteisen henkilöjäsenmäärän (sekä varsinaiset että rinnakkaisjäsenet) edellisen vuoden viimeisen päivän mukaisesti seuraavasti: Jäseniä Edustajia 0- -> > 00- -> > > 0 Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret haluaa, että mahdollisimman suuri osuus jäsenistä pääsee vaikuttamaan liittokokouksissa tehtäviin päätöksiin ja valintoihin. Erityisesti pienemmissä, mutta aktiivisissa piireissä liittokokousedustajien määrä voi rajoittaa innokkaiden osallistujien saapumista paikalle. Aloitteessa esitetty uusi liittokokousedustajien jakautuminen mahdollistaisi yhä useamman halukkaan osallistumisen liittokokouksiin, sekä tasaisi suhteellisesti piirien välisiä voimasuhteita. Keskustanuoret käynnistää vuonna 0 sääntömuutosprosessin, jonka tavoitteena liittokokousedustajien määrän jakautuminen aloitteessa esitetyllä tavalla. Kun säännöt avataan, voidaan myös muita sääntökohtia tarkastella saman prosessin yhteydessä.. Lapin Keskustanuoret: Keskustanuorten pääsihteerin nimike muutettava liittokansleriksi Keskustanuoret ovat jo vuosikausia päässeet ottamaan kantaa Kainuun piirin aloitteeseen liittosihteerin palauttamisesta. Onneksi tai valitettavasti, riippuen mistä kannasta katsoo, aloite ei ole mennyt jatkuvasta yrittämisestä edes liittokokouksessa äänestyttämälläkään läpi. Lapin Keskustanuorilla on asiaan ratkaisu: muutetaan pääsihteerin nimike liittokansleriksi. Toimenkuva ja valintatapa eivät muutu, mutta uusi nimike korostaisi Keskustanuorten liittomaista rakennetta, itsenäisiä piirejä ja liittotoimiston johtajan rautaista otetta ja ammattitaitoa liiton operatiivisessa johtamisessa. Samalla liittotoimiston nimi voitaisiin muuttaa liittokansliaksi ja liiton työntekijöiden nimikkeet mahdollisesti saman teeman mukaisiksi. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuoret kokee, että pääsihteerin työnkuva ei aukea ulkopuolisille, jos pääsihteeriys vaihdetaan liittokansleriuteen. On reilua jättää kaikille mahdollisuus ymmärtää työnkuvaa, varsinkin jos tahtoo hakeutua ko. tehtäviin. Voi olla, että hakeutuminen tehtävään jää vaiheeseen, kun odotukset, joita töihin liittyy, eivät välttämättä tule ilmi ja oma sopivuus jää tunnistamatta, vaikka kokemusta olisi oikeista työpaikoista.. Lapin Keskustanuoret: Liittotoimisto alueellistettava maakuntaan Paavo Lipposen hallitus päätti aikoinaan alkaa alueellistaa valtion työpaikkoja maakuntiin kompensoimaan maakunnista lähteviä työpaikkoja. Tätä jatkettiin menestyksekkäästi Jäätteenmäen-Vanhasen-Kiviniemen kaudella. Alueellistaminen tyrehtyi Kataisen-Stubbin hallitusten jälkeen ja ainoastaan Fimean siirtäminen Kuopioon on ollut merkittävä työvoitto alueellistamisajatukselle. Työpaikkojen alueellistaminen on saatava uuteen nousuun, jotta maakuntien vahvuuksia voidaan tukea ja jotta maakunnista voitaisiin myös rakentaa kaikille kuuluvaa Suomea. Näinpä Lapin Keskustanuoret esittävät Keskustanuorten liittotoimiston hajasijoittamista maakuntaan. Koska Kemi on ollut häviävänä osapuolena valtionhallinnon työpaikkojen lakkauduttua, tulisi Keskustanuorten liittotoimisto sijoittaa Kemiin. Liittotoimiston työntekijät voisivat muuttaa toimiston viereen hippikommuuniin ja viettää vapaa-aikansakin yhdessä ideoiden liitolle uusia poliittisia aloitteita. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Keskustanuorten liittotoimiston sijaitseminen nykyisessä olin paikassaan pohjautuu hyvin pitkälti siihen, että kaikki yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen nitoutuvat laitokset sijaitsevat myös pääkaupunkiseudulla. Liitolla on useassa piirissä tällä hetkellä liitonalaisena työskenteleviä toiminnanjohtajia ja työntekijöillä on mahdollista suorittaa työtehtäviä myös etänä. Lisäksi aloitteessa puhutaan liittotoimiston hajasijoittamisesta maakuntiin, mutta lopussa sijoituspaikaksi ehdotetaan Kemiä, mikä on taas keskittämistä yhteen paikkakuntaan.. Varsinais-Suomen Keskustanuoret: Maakuntalaulu laulettava jokaisessa valtakunnallisessa tapahtumassa Varsinais-Suomen Keskustanuoret pitävät hyvänä sitä, että Keskustanuorten liitto pitää edistyksen lippua korkealla. Tärkeää on kuitenkin myös perinteiden kunnioittaminen. Keskustalla ja Keskustanuorilla on pitkät perinteet koko Suomen puolueena

78 ja maakuntien puolustajana. Toivomme, että tätä arvokasta perinnettämme kunnioitetaan jatkossakin. Maakuntaidentiteetin ylläpito on tärkeää ja maakuntalauluja parempaa hengennostatusta on vaikeaa kuvitella. Olemme seuranneet huolestuneina tilannetta liiton tapahtumissa ja todenneet, että jokaisessa tapahtumassa maakuntalaulun perinnettä ei ole kunnioitettu. Esitämme, että liitto linjaa, että jokaisessa Keskustanuorten valtakunnallisessa tapahtumassa laulettaisiin kyseessä olevan maakunnan laulu. Tämä paitsi parantaa maakuntaidentiteettiä, sivistää kaikkia tilaisuuteen osallistuvia. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Maakuntauudistuksen myötä maakuntaidentiteettiä on syytä vahvistaa, mihin maakuntalaulun laulaminen on varsin oiva lääke. Yhteinen identiteetti lisää yhteisöllisyyttä, kotiseuturakkautta ja esimerkiksi maakuntalaulun herättämää tunnekokemusta ei voi rahassa mitata eikä järjellä selittää. Keskustanuoret kokee hyvänä tapahtuman järjestävän tahon maakuntalaulun sanojen kirjoittamisen asiakirjoihin, jotta lauluun on helpompaa myös muilla yhtyä. Vaikka maakuntaidentiteetit ja vahvat maakunnat ovat tulevaisuutta, Keskustanuorten ei sovi unohtaa Kainuun marssin eli Nälkämaan laulun historiallista asemaa nuorisojärjestössämme. Se ei kuitenkaan koskaan ole ristiriidassa paikallisen laulun kanssa, joka ensisijaisesti on laulettava vaikka tapahtuman aluksi.. Uudenmaan Keskustanuoret: Keskustanuoret ja piirit tekevät yhteiskuntasitoumukset Uudenmaan Keskustanuoret esittävät, että sekä liittotoimisto että kukin piiri tekee yhteiskuntasitoumuksen viimeistään vuoden 0 loppuun mennessä. Sitoumusta varten liitto ja piirit tarkastelevat toimintatapojaan kestävän kehityksen näkökulmasta ja sitoutuvat tekemään kestäviä muutoksia toimintatapoihinsa. Yhteiskuntasitoumuksella piirit ja liitto sitoutuvat kestävän kehityksen tavoitteisiin omassa toiminnassaan. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat yhteinen kansainvälinen tahtotila hyvän elämän mahdollistamisesta nykyisille ja tuleville sukupolville. Keskustanuoret on toimintatavoiltaan kestävä järjestö. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuoret ovat kannattaneet kestävän kehityksen Agenda 00 tavoitteita julkisesti esimerkiksi YK-liiton videohaastattelussa ja erilaisissa kannanotoissaan. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on myös hyvin muotoiltu kokonaisuus ja arvoihimme sopiva. Yhteiskuntasitoumus edellyttää jonkin verran työtä raportoinnin ja seurannan muodossa, mutta siitäkin huolimatta liitto suosittelee kaikkia piirejä valitsemaan itselleen kestävän kehityksen tavoitteen. liitto pystyy myös auttamaan tavoitteen valitsemisessa. Keskustanuorten piirit ovat kuitenkin itsenäisiä toimijoita, jonka vuoksi ei ole mahdollista eikä myöskään tarkoituksenmukaista, että liitto määräisi kaikki allekirjoittamaan oman kestävän kehityksen sitoumuksen. Sen sijaan kannustamme piirien toimijoita ottamaan selvää Agenda00 tavoitteista ja valitsemaan sieltä yhden, jonka kanssa työskentelee sitoumuksen muodossa pitkäjänteisesti.. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Aloitteiden etenemistä seurattava Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret vaativat, että valtuuskunta- ja liittokokousaloitteiden et enemistä ja toimeenpanoa seurattaisiin tarkemmin. Piirit tekevät ison työn aloitteiden laatimisessa ja liittohallitus puolestaan käy kaikki aloitteet läpi, joten aloitteille on annettava niille kuuluva huomio. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret esittävät, että liiton edustaja avaa aloitteiden etenemistä liiton valtakunnallisessa tapahtumassa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen. Aloitejärjestelmän kannalta on oleellista, että niiden toteutumista seurataan. Piirit ja osastot näkevät paljon vaivaa aloitteiden valmistelussa ja liittohalllitus ja -kokous niiden käsittelyssä, joten on välttämätöntä että aloitteet johtavat todellisiin toimenpiteisiin. Aloitteiden toteutumista seurataan jo nyt liittotoimiston ja -hallituksen toimesta, mutta seurantaa on avattava myös piirien suuntaan. Uusi, tehokkaampi aloitteiden seurantajärjestelmä voisi perustua liittohallituksen jäsenten varaan. Heti vuoden alkaessa edellisen vuoden liittokokousaloitteet jaettaisiin jäsenten seurantavastuulle, ja jäsenet vastaisivat sekä aloitteiden toimeenpanosta että seurannasta. Tilanne tuotaisiin tiedoksi säännöllisin väliajoin piireille, sekä virallisemmin arvioitavaksi valtuuskuntaan, jossa annettaisiin katsaus aloitteiden etenemisestä ja piirien edustajat voisivat kommentoida tilannetta.. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Jäsenkyselylle jatkuvuutta Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret esittävät, että

79 vuoden 0 alussa toteutettu laaja jäsenkysely saisi jatkoa tulevaisuudessakin. Kysely tulisi toteuttaa vähintään kahden vuoden välein, jotta liitossa voidaan seurata mahdollisia muutoksia mitattavissa asioissa. Jatkuvuus on tärkeää, jotta pysymme perässä liiton toimijoiden kokemuksista ja ajatuksista. Järjestöllisen kyselyn avulla voidaan myös paremmin luoda jäsenlähtöisesti järjestön poliittisia linjoja. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuorten mielestä jäsenkyselyn kautta saadaan erinomaista tietoa, millä voidaan mitata järjestön sisäisen toiminnan kehittymisestä ja kehittämistarpeita. Keskustanuoret näkevät, että pitkäjänteisen tutkimustyön ja toiminnan tarkkailun jatkuvuuden kannalta jäsenkysely tulee tehdä vähintään kahden vuoden välein. Saatu tieto tulee esittää tiedon keräämisen ja prosessoinnin jälkeen kentälle niin, että jokainen voi seurata järjestön kehitystä.. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Lisää näkyviä ja konkreettisia kampanjoita! Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret kaipaavat liitolta lisää kampanjoita. Vuoden 0 Luontovuosi-teema oli näkyvä ja menestynyt kampanja ja sillä saavutettiin paljon pöhinää sosiaalisen median puolella. Samaisena vuonna järjestetty 00 reppua, tuhat uutta alkua -kampanja oli myös hieno esimerkki siitä, miten sekä Keskustanuorten piirit että muut järjestöt saatiin innostettua mukaan. Konkreettiset kampanjat selkeyttäisivät keskustanuorten linjaa ja näyttäytyisivät kantaaottavina muille nuorille. Nuoren olisi helpompi samaistua keskustanuorten politiikkaan ja saada lisää tietoa toiminnasta. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuorten liittohallitus on viimeisen kahden vuoden aikana tarkastellut liiton tapahtumia, kampanjoita ja tempauksia ja pyrkinyt kehittämään niiden vaikuttavuutta ja osallistumismahdollisuuksia. On ollut tietoinen päätös panostaa matalan kynnyksen teemallista kampanjatoimintaa aikaisempia vuosia enemmän. Vuonna 0 järjestetyt kampanjat keskittyivät ulkoisen viestinnän ja näkyvyyden parantamiseen. Näistä erinomaisia esimerkkejä olivat #00reppua, Hei haloo ja #0prosenttia kampanjat. Vuonna 0 kampanjat ovat keskittyneet näkyvyyden lisäksi tehokkaasti myös puoluetyön virkistämiseen. Vuonna 0 Keskustanuoret ovat järjestäneet muun muassa Periaatepolitiikkaa-, #0päivää ja Ihmisarvo kampanjat. Lisäksi Keskustanuoret keskittyivät vuonna 0 kuntavaalikampanjan pyörittämiseen On syytä huomata, että kampanjat vaativat runsaasti valmisteluaikaa ja monta tekijää onnistuakseen ja ollakseen laadukkaita. Koemme, että laadukas kampanjatoiminta on määrää tärkeämpää. Myös viestin kohdentaminen on tärkeää. Aloitteen henki on tässä ajassa kiinni, sillä politiikkaa tehdään nyt nuorten keskuudessa projektihenkisesti. Siksi Keskustanuoret ovat valmiita panostamaan kampanjatoimintaan jatkossakin.. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Keskustanuorten kotisivujen järjestöpankkia kehitettävä Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret ovat sitä mieltä, että Keskustanuorten kotisivuilta tulee löytyä tarvittavat viestinnälliset materiaalit piirien ja osastojen käytettäviksi. Syys- ja vuosikokousten materiaalit ovat helposti löydettävissä ja käytettävissä, mutta esimerkiksi piirien logoja ei löydy materiaalipankista ja jäsenhankintakansiot ovat vuosia vanhat. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret ehdottavat, että järjestöpankissa olisi saatavilla monipuolisemmin materiaaleja eri tarkoituksiin. Esimerkkeinä vaikkapa Facebook-bannerit, kuvituskuvat, julistepohjat, logot ja muokattavissa oleva jäsenhankintakansio. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen. Liittohallitus yhtyy tästä huolimatta aloitteen henkeen. Jäsenille julkisen tiedon tulisi olla mahdollisimman helposti saatavilla. Toimintapankin keskeinen ongelma on kuitenkin sen aiheuttama vapaamatkustajan ongelma, minkä seurauksena suurin osa saattaisi siirtyä käyttämään toisten tekijöiden tekemiä materiaaleja sen sijaan, että he tekisivät omaa sisältöä. Toisena argumenttina liittohallituksen kannan puolesta toimii se, että jo nyt kaikille avoimesta keskustanuoret. fi-verkkosivustojen toimijalle-osiosta löytyy aloitteen peräänkuuluttamia materiaaleja, mm. ladattavana versiona Keskustanuorten logossakin käytettävä fontti, eri versioita logosta sekä laskupohjat. Liitto haluaa kehittää toimijat-osiota ja sen tarjoamia materiaaleja mielellään eteenpäin kentän palautteen pohjalta. Kts. aloite nro.. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Keskustanuorten on näytettävä puolueelle mallia Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret esittävät vakavan huolen siitä, ettei Keskustanuorten nykyinen järjestörakenne toimi. Keskustanuorten perusyksikkö ovat osastot, mutta vain hyvin harva niistä oikeasti toimii. Onkin siis syytä kysyä, että onko tästä monimutkaisesta järjestelmästä enää mitään

80 muuta hyötyä kuin äänet puoluekokouksessa. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret esittävät, että Keskustanuorissa tehtäisiin pikaisesti selvitys tulevaisuuden järjestörakenteesta ja uudistuttaisiin 00-luvulle. Esimerkiksi alueyhdistykset voisivat olla korvaamassa osastoja. Näin Keskustanuoret voisivat näyttää myös mallia puolueelle, jolla on ollut hankaluuksia toteuttaa oma järjestöuudistuksensa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Aloitteesta poiketen tarkastellessa koko Suomea, voi huomata, että osastoilla on edelleen vahva paikka keskustanuorten järjestökentässä. Liittohallitus näkee, että Keskustanuorten piireille osastojen tuoma paikallisuus on ehdoton vahvuus. Osastojen arvoa ei vähennä se, jos piirit panostavat esimerkiksi teemaryhmien perustamiseen työnsä tukemiseksi. Tällaisia edistyksellisiä esimerkkejä löytyy jo muun muassa Helsingin piiristä. Tulevaisuustyön myötä Keskustanuoret ovat käyneet keskustelua myös nykyisestä järjestörakenteesta ja sen tulevaisuudesta. Tulevaisuustyö rajautui pohtimaan Keskustanuorten strategiaa vuonna 0, mutta Keskustanuorten nykyinen liittohallitus kannustaa aloitteen vaatimusten mukaan tulevaa liittohallitusta jatkamaan Tulevaisuustyötä, esimerkiksi järjestörakenteen, viestinnän ja brändin päivittämistä uuteen aikaan 00-luvulle. Startegia luo hyvän pohjan tuleville pohdinnoille liiton kehittämiseksi. Järjestön kehittämisen tulisi olla jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä

81

82 KESKUSTANUORTEN KANSALAISPALVELUSMALLI Johdanto Asevelvollisuutta tarvitaan myös 000-luvun Suomessa, ja sen hyödyt ovat kiistattomat. Puolustusvoimien tärkein tehtävä on tuottaa Suomelle pelotetta, joka on olennainen osa diplomatiaa. Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä on kuitenkin epäoikeudenmukainen. Sen lisäksi, että naissukupuoli on kokonaan velvollisuudesta vapautettu, ovat velvollisuuden suorittajat olleet jatkuvasti vähenemään päin. Nykytilanteessa asevelvollisuuden suorittaa loppuun asti alle kaksi kolmasosaa kutsuntavelvollisesta miesikäluokasta. Velvollisuuden suorittaa siis tosiasiallisesti vain noin kolmasosa koko ikäluokasta. Tällaisessa tilanteessa ei voida puhua yleisestä ja yhtäläisestä asevelvollisuudesta. Velvollisuuden oikeutus vaatii oikeudenmukaisempaa taakanjakoa kansalaisten välillä. Lisäksi ongelmalliseksi koetaan nykyinen siviilipalvelusjärjestelmä, jonka suorittaa alle kaksi prosenttia kutsuntavelvollisista. Siviilipalveluksen hyöty yhteiskunnalle ja yksilölle on vähintäänkin kyseenalainen. Siviilipalvelus on myös kestoltaan aina asepalvelusta pidempi. Kansalaispalvelusvelvollisuus Puolustusvoimat on linjannut selkeästi, ettei asepalveluksen sisäänottomääriä ole tarpeen eikä nykyisillä resursseilla edes mahdollista kasvattaa. Siksi Keskustanuoret ovat luoneet täysin uudenlaisen kansalaispalvelusmallin asepalveluksen rinnalle. Keskustanuorten mallissa koko ikäluokka, sukupuolesta riippumatta, on kansalaispalvelusvelvollinen. Vapautuksia velvollisuudesta myönnettäisiin vain erityistilanteissa, koska kansalaispalvelus on räätälöitävissä nykyistä asepalvelusta paremmin Tulevaisuuskutsunnat Keskustanuorten mallissa kutsunnat eivät ole vain välttämätön, hallinnollinen tapahtuma, jossa henkilön palveluspaikka määritetään. Näemme kutsunnat mahdollisuutena, jossa koko ikäluokka voidaan kerätä vielä kerran yhteen. Ennen kutsuntoja osallistujille toimitetaan sähköisessä muodossa lisätietoja kutsunnoista sekä ase- ja kansalaispalveluksesta. Ennen kutsuntoja osallistujat voivat myös täyttää tarvittavia lomakkeita, ja siten nopeuttaa varsinaista kutsuntatapahtumaa. Kutsunnat olisivat nykyistä huomattavasti laajempi tapahtuma, jotka toteutettaisiin monialayhteistyönä. Osana kutsuntoja toteutettaisiin laaja terveystarkastus, tarjottaisiin opinto- ja uraohjausta sekä tutustuttaisiin tarkemmin ase- ja kansalaispalveluksen sisältöihin ennen oman valinnan tekemistä. Asepalvelukseen valitaan kutsunnoista halukkaat ja pätevimmät. Jos halukkaita ei ole riittävästi Puolustusvoimien tarpeisiin, voidaan ikäluokasta määrätä tarvittava osuus asepalvelukseen. Asepalvelus Puolustusvoimat kouluttaa tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti soveltuvimmat ja motivoituneimmat osaksi sodan ajan joukkorakenteita. Lisäksi asepalvelus tarjoaa liikuntakasvatusta ja mahdollisuuden johtajakoulutukseen. Keskustanuorten mallissa Puolustusvoimien tehtävä pysyisi ennallaan, mutta kutsuntajoukko, josta soveltuvimmat valitaan koulutukseen, kaksinkertaistuisi. Puolustusvoimien tulisi myös elää ajassa ja uudistaa koulutustaan vastaamaan nykyaikaisen sodankäynnin tarpeita. Kybersodankäynnin painoarvoa tulisi nostaa nykyisestä merkittävästi.

83 Kansalaispalvelus Asepalveluksen rinnalle luodaan aseettomiin, yhteiskunnalle tärkeisiin siviiliturvallisuuden tehtäviin keskittyvä koulutusjärjestelmä. Aseeton kansalaispalvelus tähtää yleisen kriisinsietokyvyn kasvattamiseen sekä koko ikäluokan potentiaalin hyödyntämiseen kansallisen turvallisuuden tehtävissä. Kansalaispalvelukseen kuuluisi kaikille peruskoulutusjakso, joka koostuisi liikunnasta, ensiavusta ja viestintätaidoista. Peruskoulutusjakson jälkeen olisi mahdollisuus erikoistua esimerkiksi öljyntorjuntaan, kadonneiden etsintään, pelastustoimeen, vaativampaan ensiapuun, meripelastukseen tai väestönhallintaan kriisitilanteissa. Koulutusohjelmat rakentuisivat nykyisille vapaaehtoistoimijoiden koulutusrakenteille. Koulutusjakson jälkeen tulisi päivystysjakso, jolloin opittuja taitoja pääsisi hyödyntämään käytännössä. Myös kansalaispalveluksessa olisi mahdollista hakeutua johtajakoulutukseen. Joustavat suoritusmuodot Kansalaispalvelus olisi mahdollista suorittaa nykyistä joustavammin, joten se olisi yhteen sovitettavissa opintoihin ja työelämään. Palvelus olisi mahdollista jakaa esimerkiksi neljän kesäloman ajalle, jolloin opinnot eivät häiriintyisi palveluksen suorittamisesta. Joustavia suoritusmuotoja ei esitetä asepalvelukseen, sillä asepalveluksen erityispiirteet ja esimerkiksi saapumiserien rytmitys johtaja- ja miehistökoulutuksen kannalta ei sitä mahdollista. Kansalaispalveluksen suorittamiseen ei myöskään asetettaisi yläikärajaa. Henkilö, joka myöhemmällä iällä alkaisi katua päätöstään totaalikieltäytymisestä, voisi siis vielä hakeutua kansalaispalvelukseen. Totaalikieltäytyminen Nykytilanteessa Suomi on saanut moitteita siitä, että asepalveluksesta kieltäytyminen on johtanut kuukauden vankeusrangaistukseen. Vaikka nykyisin rangaistus toimeenpannaan jalkapantarangaistuksena, sen voidaan silti nähdä olevan tietynlainen eettinen ongelma. Rangaistus ei myöskään edesauta maanpuolustuksen järjestämistä Keskustanuorten mallissa henkilö, joka kieltäytyy suorittamasta ase- tai kansalaispalvelusta, ilman että siihen on erityisen perustellusta syystä myönnetty vapautus, maksaa asevelvollisuusaikanaan muiden verojensa lisäksi maanpuolustusveroa. Asevelvollisuusajaksi lasketaan aika, jolloin henkilö on -0 vuotias. Maanpuolustusveron tuotto kohdennetaan turvallisuuden ylläpitoon. Henkilö, joka kieltäytyy osallistumasta maanpuolustuksen tai siviiliturvallisuuden ylläpitoon omalla työllään, osallistuu muita suuremmalla osalla sen kustannuksiin. Reservi Suomalaisen asevelvollisuusarmeijan vahvuus on laaja ja korkean osaamistason omaava reservi. Jotta reservin korkea osaamistaso pysyisi yllä, on kertausharjoitusten määrää ja suunnitelmallisuutta lisättävä. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö täydentää reserviarmeijaa, ja tarjoaa motivoituneimmille reserviläiselle mahdollisuuden osallistua maanpuolustukseen intensiivisemmin. Maakuntakomppanioiden käyttöastetta nostetaan erityisesti virka-aputehtävissä ja paikallistuntemusta vaativissa tehtävissä. Kansalaispalveluksen suorittaneista muodostetaan aseettomien turvallisuustehtävien reservi, jota kertauskoulutetaan kuten tavanomaistakin reserviä. Yhteiskuntaa kohtaavissa kriiseissä myös aseeton reservi voidaan kutsua palvelukseen koulutustaan vastaaviin tehtäviin tukemaan viranomaistoimintaa.

84 KESKUSTANUORTEN KV-OHJELMA.Keskustanuoret kansainvälisenä t oimijana.. Keskustanuorten historia kansainvälisenä toimijana Keskustanuorten voimassa olevat arvot ovat yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys ja sivistys. Näiden pohjalle rakentuu myös Keskustanuorten kansainvälinen toiminta. Kestävä kehitys on oikeutetusti ollut yksi kantavista teemoista kansainvälisissä yhteyksissä, sillä huoli ympäristöstä ei tunne valtioiden rajoja. Ydinvoiman vastustaminen ja nykyiset tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ovat kansallista suurempia kysymyksiä. 0-luvun lopulla syntynyt Vihreä aalto on kantanut tähän päivään myös kansainvälisessä toiminnassa. Suomen asema suurvallan naapurina oli myös arkipäiväinen asia. Ahti Karjalainen opasti NKL:n puheenjohtaja Risto Volasta (puheenjohtajana 0- ) ulkopolitiikasta keskusteltaessa toteamaan: Suomi haluaa ystävälliset suhteet kaikkiin maihin erityisesti naapurimaihin Pohjoismaihin ja Neuvostoliittoon. Tätä neuvoa puheenjohtaja tuntui myös noudattavan. Yhteistyö pohjoismaisten sisarjärjestöjen kesken on ollut tärkeää. Pohjoismaiden Keskustanuoret (NCF) perustettiin vuonna keskustalaisten nuorisojärjestöjen kattojärjestöksi. Keskustanuoret oli yksi Pohjoismaiden keskustanuorten perustajajäsenistä ja on siitä lähtien osallistunut aktiivisesti pohjoismaiseen toimintaan. Ympäristökysymykset ja desentralisaation kannattaminen yhdistivät jäsenjärjestöjä. Suhteita itään vaalittiin Keskustanuorissa. Nuorisojärjestö on osallistunut erilaisiin seminaareihin, leireille ja moniin muihin kansainvälisiin tapahtumiin. Kansainvälisellä toiminnalla oli merkittävä rooli Keskustanuorten toiminnassa ja Suomen asema idän ja lännen välissä heijastui tähän. Vuonna Keskustanuorten puheenjohtaja Esko Aho sai muun muassa kunnian Euroopan nuoriso- ja opiskelijatapahtumassa tuoda tilaisuuteen presidentti Kekkosen henkilökohtaisen tervehdyksen kokoukselle Aktiivien kertomukset esimerkiksi 0-luvulta kertovat, että toiminta ei tuolloin rajoittunut pelkästään liiton tasolle vaan kansainvälinen ulottuvuus näkyi myös piirien toiminnassa. Piireillä saattoi olla ystävyyspiirejä muissa Pohjoismaissa ja näiden kesken järjestettiin myös vierailuja. Esimerkiksi Etelä-Savon piiri vaihtoi vuosittain delegaatioita ystävyyspiirien Södra Alvsborgin ja Hallandin kanssa. 0-luvulle tultaessa oli maailma ympärillä muuttunut ja Neuvostoliitto osoitti hajoamisen merkkejä. Keskustanuoret liittyi jäseneksi niin Maailman liberaalinuoriin kuin Euroopan liberaalinuoriin. Keskustanuoret kannatti Euroopan unionin jäsenyyttä, mutta mielipiteet kentällä hajosivat. Viime vuosina Keskustanuoret ja Keskustan opiskelijaliitto ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä kansainvälisessä toiminnassa. Kansainvälinen toiminta on organisoitu järjestöjen yhteisen nuorkeskustalaisen kv-jaoston kautta. Keskustanuoret on juuri uudistanut omia toimintatapojaan valitsemalla liittokokouksessaan kaksi kansainvälisten asioiden sihteeriä. Innostus kansainväliseen toimintaan on kasvanut ja toimintaa rakennetaan jälleen pitkäjänteisemmin. Muuttuvassa ja globalisoituvassa maailmassa vaaditaan kauaskantoista kansainvälistä toimintaa, johon Keskustanuoret pyrkii aktiivisesti vastaamaan... Toimintaympäristöt ja yhteistyötahot Keskustanuoret toimii tänä päivänä aktiivisesti osana kattojärjestöjään pohjoismaissa, Euroopassa ja maailmassa. Keskustanuorten tavoitteena on olla aktiivinen ja pitkäjänteinen vaikuttaja kansainvälisillä kentillä tehden kansainvälistä yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskustanuorten pohjoismainen kattojärjestö Nordiska Centerungdomens Förbund, NCF, on läheinen yhteistyötaho, jonka kansainvälistä vaikuttavuutta Keskustanuoret haluaa olla osaltaan tukemassa. NCF luo pohjan tulevaisuuden läheisemmälle pohjoismaiselle yhteistyölle niin pohjoismaissa kuin laajemminkin kansainvälisillä kentillä yhteisiä etuja ajaen. Euroopan liberaalinuoret, LYMEC, on Keskustanuorten kanava vaikuttaa Euroopan unionin politiikkaan.

85 Keskustanuorten tavoitteena on tehdä kauaskantoista ja aktiivista vaikuttamistyötä yhteistyössä muiden nuorisojärjestöjen kanssa. Maailman tasolla Keskustanuoret vaikuttaa osana maailman liberaalinuoria, ILFRY. Tavoitteena on kannustaa toimijoita aktiiviseen osallistumiseen toiminnassa. Lisäksi Keskustanuoret tekee yhteistyötä muun muassa YK-nuorten, Eurooppanuorten, Demon ja Pohjola-Nordenin nuorisoliiton kanssa ja kannustaa jäseniään aktiiviseen osallistumiseen niin yhteisöjen paikallistasolla kuin kansallisellakin tasolla.. Ylisukupolvisuus.. Nuorten oikeuksien toteutuminen tukee kansanvaltaa Nuorista ei tule puhua enää tulevaisuuden päättäjinä vaan aktiivisina toimijoina jo tämän päivän yhteiskunnassa. Suomi panostaa kehityspolitiikassaan yhteiskuntien demokraattisuuteen ja toimintakykyyn. Kun kansanvaltaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja avointa ja toimivaa julkista hallintoa kehitetään, tulee nuorten erityistarpeet huomioida. Nuorten oikeutta osallistua päätöksentekoon tulee tukea ja Suomen on näytettävä esimerkkiä siitä, miten nuoret voidaan lainsäädännöllisesti osallistaa mukaan päätöksentekoon. Suomen lainsäädäntö nuorisovaltuustoista sekä käytäntö kuulla erilaisia nuorisojärjestöjä päätöksenteossa ovat hyviä malliesimerkkejä siitä, miten nuorten osallisuus huomioidaan julkisessa hallinnossa. Suomi voi demokratian edelläkävijänä näyttää esimerkkiä ja edistää nimenomaan nuorten yhteiskunnallisen ja demokraattisen osallisuuden kehittämistä lainsäädännön ja julkisen hallinnon avulla. Kaikkien täysi-ikäisten nuorten tulee voida äänestää ja asettua ehdolle, ja näiden tulee olla vähimmäisikärajoiltaan samat. Nuorille kuuluu myös oikeus esittää mielipiteitään, kokoontua rauhanomaisesti ja osallistua julkiseen päätöksentekoon. Myös paikallisten nuorisokomiteoiden ja -järjestöjen vahvistamista tulee tukea. Koko yhteiskunnan osallisuus on kestävän konfliktinratkaisun perusedellytys. Kestävää rauhaa ei voi luoda ilman, että kaikki osapuolet ja ihmisryhmät tukevat rauhaa. Etenkin hauraissa valtioissa jokaisen ikäluokan ja ihmisryhmän tulee haluta rauhaa, muuten ratkaisu ei ole kestävä ja yhteiskunta uhkaa luisua takaisin konfliktin tielle. YK:n turvaneuvoston päätöslauselma 0 Nuoret, rauha ja turvallisuus edistää nuorten osallisuuden tukemista. Ilman nuoria ei voi luoda rauhaa. Keskustanuorten, Keskustan ja Suomen tulee aktiivisesti edistää päätöslauselman toimeenpanoa ja toteutumista. Nuorten osallisuus konfliktinratkaisuun sekä nuorten erityistarpeiden huomioiminen jälleenrakentamisessa ovat päätöslauselman tärkeimpiä tavoitteita. Tässä epäonnistuminen voi horjuttaa turvallisuutta, vakautta ja rauhaa merkittävästi. Väkivaltainen radikalisoituminen, ääriliikkeet ja muuttoliike voimistuvat merkittävästi, jos nuoria ei oteta huomioon laaja-alaisesti kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Nuorten osallisuuden vahvistaminen tukee myös julkisen hallinnon, instituutioiden ja demokratian vahvistamista... Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus Keskustanuoret tekee työtä erilaisuuden hyväksymisen ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen puolesta. Seksuaaliterveyden- ja oikeuksien edistäminen on yksi keskeisiä ihmisoikeuksia, joilla on erityistä merkitystä nuorten hyvinvoinnille globaalisti. Seksuaalioikeudet eivät ole vain henkilökohtaisia kysymyksiä vaan tärkeitä koko yhteiskunnan kehityksen kannalta. Seksuaalioikeudet ovat sidoksissa ihmisoikeuksien toteutumiseen ja laajempaan yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tulevien sukupolvien ei tule kokea häpeää omasta seksuaalisuudestaan. Kehitysmaissa sukupuolten välinen epätasa-arvo on yksi kaikkein suurimmista ongelmista. Naisiin kohdistuu monenlaista syrjintää heidän sukupuolensa takia ja monet kulttuuriset- ja yhteiskunnalliset käytänteet ovat sukupolvien ajan ylläpitäneet sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Naisten ja tyttöjen oikeuksien parantamisella on koko yhteiskuntaa vahvistava vaikutus ja samalla se tukee muiden kehitystavoitteiden etenemistä. Suomen tulee jatkossakin pitää sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä yhtenä kehitysyhteistyön kärkiteemoista. Tulevaisuudessa Suomi on johtava yhdenvertaisuuden puolestapuhuja. Nuoria on maailmassa entistä enemmän ja kun samalla työmarkkinat ovat kokeneet mittavia muutoksia, niiden ulkopuolelle on jäänyt yhä suurempi määrä nuoria. Nuorisotyöttömyys on globaali ongelma, johon tarttuminen vaatii valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Suomen tulee ottaa aktiivisempi rooli keskusteluissa nuorisotyöttömyydestä ja siitä aiheutuvista ongelmista myös globaalilla tasolla. Ihmisarvoinen, palkallinen työ on merkittävä väline köyhyyden poistamiseen. Suomen tulee pitää nuorten työllistymismahdollisuuksia keskeisessä roolissa myös kehitysyhteistyös-

86 sä. Uusien työpaikkojen luomiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä köyhyyden ja epätasa-arvon poistamiseen tarvitaan talouskasvua. Suomen tulee omalta osaltaan edistää kehittyvien maiden talouksien kasvua tukemalla erityisesti yritystoiminnan kehitystä. Investointien lisäksi keskeistä on auttaa maata luomaan oikeudenmukainen ja korruptiosta vapaa verojärjestelmä, joka takaa julkishallinnolle resurssit tulevaisuudessa. Nuorisotyöttömyydellä on linkki myös nuorten syrjäytymiseen. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen on tärkeää paitsi yksilöiden, myös yhteiskunnallisen vakauden tähden. Erityisen akuutti tilanne on niissä maissa, joissa ihmisten arki on särkynyt konfliktin jaloissa. Kokonaisten sukupolvien menettäminen konfliktien takia on kestämätöntä... Ylisukupolvisuus ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on ilmiö, joka on ollut olemassa ennen meitä ja tulee olemaan myös meidän jälkeemme. Jokaisen sukupolven tulee kantaa vastuuta tämänhetkisestä tilanteesta. Jokapäiväisten valintojemme tulee perustua sille pohjalle, että haluamme jättää lapsillemme paremman maailman myös ilmastonmuutosta koskevien valintojen. Myös tulevilla sukupolvilla on oikeus puhtaaseen ilmaan, veteen ja hyviin elinolosuhteisiin. Ilmastonmuutos on taakka, joka meidän kaikkien tulee kantaa yhdessä. Ihmisiä tulee kannustaa tekemään parempia ja kestävämpiä valintoja. Esimerkiksi verotuksella ja sijoittamalla rahaa ja aikaa kestävämpiin vaihtoehtoihin voidaan ohjata kulutusta järkevämpään suuntaan. Pariisin sopimus on merkittävä askel ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Ilmastosopimus saattaa vaikuttaa valintamahdollisuuksiimme ja jokapäiväiseen elämäämme. Kaikki vaikutukset eivät ole välttämättä negatiivisia, vaan myös uusia mahdollisuuksia ja innovaatioita saattaa syntyä ilmastosopimuksen vanavedessä. Puhuttaessa ilmastonmuutoksesta voidaan vaatia edellisiä sukupolvia kantamaan vastuu. Nuoria ja lapsia tulee ohjata joko vapaaehtoisiin tai kunkin maan hallinnon säätämin keinoin kohti kestävämpää kulutusta ja ympäristöystävällisempää elämää. Ilmastonmuutoksen vastustaminen ja hidastaminen saattaa vaikuttaa pitkällä tähtäimellä myös valtioiden talouteen. Mahdollinen elintason muutos on pieni hinta puhtaasta ilmasta. Ennen kaikkea tulee pyrkiä ympäristöystävällisyyteen, -tehokkuuteen ja kestävään kulutukseen sekä ympäristökoulutukseen Kestävä kehitys.. Ilmastoteot Keskustanuorten arvojen ytimessä on kestävä kehitys. Luonnon monimuotoisuus ja ympäristöarvot ovat tärkeä näkökulma punnittaessa esimerkiksi energia- tai kaivoshankkeita. Kaikki taloudellinen toimeliaisuus jättää jäljen luontoon. Suomen on pyrittävä maailman parhaaseen teknologiaan ympäristövaikutusten hallinnassa. Ihminen on elänyt osana luontoa läpi historian. Keskustanuorten mielestä luontoa ei pidä museoida, vaan ihminen voi hyödyntää luonnon kiertoa ja luonnonvaroja kestävällä tavalla. Käytännön vaikuttamisessa Keskustanuoret ovat kuluvana vuonna nostaneet esille aloitteessa mainittuja vaelluskalakantoja ja niiden elvyttämistä ja saaneet asiasta kirjauksen myös puolueen ohjelmiin. Kestävän kehityksen keskiössä on ajatus siitä, että haluamme jättää lapsillemme paremman maailman. Jokaisen sukupolven tulee kantaa vastuuta tämänhetkisestä tilanteesta. Myös tulevilla sukupolvilla on oikeus puhtaaseen ilmaan, veteen ja hyviin elinolosuhteisiin. Ihmisiä tulee kannustaa tekemään parempia ja kestävämpiä valintoja. Esimerkiksi verotuksella ja sijoittamalla rahaa ja aikaa kestävämpiin vaihtoehtoihin voidaan ohjata kulutusta järkevämpään suuntaan. Pariisin sopimus on merkittävä askel ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Vaikka yksittäisille valtioille ilmastonmuutos voi tuoda myös hyötyjä, vaativat Keskustanuoret tarkastelemaan ilmastonmuutosta globaalisti. Ilmastosopimus tulee heijastumaan jokapäiväiseen elämäämme, mutta se myös luo pohjaa uusille mahdollisuuksille ja innovaatioille. Nuoria ja lapsia tulee ohjata joko vapaaehtoisiin tai kunkin maan hallinnon säätämin keinoin kohti kestävämpää kulutusta ja ympäristöystävällisempää elämää. Ennen kaikkea tulee pyrkiä ympäristöystävällisyyteen, -tehokkuuteen ja kestävään kulutukseen sekä ympäristökoulutukseen.. Kaupungistuminen, teollisuus ja talous Kaupungistumista pidetään tämän vuosituhannen merkittävimpänä megatrendinä. Arvioiden mukaan vuonna 00 kaupungeissa asuu yli 0 prosenttia maailman väestöstä. Maailman väestön arvioidaan kasvavan yli kahdella miljardilla ihmisellä tässä ajassa. Nykyisistä lähtökohdista katsottuna voidaan puhua globaalilla mittakaavalla kiihtyvästä ilmiöstä.

87 Kaupungistumisen aallot kulkevat käsi kädessä teollistumisen vaiheiden kanssa. Tällä hetkellä kaupungistuminen on voimakkainta Aasiassa, johon suuri osa koko maailman teollinen tuotannosta on keskittynyt viimeiset vuosikymmenet. Suurimmat metropoli- ja konurbaatioalueet sijaitsevat tai tulevat sijaitsemaan Kiinan suurimpien kaupunkien yhteydessä. Tuotannon ja kulutuksen keskittyessä suuriin kaupunkeihin, syntyy myös merkittäviä talouden keskittymiä, jossa kulutus kiihtyy niiden merkityksen kasvaessa globaalissa taloudessa. Jälkiteollisessa maailmassa talouden jatkuva kasvu on perustunut aineellisten hyödykkeiden tuottamiselle ja kuluttamiselle, jonka vaikutukseen olemme heränneet viime vuosikymmeninä. Keskustanuoret peräänkuuluttaa kestävään kulutukseen, jossa suositaan vain laadukkaita ja pitkäikäisiä tuotteita. Tätä asettaa teollisuudelle painetta panostaa enemmän laatuun kuin bulkkituotantoon. Jos tällainen toiminta jatkuu vielä pitkään olemme muuttaneet maapallon tärkeät resurssit roskaksi tai vaikeasti kierrätettäviksi hyödykkeiksi. Talouden ja teollisuuden kasvu on mullistanut myös globaalin elinkeinorakenteen. Siinä missä ennen suurimmat globaalin talouden toimijat olivat valtiot, niin nykyään niiden asemaa haastavat myös suuryritykset. Maailman sadasta suurimmasta taloudesta on yrityksiä. Monella suuryrityksellä on siis maailman talouspolitiikassa suurempi painoarvo kuin joillakin valtioilla. Tämä tilanne on johtanut osaltaan maailmanlaajuiseen eriarvoistumiseen. Yksi prosentti maailman väestöstä omistaa prosenttia, eli lähes puolet, maailman varallisuudesta. Kaksi kolmasosaa maailman ihmisistä asuu maissa, joissa eriarvoisuus on lisääntynyt viimeisen 0 vuoden aikana. Keskustanuorten vaatii, että kaupungistuminen otettaisiin ilmiönä vakavasti ja sitä pyrittäisiin hallitsemaan, jotta ilmiön haittavaikutukset eivät räjähtäisi käsiin. Metropolien tai megalopolien kontorolli omista kansalaisistaan katoaa, kun väestömassat kasvavat liian nopeasti. Tämä tilanne ajautuu nopeasti merkittävään globaaliin eriarvoistumiseen, ghettoutumiseen ja rikollisuuteen. Parhaimmillaan kaupungistuminen voi johtaa hyvinvoinnin kasvuun maailmassa, mikäli mahdollisimman monella on aito pääsy kaupunkien palveluihin ja elintavat sekä kulutus ovat ekologisesti kestävällä pohjalla Maailmantalous on ollut kovassa aaltoliikkeessä viimeiset kymmenen vuotta. Vuoden 00 talouskriisistä elpyminen on vienyt enemmän aikaa mitä asiantuntijat osasivat arvioida. Keskustanuoret tyrmää maailmantaloudessa vallitsevan keinottelukulttuurin sijoitus-, vakuutus-, ja rahoitustoiminnassa. Näissä toiminnoissa velka-asiakirjoille, ei voi olettaa arvonkorotusta johdannaiskaupoilla, mikä oli muun muassa vuoden 00 talouskriisin ydin. Maailmantalouspolitiikka tulee perustua ennen kaikkea hyvinvoinnin maksimoimiseen, eikä vain pankkitileillä makaavien valuuttojen arvoon. Keskustanuoret suhtautuvat avoimesti kansainvälisiin talous- ja kauppasopimuksiin. Sopimusten kuitenkin tulee pohjautua ajatukseen siitä, että sisämarkkinoille tulevat tuotteet ovat EU:n lainsäädännön mukaisia. Keskustanuoret kannattaa EU:n pyrkimystä kauppapolitiikassaan vaikuttamaan ihmisoikeus- ja ilmastokysymyksiin vastuullisella tavalla... Koulutus Koulutuksella on tärkeä tehtävä kestävän kehityksen mahdollistajana ja tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämisessä sekä suomalaisessa yhteiskunnassa että maailmanlaajuisesti. Koulutuksen kautta yhä useampi pystyy toimimaan kestävän kehityksen vaatimalla tavalla ja ymmärtämään omien valintojen merkityksen. Laadukasta koulutusta on taattava kaikille sukupuoleen, varallisuuteen, ihonväriin, uskontoon tai muuhun vastaavan katsomatta. Koulutus luo pohjan niin yksilön kuin yhteiskunnan kehitykselle ja tasa-arvon rakentumiselle. Mahdollisuus korkeakoulutukseen on mahdollistettava kaikille ja koulutuksen periytyvyyden ehkäiseminen on tärkeää. Korkeakoulutuksen tärkeydestä huolimatta myös muita koulutuspolkuja ja -mahdollisuuksia tulee arvostaa ja tukea Koulutukseen tulee tasosta riippumatta liittää aina opetusta vaikutusmahdollisuuksista, yhteiskunnasta ja politiikasta. Jokaisella on oikeus tietää omista mahdollisuuksista vaikuttaa oman maansa asioihin ja näitä oikeuksia tulee tukea opetuksen kautta. Etenkin tyttöjen ja naisten koulutukseen panostaminen on eräs lähivuosien tärkeimmistä tehtävistä, sillä etenkin nuoret naiset ja tytöt jäävät usein koulutuksen ulkopuolelle. Kansainvälistyvässä maailmassa pitää myös koulutus nähdä yhtenä yhteisenä kehityskohtana. Suomella on tässä asiassa edelläkävijän asema, ja Suomen tulisikin alkaa viemään koulutusta myös ulkomaille. Etenkin opettajankoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen koulutusvienti on mahdollisuus, joka tulisi

88 hyödyntää. Vaihto-opiskelujen ja jatko-opintojen mahdollistaminen useammassa maassa samoilla edellytyksillä toisi paljon tarvittavia uusia näkökulmia koulutukseen, opiskeluun ja työelämään... Kehitysyhteistyö Yhteistyötä on mahdollista tehdä kolmannen sektorin järjestöjen kautta ja myös valtiona taloudellista yhteistyötä tasa-arvoisena kauppakumppanina kehitys kanssa. Tavoitteena kuitenkin tulee kansainvälisesti olla vahvoilla ja laajoilla hartioilla oleva kehitysyhteistyö, joka on kauaskantoista ja tehokasta tähdäten maan oman toimintakyvyn parantamiseen. Suomen tulee olla aktiivisesti osana kansainvälisiä yhteistyöprojekteja. Mahdollisuuksia tiiviimpään ja laaja-alaisempaan kehitysyhteistyöhön esimerkiksi toisten Pohjoismaiden kanssa tulee selvittää ja kehittää. Lisäksi tarvitsemme toimia, joilla saamme yksityiset investoinnit liikkeelle Afrikkaan ja tähän tarvitsemme Euroopan, Amerikan ja Kiinan panostuksen. Koulutuksen tärkeys painottuu kehitysyhteistyössä. Kehitysyhteistyötoimijoita tulee kouluttaa jokaisen kohdemaan mukaisen avustuksen antamiseen. Kehitysyhteistyössä on tärkeä yksilöllinen tuki: tavoitteena tulee antaa jokaisen kohdemaan tarvitsemaa tukea, ja mahdollinen tuensaannin seuranta tuleekin profiloida aina kohdemaan tarpeisiin. Kehitysyhteistyön tuleekin pyrkiä yksilökohtaiseen lähestymistapaan, jossa tehdään läheistä yhteistyötä paikallisten kanssa ja selvitetään minkälainen avustus on tarpeen ja minkälaista roolia kyseisessä tapauksessa tulisi ottaa. Tärkeää yhä on, että maiden kehitysyhteistyömäärärahat vakiinnutetaan YK:ssa sovittuihin tavoitteisiin tämän talouden vilkastuttamisen rinnalla. Suomen on mahdollista tuoda pöytään osaamista koulutuksen, ympäristöteknologian ja tasa-arvon kentillä.. Kansainvälinen yhteistyö.. Suomi ja Pohjoismaat osana muuttuvaa Eurooppaa EU:n perussopimuksen toinen artikla määrittelee unionin arvot. Ne ovat ihmisarvon, vapauden, demokratian, tasa-arvoisuuden, laillisuuden ja ihmiosikeuksien kunnioitus, mukaan lukien vähemmistöihin kuuluvien oikeudet. Euroopan unionin perusta on sen kansalaisten halussa turvata rauha ja vakaus ja samalla ehkäistä uudet sodat maanosassamme Euroopan unionin on oltava iso isoissa, pieni pienissä kysymyksissä. Euroopan unionin tulee olla vahvemmin toimintakykyinen suurissa rauhan ja vakauden kannalta keskeisissä kysymyksissä, kuten talouspoliittisesti ja maahanmuuttopoliittisesti. Vastaavasti kansallisesti tulee päättää asioista, jotka kansallisvaltio pystyy lähtökohtaisesti ratkaisemaan EU:ta paremmin. Keskustanuoret kannattaa pyrkimyksiä EU:n puolustuspoliittisen yhteistyön tiivistämiseksi. Puolustusyhteistyö ei ole federalismia, vaan itsenäisten valtioiden järkiperäistä yhteistyötä. EU on liitto, jonka jäsenvaltiot ovat arvopohjaltaan kohtuullisen samanlaisia, ja joiden turvallisuuspoliittiset haasteet ovat enenevissä määrin yhteisiä. Konfliktien ennaltaehkäisyssä tärkeää on kasvattaa kynnystä toteuttaa sotilaallisia toimia eli toimien sotilaallista, poliittista ja taloudellista hintaa. Tiiviimpi puolustuspolittiinen yhteistyö kasvattaisi pelotetta, eli korottaisi kynnystä sotilaallisien toimien harjoittamiseen. Uudet uhkat eivät myöskään noudattele valtiorajoja. Terrori uhkaa yhtälailla koko Eurooppaa, ja esimerkiksi helpottunut tietojen vaihto, koulutus ja operatiivinen yhteistyö parantaisi kykyämme vastata uudenlaisiin uhkiin. Keskustanuoret toivoo läheisempää Pohjoismaista yhteistyötä kansainvälisillä kentillä. Pohjoismaiden on mahdollisuus yhtenä rintamana ajaa meille kaikille pohjoismaalaisille tärkeitä asioita kansainvälisesti ja näin varmistaa tavoitteidemme mahdollisimman suuri painoarvo. Meidän tulisi myös ottaa askeleita kohti Pohjoismaista kansalaisuutta. Pohjoismainen kansalaisuus tarkoittaisi, että kaikkia pohjoismaisia kansalaisia tulisi kohdella yhdenvertaisesti asuinmaassaan heille kuuluisivat samat oikeudet ja velvollisuudet yhtä lailla kuin muille maan kansalaisille. Pohjoismainen kansalaisuus purkaisi tehokkaasti maiden väliset rajaesteet ja parantaisi siten Pohjoismaiden edellytyksiä yhteismarkkinoihin, joilla tiede, tavarat, työvoima ja ihmiset liikkuisivat vapaasti suurempien eurooppalaisten markkinoiden ohessa. Pohjoismainen kansalaisuus ei korvaisi kansallista vastinettaan, vaan toimisi pikemmin tämän täydennyksenä. Sen juridisena seurauksena kaikki Pohjoismaiden kansalaisten katsottaisiin olevan yhdenvertaisia asukkaita siinä maassa, jossa he asuvat ei ulkomaalaisia. Kannatamme valtioiden välistä yhteistyötä ja avoimuutta, emme maanosan kokoista liittovaltiota. Sosiaaliturvasta ja aluekehitysvarojen kohdentamisesta tulee jatkossakin päättää paikallisella, ei kansainvälisellä tasolla. Ristiriita EU:n syrjintäkiellon kanssa ratkeaisi pohjoismaisen yhteistyön ja integraation eurooppalaisen syvempää

89 ulottuvuutta vahvistuessa... Suomi kansainvälisen kentän sillanrakentajana Suomi ylläpitää hyviä suhteita Euroopan ulkopuolisiin valtioihin niin kansainvälisten organisaatioiden kuin kahdenvälisten suhteiden kautta. Yksi keskeisimpiä yhteistyötahoja on rajanaapurimme Venäjä. Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat perustuneet vilkkaisiin talous- ja kauppasuhteisiin, ihmisten välisen arkisen kanssakäymisen edistämiseen ja mutkattomiin kahdenvälisiin suhteisiin. Ne ovat tuoneet molemmille maille paljon hyvää. Rajanaapureiden välillä on jatkossakin sadoittain yhteistyötä vaativia käytännön asioita. Suomen onkin toimittava aloitteellisesti rauhanomaisen ratkaisun edistämiseksi. Suomen hyvät kahdenväliset suhteet voivat tukea orastavia neuvotteluja ja vuoropuhelua eri tahojen välillä. Tavoitteena on oltava normalisoida EU-maiden ja Venäjän väliset suhteet. Yhdysvallat menettävät rooliaan vapaan maailman puolustajana ja maailman ykköstaloutena. Yhdysvallat on ottanut askeleita suuntaan, jossa tasa-arvon ja ihmisarvojen merkitys kuten myös ilmastonmuutoksen ehkäisyn asema on heikentynyt merkittävästi. Euroopan unionin tulee ottaa vahvempaa roolia kansainvälisellä kentällä Yhdysvaltojen otteen kirvotessa. Aasia -suhteet ovat merkittävät tulevaisuudessa monen Aasian maan kuten Kiinan ja Intian talouksien kasvaessa huomattavaa vauhtia. Vastaavasti alueella on keskeistä tehdä työtä ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi sekä rauhan ja turvallisuuden vahvistamiseksi. Työtä etenkin Lähi-Idän tilanteen tyynnyttämiseksi on tehtävä tavalla, joka luo pohjan alueen tulevalle rauhalle. Afrikka on tulevaisuuden maaosa, jossa monessa maassa alle -vuotiaat muodostavat merkittävän osan väestöstä. Keskustanuorten mielestä on tärkeää panostaa yhteistyöhön eri kentillä mahdollistaen hyvinvoinnin lisääntymisen Afrikan alueilla. Keskustanuoret edellyttävät vastuullista ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikkaa. Olemme ensimmäinen sukupolvi, joka voi saada ratkaisut aikaan ja samalla viimeinen sukupolvi, joka pystyy tekemään käänteen. Ilmastonmuutoksen torjunta on ekologinen välttämättömyys ja siitä syystä meidän kaikkien tulee yhdessä panostaa ilmastonmuutoksen torjuntaan Turvallisuus.. Kansallinen ja alueellinen turvallisuus Keskustalla ja Keskustanuorilla on pitkä historia vakaan turvallisuuspolitiikan kannattajana. Sellaisen turvallisuuspolitiikan, joka suojelee pientä kansaamme parhaiten: pyrimme välttämään konflikteja. Avainasemassa on diplomatia, hyvät suhteet muihin toimijoihin, vakauden ylläpito sekä oma uskottava puolustus. Suomen tulee tavoitella puolueettomuutta konflikteissa, jotka mahdollisesti syttyvät lähialueilla. Suomen tulee voimakkaasti turvata omien alueidensa koskemattomuus, sekä toimia rauhanvälittäjänä konfliktin osapuolten välillä. Myös tällaisista tilanteista aiheutuvaan pakolaisuuteen tulee varautua. Suomen tulee ponnekkaasti vastustaa ydinaseiden sijoittamista Itämerelle. Myös hybridiuhkiin vastaaminen ja varautuminen on Suomelle tärkeää muuttuvassa sotilaallisessa toimintaympäristössä. Terrorismi aiheuttaa Suomelle entistä korkeamman uhan. Sen torjunnassa pääosassa ovat tiedustelutoiminta sekä yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä. Tärkeintä on tunnistaa maahamme kohdistuvat uhat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja pyrkiä tehokkaasti estämään uhkakuvien toteutuminen. Terrorismin torjunnassa myös kotoutumisen edistäminen ja yksilöiden syrjäytymisen ehkäiseminen ovat tärkeässä asemassa. Suomen tulee myös entistä tiiviimmin olla mukana kansainvälisissä toimissa terrorismin torjumiseksi. Tehokas tiedonvaihto kansainvälisten toimijoiden kesken on terrorismin torjunnassa entistä tärkeämpää. Europol eli EU:n lainvalvontavirasto on tärkeässä asemassa terrorismin torjunnassa Euroopassa ja Suomen onkin laajasti hyödynnettävä sen tarjoamia tietojärjestelmiä sekä tiedonvaihtoa. Europol toimii tärkeänä linkkinä EU:n jäsenmaiden välillä terrorismin torjunnassa. Suomen on myös oltava tiiviimmin mukana kolmansien maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, jossa pyritään torjumaan terrorismin ja radikalisoitumisen syitä kuten köyhyyttä, epätasa-arvoa ja huonoa hallintoa. Monipuolinen ja laadukas informaatio ovat tärkeitä turvallisuuden ylläpitämiseksi. Yksilön on pystyttävä saamaan nopeasti luotettavaa tietoa ympärillään tapahtuvista asioista. Etenkin kriisitilanteissa tiedon nopeus ja luotettavuus ovat tärkeitä. Medialukutaito ja kriittinen ajattelu ovat tänä päivänä yhä tärkeämmässä asemassa tietolähteiden ollessa verkossa. Systemaattinen väärän informaa-

90 tion levittäminen todella suuri turvallisuusuhka. Disinformaatiota voidaan käyttää eri tilanteissa esimerkiksi turvattomuuden ja sekasorron luomiseksi. Tämän vuoksi myös väärän tiedon oikaisemiseen ja luulopuheeseen on pystyttävä puuttumaan mediassa nopeasti. Disinformaation leviämisen kitkemiseksi myös yksilön olisi hyvä osata suhtautua kriittisesti tietoon. On tärkeää, että yksilölle myös opetetaan kuinka, tietoa voidaan käyttää heitä itseään vastaan ja miten tunnistaa oikea informaatio. Täten medialukutaidon ja kriittisen ajattelun opettamiseen on panostettava vielä nykyistäkin enemmän. Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut sotilaallisen toiminnan ja jännitteiden lisääntyessä Itämerellä. Näitä jännitteitä ovat esimerkiksi uusien asejärjestelmien tuominen Itämeren alueelle sekä Venäjän sotilastoiminnan aktivoituminen arktisilla alueilla. Suomen onkin vahvistettava kansainvälistä puolustusyhteistyötä uhkien ennaltaehkäisemiseksi. Pohjoismainen puolustusyhteistyö NORDEFCO:ssa on Suomelle tärkeä viiteryhmä, jonka käytännöllisiä ulottuvuuksia ovat esimerkiksi yhteisharjoitukset. Suomi hyötyy monipuolisesti myös kansainvälisestä yhteistyöstä esimerkiksi kahdenvälisiin sopimuksin ja osallistumalla aktiivisesti Iso-Britannian johtamien Joint Expeditionary Force- joukkojen toimintaan. Tämän lisäksi avainasemassa ovat Euroopan unionin kanssa tehtävä puolustusyhteistyö sekä kahdenvälinen puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa. Nato-jäsenyys ei kuitenkaan tuo lisäarvoa Suomen turvallisuudelle, vaan asevelvollisuusarmeija ja hyvä kansallinen maanpuolustustahto takaa turvallisuuden parhaiten. Vastaavasti Nato-jäsenyys saattaisi uhata tätä kansallista puolustustahtoa sekä lisätä turvallisuusympäristömme epävakautta. Suomen puolustusvoimien tärkein tehtävä on taata Suomen turvallisuus ja alueellinen koskemattomuus. YK:n puitteissa ja sen hyväksynnän alaisuudessa haluamme kuitenkin osallistua rauhanturvaoperaatioihin maailmalla... Ilmastoturvallisuus Ilmastonmuutos on kansainvälinen uhka, joka vaatii kansainvälisiä toimia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat ympäri maailman ja ne muodostavat turvallisuusuhkia liittyen luonnonkatastrofeihin ja välillisesti erilaisiin yhteiskunnallisiin mullistuksiin kuten ihmisten liikehdintään. Esimerkiksi nälänhädän, merenpinnan nousun, juomaveden puutteen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutukset olisivat mittavia yhteiskunnallisesti niiden heijastuessa laajasti ihmismassojen liikehdintään ja tarpeeseen siirtyä toisille alueille. Ensisijaisesti Keskustanuorten tavoite on pysäyttää ilmastonmuutoksen eteneminen. Kainsainvälisesti on panostettava ilmastoturvallisuuteen ja alan kansainväliseen aktiiviseen yhteistyöhön sekä perustason tiedonsaantiin ympäristöuhkien torjunnassa nyt, ei myöhemmin. Ilmastonmuutoksen aiheuttama luonnon ääri-ilmiöiden lisääntyminen yhdistettynä kehittyvien maiden väestöräjähdykseen tulee aiheuttamaan tulevaisuudessa nykyistä pakolaiskriisiä huomattavasti laajempia kansanvaelluksia. Ensisijainen keino ratkaista ongelmia ei voi olla laajamittainen maastamuutto, vaan kansainvälisen yhteisön tulee pyrkiä aktiivisesti ennaltaehkäisemään kriisejä sekä vakauttamaan kriisialueita. Ilmastotyön lisäksi parhaita keinoja alueiden vakauden edistämiseen ovat demokraattinen yhteiskuntajärjestys sekä suotuisa taloudellinen kehitys. Järkevät kehitysyhteistyöinvestoinnit voidaan tehdä siten, että ne tukevat kohdemaan talouden kasvupotentiaalia. Humanitaarinen maahanmuutto on osa työkalupakkia silloin, kun ihmisten turvallisuutta ei muuten pystytä takaamaan. Maahanmuuton tulee kuitenkin perustua hallittuun järjestelmään. Pakolaisuuden edellytykset tulee voida tarkastaa ja tarvittavat turvallisuusselvitykset tehdä ennen saapumista maaperällemme... Kyberturvallisuus Kyberuhat ovat nykypäivää ja niin tulee olla myös toimivan kyberturvallisuuden. Kyberturvallisuudessa tunnistetaan, ehkäistään ja varaudutaan sähköisten ja verkotettujen järjestelmien häiriöiden vaikutuksiin yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin. Yhteiskunnat ovat yhä enenevässä määrin riippuvaisia sähköisistä toiminnoista ja kyberturvallisuuden avulla on mahdollista turvata yhteiskunnan sujuva toimiminen terveydenhuollosta lentoliikenteeseen. Myös yksilötasolla ollaan suuntautumassa digitaalisempaan suuntaan, jossa kaikki elämän osa-alueet ovat tietotekniikan kautta hallittavissa. Täten myös yksilön turvallisuus on huomattavasti alttiimpi kyberuhille. Kyberturvallisuuteen tulee panostaa kansallisesti ja EU:n tasolla turvaten alueelliset toiminnot sekä antaen yksilöille välineet turvata omat kanavansa ja esimerkiksi identiteettinsä. Sallitun hakkeroinnin lisääminen on erinomainen keino huomata järjestelmien tietoturva-aukkoja sekä muita heikkouksia ja näin parantaa niiden turvallisuutta. Suomeen sijoitettava hybridiuhkien osaamiskeskus on hyvä asia kansainväliselle turvallisuudelle, yhteistyölle ja osaamisen kehittämiselle. Kyberuhat 0

91 tapahtuvat usein globaalilla tasolla, joten kansainvälinen yhteistyö on avainasemassa. Lisäksi osaamiskeskus voisi edesauttaa suomalaisen osaamisen tukemista ja vientiä maailmalle. Kyberturvallisuuden ylläpitämisen kannalta myös kansalaisten tulee osata varautua mahdollisiin kyberuhkiin, kuten identiteettivarkauteen. Lasten kohdalla helpointa olisi lisätä koulun opetukseen kyberturvallisuutta käsittelevää sisältöä, jota päivitettäisiin tasaisesti. Aikuisten kohdalla, tiedon tulisi olla helposti löydettävissä ja mahdollista opetusta tulisi olla saatavilla esim. työpaikan kautta, jolloin myös työpaikan sisäinen turvallisuus saadaan pidettyä halutulla tasolla... Terveys ja turvallisuus Ihmisten lisääntynyt matkustaminen on nopeuttanut tartuntojen leviämistä ja vaikuttanut väestön rakenteeseen, potilaiden tautikirjoon sekä terveystietoon ja käyttäytymiseen. Ihmisten liikkuvuuden johdosta matkalta mukana voi tulla sairauksia ja lääkkeille vastustuskykyisiä taudinaiheuttajia. Tartuntataudit ja epidemiat leviävät yli maiden rajojen ja kansainvälisen yhteistyön merkitys infektioiden torjunnassa ja seurannassa on erittäin tärkeää. Viranomaisten yhteistyön sujuvuus kansainvälisesti ja terveydenhuollon toimintatapojen päivittäminen on keskeistä kansainvälisesti tartuntatautien torjunnassa. Uudet tautiuhat vaativat nopeita seuranta- ja ehkäisytoimia. Keskeisessä asemassa on myös tiedon levittäminen ja saatavuus kansainvälisesti tartuntatauteihin liittyen perus hygieniaan, rokotuksiin, seksuaaliterveyteen ja terveystarkastusten liittyen kuten myös tartuntatautien leviämistapoja koskien. Tartuntatautikentän suurimpana uhkana on resistenssi mikrobilääkkeitä eli antibiootteja kohtaan. Tällöin ihmishenkiä pelastavat modernin lääketieteen ja eläinlääketieteen keksinnöt mikrobilääkkeet saavat aikaiseksi mikrobien muuttumisen vastustuskykyisiksi eli resistenteiksi. Resistentit mikrobit siirtyvät ihmisestä ja eläimestä toiseen ja kiertävät ruuan, veden ja ympäristön välityksellä yli valtioiden rajojen. YK:n mukaan vuonna 00 arvioilta miljoonaa ihmistä kuolee mikrobilääkkeille vastustuskykyisten mikrobien aiheuttamiin infektioihin. Vaikutukset maailmantalouteen ovat mittavat. Kansainvälisesti on välttämätöntä ohjata mikrobilääkkeiden käyttöä ehkäisemällä infektiota ja lääkkeille vastustuskykyisten bakteerien leviämistä. Kansainvälisesti tulee valtiota kannustaa toteuttamaan WHO:n suosituksia ja lisäämään uusien mikrobilääkkeiden kehittämiseen käytettäviä varoja. Mikrobilääkkeiden käyttöä on kansainvälisesti rajoitettava niin, että käyttö on vastuullista sekä ihmisen että eläinten hoidossa. Tähän keinona on koulutuksen ja tietoisuuden lisääminen sekä kansainväliset toimet kansallisen valvonnan lisäämiseksi. Ruokaturvallisuus on keskeinen keino, jolla voidaan ehkäistä niin tartuntatautien leviäminen kuin myös resistenssi mikrobilääkkeitä kohtaan. Ruuantuotannon vastuullinen antibioottien käyttö ja käsittely ovat keskeisiä tekijöitä, joilla niin kansallisesti kuin kansainvälisesti on mahdollista vaikuttaa terveysuhkiin. Ruuan laadun takeena tulisi käyttää kansainvälisiä mittareita, kuten sertifikaatteja takaamassa ruuan laatua. Ruokaturvallisuuteen kuuluu keskeisellä tavalla ruuan saatavuus. On keskeistä turvata, että meillä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin on turvattu ruuan saatavuus niin rauhan kuin konfliktienkin aikana. Kotimainen perustason ruuantuotanto on tähän tärkeä pohja, jolla vähennetään maiden riippuvuutta toisista ja luodaan perusteita hyvinvoinnille. Tarkkaan ja hallitusti tutkittu geenimanipuloitu ruuantuotanto sisältää huomattavia mahdollisuuksia ruokaturvallisuudelle ja hallitun sekä perusteellisen tieteellisen tutkimuksen avulla tulisi sen mahdollisuuksia kartoittaa. Vaihtoehtoisten proteiinien mahdollisuudet ruuantuotannon ja ruokaturvallisuuden saralla on otettava käyttöön.

92 Keskustanuorten järjestöllinen strategia 0-0 Yksilöllisin ja yhteisöllisin Keskustanuorten järjestöllinen strategia 0-0 Visio vuodelle 0: Keskustanuoret on vaikuttava yhteiskuntaa uudistava muutosvoima. Olemme yhteisöllisin poliittinen nuorisojärjestö, joka on jäsenilleen inspiroiva yhteisö ihmisenä ja vaikuttajana kasvamiseen. Toiminta-ajatus: Keskustanuoret kasvattaa nuoria vaikuttamaan ympäröivään yhteiskuntaan arvojensa pohjalta. Keskustanuorten arvot: Yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys, sivistys. Yhteisöllisin poliittinen nuorisojärjestö Keskustanuoret on Suomen yhteisöllisin poliittinen nuorisojärjestö. Jäsen kokee toiminnassamme olevansa osa ryhmää, jossa hän saa olla oma itsensä. Kunnioitamme jokaista ihmistä ja näemme erilaisuuden myönteisenä voimavarana. Jokainen arvomme läheiseksi kokeva -0 -vuotias on tervetullut toimintaamme ja otamme uudet toimijat avoimesti vastaan. Luomme toimintaamme kannustavan ilmapiirin, jossa on hyvä kasvaa ihmisenä ja vaikuttajana. Hyväksymme virheet ja keskeneräisyyden, mutta pyrimme jatkuvaan itsemme ja toistemme kehittämiseen. Pidämme yllä kanssaihmisiä kunnioittavaa keskustelukulttuuria. Toimimme avoimesti ja demokraattisesti. Huolehdimme siitä, että erilaiset mielipiteet pääsevät esille. Poliittisten ja järjestöllisten linjausten valmisteluun pyritään aina osallistamaan jäsenistöä mahdollisimman laajasti. - Huolehdimme, että toiminnassamme vallitsee avoin ja kannustava ilmapiiri. Puutumme kaikenlaiseen kiusaamiseen, häirintään tai muuhun arvojemme vastaiseen toimintaan. Keräämme säännöllisesti palautetta toiminnastamme Toimintamme on läpinäkyvää. Kaikilla jäsenillä on mahdollisimman helppo pääsy julkisiin tietoihin. Kunnioitamme salassapitovelvollisuutta. - Keskustanuorten jäsenmedia jakaa mediatilaa eri tavalla ajatteleville ihmisille. Tuomme liiton viestintäkanavissa esiin jäsenistön mielipiteitä puheenjohtajistoa ja liittohallitusta laajemmin. - Tarjoamme Keskustanuorten jäsenille yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa liiton ohjelmatyöhön ja muihin merkittäviin linjauksiin. Lisäämme osallistavien menetelmien käyttöä osana poliittista ja järjestöllistä toimintaa sekä valmistelutyötä.. Inspiroiva yhteisö ihmisenä ja vaikuttajana kasvamiseen Keskustanuorten ydintehtävä on olla inspiroiva kasvamisen alusta nuorille. Toiminnassamme kasvaa tulevaisuuden Suomen rakentajia. Tarjoamme toimintamme kautta konkreettisia vaikuttamiskokemuksia. Tarjoamme nuorille vastuuta ja mahdollisuuden toteuttaa omia ideoitaan. Edistääksemme jäsentemme motivaatiota ja jaksamista tarjoamme poliittisista nuorisojärjestöistä yksilöllisimmän jäsenkokemuksen. Tämän toteuttaaksemme kontaktoimme jäsenemme vuosittain ja kartoitamme jokaisen toiveita, tavoitteita sekä kiinnostuksen kohteita. Luomme järjestömme tarjoamista osallistumisen tavoista ja toimintamuodoista selkeästi muotoiltuja jäsenpolkuja. Jäsenpolut rakennetaan vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: a) Mitä valmiuksia tämä jäsenpolku kehittää? b) Mitä jäsenpolkuun sitoutuneelta henkilöltä edellytetään? Esimerkiksi piirin johtokunnan jäsenyys voi olla yksi jäsenpolku. Annamme selkeän lupauksen siitä, mitä kukin jäsenpolku tarjoaa siihen osallistuvalle. Selkeästi määriteltyihin tehtäviin on helppo tarttua ja valita kuhunkin elämäntilanteeseen sopiva tapa olla mukana Keskustanuorten toiminnassa.

93 Tieto jäsenpoluista on avoimesti nähtävillä, jotta myös jäsenyyttään harkitseva voi tutustua niihin. Viestimme ylpeästi siitä, miten toiminnastamme kertyvä osaaminen hyödyttää jäseniämme vaikuttajanuralla ja työelämässä. Liitto ottaa aktiiviseksi tehtäväkseen vanhojen järjestöllisten toimintatapojen ravistelemisen sekä uusien vaihtoehtojen aktiivisen kehittämisen. Päivitämme toimintamuotojamme ja järjestörakennettamme niin, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin jäsentemme kulloisiakin tarpeita ja toimintamahdollisuuksia. Emme ylläpidä rakenteita niiden itsensä vuoksi. Tarjoamme piireille mahdollisimman hyvät mahdollisuudet keskittyä poliittiseen toimintaan ja jäsenistön kouluttamiseen. Kannustamme piirejä luomaan alueelleen teemallisia toimintaryhmiä. Toimintaryhmät ovat paikallisia tai valtakunnallisia tietyn teeman ympärille muodostuvia avoimia ryhmiä. Ne voivat saada tukea toimintaansa liitosta ja piireiltä. - Luomme Keskustanuoriin kokeilukulttuurin henkeä. Toiminnassamme saa kokeilla asioita ensimmäistä kertaa. Emme pelkää virheitä, vaan pidämme niitä mahdollisuutena kehittyä. - Rakennamme jäsenpolkuja kartoittamalla aluksi Keskustanuorten olemassa olevia toimintamuotoja. Jäsenpolku-ajattelua voidaan kehittää kokeilemalla sitä ensin muutamalla jäsenpolulla. - Otamme yhteyttä uusiin jäseniin kahden viikon sisällä järjestöön liittymisestä ja kartoitamme samalla jäsenen mielenkiinnon kohteita ja tavoitteita. - Kannustamme jäseniä luomaan teemallisia toimintaryhmiä, joiden pääpaino on yhdessä sivistymisessä, poliittisessa keskustelussa ja vaikuttamisessa. - Vaikutamme puolueen sääntöuudistukseen niin, että toimimattomia osastoja ei tarvitsisi ylläpitää pelkästään edustuspaikkojen takia. - Tarkastelemme talouttamme ja toiminnan rahoituskriteerejä niin, että ne vastaavat strategian asettamia tavoitteita.. Aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja Olemme keskeisellä paikalla rakentamassa Suomen tulevaisuutta osana maailmaa kestävän kehityksen ja ylisukupolvisuuden ajatusten pohjalta. Puolustamme yhteiskunnan eheyttä ja pidämme huolta heikoimmista. Huolehdimme jokaisen ihmisen mahdollisuudesta kouluttautua ja kehittää itseään. Kannustamme toisiamme yhä enemmän aatteelliseen keskusteluun. Teemme vahvaa periaatepolitiikkaa aatteellisen perustamme tuntien. Ohjelmatyön avulla tarjoamme nuorkeskustalaisia vastauksia tulevaisuuden isoihin kysymyksiin. Teemme vaikuttamistyötä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Lisäämme nuorten kiinnostusta politiikkaa kohtaan yhteistyössä muiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa. Teemme suunnitelmallista viestintää ja panostamme työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja jäsenten viestintävalmiuksien parantamiseen. Jokainen toiminnassamme mukana oleva on samalla viestijä. Vaikutamme keskustan poliittiseen linjaan järjestömme arvojen ja linjausten pohjalta. Uudistamme puoluetta ennakkoluulottomasti. Rohkaisemme myös 0 vuotta täyttäviä keskustanuoria vaikuttamaan puolueessa eri tasoilla ja pidämme heihin tiivistä yhteyttä. - Selkiytämme ohjelmatyötämme ottamalla käyttöön yhden, vuosittain päivitettävän tavoiteohjelman. - Perustamme työryhmiä keskustanuoria kiinnostavien teemojen ympärille. Niiden tehtävänä on tehdä vuosittain tutkimus- ja valmistelutyötä valitsemiensa yhteiskunnallisten kysymysten ympäriltä ja tuoda ajatuksia toimintaryhmätasolta kohti liitto- ja tavoiteohjelmatasoa. - Päivitämme Keskustanuorten viestintäsuunnitelman. Kehitämme toimijoidemme viestintävalmiuksia ottamalla viestintäkoulutukset säännölliseksi osaksi liiton vuosikelloa.

94 TALOUSARVIO Varsinainen toiminta Tuotot 0 Osanottomaksut 00 Opintokeskustuotot 00 Vuokratuotot 00 Ilmoitustuotot 00 Muut tuotot 00 Ostopalvelutuotot Tuotot TALOUSARVIO 0 TULOSLASKELMA 0 0,00 000,00 0,00 0,00 000,00 000,00 00,00,00 0,0,,00 0,, 0 0, Kulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 0 Palkat ja palkkiot 0 Lomapalkkavarauksen muutos Palkat ja palkkiot Eläkkeet 0 Lisäeläkemaksut Eläkevastuun muutos Eläkkeet Luontoisedut Ravintoedut 0 Puhelinedut 0 Luontoisetujen vastatili Luontoisedut Henkilösivukulut Tyel-maksut 0 Työntekijäin Tyel-maksut Henkilösivukulut Muut henkilösivukulut 00 Sosiaaliturvamaksut 00 Tapaturmavakuutusmaksut Työttömyysvakuutusmaksut 0 Työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksut 0 Ryhmähenkivakuutusmaksut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 0 Poisto aineettomista hyödykkeistä 0 Poisto aineellisista hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset 0,00-000,00-000,00-000,00 0,00 0,00-000,00-00,00 00,00-00,00 000,00-00,00-0,00-00,00-000,00-00,00-00,00-00,00-0,00-00,00 0,00-00,00-00,00 -, 0, -, 0,00 0,00 -,0-0,00,0-00,, -, -, -, -,, -, -, -, -, -, -, -, -,

95 Muut kulut Vapaaehtoiset henkilösivukulut 000 Henkilökunnan koulutus 0 Sisäiset palaverit ja henkilökuntajuhlat 00 Virkistys- ja harrastustoiminta 00 Työterveyshuolto 00 Kelakorvaukset 00 Henkilökunnan ruokailu/lounassetelit 0 Kahvitarvikkeet 0 Lahjat henkilökunnalle Vapaaehtoiset henkilösivukulut Toimitilakulut 0 Vuokrat ja vastikkeet 0 Korjaukset ja huolto 0 Siivous ja puhtaanapito 0 Sähkö ja kaasu Vahinkovakuutukset 0 Vartiointi- ja turvallisuuskulut Toimitilakulut Atk-laite ja -ohjelmistokulut 0 Atk-ohjelmistot, päivitykset ja ylläpito 0 Atk-laitehuollot, korjaukset ja asennukset 0 Atk-laitehankinnat (< v. Kalusto) 0 Atk-laitteiden pienhenkinnat Atk-laite ja -ohjelmistokulut Muut kone- ja kalustokulut 0 Kone- ja kalustovuokrat 0 Kone- ja kalustohuolto ja korjaus 0 Kone- ja kalustohankinnat (< v. kalusto) Leasingmaksut Muut kone- ja kalustokulut Matkakulut 00 Matkaliput Taksikulut 0 Hotelli- ym. majoitus 0 Ruokailut matkalla 0 Matkavakuutukset 0 Paikoituskulut 0 Muut matkakulut 0 Kilometrikorvaukset 0 Päivärahat Matkakulut Markkinointikulut 00 Mainostoimistopalvelut 00 Ilmoitusmainonta 00 TV- ja radiomainonta 00 Keskustanuoret.fi -00,00 0,00-00,00-000,00 00,00-000,00-00,00 0,00-000,00-000,00 0,00-00,00-00,00 0,00 0,00-00,00-00,00 0,00-000,00 0,00-00,00 0,00-00,00-00,00 0,00-000,00-00,00-00,00-000,00-00,00-00,00-0,00-000,00-000,00-000,00-0,00-00,00-00,00 0,00-000,00 -, -,00 0,00-0,0 -, 0,00-0,00 -, 0,00 -, -0, 0,00 -, -,0 0,00 0,00 -,0 -, -, 0,00 -,0 0,00 -,00 -, -, -, -, - 0,0 -,0 -, -,0 -, - 0, -, -, 0,00 -, 0,00-0,

96 0 Mainosteippaukset 0 Mainosmateriaali ja tarvikkeet 0 Muut mainoskulut 0 Markkinointitilaisuudet 0 Messut ja näyttelyt 0 Suhdetoimintakulut 0 Huomionosoitukset Markkinointikulut Hallintopalvelut 0 Taloushallintopalvelut 0 Tilintarkastuspalvelut Laki-, konsultointi- ja koulutuspalvelut Hallintopalvelut Muut toimistokulut 0 Kirjat 0 Lehdet 0 Tietopalvelut 0 Jäsenmaksut 00 Puhelin, fax ja datakulut 0 Posti- ja lähettikulut 0 Pankkikulut 0 Vakuutukset Kummilapsimaksut 0 Toimistotarvikkeet 0 Lomakkeet ja painatuskulut 0 Valokopiot 0 Kokous-, koulutus- ja neuvottelukulut 0 Muut toimistokulut 0 Tukimaksut ja avustukset Muut toimistokulut Poistot Poistot aineettomista oikeuksista Poistot kalustosta ja koneista Poistot Muut kulut yhteensä Kulut yhteensä Varsinaisen toiminnan tuotto-/kulujäämä Varainhankinta Tuotot Jäsenmaksut Avustukset, lahjoitukset, kannatusmaksut Keräys- ja arpajaistuotot Myyntituotot Muut tuotot Tuotot -00,00-000,00-00,00-00,00-00,00-000,00-00,00-00,00-000,00-00,00-00,00-00,00-0,00-00,00-0,00-00,00-000,00-000,00-00,00-000,00 -,00-00, ,00-00,00-000,00-000,00-00,00 -,00 0,00-00,00-00,00-0,00 -,00 -,00 00, ,00 0,00 0,00 0,00 000,00 0,00-0, -, 0,00 -, -, -,0-0,0 -, -,00-0,00 -, -, -,00 -, -, -, -, -, - 0,0 -,00 -,0 -, - 0,0 -, - 0, - 0,00-0, -, -,0-0,,0 0 00,00 0,00, 00,00,

97 Kulut 0 Myyntiartikkelikulut Keräys- ja arpajaiskulut Muut kulut Kulut Varainhankinta yhteensä Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Korko- ja osinkotuotot 0 Korkotuotot pankkisaamisista 0 Osinkotuotot rahoitusarvopapereista Korko- ja osinkotuotot Tuotot Kulut Muut rahoituskulut 0 Korkokulut rahoituslaitoslainoista 0 Korkokulut ostoveloista 0 Verojen viivästysseuraamukset 0 Limiittipalkkiot 0 Saamisten luottotappiot 0 Muut rahoituskulut Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotto-/kulujäämä Yleisavustukset Yleisavustukset tuotot 00 Puoluetuki 0 Valtion nuorisotyöavustus Yleisavustukset tuotot Yleisavustukset kulut 0 Piiriavustus Yleisavustukset kulut Yleisavustukset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Satunnaiset erät Tilikauden tulos -00,00 0,00 0,00-00,00 000,00,00 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00-0,00 0,00 0,00-0,00,00 -,00 000,00 000,00 000,00-0,00-0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -,00 0,00 0,00 0,00 0,00, 0,00,,, 0,00 -, -, -,0 0,00 0,00 -, 0, -0 0, 000,00 00,00 00,00-0, - 0,,0 0,

98 Maamme Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen. Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien. Sun kukoistukses kuorestaan se kerran puhkeaa, viel lempemme saa hehkullaan sun toivos, riemus nousemaan, ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa. - Paavo Cajander

99 Karjalaisten laulu. Suloisessa Suomessamme oisko maata armaampaa, kuin on kaunis Karjalamme, laulun laaja kotimaa! :,: Lauluna sen kosket kuohuu, järven aallot loiskuaa, säveleitä salot huokuu, ikihongat humajaa. :,:. Ei oo meillä rikkautta eikä maamme viljavaa, vaan on laulun runsautta, kylvämättä kasvavaa; :,: sit ei pane Idän halla eikä Pohjan pakkaset, se ei sorru sortamalla, sitä ei lyö rakehet. :,:. Konsa vaino Suomeamme kovin kourin koittelee, silloin kurja Karjalamme Suomen surut soittelee. :,: Ja kun onnen päivän koitto Suomellen taas sarastaa, silloin riemun suuri soitto Karjalasta kajahtaa! :,:

100 0

101

102

103

104 Muistiinpanoja

105 GROW WITH JOE WITHJOE.FI

106 #yhdessäenemmän - Onnellisuus on ihmisoikeus - Aluepolitiikka on tasa-arvopolitiikkaa - Kovemmat otteet ilmaston puolesta - Tehdään yhdessä #kenusaatio Suvi Mäkeläinen Keskustanuorten puheenjohtajaksi Suvi Mäkeläinen Suvimak Suvimmm Aapeli Rytkönen Liittohallitukseen! Oppia - ei arvosanoja! Yhteinen nuoriso on vahvuus Keskusta ei jätä ketään kyydistä

107

108 #yhdessäenemmän Suvi Mäkeläinen Keskustanuorten puheenjohtajaksi Suvimmm Suvimak Suvi Mäkeläinen Anna Sirkiä Keskustanuorten puheenjohtajaksi Sisulla ja sydämellä. Anna anna_sirkia