Elämä pelissä. Onnellisuuden salaisuus. n. 25 % n. 25 % n. 25 % n. 25 %
|
|
- Laura Salonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pekka Mustonen Elämä pelissä Duodecimin, Ylen ja Tarinatalo Oy:n (nykyisin ITV-Finland) Elämä pelissä TV-ohjelma ja elintapoja kartoittava verkkotesti julkaistiin vuonna Duodecimin ja Kansanterveyslaitoksen kehittämä verkkotesti tuotti testin kyselylomakkeen vastausten perusteella keskimääräisen eliniänennusteen. Se perustui Finriski-kohorttien terveyskäyttäytymis-, asenne- ja riskitietoihin, joita verrattiin noin 25-vuotisen seurannan aikana tapahtuneeseen kuolleisuuteen. Ylen verkkosivuilla julkaistu testi oli menestys, ja se oli vuonna 2007 Ylen kaikkien aikojen suosituin verkkosovellus. Testi tehtiin yli miljoona kertaa, ja yksittäisiä vastaajia arvioitiin olevan yli puoli miljoonaa. Elämä pelissä TV-ohjelmassa julkkikset saivat elintapavalmennusta ja katsojat pääsivät testaamaan elintapamuutosten vaikutusta eliniänennusteeseen. Kymmenet elleivät sadat tuhannet ihmiset tekivät testin useita kertoja nähdäkseen, miten erilaiset elämäntapamuutokset vaikuttavat ennusteeseen KUVA 1. V erkkotestin palauteosiossa moni testin tehnyt ilmoitti, että ei halua erityisen pitkää vaan pikemminkin onnellista elämää. Tämä kirvoitti idean toisesta tuotantokaudesta. Vuoden 2009 lopulla ilmestyneessä Elämä pelissä Onnellisuuden salaisuus ohjelmassa kartoitettiin erityisesti henkiseen hyvinvointiin liittyviä arvoja, asenteita ja toimintatapoja, ja osallistujat saivat TV-ohjelmassa hyvinvointivalmennusta. Kaikille suomalaisille avoin Onnellisuuden salaisuus testi oli laaja yli 70 kysymyksen patteristo, johon vastasi yli ihmistä. Vuonna 2012 julkistettiin kolmas tuotantokausi, joka yhdisti ensimmäisen ja toisen tuotantokauden kysymyksiä ja mukaan otettiin myös vastoinkäymisten sietämistä kehittävä verkkovalmennus, johon myös kansalaiset pääsivät mukaan. Kolmannen tuotantokauden verkkotestiin vastasi noin ihmistä. Onnellisuuden salaisuus Toisen tuotantokauden onnellisuustestissä terveys, parisuhde, lapset, ystävät, rakkaus ja huumori arvioitiin vastaajien spontaanien arvioiden kannalta tärkeimmiksi onnellisuuden lähteiksi. Tilastollisen analyysin pohjalta ne eivät kuitenkaan erotelleet juuri lainkaan eri tyisen onnellisia vähemmän onnellisista. Onnellisuuden kokemus väheni kuitenkin merkittävästi, jos näihin kaikille ihmisille tärkeisiin perus asioihin oltiin tyytymättömiä. Ansiotaso, koulutus ja muut niin sanotut ulkoiset tekijät vaikuttivat koettuun onnellisuuteen varsin vähän, kuten alan tutkimuskirjallisuuden pohjalta osattiin ennakkoon odottaakin (1). Ylivoimaisiksi onnen lähteiksi nousivat kansainvälisestä Hedelmät ja kasvikset Kohtuullinen liikunta Ylipaino Tupakka Alkoholi Humalahakuisuus Verenpaine Kolesteroli Vanhempien sairaudet Tyytyväisyys ja optimismi Stressin hallinta Sosiaaliset suhteet, parisuhde KUVA 1. Finriski-laskurin toimintaperiaate ja keskeisten muuttujien selitysosuus noin 40 vuoden variaatiosta, eli mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että 50 vuoden eliniänennuste muuttuu 90 vuoden ennusteeksi Duodecim 2015;131:2231 7
2 tutkimuskirjallisuudesta poimitut tekijät, kuten optimismi, luottamus hyvään tulevaisuuteen, kiitollisuus, elämän arvon ja merkityksellisyyden kokemus ja sosiaalisten suhteiden vaaliminen (1). Näille tekijöille ominaista on, että ne ovat pääsääntöisesti riippumattomia ympäristötekijöistä ja olleet elämän arjessa läsnä lähes lajinkehityksen alusta asti. Parhaiten onnellisuutta ennustava kysymys kyselyn yli 70 kysymyksen joukosta oli se, kuinka luottavaisesti suhtautuu tulevaisuuteen. Vahvasti edelliseen sidoksissa oli kiitollisuuden kokemus. Luottavaisuus, kielteisyys tai optimismi ja pessimismi ovat osittain perittyjä ja osittain opittuja asenteita ja reaktiotapoja suhteessa elämään ja päivittäisiin tapahtumiin. Huono onni ja ikävät elämänkokemukset näyttivät lisäävän kielteisyyttä ja aiheuttavan katkeruutta tai toivottomuutta. Myönteisyys taas liittyi vahvasti yleiseen henkiseen hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Myönteiset tunteet olivat usein jaettuja ja liittyivät muun muassa rakkauteen, iloon, anteeksiantoon, myötätuntoon ja kiitollisuuteen mutta myös hyvin subjektiivisiin tunteisiin, kuten toiveikkuuteen, uskoon, innostukseen, tyytyväisyyteen ja osaamisen tunteeseen. Monet aikaisemmatkin tutkimukset ovat osoitta neet, että myönteiset ihmiset voivat raskaankin henkisen tai fyysisen taakan alla kokea vahvaa uskoa parempaan tulevaisuuteen ja kokea elävänsä hyvää ja onnellista elämää (2). Myönteinen mieli kykenee suhtautumaan rakentavasti elämän väistämättömiin ristiriitoihin, muutoksiin, menetyksiin ja sairauksiin. Seurantatutkimusten mukaan psyyken niin kutsutut kypsät puolustusmekanismit kulkevat käsi kädessä niin psyykkisen kuin somaattisen hyvinvoinnin kanssa (3, 4). Myönteisiin reaktiomalleihin kuuluvat kypsät puolustusmekanismit, joihin luetaan muun muassa huumori, epäitsekkyys ja torjunta. Ne auttavat hallitsemaan vastoinkäymisiä niin, että toimintakyky ja ihmissuhteet säilyvät (5). Optimismin ja pessimismin vaikutuksista terveyteen on julkaistu satoja tutkimuksia. Pääosa tuloksista tukee hypoteesia, jonka mukaan optimistiset ihmiset ovat pessimistisiä terveempiä ja optimistinen luonne suojaa monilta sairauksilta. Tulokset ovat samansuuntaisia tutkimusasetelmasta tai käytetyistä mittareista riippumatta (6). Optimismi ja pessimismi vaikuttavat myös kuolleisuuteen. Hollantilaisessa seurantatutkimuksessa optimisteiksi luokiteltujen osanottajien kuolleisuus oli merkitseväs A Eliniän ennuste B Eliniän ennuste Luottavaisuus ,3 4, ,3 5,3 5,8 5,8 15 Kolesteroliarvo KUVA 2. Miten yksittäinen muuttuja vaikuttaa eliniän ennusteeseen. A) Seitsenportainen Likertin asteikko (täysin eri mieltä (1) täysin samaa mieltä (7) väittämästä Suhtaudun tulevaisuuteen sangen luottavaisesti vs eliniänennuste (n = ). B) ilmoitetut kokonaiskolesteroliarvot vs eliniänennuste. P. Mustonen 2232
3 ti pienempi kuin pessimistien (7). Dannerin nunnatutkimuksessa seurattiin nunnaluostarin asukkaita vuosikymmenien ajan. Nuorina aikuisina kirjoitettujen kirjeiden perusteella arvioidun suhtautumistavan mukaan optimistiset nunnat elävät vakioiduissa olosuhteissa keskimäärin kymmenen vuotta pidempään kuin pessimistiset nunnat (8). Women s Health Initiative tutkimuksen mukaan pessimistien kuolleisuus oli kahdeksan vuoden aikana 14 % suurempi kuin optimistien ja optimistien sepelvaltimotautisairastuvuus noin 10 % ja sepelvaltimotautikuolleisuus lähes kolmanneksen pienempi kuin pessimistien (9). Myönteisyys ja elintavat Elämä pelissä aineistojen ehkä tärkein löydös oli, että luottavainen suhtautuminen tulevaisuuteen eli toiveikkuus oli yhteydessä myös terveellisiin elämäntapoihin (10). Toiveikkuus liittyi vahvasti säännölliseen liikuntaan, terveelliseen ruokavalioon, tupakoimattomuuteen, alkoholin kohtuukäyttöön ja hyvään stressinhallintaan. Ne liittyivät vahvasti myös parisuhdetyytyväisyyteen ja hyviin sosiaalisiin suhteisiin, joiden on osoitettu ennustavan parempaa terveyttä ja pidempää eliniän ennustetta (11). Terveyteen olennaisesti vaikuttavista tekijöistä tutkittiin erityisesti niitä, joihin voi omilla valinnoillaan vaikuttaa. Kielteisimmin tulevaisuuteen suhtautuvien suomalaisten liikuntatottumukset ja ravitsemus eivät näyttäneet edistävän terveyttä, ja muun muassa päihteidenkäyttö oli yleisempää sekä runsaampaa kuin myönteisesti tulevaisuuteen suhtautuvien. Elämä pelissä elinikälaskurin mukaan kielteisesti tulevaisuuteen suhtautuvan ryhmän keskimääräinen eliniän ennuste on yli kymmenen vuotta huonompi kuin niiden, jotka suhtautuvat tulevaisuuteen kaikkein myönteisimmin. Kielteisesti tulevaisuuteen suhtautuvista yli puolet ei harrastanut liikuntaa tai niin sanottua hyötyliikuntaa juuri lainkaan, kun taas myönteisistä yli 85 % liikkui vähintään niin paljon, että liikunnan terveyttä edistävät vaikutukset saavutetaan. Myönteisesti tulevaisuuteen suhtautuvat söivät merkittävästi enemmän kasviksia ja hedelmiä. Kielteisistä noin kaksi kertaa useampi tupakoi, ja savukkeita kului noin kolme kertaa enemmän kuin myönteisillä. Alkoholin viikoittaisessa kulutuksessa ei esiintynyt kielteisten ja myönteisten välillä suurta eroa, mutta kielteisistä noin kaksi kertaa useampi joi itsensä vähintään kerran viikossa humalaan. Kolesteroli ja verenpaine eivät olleet merkitsevällä tavalla yhteydessä ravitsemustottumuksiin, liikuntaan tai päihteiden käyttöön ja niiden vaikutus eliniän ennusteeseen koko tutkimuskohortin tasolla oli pieni vaikka yksilötasolla ne ovat merkittäviä sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskitekijöitä (12). Suuri ero toiveikkuuden ja yksittäisten riskitekijöiden välillä selittyy sillä, että toiveikkuus oli yhteydessä useimpiin myönteisesti terveyteen liittyviin muuttujiin. Merkittävä havaintoon liittyvä muuttuja oli koulutus. Kouluvuosien määrän lisääntyessä toivottomuuden yhteys eliniän ennusteeseen muuttui pienemmäksi, ja ero oli noin viisi vuotta korkeimmin koulutetussa ryhmässä ja yli kymmenen vuotta vähiten koulutetussa ryhmässä. Onnellisuustutkija Sonja Lyubomirskyn (13) laajan kirjallisuuskatsauksen mukaan noin puolet onnellisuudesta määräytyy geneettisesti, noin 10 % liittyy ulkoisiin olosuhteisiin, ja peräti 40 % voi olla opittavissa. Myönteisen Eliniän ennuste Koulutus (vuosia) KUVA 3. Miten luottavainen suhtautuminen tulevaisuuteen vaikuttaa eliniän ennusteeseen eri koulutusryhmissä? Kuvan 2A vastannutta jaettu eri koulutusryhmiin Elämä pelissä
4 Tyytyväisyys tuloihin 7 6 Negatiiviset Positiiviset Alin tuloneljännes 2. ja 3. tuloneljännes Tulotaso Ylin tuloneljännes KUVA 4. Pylväsdiagrammissa asteikolla 1 (erittäin tyytymätön) 7 (erittäin tyytyväinen) kuvattuna, kuinka tyytyväisiä negatiivisten ryhmässä ja positiivisten ryhmässä oltiin omaan tulotasoon eri tuloneljänneksissä. Negatiiviset = (eri mieltä tai täysin eri mieltä) väittämän Suhtaudun tulevaisuuteen sangen luottavaisesti) Positiiviset = (samaa mieltä tai täysin samaa mieltä ) väittämän Suhtaudun tulevaisuuteen sangen luottavaisesti) asenteen osalta opittavissa olevan osuuden on kaksostutkimuksissa arvioitu olevan jopa 70 % (14). Vastoinkäymisten sietämistä opettaneen Elämä pelissä ohjelman kolmannella tuotantokaudella kyselyyn vastanneita lähestyttiin lähes kaksi vuotta ohjelman päättymisen jälkeen uudella kyselyllä. Uuteen kyselyyn vastanneiden :n joukossa myönteisyys oli lisääntynyt, ja koko kohortin tasolla eliniän keskimääräinen ennuste oli 0,8 vuotta pidempi kuin ensimmäisellä vastauskierroksella. Muutos keskimääräisessä eliniänennusteessa oli samaa luokkaa, kuin jos kaikki tupakoijat olisivat lopettaneet tupakoinnin. Kiinnostavaa oli, että ohjelman yhteydessä toteutettu hyvinvointivalmennus koettiin hyödyllisimmäksi vähiten koulutetussa ryhmässä. Vähiten koulutetussa ryhmässä tapahtui myös suurin myönteinen muutos eliniän ennusteessa. Vähiten koulutetuilla oli lähtötilanteessa toki myös eniten eliniän korotuspotentiaalia, mikä johtui keskimäärin epäterveellisemmistä elintavoista. Elämä pelissä aineistossa hyvä tulotaso liittyi olennaisesti korkeaan koulutukseen mutta vaikutti terveyskäyttäytymiseen lähinnä silloin, jos tuloihin ollaan tyytymättömiä, mikä puolestaan oli melko suuressa määrin tulotasosta riippumatonta. KUVASSA 4. käy ilmi, että alimpaan tuloneljännekseen kuuluneet positiiviset olivat tyytyväisempiä tulotasoonsa kuin ylimpään tuloneljännekseen kuuluneet negatiiviset. Negatiivisten ja positiivisten ihmisten prosentuaalinen jakauma oli lähes identtinen kaikissa koulutusluokissa. Pohdintaa Elinympäristön, yhteiskuntarauhan ja kokemuksen oikeudenmukaisuudesta tiedetään vaikuttavan terveyteen. Suomen kaltaisessa länsimaisessa demokratiassa suurella osalla ihmisistä on mahdollisuus elää arvojensa mukaisesti ja terveenä. Kaikissa länsimaisissa terveyseroja tuottavat kuitenkin lukuisat yhteiskunnan rakenteisiin liittyvät seikat. Asuinalue heijastuu usein koulutukseen ja varallisuuteen ja vaikuttaa merkittävästi sosiaalisiin verkostoihin, arvoihin, asenteisiin, ja siten myös ihmisten terveyteen vaikuttavaan käytökseen kuten tupakointiin, humalahakuiseen päihteiden P. Mustonen 2234
5 Eliniän ennusteen muutos 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Koulutus (vuosia) , KUVA 5. Kuvassa näkyy myönteinen muutos eliniän ennusteessa. Muutos liittyy myönteisiin elämäntapamuutoksiin noin 1,8 vuoden välein toistetuissa Elämä pelissä kyselyissä. Noin ihmistä vastasi molempiin kyselyihin. Tulos on jaettu neljään eri kohorttiin koulutuksen mukaan. käyttöön tai hedelmien sekä kasvisten syöntiin (15). Lapsuuden ja nuoruuden aikainen turvattomuus, riitaisat suhteet niin vanhempiin kuin sisaruksiin, vanhempien päihdeongelmat ja vakavat mielenterveyden ongelmat eivät anna parhaita lähtökohtia aikuisuuden terveydelle. Hyvät sosiaaliset suhteet nuoruudessa ja tyytyväisyys parisuhteeseen keski-iässä ennustavat terveyttä, pitkää ikää ja onnellista vanhuutta (11). Riittävän tasavertainen mahdollisuus hyvään koulutukseen ja työhön tuottaa terveyttä. Mielekäs työ tuo elämälle arvoa ja merkityksellisyyden tunnetta. Työttömäksi joutuminen on välitön terveysriski (16). Se oli myös Elämä pelissä kyselyn eniten onnellisuutta vähentävä elämänmuutos. Jos sairaus ei uhannut toimintakykyä, ei vakavakaan sairastuminen vaikuttanut onnellisuuden kokemukseen läheskään yhtä paljon kuin työttömäksi joutuminen. Työhön tai harrastuksiin liittyvä mielihyvä ja yhteisöön kuuluminen tuottavat parhaimmillaan suurimpia onnellisuuden tunteita (17). Korkea koulutus ja tulotaso tuottavat keskimäärin parempaa terveyttä. Tämä yhteys kuitenkin katoaa, jos ihminen ei ole tyytyväinen työhönsä ja perheeseensä. Yleisesti ottaen Elämä pelissä aineiston pohjalta voi sanoa, että terveys, työ, parisuhde tai lapset eivät tee välttämättä onnelliseksi mutta näihin arkisten rakenteiden menettäminen tekee onnettomaksi ja lisää sairastavuutta. Lähes kaikkiin edellä mainittuihin terveyttä tuottaviin asioihin vaikuttaa osaltaan toivo, optimismi ja usko tulevaisuuteen. Sivistyssanakirjan mukaan toivo on harras odotus, että jotain myönteistä tapahtuu, toiveikas mieliala. Se voi tarkoittaa myös selviytymisen, menestymisen tai onnistumisen mahdollisuutta. Toivon säilyessä vähäinen koulutus tai tulotaso eivät näyttäydy vastaavina terveys riskeinä. Toivottomuuden kasvaessa terveysriskit vastaavasti kasvavat. Elämä pelissä aineistossa toiveikkuuden ja toivottomuuden jatkumolla oli lineaarinen yhteys päihteiden käyttöön. Toivottomuus on masennustilalle ominainen oire ja vakavalle työuupumukselle tyypillisen kyynisyyden merkki. Toivoa pitäisi siis ylläpitää ja valaa ihmisiin. Elämä pelissä projekti osoitti, että suhteellisen yksinkertainen kiinnostuksen herättäminen, verkkotesti ja -valmennus lisäsivät osallistujien keskimääräistä onnellisuutta ja tyytyväisyyttä. Miljoonan euron kysymys onkin, kuinka toiveikkuuden terveyttä edistävä sanoma saataisiin siirtymään sitä eniten tarvitseville toivottomille. Bhutanissa mitataan bruttokansantuotteen rinnalla onnellisuutta (gross happiness index). Asenneilmapiiriä mittaavien luottamusbarometrien pitäisi johtaa niin terveyttä kuin tuottavuutta lisäävien toimintatapojen muutoksiin. Hyvän johtajuuden on osoitettu parantavan pitkällä tähtäimellä niin yritysten toiveikkuutta ja tuottavuutta kuin työntekijöiden terveyttä edistävää ilmapiiriä. Toiveikkuutta kehittävät esimiesvalmennukset liittyvät aiheeseen, mutta ne kohdistuvat kuitenkin lähinnä niihin työntekijöihin, jotka ovat luonnostaan toiveikkaita ja menestyvät työelämässä. Sama mahdollisuus ei kuitenkaan kosketa kyynistä tai masentunutta työntekijää, josta työpaikalla halutaan pahimmassa tapauksessa lähinnä päästä eroon. Kuitenkin juuri nämä henkilöt sairastavat eniten tai tuottavat työyhteisöissä eniten sairautta. Han 2235 Elämä pelissä
6 Kyllä Jepet tietävät... kalat johtajat saavat jatkaa työssään, kunhan vain kvartaalitulos on positiivinen. Kivikovan välineellinen johtajuus voi lyhyellä aikavälillä olla hyvinkin tuottava, mutta pitkällä aikavälillä lähes aina tuhoisa (18). Yritysten päätökset säästöistä ja investoinneista perustuvat keskimäärin bruttokansantuotteen mittauksiin, mikä ei kuitenkaan kerro kansakunnan tuntemuksista juuri mitään. Yhdysvalloissa BKT on kasvanut 1950-luvulta alkaen moninkertaisesti mutta samaan aikaan kansallinen onnellisuusindeksi on kulkenut alamäkeä (19). Toivo liittyy näkökulman vaihtamisen taitoon (20) jopa lähestyvän ja lopulta väistämättömän kuoleman edessä. Tuore EU-raportti ( keskittyy vastoinkäymisten hallinnassa ja terveyden edistämisessä resilienssi-käsitteeseen. Resilienssi ymmärretään fyysisenä tai psykologisena, dynaamisena ominaisuutena sekä kykynä palautua mahdottomaltakin tuntuvien vastoinkäymisten jälkeen. Winston Churchill ja Harry S. Truman eivät kriisin keskellä julkistaneet säästö- ja leikkauslistoja, vaan yrittivät valaa kansalaisiin toivoa. He muistuttivat pessimistin näkevän mahdollisuudet vain uhkina, kun optimisti näkee samat uhat mahdollisuuksina. Toivosta ja arvoista on juhlapuheissa helppoa puhua ja kirjoittaa. Irtisanomisestaan masentunut, kaikesta syrjäytynyt juoppo tai kovan kyyninen johtaja kokevat toivoa julistavat vetoomukset asenteiden muutoksista hyväosaisten tai naiivin onttoina julistuksina. Toivottomuus ja katkeruus ovat tarttuvia tunnetiloja. Siksi niiden loputtomalta tuntuva kohtaaminen saa idealistisimmatkin saarnaajat löytämään itsestään ihmisten omaa vastuuta yksipuolisesti korostavan uusliberaalin. Ainoa toivo lienee kuitenkin uskoa myös toivon tarttumiseen. Toivo ei kuitenkaan tartu ellei vät hyväosaiset ja omassa elämässään itsensä onnelliseksi kokevat pidä yllä elävää kontaktia itsensä onnettomiksi ja syrjäytyneiksi kokeviin. Kyllä Jepet tietävät viinan ja tupakan olevan tappavan vaarallisia, mutta monelle heistä humala vapauttaa heidät sietämättömältä avuttomuuden tunteelta tai kokemaan itsenä edes hetkeksi elävänä. Ystävän tai ammattiauttajan kyky kulkea juopon Jepen rinnalla häntä moralisoimatta ja kuitenkin omasta ilosta tinkimättä voi olla paras tie tartuttaa toivo toivottomaan. Realistisempia mahdollisuuksia voisi löytyä hienosta koulujärjestelmässämme, jossa ilmeisessä syrjäytymisvaarassa tulevaisuudessa olevien oppilaiden identifiointi on mahdollista. Strategisilla investoinneilla heidän henkistä hyvinvointiansa voisi aktiivisesti tukea. Onnistuessaan toiminta voisi tuottaa jo lähivuosina valtavaa arvoa sekä yksilöille että yhteiskunnalle. PEKKA MUSTONEN, LT, toimitusjohtaja Kustannus Oy Duodecim Kiitokset: Matti O. Huttunen, Kaisa Joutsenniemi, Heimo Langinvainio, Antti S. Mattila, Pekka Aarnisalo P. Mustonen 2236
7 Tee testi osoitteessa KIRJALLISUUTTA 1. Mattila AS, Aarnisalo P. Onnen taidot. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim Nes LS, Segerstrom SC. Dispositional optimism and coping: a meta-analytic review. Pers Soc Psychol Rev 2006;10: Vaillant GE. Aging well. Boston: Little Brown and Company Vaillant GE. Spiritual evolution: a scientific defense of faith. New York: Broadway Books Huttunen MO. Miesnäkökulma hyvään ikääntymiseen. Duodecim 2009;125: Huttunen J. Toivosta terveyttä? Kirjassa: Pelkonen R, Huttunen MO, Saarelma K, toim. Sairaus ja toivo. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2013, s Chida Y, Steptoe A. Positive psychological well-being and mortality: a quantitative review of prospective observational studies. Psychosom Med 2008;70: Danner DD, Snowdon DA, Friesen WV. Positive emotions in early life and longevity: findings from the nun study. J Pers Soc Psychol 2001;80: Tindle HA, Chang YF, Kuller LH, ym. Optimism, cynical hostility, and incident coronary heart disease and mortality in the Woman s Health Initiative. Circulation 2009;120: Joutsenniemi K, Härkänen T, Pankakoski M, ym. Confidence in the future, healthrelated behaviour and psychological distress: results from a web-based crosssectional study of Finns. BMJ Open 2013; Vaillant GE. Onnellisuus on rakkautta. Piste. Duodecim 2010;126: Murray CJ, Lopez AD. Measuring the global burden of disease. N Engl J Med 2013;369: Lyubomirsky S. The how of happiness: a scientific approach to getting the life you want. New York: The Penguin Press Mosing MA, Zietsch BP, Shekar SN, Wright MJ, Martin NG. Genetic and environmental influences on optimism and its relationship to mental and self-rated health: a study of aging twins. Behav Genet 2009;39: Buck D, Maguire D. Inequalities in life expectancy. Changes over time and implications for policy. The Kings Fund Heponiemi T, Wahlström M, Elovainio M, Sinervo T, Aalto AM, Keskimäki I. Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 14/ Csikszentmihalyi M. Flow: the psychology of optimal experience. New York: Harper & Row Uusikylä K. Hyvä työ - paha työ. Howard Gardner ja hyvän työn aakkoset. EVA Analyysi 12/ Speth JG. The bridge at the edge of the world: capitalism, the environment, and crossing from crisis to sustainability. New Haven: Yale University Press Mattila AS. Näkökulman vaihtamisen taito. Helsinki: WSOY Elämä pelissä
DUODECIM. Pekka Mustonen
DUODECIM Duodecimin onnellisuustutkimuksen tuloksia Pekka Mustonen Lähdeaineistot: 1. 2100 :n keskivertosuomalaisen Internet-paneeli (04/2009) 2. Elämä Pelissä TV-ohjelman www-kyselyn täyttäneet n. 130
LisätiedotDUODECIM. Elämä pelissä mistä terveys tulee? Pekka Mustonen, Toimitusjohtaja, LT Kustannus Oy Duodecim
DUODECIM Elämä pelissä mistä terveys tulee? Pekka Mustonen, Toimitusjohtaja, LT Kustannus Oy Duodecim DUODECIM Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Perustettu 1881 Jäseniä yli 90% suomalaisista lääkäreistä
LisätiedotNuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia
Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotYhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi
Yhdessäolon voimaa Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Ihmisen perustarpeet Liittyminen Autonomia eli itsenäisyys Merkityksellisyys, mielekkyys Mielekkyystekijättutkimusten
LisätiedotONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi
ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotMikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!
Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! 3.10.2017 3.10.2017 2 Suomi on maailman vakain valtio. vapain maa, Norjan ja Ruotsin
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotWDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design
WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotIRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer
IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA VAT-seminaari 11.4.2018 Katariina Waltzer ESITYKSEN RAKENNE - Omat aineistot rikoskierteessä elävistä ihmisistä ja vankilasta
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotHyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Stressin ja henkisen kuormituksen hallinnasta (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola
LisätiedotAikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni
PKS kaupungit ja Socca 13.12.2017 1 Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6 Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu eri osa-alueista. Seuraava kyselyssä käydään läpi kaikki
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotOnnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)
Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen
LisätiedotRuoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta
Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä
LisätiedotSähköinen terveystarkastus ja valmennus
Sähköinen terveystarkastus ja valmennus Pitkän mutta onnellisen elämän salaisuus Osmo Saarelma Duodecim Ennenaikaisen sairastumisen ja kuoleman aiheuttajat/suojatekijät - Verenpaine - Kolesteroli verisuonisairaudet
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotVANHUUSELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN VOINTI JA VIRE -TUTKIMUKSEN TULOKSET. Seppo Kettunen #iareena18
VANHUUSELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN VOINTI JA VIRE -TUTKIMUKSEN TULOKSET Seppo Kettunen 2.2.2018 @sepket #iareena18 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Ikääntyvien hyvinvointi puhuttaa ja eläkkeelle jääminen aiheuttaa elämänmuutoksia,
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotPOSITIIVISEN MIELENTERVEYDEN MITTARI. Esa Nordling
POSITIIVISEN MIELENTERVEYDEN MITTARI Esa Nordling 4.12..2018 MIELENTERVEYS Mielenterveys on psyykkisen hyvinvoinnin tila, jossa ihminen ymmärtää oman potentiaalinsa, selviytyy normaaleista stressitilanteista,
LisätiedotSeuranta- ja loppukysely
Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio, 20170604 Seuranta- ja loppukysely NIMI Ikä Pvm 1. Paino 2. Pituus 3. Verenpaine 1. / 2. / http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/hoi04010#t3
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotAikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni
Aikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu eri osa-alueista. Seuraava kyselyssä käydään läpi kaikki keskeiset ulottuvuudet, joilla näyttäisi
LisätiedotMitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?
Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen
LisätiedotHYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon
LisätiedotEloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti
Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio
LisätiedotLotta Uusitalo-Malmivaara , Dosenttiopetusnäyte
Onnellisuus laskee yläkoulussa Happiness: desirable, positive inner state of mind (Lu & Gilmour 2004) Onnellisuus = Subjektiivinen hyvinvointi (SWB) (Diener, 1984, 1994) Myönteiset tuntemukset Kielteiset
LisätiedotHyvinvoiva kansalainen työelämässä
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotVUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen
VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotKATSE TULEVAISUUDESSA
NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotLasten ja nuorten onnellisuudesta. tutkimussarja yhdessä dosentti Juhani E. Lehdon kanssa
Lasten ja nuorten onnellisuudesta tutkimussarja yhdessä dosentti Juhani E. Lehdon kanssa Positiivinen psykologia Hyvinvoinnin saavuttaminen vaatii muutakin kuin pahoinvoinnin poistamisen. (Jahoda 1958)
LisätiedotKATSE TULEVAISUUDESSA
NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat
LisätiedotKilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
LisätiedotGreen care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe
Green care luonto hoitotyössä Kukkiva kaupunki 15.6.2017, Kerava Dos. Erja Rappe Al Sisältö Viherympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Green care luontolähtöiset palvelut Suhteellisen terveyden
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotTerveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset
Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotMielen hyvinvointi ja liikunta. Suunnittelija Tamara Björkqvist, Ikäinstituutti
Mielen hyvinvointi ja liikunta Suunnittelija Tamara Björkqvist, Ikäinstituutti Al Terveisiä Ikäinstituutista! Päämäärä on edistää hyvää vanhenemista tukemalla toimintakykyisyyttä ja osallisuutta. Asiantuntijuusalueet
LisätiedotTURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet
TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015
LisätiedotDuodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon. Osmo Saarelma Päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri
Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon Osmo Saarelma Päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Teknologiasta Terveyshyötyä 28.2.2013 Hyvän ja terveen elämän edellytykset Vihanneksia, marjoja tai
LisätiedotMotivaatioyhteiskunta Jyrki Rinta-Jouppi
Motivaatioyhteiskunta 13.12.2018 Jyrki Rinta-Jouppi Teitä tarvitaan toivon, tavoitteiden ja motivaation käynnistymiseksi asiakkaan elämässä. Kahden päivän voimavaravalmennuksia ja työkirjoja voi tilata.
LisätiedotKoululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.
Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*
LisätiedotLataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa
Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen Lataa Kirjailija: Marjatta Pirskanen ISBN: 9789512703791 Sivumäärä: 132 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.92 Mb Väitöskirjan tiivistelmä:
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotHyvän elämän edistäminen
Hyvän elämän edistäminen Veli-Matti Ahtiainen Puheenjohtaja Lapin sosiaali- ja terveysturva yhdistys ry Hyvä elämä Mitä on hyvä elämä? Jo Aristoteles aikoinaan Teoksessa Politiikka Aristoteles toteaa yhteiskunnan
LisätiedotHYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:
HYVINVOINTITAPAAMINEN 1. tapaaminen / 20 Omaisen syntymävuosi Siviilisääty LÄHEISEN TAUSTATIEDOT Läheiseni on 1. puoliso 3. sisar / veli 2. lapsi 4. joku muu, kuka Syntymävuosi Missä / miten asuu? Diagnoosi(t)
LisätiedotMikä järjestöjen toiminnassa vahvistaa osallistujien hyvinvointia?
Mikä järjestöjen toiminnassa vahvistaa osallistujien hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena - miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut, Helsinki Jukka Valkonen Suomen Mielenterveysseura
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotLapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen
Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 2 Sivu 1 / 15 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Sijais- ja adoptiovanhemmat tekevät
LisätiedotAnna Erkko Projektisuunnittelija
Biomedicum 5.11.2013 Lapsen ja nuoren mielenterveyden vahvistaminen oppilashuoltotyössä Anna Erkko Projektisuunnittelija Susanna Kosonen Projektisuunnittelija Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin
LisätiedotLiikahdus Elämäntapa
Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten
LisätiedotErkki Moisander 27.5.2015
Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotKeski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen
Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotMillaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT
Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Kyselyyn vastaaminen KYSYMYS VASTAUS Ymmärtäminen & tulkinta Vastauksen muotoileminen Muistaminen & arviointi Ahola A. ym.
LisätiedotHyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä
Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen meiningistä Vapaaehtoisten seminaariristeily 16.-18.10.2015 Hyvinvointiväylän II lähtöselvitys Mistä syntyy tekemisen meininki? Sisäinen motivaatio
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotTyöllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan
LisätiedotIkääntyminen ja henkiset voimavarat
Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä
LisätiedotToivo hiv-positiivisen ihmisen ja hoitajan välisessä hoitotapahtumassa
Toivo hiv-positiivisen ihmisen ja hoitajan välisessä hoitotapahtumassa FT, dosentti, erikoissairaanhoitaja Jari Kylmä Hiv-hoitotyön koulutuspäivät 25.-26.9.2016, Scandic Tampere City HIV-POSITIIVISEN IHMISEN
LisätiedotIlolla uuteen vuoteen!
Ilolla uuteen vuoteen! Ota kynä ja paperi. Kirjoitetaan pari juttua muistiin. Ihan yksinkertaisia juttuja, tiedät kyllä vastaukset. Selkiytetään ja kirkastetaan ja ehkä keksitään uuttakin, jotta tiedetään,
LisätiedotTalitiainen Parus major
Talitiainen Parus major 23.8.2013 Vaasan yliopisto Yksikkö Kalvosarjan nimi 2 Virittäytyminen Ahdistus (kuormittuneisuus, stressi, työhön liittyvä jännitteisyys) Innostus (virtaus, "flow", työn imu) Masennus
LisätiedotMitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.
Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset
LisätiedotTERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi
TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN 29.5.2015 Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi 1 6/4/201526.3.2013 2 INDIKAATTORITIETOA HYKS ERVAN 75+ -VUOTIAISTA AINEELLINEN HYVINVOINTI Indikaattori HYKS
LisätiedotSEURANTAKYSELY ELÄMÄNTAPARYHMÄLÄISILLE
Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio 20130108 Tämän lomakkeen tarkoitus on kartoittaa ryhmään osallistuvien terveystottumuksia ja auttaa ryhmän tapaamisten sisältöjen suunnittelussa.
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
Lisätiedotnu3:n ruokavaliotutkimus
nu3:n ruokavaliotutkimus 2015 Tässä kattavassa kyselytutkimuksessa haastateltiin heinäkuussa 2015 ravitsemussivusto nu3:n toimeksiannosta yhteensä 1 080:tä 18 59-vuotiasta saksalaista kuluttajaa heidän
LisätiedotPreconception Health ja nuorten seli-asenteet
Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen TAMK v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä
LisätiedotOhjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja
Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
LisätiedotTerveyden edistämisen johtaminen sairaalassa
Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotPäättökysely 2018 tulokset
Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus TELMA-koulutus Päättökysely opintonsa päättäville opiskelijoille Päättökysely toteutettiin Webropol-kyselynä huhti-toukokuussa 2018 Kyselyssä oli kolme teemaa: elämänlaadun
LisätiedotHyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat
4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten
Lisätiedot