Yhteiskunnalliset muutokset lapsiperheiden, lasten ja lastensuojelun haasteena

Transkriptio

1 Yhteiskunnalliset muutokset lapsiperheiden, lasten ja lastensuojelun haasteena Tavallinen ja erityinen lastensuojelun haaste vai mahdollisuus? Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät Dosentti, erikoistutkija Tarja Heino, THL 1

2 Sisältö Isoja muutoksia Kuntatason reaktioita Heijastuksia lapsiperheiden, lasten ja lastensuojelun arkeen Missä ollaan? Minne mennään? Tarja Heino 2

3 Ympäristö, talous ja hyvinvointi kietoutuvat yhteen Ympäristökysymykset ovat väis tämättä kysymyksiä eri ihmisryh mien hyvinvoinnista. Esimerkiksi il mastonmuutoksen vaikutukset, kuten äärimmäiset sääilmiöt, trooppisten tautien leviäminen, vesipula ja ruoan tuotannon vaikeutuminen kosketta vat kaikkein rankimmin niin kutsut tujen kehitysmaiden köyhintä väestöä. Ympäristöongelmissa on kyse yhteis kunnan sisäisistä kamppailuista: siitä, kuinka ympäristövaikutukset otetaan huomioon ja miten haitat jakautuvat. (Kuutti Koski 2012) Kasvu on tuotannon rahallisen arvon mittari, joka ei kerro kovin paljoa ym päristöhaittojen jakautumisesta. Kas vuun sisältyvät eri laiset tapahtumat voivat olla ympäristön ja hyvinvoin nin kannalta hyödyllisiä tai haitallisia ja ne vaikuttavat eri ihmisryhmiin ja ympä ristöihin eri tavoin Tarja Heino 3

4 Isoja muutoksia ja uudelleen organisoitumista yhteiskunnassa Luonto, ilmasto > globalisaatio > elinkelvottomat alueet >> riisto Globaali talous > työelämä > työllisyys > yhteiskunnallinen liikkuvuus > toimeentulo >> joustot, kahtiajaon syveneminen, eriarvoisuuden lisääntyminen Elinkeinorakenne > tietoyhteiskunta >> uloslyödyt Maahanmuutto, avautuminen > kulttuurien rikkaus Arvot ja ideologiat > moniarvoisuus > vapaus >> ääripäiden kuilut Politiikka > luottamus yhteisten asioiden hoitamiseen >> aktiiviset vs vetäytyjät Sukupolvisopimus > huoltosuhde >> huoli Perherakenne > monimuotoisuus >> kiinnittyminen Tarja Heino 4

5 Muutos kuuluu elämään: välttämätön, satunnainen, suunniteltu, ei-aiottu Perhekoko on pienentynyt. Asuntokunnan keskikoko vuonna 1960 oli 3,34 ja 2,07 vuonna Omistusasuntojen määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1970 tähän päivään Vapaa-ajan määrä on kasvanut 2000-luvulla tunnin viikossa. Suomalaisilla on nyt vapaa-aikaa keskimäärin 47 tuntia viikossa. Miehillä on edelleen vapaa-aikaa enemmän kuin naisilla. Lähde: Ajankäyttötutkimus 2009, Tilastokeskus Avio- ja avoerojen määrä on kasvanut Muutoksia perheen jäsenten rooleissa, naisten asemassa Tarja Heino 5

6 Elinkeinorakenne Väestö 1,3 > 5,4 milj. Pekka Myrskylä Tarja Heino 6

7 Elinkeinorakenne 2004, osuus työllisestä väestöstä Tarja Heino 7

8 Maatilojen lukumäärä ja keskipeltoala vuosina Tarja Heino 8

9 Käräjäoikeuksien riita-asiat Lähde: Oikeustilastot, Tilastokeskus Enemmistö ratkaistuista riitaasioista, (67 %), oli velka- tai saamissuhdetta koskevia juttuja Tarja Heino 9

10 Vapaa-ajan jakautuminen , ja , 10 vuotta täyttäneet, min/vrk Tarja Heino 10

11 Kotitalouksien varallisuus, Lähde: Tilastokeskus Kotitalouksien brutto- ja nettovarallisuus , euroa kotitaloutta kohti Tarja Heino 11

12 Velkaa ottaneiden kotitalouksien osuus vuosina , prosenttia kotitalouksista (Tilastokeskus) Tarja Heino 12

13 Vähävaraisilla (1. kymmenys) velkojen reaalimäärä oli vuonna 2009 samalla tasolla kuin vuonna Sitä vastoin varakkaimpien (10. kymmenys) velat olivat lähes 2,5-kertaiset vuoteen 1987 verrattuna. Varallisuuden jakautuman keskivaiheilla (5. kymmenys) velat ovat kasvaneet vieläkin nopeammin, lähes 3,5-kertaisiksi Tarja Heino 13

14 Perherakenteen muutoksia Uusperheiden ja niissä asuvien alle 18-v lasten määrä on lisääntynyt 20 vuodessa Uusperheissä kasvaa kaikkiaan alle 18- vuotiasta lasta (10 % kaikista lapsista). Näistä puolisoiden yhteisiä lapsia on , eli lapsi on syntynyt perheeseen, jossa on ennestään vain äidin ja/tai vain isän lapsia. Uusperheistä 44 prosenttia on sellaisia, että perheeseen on syntynyt myös yhteisiä lapsia. Varsinaisia uusperheen lapsia, eli lapsia, jotka ovat saaneet uuden sosiaalisen vanhemman, on (7 % kaikista lapsista). Näistä lapsista on äidin perheeseen tuomia lapsia ja isän Tarja Heino 14

15 Ulkomaalaistaustaisten osuus alle 18 vuotiaista Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus Lapsista 13 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia Tarja Heino 15

16 0 17-vuotiaiden lasten isovanhemmat iän mukaan 2011 Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus Vuoden 2011 lopussa Suomen väestöön kuuluvilla 0 17-vuotiailla lapsilla oli yhteensä isoisää ja isoäitiä. Isovanhempia on keskimäärin 2,9 alaikäistä lasta kohden. Miehistä 28 prosenttia on alaikäisten lasten isoisiä, isoäitejä on naisista kolmannes Tarja Heino 16

17 Kuntatason reaktioita Jatkuvia organisaatiomuutoksia ja tuottavuuden hakua 1990-luvun laman säästöt näkyvät 20 vuoden päässä palvelujen tilassa Päivähoidon ja koulun ryhmäkoot kasvaneet, aikuisten määrä ryhmissä vähentynyt Kouluterveydenhuollon käynnit vähentyneet Lapsiperheiden kunnallisen kodinhoitoavun alasajo Tarja Heino 17

18 Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen leikkaamisesta: Kouluterveydenhuollon käynnit Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta Lähde: THL / Sotkanet Minna Salmi

19 Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen leikkaamisesta: Kodinhoitoapu Kodinhoitoapua saaneet lapsiperheet Lähde: THL / Sotkanet Minna Salmi

20 Heijastuksia lapsen elämään ja lastensuojelun tarpeeseen Arjen paineet kotona > kunnallisen kotiavun saatavuus ja joustot heikkoa Arjen paineet hyvinvointipalveluissa > aikuiset eivät opi tuntemaan lapsia yksilöinä Ryhmän toiminta, lapsen toiminta ryhmässä Lapsen oppimis- ja sopeutumiskyky kuormittuu Ilmapiiri ja vuorovaikutus? Lähetekäytännöt, erityistäminen, ammatillisen arvion hakeminen Sektorikohtainen professiolähtöinen toiminta vs. kokonaisvaltainen asiakaslähtöinen auttaminen Tarja Heino 20

21 Erityispalvelujen käytön lisääntyminen Kasvatus- ja perheneuvonnan lapsiasiakkaiden määrän kasvu Erityisopetuksessa olevien määrän kasvu Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärän kasvu Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrän kasvu Nuorten toimeentulotuen saajien määrä kasvussa Psykiatrisessa laitoshoidossa ja poliklinikalla yhä enemmän lapsia Lastensuojelun laitospalvelujen yksityistyminen Kustannusten nousu Tarja Heino 21

22 Lastensuojelun avohuollon asiakkaana olleet lapset ja nuoret vuosina Asiakkaat niistä uusia asiakkaita Tarja Heino 22

23 Lastensuojelun avohuollon vuotiaiden asiakkaiden osuus vastaavasta väestöstä vuosina % Tarja Heino 23

24 Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden osuus vastaavasta väestöstä ikäryhmittäin vuonna 2011, % vuotiaat vuotiaat vuotiaat 7 12-vuotiaat 3 6-vuotiaat 0 2-vuotiaat % Tarja Heino 24

25 Uudet lastensuojelun avohuollon asiakkaat tuhatta vastaavan ikäistä 0 17-vuotiasta lasta kohden maakunnittain vuonna 2011 Pohjanmaa Ahvenanmaa Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Satakunta Koko maa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Uusimaa Pohjois-Karjala Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjois-Savo Uusia asiakkaita tuhatta lasta kohti Tarja Heino 25

26 Lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, suhteutettuna väestön vuotiaisiin maakunnittain vuonna 2011, % Pohjanmaa 3,2 Ahvenanmaa 3,8 Etelä-Savo 4,6 Kymenlaakso 4,7 Pohjois-Pohjanmaa 4,8 Pirkanmaa 4,8 Etelä-Pohjanmaa 5,0 Lappi 5,0 Kainuu 5,2 Kanta-Häme 5,4 Keski-Suomi 5,4 Pohjois-Karjala 5,5 Koko maa 5,6 Päijät-Häme 5,7 Keski-Pohjanmaa 6,0 Satakunta 6,1 Uusimaa 6,2 Varsinais-Suomi 6,5 Etelä-Karjala 6,5 Pohjois-Savo 7,3 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 Lapset, joista tehty lastensuojeluilmoitus suhteutettuna 0 17-vuotiasta lasta kohti, % Tarja Heino 26

27 Paikallinen seurantatutkimusten sarja Mitä on kasvaneiden lukujen takana 1. Keitä ovat uudet asiakkaat 2006? 2. Mitä avohuollossa tapahtuu vuoden aikana? 3. Keitä huostanotetaan? 4. Keiden huostaanotto lakkaa? Onko tilanne parantunut silloin? 5. Viisi vuotta huostaanotosta (2006) seurantatutkimus institutionaalisista poluista 6. Mitä seurannan aikana tapahtuu? 7. Kolme polkua lastensuojelun organisatorisen avohuollon muistissa 1) Heino ) Huuskonen - Korpinen ) Hiitola ) Hiitola ) Eronen 2011 ja ) Huuskonen & Korpinen & Ritala-Koskinen ) Huuskonen & Korpinen & Pösö & Ritala-Koskinen & Vakkari 2010

28 Muutamia lapsiin liittyviä havaintoja perheissä tapahtuu paljon erilaisia muutoksia; lapsilla monia menetyksiä > kuka käsittelee näoitä asioita lasten kanssa? 78 % lapsista arvioitiin olevan psyykkisiä vaikeuksia ja myös usein vaikeuksia koulunkäynnissä Perheristiriidat tavallisia; lapset kokeneet erilaista väkivaltaa arki on monin tavoin kuormittunutta 2/3 lapsista sai avohuollon asiakkuuden aikana tukea ja palveluja; 1/3 ei saanut

29 Kuvio 1. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret sekä niistä huostassa Tarja Heino 29

30 Kuvio 2. Kiireellisesti sijoitetut ja huostaan otettuina olleet lapset vuosina Huostassa Kiireellisesti sijoitetut Tarja Heino 30

31 Vuoden aikana huostassa olleet lapset suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön vuosina , % % 3,0 2, vuotiaat vuotiaat 7 12-vuotiaat 2,0 1,5 3 6-vuotiaat 0 2-vuotiaat 1,0 0,5 0, Tarja Heino 31

32 Psykiatrisen laitoshoidon lapsipotilaat / 1000 vastaavanikäistä vuotiaat potilaat vuotiaat potilaat vuotiaat potilaat Lähde: THL / Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri (HILMO), Sotkanet Minna Salmi

33 Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret sijoitusmuodon mukaan vuosina , % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Laitoshoito Ammatillinen perhekotihoito Perhehoito Muu 10 % 0 % Tarja Heino 33

34 Huostassa olleet lapset sijoitusmuodon mukaan maakunnittain , % (N=8 964) 100 % 90 % Laitoshuolto 80 % 70 % 60 % Ammatillinen perhekotihoito 50 % 40 % Perhehoito 30 % 20 % 10 % Muu 0 % Tarja Heino 34

35 Tehostettua ja erityistä tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kaikista peruskoululaisista , % Tarja Heino 35

36 Varsinaista toimeentulotukea saaneet omassa kotitaloudessa elävät nuoret sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vv Tarja Heino 36

37 Muutamia sosiaalityöntekijöiden esittämiä arvioita Noin vuosi huostaanoton jälkeen sosiaalityöntekijät arvioivat, että yli puolet huostaanotoista oli osunut oikeaan hetkeen, mutta melkein joka toisen lapsen huostaanoton arvioitiin ajoittuneen liian myöhään. Liian varhain ei huostaanottoja arvioitu tehdyn. Vuonna 2006 huostaanotettuja lapsia koskevassa seurantatutkimuksessa sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan lasten tilanne kehittyi ensimmäisen vuoden aikana selvästi parempaan 85 prosentilla huostaanotetuista lapsista, ja vielä 4 5 vuoden jälkeen huostassa olevien osalta arvio oli sama. Sen sijaan niiden tilanne, joiden huostaanotto oli lakkautettu, ja lapset olivat palanneet kotiin, lähes 40 prosentin osalta tilanteen arvioitiin selvästi parantuneen ja yli 40 prosentilla kohentuneen vähän tai pysyneen ennallaan, mutta 20 prosentilla sen arvioitiin heikentyneen (Eronen 2011).

38 Muutamia järjestelmään liittyviä havaintoja Toimistojen ja kuntien välillä eroja työtavoissa ja -kulttuurissa, sekä siinä mitä palveluja on saatavana Työntekijöiden määrässä ja pätevien osuudessa eroja, 1/3 sijainen tai muodollisesti epäpätevä Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus suurta (vuosi avohuollossa, ¼ lapsesta stt vaihtunut vähintään 3 kertaa) Työn kuormituksessa suurta vaihtelua Dokumentoidun tiedon kirjo; työntekijöiden mukana katoava tieto > Auttavia ja pysyviä kannattelevia suhteita tulisi voida järjestää jokaiselle asiakkaana olevalle lapselle. Jos niitä ei löydy ammatillisesta järjestelmästä, on käännyttävä läheisverkoston suuntaan. Mahdollisten vahvuuksien ja uhkien paikantamista Lasten ja perheiden tarpeiden arviointi > miten palvelut vastaavat niihin? > räätälöinti ja palvelujen järjestämisvastuun toteutuminen Ongelmien yksilöllistäminen vs. systeemin osuuden näkyväksi tekeminen > leimat ja lähetteet

39 Missä ollaan? Ohjausjärjestelmät jatkuvassa muutoksessa: kuntarakenteet, palvelurakenteet, valvontarakenteet, kehittämisrakenteet Asiakkuutta tuotetaan, määritellään, perustellaan Asiantuntijuus kansalaisuus, asiakkuus > kohtaamisen ja neuvottelun foorumit Julkisen ja privaatin yhdistelmät Yleiset palvelut erityiset palvelut > yleisen erityinen ja erityisen tavallinen Tarja Heino 39

40 Minne mennään? Tulevaisuuteen: paniikista toivoon Katse tässä, näköala kapea, ongelmakeskeinen, vaihtoehdot vähissä > katse kauemmas, näköalat auki, vaihtoehdot ja voimavarat esiin >> missä vaiheessa ja tilanteessa on mahdollista kuulla, vastaanottaa kuultua ja ymmärtää toista näkökulmaa? Suhteet rajoittuneet, toimijat vähissä, epävakautta > monipuolisuutta vuorovaikutukseen, suhteisiin, lisää uusia toimijoita, vakautta, pysyvyyttä => AIKA jota eletään - suunnitelmallisuus, yhdessä neuvotellen, lisääntyvä tietoisuus omien tekojen seurauksista (Esa Erikssonia mukaillen Stakesin Huostaanottoprojektin nuottiviivasto ) Kantavat teemat: osallisuus, kuuleminen, voimavarojen vahvistaminen Tarja Heino 40

41 Johtopäätöksiä: rakenteellista välinpitämättömyyttä ja moraalista vastuunottoa Rakenteellinen välinpitämättömyys: ilmapiiri, joka liittyy pitkittyneen lastensuojelun resurssien kurjistumisen ja heikentyneen työntekijätilanteen, kasvaneiden asiakasmäärien ja sijoitusten yleistymisen sallimiseen. Julkisella vallalla on huolenpitovastuu huostaanottamistaan lapsista. Miten se seuraa, miten lapsille käy? Miten palvelujärjestelmä toimii? Jokainen ihminen, jokainen lapsi ja nuori sekä jokainen sijoitettuna oleva lapsi ja nuori tarvitsee kokemuksen, että hänestä välitetään ja häntä rakastetaan, kuullaan ja ymmärretään. Jokaisen nuoren rinnalle tulisi löytää aikuinen kulkija, joka tukee osallisuuden toteutumista Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys vaatii virittymistä, sosiaalista kittiä, inhimillisiä tekoja kaikissa yhteyksissä tavallisissa ja erityisissä. Kaikki puheet, teot ja tekemättä jättämiset resonoivat. > moraalisia tekoja

42 Sijaisäidin runo. Marja Kaskela (2009) Sinä et kysele voiko tulla sinä viet koko tilan täytät äänellä liikkeillä, ilmeillä jäsen jäseneltä oire oireelta sinä liimaat itsesi liki niin liki että lähdettyäsi erottelen käteni kädekseni jalkani jalakseni etsin itseni takaisin itselleni

43 Kiitos.