1 Johdanto Tilinpäätös kuntalain ja kirjanpitolain mukaan... 1

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2016

2 Tilinpäätös 2016 Sisältö 1 Johdanto Tilinpäätös kuntalain ja kirjanpitolain mukaan Tilinpäätöstä ja sen sisältöä koskevat säännökset Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Piirin johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Yleinen taloudellinen kehitys kuntayhtymän alueella Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Selvitys sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Hallituksen toimenpiteet toimintavuoden tuloksen johdosta Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Talousarvion toteuttaminen Tavoitteiden ja käyttötalouden toteuttaminen Strategisten tavoitteiden ja visioiden seuranta Medisiininen vastuualue Operatiivinen vastuualue Lasten vastuualue Psykiatrian vastuualue Vastuualue muut/yleislääketiede Palvelualueiden tavoitteiden seuranta Akuuttihoidon palvelualue Avohoidon palvelualue Vuodeosastohoidon palvelualue Naisten ja lasten palvelualue Psykiatrian palvelualue Sairaanhoidon tuen palvelualue Diagnostiikkakeskus Lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualue Huollon palvelualue Hallinnon palvelualue Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon käyttö Vaasan keskussairaalassa Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Oikeat ja riittävät tiedot Tuloslaskelman liitteet... 57

3 6.2.1 Toiminnan tuotot Palvelujen ostot Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Varausten muutokset Selvitys puolueveroista Taseen liitetiedot Pysyvät vastaavat Omistus tytäryhteisöstä Saamiset tytäryhteisöltä Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Rahoitusarvopaperit Oman pääoman erittely Kuntien osuudet peruspääomasta ja muusta omasta pääomasta Velat jotka erääntyvät viiden vuoden tai pidemmän ajan kuluttua Sekkitililimiitti Siirtovelat Takaussitoumukset ja huostassa olevat varat Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Huostassa olevat varat Vuokravastuut Johdannaissopimukset Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Henkilöstökulut Tilintarkastajan palkkiot Käytetyt kirjanpitokirjat Käytetyt tositelajit Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Kuntakohtaiset laskutustiedot Kuntayhtymän laskutus jäsenkunnilta Kuntayhtymän laskuttamat suoritteet jäsenkunnilta Kuntayhtymän laskutus jäsenkunnilta erikoisaloittain... 76

4 1 Johdanto Kuntayhtymä tekee tilinpäätöksen kalenterivuosittain kuntalain mukaisesti. Tilinpäätöksessä seurataan toiminta- ja taloussuunnitelmassa vahvistettuja tavoitteita. Yksiköiden taloutta ja suoritteita seurattiin jatkuvasti vuoden aikana ja toimenpiteisiin ryhdyttiin toiminnan sopeuttamiseksi vahvistettuihin kustannuskehyksiin. Välitilinpäätös laadittiin vuoden aikana 30.4, 30.6, 31.8 ja Tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta, että kuntayhtymän tulos näyttää ,65 euron ylijäämää. Jäsenkuntien maksuosuudet olivat yhteensä ,11 euroa ylittäen talousarvion ,- eurolla. Ylitys tulee suurimmaksi osaksi läpilaskutuksesta, joka koskee hoitoa muissa laitoksissa, mutta n. 1,1 miljoonaa euroa tulee omasta tuotannosta, vaikka jäsenkunnille annettiin vuoden lopussa 9,57 miljoonan euron vuosialennus. Investointeihin budjetoitiin vuoden 2016 talousarviossa yhteensä 27,5 miljoonaa euroa, joista toteutui 17,2 miljoonaa. 2 Tilinpäätös kuntalain ja kirjanpitolain mukaan 2.1 Tilinpäätöstä ja sen sisältöä koskevat säännökset Tilinpäätöksen sisältö Kuntalain 113 :n mukaan kuntayhtymän tilinpäätökseen kuuluu tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Nämä ohjeet kuuluvat kirjanpitolain edellyttämän hyvän kirjanpitotavan lähteisiin. Tasekirja ja muu tilinpäätösaineisto muodostavat seuraavan kokonaisuuden: Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat tuloslaskelma rahoituslaskelma tase Liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät tilinpäätöksen allekirjoitukset tilinpäätösmerkinnät Luettelot ja selvitykset luettelo kirjanpitokirjoista luettelo tositelajeista selvitys kirjanpidon säilytyksestä Varmentavat asiakirjat tase-erittelyt liitetietojen erittelyt tilinpäätöksen tarkastusasiakirjat tilintarkastuskertomus arviointikertomus Tilinpäätöksen laatimisen ajankohta Kuntayhtymäsopimuksen mukaisesti kuntayhtymän tulee laatia tilinpäätös helmikuun aikana. Tilinpäätös on saatettava valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kuntayhtymän hallitus ja sairaanhoitopiirin johtaja. Tilinpäätöksen sidonta Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös sekä luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista samoin kuin tieto niiden säilytystavoista on kirjoitettava sidottuun ja välittömästi tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen sidottavaan tasekirjaan, jonka sivut tai aukeamat on numeroitava. Julkinen käsittely Kuntayhtymän tilinpäätös on julkinen asiakirja, johon sovelletaan kirjanpitolain julkistamissäännösten sijasta lakia yleisten asiakirjain julkisuudesta. Tuloslaskelman, rahoituslaskelman, taseen ja niiden liitetietojen lisäksi julkisia ovat myös tase-erittelyt ja liitetiedot niiltä osin kuin ne eivät sisällä salassa pidettäviä tietoja. Arkistointisäännöt Kirjanpitolain mukaan kirjanpitokirjat on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. Kuntayhtymän tasekirja on kuitenkin valtion arkiston ohjeen mukaan säilytettävä pysyvästi. Tilikauden tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto ja koneellisen kirjanpidon täsmäytysselvitykset on säilytettävä vähintään kuusi vuotta tilikauden päättymisen jälkeen. Yleiset kirjanpitoperiaatteet Kirjanpitolain mukaan tilinpäätökseen kuuluvien asiakirjojen on oltava selkeitä ja tilinpäätöksen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Tilinpäätöstä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava seuraavia periaatteita: - oletus toiminnan jatkuvuudesta 1

5 -johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - sisältöpainotteisuus - varovaisuuden periaate - tasejatkuvuuden periaate - suoriteperusteisuus - erillisarvostusta koskeva periaate Tilinpäätöksen tarkistaminen ja hyväksyminen Hallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tilintarkastuskertomus. 2.2 Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 115 :n mukaan toimintakertomus on osa kuntayhtymän virallista tilinpäätöstä. Hallitus ja sairaanhoitopiirin johtaja vastaavat toimintakertomuksen antamisesta. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä kuntayhtymässä on selvittää toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista olennaisista asioista, jotka liittyvät kunnan talouteen ja joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Kuntalain 115 :n mukaan hallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. 2

6 3 Toimintakertomus 3.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Piirin johtajan katsaus Maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus) ovat olleet kuntakentän yleisimmät puheenaiheet toimintavuoden aikana. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on useaan otteeseen tarkistanut linjauksiaan, minkä vuoksi uudistuksen valmistelu on viivästynyt, mutta siitä huolimatta lakien voimaantulon päivämääristä ( ja ) on pidetty kiinni. Vaasan sairaanhoitopiiri jäsenkuntineen on antanut asioista useita lausuntoja. Hallituksen esitys uudeksi maakuntalaiksi ja sote-rakennelaiksi sekä suuri määrä niihin liittyviä lainmuutoksia julkistettiin , ja niiden eduskuntakäsittely on kevättalvella Pohjanmaan maakunta aloitti maakuntapohjaiseen hallinto- ja palvelumalliin siirtymisen valmistelun nimittämällä poliittisen johtoryhmän koko uudistukselle sekä poliittisen ohjausryhmän sote-uudistukselle. Valmistelua hoitaa maakuntauudistuksen osalta yksi muutosjohtaja ja sote-uudistuksen osalta kaksi osa-aikaista muutosjohtajaa. Sairaanhoitopiirin johtaja toimii yhtenä sotemuutosjohtajana. Sairaanhoitopiirin henkilöstöä osallistuu valmistelutyöhön monissa eri työryhmissä. Suurin huoli vuonna 2016 koski terveydenhuoltolain muutosta, jossa laaja päivystys keskitettiin 12 sairaalaan. Vaasan keskussairaala ei kuulunut 12 sairaalan joukkoon, mutta se pystyi säilyttämään normaalin yhteispäivystyksen. Eduskunta hyväksyi lain osana vuoden 2017 budjettilakeja. Laki antaa valtioneuvostolle oikeuden keskittää toimenpiteet 12 sairaalaan asetuksen avulla. Asetus annetaan vuoden 2017 alussa ja ratkaisee suurelta osin Vaasan keskussairaalan tulevan aseman ja palvelutason. Sairaanhoitopiiri ylitti tavoitteensa toiminnallisesti ja määrällisesti. Kehitys vuoteen 2015 verrattuna oli: -lähetemäärä oli , -1,6 % -käyntimäärä oli , +3,6 % -drg-pakettien määrä oli , - 2,2 % -hoitojaksojen määrä oli , -2,1% -hoitopäivien määrä oli , - 5,1 % -leikkausmäärä oli , - 1,1 % Vuoden 2016 tulosennuste osoitti lokakuussa niin suurta ylijäämää, että hallitus päätti ehdottaa valtuustolle marraskuussa, että toimintavuonna myönnetään enintään 9,57 milj. euron suuruinen jäsenalennus. Valtuusto päätti samalla muuttaa talousarviota niin, että ylijäämään ei pyritä ja kuntaosuuksia ei peritä investointien rahoittamiseen, vaan sitä varten otetaan lainaa. Päätösten tarkoituksena oli helpottaa kuntien taloustilannetta ja tasapainottaa sairaanhoitopiirin taselaskelmaa ennen kuin omaisuus uudistuksen yhteydessä siirtyy maakunnan kautta kansalliselle yhtiölle. Toimintatulot olivat 242,8 M ennen jäsenalennuksena annettuja hyvityksiä. Ne ylittivät alkuperäisen talousarvion 4,2 %. Toimintakulut olivat 223,2 M ja ylittivät talousarvion 1,3 %. Lopulliset toimintatulot olivat jäsenalennusten jälkeen 233,2 M. Vuoden 2016 investointimenot olivat 17,2 M. Suurin yksittäinen hanke oli sairaala-apteekin rakentaminen. Apteekki valmistuu vuoden 2017 aikana. Valtuusto hyväksyi Pohjanmaan uuden sotetalohankkeen suunnittelun osana aiemmin hyväksytyn VKS kehityssuunnitelman toteutusta. Valtuusto päättää rakentamisesta, kun suunnitelmat ja kustannuslaskelmat ovat valmiit. Uusien maakuntien tukitoiminnot on tarkoitus hoitaa kansallisten yhtiöiden kautta. Osana tätä kehitystä sairaanhoitopiiri päätti kasvattaa omistusosuuttaan Medbit Oy:ssä, joka on suuri ICT-yhtiö Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella. Valtuusto hyväksyi marraskuun talousarviokokouksessa sairaanhoitopiirin ICT-toiminnan siirtämisen henkilöstöineen Medbit Oy:lle Kiitän sairaanhoitopiirin henkilöstöä ja kaikkia, jotka ovat osallistuneet kuntayhtymän toimintaan piirin asukkaiden hyväksi. Göran Honga Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja 3

7 3.1.2 Kuntayhtymän hallinto Valtuusto Kuntayhtymän organisaatio säädetään kuntayhtymäsopimuksessa ja korkein päätösvalta on valtuustolla. Valtuuston toimikausi on ja sen kokoonpano vuonna 2016 on ollut: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Pietarsaari Uusikaarlepyy Pia Rosengård-Andersson Anna-Maja Henriksson Gösta Willman Roger Frostdahl Bo Forsman Marcus Suojoki Greta Näs Stefan Sjöberg Bengt Kronqvist Monica Wenman Närpiö Kaskinen Ann-Sofie Smeds-Nylund Ebba Granström Catharina Skur Carl-Gustav Mangs Thorolf Westerlund Emina Arnautovic Roy Wilson Peter Andersén Mustasaari Carola Lithén Lena Gammelgård Pedersöre Ulla-Maj Salin Ann-Helén Sandvik Henrik Sandberg Helena Berger Michael Luther Leif Ingman Tarja Häll Guy Käcko Johanna Överfors Ralf Lindfors Korsnäs Johanna Juthborg Katarina Holmqvist Vaasa Anna-Lena Kronqvist Anita Ismark Ivanka Capova Toivo Ikonen Elisa Finne Raija Kujanpää Kristiinankaupunki Sture Erickson Thomas Öhman Hans Ingvesgård Bernhard Utter Barbro Kloo Ulla Granfors Mikael Perjus Per-Elof Boström Per Hellman Nils-Johan Englund Heimo Hokkanen Ritva Perälä Laihia Mari Lampinen-Tuomela Säde Salo-Somppi Vöyri Tapio Nyysti Heikki Latva-Nikkola Kjell Heir Roy Björklund Gunilla Jusslin Karita Ohlis Luoto Andreas Hjulfors Leif Svenfelt Bernhard Bredbacka Kenneth Liljekvist Valtuuston puheenjohtaja: Gösta Willman, Nykarleby Maalahti I varapuheenjohtaja: Bernhard Bredbacka, Larsmo Lili-Ann Brolund Mikko Ollikainen II varapuheenjohtaja: Mikael Perjus, Kristinestad Tage Svahn Kristina Vesterback Sihteeri: Olle Gull Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2016: Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Puheenjohtaja: Kjell Heir Kjell Heir Gunilla Jusslin Varapuheenjohtaja: Bengt Kronqvist Mathias Skytte Christer Rosengren Sihteeri: Jari Lindholm Kristina Vesterback Anna-Lena Kronqvist Sonja Lappveteläinen Hans Ingvesgård Emily Sundqvist Maria Palm BDO Audiator Oy:n nimeämä Bengt Kronqvist Linda Holm Tilintarkastaja: JHT, Anders Lidman Jani Peräsarka Daniel Lahti Avustava tilintarkastaja: Hans Becker 4

8 Hallitus Hallituksen kokoonpano vuonna 2016: Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Hallituksen puheenjoht.: Hans Frantz Hans Frantz Ragnvald Blomfeldt Varapuheenjohtaja: Per Hellman Monica Sirén -Aura Kenneth Pärus Sihteeri: Olle Gull Mona Vikström Karin Holmqvist-Nybacka Greger Forsblom Ulf Stenman Riitta Kentala Hans-Erik Lindqvist Bernhard Utter Åsa Blomstedt Per Hellman Nils-Johan Englund Ulla Hellén Päivi Lester asti Pirjo Teppo lähtien Raija Kujanpää Elisa Finne Sven Grankulla Luisa Tast Asko Salminen Jukka Mäkynen Henkilöstöjaosto Hallitus on palkka- ja henkilöstöpoliittisia kysymyksiä varten asettanut henkilöstöjaoston seuraavalla kokoonpanolla: Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Puheenjohtaja: Mona Vikström Mona Vikström Greta Näs Varapuheenjohtaja: Nils-Johan Englund Anna Tujulin Ragnvald Blomfeldt Sihteeri: Ann-Charlott Gröndahl Roy Wilson Hans-Erik Lindqvist Kenneth Pärus Åsa Blomstedt Nils-Johan Englund Stefan Sjöberg Raija Kujanpää Mikael Perjus Vähemmistökielinen lautakunta Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Puheenjohtaja: Säde Salo-Somppi Säde Salo-Somppi Matti Kalliomäki Varapuheenjohtaja: Raija Viljanmaa Juhani Holm Anja Heinänen Sihteeri: Sari West Vesa-Matti Rantanen Elisa Finne Sari-Milla Ingves Jyrki Jouppi Risto Kukko Liisa Vilkuna Raija Viljanmaa Ensio Kaipio Matias Kvist Heikki Latva-Nikkola Suunnitteluneuvottelukunta Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Puheenjohtaja: Hans Frantz Hans Frantz Rangvald Blomfeldt Varapuheenjohtaja: Monica Sirén-Aura Monica Sirén-Aura Anna Käcko Esittelijä: Auvo Rauhala Yngve Storsved Patrik Ragnäs Hallituksen edustaja: Bernhard Utter Mathias Kass Karin Holmqvist-Nybacka Asiantuntijat: Pia Vähäkangas Gudrun Eklöv Marika Holmberg Alice Backström Jukka Kentala Jarkko Pirttiperä Göran Honga 5

9 Psykiatrian neuvottelukunta Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Puheenjohtaja: Per Hellman Anne Salovaara-Kero Karl-Göran Löfgren Varapuheenjohtaja: Mikaela Ingo Mikaela Ingo Johanna Juthborg Sihteeri: Maritta Kerätär Ebba Granström Christer Rönnlund Esittelijä: Jesper Ekelund Andreas Hjulfors Pia Rosengård-Andersson Hallituksen edustaja: Raija Kujanpää Per Hellman Alexandra Furu Asiantuntijat: Christina Björklund,psykologi Alice Backström, soc.joht. Markku Sirviö, joht.ylilääk. Helena Lundman-Evars, joht.psy Gerd Kronlund, joht.lääkäri Johtavat viranhaltijat Kyntayhtymähallinnon johtoryhmä Göran Honga sairaanhoitopiirin johtaja Puheenjohtaja Auvo Rauhala johtajaylilääkäri Olle Gull hallintojohtaja Marina Kinnunen hallintoylihoitaja Lena Nystrand talousjohtaja Ann-Charlott Gröndahl HR-johtaja Sairaanhoitotoiminnan johtoryhmä Auvo Rauhala johtajaylilääkäri Puheenjohtaja Göran Honga sairaanhoitopiirin johtaja Christian Kantola medisiinisen VA:n joht. Peter Nieminen operatiivisen VA:n joht. Tarja Holm lasten VA:n joht. Sarita Victorzon diagnostiikkakesk. joht. Jesper Ekelund psykiatrian VA-johtaja Olle Gull hallintojoht., hall-huoll PA Marina Kinnunen hallintoylihoitaja Tanja Jaakola ylihoitaja, sair.hoid tuen PA Saija Seppelin ylihoitaja, akuuttihoid. PA Kosti Hyvärinen ylihoitaja, vuodeos.hoid PA Mirjam Holma ylihoitaja, naist ja last PA Maritta Kerätär ylihoitaja, psykiatrian PA Lisa Sundman ylihoitaja, avohoidon PA Satu Hautamäki ylihoitaja., sair.hoidon tuen PA Kim Berg henkilökunnan edustaja Heli Ylihärsilä henkilökunnan edustaja 6

10 3.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys kuntayhtymän alueella Yleinen taloudellinen tilanne ei ole juuri parantunut vuoden aikana, mutta pieniä kääntymisen merkkejä näyttäisi olevan. Taantuma on koetellut kuntasektoria ja kuntayhtymän kuntia vaihtelevasti, mutta tästä huolimatta ovat useimmat kunnat tehneet paremman tuloksen budjetoituun verrattuna. Alueellamme menee kuitenkin paremmin kuin useimmilla muilla seuduilla maassa; isot kansainväliset yhtiöt menestyvät edelleen hyvin ja työttömyys on pienempi kuin muualla Suomessa. Kuntataloudessa tulee edelleen olemaan leikkauksia ja epävarmuutta, etenkin tulevien rakennemuutosten johdosta Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Toimintavuoden aikana toimintaa ja taloutta seurattiin jatkuvasti taloussuunnitelman pohjalta. Vuotta on sävyttänyt tuleva rakennemuutos, säästötoimenpiteet ja oman organisaatiomuutoksen suunnittelu, joka astui voimaan Valtuusto hyväksyi jo vuoden 2015 aikana 19 miljoonan euron säästöohjelman. Keskustelut ja säästövaateet loivat kustannustietoisuutta, josta tuli tuloksia jo vuoden 2015 aikana. Tämä kehitys jatkui myös vuonna 2016 ja siitä tulee luonnollinen osa toiminnan suunnittelua tulevina vuosina. Henkilöstökulut, joka on suurin kuluerä ja samalla suurin haaste kaikessa seurannassa, olivat huomattavasti budjetoitua alhaisemmat. Tämä on seurausta merkittävistä rakennemuutoksista toiminnassa. Valtuusto muutti vuoden aikana talousarviota siten, että budjetoitu ylijäämä poistettiin. Se oli budjetoitu sitä varten, että kyettäisiin hoitamaan kuntayhtymän lainojen vuosittaisia lyhennyksiä. Samoin poistettiin kuntien maksuosuudet investointeihin ja sen sijaan lainanottoa lisättiin 5 miljoonan euron lisälainalla, jotta rahoituksesta selvittäisiin. Syynä tähän oli se, että kuntayhtymän lainakanta on ollut pieni verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin ja kunnat ovat rahoittaneet investointeja peruspääomaa lisäämällä. Koska kiinteistöt siirtyvät yhteisomistuksessa olevalle kiinteistöyhtiölle ilman, että kunnat saavat korvausta, niin ei ole enää perusteltua lisätä niiden panosta investoinneissa. Tulokseen on vaikuttanut neljä merkittävää tekijää. Ensinnäkin hintoja laskettiin useimmilla erikoisaloilla 10 % välintilinpäätöksen 30.6 perusteella ja toiseksi, hintoihin sisällytetty 3,4 miljoonan euron ylijäämä poistettiin valtuuston tekemällä talousarvion muutoksella marraskuussa. Kolmanneksi, potilasvakuutusvastuu oli pienempi kuin aiemmin ja budjetoitua pienempi. Neljänneksi, maksutuotot olivat huomattavasti korkeammat kuin aikaisemmin ja myös budjetoitua korkeammat, koska voimaan astunut asetus sisälsi normaalia huomattavasti suuremman korotuksen. Ylijäämä, joka budjetoitiin ja sisällytettiin hintoihin, muodostaa osan siitä vuosialennuksesta, joka hyvitettiin kunnille vuoden aikana. Erityisvelvoitteista, joista käytetään nimitystä yhteiset maksuosuudet, on laskutettu erilaisia maksuja, jotka ovat suhteessa asukasmäärään. Näitä maksuja ovat jäsenmaksut, jonka suurin kustannus on potilasvakuutusmaksu ja lääkinnällisiin apuvälineisiin suhteutetut kustannukset, kalliin hoidon maksu, ensihoidon maksu sekä maksu erikoissairaanhoidon päivystysvalmiudesta. Näiden maksujen veloitusta korjattiin ennen tilinpäätöstä siten, että lopulliset maksut vastaavat erityisvelvoitteiden lopullisia kustannuksia. Maksut olivat vuonna 2016 yhteensä 24,8 miljoonaa euroa, josta hyvitettiin 8 miljoonaa euroa kalliin hoidon tasaukseen. Kalliin hoidon raja oli ,- euroa potilasta kohden. Potilasvakuutusvastuu pieneni voimakkaasti vuoden aikana, minkä vuoksi jäsenmaksu oli 0,9 miljoonaa budjetoitua pienempi. Jäljellä oleva ylijäämä muodostuu näin ollen ainoastaan omasta tuotannosta ja on 1,1 miljoonaa. Ylijäämä johtuu suurimmaksi osaksi korkeimmista maksutuotoista, jotka olivat 1,3 miljoonaa suuremmat kuin mitä oli budjetoitu. Oman toiminnan toimintakulut ovat melkein tasan budjetoidulla tasolla. Poistot olivat 0,3 miljoonaa budjetoitua pienemmät, mikä johtuu laitteiden käyttöönoton ajankohdasta tai rakennusprojektin valmistumisesta vuoden aikana. Toimintakulut omasta toiminnasta ovat 5,3 miljoonaa euroa tai 2,8 % alle vuoden 2015 tason. Toimintakulut olivat vuonna 2016 yhteensä 223,2 miljoonaa euroa, 2,8 miljoonaa euroa enemmän kuin budjetoitu. Oman toiminnan toimintakulut olivat 185 miljoonaa euroa, 0,1 miljoonaa euroa enemmän kuin oli budjetoitu. Henkilöstökulut v toteutuivat 98,5 %, materiaalikustannukset 103,2 % ja ostopalvelut 101,1 %. Palkkakulut olivat 90,8 miljoonaa euroa. Ne vähenivät 2,3 miljoonaa vuoteen 2015 verrattuna. Hoitohenkilökunnan palkat muodostavat suurimman osan palkkakustannuksista eli 45,8 miljoonaa ja talousarvio toteutui 97,8 %. Vähennystä vuoteen 2015 oli 1,1 miljoonaa euroa hoitohenkilöstön osalta. Lääkäreiden palkat alittivat talousarvion 2,2 miljoonalla, mutta sen sijaan ulkopuoliset lääkärinpalkkiot ja ostetut lääkäripalvelut ylittivät budjetin 3,4 miljoonalla eurolla. Huoltohenkilökunnan palkat olivat 9,2 miljoonaa euroa ja toteutuivat 100,9 %, tutkimushenkilöstön palkat olivat 8,8 miljoonaa euroa ja toteutuivat 96,7 % kun taas hallintohenkilöstön palkat olivat 4,2 miljoonaa tai 97,6 % budjetoiduista. 7

11 Ostopalvelut olivat yhteensä 67,5 miljoonaa euroa ylittäen talousarvion 3,1 miljoonalla eurolla. Määrärahat hoidosta muissa laitoksissa ylittyivät 2,8 miljoonaa tai 7,8 % ja muissa asiakaspalveluissa, joihin ostetut lääkäripalvelut kuuluvat, 2,4 miljoonaa tai 42,5 %. Huoltopalvelut ylittivät budjetoidun 0,1 miljoonalla tai 3,7 %, kun taas potilasvakuutusvastuun suuri vähennys vääristää vakuutusten kokonaiskustannuksia. Vastuu kasvaa tai vähenee riippuen vahinkojen laajuudesta ja vakuutuksesta korvausta saavien potilaiden odotetusta eliniästä. Materiaalit ja tarvikkeet toteutuivat 37,4 miljoonaan euroon ja ylittivät budjetoidun 1,2 miljoonalla eurolla. Suurin ylitys oli apteekkitarvikkeissa, 1,6 miljoona euroa. Lääkinnälliset kuntoutustarvikkeet ylittivät talousarvion 0,4 miljoonalla eurolla ja huoltotarvikkeet 0,3 miljoonalla kun taas muita tarvikkeita käytettiin budjetoitua vähemmän. Toimintatuotot olivat 233,2 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja ne ylittivät budjetoidun 3,5 miljoonalla tai 1,5 %. Suurin osa ylityksestä koostuu jäsenkunnilta laskutettavasta läpilaskutuksesta koskien hoitoa muissa laitoksissa. Se oli 3,1 miljoonaa enemmän kuin oli budjetoitu, kun taas jäsenkunnilta saadut tuotot omasta toiminnasta toteutuivat 100,1 % tai 0,2 miljoonaa enemmän kuin oli budjetoitu. Yhteisten maksuosuuksien laskutus jäsenkunnille oli 0,9 miljoonaa vähemmän kuin oli budjetoitu, johtuen jäsenmaksuihin kuuluvien potilasvakuutuskustannusten vähennyksestä. Myynti ulkokunnille ja muille oli 0,2 miljoonaa euroa enemmän kuin budjetoitu ja muut tuotot olivat 0,2 miljoonaa euroa enemmän. Maksutuotot olivat 9 miljoonaa, mikä on 1,3 miljoonaa enemmän kuin oli budjetoitu, tuet ja avustukset olivat 3,2 miljoonaa tai 0,6 miljoonaa budjetoitua vähemmän. Toiminnallisesti avohoidossa toteutui huomattavasti enemmän suoritteita kuin oli suunniteltu. Käyntejä toteutui 5,9 % enemmän kuin oli suunniteltu ja 3,6 % enemmän kuin edellisvuonna. Vaihtelut ovat suuria yksiköiden kesken ja sen huomaa, että suuria rakenteellisia muutoksia on käynnissä. Psykiatrian hoitopäivät vähenivät edellisvuoteen verrattuna 6,3 % kun taas avohoitokäynnit lisääntyivät 4,6 %. Avohoitokäyntejä oli somatiikassa 5,4 % suunniteltua enemmän ja lisäystä oli 3,4 % vuodesta Siirtoviivepotilaiden hoitopäivät vähenivät 52 % edellisvuodesta, mutta ylittivät edelleen reilusti suunnitellun, niitä oli päivää. Vuoden aikana otettiin käyttöön uusi hoitopäivien muoto niille potilaille, jotka jo sisäänkirjoitusvaiheessa ovat yleislääketieteen potilaita, ts. potilaat sisäänkirjoitetaan pth-yhteispäivystyksestä ja he odottavat toista hoitopaikkaa. Näitä päiviä oli vuoden aikana 964 hoitopäivää. DRG-paketit vähenivät 2,2 % vuodesta 2015, mutta vastaavat kuitenkin suunniteltua, vaikkakin toimenpiteet olivat suunniteltua kalliimpia. Investointimenot nousivat yhteensä 17,2 miljoonaan euroon alittaen talousarvion 10,4 miljoonalla tai 37,7 %. Itohjelmien talousarvio alittui 0,5 miljoonalla, rakennusten 9,3 miljoonalla, kun taas kiinteiden rakenteiden ja laitteiden talousarvio alittui miljoonalla eurolla. Koneisiin ja kalustoon oli budjetoitu 2,58 miljoonaa ja ne toteutuivat 2,65 miljoonalla. Suurin rakennusinvestointi oli U-osan rakentaminen, ts. uudet apteekkitilat. Rakentaminen aloitettiin vuonna 2014 ja sen arvioidaan olevan täysin valmis 2018, kokonaistalousarvion ollessa 26,7 miljoonaa euroa. Muutokset F0:ssa olivat vain 0,8 miljoonaa euroa ja vuotta varten oli budjetoitu 3,1 miljoonaa kun taas C-rakennuksen liitäntäkustannukset toteutuivat budjetoidun 0,7 miljoonaa euroa. MNO-rakennuksen muutostyöt olivat 0,5 miljoonaa ja miljoona euroa oli budjetoitu. A2 saneerausta varten budjetoidusta 1,3 miljoonasta toteutui 0,5 miljoonaa. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta suurin yksittäinen projekti on virran suodatus ja tasaisen virran varmistus 0,3 miljoonalla ja sairaalan varavoiman lisääminen 0,4 miljoonalla. Määrärahoista käytettiin vuoden aikana vain runsas puolet, mutta projektit ovat monivuotisia. Suurin yksittäinen kone- ja laitehankinta oli uusi angiolaite röntgenyksikköön 0,8 miljoonalla eurolla, MAL- DI-TOF massaspektrometri eurolla sekä videodematoskooppi + focal mikroskooppi ihopoliklinikalle eurolla ja leikkausmikroskooppi silmäpäiväkirurgialle eurolla. It-investointeihin kuului pienempiä järjestelmäpäivityksiä ja jo aloitettujen projektien jatkamista. Sairaanhoitopiirin It-toiminta siirrettiin Medbit OY:lle, It-yhtiölle, jonka Turun yliopistosairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit ja muutamat kunnat omistavat. Osakkeet merkittiin yhtiöön 0,3 miljoonalla eurolla ja kaikki it-ohjelmat ja it-laitteet, jotka oli kirjattu käyttöomaisuutena, myytiin Medbitille. Tasearvoa vastaava myyntihinta oli 1,2 miljoonaa euroa. Medbitille on myönnetty 0,8 miljoonan euron laina, jota lyhennetään 5 vuoden ajan. Peruspääoma ei lisätty vuoden aikana valtuuston tekemän talousarviomuutoksen johdosta. Peruspääoma kokonaisuudessaan oli yhteensä 61 miljoonaa euroa. Peruspääoman korko oli 0,6 miljoonaa euroa, mikä maksettiin jäsenkunnille vuoden aikana. Tilikauden rahoitusanalyysin mukaan maksuvalmius oli kassapäivinä ilmaistuna 22,7 päivää verrattuna edellisen vuoden 12,4 päivään. Investoinnit ylittivät vuosittaiset poistot vuoden 2016 aikana 9,1 miljoonalla. 8

12 3.1.5 Henkilöstö Henkilöstöresurssit Virkojen ja toimien määrä oli vuoden lopussa yhteensä 2 075, jossa oli edellisvuoteen verrattuna vähennystä 67 kappaletta. Hoitohenkilöstön vakanssien määrä väheni 26:lla. Vuoden aikana valmisteltiin ehdotus 53 uuden vakanssin perustamisesta vuoden 2017 alussa henkilöstön lakisääteisten vapaiden hoitamiseksi. Puhdistuspalveluissa ja ravitsemiskeskuksessa lakkautettiin 33 vakanssia säästöohjelman ja uudelleenmitoituksen seurauksena. Kokoaikaisten virkojen ja toimien osuus oli 91 % ja osa-aikaisten 9 %. Kuusi lääkärinvirkaa oli perustettu sivutoimisina. Henkilöstömäärä oli henkeä, mikä on 136 henkeä (5,7 %) vähemmän kuin vuonna Määräaikaisten palvelussuhteiden kartoitus johti siihen, että suuri osa sijaisista vakinaistettiin henkilöstön lakisääteisten vapaiden hoitamiseksi, mikä selittää sen, miksi määräaikaisen henkilöstön osuus väheni 22,5 prosentista (vuonna 2015) 14,7 prosenttiin (vuonna 2016). Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa oli 85,3 % henkilöstöstä. Henkilöstömäärä laski kaikissa ammattiryhmissä. Virkasuhteessa oli 514 henkeä (23 %) ja työsuhteessa henkeä (77 %). Henkilöstömäärä Osa-aikatyö Yhteensä 431 hengellä eli 19 %:lla henkilöstöstä oli vuoden aikana osa-aikatyö (2015: 471 henkeä, 20 %). Osaaikaisista työntekijöistä 239 (55 %) oli itse anonut osaaikatyötä, vaikka heillä oli kokoaikainen vakanssi, kun taas loput 192 henkeä (45 %) oli palkattu osa-aikaiseen vakanssiin tai sijaisuuteen. Osa-aikainen henkilöstö

13 3.1.6 Selvitys sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa resurssien tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas käyttö sekä se, että tavoitteet saavutetaan ja toiminta noudattaa lakeja, ohjeita ja päätöksiä. Sisäisen valvonnan tehtävänä on myös varmistaa, että päätöksenteko pohjautuu oikeaaikaiseen, olennaiseen ja luotettavaan tietoon toiminnasta ja tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen. Kaikilla Vaasan sairaanhoitopiirin työntekijöillä on vastuu siitä, että organisaation sääntöjä noudatetaan ja havaituista puutteista raportoidaan eteenpäin. Luottamushenkilöillä, johtavilla virkamiehillä ja esimiehillä on kuitenkin erityinen vastuu sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Määräysten, ohjeiden ja päätösten noudattaminen Päätöksenteon laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta seurataan kuntalain 90. :n ja kuntayhtymän hallintosäännön määräysten mukaisesti. Hallitus on vahvistanut raportointivelvollisuuden ja seuraa jatkuvasti johtavien virkamiesten päätöksentekoa. Muuta päätöksentekoa seurataan linjaorganisaation raportointivelvollisuuden avulla. Esimiehet vastaavat siitä, että heidän alaisillaan on tietoa ohjeista ja päätöksistä ja että niitä noudatetaan. Käyttäjäoikeuksien ja sairaanhoitopiirin tietojärjestelmien käytön valvonta on tärkeä osa sisäistä valvontaa. Kuntayhtymässä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja hyvää hallintotapaa. Kuntayhtymän päätöksiin voi hakea muutosta valittamalla kuntayhtymän hallitukseen tai asian voi viedä tuomioistuimeen. Vuonna 2016 ratkaissut ja päättyneet oikeusprosessit: - Vuonna 2014 kolme työntekijää haastoi sairaanhoitopiirin oikeuteen laittomasta irtisanomisesta ja syrjinnästä. Työntekijöillä oli ollut määräaikaisia työsopimuksia niin pitkältä ajalta, että he katsoivat, että työsuhteet olisi pitänyt vakinaistaa ennen kuin työnantaja päätti olla jatkamatta niitä. Työsopimuksia ei jatkettu ja työntekijät katsoivat, että se johtui siitä, että he olivat raskaana. Sairaanhoitopiiri kiisti kaikki kanteet. Vaasan hovioikeus julisti marraskuussa 2016 tuomionsa, jossa se hyväksyi kaikki kanteet ja myönsi vastaajille yhteensä noin euron korvaukset sekä oikeudenkäyntikulut. Sillä aikaa kun asiaa on käsitelty käräjä- ja hovioikeudessa, piiri on laatinut ja ottanut käyttöön uudet ohjeet, jotka koskevat määräaikaisen henkilöstön ja raskaana olevan määräaikaisen henkilöstön työsopimuksia. Vuonna 2017 voimaan tulleen organisaatiomuutoksen myötä keskitetty ryhmä hoitaa hallinnollisen päätöksenteon, joka koskee määräaikaisten työsopimuksia ja sijaisuuksien jatkamista. -Työntekijä haastoi sairaanhoitopiirin oikeuteen työsuhteen laittomasta purkamisesta. Henkilön työsopimus purettiin sen jälkeen, kun piiri katsoi, että henkilö oli jäänyt pois työstä yli seitsemän päivän ajaksi ilmoittamatta syytä työnantajalle. Osapuolet sopivat asian ennen tuomioistuinkäsittelyä, ja sairaanhoitopiiri maksoi henkilölle korvauksena kuuden kuukauden palkan. -Sairaanhoitopiiri haastettiin markkinatuomioistuimeen vastaajaksi julkiseen hankintaan liittyvässä prosessissa, jossa tarjouksen tekijä oli valittanut hankintayksikön päätöksestä. Valittajat veti kuitenkin valituksensa pois ennen kuin tuomioistuin oli harkinnut asian, joten asia jäi siihen. -Sairaanhoitopiiri oli asianomistajana rikosasiassa, ja vastaajat, joista yksi oli entinen työntekijämme, olivat syytettynä törkeästä velallisen epärehellisyydestä sekä toissijaisesti törkeästä petoksesta, sillä he olivat syytteen mukaan yrittäneet luovuttaa omaisuuttaan tai lisätä perusteettomasti taloudellisia velvoitteitaan erilaisin oikeustoimin. Asia havaittiin eivätkä suunnitellut oikeustoimet ehtineet saada tarkoitettua vaikutustaan. Syytteet hylättiin kokonaisuudessaan. Sairaanhoitopiirillä ei ollut korvausvaatimuksia, sillä välitöntä vahinkoa ei syntynyt ja aiemmin syntyneet kulut oli jo korvattu. Keskeneräiset oikeusprosessit 2016: -Sairaanhoitopiirin palveluksessa ollutta viranhaltijaa syytettiin, ja hänet tuomittiin 2015 käräjäoikeudessa virka-aseman törkeästä väärinkäytöstä ja erotettiin virastaan käräjäoikeuden päätöksellä. Työntekijä valitti päätöksestä Vaasan hovioikeuteen, joka käsitteli asiaa marraskuussa Tuomio julistetaan vuoden 2017 alussa. Henkilö on ollut oikeusprosessin ajan pidätettynä virastaan. -Sairaanhoitopiirin on haastanut oikeuteen yhdeksän työntekijää, jotka vaativat korvausta (noin euroa kukin) menetetystä palkasta. He katsovat, että työnantaja on perusteettomasti muuttanut heidän työaikojaan kompensoimatta sitä palkankorotuksella. Työnantaja teki kyseisen päätöksen 2011 psykiatrian yksikön organisaatiouudistuksen yhteydessä. Sairaanhoitopiiri kiistää kanteet. Tuomioistuin käsittelee asian keväällä Pari rikosasiaa, joissa työntekijöitä epäillään sairaanhoitopiirin omaisuuden (lääkkeiden) varastamisesta, on vireillä. Sairaanhoitopiiri on esittänyt asiassa korvausvaatimuksen. Lääkkeisiin liittyviä toimintatapoja on analysoitu ja on tehty parannuksia, joiden on tarkoitus estää vastaavat tapahtumat tulevaisuudessa. - Sairaanhoitopiiri käynnisti kansallisella hankintailmoituksella ja avoimella menettelyllä yhteispäivystyksen lääkäripalveluita koskevan hankinnan ajalle ja mahdolliselle 12 kuukauden optiokaudelle. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 10

14 euroa. Tarjouskilpailun hävinnyt tarjouksen antaja valitti sairaanhoitopiirin hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen ja vaati sen kumoamista. Sairaanhoitopiiri kiisti valituksessa esille tuodut perusteet ja vaati valituksen hylkäämistä. Markkinaoikeus kumosi päätöksellään sairaanhoitopiirin hankintapäätöksen. Markkinaoikeuden päätöksen johdosta sairaanhoitopiiri keskeytti käynnissä olevan hankinnan ja käynnisti uuden tarjouskilpailun, joka sittemmin johti em. palvelun tuottajan vaihdokseen. Markkinaoikeuden päätöksestä on tehty valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antaa ratkaisunsa vuoden 2017 puolella. Tavoitteet ja seuranta Kuntayhtymän valtuusto vahvistaa kolme vuotta kattavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa piirin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Se, miten tavoitteet ovat toteutuneet, esitellään toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksen talousarvion toteutumaa koskevassa selonteossa. Hallitus saa välitilinpäätöksen kolme kertaa vuodessa. Tulosvastuulliset vastaavat oman vastuualueensa jatkuvasta talousarvioseurannasta ja raportoivat poikkeamista eteenpäin. Toiminnan tulokset arvioidaan asiakas-, prosessi-, henkilöstö- ja talousnäkökulmasta. Tarkastuslautakunta arvioi vuosittain, kuinka hyvin valtuuston vahvistamat tavoitteet on saavutettu. Tarkastuslautakunta tapaa kirjata arviointikertomukseensa joitakin keskeisiä huomioita, jotka käsitellään hallituksessa erikseen ja annetaan valtuustolle tiedoksi. Myös tilintarkastaja tekee vuositarkastuksen ja toimittaa valtuustolle tarkastuskertomuksensa. Riskienhallinnan järjestäminen Tärkeä tavoite sairaanhoitopiirin kaikessa toiminnassa on potilaiden turvallisen ja laadukkaan hoidon varmistaminen. Riskienhallinta perustuu hallituksen hyväksymään riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikkaan. Riskikartoitus tehdään vuosittain, ja siitä raportoidaan johtoryhmälle ja hallitukselle. Kuntayhtymän johtavat viranhaltijat seuraavat yhdessä vakuutusmeklarin kanssa vakuutusturvaa ja tekevät vakuutusyhtiön kanssa yhteistyötä vakuutusturvan pitämiseksi ajantasaisena. Vakuutusyhtiö raportoi säännöllisesti toteutumasta. Hallitus tekee päätöksen vakuutusyhtiön valinnasta ja vakuutusturvan tasoa koskevista pääperiaatteista. Sairaanhoitopiiri kerää järjestelmällisesti tietoa potilashoitoon liittyvistä vaaratilanteista. Ilmoitukset tehdään sähköisesti HaiPro-ohjelmassa ja käsitellään vastuuhenkilön toimesta. Vaasan sairaanhoitopiirin henkilöstö saa jatkuvasti koulutusta turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Rakennuskanta muodostaa haasteen, sillä useat rakennuksista ovat vanhoja ja epätarkoituksenmukaisia. Tilanne paranee sitä mukaa kuin uusia tiloja otetaan käyttöön. Merkittävien talousarviosupistusten vuoksi tehtiin siivoussektorilla, teknisellä sektorilla ja psykiatriassa erityiset riskiseurannat. Tiedotus ja viestintä Hallitus johtaa tiedotusta ja viestintää hyväksymänsä viestintästrategian pohjalta. Kuntayhtymän sisäistä ja ulkoista viestintää on kehitetty. Kuntayhtymä on mukana sosiaalisessa mediassa ja julkaisee tiedotuslehden kaksi kertaa vuodessa. Lehdistötilaisuuksia järjestetään säännöllisesti hallituskokousten yhteydessä mutta myös silloin, kun sairaalassa tapahtuu uusia, tärkeitä asioita. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sairaanhoitopiiri on yhdessä Svenska Österbottens förbund för utbildning och kulturin kanssa palkannut tilintarkastusassistentin sisäistä tarkastusta varten. Sisäinen tarkastus toimii tarkastussäännön ja hallituksen sisäisestä valvonnasta antamien ohjeiden mukaisesti. Hallitus hyväksyy sisäisen tarkastajan työohjelman ja saa häneltä raportteja. Sisäinen tarkastaja suorittaa myös piirin johtajan ja hallintojohtajan antamia työtehtäviä. 11

15 3.2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Vaasan sairaanhoitopiirin ky Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistut käyttöomaisuudesta Tilikauden ylijäämä/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 104,47 % 106,73 % Vuosikate/Poistot, % 113,44 % 167,11 % Hallituksen toimenpiteet toimintavuoden tuloksen johdosta Vuoden 2016 ylijäämä on ,65 euroa, joka jää kirjanpidossa omaan pääomaan. 12

16 3.2.3 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Pysyvien vastaavien hyödykk. myyntivoitot/tappiot -4 0 Pakollisten varausten muutos Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta viiden vuoden aikana Investointien tulorahoitus, % 53,43 % 102,36 % Lainanhoitokate 4,25 3,94 Kassan riittävyys (pv) 22,70 12,42 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta = Tulorahoitus +/- korjauserät + investoinnit, netto. Yhteensä viimeisten 5 vuoden aikana. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat (Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) / Kassasta maksut tilikaudella (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön + Korkokulut + Muut rahoituskulut + Investointimenot + Antolainojen lisäys + Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset)) 13

17 3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet IV Muut omat rahastot Maa- ja vesialueet Rakennukset V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Kiinteät rakenteet ja laitteet Tilikauden ylijäämä Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ III Sijoitukset 1 Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset C PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2 Lahjoitusrahastojen pääomat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Keskusvarasto E VIERAS PÄÄOMA Apteekkivarasto Kanttiinivarasto I Pitkäaikainen Verivalmistevarasto Lainat rahoitus- ja vakuutuslait Muut velat II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 2 Lainasaamiset 656 II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslait Lyhytaikaiset saamiset 6 Ostovelat Myyntisaamiset Muut velat Lainasaamiset Siirtovelat Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit VASTATTAVAA YHTEENSÄ III 1 Osakkeet ja osuudet IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 50,04 51,71 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 30,08 27,10 Lainakanta , Lainasaamiset , ,04 60,00 Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaeht. varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta , = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset, = Sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset 14

18 4 Talousarvion toteuttaminen 4.1 Tavoitteiden ja käyttötalouden toteuttaminen Käyttötalouden toteutuminen Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama talousarviosta % % Toimintatuotot ,5-3,7 Toimintakulut ,3-1,6 Toimintakate ,0-34,7 Rahoitustuotot ja -kulut ,9-15,5 Poistot ,1-5,6 Ylijäämä/alijäämä ,0-81,1 Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Myyntituotot Oma tuotanto Pkl-käynnit, somatiikka ,4 4,4 Pkl-käynnit, psykiatria ,0 1,5 Hoitopäivät psykiatria ,3 9,7 DRG-paketit ,7-9,4 Outlier-päivät ,7-4,2 Siirtoviivepot. Yleislääketiede ,4-52,7 Siirtoviivepot. Akuuttilääk./yleislääke Hengityshalvauspotilaat ,8-23,9 Potilaskoti ,6-57,0 Hyvitys lask , ,4-6,4 Hoito muissa laitoksissa Pkl-käynnit, yliop.sair. somatiikka ,2 5,2 Pkl-käynnit, yliop.sair. psykiatria ,5-20,1 Pkl-käynnit, somatiikka ,2 14,6 Pkl-käynnit, psykiatria ,6 22,4 Pkl-käynnit, lääk. kuntoutus ,4-8,5 Hoitopäivät, yliop.sair. somatiikka ,5 5,2 Hoitopäivät, yliop.sair. psykiatria ,7 208,4 Hoitopäivät muissa sair.ja TK:t, som ,3 11,0 Hoitopäivät muissa sair.ja TK:t, psyk ,8-48,4 Hoitopäivät valtiollisissa sairaaloissa ,7-7,2 Hoitopäivät, lääk. kuntoutus Pkl-käynnit, P:saari, somatiikka ,5 33,6 Pkl-käynnit, P:saari, psykiatria ,3-50,2 Hoitopäivät, P:saari, somatiikka ,9 11,0 Hoitopäivät, P:saari, psykiatria , ,8 4,5 Laskutetut suoritteet Oma tuotanto Pkl-käynnit, somatiikka ,4 3,4 Pkl-käynnit, psykiatria ,1 4,6 Hoitopäivät psykiatria ,2-6,3 DRG-paketit ,4-2,2 Outlier-päivät ,0 7,3 Siirtoviivepot. Yleislääketiede ,0-52,0 Siirtoviivepot.Akuuttilääk./yleislääke Hengityshalvauspotilaat, hpv ,9-26,5 Potilaskoti ,5-28,4 15

19 4.1.1 Strategisten tavoitteiden ja visioiden seuranta Näkökulma Asiakas Prosessit Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Potilaiden kokema laatu on Suomen parasta Väestö saa palvelua ja vaikuttavaa hoitoa nopeasti, sujuvasti ja oikea-aikaisesti Kunnat ja sosiaalija perusterveydenhuolto tyytyväisiä Toiminnan lähtökohta on asiakas ja potilas. Hoito on kokonaisvaltaista, potilasta kuunnellaan, kohdataan ja ohjataan Palvelut suomen ja ruotsinkielellä Potilasturvallisuuden varmistavat käytännöt rutiinikäytössä Toimiva laatujärjestelmä Avoterveydenhuollon yhteistyökumppanit saavat hyvää ja asiantuntevaa palvelua Asiakaslähtöiset prosessit Toimiva yhteistyö ja työnjako perusterveydenhuollon ja yliopistosairaalan kanssa palvelualueilla yhtenäistetään toimintatapoja Päivystävän keskussairaalan asema turvataan Johtamisjärjestelmä on selkiytetty ja seurantamenettelyt ovat käytössä säännöllisesti Alueellisen yhteistyö perustuu järjestämissuunnitelmaan ja palveluketjuihin Toimintaa tukevat tilat, laitteet ja ICTjärjestelmät Prosessien jatkuva kehittäminen sekä tehostaminen Riittävä tiedonkulku Kaikki esimiehet ovat sitoutuneita seuraamaan toimintaa sovituilla mittareilla. Siirtoviivepotilaita ei enää ole Henkilöstö/ Oppiminen ja uudistuminen Riittävä, osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kehittämis- ja palveluhenkisyys Henkilöstön kaksikielisyys Opetus- ja tutkimusmyönteisyys Kehityskeskustelukäytännöt ovat monipuolisia ja kattavia Terveet ja tarkoituksenmukaiset tilat Työntekijöiden rekrytoinnissa ja pysyvyydessä onnistuminen, houkutteleva työnantaja Palkat ja palkitsemiskäytännöt kilpailukykyisiä Työnkuormitus optimitasolla Asema opetussairaalana, jossa tutkimus aktiivista Talous Keskitytään erikoissairaanhoitoa vaativien sairausryhmien kustannustehokkaaseen hoitoon Toteutetaan VKS 2025 ohjelman mukaista 11 %:n säästöä etupainotteisesti Hoidon tuottavuus ja kustannusvaikuttavuus kehittyvät paremmalle tasolle sopimalla työnjaosta yliopistosairaaloiden ja perusterveydenhuollon kanssa Kustannus- ja hintataso maan keskitasoa Työnjako kuntien kanssa on sovittu kustannustehokkaaksi ja sitä noudatetaan. Asukaskohtaiset tarvevakioidut kustannukset maan keskitasoa Rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten avulla lisää tehokkuutta Laitteiden ja rakennusten elinkaarimallin toteuttaminen Tavoitteet ja toimenpiteet vuodelle 2016 Kehitetään mittari omistajakuntien tyytyväisyydelle toimintaan, talouteen ja niiden ohjaukseen Laaditaan konkreettinen suunnitelma potilaan kokeman laadun kehittämiseksi Asiakasedustajien aktiivisempi käyttö kehittämisessä Yhteistyö TYKServan kanssa tiivistyy Vastuualueiden ja palvelualueiden prosessit on kuvattu ja mittarit määritelty Tuotantorakenteen sopeuttaminen SO- TE raamiin käynnissä Seurantataulut ovat käytössä jokaisessa tulosyksikössä Henkilökunnan osaamista kehitetään systemaattisesti osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti Henkilöstöä osallistutaan suunnitelmallisesti VKS 2025 suunnitteluun Kaksikielisyyttä tukevia toimintoja kehitetään Jokaisessa tulosyksikössä on käyty keskustelu yhdenmukaisten periaatteiden pohjalta Kehityskeskustelujen lisäksi tulosyksiköissä käydään ryhmäkeskustelu yksikön tavoitteista ja kehittämistoimenpiteistä. Toteutetaan 5 milj. säästöt Pysytään tiukassa budjettiraamissa jäsenkuntien menojen osalta 16

20 Näkökulma Asiakas Prosessit Avainmittarit, tavoite- ja sitovuustaso (V=valtuusto H=hallitus) Tavoitteen toteuttaminen Potilasasiakastyytyväisyys > 4,0 asteikko (1-5) (V) Kuntaasiakastyytyväisyys > 3,5 asteikko (1-5) (V) Asiakasraadin julkilausumia 4 (H) Hoidontarpeen arviointi ja hoitoon pääsy lainmukaista ja vähintään kansallista keskitasoa (V) Laatu- ja turvallisuusraportti käsitelty (H) Potilas- asiakastyytyväisyys saavutettiin Kuntatyytyväisyyskyselyssä liian alhainen vastausprosentti. Pitää kehittää uusi, toimivampi kyselypohja. Julkilausumia oli 4 Hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon pääsy on keskimääräistä parempia 2:ssa ja huonompia 1:ssä vertailuaineistossa Laatu- ja potilasturvallisuusraportti käsiteltiin hallituksessa TYKSin osuus yliopistojen ostopalveluista nousee (H) Keskeneräiset palveluketjut saatetaan valmiiksi (H) Lean-menetelmän käyttö 25 % yksiköistä (H) Siirtoviivepotilaiden osuus alle 0,3 % kuntalaskutuksesta (V) Johdon ja esimiesten käyttämät mittarit on valittu. (H) Tyksin osuus ostopalveluista nousee Keskeneräisiä palveluketjuja on saatettu vamiiksi Lean menetelmien käyttö on 27 % yksiköistä Siirtoviivepotilaita on 0,8 % kuntalaskutuksesta Johdon ja esimiesten käyttämät mittarit valittuun ja raportointi on tapahtunut suunnitelmien mukaan ja Exreport on otettu käyttöön tukemaan raportointia Henkilöstö/ Oppiminen ja uudistuminen Työterveyslaitoksen työhyvinvointi-tutkimuksessa tulokset yli osallistuvien sairaaloiden keskiarvon (H) Osaamisen kehittämissuunnitelman toteutuminen (H) Hoitoisuus/hoitaja on yksiköissä optimialueella vähintään 50%/kk (H) Tulosyksiköissä jatkuvan kehityksen keskustelut käyty 100 % (H) Kehityskeskustelut käyty 70 % (H) Työhyvinvointitutkimuks ei tehty 2016 Osaamisen kehittämissuunnitelma toteutui Hoitoisuus/hoitaja oli optimialueella 52 % Jatkuvan kehityksen keskustelut on käyty 64 % yksiköistä Kehityskeskustelu 71 % Talous Palkkamenot talousarvion palkat (V) Tilikauden tulos talousarvion tulos (V) Sairaalan tuotantoprofiilin vertaus vastaaviin keskussairaaloihin tehdään vuosittain (H) Palkkamenot toteutuivat 98,7 % talousarviosta Tilkauden tulos 1 m > budjetoitu Sairaalan tuotantoprofiilin vertaus vastaaviin keskussairaaloihin tehtiin. 17

21 4.1.2 Medisiininen vastuualue Medisiininen vastuualue aloitti toimintansa organisaatiomuutoksen seurauksena Medisiininen vastuualue pyrki vastaamaan väestön erikoissairaanhoidon tarpeeseen hyvällä hoidolla viivytyksettä. Medisiiniseen vastuualueeseen kuuluivat seuraavat erikoisalat: sisätaudit, kardiologia, onkologia, neurologia, keuhkosairaudet ja ihotaudit. Jokaisen erikoisalan ylilääkäri vastasi potilasprosesseista omalla erikoisalallaan. Potilasprosesseja kehittämällä pyrittiin tarjoamaan erikoissairaanhoitoa kustannustehokkaasti. Hoitamalla potilaita enemmän avohoitokäynneillä saavutettiin kustannushyötyä. Hoitosuositusten mukaan annetut, uudet kalliit lääkkeet, lisäsivät toisaalta kustannuksia. Avohoitokäyntien määrät olivat suunniteltuja suuremmat (105 % suunnitellusta). Kardiologialla tulevien lähetteiden määrässä oli nousua. Vaasan kaupungin tuottama erikoissairaanhoito väheni ja se lisäsi avohoitokäyntejä medisiinisellä vastuualueella. Vuodeosastohoidon määrä (DRG-paketit) toteutui suunnitelman mukaan (99,8 % suunnitellusta). Kustannukset hoidoista muissa laitoksissa olivat suunniteltua korkeammat (132 % suunnitellusta / n. 9,3 milj. euroa). Hoito yliopistosairaaloissa vastasi noin 2/3 osaa näistä kustannuksista (n. 6,1 milj.euroa), muissa keskussairaaloissa (n.2.3 milj. euroa) ja Pietarsaaren kaupunki (0,7 milj euroa). Kardiologialla aloitettiin uutena hoitomuotona vaikeahoitoisen eteisvärinän ablaatiohoidot jäähdytysmenetelmällä. Henkilökunnan koulutusjakson jälkeen toiminta käynnistyi maaliskuussa ja toimenpiteitä tehtiin yhteensä 18. Sydäninfarktipäivystys jatkui 24/7 periaatteella edelleenkin. Loppuvuoden aikana päivystyspotilaiden määrä oli kuitenkin jonkin verran vähentynyt Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin potilaiden poisjäännistä johtuen. Kokonaisuudessaan sydänaseman toimenpidemäärä oli vain hieman pienempi kuin edellisenä vuotena. Onkologian klinikka tarjosi VSHP alueelle onkologiset hoidot kattavasti. Toimintaa kehitettiin vastaamaan väestön tarpeita ja tarjoamaan parasta onkologista hoitoa. Sädehoito pidettiin ajan tasalla ja hoitoja tarjottiin koko Pohjanmaalle, jossa ei ole sädehoidossa kilpailua lähiympäristössä. Laadun varmistamiseen ja erinomaisten hoitotulosten julkistamiseen käytetään rekisteritutkimusta. Selkeästä työnjaosta Varsinais-Suomen Syöpäkeskuksen kanssa neuvoteltiin, mutta nämä neuvottelut jatkuvat edelleen. Neurologia: aivoinfarktin aiheuttamaa vammautumista voitiin vähentää verisuonitukoksen mekaanisella poistolla ja hoito tapahtui valikoidulla potilasjoukolla Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Neurologian klinikka oli vuonna 2016 mukana kansainvälisessä aivoinfarktin sekundaaripreventio-tutkimuksessa (NAVIGATE-ESUS). Psykologitilanteen parannuttua neurologian poliklinikalla voitiin järjestää valikoidulle potilasjoukolle neuropsykologista kuntoutusta. Ihotaudit: Videodermatoskooppi otettiin käyttöön uutena ihomuutosten tutkimusmenetelmänä. Tämä tutkimusmenetelmä vähentää tarvetta ottaa koepaloja. Medisiininen vastuualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja ,3 Sisäiset toimintatuotot ,2 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja ,8 Sisäiset toimintakulut ,0 Toimintakate ,6 Tulos Vuosialennus jäsenkunnille Ylijäämä/alijäämä

22 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Avohoitokäynnit Sisätaudit ,2 3,4 Kardiologia Ihotaudit ,2-0,6 Onkologia ,1 7,4 Neurologia ,1 7,2 Keuhkosairaudet ,9 6, ,3 4,6 DRG-paketit Sisätaudit ,7-5,7 Kardiologia Onkologia ,2-0,9 Neurologia ,8 14,6 Keuhkosairaudet ,7 13, ,2-1,3 Outlier-päivät Sisätaudit ,9 12,8 Kardiologia 863 Onkologia ,1 19,0 Neurologia ,1-2,5 Keuhkosairaudet ,6 5, ,1 12,5 Potilaskoti Yöpymiset Sisätaudit ,0 100,0 Onkologia ,0 100, ,5 33,8-43, Operatiivinen vastuualue Asiakas Hyvien palvelukokonaisuuksien aikaansaamiseksi kuntoutustoiminnan rooli on keskeinen tulevaisuudessa haluttaessa SOTE-integraatiosta mahdollisimman paljon irti. Lääkinnällisen kuntoutuksen asema sairaalassa nousikin uuteen painoarvoon moniammatillisen ajattelumallin sisäänajon myötä lukuisine yhteistyöpalavereineen. Konkreettisena esimerkkinä oli palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto syksyllä (ensivaiheessa peruukki- ja fysioterapiapalvelut). Asiakastyytyväisyys oli selvityksessä korkea kuulolaitteen saaneiden joukossa, ja potilaspalaute pääsääntöisesti muutenkin positiivista. Odotusaikoja pyrittiin määrätietoisesti lyhentämään, ja minimitavoite eli hoitotakuussa pysyminen onnistui hyvin. Ainoastaan paksunsuolen tähystyksiin, lähinnä kontrolleihin, oli jonoa. Prosessit Kulunut vuosi oli monien muutosten aikaa ja uuteen organisaation malliin totuttelemista. Suurimmat kirurgiset erikoisalat (gastrokirurgia, ortopedia ja urologia) eroteltiin omiksi vastuulinjoikseen. Sydänkirurgialla oli viimeinen toimintavuosi. Avosydänleikkauksia tehtiin yhteensä 110 kpl. Syksyn aikana hiottiin yhteistyökuviot kuntoon Turun sydänklinikan kanssa tulevaa yhteistyötä silmälläpitäen. Leikkaustoimin- 19

23 nassa ei suuria muutoksia tapahtunut edellisvuoteen nähden, päivystysleikkauksia oli jonkin verran aiempaa vähemmän. Päiväkirurgian osuus kaikesta elektiivisestä kirurgiasta oli 62 %, mikä on valtakunnallisesti katsoen varsin korkea luku. Synnytysten määrä (1380) nousi kahdeksalla edellisvuodesta, valtaosan pohjoisen alueen synnyttäjistä valitessa Kokkolan ensisijaiseksi suunnaksi. Erilaiset synnyttäjien toiveet olivat lisääntymässä, mikä ajoin aiheutti henkilökunnalle haasteita. Tehohoitoosasto muutti keväällä omien tilojensa peruskorjauksen alta väistötiloihin, entisen päiväkirurgian pienehköihin tiloihin. Vaikka Teho ja sydänvalvonta ovat hallinnollisesti yhdistettyjä, toimivat ne fyysisesti kaukana toisistaan, mikä rajoittaa henkilökunnan joustavaa käytettävyyttä. Perusterveydenhuollon yhteispäivystys toimi viimeistä vuotta omana yksikkönä, kun 2017 alussa siirryttiin varsinaiseen yhteispäivystykseen. Valtaosa perusterveyden huollon päivystävistä lääkäreistä tuli edelleen työvoimavälityksenä, ja syksyksi jouduttiin palveluntuottaja vaihtamaan markkinaoikeuden päätöksellä, nykyisen tuottajan ollessa Attendo Oy. Kävijämäärä koko päivystyksessä oli yhteensä , joista perusterveydenhuollon potilaiden osuus oli (lisäystä 6 %). Päivystyksen läpimenoajat olivat kansallisesti hyvinkin vertailukelpoisia. Ongelmia aiheutti edelleen se, että päivystys ja perustason vuodeosastot sijaitsevat eri paikoissa, ja potilaan saaminen jatkohoitoon osoittautui usein vaikeaksi. Ostopalveluja käytettiin omana toimintana olevista aloista sydänkirurgiassa, verisuonikirurgiassa, plastiikkakirurgiassa ja tietyissä vaativissa ortopedisissä toimenpiteissä, ja loppusyksystä myös fysiatriassa. Lisäksi neurokirurgi kävi kerran kuussa kaksi päivää, joista toisena leikkasi lähinnä kaularankavaivoja. Syksyllä laadittiin TYKS:n kanssa sopimus, jonka puitteissa palvelu tuotetaan jatkossa TYKS:n neurokirurgien toimesta, ja tämä edesauttaa vähentämään potilaiden matkustelua. Ensihoidon palvelutaso pysyi hyvänä eli tavoitetasolla. Toistaiseksi rekrytointi akuuttilääketieteen erikoistuvien lääkärien virkoihin oli vaikeaa. Väestön ikääntyminen näkyi esim. silmien ikärappeuman lisääntyneenä hoitona sekä kuntoutustarpeen lisääntymisenä erilaisin apuvälinepalveluin, kuten jatkuvasti lisääntyvänä kuulolaitteiden kysyntänä. Henkilöstö Rekrytointi oli koko vuoden haasteellista tulevan toimintalaajuuden ollessa epäselvä, samalla kun oli tärkeää pitää kiinni osaavasta henkilökunnasta. Lääkäritilanne pysyi hyvänä. Uusi urologian ylilääkäri rekrytoitiin ulkopuolelta, ortopedian ylilääkäri talon sisältä. Ilahduttavasti saatiin myös vuosikausia tyhjänä ollut kuntoutusylilääkärin virka täytettyä. Toisaalta pitkäaikainen fysiatrian ylilääkäri jäi syksyllä eläkkeelle, eikä tätä virkaa syksyn aikana saatu täytettyä. Päivystysalueelle saatiin uusi akuuttilääketieteen erikoislääkäri. Verisuonikirurgian ylilääkäri jäi syksyllä pitkälle virkavapaalle, päävastuun alasta siirtyessä vt. sydänkirurgian ylilääkärille, jolla myös on verisuonikirurgian pätevyys. Etäpoliklinikoita Pietarsaaressa pidettiin kuukausittain ortopedien ja urologin toimesta. Talous Palvelujen ostot ulkopuolisista laitoksista taittuivat monen nousuvuoden jälkeen vastaten edellisvuoden tasoa. Avohoidon kysyntä kasvoi selvästi, kun toisaalta DRGpakettien määrä erityisesti kirurgiassa oli pienempi. Osin tämä on toivottua kehitystä, kun leikkaussalissa tehtyjä toimenpiteitä siirretään polikliinisiksi toimenpiteiksi. Talousarvion puitteissa pysyttiin hyvin. Vastuualueen hankinnat olivat elinkaariajatteluun perustuvaa laitekannan uusimista. Operatiivinen vastuualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja ,8 Sisäiset toimintatuotot ,5 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja ,2 Sisäiset toimintakulut ,3 Toimintakate Tulos Vuosialennus jäsenkunnille Ylijäämä/alijäämä

24 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Avohoitokäynnit Anestesiologia ja tehohoito ,1 0,0 Kirurgia ,6 0,6 Kirurgia Ortopedia Urologia Gastrokirurgia Yleis- ja plastiikkakir Thorax ja verisuonikir Naistent. ja synnytykset ,1-2,1 Silmätaudit ,4 0,7 Korva-, nenä- ja kurkkut ,4-0,4 Suu- ja leukasairaukset ,9 5,1 Fysiatria ,6 6, ,3 0,9 DRG-paketit Kirurgia ,2-6,8 Kirurgia 148 Ortopedia Urologia Gastrokirurgia Yleis- ja plastiikkakir Thorax ja verisuonikir. 845 Naistent. ja synnytykset ,8-3,8 Silmätaudit ,2 10,0 Korva-, nenä- ja kurkkut ,5-5,2 Suu- ja leukasairaukset ,6-3, ,6-4,8 Outlier-päivät Kirurgia ,6 9,2 Kirurgia 52 Ortopedia 501 Urologia 187 Gastrokirurgia 823 Yleis- ja plastiikkakir. 111 Thorax ja verisuonikir. 208 Naistent. ja synnytykset ,1 195,9 Silmätaudit ,0 200,0 Korva-, nenä- ja kurkkut ,3 16,7 Suu- ja leukasairaukset ,0-50, ,9 17,0 Potilaskoti Yöpymiset Naistentaudit ja synnyt

25 4.1.4 Lasten vastuualue käynnistettiin VKS:n uuden organisaation mukainen lasten vastuualueen ensimmäinen yhteinen toimintavuosi kombinaatiolla pediatria, lastenneurologia ja lastenkirurgia (LAVA). Yhteisiä tavoitteita ja perhekeskeistä toimintaa hiottiin Naisten ja lasten palvelualueen ylihoitajan kanssa. Sovittuja säästöjä haettiin pitkin vuotta, joka vaati koko toimintakulttuurin muutoksen hyväksymistä henkilökunnalta. Päivystyspoliklinikalla toimivien lastensairaanhoitajien palveluja käytettiin enenevästi hyödyksi vaikeasti sairaiden potilaiden akuuttitilanteissa, ei pelkästään päivystyksessä, vaan lastenlääkärin pyynnöstä myös haastavissa synnytyksissä ja ruuhkahuippujen aikana osastolla. Heistä saatiin apua myös perusterveydenhuollon lapsipotilaille matalan kynnyksen konsultaatioilla. Henkilöstön liikkuva yhteiskäyttö lisääntyi näin entisestään yli totuttujen rajojen. Johtamista vahvistettiin, aloitettiin mm. LAVA johtoryhmän säännölliset kokoukset, talouden ja toiminnan seuraamiseen tuli työkalut, laaduntarkkailuun ja prosessien kehittämiseen lean ideologia. Alkuvuodesta otettiin käyttöön Effector pilottina, loppuvuodesta ohjelma jo toimi moitteettomasti. Exreportin hyöty oli vielä opetteluvaiheessa, kirjaamisen tärkeyttä korostettiin ja tuottavuuteen kiinnitettiin kaikkien huomiota. Uudet työntekijätkin perehdytettiin kustannustehokkaaseen ajatteluun, dg-kirjaamiseen ja oikean hoitotapahtuman valintaan. Mitään selkeitä toiminnan muutoksia ei vuoden aikana tehty. Erikoisalojen ylilääkäreiden kanssa päivitettiin lapsiväestön erikoissairaanhoidon tarpeet. Lastenneurologi lisäsi vastaanottoaikoja. Pediatrian puolelta annettiin erikoistuvan lääkärin resurssia aika ajoin lastenneurologialle. Järjestely toimi myös erinomaisena opetusjaksona erikoistuvien lääkäreiden runkokoulutuksessa. Lääkäriresurssi oli hyvä koko vuoden. Kaksi erikoislääkäriä palasi takaisin käytyään aikoinaan täällä runkokoulutuksen. Erikoistuvia oli jonoksi asti ja lastentautien houkuttelevuus säilyi rankoista laajan päivystyksen sairaalan kiistoista huolimatta. Kuormitus osastoilla oli ajoittain alhainen ja osa erikoislääkäreistä hakikin jatkoa taidoilleen parin viikon työjaksoilla yo-sairaalasta. Neonatologian suppea koulutus vastavalmistuneelle pediatrille aloitettiin syksystä yhteistyössä TYKS:n kanssa. Synnytyksiä oli vuoden aikana 1380, hitusen nousua edelliseen vuoteen verrattuna. VVM (vanhemmat vahvasti mukaan), perhekeskeinen hoito ja imetysmyönteisyys näkyivät työtavoissa. Sosiaalipediatrian työryhmä päivitettiin. Valmisteltiin vuoden 2017 tapahtuvaa lastenpoliklinikan muuttoa U-taloon toimintatapoja uudistamalla ja SOTE:n väistämättä tuoman kilpailutilanteen aiheuttaman menossa mukana pysymisen keinoja. Sote-kokoukset alkoivat loppuvuodesta. Niissä keskusteltiin niistä tulevaisuuden toimintamalleista, jotka tuovat arvoa lapselle ja perheelle. Varhaisen tuen ja ennakoivan avun lisäksi tarvitaan oikea-aikaista hoitoa eri sairauksiin kustannustehokkaasti. Tulevat ongelmat havaitaan usein jo varhaiskasvatuksessa. Joskus ne ovat ennakoitavissa jo vastasyntyneiden teho- ja tarkkailujaksojen aikana. Sosiaalisektorin kanssa yhteistyö ja riittävän nopea tiedonkulku vähentää päällekkäistä työtä ja tuo avun sitä tarvitsevalle nopeammin. Syrjäytyneiden nuorten määrä oli alueella kasvussa. Hoitotakuu toteutui, ostopalvelut ylittyivät loppuvuotta kohti. Hyvin pitkäaikaisia, vaikeasti sairaita erityistason potilaita oli useita. Toimintaluvut nousivat varsinkin lastenneurologialla. Hoitojaksot vähenivät. Päivystyspotilaiden määrä lisääntyi, samoin lähetteet. Koulutuksessa käytiin erinomaisesti. Alueellinen sairaanhoidon koulutustapahtuma (Vaasa, Pietarsaari, Kokkola, Seinäjoki) pidettiin syksyllä Seinäjoella. Osanottajia oli koko klinikasta. Käden taitojen opettaminen ja päivittäminen oli viikoittaista. Erikoistuvien lääkäreiden ohjaaminen ja kandien kouluttaminen hyviksi, empaattisiksi, potilasta kuunteleviksi lääkäreiksi oli yhteinen tavoite. Toimintaa kehitettiin potilaspalautteita ja Haiproja tulkiten. Loppuvuotta kohti käännettiin katseet kohti uutta U- rakennusta ja puhdasta sisäilmaa. Epävarmuutta arkeen toi huoli siitä, että LAVA:a uhkaa pirstaloituminen entistä useampaan osaan eri puolille sairaalaa ja työ ei ole nyt potilas keskiössä tavoitteen mukaista. Pikkupotilaan hoitopolku saattaa viedä usean rakennuksen ja usein myös vasta kotisairaalan kautta takaisin kotiin. U- rakennuksen tilat ovatkin väistötiloja. Yhteinen toive on, että tulevaisuudessa lapsia hoitavat erikoisalat olisivat läheisessä yhteydessä toisiinsa, jolloin synergiaetuja ja matalan tason konsultaatioita voitaisiin enenevästi hyödyntää lapsipotilas ja perhe keskiössä. 22

26 Lasten vastuualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja ,4 Sisäiset toimintatuotot ,5 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja ,3 Sisäiset toimintakulut ,3 Toimintakate Tulos Vuosialennus jäsenkunnille Ylijäämä/alijäämä Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Avohoitokäynnit Lastentaudit ,9 9,4 Lastenkirurgia Lastenneurologia ,0 17, ,7 10,4 DRG-paketit Lastentaudit ,5 20,3 Lastenkirurgia ,5 20,3 Outlier-päivät Lastentaudit ,6-34,6 Lastenkirurgia ,6-34, Psykiatrian vastuualue Asiakas Olemme uudelleenorganisoineet hoidon niin, että jokaisella potilaalla on mahdollisuus päästä avohoitoyksikköön, joka ottaa selkeän kokonaisvastuun hoidosta. Yksiköt ovat siis potilaslähtöisiä, ei organisaatio- tai menetelmäperusteisia. Avohoito toimii yleisesti ottaen hyvin, ja sopivan kokoiset tiimit ovat erikoistuneet eri potilasryhmiin. Meillä on kahden pääpoliklinikan (mielialapoliklinikka ja psykoosipoliklinikka) lisäksi pieni tiimi psykoosipotilaiden varhaista kuntoutusta varten, yksi tiimi syömishäiriöpotilaita varten, yksi neuropsykiatrinen selvitystiimi, yksi tiimi työ- ja toimintakyvyn arviointia varten ja yksi dialektinen käyttäytymisterapiatiimi henkilöille, joilla on epävakaa persoonallisuushäiriö. Kuntoutusosaston hoitopaikkojen määrää vähennettiin vuoden alussa, mutta yksityisen yrityksen, Mikevan, toimesta perustettiin Mustasaareen hyvin resursoituja tukiasuntoja, mikä kompensoi vähennystä osittain. Odotusaika mielialapoliklinikan lääkärin vastaanotolle on lääkäripulan vuoksi ollut valitettavan pitkä. Nuorisopsykiatriassa on ollut vaikea saada riittävästi lääkäriresursseja ja sen vuoksi lääkäriaikoja on ollut saatavilla toivottua vähemmän. Osaston kuormitus on ollut syksyllä erittäin korkea. Yritämme nyt selvittää syyn ja korjata tilannetta. Lastenpsykiatriassa lääkäripalveluiden saatavuus on parantunut huomattavasti ja hoito toimii hyvin, vaikka sielläkin syntyy jonoa. Prosessit Olemme kehittäneet hoitoprosesseja aktiivisesti ennen kaikkea mielialapoliklinikalla, jossa toteutimme keväällä 23

27 suuren Lean-projektin. Osoittautui, että prosessi ei ollut lainkaan tarkoituksenmukainen vaan vaati paljon resursseja. Kehitimme ja otimme käyttöön uuden toimintamallin, ja sitä on seurattu ja seurataan edelleen. Selkeiden hoitoprosessien ansiosta potilaiden lähettäminen yksiköstä toiseen sujuvoituu. Vuoden lopussa aloimme käsitellä myös päivystysprosessia, joka koettiin hankalaksi. Tämä projekti jatkuu kevään ajan, ja uusi toimintamalli on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä Ennen vuodenvaihdetta aloimme valmistella toimintamme osa-alueen siirtämistä Vaasan kaupungille, mikä toteutui vuodenvaihteessa. Kuuden hoitajan vakanssi siirrettiin Vaasan kaupungille. Myös lastenpsykiatriassa tehtiin määrätietoisesti työtä hoitoprosessien parissa. Lastenpsykiatriassa ja erityisesti nuorisopsykiatriassa prosessit ovat vielä liian osastohoitopainotteisia. Koettiin, että jäsenkuntien lastensuojelulla ja koulutoimella on liian huonot mahdollisuudet vastata jatkohoidosta osastohoidon jälkeen. Otimme käyttöön myös uusia menetelmiä, esimerkiksi Linity-lyhytterapian henkilöille, jotka ovat yrittäneet itsemurhaa. Henkilöstö Sairaanhoitopiirin suuri panostus eli laillistettujen psykoterapeuttien kouluttaminen piirin kustannuksella johti siihen, että ennen joulua valmistui 21 kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttia. Hoitohenkilöstö on osallistunut aktiivisesti koulutuksiin, jotka kuvataan palvelualueen toimintakertomuksessa. Neuropsykiatrinen tiimi on hyötynyt suuresti kokeneen erikoislääkärin/ohjaajan Asko Wegeliuksen ohjauksesta. Erikoistuvien lääkäreiden koulutus jatkui vuoden aikana yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Lääkärit osallistuivat aktiivisesti Psykiatripäiviin ja muihin koulutuksiin. Psykologien rekrytointi on onnistunut hyvin ja kaikkiin virkoihin on ollut hakijoita. Vuoden lopussa voitiin palkata myös johtava psykologi. Lääkäreiden rekrytointi on ollut huomattavasti vaikeampaa, ja vuoden lopussa vain 7/15 aikuispsykiatrian viroista oli täytettynä, 0/3 nuorisopsykiatrian viroista ja 3/3 lastenpsykiatrian viroista. Lisäksi olemme ostaneet 2,5 3,5 erikoislääkärin henkilötyövuotta eri henkilöstönvuokrausyrityksiltä. Vuoden lopussa toteutimme yhdessä hankintayksikön kanssa lääkäreiden ostopalveluiden kilpailutuksen. Sen perusteella solmimme vuosiksi puitesopimuksen joidenkin yritysten kanssa, ja ostopalveluiden määrä tulee hieman lisääntymään. Toiveena on, että tällä panostuksella työstä tehdään vetovoimaisempaa ja voimme helpottaa rekrytointia tulevaisuudessa. Talous Psykiatriassa vastuualueen toiminta liittyy lähinnä psykiatrian palvelualueen toimintaan sekä lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualueeseen. Mitä tulee lääkäreihin ja asiantuntijoihin, meillä on ollut monia täyttämättömiä virkoja ja olemme sen vuoksi olleet pakotettuja turvautumaan kalliisiin ostopalveluihin. Siihen on toki ollut varaa talousarviossa olevien monien täyttämättömien virkojen takia, mutta se ei luonnollisestikaan ole toivottavaa. Yksi tärkeimmistä tekijöistä, joilla investoinnille saadaan lisää arvoa, olisi saada lääkärit vakinaiseen virkasuhteeseen. Mitä tulee psykiatrian palvelualueeseen, olemme tiiviissä yhteistyössä ylihoitajan kanssa suunnitelleet toiminnan niin, että välttämättömät säästöt on voitu toteuttaa. Vuoden 2016 talousarvio oli 1 miljoonaa euroa edellisvuotta pienempi. Säästö saavutettiin lakkauttamalla joitakin virkoja ja vähentämällä kuntoutusosastolta seitsemän vuodenpaikkaa. Psykiatrian vastuualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja ,1 Sisäiset toimintatuotot Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja ,9 Sisäiset toimintakulut ,6 Toimintakate Tulos Vuosialennus jäsenkunnille Ylijäämä/alijäämä

28 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Avohoitokäynnit Psykiatria ,5 3,1 Nuorisopsykiatria ,2 11,8 Lastenpsykiatria ,6 12, ,1 4,6 Hoitopäivät Psykiatria ,9-8,9 Nuorisopsykiatria ,9 17,8 Lastenpsykiatria ,6-4, ,2-6, Vastuualue muut/yleislääketiede Nämä yksiköt ovat varsinaisten vastuualueiden ulkopuolella. Toiminta koostuu akuuttilääketieteestä ja yleislääketieteestä, ts. erikoisaloista, jotka eivät kuulu erikoissairaanhoitoon. Yleislääketieteen hoitopäiviksi rekisteröidään siirtoviivepotilaiden hoito, ts. niiden potilaiden, jotka odottavat jatkohoitopaikkaa. Heidät on sisäänkirjoitettu joko yhteispäivystyksen kautta yleislääketieteen/akuuttilääketieteen potilaina tai siirretty erikoissairaanhoidosta yleislääketieteen erikoisalalle odottamaan jatkohoitopaikkaa. Hengityshalvauspotilaat on myös siirretty vastuualueelle. Vastuualue muut/yleislääketiede Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja ,0 Sisäiset toimintatuotot Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja Sisäiset toimintakulut ,3 Toimintakate Tulos Vuosialennus jäsenkunnille Ylijäämä/alijäämä Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Avohoitokäynnit PTH-päivystyspoliklinikka ,6 8,3 Hengityshalvauspotilaat Hoitopäivät ,9-26,5 Hoitopäivät Yleislääketiede ,0-52,0 Akuuttilääketiede, yleislääket ,8-24,1 25

29 4.1.7 Palvelualueiden tavoitteiden seuranta Näkökulma Asiakas Prosessit Tavoite Potilas-/asiakaslähtöisyys näkyy toiminnassa ja hoitotyön johtamisessa Jokainen potilas kokee tulleensa kuulluksi ja hyvin kohdelluksi. Potilaan/asiakkaan tietoisuuden ja osallistamisen lisääminen - omaan hoitoonsa - hoitopolkujen kehittämiseen. Prosessit toteutetaan vastuualueiden kanssa sovittujen raamien mukaisesti. Hoitotyön toimintatapoja yhtenäistetään palvelualueilla. Prosessien mittarit ja tavoitetasot on määritelty hoitotyön osalta. Tietosuojakäytännöt on selkiytetty Henkilöstö/ Oppiminen ja uudistuminen Henkilökunnan työhyvinvointi varmistetaan Kehitetään henkilökunnan näyttöön perustuvan hoitotyön vaatimaa ammattitaitoa. Moniammatillinen yhteistyö Hoitajat tutustuvat muihin hoitoyksiköihin saadakseen käsityksen siitä, miten potilas kokee hoidon ja hoitotoimenpiteet. Hoitotyön johtamisen uudistaminen Talous Esh:ssa hoidettavien potilaiden hoitotyössä toteutetaan kustannusvaikuttavia hoitomenetelmiä. Palvelualueet kehittävät toimintaa tehokkaammaksi Poikkeamiin reagoidaan nopeasti Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen Toimenpide Potilas-/asiakaslähtöisyys on kuvattu ja implementoidaan. Hyvän hoidon kriteerit ohjaavat toimintaa ja niiden toteutumista seurataan. Potilas-/asiakaspalautteen seuranta ja poikkeamiin puuttuminen Vaaratapahtumailmoituk-sia (HaiPro) seurataan ja poikkeamiin puututaan. Asiakasraatia hyödynnetään laajemmin palvelujen kehittämisessä. Kokemusasiantuntijoiden osallistumisen arviointi ja mallintaminen palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin kaikilla palvelualueilla. Palvelualueiden toimintatapoja kuvataan vastuualueiden prosessien mukaisesti huomioiden laatujärjestelmän prosesseille antamat vaatimukset. Erityinen huomio prosessien rajapintoihin asiakasnäkökulmasta. Johtamisjärjestelmä jalkautetaan tulosyksikkötasolle ja seurantamenetelmiä noudatetaan. Jokaisessa tulosyksikössä käydään tietosuojakäytännöt läpi henkilöstön kanssa Näyttöön perustuvassa toiminnassa keskitytään eettisesti kestävään hoitokulttuuriin, toimintakyvyn ylläpitoon, potilaan perushoitoon sekä elintärkeiden elintoimintojen arviointiin, kirjaamiseen ja hoitotyön johtajuuteen Kirjaamisen vähimmäisvaatimuksia kehitetään ekannan mukaisesti. Yhteistyötä klinikkaopettajien kanssa kehitetään. Kliinistä harjoittelukeskuksen suunnittelua jatketaan (simulaatio). Kinestetiikkakoulutus jatkuu suunnitelman mukaisesti. Hoitotyön johtajien tehtävät ja vastuualueet käydään läpi ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet Johtamisen vuosikellon mukaiset raportoinnit toteutetaan jokaisella johtamistasolla Hoitotyön resurssit kohdennetaan oikein Palvelualueilla standardoidaan toimintatapoja Hoitohenkilökunnan talous tietoisuuden lisääminen, seurantataulun käytöllä Jokainen vastuualue kehittää toimintaa, niin, että vuoden 2017 alussa toimintakulut saadaan laskemaan vähintään 2,2 % Varahenkilöstön, määräaikaisten hoitotyöntekijöiden ja äkillisten sijaistarpeiden täyttämisen keskittämisen suunnittelu tehdään. Työvuorosuunnittelun automatisoinnin esiselvitys ja mahdolliset jatkotoimenpiteet 26

30 Näkökulma Asiakas Prosessit Mittarit ja tavoitetaso Tavoitteen toteuttaminen Jokainen tulosyksikkö saa vähintään 100 asiakaspalautetta vuodessa Potilastyytyväisyys > 4.0 asteikolla 1 5. Huonoa kohtelua koskevat muistutukset ja yhteydenotot potilasasiamieheen vähenevät. Asiakasraadin jäsen tai joku muu asiakas otetaan jokaisessa yksikössä mukaan toiminnan kehittämiseen Jokaisella palvelualueella toimii kokemusasiantuntija Potilaalle tapahtuneet vaaratapahtumat vähenevät. Tulosyksiköistä 46 % sai yli 100 asiakaspalautetta Potilastyytyytyväisyys 4,7 Yhteydenotot potilasasiamiehiin vähenivät. Huonoa kohtelua koskevat yhteydenotot potilasasiamiehiin lisääntyivät hieman. Yhteistyö asiakasraadin ja yksiköiden välillä on lisääntynyt Kokemusasiantuntijaa voidaan käyttää kaikilla palvelualueilla Potilaalle tapahtuvat vaaratapahtumat vähenivät edellisestä vuodesta, mutta läheltä piti tilanteita raportoitiin enemmän. Tulosyksikön prosessit löytyvät yksikön seurantataulusta Hoidon saatavuus ja läpimenoaika toteutuu pääprosessien tavoitetasojen mukaisesti Hoitotyön spesifit mittarit ja niiden tavoitetasot on määriteltynä seurantataulussa ja ne vastaavat kansallisia suosituksia. Prosessipoikkeamien määrä ja laatu ei vaaranna potilasturvallisuutta. Tulosyksiköiden prosessit löytyvät 86 % seurantatauluista Hoidon saatavuus ja läpimenoaika toteutuu tavoitetasojen mukaisesti - Hoitoa odottavat - Arviointia odottavat - Lähetteiden käsittelyajat Toteutuneet hoidot, vaatii edelleen työtä mittareiden ja tilanteen kehittämiseksi Hoitotyön mittarit löytyvät ~70 % seurantatauluista Prosessipoikkeamia on tunnistettu ja potilasturvallisuus on ajoittain vaarantunut. Poikkeamiin on pyritty puuttumaan Henkilöstö/ Oppiminen ja uudistuminen Näyttöön perustuvan hoidon vastuuhenkilöiden koulutus on aloitettu Eettiset koulutukset, keskustelut ja/tai osastotunnit vähintään kerran vuodessa/yksikkö Koulutuspäivät lisääntyvät 3 päivään/ työntekijä. Jokainen työntekijä on käyttänyt yhden koulutuspäivän toiseen yksikköön tutustumiseen asiakasnäkökulmasta Vuodeosastojen hoitohenkilöstöstä 30 % on osallistunut kinestetiikkakoulutukseen. Hoitotyön johtajien tehtävät on uudelleen määritelty Näyttöön perustuvan hoidon koulutuksen kävi vuoden aikana läpi 47 % esimiehistä ja lopuille koulutus on suunniteltu. Koulutus jatkuu keväällä. Eettiset keskustelut on käyty 100 % yksiköistä 319 kpl työntekijää piti asiakkaan silmin tutustumispäivän. Luvun todettiin olevan pienempi, mitä se todellisuudessa on ollut. Somatiikan puolen vuodeosastojen henkilöstöstä 26 % on osallistunut kinestetiikka- koulutukseen Hoitotyön johtajien tehtävät on määritelty uudestaan ja käyty kaikkien palvelualueiden osastonhoitajien kanssa yhdessä läpi. Talous Palkkamenojen toteuma ja niiden muutokset < Talousarvio Jokaisella palvelualueella on standardoitu vähintään kolme toimintatapaa Ensi /uusinta/ lopetuskäyntien suhde /yksiköissä. Toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat 100 %. Toiminta toteutuu suunnitellulla työajalla (ei jononpurkua) eikä ylityö Varahenkilöstön, määräaikaisten hoitotyöntekijöiden ja äkillisten sijaistarpeiden täyttämisen keskittämisen suunnittelu on valmis ja toimintavalmius aloittaa vuoden 2017 alussa Hoitotyöntekijöiden palkkamenojen toteuma 97,8 % talousarviosta Palvelualueilla on standardisoitu 3 toimintatapaa. Implementointityö jatkuu kaikilla alueilla. Hoitohenkilökunnan taloustietoisuuden lisääminen seurantataulun käytöllä. Löytyy 62 % seurantatauluista Ensi-/uusinta-/lopetus käyntien suhteelle asetetut tavoitteet on saavutettu palv.alueilla, käynti-määrien ylistystä on ollut kaikilla palvelualueilla. Jononpurkuja on tehty kolmella palv.alueella (Avohoito, naiset ja lapset, sairaanhoidon tuki) ja kaikilla palv.alueilla on tehty ylitöitä. HPY suunnittelu saatu kaikilla palvelualueilla tehtyä ja toiminta käynnistynyt suunnitellusti. 27

31 4.1.8 Akuuttihoidon palvelualue Asiakas Leikkaustoimintaa katsottiin vuoden 2016 aikana enemmän yhtenä kokonaisuutena. Tavoitellut elektiiviset leikkausmäärät saavutettiin. Päiväkirurgiaa oli 62 % elektiivisestä toiminnasta. 23h kirurgiaa kasvatettiin edellisvuodesta. Teho ja CCU:n toimintojen yhdistämistä jatkettiin. Jonotusajat sydänasemalle lyhenivät vuoden loppua kohden neljästä (4) kuukaudesta yhteen - kahteen kuukauteen (1-2). Päivystyksessä potilaskäyntejä oli yhteensä (+ 4 %). Koko päivystyksen potilasmäärän läpivirtausajan keskiarvo oli 3 h 0 min, joka on parempi kuin kansallinen vertailuaika. Potilaspalautteet olivat palvelualueella suurimmaksi osaksi positiivisia. Palvelualueella on yksiköitä joihin oli edelleen vaikea saada palautetta nykyisillä mittareilla. Haipro ilmoitusten määrä palvelualueella laski hieman. Asiakkaan silmin päivät on koettu hyväksi kokemukseksi. Prosessit Leikkausympäristössä palveluprosessien toimivuutta mitattiin Intensium -vertailussa käytetyillä mittareilla. Päiväkirurgian käyttöaste oli yksi konsortion korkeimmista, kun taas leikkausosastolla käyttöaste oli matala. Matalaa käyttöastetta selittää osittain vapaa salikapasiteetti, jota hyödynnettiin päivystysleikkauksissa. Teho-osasto muutti väistötiloihin syyskuussa. Tilat eivät toimi optimaalisesti korkean kuormituksen aikana. Yhteensä tehon ja CCU:n hoitojaksoja oli 1342 ja hoitopäiviä Päivystyksessä AVH-potilaan hoitoketjua kehitettiin nopeammaksi sekä vuodeosastolle siirtyvän potilaan prosessia nopeutettiin. Lääkäreiden tuplatyötä vältettiin. Pulaa oli edelleen akuuttilääkäreistä. Välinehuollossa päätavoite oli anestesiaan ja täydennyksiin liittyvässä työnjaossa. Ensihoidossa akuuttilääketieteen resurssit eivät vielä mahdollistaneet päivystyksen prosessien muuttamista nykyisestä. Lean -projektia aloitettiin pienimuotoisesti leikkaussali ympäristössä. Palvelualueella oli vielä muutama yksikkö, missä Lean -projektia ei aloitettu. Henkilöstö Koko palvelualueella tehtiin suunnitelma pienemmän perusmiehityksen suhteen ja henkilökuntaa vakinaistettiin sekä siirrettiin Hoidon palvelu yksikköön. Yhteistyötä - ja henkilöstön siirtelyä eri yksiköiden välillä tehostettiin loppuvuodesta. Toimintatapoja muutettiin ja esim. päivystyksessä lähihoitajia perehdytettiin enemmän kliiniseen hoitotyöhön. Välinehuollon sijaiset vakinaistettiin loppuvuoden aikana. Suunnitelmissa on edelleen työkierrot leikkaus- ja anestesiaosaston ja päiväkirurgisen osaston välinehuoltajien kesken. Henkilöstötyytyväisyyden keskiarvo oli korkea koko palvelualueella. Talous Palvelualueella pysyttiin hyvin talousarvion puitteissa. Sijaismäärärahoissa oli ylitystä. Leikkaustoiminnassa henkilöstöresursseissa tehtiin säästöt. Yksiköiden välillä pyrittiin tehokkaampaan yhteisiin varasto- ja laitetilauksiin. Akuuttihoidon palvelualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja ,7 Sisäiset toimintatuotot ,3 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja ,8 Sisäiset toimintakulut ,2 Toimintakate Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,0 Poistot ,7 Ylijäämä/alijäämä

32 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Toimenpiteet Leikkaukset ,8-5,5 Anestesiatmp. päätmp ,6-2,7 Päiväkirurgiset leikkaukset ,8 2,0 Sydänasema ,1-4, ,2-2,8 Avohoitokäynnit ESH-päivystyspoliklinikka ,8 3,6 PTH-yhteispäivystys ,6 8,3 Preoperatiivinen poliklinikka ,9-3, ,6 6,8 Sisäänotto osastolle ESH-päivystyspoliklinikka ,8-4,4 Preoperatiivinen poliklinikka ,8-4,4 Hoitopäivät Tehohoito ja CCU ,1 0, Avohoidon palvelualue Avohoidon palvelualue aloitti toimintansa Palvelualueeseen kuuluu polikliinistä toimintaa sekä päiväosasto-, operatiivista ja kuntouttavaa toimintaa sekä dialyysi ja sädehoito. Asiakas Hoitotyötä kehitettiin jatkuvasti näyttöön perustuvien hoitomenetelmien mukaisesti. Avohoidon palvelualueella asiakkaalle tarjottiin laadukasta hoitoa. Asiakas ja hänen omaisensa osallistettiin hoitoon, joka tukee asiakkaan terveysvoimavaroja ja terveyden myönteistä kehittymistä hoidossa, kuntoutuksessa ja sosiaalityössä. Moniammatillisia, kaksikielisiä tiedotuspäiviä järjestettiin mm. onkologisille, neurologisille ja sydänpotilaille. Euromelanooma-päivänä ihotautien poliklinikalla pidettiin avoimien ovien päivä, jolloin potilaat saivat tietoa ja lääkärit tekivät ilmaisia luomitarkastuksia. Kävijät arvostivat tapahtumaa kovasti. Potilaspalautteita seurattiin jatkuvasti ja HaiProilmoitukset käsiteltiin järjestelmällisesti jatkuvan parannustyön kehittämiseksi. Dialyysihoidon tarpeessa olevien potilaiden määrä lisääntyi. Vaasan dialyysiyksikön aukioloaikoja jatkettiin ti-to-la ja Kristiinankaupungin dialyysiyksikön iltavastaanotto aloitettiin ma-ke-pe. Prosessit Useita Lean-menetelmään perustuvia kehitysprosesseja aloitettiin ja tarkoituksena oli parantaa asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa sekä potilasturvallisuutta, työnjakoa ja työviihtyvyyttä. Kuntouttavia prosesseja toteutettiin sekä yksittäisille asiakkaille että erilaisille asiakasryhmille. Sairaanhoitopiiri otti käyttöön palvelusetelit fysio-, toiminta- ja lymfaterapian sekä peruukkien ostopalveluissa. Kuntoutussuunnitelmien tarve oli nostettu esiin, ja neurologia toimi siinä asiassa pilottiyksikkönä. 29

33 Hoitodokumentoinnin järjestelmällinen parantaminen jatkui palvelualueen kaikissa yksiköissä. Standardisointeja tehtiin sekä yksiköissä että niiden välillä riskien minimoimiseksi ja päivittäisten rutiinien ja prosessien sujuvoittamiseksi. Tyksin erva-linjauksia otettiin yhä enemmän käyttöön potilashoidon yhteisten hoitolinjojen yhtenäistämiseksi. Hoitotakuuvaatimukset pystyttiin toteuttamaan lukuun ottamatta kardiologiaa. Kehitysprojekti vastaanottohoitajan työtehtävistä jatkui. Henkilöstö Palvelualue sai uuden ylihoitajan, kun entinen ylihoitaja jäi eläkkeelle. Kehityskeskusteluita ja ryhmäkeskusteluita käytiin organisaation tavoitteiden mukaisesti. Henkilöstö osallistui vuoden aikana budjetoitua vähemmän ulkoiseen täydennyskoulutukseen, mutta sisäiseen koulutukseen osallistuttiin aktiivisemmin. Henkilöstö osallistui näyttöön perustuvaan koulutukseen sekä sisäisiin Leankoulutuspäiviin, jotta organisaation ns. Lean-agenttien kanssa saataisiin luotua verkosto. Kaikissa yksiköissä käytiin eettisiä keskusteluita. Joissakin ammattiryhmissä oli vaikea saada pätevää, erityisosaamista omaavaa henkilöstöä ja ostopalvelut olivat siksi välttämättömiä. Ihotautien poliklinikka osallistui Pohjanmaan sosiaali- ja terveystieteiden päiville posterilla Phototherapy treatment and patient perceptions of quality of life. Eri yksiköiden hoitotiimit tekivät opintokäyntejä Tyks-erva-alueen yhteistyökumppaneiden luona. Haavahoitajien tarve organisaatiossa oli kova, ja niinpä sairaanhoitajia eri poliklinikoilta aloitti erikoistumiskoulutuksen haavanhoitoon organisaation tuella. Sädehoitoyksikkö ja onkologian poliklinikka saivat laatupalkinnon moniammatillisesta määrätietoisesta parannustyöstä, joka käynnistettiin Lean-menetelmän avulla. Talous Avohoitokäyntien määrä jatkoi kasvuaan, mutta myös päiväosastoilla annettu hoito lisääntyi vuoden aikana. Kuntalaskutettujen potilaskäyntien määrä ylittyi suunnitellusta. Palvelualueen henkilöstökulut toteutuivat talousarviokehysten mukaisesti, mutta hoitotarvikkeiden kulut kasvoivat ja ylittivät talousarvion. Lisätyötä jononpurussa tehtiin kardiologiassa, onkologiassa, gastroenterologiassa ja neurologiassa. Sisätautipoliklinikan toiminta Kristiinankaupungissa päättyi vuoden aikana lääkärin jäädessä eläkkeelle. Avohoidon palvelualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja ,3 Sisäiset toimintatuotot ,0 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja ,5 Sisäiset toimintakulut ,6 Toimintakate Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,1 Poistot ,6 Ylijäämä/alijäämä

34 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Toimenpiteet Silmäpäiväkirurgia ,8 10,3 Avohoitokäynnit Kipupoliklinikka ,2 0,6 Sisätautien poliklinikka ,0 2,7 Dialyysiosasto ,7 4,4 Kirurgian poliklinikka ,7 6,2 Silmäpoliklinikka ,3 0,7 Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl ,3 0,4 Suu- ja leukasairauksien yksikkö ,7 5,1 Ihotautien poliklinikka ,2-0,6 Onkologian poliklinikka ,5 13,7 Neurologian poliklinikka ,4 9,0 Keuhkopoliklinikka ,9 6,3 Fysiatrian osasto ,9 3,6 Lääkinnällinen kuntoutus ,2 0,7 Tikoteekki ja apuvälinepalvelut ,3 46,7 Sädehoito-osasto ,0 3, ,5 4,4 Sisäänotto osastolle Kipupoliklinikka ,0-100,0 Sisätautien poliklinikka ,0-20,0 Dialyysiosasto ,0-5,3 Kirurgian poliklinikka ,7 6,3 Silmäpoliklinikka ,7-16,7 Korva-, nenä- ja kurkkutautien pkl ,3 6,0 Suu- ja leukasairauksien yksikkö ,0-25,0 Ihotautien poliklinikka ,9-42,9 Onkologian poliklinikka ,1-14,5 Neurologian poliklinikka ,0 50,0 Keuhkopoliklinikka ,0 88,9 Sädehoito-osasto ,0-48, ,8-10,5 Hoitopäivät Hengityshalvauspotilaat ,9-26, Vuodeosastohoidon palvelualue Asiakas Toimintakauden aikana palvelualueen asiakkaille annettiin hyvää ja laadukasta hoitoa. Potilaspalautetta kerättiin lähes kaikissa palvelualueen yksiköissä aktiivisemmin kuin aikaisempina vuosina ja asiakkaiden palaute oli hyvää. Asiakaslähtöisyyttä pyrittiin parantamaan ja hoidon laadussa tavoiteltiin asiakkaan parhaaksi kokemaa hoitoa huomioiden myös omaiset. Lisäksi osastolla A3 tehtiin yhteistyössä asiakasraadin kanssa kotiutuksen tarkistuslista. 31

35 Prosessit Toimintakauden aikana pyrittiin kehittämään hoitotyön kirjaamista ja tässä myös onnistuttiin yksiköihin annetun koulutuksen myötä. Palvelualueen yksiköt tekivät yhteistyötä ja yksiköt tulivat myös tutuimmiksi keskenään organisaatiomuutoksen myötä kuin aikaisemmin. Asiakkaan hoitotyön prosessi toteutui yksiköissä pääsääntöisesti hyvin ja moniammatillisesti. Hoitojaksot lyhenivät ja asiakkaat pääsivät kotiin tai siirtyivät jatkohoitoon nopeammin kuin aikaisemmin riippuen sairaudesta. Asiakkaan toimintakykyä ylläpitävää toimintaa pyrittiin kehittämään sekä kinestetiikkaa jalkautettiin aktiivisesti osaksi toimintaa. Yhteistyö vastuualueiden (operatiivinen ja medisiininen) lääkäreiden kanssa oli hyvällä tasolla ja palvelualue pystyi vastaamaan vastuualueiden tarpeisiin. Asiakkaan kotiutusta/siirtymistä toiseen hoitolaitokseen on kuitenkin vielä kehitettävä ja saatava mm. tiedonkulku jatkohoitoon paremmaksi. Klinikkavalmiiden potilaiden määrä väheni merkittävästi. Toimintakauden aikana vähennettiin 10 vuodeosastopaikkaa marraskuussa. Henkilöstö Palvelualueen henkilöstön sairauspoissaolopäivät vähenivät vuoteen 2015 verrattuna toimintakauden aikana. Henkilöstön osaamista täydennettiin ja syvennettiin sairaalamme sisäisillä koulutuksilla ja henkilöstö käytti pääsääntöisesti 1,5-3 koulutuspäivää. Palvelualueelta siirrettiin henkilökuntaa toimintansa aloittavaan hoidon palveluyksikköön yhteensä 14 vakanssia. Palvelualueen henkilöstö oli motivoitunutta ja viihtyi työssään. Tulevaisuuden suunnitelmat (sote) kuitenkin loivat epävarmuutta ja huolta töiden jatkumisen suhteen henkilöstön keskuudessa. Talous Palvelualueen budjetti piti. Yksiköt noudattivat tiukkaa budjettikuria. Henkilöstökulut eivät ylittyneet ja esimerkiksi kaikkiin sairauspoissaoloihin ei otettu sijaista. Hoitoyöhön ja sen toteuttamiseen liittyvien tarvikkeiden budjetti ylittyi, lisäksi laboratoriotutkimusten- ja lääkehoidon kustannukset ylittyivät. Lääkehoidon kustannukset ylittyivät siitä huolimatta, että kalliit lääkkeet budjetoitiin vastuualueelle. Toimintakauden aikana otettiin yksiköiden budjettiin kuuluvia uusia lääkkeitä käyttöön. Vuodeosastohoidon palvelualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja ,2 Sisäiset toimintatuotot ,8 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja ,2 Sisäiset toimintakulut ,6 Toimintakate Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,6 Poistot ,3 Ylijäämä/alijäämä Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Hoitopäivät Sisätautien ja keuhkosairauksien os ,8-12,2 Sydänosasto ,3-3,0 Päivystysosasto ,8-0,5 Kirurgia, vuodeosasto T ,6-3,0 Kirurgia, vuodeosasto T ,9-0,6 Kirurgia, vuodeosasto A ,9-7,7 Onkologia, vuodeosasto ,6 5,4 Sisätautien ja neurologian osasto ,1-5, ,5-3,7 32

36 Naisten ja lasten palvelualue Asiakas Toiminta-ajatuksena palvelualueella on perhekeskeisyys, vauvamyönteisyys, potilasturvallisuus ja monikulttuurisuus. Asiakaspalautteiden määrä oli runsaassa kasvussa. Palautteiden perusteella palveluihin oltiin yleisesti tyytyväisiä. Hoitotakuussa pysyttiin koko palvelualueella. Asiakaslähtöisyystyöryhmän edustaja palvelualueelta valittiin. Sairaala 2025 suunnitelmaa pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman paljon, mm. oikean hoitopaikan valinta, vähemmän sairaalassaoloa, omatoimisuuden ja kuntoutuksen tukemista. Prosessit Pääprosessit alaprosesseineen ovat melko hyvin vakiintuneet. Prosesseja leanattiin kaikissa yksiköissä. Lasten alueella mm. lapsipotilaan diabeteshoitoprosessi valmistui ja syömishäiriölapsen prosessi on lähes valmis. Päivystyksellinen toiminta on potilasryhmiltään lasten alueen suurin prosessi. Lastenneurologia työsti yhdessä lastenpsykiatrian kanssa ADHD -lapsen palveluketjua, joka valmistuu vuoden 2017 aikana. Naisten alueella hoitopuolen henkilöstöresurssien käytössä tapahtunut muutos toi joustoa prosessien toteuttamiseen. Lysy- ja polikliinisten synnytysten määrän kasvattaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä lastenlääkäreiden kanssa. HaiPro-ilmoitusten määrä laski. Läheltä piti -tapausten määrä oli suurempi kuin tapahtui potilaalle -määrä. Poliklinikoiden hoitoisuusluokitus oli tauolla keväästä lähtien. Mittaria pyritään kehittämään FCG:n toimesta. Lasten poliklinikalla ja lasten neurologian poliklinikalla tehtiin mitoitus, jossa tuli esiin, että suurin osa hoitajien työajasta kuluu ns. välilliseen työhön. Yksiköt osallistuivat auditointeihin tarpeen mukaan. Vanhempainraatitoiminnan suunnittelu käynnistettiin loppuvuodesta. Lastenpoliklinikan tuleva muutto U-rakennukseen vaati vuoden aikana paljon suunnittelua. Henkilöstö Sujuvaan työnkiertoon, osaamisen laajentamiseen ja resursointiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Täydennyskoulutuksiin osallistuttiin aktiivisesti, mm. elvytyskoulutuksiin. Tietyissä yksiköissä runsaat poissaolot ja uusien sijaisten määrä vaikeuttivat täydennyskoulutuksiin pääsyä. Esimiehet osallistuivat näyttöön perustuvaan ja Lean -koulutuksiin. Yhteistyö eri yksiköiden välillä tiivistyi. Alueellinen yhteistyö neuvoloiden kanssa ja vauvamyönteisyystyöryhmässä oli aktiivista. Satakunnan sairaanhoitopiiristä käytiin tutustumassa Vaasan keskussairaalan vauvamyönteisyystoimintaan. Hoitohenkilökunnan tutustuminen toiseen yksikköön toteutettiin vuoden aikana lähes täysin. Kehityskeskustelut ja ryhmäkeskustelut pidettiin hyvin koko palvelualueella. Henkilöstörakennetta korjattiin loppuvuoden aikana, useita määräaikaisia palvelualueella pitkään toimineita sijaisia vakinaistettiin Hoidon palveluyksikköön. Henkilöstömuutoksia oli muutenkin jonkin verran palvelualueella, mikä aiheutti reagointia muutoksiin. Sisäilmaongelmat lisääntyivät lasten poliklinikalla ja lasten neurologian poliklinikalla. Talous Talouden näkökulmasta mentiin parempaan suuntaan loppuvuotta kohden. Hyvällä suunnittelulla, henkilökunnan motivoinnilla ja joustavuudella, ajoittain vajaalla miehityksellä sekä osastojen välisellä yhteistyöllä palkkabudjetti pysyi hallinnassa. Henkilökuntaa pidettiin ajan tasalla taloudesta kertomalla osastotunneilla kuukausittain budjettitilanteesta. Ymmärrystä vastuun ottamisesta kunkin omassa toiminnassa pyrittiin lisäämään mm. hoitotarvikkeiden käytössä ja tilaamisessa. Lääkemenot kasvoivat voimakkaasti vuoden aikana ja lääkebudjetti ylitettiin. Tämä johtui yhdestä yksittäisestä lapsipotilaasta, joka sai erittäin kallista lääkettä. Kesken budjettikauden otettiin käyttöön verensokerimittaukseen kehitetty uusi skannausmittari ja kanyylit, mikä verotti hoitotarvikebudjettia. Naistentautien poliklinikalla aloitettiin uutta toimintaa, jota ei etukäteen huomioitu budjetissa. Tältä osin budjetti ylittyi. Lähetteiden ja käyntien määrät kasvoivat lasten palvelualueella, naisten palvelualueella lähetteiden ja käyntien määrät olivat samaa luokkaa kuin vuonna

37 Naisten ja lasten palvelualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen tavoitteesta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja ,8 Sisäiset toimintatuotot ,2 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja ,0 Sisäiset toimintakulut ,0 Toimintakate Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,8 Poistot ,7 Ylijäämä/alijäämä Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Toimenpiteet Synnytykset ,4 0,6 Avohoitokäynnit Naistentautien poliklinikka ,2 0,4 Äitiyspoliklinikka ,4-3,8 Lastenpoliklinikka ,0-2,8 Lastenneurologian yksikkö ,0 17,6 Synnytyssali ,4-2, ,1-1,2 Sisäänotto osastolle Naistentautien poliklinikka ,4-3,2 Äitiyspoliklinikka ,4-37,5 Lastenpoliklinikka ,9-86,9 Synnytyssali , ,0-42,2 Hoitopäivät Synnytykset ja naistentaudit ,5-2,0 Lastentaudit, vuodeosasto ,1-15, ,2-8,1 34

38 Psykiatrian palvelualue Asiakas Psykiatrian yksikön järjestämästä koulutuksesta valmistuivat helmikuussa mielenterveys - ja päihdepalveluiden kokemusasiantuntijat (15 ruotsinkielistä ja 15 suomenkielistä). Kokemusasiantuntijat osallistuivat loppuvuoden aikana palvelualueella yksikköjen osastotunneille, teema-/koulutuspäiviin ja kehittämiskokouksiin. Vertaistukena potilaille he osallistuivat suunnitellusti tiettyihin polikliinisiin potilas ja omaisryhmiin. Asiakaspalautteita kerättiin sekä jatkuvana että tehostetuilla palaute-viikoilla. Saatu palaute oli myönteistä (ka 4.2) myös kehittämisehdotuksia esitettiin. Yksikköä hoito-paikkana suositteli 92 % kysymykseen vastanneista. Osastojen hoitoympäristöä kehitettiin yhteis-työssä asiakkaan kanssa ottamalla käyttöön Safewards- toimintamalli ja siihen liittyvä EssenCess - kysely potilaille ja hoitajille. Prosessit Lastenpsykiatrian, mielialapoliklinikan ja päivystys/akuuttipsykiatrian poliklinikan prosessien kehittämisessä hyödynnettiin Lean menetelmää. Vaasan kaupungin kanssa valmisteltiin mielialapoliklinikan ja psykoosipoliklinikan osatoimintojen ja niiden mukana 6 hoitajan siirtyminen Vaasan kaupungille. Lasten ja nuorisopsykiatrian linjoissa hoitoprosessit painottuivat tavoitteiden vastaisesti akuutteihin osastohoitoihin ja syyskauden nuorisopsykiatrian osasto toimi ylipaikoilla. Peruskuntien lastensuojelun ja koulutoimen valmius/resurssit jatkohoitojen järjestämiseksi pidensivät lasten ja nuorten osastohoitoja. Kuntoutuspsykiatrian ja psykogeriatrian siirtoviivepäivät lähes kaksinkertaistuivat. Moniammatillisten hoitosuunnitelmien tekemiseen ja hoitotyön kirjaamiseen panostettiin yhdenmukaistamalla arviointi ja kirjaamiskäytäntöjä ja tehostamalla PsykRai -arviointeja. Potilaan hoitoon pääsyyn, hoidon jatkuvuuteen ja tiedon kulkuun yksiköiden ja organisaatioiden välillä haettiin tehokkaampia toimintamalleja saatujen Haipro ilmoitusten ja asiakaspalautteiden pohjalta. Palvelualueella toteutettiin ja otettiin käyttöön uusia näyttöön perustuvia hoitomenetelmiä, esim. Linity lyhytterapia itsemurhaa yrittäneiden potilaiden hoidossa. Ryhmien käyttö avohoidossa lisääntyi. Henkilöstö Kognitiivisen käyttäytymisterapian 4 vuotta kestänyt koulutus päättyi joulukuussa ja 21 psykoterapeuttia valmistui. Näyttöön perustuvan hoitotyön koulutukseen ja Asiakkaan silmin tutustumispäivään sekä muihin sisäisiin ja ulkoisiin koulutuksiin (Linity, ART yms.) henkilökunta osallistui yksikkönsä osaamistarpeen ja resurssien sallimissa puitteissa. Esimiestyötä tuettiin osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien työnohjauksissa. Potilastyöhön työnohjaukset toteutuivat lähinnä ryhmätyönohjauksina. Henkilökunta työskenteli tavoitteiden mukaisesti yhä enemmän yli omien yksikkörajojen suunnitellusti ja siirtyi nopeallakin aikataululla tarpeen mukaan toiseen yksikköön korvaamaan äkillisiä poissaoloja ja auttamaan ylikuormitus- ja vierihoitotilanteissa. Tukipalvelujen säästöt (toimisto, tekniikka, laitoshuolto, ravintohuolto, laitospalvelu) monimutkaistivat potilaan hoitoprosessia ja erityisesti tarpeelliseksi todettiin osastosihteerin toimi jokaiselle osastolle. Hoitotyön asiantuntijan eläköityessä jouduttiin luopumaan tästä psykiatrisen hoitotyön kehittämiseen ja koordinointiin tarkoitetusta toimesta. Talous Palvelualue toteutti talousarvioon suunnitellun 1 miljoonan säästön lakkauttamalla vuoden alusta hoitohenkilökunnan tointa ja vähentämällä kuntoutusosastopaikkoja 7:llä. Samalla vähennettiin kehittämiseen varattua määrärahaa. Osastohoito väheni ja avohoitokäynnit lisääntyivät asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Siirtoviive hoitopäivät lisääntyivät. Palvelualueen käyttömenoja henkilöstöbudjetissa pysyttiin. Yllättävät pitkät poissaolot, korkea potilaskuormitus ja hoitoisuus syysjoulukuulla aiheutti poikkeuksellisen keikka työvoiman tarpeen nuorisopsykiatrian osastolla. 35

39 Psykiatrian palvelualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja ,9 Sisäiset toimintatuotot ,3 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja ,1 Sisäiset toimintakulut ,0 Toimintakate Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,5 Poistot ,9 Ylijäämä/alijäämä Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Avohoitokäynnit Mielialapoliklinikka ,2 10,2 Psykoosipoliklinikka ,1 1,5 Psykogeriatrian poliklinikka ,3 11,9 Akuuttipsykiatrian poliklinikka ,2-10,9 Lastenpsykiatrinen poliklinikka ,6 12,0 Nuorisopsykiatrian poliklinikka ,2 11,8 Tukitoiminnot ,2 4,6 Hoitopäivät Kuntoutuskoti 305 Akuuttipsykiatria, osasto ,4 2,0 Akuuttipsykiatria, osasto ,8-3,0 Psykiatrian hoito - ja kuntoutusos ,2-24,6 Akuutti psykogeriatria, osasto ,5 12,4 Lastenpsykiatrian osasto ,6-4,8 Nuorisopsykiatrian osasto ,9 17, ,2-6, Sairaanhoidon tuen palvelualue Organisaatiomuutoksen myötä Lääketieteelliset palvelut jaettiin Diagnostiikkakeskukseen ja Sairaanhoidon tuen palvelualueeseen. Sairaanhoidon tuen palvelualueeseen kuului vuonna 2016 osastonsihteeripalvelut, sairaalaapteekki, resurssiyksikkö, palvelupiste, potilaskuljettajat, potilasasiakirja-arkisto, hygieniahoitajat ja ravitsemusterapeutit. Resurssiyksikön toimintaa korvaamaan aloitettiin keväällä 2016 Hoidon palveluyksikön suunnittelu. Uusi yksikkö aloittaa virallisesti toimintansa vuoden 2017 alussa. Asiakas Suuri osa sairaanhoidon tuen palvelualueen asiakkaista oli erilaisten palvelujen tilaaja-asiakkaita. Asiakaspalautetta oli haasteellista saada ja syksyn aikana alettiin suunnitella asiakaspalautekyselyä organisaation sisäisille asiakkaille. Palveluja pystyttiin tuottamaan hyvin ja kyet- 36

40 tiin vastaamaan kysyntään. Yksiköiden välinen yhteistyö ja rajapintatyöskentely tiivistyivät ja yhteistyötä kehitettiin, mm. ravitsemusterapeuttien konsultaatiot oli helpommin saatavilla, kun ei vaadittu lääkärinlähetteitä. Toimintatapoja muutettiin asiakasystävälliseen suuntaan. Prosessit Prosesseja kehitettiin kaikissa yksiköissä. Arkistointia tehostettiin palvelujen ja prosessien näkökulmasta, mm. uusi tietosuojaohje implementoitiin ja lokivalvontaprosessi uudistettiin. Sairaala-apteekissa otettiin syksyllä käyttöön käsipäätekeräilytekniikka. Apteekin kehittämistoiminta liittyi uudisrakennuksen toiminnan suunnitteluun. Osastonsihteeripalveluissa aloitettiin laskutuksen kehittämisen suunnittelu. Kirjoituskeskus vahvistui ja luottamus sen toimintaan kasvoi. Kääntäjien työ moninkertaistui vuoden puolivälissä, mikä johti käännösjonojen muodostumiseen. Osastonsihteeripalvelut auditoitiin ulkoisessa laaduntunnustusauditoinnissa. Sähköinen resurssihenkilöiden varausjärjestelmä otettiin käyttöön. Koordinoivien sairaanhoitajien toiminta vakiintui ja sen laajentamista suunniteltiin. Rekrytointi oli aktiivista ja jatkuvaa. Hoidon palveluyksikön suunnittelu valmistui ja toimintakäsikirja liitteineen jaettiin kliinisiin työyksiköihin. Tehokas influenssarokotekampanja tuotti tulosta. Uusi hygieniatyöryhmä aloitti toimintansa syksyllä. Sairaalahygienia osallistui keväällä VKSn laatuauditointiin. Asiantuntijoiden tekemä ohjaaminen ja kouluttaminen oli aktiivista ja tarpeenmukaista. Potilaskuljetuksiin liittyen kartoitettiin kuljetusvarausjärjestelmien vaihtoehtoja. Henkilöstö Henkilöstömuutoksia oli molemmissa asiantuntijaryhmissä ja potilasasiakirja-arkistossa. Potilasasiakirjaarkiston esimies vaihtui toukokuussa, hän toimii samalla tietosuojavastaavana. Henkilöstörakennetta muutettiin vuoden lopulla, jolloin useita määräaikaisia sijaisia vakinaistettiin tulevaan hoidon palveluyksikköön, osastonsihteeripalveluihin ja sairaala-apteekkiin. Omaan toimintaan kiinteästi liittyviin täydennyskoulutuksiin päästiin kokonaisuutena hyvin. Koulutusaktiivisuus lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna. Ryhmäkeskustelut toteutuivat jokaisessa yksikössä ja myös kehityskeskusteluja pidettiin. Talous Talouden näkökulmasta pysyttiin budjetin raameissa. Potilasasiakirja-arkisto sai oman vastuuyksikön kesken budjettikautta. Apteekin lääkemyynti kasvoi entisestään. Apteekin osalta päätettiin, kilpailutettiin ja tehtiin laitehankinnat U-rakennuksen uusiin tiloihin. Palvelupisteen etukäteisvarausten määrä kasvoi voimakkaasti kuluneen vuoden aikana. Osastonsihteeripalveluissa kirjoitettiin yhteensä noin tekstiä, joka tarkoittaa noin minuuttia purettua sanelua. Sairaanhoidon tuen palvelualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja ,8 Sisäiset toimintatuotot ,3 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja ,6 Sisäiset toimintakulut ,1 Toimintakate Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,2 Poistot ,7 Ylijäämä/alijäämä Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Apteekkitoimitukset ,1-4,2 37

41 Diagnostiikkakeskus Asiakas Toiminnan lähtökohtana on asiakas ja kaikkien yksiköiden tarkoituksena on tuottaa asiakkaalle ja häntä hoitavalle yksikölle oikea-aikaiset ja tarkoituksenmukaiset tutkimukset ja palvelut. Tämän palvelun takaamiseksi tarvitaan pyytävien yksiköiden kanssa toimivaa yhteistyötä, jota tarpeen mukaan on kehitetty asiakaskeskeisesti. Tutkimusjonot vaihtelevat ja erityisesti vajaamiehitys vaikeuttaa tutkimusten saatavuutta pienissä lääkäriyksiköissä, kliinisessä neurofysiologiassa sekä kliinisessä fysiologiassa ja isotoopeissa. Pääsääntöisesti on tutkimukset pystytty tarjoamaan hoitotakuun puitteissa. Asiakastyytyväisyyttä samoin kuin tutkimusjonoja seurataan säännöllisesti. Prosessit Prosessien kehittäminen tapahtuu asiakaslähtöisesti. Yksiköiden sähköisiä järjestelmiä ja laiteohjelmia päivitettiin paremman ja nopeamman palvelun tuottamiseksi kliinisessä laboratoriossa, röntgenissä ja patologiassa ja päivityksiä jatketaan edelleen. Työtä alueellisten, yhtenäisten tutkimus- ja toimintakäytäntöjen luomiseksi jatkettiin, myös erva- ja valtakuntatasoisesti. Yksiköissä on käyty prosesseja läpi LEAN lähtöisesti toiminnan ja yhteistyön parantamiseksi. Röntgen oli mukana SHGS laaduntunnustuksen uusinta-auditoinnissa. Henkilöstö Tavoitteena on riittävä, osaava ja motivoitunut henkilökunta. Diagnostiikkakeskuksen kaikissa yksiköissä on lääkärivajetta, mikä tekee suunnitelman mukaisen toiminnan toteuttamisesta haasteellista. Osto- ja konsulttipalveluita on hyödynnetty tutkimusvastausten ja lausuntojen saamiseksi oikea-aikaisesti. Ammatti- ja lakisääteinen ST 1.7-koulutus on tarjottu henkilökunnalle tasapuolisesti. Talous Toimintasuunnitelman mukaisesti diagnostiikkakeskuksen yksiköt sitoutuivat taloussuunnitelmaan. Kliinisessä laboratoriossa ostopalvelut lisääntyivät odotettua enemmän. Kliininen fysiologia ja isotooppi sekä kliininen neurofysiologia joutuivat ostamaan budjetoitua enemmän ulkopuolista palvelua. Patologialla talous oli ylijäämäinen, osittain vähäisemmistä ostopalveluista ja osittain liian korkeista hinnoista johtuen. Laitehankinnat toteutettiin elinkaariajatteluun perustuvan suunnitelman mukaisesti ja järjestelmäpäivitykset toteutettiin tarpeen ja saatavuuden mukaisesti. Diagnostiikkakeskus Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja ,5 Sisäiset toimintatuotot ,8 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja ,3 Sisäiset toimintakulut ,5 Toimintakate Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,8 Poistot ,5 Ylijäämä/alijäämä

42 Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Laboratoriot Kliininen laboratorio ,3 0,0 Kliin.lab oma tuotanto ,0-0,1 Ostetut tutkimukset ,3 4,3 Näytteenotot ,2-1,7 Kliininen fysiologia ja isotooppilääket ,8-8,1 Kliininen neurofysiologia ,2-0,7 Radiologia Röntgentutkimukset ,7 0,2 Röntgenin oheispalvelut ,0-14,8 Patologia Histologia ,3-0,5 Sytologia ,5-8,0 Obduktiot ,5-37,7 Immunohistokemia ,6 35,5 Kudosblokki ,8 10, Lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualue Lääkäreiden ja asiantuntijoiden palvelualueeseen kuuluvat näiden työntekijäryhmien henkilöresurssit koko sairaalassa diagnostiikkakeskusta lukuun ottamatta sekä niiden henkilöresurssien kustannukset: palkat, koulutuskustannukset ja ulkopuolisten lääkärien kustannukset. Samoin sinne kuuluvat näistä henkilöistä suoraan aiheutuvat tilojen ja materiaalien ym. kustannukset. Tavoitteena on resurssien mahdollisimman oikea kohdistus ja tehokas käyttö. Tähän on pyritty mm. korvaamalla merkittävästi kalliimpaa ulkopuolisten lääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden käyttöä oman henkilökunnan runsaammalla käytöllä. Toimintaympäristö on maan hallituksen erikoissairaanhoidon keskittämispyrkimysten johdosta ollut odotettua haasteellisempi. Lääkärien määrä on kuitenkin onnistuttu pitämään ennallaan toisin kuin eräissä muissa laajan päivystyksen statuksen ulkopuolelle jääneissä sairaaloissa. Sellaisten konsulttien osuus, joiden käyttö perustuu Tyksin kanssa tehtyyn hieman edullisempaan sopimukseen, on hieman lisääntynyt. Tyksin videovälitteisen etäpoliklinikan käyttöä on samoin pyritty lisäämään, toistaiseksi niukoin tuloksin. Omien erikoislääkäreiden etäpoliklinikkatoiminta Pietar- 39

43 saaressa on jkv lisääntynyt, toimintaa on kolmella erikoisalalla. Täydennyskoulutukseen on satsattu entiseen tapaan. Erikoistuvien lääkäreiden koulutus- ja ohjaustoimintaa on pyritty systematisoimaan yhteistyössä koko Tyks-ervan alueella. Lääkäreiden ja asiantuntijoiden Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama palvelualue talousarviosta % Käyttötalouden toteutuminen Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja ,6 Sisäiset toimintatuotot ,2 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja ,3 Sisäiset toimintakulut ,7 Toimintakate Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,2 Poistot ,4 Ylijäämä/alijäämä Huollon palvelualue Puhtaanapitosektorilla toteutettiin suunniteltu 1,5 miljoonan euron säästö. Se merkitsi sitä, että joka kuudes laitoshuoltajan toimi lakkautettiin. Säästö saavutettiin laskemalla siivouksen tasoa ja tehostamalla henkilöstön käyttöä. Sairauslomien määrä on laitoshuoltajien ryhmässä suhteellisesti kasvanut vuoden aikana. Muilta osin tavoitteet on saavutettu. Tekninen sektori saavutti säästötavoitteensa vain osittain. Kiinteistöjen jatkuvaa kunnossapitoa koskevaa tavoitetta ei saavutettu. Niinpä neuvottelut jatkuivat teknisellä sektorilla 10 henkilötyövuoden vähentämiseksi sekä käytössä olevan kiinteistövolyymin pienentämiseksi. Organisaatiota yksinkertaistettiin ja tehostettiin ja yksiköiden yhdistämisen ansiosta henkilöstöä voitiin vähentää, niinpä esimerkiksi uusi tekninen johtaja rekrytoitiin sisäisesti. Hallitus ja valtuusto hyväksyivät, että kiinteistöt, joita ei sairaanhoidossa tarvita, voidaan realisoida. Ravitsemiskeskus saavutti säästötavoitteensa ja otti käyttöön henkilöstönmitoitusjärjestelmän, jonka ansiosta henkilöstö vastaisuudessa mitoitetaan oikein kuormituksen mukaisesti. Vuoden aikana aloitettiin ravitsemiskeskuksen kylmä- ja pakastintilojen uudistaminen. Pesulapalvelut hankitaan Seinäjoen keskuspesula Oy:stä. Pesula muutti vuoden aikana vanhasta kiinteistöstä aivan uuteen pesulaan. Uudisrakennuksen ansiosta meillä on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehokkaasti toimiva pesula monien tulevien vuosien ajan. Kahvila toimi hyvin, ja sen tulos oli ylijäämäinen. 40

44 Huollon palvelualue Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Käyttötalouden toteutuminen talousarviosta % Toimintatuotot ilman sisäisiä tuottoja ,2 Sisäiset toimintatuotot ,4 Toimintakulut ilman sisäisiä kuluja ,5 Sisäiset toimintakulut ,4 Toimintakate Sisäiset rahoitustuotot ja kulut ,7 Poistot ,8 Ylijäämä/alijäämä Suoritteet Toteutunut Tavoite Toteutunut Poikkeama tavoitteesta % % Ravitsemiskeskus ,1-6,5 Keskusvarasto Varastotoimitukset, kpl ,3 3,0 Varaston vaihto, euro ,1-2,5 Potilaskoti Kuntalaskutus ,5-28,4 Muu laskutus ,5 43, ,0 6, Hallinnon palvelualue Hallinnon tavoitteena oli vähentää henkilöstöä kolmella henkilötyövuodella ja vähentää projektityöntekijöiden määrää. Tavoite saavutettiin tältä osin, sillä palkkakulut toteutuivat tarkalleen suunnitellusti, kun taas ostopalvelut alitettiin. Vuoden alussa tuli voimaan uusi organisaatiomalli vastuu- ja palvelualueineen, mikä vaati tukea ja raportoinnin uusimista. Vuoden alussa aloitettiin hallintosäännön päivitystyö, ja hallituksen asettama työryhmä sai valmiiksi oman osuutensa työstä. Otimme käyttöön uuden sähköisen järjestelmän kilpailutusta ja sopimushallintoa varten. Osallistuimme Pohjanmaan liiton johtamaan maakuntaja sote-uudistustyöhön. Meillä oli edustajia useissa eri työryhmissä. Yksi rakennesopeutuspäätös koski oman IT-toiminnan siirtämistä MedBit Oy:lle Siirto koski 19 työntekijää. 41