TAMPEREEN YLIOPISTO Professori, OTT, VT Asko Lehtonen KIRJANPITORIKOKSET Tampere 2010 ISBN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN YLIOPISTO Professori, OTT, VT Asko Lehtonen KIRJANPITORIKOKSET Tampere 2010 ISBN 978-952-92-8493-1"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Professori, OTT, VT Asko Lehtonen KIRJANPITORIKOKSET Tampere 2010 ISBN

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO KIRJANPITOA KOSKEVAT RIKOSSÄÄNNÖKSET Kirjanpitorikos ja -rikkomus yleissäännöksinä Kirjanpitolain rikossäännökset Rikoslain kirjanpitorikossäännökset Yhteisöoikeudelliset kirjanpitoa koskevat rikossäännökset Verolakien kirjanpitoa koskevat rikossäännökset Kirjanpitoon liittyvät kvalifiointiperusteet KIRJANPITORIKOSSÄÄNNÖSTEN MUUTTAMINEN Vuoden 1945 kirjanpitolain rikossäännös Vuoden 1973 kirjanpitolain alkuperäiset säännökset ja niiden puutteet Vuoden 1986 uudistuksen tavoitteet RL:n I vaiheen uudistuksen tuomat keskeiset muutokset Kirjanpitorikossäännösten muuttaminen vuonna KIRJANPITORIKOS (RL 30:9) Rikoksentekijät Kirjanpitovelvollisuudesta Kirjanpitovelvollinen Kirjanpitovelvollisen edustaja Se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannon nojalla uskottu Oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä henkilö Kirjanpitorikoksen tekotavat Liiketapahtumien kirjaamisen tai tilinpäätöksen laatimisen laiminlyönti Väärät ja harhaanjohtavat tiedot Kirjanpitoaineiston hävittäminen, kätkeminen tai vahingoittaminen Seuraustunnusmerkki Tahallisuusvaatimus TÖRKEÄ KIRJANPITORIKOS TUOTTAMUKSELLINEN KIRJANPITORIKOS (RL 30:10) Rikoksentekijä Tekotavat Syyksiluettavuus Seuraustunnusmerkit Rangaistusasteikko KIRJANPITORIKKOMUS Vuoden 1973 kirjanpitolaki Uusi kirjanpitolaki VEROHALLINNON ASEMA LÄHTEET... 57

3 3 1. JOHDANTO Taloudellista rikollisuutta koskeneen kriminaalipoliittisen keskustelun aktivoituminen 1970-luvun loppupuoliskolla ja 1980-luvun alkupuolella sekä siihen liittynyt yleisen yhteiskunnallisen mielenkiinnon kohdentuminen talousrikoksiin paljastivat erään oikeustieteellisen koulutuksen heikkouden. Lakimiesten, yhtä hyvin virallisten syyttäjien ja asianajajien kuin yleisten tuomioistuinten jäsenten kirjanpidollinen tietämys osoittautui puutteelliseksi. Esitutkintaa suorittavat poliisiviranomaiset havaitsivat saman puutteen omassa koulutuksessaan. Oikeustieteellisessä koulutuksessa lienee suurin ongelma ollut siinä, että kirjan- 1) pitoa on opetettu erillisenä sivuaineena ja ettei juridisten oppiaineiden, erityisesti vero-, yhteisö- ja rikosoikeutta koskevan opetuksen yhteydessä ole riittävästi yhdennetty kirjanpidollisia asioita oikeudelliseen ainekseen. Kirjanpidollisen ja oikeudellisen tietämyksen yhteensovittaminen on jäänyt opiskelijan huoleksi. Voimakkaan mielenkiinnon kohdentuminen taloudelliseen rikollisuuteen paljasti monia puutteita taloudellisessa ja rikosoikeudellisessa lainsäädännössä. Asioiden selvittelyn ja käsittelyn yhteydessä havahduttiin huomaamaan, että elinkeinotoimintaa koskevan taloudellisten vaihteluiden seuranta ja valvonta on ensisijaisesti mahdollista vain asianmukaisesti laaditun ja ylläpidetyn kirjanpidon avulla. Hätkähdyttäviä olivat kokemukset siitä, että rikosoikeudellinen vastuu epäillyistä törkeistä talousrikoksista voitiin eräissä tapauksissa välttää hävittämällä kirjanpito. Lainvalmistelussa reagoitiin melko nopeasti havaittuihin epäkohtiin. Ensimmäiset uudistusehdotukset sisältyivät oikeusministeriön asettaman taloudellisen rikollisuuden selvittelytyöryhmän mietintöön. Rikoslakiprojektin rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen 2) vaiheen ehdotuksessa esitettiin myös kirjanpitorikosten tunnusmerkistön uudistamista ja 3) rangaistussäännöksen ankaroittamista. Oikeusministeriössä valmisteltu kirjanpitorikosten muutosehdotus sidottiin rikoslain kokonaisuudistukseen. Käytännön paineet kirjanpitorikosten erillisuudistukseen kasvoivat niin voimakkaiksi, että kauppa- ja teollisuusministeriössä valmisteltiin kirjanpitolautakunnan syksyllä 1984 tekemästä ehdotuksesta lakiesitys kirjanpitolain 38 :n muuttamisesta. Tämä lakiesitys oli olennaisilta osiltaan samansi- 4) sältöinen kuin rikoslakiprojektin valmistelema ehdotus, mutta kirjanpitorikosta koskevan erillisuudistuksen irrottaminen rikoslain kokonaisuudistuksesta tapahtui vastoin oikeusministeriön kantaa. Kauppa- ja teollisuusministeriössä valmisteltuun lakiesitykseen perustuva muutos tuli voimaan lukien ( /904). 1) Ks. Taloudellisen rikollisuuden selvittelytyöryhmän mietintö 6/1983: ja ) Ks. Taloudellisen rikollisuuden selvittelytyöryhmän mietintö 6/ ) Ks. Rikoslain kokonaisuudistus 5/1984: , , ja ) Ks. HE 23/1985: 4.

4 4 Kirjanpitoa koskevien rikossäännösten muuttaminen ei pysähtynyt vuonna 1986 voimaan tulleeseen lainmuutokseen. Eduskunnalle annettiin vuoden 1988 valtiopäivillä rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäistä vaihetta koskeva lakiesitys (HE 66/1988 vp), johon sisältyi ehdotus myös keskeisten talousrikossäännösten uudistamisesta. Eräs näistä oli esitys kirjanpitorikoksen rangaistusasteikon korottamisesta ja kirjanpitoa koskevien rikossäännösten muuttamisesta. Eduskunta hyväksyi eräin muutoksin tämän lakipake- 5) tin, joka tuli voimaan (mm. 769 ja /1990). Nykyisen kirjanpitolain (1336/1997) säätämisen yhteydessä otettiin KPL 8 luvun 4 :ään säännökset kirjanpitorikkomuksesta. Uuden rikossäännöksen tuoma olennaisin muutos koski sitä seikkaa, että tunnusmerkistössä on yksilöity rangaistavat teot. Tällä lainkirjoitustavalla täytettiin silloisen hallitusmuodon 6a :ssä ja nykyisen perustuslain 8 :ssä tarkoitetun rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaatimukset. Kysymys oli merkittävästä 6) tunnusmerkistön täsmennyksestä, koska kirjanpitorikkomuksen aikaisempi tunnusmerkistö oli blankorangaistussäännös. Kymmenen vuoden kokemusten jälkeen oli aika tehdä muutoksia myös rikoslain kirjanpitorikosta koskeviin säännöksiin. Eduskunnalle annettiin vuonna 2002 lakiesitys rikoslain 7) eräiden talousrikossäännösten muuttamiseksi. Uudistuksen yhteydessä muutetuista rikostunnusmerkistöistä on keskeinen merkitys kirjanpitorikoksen tunnusmerkistöllä. Kirjanpitorikoksen perustunnusmerkistöön tehtiin eräitä tarkistuksia. Kirjanpitorikokselle on säädetty uusi törkeä tekomuoto. Myös kirjanpitorikkomuksen tunnusmerkistöä muutettiin. Uudistus tuli voimaan ) ( /61). 5) Ks. HE 66/1988: 75, 77, 79 ja ) Ks. HE 173/1997: 42. 7) Ks. HE 53/ ) Kirjanpitolainsäädännön tarkistamisen yhteydessä vuonna 2004 lisättiin kirjanpitorikkomuksen tunnusmerkistöön yksi uusi tekotapa.

5 5 2. KIRJANPITOA KOSKEVAT RIKOSSÄÄNNÖKSET Kirjanpitovelvollisuutta sekä kirjapidon pitämistä ja tilinpäätöksen laatimista koskevia säännöksiä on sisältynyt kirjanpitolain lisäksi moniin muihin lakeihin. Kirjanpitolaki on aina ollut yleislaki, jonka säännökset ovat syrjäytyneet, jos erityislaeissa on ollut kirjanpitolaista poikkeavia säännöksiä. Kirjanpitolain ja muussa laissa olevien kirjanpitoa koskevien säännösten välisestä suhteesta on otettu nimenomainen toissijaisuussäännös kirjanpitolakiin. Poikkeavia säännöksiä on sisältynyt moniin yhteisöjä koskeviin lakeihin. Erilai- 9) sia toimintoja koskevissa laeissa on usein ollut kirjanpitolaista poikkeavia säännöksiä. Verolakeihin on myös sisältynyt erityissäännöksiä, joihin on otettu sellaisia kirjanpitoa koskevia säännöksiä, joissa on asetettu muita kuin kirjanpitolakiin perustuvia velvoitteita. Aineellisen kirjanpitolainsäädännön kenttä on ollut kirjava, tavallaan tilkkutäkkimäinen. Kirjanpitorikossäännösten osalta tilanne on ollut samanlainen. Erityislakien kirjanpitosäännösten tehosteeksi on usein säädetty omia rikossäännöksiä. Tämän kentän pääpiirteinen kartoittaminen on paikallaan kokonaiskuvan ääriviivojen hahmottamiseksi. Historiallinen perspektiivi auttaa ymmärtämään, mistä tämä pirstaleisuus tai hajanaisuus on osaltaan johtunut. Säännösten lukuisuudesta johtuen kaikkia mahdollisia säännöksiä ei voida käsitellä tässä yhteydessä Kirjanpitorikos ja -rikkomus yleissäännöksinä Kirjanpitolain rikossäännökset Sekä vuoden 1973 kirjanpitolaki (655/1973) että nykyinen kirjanpitolaki (1336/1997) ovat niissä tarkoitettuja kirjanpitovelvollisia koskeva yleinen säädös eli yleislaki. Kirjanpitoa koskevia säännöksiä on vanhastaan sisältynyt myös lukuisia yhteisöjä ja erilaisia toimintoja koskeviin lakeihin sekä verolainsäädäntöön. Yleislain eli kirjanpitolain säännöksiä sovelletaan, jollei erityislakien säännöksistä muuta johdu. Tämä on aiheutunut kirjanpitolakien toissijaisuussäännöksistä. 10) Vuoden 1973 kirjanpitolain (655/1973) 38 :n alkuperäiset rikossäännökset koskivat vain kirjanpitolain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten rikkomista. Rajoitettu soveltamisala johtui siitä, että nämä 38 :n säännökset oli tarkoitettu pelkästään kir- 9) Nykyisin toissijaisuussäännös sisältyy KPL 8 luvun 5 :ään. Ks. siitä ja muissa laeissa olevista kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevista säännöksistä esim. Järvinen, Prepula, Riistama &Tuokko 2000: ) Ks. HE 120/1972: 4 ja 14, HE 173/1997: 3 ja 8 sekä Järvinen, Prepula, Riistama &Tuokko 2000: 574 sekä Leppiniemi 2010: 5:1.

6 6 janpitolain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten tehosteeksi. Perusteena oli kirjanpitoa koskevien aineellisten säännösten systematiikka. Kirjanpitolaki oli tarkoitettu yleislaiksi, joka syrjäytyi muussa laissa olevien erityissäännösten tieltä. Näin oli nimenomaisesti säädetty vuoden 1973 kirjanpitolain 39 :n toissijaisuuslausekkeessa. Tä- 11) män kirjanpitolain 38 :n 2 momentin alkuperäistä kirjanpitorikosta koskevan säännöksen perusteella oli myös tunnusmerkistön sanamuodon ("... rikkoo tämän lain säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyksiä...") perusteella selvää, että tunnusmerkistö koski vain kirjanpitolain säännösten ja sen nojalla annettujen määräysten rikkomista. Vuoden 1973 kirjanpitolakia ja kirjanpitorikosta koskeva systematiikka oli aluksi selvä ja yksiselitteinen. Kirjanpitolaissa kriminalisoidun kirjanpitorikoksen tunnusmerkistö ei kattanut muussa laissa olevia kirjanpitoa koskevia erityissäännöksiä. Edellisen osakeyhtiölain (734/1978) säätämisen yhteydessä miellettiin selkeästi kirjanpitolain ja osakeyhtiölakiin otettavien kirjanpitoa koskevien aineellisten säännösten ja rikossäännösten systemaattinen asema. Vuoden 1973 kirjanpitolain 39 :n toissijaisuussäännöksestä johtuen osakeyhtiölain kirjanpitoa koskevat erityissäännökset syrjäyttivät kirjanpitolain vastaavat säännökset. Kirjanpitorikoksen ja osakeyhtiörikoksen säännökset 12) koskivat kumpikin vain asianomaisen lain säännösten rikkomista. Kirjanpito- ja osakeyhtiörikoksen rangaistussäännökseen sisältyneet ankaruusvertailua edellyttävät toissijaisuuslausekkeet eivät voineet aiheuttaa tulkintaongelmia, koska kirjanpito- ja osakeyhtiörikoksen rangaistusasteikot olivat samat. Kun kirjanpitolain 38 :n 2 momentin (655/1973) säännöstä muutettiin vuonna 1985, tarkoituksena ei ollut soveltamisalan laajentaminen kirjanpitolain ulkopuolelle. Lainmuutoksella jaettiin kirjanpitorikoksen aikaisempi avoin tunnusmerkistö eli blankorangaistussäännös kahteen osaan. Vuoden 1973 kirjanpitolain 38 :n 2 momenttiin sijoitettiin kir- 13) janpitorikoksen nimikkeellä rikossäännös, jossa oli yksityiskohtaisesti kuvattu tekotavaltaan tavallista haitallisemmat ja paheksuttavammat teot, kun taas saman pykälän 3 mo- 14) menttiin otettiin kirjanpitorikkomukseksi nimitetty lievemmin rangaistava avoin rikossäännös, joka kattoi 2 momenttiin kuulumattoman kirjanpitolain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten rikkomisen. Vuoden 1985 uudistuksen jälkeen kirjanpitolain 38 :n rikossäännösten rajoitettu soveltamisala ilmeni kirjanpitolain 39 :ssä tarkoitetun toissijaisuussäännöksen lisäksi kirjanpi- 11) Ks. HE 120/1972: 4 ja 14, Järvinen, Nuorvala, Riistama &Tikkanen (1981). Uusi kirjanpitolainsäädäntö: sekä Leppiniemi 2010: 5:1. 12) Ks. HE 27/1977: 80 ja 118, Järvinen, Nuorvala, Riistama & Tikkanen (1981). Uusi kirjanpitolainsäädäntö: sekä Koski & af Schulten (1984). Osakeyhtiölaki selityksin II: 95 ja ) Ks. HE 23/1985: 5 ja 7. 14) Lakivaliokunnan ehdotuksesta hyväksyttiin lisäksi tekijäpiirin lavennus. Hallituksen esityksessä tekijäkategoria ("kirjanpitovelvollinen ) oli sidottu kirjanpitolain 1 :ssä tarkoitettuun kirjanpitovelvollisuuteen. Lakivaliokunta lienee antanut huomattavan merkityksen rikoslakiprojektin edustajien esittämille näkökohdille. Ks. Järvinen, Prepula, Riistama &Tuokko 1995: 497 av. 1.

7 7 torikkomuksen tunnusmerkistön sanamuodosta ("... muutoin rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä... ). Aikaisemmin kirjanpitolain 38 :n 2 momentissa ollut nimenomainen soveltamisalarajoitus ilmaistiin vuoden 1985 uudistuksen yhteydessä kirjanpitolain 38 :n 3 momentissa tarkoitetun kirjanpitorikkomuksen tunnusmerkistössä. Vuoden 1985 uudistuksen yhteydessä lakivaliokunnan mietinnössä katsottiin, että hallituksen esityksen perusteluissa ei ollut selvitetty vuoden 1973 kirjanpitolain 38 :n suhdetta muihin, erityisesti osakeyhtiölain (OYL) ja osuuskuntalain (OKL) rangaistussäännöksiin, jotka olivat lakivaliokunnan mukaan osittain päällekkäisiä ehdotetun kirjanpitorikosta koskevan säännöksen kanssa. Lakivaliokunta katsoi, ettei tulkintaongelmia kuitenkaan aiheutuisi, koska OYL:n ja OKL:n asianomaisissa säännöksissä oli ankaruusvertailua edellyttävä toissijaisuuslauseke. Lakivaliokunnan lausuma oli osittain ongelmallinen. Valio- 15) kunnan mietinnössä ei mahdollisesti kiinnitetty riittävästi huomiota vuoden 1973 kirjanpitolain 39 :n toissijaisuussäännöksestä ilmenevään lainsäädännölliseen systematiikkaan sekä kirjanpitolain 38 :n 2 ja 3 momentin tunnusmerkistökäsitteiden aiheuttamiin rajoituksiin. Kirjanpitolain sekä OYL:n ja OKL:n rikossäännösten väliltä puuttui päällekkäisyys, koska vuoden 1973 kirjanpitolain 38 :n säännökset koskivat vain kirjanpitolain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten rikkomista sekä koska silloiset OYL 16 luvun 8 :n 3 kohdan ja OKL 165 :n rikossäännökset koskivat vain näiden lakien säännösten 16) rikkomista. Näiden säännösten välinen suhde ei siten ratkennut jälkeen pelkästään valiokunnan mietinnössä mainitun ankaruusvertailua edellyttävän toissijaisuuslausekkeen perusteella. Mikäli kirjanpitovelvollisen tai hänen edustajansa käyttäytyminen oli toteuttanut sekä kirjanpitorikoksen että osakeyhtiörikoksen tunnusmerkistön, niiden välinen konkurrenssi oli todellinen. 17) Lakivaliokunnan tarkoittama päällekkäisyys liittyi eri rikossäännösten tekotapatunnusmerkkeihin, joissa kuvattu rangaistava käyttäytyminen sisälsi samanlaisia menettelyitä tai laiminlyöntejä, kuten tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten rikkomisen. Rikossäännökset erosivat kuitenkin toisistaan, koska kysymys oli eri laeissa säädetyistä velvoitteista. Vuoden 1991 alussa voimaan tulleiden rikoslain 38 luvun 9 ja 10 :n säännösten nojalla asia voidaan arvioida toisin Rikoslain kirjanpitorikossäännökset Oikeustila selkiytyi rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen voimaantulon johdosta lukien, kun kirjanpitorikosta koskevat vankeusuhkaiset rikossäännökset siirrettiin kirjanpitolaista rikoslakiin. Kirjanpitolakiin jätettiin tässä yhteydessä vain kirjanpitorikkomusta koskeva rikossäännös, jossa oli kriminalisoitu kirjanpitolain tai sen no- 15) Ks. LaVM 7/1985: 2. 16) Ks. Bokföringsbrott. BRÅ PM 1/1981: ) Ks. Lehtonen 1990a: 117.

8 8 jalla annettuja säännösten ja määräysten rikkominen ja jonka nojalla rangaistukseksi voitiin tuomita vain sakkoa. Rikoslakiin siirrettyjen kirjanpitorikosten tunnusmerkistöt eivät olleet enää sidottavissa pelkästään kirjanpitolain säännösten rikkomista tarkoittaviksi rikossäännöksiksi. Kirjanpitorikosten tunnusmerkistöissä ei ole käytetty esimerkiksi kirjanpidon ja tilinpäätöksen käsitteitä siinä muodossa, että ne tarkoittaisivat vain kirjanpitolain säännöksiä. Lainvalmistelu- ja lainsäädäntöaineistossa nimenomaisesti omaksutun kannan mukaan RL 30 luvun 9 ja 10 :n säännökset tulevat sovellettaviksi sellaisiin vakavimpiin tapauksiin, joissa on kysymys yhtiöoikeudellisissa laeissa, kuten osakeyhtiölaissa, säädettyjen tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten rikkomisesta. 18) Kirjanpitorikoksen siirtämistä rikoslakiin koskevissa ehdotuksissa otettiin eksplisiittisesti huomioon kirjanpitorikoksen ja yhtiöoikeudellisten kirjanpitoa koskevien rikossäännösten välinen suhde. Rikoslain 30 luvun 9 :ssä tarkoitetun kirjanpitorikoksen ja saman luvun 10 :ssä tarkoitetun tuottamuksellisen kirjanpitorikoksen tekotapatunnusmerkit olivat osittain päällekkäisiä osakeyhtiölain (734/1978) 16 luvun 9 :ssä, osuuskuntalain 22 luvun 2 :ssä ja vakuutusyhtiölain (1062/1979; VYL) 18 luvun 5 :ssä kriminalisoitujen rikkomusten tunnusmerkistöjen kanssa. Päällekkäisyys koski tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten rikkomista. Asiantilan johdosta otettiin ankaruusvertailua edellyttävät toissijaisuuslausekkeet osakeyhtiölain 16 luvun 9 :ään, osuuskuntalain 22 luvun 2 :ään ja vakuutusyhtiölain 18 luvun 5 :ään. Jälkimmäisistä voidaan tuomita rangaistukseksi vain sakkoa. Rikoslain kirjanpitorikossäännökset ovat aina ankarammin rangaistavia, koska niistä voidaan määrätä rangaistukseksi myös vankeutta. Sanottuihin yhtiöoikeudellisiin lakeihin sisältyvien tilinpäätösten laatimista koskevien säännösten rikkominen tulee rangaistavaksi rikoslaissa säädettyjen kirjanpitorikossäännösten nojalla, jos rikoslaissa kirjanpitorikokselle tai tuottamukselliselle kirjanpitorikokselle säädetyt rangaistavuuden kaikki edellytykset täyttyvät. Tällöin kysymys on yhtiöoikeudellisissa laeissa säädettyjen tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten rikkomisesta koskevista vakavista tapauksista. Mikäli kirjanpitorikoksille säädetyt edellytykset eivät täyty, sovellettavaksi voivat tulla yhtiöoikeudellisten lakien rikkomussäännökset. 19) Rikoslain eräiden talousrikossäännösten uudistamisen yhteydessä suoritettu kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön muutos voi aiheuttaa tulkinnanvaraisuutta tai muuta epäselvyyttä. Rikoslain 30 luvun 9 :n 1) kohdassa on säädetty rangaistavaksi liiketapahtumien 20) kirjaamisen tai tilinpäätöksen laatimisen laiminlyönti vastoin kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia. Epäselvyys voi johtua siitä, että tunnusmerkistössä puhutaan 18) Ks. Rikoslain kokonaisuudistus 5/1984: ja sekä HE 66/1988: 79, ja 212. Ks. samoin Airaksinen & Jauhiainen 1997: 595, Järvinen, Prepula, Riistama & Tuokko 2000: 569, Koski & af Schulten (1991). Osakeyhtiölaki selityksin II: 436, Kyläkallio, Iirola & Kyläkallio 2002: 878, Lehtonen 1990a: 117 ja af Schulten 2004: 720. Ks. lisäksi Lahti 1991: 1198, jossa lausutun mukaan kirjanpitorikossäännöksen rikoslakiin siirtämisen seurauksena se riidattomasti sanktioi muunkinlaisia kuin kirjanpitolain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten rikkomista. 19) Ks. Rikoslain kokonaisuudistus 5/1984: ja sekä HE 66/1988: 79, ja ) Muutokset tulivat voimaan vuoden 2003 huhtikuun alussa ( /61).

9 9 kirjanpitolainsäädännöstä, kun taas lakiesityksen perusteluissa käytetään ilmaisua 21) vastoin kirjanpitolain mukaisia velvollisuuksia. Säännöstä on lakiesityksen perusteluihin tukeutuen mahdollista tulkita siten, etteivät tunnusmerkit kata kirjanpitolain ulkopuolisissa laeissa olevia säännöksiä liiketapahtumien kirjaamisesta ja tilinpäätöksen laatimisesta. Tällöin ilmaisua kirjanpitolainsäädäntö käytetään suppeassa merkityksessä ja sillä tarkoitetaan vain kirjanpitolakia ja -asetusta. Käsitettä kirjanpitolainsäädäntö voi- 22) daan yhtä hyvin käyttää laajemmassa merkityksessä siten, että sillä tarkoitetaan sekä kirjanpitolain että muiden lakien kirjanpitoa koskevien säännösten muodostamaa kokonaisuutta. Oikeastaan voitaneen sanoa, että ilmaisu kirjanpitolainsäädäntö olisi epätäsmällinen termi, jos sillä tarkoitetaan vain kirjanpitolakia ja -asetusta, koska tämä asiantila olisi voitu yksiselitteisesti ilmaista jälkimmäisillä termeillä. Toisin sanoen lakitekstin eli tunnusmerkistön sanamuodon perusteella voidaan katsoa, että kirjanpitolainsäädäntöön kuuluvat myös yhteisölakien ja erilaista toimintaa koskevien lakien kirjanpidon pitämistä ja tilinpäätöksen laatimista koskevat erityissäännökset, jotka poikkeavat kirjanpitolain yleissäännöksistä. Tämä kanta oli nimenomaisesti omaksuttu rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen yhteydessä ja sittemmin oikeuskirjallisuudessa, kuten edellä on todettu. Vuoden 2003 uudistuksen yhteydessä lakiesityksessä todettiin, ettei sana- 23) muodon muutoksella ollut tarkoitus muuttaa säännöksen vakiintunutta tulkintaa. 24) 2.2. Yhteisöoikeudelliset kirjanpitoa koskevat rikossäännökset Moniin yhteisöoikeudellisiin lakeihin sisältyy kirjanpitoa, tilinpäätöstä tai/ja tilintarkastusta koskevia erityissäännöksiä. Eräisiin näistä ei sisälly kirjanpitoa koskevia rikossäännöksiä, kun taas toisissa laeissa on tällaisia rikossäännöksiä. 25) Luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 9 lukuun sisältyy mm. tilikautta sekä tilinpäätöstä ja konsernitilinpäätöstä koskevia säännöksiä. Tä- 21) Lakiesityksen perusteluista ei ilmene, onko ilmaisulla "vastoin kirjanpitolain mukaisia velvollisuuksia" ollut tarkoitus supistaa lakitekstissä käytettyjen tunnusmerkkien alaa. Ks. HE 53/2002: ) Tekstissä sanotusta supistavasta tulkinnasta ks. Koponen & Sahavirta 2004: 63-23) Ks. HE 66/1988: 79, ja 212 sekä Rikoslain kokonaisuudistus 5/1984: ja Ks. samoin Airaksinen & Jauhiainen 1997: 595, Järvinen, Prepula, Riistama & Tuokko 2000: 569, Koski & af Schulten (2000). Osakeyhtiölaki selityksin II: 680, Kyläkallio, Iirola & Kyläkallio 2002: 878, Lahti 1991: 1198, Lehtonen 1990a: 117 ja af Schulten 2004: ) Ks. HE 53/2002: ) Finanssivalvonnalla (ent. Rahoitustarkastuksella, aik. pankkitarkastusvirastolla) on oikeus antaa liiketapahtumien kirjaamista ja tilinpäätöstä koskevia määryksiä valvottaville yhteisöille FinnanssivalvontaL 3.1 :n 6 kohdan ja 35 :n nojalla. Ks. samoin esim. LuottolaitostoimintaL 147. Ks. lisäksi esim. Järvinen, Prepula, Riistama & Tuokko 2000: 53 ja 576.

10 10 män lain 172 :ään on otettu luottolaitoksen kirjanpitorikkomus niminen rikossäännös. Tunnusmerkistö perustuu yksilöityihin tekotapojen kuvaukseen, joissa on kriminalisoitu mm. tilinpäätöksen tai konsernitilinpäätöksen laatiminen vastoin sanottuja 9 luvun säännöksiä. Ks. samoin sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (579/1996) 21 ja 56a (sijoituspalveluyrityksen kirjanpitorikkomus). Ks. muista rikossäännöksistä esim. ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain (398/1995) 78 (vakuutusyhtiörikkomus), Vakuutusyhdistyslain (1250/1987) 10 luku ja 16 luvun 9 :n 9) kohta (vakuutusyhdistysrikkomus), Eläkesäätiölain (1774/1995) 5 luku ja 130 (eläkesäätiörikos), VakuutuskassaL (1164/1992) 6 luku ja 163 :n 2) kohta (vakuutuskassarikos) sekä asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain (1072/1994) 8 luku ja 83 :n 4) kohta (asumisoikeusyhdistysrikkomus) ynnä Asunto-osakeyhtiöL (1599/2009) 10:3-8 ja 27:2:n 3 kohta (asunto-osakeyhtiörikkomus). Kirjanpitoa koskevista säännöksistä, joihin ei ole asianomaisessa laissa liitetty rikossäännöstä, ks. esim. L avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 9 luku sekä henkilöstörahastolaki (814/1989) 7 luku. Ks. lisäksi MerimieseläkeL 54, TyöttömyyskassaL (603/1984) 13, L eurooppalaisesta taloudellisesta etuyhtymästä (1299/1994) 5 ja L valmismatkaliikkeistä (1080/1994) ) Lakien toistuva muuttaminen aiheuttaa usein epäyhtenäisyyttä. Tämä voi johtua siitä, että huomioon ei aina oteta riittävässä määrin lainsäädännön systematiikkaa ja rikossäännösten keskinäistä suhdetta. Esimerkkinä käsitellään tässä yhteydessä vain osakeyhtiölain, 27) vakuutusyhtiölain ja osuuskuntalain säännöksiä. OYL 16 luvun 8 :n 3) kohdassa tarkoitetun osakeyhtiörikoksen ja VakuutusyhtiöL 18 luvun 4 :n 4) kohdassa tarkoitetun vakuutusyhtiörikoksen rikossäännökset olivat vuoden 1990 loppuun asti lähes samansisältöiset. Rangaistavaksi oli säädetty asianomaisen lain tilinpäätöksen tai tilintarkastuskertomuksen laatimista tahi selvitystilaa koskevan lopputilityksen antamista koskevien säännösten rikkominen. Osakeyhtiörikosta koskevassa säännöksessä oli lisäksi kriminalisoitu konsernitilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten rikkominen. Rangaistuksena oli sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Näistä osake- ja vakuutusyhtiörikossäännöksistä (OYL 16 luvun 8 :n 3) kohdasta ja VYL 18 luvun 4 :n 4) kohdasta) siirrettiin rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen yhteydessä asianomaisten lakien tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimista sekä selvitystilaa koskevan lopputilityksen antamista koskevien säännösten rikkomista tarkoittavat tunnusmerkistöosat rikkomusluokkaan eli osakeyhtiö- ja vakuutusyhtiörikkomukseksi 26) Kirjanpitolain ulkopuolisista kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevista erityissäännöksistä ks. HE 173/1997: 4-6 sekä Järvinen, Prepula, Riistama & Tuokko 2000: ja ) Esimerkkinä rikosoikeudellisesta epäyhtenäisyydestä voidaan mainita Vakuutuskassalain (1164/1992) 163 :n 2) kohdassa (1324/2004) tarkoitettu vakuutuskassarikos, joissa on kriminalisoitu mm. tilinpäätöksen tai toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten rikkominen. Tunnusmerkistö kuuluu rikoskategoriaan eikä rikkomuskategoriaan. Vakuutuskassarikoksesta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään yhdeksi vuodeksi. Rikkomustyyppisten rikosten ainoaksi rangaistukseksi on säädetty sakkoa.

11 11 (aluksi OYL 16 luvun 9 :n 6 kohta ja sittemmin (145/1997) saman pykälän 9 kohta sekä aluksi VYL 18 luvun 5 :n 12 kohta ja sittemmin (611/1997) saman pykälän 12 kohta). Tällöin nämä tunnusmerkistöt muuttuivat rangaistustasoltaan verrannollisiksi vuoden 1973 kirjanpitolain 38a :ssä ja nykyisen KPL 8 luvun 4 :ssä tarkoitetun kirjanpitorikkomuksen kanssa. Näistä rikkomuksista on voitu tuomita rangaistukseksi vain 28) sakkoa. OYL 16 luvun 8 :n 3) kohtaan (osakeyhtiörikos) ja VYL 18 luvun 4 :n 4) kohtaan (vakuutusyhtiörikos) jäi rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen yhteydessä rikossäännös tilintarkastuskertomuksen laatimista koskevien säännösten rikkomisesta, mistä 29) voitiin tuomita rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Tilintarkastuskertomuksen laatimisvelvollisuudesta säädetään nykyisin tilintarkastuslain 15 :ssä. Säännöksen rikkominen on säädetty rangaistavaksi tilintarkastuslain 52 :n 1 momentissa tarkoitettuna tilintarkastusrikkomuksena ja rikoslain 30 luvun 10a :ssä tarkoitettuna tilintarkastusrikoksena. 30) Osuuskuntarikosta koskevassa vuoden 1954 osuuskuntalain 165 :ssä oli vuoden 1989 loppuun säädetty rangaistavaksi saman lain tilinpäätöksen tai tilintarkastuskertomuksen laatimista koskevien säännösten rikkominen. OKL 165 :n säännös tilinpäätöstä koskevien OKL:n säännösten rikkomisesta siirrettiin annetulla erillisellä lainmuutoksella (1240/1989) OKL 198 :ksi, joka oli sellaisena voimassa vain välisen 31) ajan. Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen käsittävän uudistuksen yhteydessä OKL 198 :n rikossäännös rubrikoitiin osuuskuntarikkomukseksi ja samalla rangaistusseuraamukseksi säädettiin pelkästään sakkoa (808/1990). Samalla siirrettiin OKL 198a :ään rikossäännös tilintarkastuskertomuksen laatimista koskevien säännösten rikkomisesta. Säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskunnan tilinpäätöstietoja koskevia säännöksiä lisättiin OKL 17b :ään vuonna Näiden sääntöjen rikkominen kriminalisoitiin OKL 200 :ään otetulla säästökassarikkomusta koskevalla rikossäännöksellä. Uusi osuuskuntalaki (1488/2001) tuli voimaan Uuden osuuskuntalain 6 luvun tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten rikkominen on kriminalisoitu OKL 22 luvun 2 :n 4) kohdassa tarkoitettuna osuuskuntarikkomuksena. Osuuskuntalain tilintarkastajan lausunnon laatimista koskevien säännösten rikkominen on säädetty rangaistavaksi OKL 22 luvun 1 :n 1) kohdassa tarkoitettuna osuuskuntarikoksena. Edellisen rikoksen rangaistavuuteen riittää tahallisuus tai törkeä huolimattomuus, kun taas jälkimmäisen rikoksen rankaiseminen edellyttää tahallisuutta. 32) Yhteisöjä koskevissa laeissa olleet sanotut kirjanpitoa koskevat rikossäännökset syrjäyttivät vuoden 1973 kirjanpitolain 38 :n säännökset. Syrjäytyminen ei johtunut niinkään lainkonkurenssiopin erityisyyden tapauksesta (erityissäännös syrjäyttää yleissäännök- 28) Ks. perusteista HE 89/1996: Ks. lisäksi af Schulten 2004: ) Ks. Rikoslain kokonaisuudistus 5/1984: ja sekä HE 66/1988: 79, ja ) Ks. tarkemmin esim. Aho & Vänskä 1996: ja ) HE 42/1989 vp ei sisältänyt muuta muutosta kuin että OKL 165 samansisältöisenä siirrettiin uudeksi 198 :ksi. 32) Ks. tarkemmin HE 176/2001 vp.

12 12 33) sen) tai ankaruusvertailua edellyttävästä toissijaisuuslausekkeesta vaan näiden lakien 34) kirjanpitoa koskevien säännösten ja rikossäännösten erilaisesta soveltamisalasta, kuten edellä on selvitetty. Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen myötä yleisten kirjanpitorikossäännösten ja yhteisölakien kirjanpitoa koskevien säännösten välinen suhde on muuttunut. RL 30 luvun 9 ja 10 :ssä säädettyjen kirjanpitorikosten tunnusmerkistön täyttävä käyttäytyminen tulee rangaistavaksi pelkästään näiden säännösten nojalla. Yhteisölakien rikossäännökset voivat tulla sovellettaviksi, jos RL 30 luvun 9 ja 10 :ssä tarkoitettu tunnusmerkistö ei täyty. Tämä kanta todettiin eksplisiittisesti lakiesityksen perusteluissa rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen yhteydessä ja myös oikeuskirjallisuudessa. RL 30 35) luvun 9 :n 1) kohdan uudet tekotapatunnusmerkit ( /61) koskevat sellaisia liiketapahtumien kirjaamisen tai tilinpäätöksen laatimisen laiminlyöntejä, jotka ovat vastoin 36) kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia. Vuoden 1973 kirjanpitolain 38a :n säännös (809/1990) kirjanpitorikkomuksesta kattoi vain kirjanpitolain säännösten rikkomisen muttei yhteisölakien kirjanpitoa koskevien velvoitteiden laiminlyöntiä. Sama koskee nykyisessä KPL 8 luvun 4 :ssä tarkoitettua kirjanpitorikkomusta Verolakien kirjanpitoa koskevat rikossäännökset Useisiin verolakeihin on sisältynyt verovelvollisen kirjanpitoa koskevia säännöksiä, joilla pyritään turvaamaan verotuksen tehokkuutta eli verovalvonnan suorittamista ja verotuksen toimittamista asianmukaisella tavalla. 37) Tässä yhteydessä esitellään neljä keskeistä verolakia, joihin on vanhastaan sisältynyt asianomaisen verolain kirjanpitoa koskevien säännösten tehosteeksi asetettu rikossäännös: 1) Ennakkoperintärikkomus. Ennakkoperintälain (1118/1996) 55 :n 2 momentin mukaan ennakkoperintärikkomuksena rangaistaan muun muassa ennakkoperintälain (EPL) 36 :ssä säädetyn a) palkkakirjanpidon pitämisvelvollisuuden ja b) muistiinpanovelvollisuu- 33) Erityisyyden tapausryhmästä ks. tarkemmin Lahti 1968: Ks. lisäksi Nuutila 1997: ) Ks. Lehtonen 1990a: ) Ks. HE 66/1988: 79, ja 212 sekä Rikoslain kokonaisuudistus 5/1984: ja Ks. samoin Airaksinen & Jauhiainen 1997: 595, Järvinen, Prepula, Riistama & Tuokko 2000: 569, Koski & af Schulten (2000). Osakeyhtiölaki selityksin II: 680, Kyläkallio, Iirola & Kyläkallio 2002: 878, Lahti 1991: 1198, Lehtonen 1990a: 117 ja af Schulten 2004: ) Lakiesityksen perusteluissa puhutaan tosin kirjanpitolain mukaisista velvollisuuksista. Ks. HE 53/2002: ) Verolainsäädäntöön sisältyvistä kirjanpitosäännöksistä ks. Järvinen, Prepula, Riistama & Tuokko 2000: ja

13 13 den sekä c) aineiston säilyttämisvelvollisuuden laiminlyönnistä ( jättää asianmukaisesti täyttämättä ), jos se on tehty viranomaisen kehotuksesta huolimatta. EPL 36 :ssä säädetään palkkakirjanpidosta ja muistiinpanovelvollisuudesta, a) että kirjanpitovelvollisen suorituksen maksajan on pidettävä ennakkoperintälain mukaisista suorituksista palkkakirjanpitoa ja b) että muu suorituksen maksaja on velvollinen tekemään muistiinpanot. Kirjanpitovelvollisen on säilytettävä ennakkoperintälain mukaisia suorituksia koskeva palkkakirjanpitonsa 10 vuotta noudattaen muutoin, mitä kirjanpitolaissa säädetään kirjanpitoaineiston säilyttämisajasta. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä kuusi vuotta sen vuoden lopusta lukien, jonka aikana suoritus on maksettu. 38) 2) Sosiaaliturvamaksurikkomus. Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 18 :n 3 momentissa on kriminalisoitu muun muassa saman lain 7a :ssä säädetyn velvollisuuden laiminlyönti ( jättää asianmukaisesti täyttämättä ), jos se tapahtuu viranomaisen kehotuksesta huolimatta. Sanotussa 7a :ssä säädetään a) työnantajan sosiaaliturvamaksun merkitsemisestä kirjanpitovelvollisen työnantajan palkkakirjanpitoon ja b) muun työnantajan muistiinpanovelvollisuudesta. 39) 40) 3) Arvonlisäverorikkomus. Arvonlisäverolain (1501/1993) 218 :n 3 momentissa on säädetty, että arvonlisäverorikkomuksena rangaistaan mm. arvonlisäverolain (AVL) 209 :ssä säädetyn a) kirjanpidon järjestämistä koskevan velvollisuuden ja b) muistiinpanovelvollisuuden laiminlyönti ( jättää asianmukaisesti täyttämättä ), mikä on tehty viranomaisen kehotuksesta huolimatta. AVL 209 :n 1 momentin mukaan verovelvollisen on muun muassa järjestettävä kirjanpitonsa sellaiseksi, että siitä saadaan veron määräämistä varten tarvittavat tiedot. Saman pykälän 2 momentissa on säädetty muun muassa, että verovelvollisen, joka ei ole kirjanpitovelvollinen, on pidettävä sellaisia muistiinpanoja, joista saadaan veron määräämistä varten tarvittavat tiedot. 41) 4) Valmisteverorikkomus. Valmisteverotuslain (182/2010) 100 :n mukaan valmisteverorikkomuksesta rangaistaan mm. sitä, joka viranomaisen kehotuksesta huolimatta jättää asianmukaisesti täyttämättä valmisteverotuslain :ssä säädetyn a) kirjanpitovelvollisuuden tai b) kirjanpitoaineiston säilyttämisvelvollisuuden. Kirjanpitovelvollisuudesta säädetään muun muassa valmisteverotuslain 92 :ssä, että valtuutetun varastonpitäjän on pi- 38) Yksityiskohtaiset säännökset palkkakirjanpidosta ja muistiinpanoista sisältyvät ennakkoperintäasetuksen (EPA) 5 lukuun, joka on annettu EPL 5 :n nojalla. 39) Tarkemmat säännökset, jotka ovat suurimmaksi osaksi viittaussäännöksiä, sisältyvät työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun asetuksen (940/1978) 3 ja 4 :ään. 40) RL:n kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen yhteydessä VakuutusmaksuveroL 7a :n 3 momenttiin otettiin vakuutusmaksuverorikkomusta koskeva säännös, jonka tunnusmerkistössä on nimenomainen viittaus vuoden 1963 liikevaihtoverolain (LvvL) 69 :ssä tarkoitettuun kirjanpidon järjestämistä koskevaan säännökseen. Ks. HE 66/1988: 199. Vuoden 1991 LvvL:n ja vuoden 1993 arvonlisäverolain (1501/1993) säätämisen yhteydessä ei kuitenkaan tehty muutosta VakuutusmaksuveroL 7a.3 :ssä tarkoitettuun vakuutusmaksuverorikkomuksen tunnusmerkistöön, mistä johtuen tunnusmerkistön soveltuvuus on nykyisin ongelmallista. Asiantilan tekee erityisen vaikeaselkoiseksi se, että vuoden 1993 AVL:n säätämisen yhteydessä muutettiin VakuutusmaksuveroL 7 :n yleistä viittaussäännöstä siten, että siinä viitataan arvonlisäveroa koskeviin arvonlisäverolain säännöksiin. 41) Tarkemmat kirjanpitoa koskevat säännökset on annettu arvonlisäveroasetuksen (50/1994) 1 luvussa. Muistiinpanoista säädetään tarkemmin verohallituksen päätöksellä. Ks. VeroHp ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista ( /4) 35, mitä säännöksiä sovelletaan myös arvonlisäverolain perusteella muistiinpanovelvollisiin.

14 14 dettävä valmisteverotusta varten sellaista kirjanpitoa, josta käy selville asianomaisten tuotteiden määrät sekä muut valmisteveron määräämistä ja verotuksen valvontaa varten tarvittavat tiedot. Lain 93 :ssä on säädetty muun verovelvollisen kirjanpitovelvollisuudesta. Sama velvollisuus on säädetty sille, joka Suomesta etämyynnillä myy valmisteveron alaisia tuotteita toiseen jäsenvaltioon. 94 :n mukaan sen, joka on hankkinut valmisteveron alaisia tuotteita verotta valmisteverotuslaissa tai asianomaisessa valmisteverolaissa verottomaksi säädettyyn tarkoitukseen, on pidettävä valmisteverotusta varten sellaista kirjanpitoa, josta selviävät verotta hankitut tuotemäärät, tuotteiden käyttö sekä varaston määrät. Valmisteverotuslain 95 :ssä säädetään muun muassa kirjanpitoaineiston säilyttämisvelvollisuudesta, että kirjanpitoaineisto on säilytettävä neljän kalenterivuoden ajan. Sanotut verolakien verovelvollisen kirjanpitoa koskevat määräykset asettavat kirjanpitovelvolliselle sellaisia verotuksen tehokkuutta edistäviä velvoitteita, joita ei voida perustaa kirjanpitolakiin. Verolakien rikossäännösten ja kirjanpitorikossäännösten tavoitteet ovat toisistaan poikkeavat. Jälkimmäisten ensisijaisena tavoitteena on suojata kirjanpidon oikeellisuutta ja luotettavuutta sinänsä. Verolakien selostetuilla rikossäännöksillä ediste- 42) tään verovalvonnan suorittamista ja verotuksen toimittamista. 43) Tuloverotusta koskevassa verotusmenettelystä annetun lain 12 :ssä ( /1079) on säädetty verovelvollisen muistiinpanovelvollisuudesta. Muistiinpanovelvollisuus koskee maataloutta, metsätaloutta, vuokraustoimintaa, sijoitustoimintaa tai muuta sellaista muuna kuin elinkeinotoimintana pidettävää tulonhankkimistoimintaa harjoittavaa verovelvollista, joka ei ole kirjanpitovelvollinen. Tällaisen verovelvollisen on ilmoittamisvelvollisuuttaan varten pidettävä sellaisia muistiinpanoja, joihin riittävästi eriteltyinä sisältyvät verotuksessa tarvittavat tiedot. Muistiinpanojen on perustuttava tositteisiin. Muistiinpanot ja 44) tositteet on säilytettävä viisi vuotta. VML 12 :ssä säädetty muistiinpanovelvollisuus koskee vain sellaisia verovelvollisia, jotka 45) eivät ole kirjanpitovelvollisia. Kysymys ei ole kirjanpitolainsäädäntöön perustuvasta velvoitteesta. Kirjanpitorikosta koskevia säännöksiä ei voida soveltaa verotusmenettelylaissa säädetyn muistiinpanovelvollisuuden rikkomiseen, koska tämä muistiinpanovelvollisuus ei perustu kirjanpitolainsäädäntöön eikä se koske kirjanpitovelvollisia. VML:ssa säädetyn muistiinpanovelvollisuuden laiminlyöntiin ei liittynyt alun perin rangaistusuhkaa, koska VML 86 :n 1 momentin viittaussäännöksessä tarkoitetut rikoslain 29 luvun 1-3 :n veropetossäännökset eivät tulleet sovellettaviksi. Vuonna 1998 lavennettiin rikoslain 29 luvun 1 :n 3) kohdassa tarkoitetun passiivisen veropetoksen tunnusmerkistöä siten, että se saattaa tulla sovellettavaksi verotusmenettelylaissa säädetyn muistiinpanovelvollisuuden laiminlyöntiin. 46) 42) Ks. HE 66/1988: 91, HE 53/2002: 5, Lehtonen 1990: 122 ja Rautio 2002: ) Ks. HE 66/1988: 58 ja Lehtonen 1984: 8 ja ) Tarkempia säännöksiä muistiinpanoista ja tositteista sisältyy VeroHp ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista, joka on annettu verotusmenettelystä annetun lain (VML) 12.2 ja 13.1 :n delegointisäännösten nojalla. 45) Ks. HE 91/2005: ja ) Ks. vuoden 1998 uudistuksesta tarkemmin Lehtonen 1998:

15 Kirjanpitoon liittyvät kvalifiointiperusteet Rikoksen tekeminen kirjanpitoa käyttämällä on voinut johtaa tavanomaista ankarampaan rangaistukseen. Kirjanpidon käyttäminen on tällöin muodostanut ns. ankaroittamisperusteen. Esimerkkinä voidaan mainita kaksi vanhaa säännöstä. 1) Törkeää kavallusta koskeneessa VRL 29 luvun 2 :ssä ja 2) törkeää veropetosta koskeneessa VRL 38 luvun 11 :n 2 momentissa oli mainittu yhtenä kvalifiointiperusteena (erityisenä ankaroittamisperusteena) se, että kavaltaminen tai veron pidättäminen tapahtui käyttäen hyväksi sitä varten valmistettua virheellistä kirjanpitoa. Kirjanpito oli sanottujen kvalifioitujen rikosten säännönmukainen tekotapa silloin, kun ne liittyivät kirjanpitovelvollisen toimintaan. Törkeän kavalluksen ja törkeän veropetoksen sekä vuoden 1973 kirjanpitolain 38 :ssä tarkoitettujen kirjanpitorikosten välillä vallitsi lainkonkurenssi (ns. hiljainen toissijaisuus), jos kavallus ja veropetos oli tehty sitä varten valmistettua kirjanpitoa hyväksi käyttäen. Kirjanpitorikosta koskeva säännös syrjäytyi. Rikokset saattoivat olla reaalikonkurrenssissa silloin, kun kirjanpito oli laimin- 47) lyöty pitää kokonaan tai lähes kokonaan taikka kun kirjanpitorikos ei liittynyt kavalluksen tai veropetoksen suorittamiseen. RL 29 luvun 2 :ssä tarkoitetun törkeän veropetoksen ankaroittavana tunnusmerkkinä eli kvalifiointiperusteena on mainittu "erityinen suunnitelmallisuus". Nykyisin ei olisi estettä soveltaa törkeän veropetoksen lisäksi kirjanpitorikosta koskevia säännöksiä sellaisessa tapauksessa, jossa kirjanpidon vääryys ei tule kokonaisuudessaan arvostelluksi jo veropetoksen erityistä suunnitelmallisuutta osoittavana ankaroittamisperusteena. Hallituksen lakiesityksessä lausuttiin, että jos erityinen suunnitelmallisuus ilmenisi ainoastaan siinä, että veropetoksen tekemiseen on käytetty virheellistä kirjanpitoa, ankaroittamisperusteen soveltamisessa olisi otettava huomioon, että tekijä tulee mahdollisesti tuomittavaksi erikseen myös kirjanpitorikoksesta. Virheellisen kirjanpidon käyttämiseen liittyvää saman teon kaksoiskvalifiointia eli ns. kaksinkertaista rikosoikeudellista arvottamista tulisi välttää. 48) Kirjanpitorikokseen voi liittyä jokin muu rikos, kuten veropetos, avustuspetos, väärennys tai velallisen rikos. Useasta rikoksesta tuomitaan tällöin pääsääntöisesti yksi yhteinen rangaistus RL 7 luvun säännösten mukaisesti. 47) Ks. Heinonen 1986: 181, Lehtonen 1990: 120 ja Rikoslain kokonaisuudistus 5/1984: Toissijaisuuden tapausryhmästä ks. tarkemmin Lahti 1968: 719 ss. 48) Ks. HE 66/1988: 64 ja 91 sekä Rautio 2002: 1060.

16 16 3. KIRJANPITORIKOSSÄÄNNÖSTEN MUUTTAMINEN Suomen ensimmäinen kirjanpitolaki säädettiin vuonna 1925 (54/1925). Sitä ennen kirjanpitovelvollisuus perustui konkurssilainsäädäntöön ja yhtiölainsäädäntöön, kuten osakeyhtiölakiin. Ensimmäisessä kirjanpitolaissa ei ollut rikossäännöksiä. Tähän aikaan merkit- 49) tävimmät kirjanpitoa koskevat rikossäännökset sisältyivät konkurssirikoksiin. 50) 3.1. Vuoden 1945 kirjanpitolain rikossäännös Vuoden 1945 kirjanpitolain 20 :ssä oli kriminalisoitu 1) yksilöidysti a) kirjanpitovelvollisuuden ja b) tilinpäätösten "julkisaattamisvelvollisuuden" laiminlyönnit sekä 2) muu kirjanpitolain ja sen nojalla annetun asetuksen säännösten rikkominen. Kirjanpitorikoksesta voitiin tuomita rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään 6 kuukautta. Rangaistussäännökseen sisältyi ankaruusvertailua edellyttävä toissijaisuuslauseke. 51) 3.2. Vuoden 1973 kirjanpitolain alkuperäiset säännökset ja niiden puutteet Vuoden 1973 kirjanpitolain 38 :n 2 momentin alkuperäinen säännös kirjanpitorikoksesta oli blankorangaistussäännös, jossa oli kriminalisoitu kirjanpitolain säännösten ja sen nojalla annettujen määräysten rikkominen. Rangaistavuuden ulkopuolelle oli jätetty vähäiset rikkomukset. Rangaistukseksi oli säädetty sakkoa tai vankeutta enintään 1 vuosi, minkä lisäksi säännökseen sisältyi ankaruusvertailua edellyttävä toissijaisuuslauseke. Nämä 49) Ks. Lehtonen 1991: ja siinä mainitut lähteet. 50) Rikoslain 39 luvun konkurssirikossäännöksissä oli alunperin kaksi pelkästään kirjanpitoa koskevaa rikossäännöstä: a) vanhan RL 39 luvun 1 :n 4 kohta (petollisena velallisena tehty konkurssirikos) ja b) vanhan RL 39 luvun 3 :n 2 kohta (huolimattomana tai kevytmielisenä velallisena tehty konkurssirikos). Edellistä on kuvattu usein ilmaisulla väärä tai petollinen kirjanpito sekä jälkimmäistä sanonnalla huolimaton kirjanpito. 51) Vuoden 1945 kirjanpitolain 20 :ssä kriminalisoidun kirjanpitorikoksen ja vanhan RL 39 luvun 3 :ssä tarkoitetun konkurssirikoksen välisistä soveltamisongelmista ks. tarkemmin Heinonen 1963: ja Heinonen 1966:

17 17 säännökset olivat voimassa vuoden 1985 loppuun. 52) Kirjanpitorikosta koskevaan rikossäännökseen liitettiin kolmenlaisia epäkohtia: 1) tunnusmerkistön avoimuus, 2) rangaistussäännöksen lievyys ja 3) syyksiluettavuusasteen korkeus. Blankorangaistussäännöksen muotoon kirjoitettuun avoimeen tunnusmerkistöön liittyy merkittäviä kriminaalipoliittisia, erityisesti rangaistuksen yleisestävää vaikutusta heikentäviä seikkoja (rikosoikeuden inflaatiovaara). Ensinnäkin säännöksen rangaistusuhka menettää tehoaan, kun lähes kaikki säännöksen rikkomisen muodot on kriminalisoitu, mutta valvontavoimavarat eivät kuitenkaan riitä syytteiden nostamiseen (kriminalisoinnin tehottomuus). Toiseksi säännöksen ohjausvaikutus jää heikoksi, kun eri tekojen haitallisuusja paheksuttavuusastetta ei osoiteta erikseen. Kolmanneksi blankosäännökseen liittyy rangaistavan käyttäytymisen rajojen 53) epämääräisyys. Alkuperäisen säännöksen aikana koettiin puutteeksi se, ettei rangaistavaksi ollut nimenomaisesti säädetty 1) kirjanpidon laatimista virheellisesti, 2) kirjanpidon laatimisen osittaista tai täydellistä laiminlyöntiä sekä 3) kirjanpidon hävittämistä, vahingoittamista ja kätkemistä. 54) Rangaistusasteikkoa pidettiin sekä preventiivisistä että rikostutkinnallisista syistä liian alhaisena. Erityisesti vero- ja konkurssirikosten selvittämisen estämiseksi tai vaikeuttamiseksi kirjanpidon pitäminen saatettiin laiminlyödä tai laadittu kirjanpito hävittää. Rangaistusasteikon lievyydestä johtuen kirjanpitorikoksen syyteoikeus vanheni liian lyhyessä ajassa eivätkä silloisessa RVA 20 :n 1 mom:ssa säädetyt vangitsemisen edellytykset täyttyneet. Kirjanpitorikoksen rangaistavuuden tahallisuusvaatimuksen johdosta kirjanpidon hävittämisestä oli ollut mahdollista selvitä ilman rangaistusta, jos teko oli naamioitu huolimattomuudesta tapahtuneeksi. 55) 3.3. Vuoden 1986 uudistuksen tavoitteet Kirjanpitolain 38 :n muuttamisella vuonna 1985, joka muutos tuli voimaan lukien, pyrittiin seuraaviin tavoitteisiin: 1) tunnusmerkistön selkeyttämiseen, 2) moitearvostelun tehostamiseen, 3) eräiden talousrikosten ehkäisemiseen sekä 4) rikostutkinnan helpottamiseen. 56) 52) Vuoden 1973 kirjanpitolain 38 :ssä tarkoitettujen kirjanpitorikosten ja kirjanpitoa koskevien velallisen konkurssirikossäännösten välistä suhteesta ks. tarkemmin Heinonen 1986: ) Ks. HE 23/1985: 3. 54) Ks. Rikoslain kokonaisuudistus 5/1984: ) Ks. HE 23/1985: 7. 56) Ks. HE 23/2985: 3-4.

18 18 Haitallisimmiksi koetut tekomuodot kuvattiin yksityiskohtaisesti kirjanpitorikoksen tunnusmerkistössä. Teonkuvaukset oli tarkoitettu tyhjentäviksi. Tällä tavoin rangaistusuhka pyrittiin kohdentamaan sellaisia tekoja vastaan, jotka estävät kirjanpidon päätarkoituksen toteutumisen. Huomiota kiinnitettiin yrityksen omistajien, luotonantajien, henkilökunnan sekä julkisen vallan tärkeään intressiin saada kirjanpidon avulla luotettava kuva yrityksen toiminnan taloudellisesta tuloksesta ja asemasta. Säännöksen selkeyttämisellä ja rangaistusasteikon ankaroittamisella on pyritty ehkäisemään erityisesti verorikoksia ja velallisen rikoksia. Lainvalmistelu- ja lainsäädäntöaineistossa on otettu nimenomaisesti kantaa uuden säännöksen suojeluobjektiin (oikeushyvään), millä on merkitystä säännöksen tulkinnassa. Säännöksellä on pyritty suojaamaa kirjanpidon luotettavuutta (oikeellisuutta) sinänsä. Kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön täyttymiseltä ei siten edellytetty hyötymistarkoitusta. Kirjanpitorikoksen kriminalisoinnin välillisenä tavoitteena on ollut suojata myös yrityksen sidosryhmiä (esim. luotonantajia, omistajia ja veronsaajaa) niihin kohdistuvilta muilta rikoksilta, kuten velallisen rikoksilta ja verorikoksilta. Kirjanpito on keskeisessä asemas- 57) sa yrityksen toiminnan kontrolloimisessa. Yrityksen omistajien ja hallituksen sekä velkojien tiedonsaantimahdollisuus katkeaa tai poistuu, jos kirjanpitoa ei ole pidetty tai se hävitetään. Tällöin kaventuvat mahdollisuudet saattaa esim. toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet henkilökohtaiseen vastuuseen. Samoin vaarantuu velkojien tasapuolinen kohtelu maksukyvyttömyystilanteessa. Seurauksena on yleensä myös se, että oikean verotuksen toimittamiselta puuttuvat asianmukaiset perusteet. Tämän lisäksi työntekijöiden palkkaasioiden selvittely voi jäädä vajaaksi RL:n I vaiheen uudistuksen tuomat keskeiset muutokset Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen lakiesitykset (HE 66/1988 vp) hyväksyttiin eräin muutoksin eduskunnassa Lait tulivat voimaan Tähän lakipakettiin sisältyneet kirjanpitorikoksia koskeneet keskeisimmät muutokset olivat seuraavat. Kirjanpitorikosta koskeva rikossäännös siirrettiin vuoden 1973 kirjanpitolain 38 :n 2 momentista RL 30 luvun 9 ja 10 :ään. Kirjanpitorikosta koskeva rikossäännös jaettiin kahdeksi eri pykäläksi syyksiluettavuuden asteen perusteella: a) (tahallinen) kirjanpitorikos (RL 30:9) ja b) tuottamuksellinen kirjanpitorikos (RL 30:10), jonka rangaistavuus edellytti törkeää huolimattomuutta. Kirjanpitorikoksen (RL 30:9) rangaistusasteikon enimmäisrangaistus korotettiin kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen vankeutta. Kirjanpitorikkomusta koskeva säännös sijoitettiin vuoden 1973 kirjanpitolain 38 a :ksi. 58) Törkeästä huolimattomuudesta johtunut "väärien tai harhaanjohtavien tietojen merkitseminen kirjanpitoon" jäi rangaistavaksi vain kirjanpitorikkomuksena vuoden 1973 kirjan- 57) Ks. HE 23/1985: 6 ja Rikoslain kokonaisuudistus 5/1984: 161. Ks. samoin HE 66/1988: 91 ja HE 53/2002: 5. 58) Nykyisen kirjanpitolain säätämisen yhteydessä kirjanpitorikkomusta koskeva rikossäännös otettiin KPL 8 luvun 4 :ksi.

19 19 59) pitolain 38a :n nojalla. Kirjanpitorikkomuksen syyksiluettavuuden astetta nostettiin tuottamuksesta "törkeään huolimattomuuteen". Yhteisöoikeudellisten kirjanpitoa koskevien rikossäännösten rangaistustasoa alennettiin siirtämällä säännökset "rikos"-kategoriasta rikkomukseksi. Velallisen konkurssirikoksina rangaistut väärää ja huolimatonta kirjanpitoa koskevat rikossäännökset kumottiin. Niitä vastaava käyttäytyminen säädettiin rangaistavaksi RL 30 luvun 9 :ssä tarkoitettuna kirjanpitorikoksena tai saman luvun 10 :ssä tarkoitettuna tuottamuksellisena kirjanpitorikoksena taikka kirjanpitolaissa tarkoitettuna kirjanpitorikkomuksena. 60) 3.5. Kirjanpitorikossäännösten muuttaminen vuonna 2003 Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa säädettyjen talousrikossäännösten tarkistamisen aika tuli kymmenen vuoden voimassaolon jälkeen. Eräiden talousrikossäännösten muuttamiseksi annettiin vuonna 2002 eduskunnalle hallituksen lakiesitys, jossa 61) keskeinen merkitys oli kirjanpitorikosten tunnusmerkistöillä. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen eräin muutoksin Nämä muutokset tulivat voimaan Kirjanpitorikokselle on säädetty uusi törkeä tekomuoto eli törkeä kirjanpitorikos, jota koskeva rikossäännös lisättiin RL 30 luvun 9a :ään. Kirjanpitorikoksen perustunnusmerkistöön (RL 30:9) on tehty joitakin tarkistuksia. Uuden törkeän tekomuodon säätämisen johdosta poistettiin RL 30 luvun 9 :ssä tarkoitetun kirjanpitorikoksen seuraustunnusmerkeistä olennaisuusvaatimus. Samalla kun kirjanpitorikoksen (RL 30:9) soveltamiskynnystä alennettiin, laskettiin myös tämän perustekomuodon rangaistusasteikon maksimi kolmesta vuodesta kahteen vuoteen vankeutta. Törkeän kirjanpitorikoksen (RL 30:9a) enimmäisrangaistus on 4 vuotta vankeutta. Kirjanpitorikoksen (RL 30:9) ja tuottamuksellisen kirjanpitorikoksen (RL 30:10) tekijäpiiriin on lisätty oikeushenkilössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävät tahot. Kirjanpitolain 8 luvun 4 :ssä säädetyn kirjanpitorikkomuksen kriminalisoinnin alaa supistettiin poistamalla tunnusmerkistöstä yksi tekotapa. 62) 59) Nykyisen KPL 8 luvun 4 :n rikossäännökseen ei tosin sisälly vastaavaa kriminalisointia. 60) Ks. HE 66/1988: ) Ks. HE 53/2002 vp. 62) Kirjanpitolainsäädännön tarkistamisen yhteydessä vuonna 2004 lisättiin kirjanpitorikkomuksen tunnusmerkistöön yksi uusi tekotapa.

20 20 4. KIRJANPITORIKOS (RL 30:9) Kirjanpitovelvollisen ja muun tekijän käyttäytyminen voi tulla rangaistavaksi kirjanpitorikoksena vain sillä edellytyksellä, että se täyttää kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön kokonaisuudessaan. RL 30 luvun 9 :ssä tarkoitetun kirjanpitorikoksen tunnusmerkistö voidaan jakaa seuraavaan neljään ryhmään: 1) tekijätunnusmerkit, 2) tekotapatunnusmerkit, 3) seuraustunnusmerkit ja 4) tahallisuusvaatimus Rikoksentekijät Rikoslain 30 luvun 9 :n tunnusmerkistössä lueteltiin alun perin kolme tekijäkategoriaa: 1) kirjanpitovelvollinen, 2) kirjanpitovelvollisen edustaja ja 3) se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla uskottu. Rikoslain eräiden talousrikossäännösten uudistuksen yhteydessä vuonna 2003 lisättiin kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön tekijäpiiriin neljäs kategoria ( /61): 4) kirjanpitovelvollisessa oikeushenkilössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä. Kirjanpitolaissa säädetyn kirjanpitorikoksen rikosoikeudellinen tekijävastuu oli aluksi sidottu kirjanpitolaissa tarkoitettuun kirjanpitovelvollisuuteen, kuten edellä on selvitetty. 63) Hallituksen lakiesityksessä todettiin, että vuoden 1985 lainmuutoksella ei ollut tarkoitus muuttaa oikeustilaa rikosoikeudellisen vastuun kohdentamissa. Ehdotetut rangaistussäännökset olisivat koskeneet vain kirjanpitovelvollisia. 64) Edellä luetellut kolme ensimmäistä tekijäkategoriaa eivät perustu hallituksen lakiesitykseen vaan lakivaliokunnan vuonna 1985 annettuun mietintöön, joka koski vuoden 1973 kirjanpitolain 38 :ssä tarkoitetun kirjanpitorikossäännöksen muuttamista. Valiokunnan mietinnössä laajennettiin kirjanpitorikoksen tekijäpiiriä siitä, mitä se oli hallituksen esityksessä. Näitä tekijäkategorioita koskevat alkuperäiset lain esityöt löytyvät siten lakiva- 65) liokunnan mietinnöstä vuodelta ) Ks. HE 120/1972: ) Ks. HE 23/1985: 5. Rikoslakiprojektin ehdotuksessa oli esitetty, että tekijäpiiriin kuuluisi kirjanpitovelvollisen lisäksi kirjanpitovelvollisen puolesta toimiva henkilö. Rikoslain kokonaisuudistus 5/1984: ) Ks. LaVM 7/1985: 1-2.

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Laki rikoslain muuttamisesta

Laki rikoslain muuttamisesta EV 19/1995 vp - HE 42/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden rikoslain kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvien lakien muutoksiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999. HE 13/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luvanvaraisesta

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

VEROVALVONNAN VAIKEUTTAMISRIKOS RUOTSISSA

VEROVALVONNAN VAIKEUTTAMISRIKOS RUOTSISSA VEROVALVONNAN VAIKEUTTAMISRIKOS RUOTSISSA HTSY Verohallinto 10.2.2015 2 (6) VEROVALVONNAN VAIKEUTTAMISRIKOS RUOTSISSA Harmaan talouden selvitysyksikössä on tutkittu Ruotsissa voimassa olevaa verovalvonnan

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

Oikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp annettujen asiantuntijoiden lausuntojen johdosta

Oikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp annettujen asiantuntijoiden lausuntojen johdosta VASTINE 1 (8) Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 Lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen 19.11.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Oikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 14 b ja 17 b :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 14 b laissa

Lisätiedot

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä HE 63/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta Laki ennakkoperintälain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ennakkoperintälain (1118/1996) 21, 32, 33, 33 a, 33 b ja 36, 4 luku, 47 ja 49 53 sekä 7 luku, sellaisina kuin niistä ovat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/ Lausunto 22.6.2011 Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/17.3.2011 Asia: Lausunto eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoinnin tarvetta koskevasta arviomuistiosta. Yleistä Tarve

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 15/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 15/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi EDUSKUNNAN VASTAUS 15/2009 vp Hallituksen esitys laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2006 N:o 743 748 SISÄLLYS N:o Sivu 743 Laki rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta... 2249 744 Laki järjestyslain 7 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain 7 ja :n muuttamisesta PERUSTELUT ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ annettuun lakiin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

HE 256/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta

HE 256/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kilpailulakia. Esityksen mukaan lain yrityskauppavalvontaa koskevista

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13 Lukijalle................................................... 13 Esipuhe 4. painokseen................................... 13 1. Kirjanpitolainsäädännön rakenne.......................... 15 1.1 EU:n tilinpäätössäädökset...................................

Lisätiedot

Kysely rehulain ankarasta vastuusta. Evira Hannu Miettinen MMM/ELO

Kysely rehulain ankarasta vastuusta. Evira Hannu Miettinen MMM/ELO Kysely rehulain ankarasta vastuusta Evira 30.3.2012 Hannu Miettinen MMM/ELO Ankara vastuu? Tuottamuksesta riippumaton vastuu Korvausvastuun syntyminen ilman tahallista tai huolimatonta toimintaa taikka

Lisätiedot

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp Hallituksen esitys ulkomailta vuokratun työntekijän sekä rajoitetusti verovelvolliselle maksettavan työkorvauksen verottamiseen liittyviksi säännöksiksi Asia Hallitus on

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 394 417 SISÄLLYS N:o Sivu 394 Laki Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa

Lisätiedot

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet Mikko Ahtola Laki velvoittaa, ohjeet ohjaavat 1. Pelastuslaki, työturvallisuuslaki ja asetus, rikoslaki, vahingonkorvauslaki 1. Velvoittavaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin

Lisätiedot

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

HE 69/2008 vp. Rikoslain 2 a luvun 9 :ään ehdotetaan muutettavaksi siten, että rikesakko voitaisiin säätää seuraamukseksi vesikulkuneuvorekisteristä

HE 69/2008 vp. Rikoslain 2 a luvun 9 :ään ehdotetaan muutettavaksi siten, että rikesakko voitaisiin säätää seuraamukseksi vesikulkuneuvorekisteristä Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 2 a luvun 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Rikoslain 2 a luvun 9 :ään ehdotetaan muutettavaksi siten, että rikesakko voitaisiin säätää

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp. Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta JOHDANTO PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 53/2006 vp Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta Lakivaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 2 päivänä maaliskuuta 2004 lähettäessään

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4

Lisätiedot

HE 307/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä.

HE 307/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä. HE 307/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä.

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

HE 23/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan autoverolakia, ajoneuvoverolakia

HE 23/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan autoverolakia, ajoneuvoverolakia Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain, ajoneuvoverolain 50 ja 53 :n ja polttoainemaksusta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan autoverolakia,

Lisätiedot

Jarmo Leppiniemi Timo Kaisanlahti OIKEAT JA RIITTÄVÄT KIRJAUKSET

Jarmo Leppiniemi Timo Kaisanlahti OIKEAT JA RIITTÄVÄT KIRJAUKSET Jarmo Leppiniemi Timo Kaisanlahti OIKEAT JA RIITTÄVÄT KIRJAUKSET Alma Talent Helsinki 2016 7., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2775-6 ISBN 978-952-14-2360-4

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta

Lisätiedot

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET

ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET HTSY Verohallinto 2.9.2014 2 (5) ULOSOTTOMENETTELYSSÄ VARATTOMAKSI TODETUT YRITYKSET Harmaan talouden selvitysyksikkö on tarkastellut ulosotossa vuosina

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta HE 111/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa

Lisätiedot

HE 4/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 4/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 4/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi makeis- ja vilvoitusjuomaverosta annetun lain 5 :n ja lain liitteenä olevan virvoitusjuomaverotaulukon muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Talousoikeuden Pro gradu -tutkielma

Talousoikeuden Pro gradu -tutkielma VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSOIKEUDEN LAITOS Katriina Toivanen TÖRKEÄ VEROPETOS (RL 29:2) Talousoikeuden Pro gradu -tutkielma VAASA 2008 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 LYHENNELUETTELO 5

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen

Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen UUDISTUVA TILINTARKASTUSKERTOMUS Toukokuu 2016 Merkittäviä muutoksia tilintarkastuskertomukseen Tilintarkastuskertomus uudistuu sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti lainsäädännön ja kansainvälisten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

HE98/2015. Finanssialan Keskusliitto (FK)

HE98/2015. Finanssialan Keskusliitto (FK) HE98/2015 Finanssialan Keskusliitto (FK) 13.11.2015 1 HE98/2015 HALLITUKSEN ESITYS VAKUUTUSYHTIÖLAIN MUUTTAMISEKSI 1. FK katsoo, että STM:n olisi tullut laatia vain kirjanpitolain (KPL) muutoksista johtuvat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintarkastuslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tilintarkastuslain siirtymäsäännöstä siltä

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2013

Määräykset ja ohjeet X/2013 Määräykset ja ohjeet X/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 5/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi yhteistoiminta-asiamiehestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 5/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi yhteistoiminta-asiamiehestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 5/2010 vp Hallituksen esitys laiksi yhteistoiminta-asiamiehestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,

Lisätiedot

HE 196/2008 vp. saattaminen olisi rangaistavaa. Uuden rikosnimikkeen tuotteita. Asetuksen täytäntöönpano

HE 196/2008 vp. saattaminen olisi rangaistavaa. Uuden rikosnimikkeen tuotteita. Asetuksen täytäntöönpano HE 196/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslain 17 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikoslakia muutettavaksi siten, että kissan tai koiran turkiksen neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan HE 125/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 2 ja 11 f :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

LUVATON RAKENTAMINEN JA LUVATON KÄYTTÖTARKOITUS

LUVATON RAKENTAMINEN JA LUVATON KÄYTTÖTARKOITUS LUVATON RAKENTAMINEN JA LUVATON KÄYTTÖTARKOITUS Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari 17.11.2015, Savoy-teatteri Minna Mättö, rakennuslakimies, OTM, VT Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto 1 MILLOIN

Lisätiedot

FINANSSIVALVONTA

FINANSSIVALVONTA 1 Seuraamus- ja rikemaksujen suuruuteen vaikuttavia tekijöitä 1.1 Seuraamusmaksun mitoittaminen Finanssivalvonnasta annetun lain (FivaL) 41 :n 2 momentti 1 kuuluu: Seuraamusmaksun määrä perustuu kokonaisarviointiin.

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

EV 27/1998 vp- HE 8/1998 vp. Laki. osakeyhtiölain muuttamisesta

EV 27/1998 vp- HE 8/1998 vp. Laki. osakeyhtiölain muuttamisesta EV 27/1998 vp- HE 8/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi osakeyhtiölain, osuuskuntalain 9 luvun, asunto-osakeyhtiölain 6 luvun, asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain 8 luvun, avoimesta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.6.2013 COM(2013) 452 final 2013/0220 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS eräiden oikeusalan säädösten, joissa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn

Lisätiedot

veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä

veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä EDUSKUNNAN VASTAUS 45/2011 vp Hallituksen esitys laiksi veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

Sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 18/2002 vp. hallituksen esityksen eräiden rikoslain talousrikossäännösten ja eräiden niihin liittyvien.

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 18/2002 vp. hallituksen esityksen eräiden rikoslain talousrikossäännösten ja eräiden niihin liittyvien. LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 18/2002 vp Hallituksen esitys eräiden rikoslain talousrikossäännösten ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamiseksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 23 päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12.

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12. TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 7/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(3) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 21.12.2015 TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 UUDET

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Netta Skön EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELU- KUNNASTA

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Netta Skön EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELU- KUNNASTA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 28.10.2016 Netta Skön EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YDINTURVALLISUUSNEUVOTTELU- KUNNASTA Yleiset näkökohdat Tausta Neuvottelukunnista säädetään

Lisätiedot

Electronic Frontier Finland ry

Electronic Frontier Finland ry Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön muuttamisesta 9.12.2005 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic

Lisätiedot