2012 ISBN (PDF) ISBN
|
|
- Kalevi Heikkinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAMPEREEN YLIOPISTO Professori, OTT, VT Asko Lehtonen KIRJANPITORIKOKSET Tampere 2012 ISBN (PDF) ISBN (nid.)
2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO KIRJANPITOA KOSKEVAT RIKOSSÄÄNNÖKSET Kirjanpitorikos ja -rikkomus yleissäännöksinä Kirjanpitolain rikossäännökset Rikoslain kirjanpitorikossäännökset Yhteisöoikeudelliset kirjanpitoa koskevat rikossäännökset Verolakien kirjanpitoa koskevat rikossäännökset Kirjanpitoon liittyvät kvalifiointiperusteet KIRJANPITORIKOSSÄÄNNÖSTEN MUUTTAMINEN Vuoden 1945 kirjanpitolain rikossäännös Vuoden 1973 kirjanpitolain alkuperäiset säännökset ja niiden puutteet Vuoden 1986 uudistuksen tavoitteet RL:n I vaiheen uudistuksen tuomat keskeiset muutokset Kirjanpitorikossäännösten muuttaminen vuonna KIRJANPITORIKOS (RL 30:9) Rikoksentekijät Kirjanpitovelvollisuudesta Kirjanpitovelvollinen Kirjanpitovelvollisen edustaja Se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannon nojalla uskottu Oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä henkilö Kirjanpitorikoksen tekotavat Liiketapahtumien kirjaamisen tai tilinpäätöksen laatimisen laiminlyönti Väärät ja harhaanjohtavat tiedot Kirjanpitoaineiston hävittäminen, kätkeminen tai vahingoittaminen Seuraustunnusmerkki Tahallisuusvaatimus TÖRKEÄ KIRJANPITORIKOS TUOTTAMUKSELLINEN KIRJANPITORIKOS (RL 30:10) Rikoksentekijä Tekotavat Syyksiluettavuus Seuraustunnusmerkit Rangaistusasteikko KIRJANPITORIKKOMUS Vuoden 1973 kirjanpitolaki Uusi kirjanpitolaki VEROHALLINNON ASEMA LÄHTEET... 57
3 3 1. JOHDANTO Taloudellista rikollisuutta koskeneen kriminaalipoliittisen keskustelun aktivoituminen 1970-luvun loppupuoliskolla ja 1980-luvun alkupuolella sekä siihen liittynyt yleisen yhteiskunnallisen mielenkiinnon kohdentuminen talousrikoksiin paljastivat erään oikeustieteellisen koulutuksen heikkouden. Lakimiesten, yhtä hyvin virallisten syyttäjien ja asianajajien kuin yleisten tuomioistuinten jäsenten kirjanpidollinen tietämys osoittautui puutteelliseksi. Esitutkintaa suorittavat poliisiviranomaiset havaitsivat saman puutteen omassa koulutuksessaan. Oikeustieteellisessä koulutuksessa lienee suurin ongelma ollut siinä, että kirjan- 1) pitoa on opetettu erillisenä sivuaineena ja ettei juridisten oppiaineiden, erityisesti vero-, yhteisö- ja rikosoikeutta koskevan opetuksen yhteydessä ole riittävästi yhdennetty kirjanpidollisia asioita oikeudelliseen ainekseen. Kirjanpidollisen ja oikeudellisen tietämyksen yhteensovittaminen on jäänyt opiskelijan huoleksi. Voimakkaan mielenkiinnon kohdentuminen taloudelliseen rikollisuuteen paljasti monia puutteita taloudellisessa ja rikosoikeudellisessa lainsäädännössä. Asioiden selvittelyn ja käsittelyn yhteydessä havahduttiin huomaamaan, että elinkeinotoimintaa koskevan taloudellisten vaihteluiden seuranta ja valvonta on ensisijaisesti mahdollista vain asianmukaisesti laaditun ja ylläpidetyn kirjanpidon avulla. Hätkähdyttäviä olivat kokemukset siitä, että rikosoikeudellinen vastuu epäillyistä törkeistä talousrikoksista voitiin eräissä tapauksissa välttää hävittämällä kirjanpito. Lainvalmistelussa reagoitiin melko nopeasti havaittuihin epäkohtiin. Ensimmäiset uudistusehdotukset sisältyivät oikeusministeriön asettaman taloudellisen rikollisuuden selvittelytyöryhmän mietintöön. Rikoslakiprojektin rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen 2) vaiheen ehdotuksessa esitettiin myös kirjanpitorikosten tunnusmerkistön uudistamista ja 3) rangaistussäännöksen ankaroittamista. Oikeusministeriössä valmisteltu kirjanpitorikosten muutosehdotus sidottiin rikoslain kokonaisuudistukseen. Käytännön paineet kirjanpitorikosten erillisuudistukseen kasvoivat niin voimakkaiksi, että kauppa- ja teollisuusministeriössä valmisteltiin kirjanpitolautakunnan syksyllä 1984 tekemästä ehdotuksesta lakiesitys kirjanpitolain 38 :n muuttamisesta. Tämä lakiesitys oli olennaisilta osiltaan samansi- 4) sältöinen kuin rikoslakiprojektin valmistelema ehdotus, mutta kirjanpitorikosta koskevan erillisuudistuksen irrottaminen rikoslain kokonaisuudistuksesta tapahtui vastoin oikeusministeriön kantaa. Kauppa- ja teollisuusministeriössä valmisteltuun lakiesitykseen perustuva muutos tuli voimaan lukien ( /904). 1) Ks. Taloudellisen rikollisuuden selvittelytyöryhmän mietintö 6/1983: ja ) Ks. Taloudellisen rikollisuuden selvittelytyöryhmän mietintö 6/ ) Ks. Rikoslain kokonaisuudistus 5/1984: , , ja ) Ks. HE 23/1985: 4.
4 4 Kirjanpitoa koskevien rikossäännösten muuttaminen ei pysähtynyt vuonna 1986 voimaan tulleeseen lainmuutokseen. Eduskunnalle annettiin vuoden 1988 valtiopäivillä rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäistä vaihetta koskeva lakiesitys (HE 66/1988 vp), johon sisältyi ehdotus myös keskeisten talousrikossäännösten uudistamisesta. Eräs näistä oli esitys kirjanpitorikoksen rangaistusasteikon korottamisesta ja kirjanpitoa koskevien rikossäännösten muuttamisesta. Eduskunta hyväksyi eräin muutoksin tämän lakipake- 5) tin, joka tuli voimaan (mm. 769 ja /1990). Nykyisen kirjanpitolain (1336/1997) säätämisen yhteydessä otettiin KPL 8 luvun 4 :ään säännökset kirjanpitorikkomuksesta. Uuden rikossäännöksen tuoma olennaisin muutos koski sitä seikkaa, että tunnusmerkistössä on yksilöity rangaistavat teot. Tällä lainkirjoitustavalla täytettiin silloisen hallitusmuodon 6a :ssä ja nykyisen perustuslain 8 :ssä tarkoitetun rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vaatimukset. Kysymys oli merkittävästä 6) tunnusmerkistön täsmennyksestä, koska kirjanpitorikkomuksen aikaisempi tunnusmerkistö oli blankorangaistussäännös. Kymmenen vuoden kokemusten jälkeen oli aika tehdä muutoksia myös rikoslain kirjanpitorikosta koskeviin säännöksiin. Eduskunnalle annettiin vuonna 2002 lakiesitys rikoslain 7) eräiden talousrikossäännösten muuttamiseksi. Uudistuksen yhteydessä muutetuista rikostunnusmerkistöistä on keskeinen merkitys kirjanpitorikoksen tunnusmerkistöllä. Kirjanpitorikoksen perustunnusmerkistöön tehtiin eräitä tarkistuksia. Kirjanpitorikokselle on säädetty uusi törkeä tekomuoto. Myös kirjanpitorikkomuksen tunnusmerkistöä muutettiin. Uudistus tuli voimaan ) ( /61). 5) Ks. HE 66/1988: 75, 77, 79 ja ) Ks. HE 173/1997: 42. 7) Ks. HE 53/ ) Kirjanpitolainsäädännön tarkistamisen yhteydessä vuonna 2004 lisättiin kirjanpitorikkomuksen tunnusmerkistöön yksi uusi tekotapa.
5 5 2. KIRJANPITOA KOSKEVAT RIKOSSÄÄNNÖKSET Kirjanpitovelvollisuutta sekä kirjapidon pitämistä ja tilinpäätöksen laatimista koskevia säännöksiä on sisältynyt kirjanpitolain lisäksi moniin muihin lakeihin. Kirjanpitolaki on aina ollut yleislaki, jonka säännökset ovat syrjäytyneet, jos erityislaeissa on ollut kirjanpitolaista poikkeavia säännöksiä. Kirjanpitolain ja muussa laissa olevien kirjanpitoa koskevien säännösten välisestä suhteesta on otettu nimenomainen toissijaisuussäännös kirjanpitolakiin. Poikkeavia säännöksiä on sisältynyt moniin yhteisöjä koskeviin lakeihin. Erilai- 9) sia toimintoja koskevissa laeissa on usein ollut kirjanpitolaista poikkeavia säännöksiä. Verolakeihin on myös sisältynyt erityissäännöksiä, joihin on otettu sellaisia kirjanpitoa koskevia säännöksiä, joissa on asetettu muita kuin kirjanpitolakiin perustuvia velvoitteita. Aineellisen kirjanpitolainsäädännön kenttä on ollut kirjava, tavallaan tilkkutäkkimäinen. Kirjanpitorikossäännösten osalta tilanne on ollut samanlainen. Erityislakien kirjanpitosäännösten tehosteeksi on usein säädetty omia rikossäännöksiä. Tämän kentän pääpiirteinen kartoittaminen on paikallaan kokonaiskuvan ääriviivojen hahmottamiseksi. Historiallinen perspektiivi auttaa ymmärtämään, mistä tämä pirstaleisuus tai hajanaisuus on osaltaan johtunut. Säännösten lukuisuudesta johtuen kaikkia mahdollisia säännöksiä ei voida käsitellä tässä yhteydessä Kirjanpitorikos ja -rikkomus yleissäännöksinä Kirjanpitolain rikossäännökset Sekä vuoden 1973 kirjanpitolaki (655/1973) että nykyinen kirjanpitolaki (1336/1997) ovat niissä tarkoitettuja kirjanpitovelvollisia koskeva yleinen säädös eli yleislaki. Kirjanpitoa koskevia säännöksiä on vanhastaan sisältynyt myös lukuisia yhteisöjä ja erilaisia toimintoja koskeviin lakeihin sekä verolainsäädäntöön. Yleislain eli kirjanpitolain säännöksiä sovelletaan, jollei erityislakien säännöksistä muuta johdu. Tämä on aiheutunut kirjanpitolakien toissijaisuussäännöksistä. 10) Vuoden 1973 kirjanpitolain (655/1973) 38 :n alkuperäiset rikossäännökset koskivat vain kirjanpitolain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten rikkomista. Rajoitettu soveltamisala johtui siitä, että nämä 38 :n säännökset oli tarkoitettu pelkästään kir- 9) Nykyisin toissijaisuussäännös sisältyy KPL 8 luvun 5 :ään. Ks. siitä ja muissa laeissa olevista kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevista säännöksistä esim. Järvinen, Prepula, Riistama &Tuokko 2000: ) Ks. HE 120/1972: 4 ja 14, HE 173/1997: 3 ja 8 sekä Järvinen, Prepula, Riistama &Tuokko 2000: 574 sekä Leppiniemi 2010: 5:1.
6 6 janpitolain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten tehosteeksi. Perusteena oli kirjanpitoa koskevien aineellisten säännösten systematiikka. Kirjanpitolaki oli tarkoitettu yleislaiksi, joka syrjäytyi muussa laissa olevien erityissäännösten tieltä. Näin oli nimenomaisesti säädetty vuoden 1973 kirjanpitolain 39 :n toissijaisuuslausekkeessa. Tä- 11) män kirjanpitolain 38 :n 2 momentin alkuperäistä kirjanpitorikosta koskevan säännöksen perusteella oli myös tunnusmerkistön sanamuodon ("... rikkoo tämän lain säännöksiä tai sen nojalla annettuja määräyksiä...") perusteella selvää, että tunnusmerkistö koski vain kirjanpitolain säännösten ja sen nojalla annettujen määräysten rikkomista. Vuoden 1973 kirjanpitolakia ja kirjanpitorikosta koskeva systematiikka oli aluksi selvä ja yksiselitteinen. Kirjanpitolaissa kriminalisoidun kirjanpitorikoksen tunnusmerkistö ei kattanut muussa laissa olevia kirjanpitoa koskevia erityissäännöksiä. Edellisen osakeyhtiölain (734/1978) säätämisen yhteydessä miellettiin selkeästi kirjanpitolain ja osakeyhtiölakiin otettavien kirjanpitoa koskevien aineellisten säännösten ja rikossäännösten systemaattinen asema. Vuoden 1973 kirjanpitolain 39 :n toissijaisuussäännöksestä johtuen osakeyhtiölain kirjanpitoa koskevat erityissäännökset syrjäyttivät kirjanpitolain vastaavat säännökset. Kirjanpitorikoksen ja osakeyhtiörikoksen säännökset 12) koskivat kumpikin vain asianomaisen lain säännösten rikkomista. Kirjanpito- ja osakeyhtiörikoksen rangaistussäännökseen sisältyneet ankaruusvertailua edellyttävät toissijaisuuslausekkeet eivät voineet aiheuttaa tulkintaongelmia, koska kirjanpito- ja osakeyhtiörikoksen rangaistusasteikot olivat samat. Kun kirjanpitolain 38 :n 2 momentin (655/1973) säännöstä muutettiin vuonna 1985, tarkoituksena ei ollut soveltamisalan laajentaminen kirjanpitolain ulkopuolelle. Lainmuutoksella jaettiin kirjanpitorikoksen aikaisempi avoin tunnusmerkistö eli blankorangaistussäännös kahteen osaan. Vuoden 1973 kirjanpitolain 38 :n 2 momenttiin sijoitettiin kir- 13) janpitorikoksen nimikkeellä rikossäännös, jossa oli yksityiskohtaisesti kuvattu tekotavaltaan tavallista haitallisemmat ja paheksuttavammat teot, kun taas saman pykälän 3 mo- 14) menttiin otettiin kirjanpitorikkomukseksi nimitetty lievemmin rangaistava avoin rikossäännös, joka kattoi 2 momenttiin kuulumattoman kirjanpitolain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten rikkomisen. Vuoden 1985 uudistuksen jälkeen kirjanpitolain 38 :n rikossäännösten rajoitettu soveltamisala ilmeni kirjanpitolain 39 :ssä tarkoitetun toissijaisuussäännöksen lisäksi kirjanpi- 11) Ks. HE 120/1972: 4 ja 14, Järvinen, Nuorvala, Riistama &Tikkanen (1981). Uusi kirjanpitolainsäädäntö: sekä Leppiniemi 2010: 5:1. 12) Ks. HE 27/1977: 80 ja 118, Järvinen, Nuorvala, Riistama & Tikkanen (1981). Uusi kirjanpitolainsäädäntö: sekä Koski & af Schulten (1984). Osakeyhtiölaki selityksin II: 95 ja ) Ks. HE 23/1985: 5 ja 7. 14) Lakivaliokunnan ehdotuksesta hyväksyttiin lisäksi tekijäpiirin lavennus. Hallituksen esityksessä tekijäkategoria ("kirjanpitovelvollinen ) oli sidottu kirjanpitolain 1 :ssä tarkoitettuun kirjanpitovelvollisuuteen. Lakivaliokunta lienee antanut huomattavan merkityksen rikoslakiprojektin edustajien esittämille näkökohdille. Ks. Järvinen, Prepula, Riistama &Tuokko 1995: 497 av. 1.
7 7 torikkomuksen tunnusmerkistön sanamuodosta ("... muutoin rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä... ). Aikaisemmin kirjanpitolain 38 :n 2 momentissa ollut nimenomainen soveltamisalarajoitus ilmaistiin vuoden 1985 uudistuksen yhteydessä kirjanpitolain 38 :n 3 momentissa tarkoitetun kirjanpitorikkomuksen tunnusmerkistössä. Vuoden 1985 uudistuksen yhteydessä lakivaliokunnan mietinnössä katsottiin, että hallituksen esityksen perusteluissa ei ollut selvitetty vuoden 1973 kirjanpitolain 38 :n suhdetta muihin, erityisesti osakeyhtiölain (OYL) ja osuuskuntalain (OKL) rangaistussäännöksiin, jotka olivat lakivaliokunnan mukaan osittain päällekkäisiä ehdotetun kirjanpitorikosta koskevan säännöksen kanssa. Lakivaliokunta katsoi, ettei tulkintaongelmia kuitenkaan aiheutuisi, koska OYL:n ja OKL:n asianomaisissa säännöksissä oli ankaruusvertailua edellyttävä toissijaisuuslauseke. Lakivaliokunnan lausuma oli osittain ongelmallinen. Valio- 15) kunnan mietinnössä ei mahdollisesti kiinnitetty riittävästi huomiota vuoden 1973 kirjanpitolain 39 :n toissijaisuussäännöksestä ilmenevään lainsäädännölliseen systematiikkaan sekä kirjanpitolain 38 :n 2 ja 3 momentin tunnusmerkistökäsitteiden aiheuttamiin rajoituksiin. Kirjanpitolain sekä OYL:n ja OKL:n rikossäännösten väliltä puuttui päällekkäisyys, koska vuoden 1973 kirjanpitolain 38 :n säännökset koskivat vain kirjanpitolain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten rikkomista sekä koska silloiset OYL 16 luvun 8 :n 3 kohdan ja OKL 165 :n rikossäännökset koskivat vain näiden lakien säännösten 16) rikkomista. Näiden säännösten välinen suhde ei siten ratkennut jälkeen pelkästään valiokunnan mietinnössä mainitun ankaruusvertailua edellyttävän toissijaisuuslausekkeen perusteella. Mikäli kirjanpitovelvollisen tai hänen edustajansa käyttäytyminen oli toteuttanut sekä kirjanpitorikoksen että osakeyhtiörikoksen tunnusmerkistön, niiden välinen konkurrenssi oli todellinen. 17) Lakivaliokunnan tarkoittama päällekkäisyys liittyi eri rikossäännösten tekotapatunnusmerkkeihin, joissa kuvattu rangaistava käyttäytyminen sisälsi samanlaisia menettelyitä tai laiminlyöntejä, kuten tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten rikkomisen. Rikossäännökset erosivat kuitenkin toisistaan, koska kysymys oli eri laeissa säädetyistä velvoitteista. Vuoden 1991 alussa voimaan tulleiden rikoslain 38 luvun 9 ja 10 :n säännösten nojalla asia voidaan arvioida toisin Rikoslain kirjanpitorikossäännökset Oikeustila selkiytyi rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen voimaantulon johdosta lukien, kun kirjanpitorikosta koskevat vankeusuhkaiset rikossäännökset siirrettiin kirjanpitolaista rikoslakiin. Kirjanpitolakiin jätettiin tässä yhteydessä vain kirjanpitorikkomusta koskeva rikossäännös, jossa oli kriminalisoitu kirjanpitolain tai sen no- 15) Ks. LaVM 7/1985: 2. 16) Ks. Bokföringsbrott. BRÅ PM 1/1981: ) Ks. Lehtonen 1990a: 117.
8 8 jalla annettuja säännösten ja määräysten rikkominen ja jonka nojalla rangaistukseksi voitiin tuomita vain sakkoa. Rikoslakiin siirrettyjen kirjanpitorikosten tunnusmerkistöt eivät olleet enää sidottavissa pelkästään kirjanpitolain säännösten rikkomista tarkoittaviksi rikossäännöksiksi. Kirjanpitorikosten tunnusmerkistöissä ei ole käytetty esimerkiksi kirjanpidon ja tilinpäätöksen käsitteitä siinä muodossa, että ne tarkoittaisivat vain kirjanpitolain säännöksiä. Lainvalmistelu- ja lainsäädäntöaineistossa nimenomaisesti omaksutun kannan mukaan RL 30 luvun 9 ja 10 :n säännökset tulevat sovellettaviksi sellaisiin vakavimpiin tapauksiin, joissa on kysymys yhtiöoikeudellisissa laeissa, kuten osakeyhtiölaissa, säädettyjen tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten rikkomisesta. 18) Kirjanpitorikoksen siirtämistä rikoslakiin koskevissa ehdotuksissa otettiin eksplisiittisesti huomioon kirjanpitorikoksen ja yhtiöoikeudellisten kirjanpitoa koskevien rikossäännösten välinen suhde. Rikoslain 30 luvun 9 :ssä tarkoitetun kirjanpitorikoksen ja saman luvun 10 :ssä tarkoitetun tuottamuksellisen kirjanpitorikoksen tekotapatunnusmerkit olivat osittain päällekkäisiä osakeyhtiölain (734/1978) 16 luvun 9 :ssä, osuuskuntalain 22 luvun 2 :ssä ja vakuutusyhtiölain (1062/1979; VYL) 18 luvun 5 :ssä kriminalisoitujen rikkomusten tunnusmerkistöjen kanssa. Päällekkäisyys koski tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten rikkomista. Asiantilan johdosta otettiin ankaruusvertailua edellyttävät toissijaisuuslausekkeet osakeyhtiölain 16 luvun 9 :ään, osuuskuntalain 22 luvun 2 :ään ja vakuutusyhtiölain 18 luvun 5 :ään. Jälkimmäisistä voidaan tuomita rangaistukseksi vain sakkoa. Rikoslain kirjanpitorikossäännökset ovat aina ankarammin rangaistavia, koska niistä voidaan määrätä rangaistukseksi myös vankeutta. Sanottuihin yhtiöoikeudellisiin lakeihin sisältyvien tilinpäätösten laatimista koskevien säännösten rikkominen tulee rangaistavaksi rikoslaissa säädettyjen kirjanpitorikossäännösten nojalla, jos rikoslaissa kirjanpitorikokselle tai tuottamukselliselle kirjanpitorikokselle säädetyt rangaistavuuden kaikki edellytykset täyttyvät. Tällöin kysymys on yhtiöoikeudellisissa laeissa säädettyjen tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten rikkomisesta koskevista vakavista tapauksista. Mikäli kirjanpitorikoksille säädetyt edellytykset eivät täyty, sovellettavaksi voivat tulla yhtiöoikeudellisten lakien rikkomussäännökset. 19) Rikoslain eräiden talousrikossäännösten uudistamisen yhteydessä suoritettu kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön muutos voi aiheuttaa tulkinnanvaraisuutta tai muuta epäselvyyttä. Rikoslain 30 luvun 9 :n 1) kohdassa on säädetty rangaistavaksi liiketapahtumien 20) kirjaamisen tai tilinpäätöksen laatimisen laiminlyönti vastoin kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia. Epäselvyys voi johtua siitä, että tunnusmerkistössä puhutaan 18) Ks. Rikoslain kokonaisuudistus 5/1984: ja sekä HE 66/1988: 79, ja 212. Ks. samoin Airaksinen & Jauhiainen 1997: 595, Järvinen, Prepula, Riistama & Tuokko 2000: 569, Koski & af Schulten (1991). Osakeyhtiölaki selityksin II: 436, Kyläkallio, Iirola & Kyläkallio 2002: 878, Lehtonen 1990a: 117 ja af Schulten 2004: 720. Ks. lisäksi Lahti 1991: 1198, jossa lausutun mukaan kirjanpitorikossäännöksen rikoslakiin siirtämisen seurauksena se riidattomasti sanktioi muunkinlaisia kuin kirjanpitolain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten rikkomista. 19) Ks. Rikoslain kokonaisuudistus 5/1984: ja sekä HE 66/1988: 79, ja ) Muutokset tulivat voimaan vuoden 2003 huhtikuun alussa ( /61).
9 9 kirjanpitolainsäädännöstä, kun taas lakiesityksen perusteluissa käytetään ilmaisua 21) vastoin kirjanpitolain mukaisia velvollisuuksia. Säännöstä on lakiesityksen perusteluihin tukeutuen mahdollista tulkita siten, etteivät tunnusmerkit kata kirjanpitolain ulkopuolisissa laeissa olevia säännöksiä liiketapahtumien kirjaamisesta ja tilinpäätöksen laatimisesta. Tällöin ilmaisua kirjanpitolainsäädäntö käytetään suppeassa merkityksessä ja sillä tarkoitetaan vain kirjanpitolakia ja -asetusta. Käsitettä kirjanpitolainsäädäntö voi- 22) daan yhtä hyvin käyttää laajemmassa merkityksessä siten, että sillä tarkoitetaan sekä kirjanpitolain että muiden lakien kirjanpitoa koskevien säännösten muodostamaa kokonaisuutta. Oikeastaan voitaneen sanoa, että ilmaisu kirjanpitolainsäädäntö olisi epätäsmällinen termi, jos sillä tarkoitetaan vain kirjanpitolakia ja -asetusta, koska tämä asiantila olisi voitu yksiselitteisesti ilmaista jälkimmäisillä termeillä. Toisin sanoen lakitekstin eli tunnusmerkistön sanamuodon perusteella voidaan katsoa, että kirjanpitolainsäädäntöön kuuluvat myös yhteisölakien ja erilaista toimintaa koskevien lakien kirjanpidon pitämistä ja tilinpäätöksen laatimista koskevat erityissäännökset, jotka poikkeavat kirjanpitolain yleissäännöksistä. Tämä kanta oli nimenomaisesti omaksuttu rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen yhteydessä ja sittemmin oikeuskirjallisuudessa, kuten edellä on todettu. Vuoden 2003 uudistuksen yhteydessä lakiesityksessä todettiin, ettei sana- 23) muodon muutoksella ollut tarkoitus muuttaa säännöksen vakiintunutta tulkintaa. 24) 2.2. Yhteisöoikeudelliset kirjanpitoa koskevat rikossäännökset Moniin yhteisöoikeudellisiin lakeihin sisältyy kirjanpitoa, tilinpäätöstä tai/ja tilintarkastusta koskevia erityissäännöksiä. Eräisiin näistä ei sisälly kirjanpitoa koskevia rikossäännöksiä, kun taas toisissa laeissa on tällaisia rikossäännöksiä. 25) Luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 9 lukuun sisältyy mm. tilikautta sekä tilinpäätöstä ja konsernitilinpäätöstä koskevia säännöksiä. Tä- 21) Lakiesityksen perusteluista ei ilmene, onko ilmaisulla "vastoin kirjanpitolain mukaisia velvollisuuksia" ollut tarkoitus supistaa lakitekstissä käytettyjen tunnusmerkkien alaa. Ks. HE 53/2002: ) Tekstissä sanotusta supistavasta tulkinnasta ks. Koponen & Sahavirta 2004: 63-23) Ks. HE 66/1988: 79, ja 212 sekä Rikoslain kokonaisuudistus 5/1984: ja Ks. samoin Airaksinen & Jauhiainen 1997: 595, Järvinen, Prepula, Riistama & Tuokko 2000: 569, Koski & af Schulten (2000). Osakeyhtiölaki selityksin II: 680, Kyläkallio, Iirola & Kyläkallio 2002: 878, Lahti 1991: 1198, Lehtonen 1990a: 117 ja af Schulten 2004: ) Ks. HE 53/2002: ) Finanssivalvonnalla (ent. Rahoitustarkastuksella, aik. pankkitarkastusvirastolla) on oikeus antaa liiketapahtumien kirjaamista ja tilinpäätöstä koskevia määryksiä valvottaville yhteisöille FinnanssivalvontaL 3.1 :n 6 kohdan ja 35 :n nojalla. Ks. samoin esim. LuottolaitostoimintaL 147. Ks. lisäksi esim. Järvinen, Prepula, Riistama & Tuokko 2000: 53 ja 576.
10 10 män lain 172 :ään on otettu luottolaitoksen kirjanpitorikkomus niminen rikossäännös. Tunnusmerkistö perustuu yksilöityihin tekotapojen kuvaukseen, joissa on kriminalisoitu mm. tilinpäätöksen tai konsernitilinpäätöksen laatiminen vastoin sanottuja 9 luvun säännöksiä. Ks. samoin sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (579/1996) 21 ja 56a (sijoituspalveluyrityksen kirjanpitorikkomus). Ks. muista rikossäännöksistä esim. ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain (398/1995) 78 (vakuutusyhtiörikkomus), Vakuutusyhdistyslain (1250/1987) 10 luku ja 16 luvun 9 :n 9) kohta (vakuutusyhdistysrikkomus), Eläkesäätiölain (1774/1995) 5 luku ja 130 (eläkesäätiörikos), VakuutuskassaL (1164/1992) 6 luku ja 163 :n 2) kohta (vakuutuskassarikos) sekä asumisoikeusyhdistyksistä annetun lain (1072/1994) 8 luku ja 83 :n 4) kohta (asumisoikeusyhdistysrikkomus) ynnä Asunto-osakeyhtiöL (1599/2009) 10:3-8 ja 27:2:n 3 kohta (asunto-osakeyhtiörikkomus). Kirjanpitoa koskevista säännöksistä, joihin ei ole asianomaisessa laissa liitetty rikossäännöstä, ks. esim. L avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä (389/1988) 9 luku sekä henkilöstörahastolaki (814/1989) 7 luku. Ks. lisäksi MerimieseläkeL 54, TyöttömyyskassaL (603/1984) 13, L eurooppalaisesta taloudellisesta etuyhtymästä (1299/1994) 5 ja L valmismatkaliikkeistä (1080/1994) ) Lakien toistuva muuttaminen aiheuttaa usein epäyhtenäisyyttä. Tämä voi johtua siitä, että huomioon ei aina oteta riittävässä määrin lainsäädännön systematiikkaa ja rikossäännösten keskinäistä suhdetta. Esimerkkinä käsitellään tässä yhteydessä vain osakeyhtiölain, 27) vakuutusyhtiölain ja osuuskuntalain säännöksiä. OYL 16 luvun 8 :n 3) kohdassa tarkoitetun osakeyhtiörikoksen ja VakuutusyhtiöL 18 luvun 4 :n 4) kohdassa tarkoitetun vakuutusyhtiörikoksen rikossäännökset olivat vuoden 1990 loppuun asti lähes samansisältöiset. Rangaistavaksi oli säädetty asianomaisen lain tilinpäätöksen tai tilintarkastuskertomuksen laatimista tahi selvitystilaa koskevan lopputilityksen antamista koskevien säännösten rikkominen. Osakeyhtiörikosta koskevassa säännöksessä oli lisäksi kriminalisoitu konsernitilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten rikkominen. Rangaistuksena oli sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Näistä osake- ja vakuutusyhtiörikossäännöksistä (OYL 16 luvun 8 :n 3) kohdasta ja VYL 18 luvun 4 :n 4) kohdasta) siirrettiin rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen yhteydessä asianomaisten lakien tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimista sekä selvitystilaa koskevan lopputilityksen antamista koskevien säännösten rikkomista tarkoittavat tunnusmerkistöosat rikkomusluokkaan eli osakeyhtiö- ja vakuutusyhtiörikkomukseksi 26) Kirjanpitolain ulkopuolisista kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevista erityissäännöksistä ks. HE 173/1997: 4-6 sekä Järvinen, Prepula, Riistama & Tuokko 2000: ja ) Esimerkkinä rikosoikeudellisesta epäyhtenäisyydestä voidaan mainita Vakuutuskassalain (1164/1992) 163 :n 2) kohdassa (1324/2004) tarkoitettu vakuutuskassarikos, joissa on kriminalisoitu mm. tilinpäätöksen tai toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten rikkominen. Tunnusmerkistö kuuluu rikoskategoriaan eikä rikkomuskategoriaan. Vakuutuskassarikoksesta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään yhdeksi vuodeksi. Rikkomustyyppisten rikosten ainoaksi rangaistukseksi on säädetty sakkoa.
11 11 (aluksi OYL 16 luvun 9 :n 6 kohta ja sittemmin (145/1997) saman pykälän 9 kohta sekä aluksi VYL 18 luvun 5 :n 12 kohta ja sittemmin (611/1997) saman pykälän 12 kohta). Tällöin nämä tunnusmerkistöt muuttuivat rangaistustasoltaan verrannollisiksi vuoden 1973 kirjanpitolain 38a :ssä ja nykyisen KPL 8 luvun 4 :ssä tarkoitetun kirjanpitorikkomuksen kanssa. Näistä rikkomuksista on voitu tuomita rangaistukseksi vain 28) sakkoa. OYL 16 luvun 8 :n 3) kohtaan (osakeyhtiörikos) ja VYL 18 luvun 4 :n 4) kohtaan (vakuutusyhtiörikos) jäi rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen yhteydessä rikossäännös tilintarkastuskertomuksen laatimista koskevien säännösten rikkomisesta, mistä 29) voitiin tuomita rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Tilintarkastuskertomuksen laatimisvelvollisuudesta säädetään nykyisin tilintarkastuslain 15 :ssä. Säännöksen rikkominen on säädetty rangaistavaksi tilintarkastuslain 52 :n 1 momentissa tarkoitettuna tilintarkastusrikkomuksena ja rikoslain 30 luvun 10a :ssä tarkoitettuna tilintarkastusrikoksena. 30) Osuuskuntarikosta koskevassa vuoden 1954 osuuskuntalain 165 :ssä oli vuoden 1989 loppuun säädetty rangaistavaksi saman lain tilinpäätöksen tai tilintarkastuskertomuksen laatimista koskevien säännösten rikkominen. OKL 165 :n säännös tilinpäätöstä koskevien OKL:n säännösten rikkomisesta siirrettiin annetulla erillisellä lainmuutoksella (1240/1989) OKL 198 :ksi, joka oli sellaisena voimassa vain välisen 31) ajan. Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen käsittävän uudistuksen yhteydessä OKL 198 :n rikossäännös rubrikoitiin osuuskuntarikkomukseksi ja samalla rangaistusseuraamukseksi säädettiin pelkästään sakkoa (808/1990). Samalla siirrettiin OKL 198a :ään rikossäännös tilintarkastuskertomuksen laatimista koskevien säännösten rikkomisesta. Säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskunnan tilinpäätöstietoja koskevia säännöksiä lisättiin OKL 17b :ään vuonna Näiden sääntöjen rikkominen kriminalisoitiin OKL 200 :ään otetulla säästökassarikkomusta koskevalla rikossäännöksellä. Uusi osuuskuntalaki (1488/2001) tuli voimaan Uuden osuuskuntalain 6 luvun tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten rikkominen on kriminalisoitu OKL 22 luvun 2 :n 4) kohdassa tarkoitettuna osuuskuntarikkomuksena. Osuuskuntalain tilintarkastajan lausunnon laatimista koskevien säännösten rikkominen on säädetty rangaistavaksi OKL 22 luvun 1 :n 1) kohdassa tarkoitettuna osuuskuntarikoksena. Edellisen rikoksen rangaistavuuteen riittää tahallisuus tai törkeä huolimattomuus, kun taas jälkimmäisen rikoksen rankaiseminen edellyttää tahallisuutta. 32) Yhteisöjä koskevissa laeissa olleet sanotut kirjanpitoa koskevat rikossäännökset syrjäyttivät vuoden 1973 kirjanpitolain 38 :n säännökset. Syrjäytyminen ei johtunut niinkään lainkonkurenssiopin erityisyyden tapauksesta (erityissäännös syrjäyttää yleissäännök- 28) Ks. perusteista HE 89/1996: Ks. lisäksi af Schulten 2004: ) Ks. Rikoslain kokonaisuudistus 5/1984: ja sekä HE 66/1988: 79, ja ) Ks. tarkemmin esim. Aho & Vänskä 1996: ja ) HE 42/1989 vp ei sisältänyt muuta muutosta kuin että OKL 165 samansisältöisenä siirrettiin uudeksi 198 :ksi. 32) Ks. tarkemmin HE 176/2001 vp.
12 12 33) sen) tai ankaruusvertailua edellyttävästä toissijaisuuslausekkeesta vaan näiden lakien 34) kirjanpitoa koskevien säännösten ja rikossäännösten erilaisesta soveltamisalasta, kuten edellä on selvitetty. Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen myötä yleisten kirjanpitorikossäännösten ja yhteisölakien kirjanpitoa koskevien säännösten välinen suhde on muuttunut. RL 30 luvun 9 ja 10 :ssä säädettyjen kirjanpitorikosten tunnusmerkistön täyttävä käyttäytyminen tulee rangaistavaksi pelkästään näiden säännösten nojalla. Yhteisölakien rikossäännökset voivat tulla sovellettaviksi, jos RL 30 luvun 9 ja 10 :ssä tarkoitettu tunnusmerkistö ei täyty. Tämä kanta todettiin eksplisiittisesti lakiesityksen perusteluissa rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen yhteydessä ja myös oikeuskirjallisuudessa. RL 30 35) luvun 9 :n 1) kohdan uudet tekotapatunnusmerkit ( /61) koskevat sellaisia liiketapahtumien kirjaamisen tai tilinpäätöksen laatimisen laiminlyöntejä, jotka ovat vastoin 36) kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia. Vuoden 1973 kirjanpitolain 38a :n säännös (809/1990) kirjanpitorikkomuksesta kattoi vain kirjanpitolain säännösten rikkomisen muttei yhteisölakien kirjanpitoa koskevien velvoitteiden laiminlyöntiä. Sama koskee nykyisessä KPL 8 luvun 4 :ssä tarkoitettua kirjanpitorikkomusta Verolakien kirjanpitoa koskevat rikossäännökset Useisiin verolakeihin on sisältynyt verovelvollisen kirjanpitoa koskevia säännöksiä, joilla pyritään turvaamaan verotuksen tehokkuutta eli verovalvonnan suorittamista ja verotuksen toimittamista asianmukaisella tavalla. 37) Tässä yhteydessä esitellään neljä keskeistä verolakia, joihin on vanhastaan sisältynyt asianomaisen verolain kirjanpitoa koskevien säännösten tehosteeksi asetettu rikossäännös: 1) Ennakkoperintärikkomus. Ennakkoperintälain (1118/1996) 55 :n 2 momentin mukaan ennakkoperintärikkomuksena rangaistaan muun muassa ennakkoperintälain (EPL) 36 :ssä säädetyn a) palkkakirjanpidon pitämisvelvollisuuden ja b) muistiinpanovelvollisuu- 33) Erityisyyden tapausryhmästä ks. tarkemmin Lahti 1968: Ks. lisäksi Nuutila 1997: ) Ks. Lehtonen 1990a: ) Ks. HE 66/1988: 79, ja 212 sekä Rikoslain kokonaisuudistus 5/1984: ja Ks. samoin Airaksinen & Jauhiainen 1997: 595, Järvinen, Prepula, Riistama & Tuokko 2000: 569, Koski & af Schulten (2000). Osakeyhtiölaki selityksin II: 680, Kyläkallio, Iirola & Kyläkallio 2002: 878, Lahti 1991: 1198, Lehtonen 1990a: 117 ja af Schulten 2004: ) Lakiesityksen perusteluissa puhutaan tosin kirjanpitolain mukaisista velvollisuuksista. Ks. HE 53/2002: ) Verolainsäädäntöön sisältyvistä kirjanpitosäännöksistä ks. Järvinen, Prepula, Riistama & Tuokko 2000: ja
13 13 den sekä c) aineiston säilyttämisvelvollisuuden laiminlyönnistä ( jättää asianmukaisesti täyttämättä ), jos se on tehty viranomaisen kehotuksesta huolimatta. EPL 36 :ssä säädetään palkkakirjanpidosta ja muistiinpanovelvollisuudesta, a) että kirjanpitovelvollisen suorituksen maksajan on pidettävä ennakkoperintälain mukaisista suorituksista palkkakirjanpitoa ja b) että muu suorituksen maksaja on velvollinen tekemään muistiinpanot. Kirjanpitovelvollisen on säilytettävä ennakkoperintälain mukaisia suorituksia koskeva palkkakirjanpitonsa 10 vuotta noudattaen muutoin, mitä kirjanpitolaissa säädetään kirjanpitoaineiston säilyttämisajasta. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä kuusi vuotta sen vuoden lopusta lukien, jonka aikana suoritus on maksettu. 38) 2) Sosiaaliturvamaksurikkomus. Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 18 :n 3 momentissa on kriminalisoitu muun muassa saman lain 7a :ssä säädetyn velvollisuuden laiminlyönti ( jättää asianmukaisesti täyttämättä ), jos se tapahtuu viranomaisen kehotuksesta huolimatta. Sanotussa 7a :ssä säädetään a) työnantajan sosiaaliturvamaksun merkitsemisestä kirjanpitovelvollisen työnantajan palkkakirjanpitoon ja b) muun työnantajan muistiinpanovelvollisuudesta. 39) 40) 3) Arvonlisäverorikkomus. Arvonlisäverolain (1501/1993) 218 :n 3 momentissa on säädetty, että arvonlisäverorikkomuksena rangaistaan mm. arvonlisäverolain (AVL) 209 :ssä säädetyn a) kirjanpidon järjestämistä koskevan velvollisuuden ja b) muistiinpanovelvollisuuden laiminlyönti ( jättää asianmukaisesti täyttämättä ), mikä on tehty viranomaisen kehotuksesta huolimatta. AVL 209 :n 1 momentin mukaan verovelvollisen on muun muassa järjestettävä kirjanpitonsa sellaiseksi, että siitä saadaan veron määräämistä varten tarvittavat tiedot. Saman pykälän 2 momentissa on säädetty muun muassa, että verovelvollisen, joka ei ole kirjanpitovelvollinen, on pidettävä sellaisia muistiinpanoja, joista saadaan veron määräämistä varten tarvittavat tiedot. 41) 4) Valmisteverorikkomus. Valmisteverotuslain (182/2010) 100 :n mukaan valmisteverorikkomuksesta rangaistaan mm. sitä, joka viranomaisen kehotuksesta huolimatta jättää asianmukaisesti täyttämättä valmisteverotuslain :ssä säädetyn a) kirjanpitovelvollisuuden tai b) kirjanpitoaineiston säilyttämisvelvollisuuden. Kirjanpitovelvollisuudesta säädetään muun muassa valmisteverotuslain 92 :ssä, että valtuutetun varastonpitäjän on pi- 38) Yksityiskohtaiset säännökset palkkakirjanpidosta ja muistiinpanoista sisältyvät ennakkoperintäasetuksen (EPA) 5 lukuun, joka on annettu EPL 5 :n nojalla. 39) Tarkemmat säännökset, jotka ovat suurimmaksi osaksi viittaussäännöksiä, sisältyvät työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun asetuksen (940/1978) 3 ja 4 :ään. 40) RL:n kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen yhteydessä VakuutusmaksuveroL 7a :n 3 momenttiin otettiin vakuutusmaksuverorikkomusta koskeva säännös, jonka tunnusmerkistössä on nimenomainen viittaus vuoden 1963 liikevaihtoverolain (LvvL) 69 :ssä tarkoitettuun kirjanpidon järjestämistä koskevaan säännökseen. Ks. HE 66/1988: 199. Vuoden 1991 LvvL:n ja vuoden 1993 arvonlisäverolain (1501/1993) säätämisen yhteydessä ei kuitenkaan tehty muutosta VakuutusmaksuveroL 7a.3 :ssä tarkoitettuun vakuutusmaksuverorikkomuksen tunnusmerkistöön, mistä johtuen tunnusmerkistön soveltuvuus on nykyisin ongelmallista. Asiantilan tekee erityisen vaikeaselkoiseksi se, että vuoden 1993 AVL:n säätämisen yhteydessä muutettiin VakuutusmaksuveroL 7 :n yleistä viittaussäännöstä siten, että siinä viitataan arvonlisäveroa koskeviin arvonlisäverolain säännöksiin. 41) Tarkemmat kirjanpitoa koskevat säännökset on annettu arvonlisäveroasetuksen (50/1994) 1 luvussa. Muistiinpanoista säädetään tarkemmin verohallituksen päätöksellä. Ks. VeroHp ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista ( /4) 35, mitä säännöksiä sovelletaan myös arvonlisäverolain perusteella muistiinpanovelvollisiin.
14 14 dettävä valmisteverotusta varten sellaista kirjanpitoa, josta käy selville asianomaisten tuotteiden määrät sekä muut valmisteveron määräämistä ja verotuksen valvontaa varten tarvittavat tiedot. Lain 93 :ssä on säädetty muun verovelvollisen kirjanpitovelvollisuudesta. Sama velvollisuus on säädetty sille, joka Suomesta etämyynnillä myy valmisteveron alaisia tuotteita toiseen jäsenvaltioon. 94 :n mukaan sen, joka on hankkinut valmisteveron alaisia tuotteita verotta valmisteverotuslaissa tai asianomaisessa valmisteverolaissa verottomaksi säädettyyn tarkoitukseen, on pidettävä valmisteverotusta varten sellaista kirjanpitoa, josta selviävät verotta hankitut tuotemäärät, tuotteiden käyttö sekä varaston määrät. Valmisteverotuslain 95 :ssä säädetään muun muassa kirjanpitoaineiston säilyttämisvelvollisuudesta, että kirjanpitoaineisto on säilytettävä neljän kalenterivuoden ajan. Sanotut verolakien verovelvollisen kirjanpitoa koskevat määräykset asettavat kirjanpitovelvolliselle sellaisia verotuksen tehokkuutta edistäviä velvoitteita, joita ei voida perustaa kirjanpitolakiin. Verolakien rikossäännösten ja kirjanpitorikossäännösten tavoitteet ovat toisistaan poikkeavat. Jälkimmäisten ensisijaisena tavoitteena on suojata kirjanpidon oikeellisuutta ja luotettavuutta sinänsä. Verolakien selostetuilla rikossäännöksillä ediste- 42) tään verovalvonnan suorittamista ja verotuksen toimittamista. 43) Tuloverotusta koskevassa verotusmenettelystä annetun lain 12 :ssä ( /1079) on säädetty verovelvollisen muistiinpanovelvollisuudesta. Muistiinpanovelvollisuus koskee maataloutta, metsätaloutta, vuokraustoimintaa, sijoitustoimintaa tai muuta sellaista muuna kuin elinkeinotoimintana pidettävää tulonhankkimistoimintaa harjoittavaa verovelvollista, joka ei ole kirjanpitovelvollinen. Tällaisen verovelvollisen on ilmoittamisvelvollisuuttaan varten pidettävä sellaisia muistiinpanoja, joihin riittävästi eriteltyinä sisältyvät verotuksessa tarvittavat tiedot. Muistiinpanojen on perustuttava tositteisiin. Muistiinpanot ja 44) tositteet on säilytettävä viisi vuotta. VML 12 :ssä säädetty muistiinpanovelvollisuus koskee vain sellaisia verovelvollisia, jotka 45) eivät ole kirjanpitovelvollisia. Kysymys ei ole kirjanpitolainsäädäntöön perustuvasta velvoitteesta. Kirjanpitorikosta koskevia säännöksiä ei voida soveltaa verotusmenettelylaissa säädetyn muistiinpanovelvollisuuden rikkomiseen, koska tämä muistiinpanovelvollisuus ei perustu kirjanpitolainsäädäntöön eikä se koske kirjanpitovelvollisia. VML:ssa säädetyn muistiinpanovelvollisuuden laiminlyöntiin ei liittynyt alun perin rangaistusuhkaa, koska VML 86 :n 1 momentin viittaussäännöksessä tarkoitetut rikoslain 29 luvun 1-3 :n veropetossäännökset eivät tulleet sovellettaviksi. Vuonna 1998 lavennettiin rikoslain 29 luvun 1 :n 3) kohdassa tarkoitetun passiivisen veropetoksen tunnusmerkistöä siten, että se saattaa tulla sovellettavaksi verotusmenettelylaissa säädetyn muistiinpanovelvollisuuden laiminlyöntiin. 46) 42) Ks. HE 66/1988: 91, HE 53/2002: 5, Lehtonen 1990: 122 ja Rautio 2002: ) Ks. HE 66/1988: 58 ja Lehtonen 1984: 8 ja ) Tarkempia säännöksiä muistiinpanoista ja tositteista sisältyy VeroHp ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista, joka on annettu verotusmenettelystä annetun lain (VML) 12.2 ja 13.1 :n delegointisäännösten nojalla. 45) Ks. HE 91/2005: ja ) Ks. vuoden 1998 uudistuksesta tarkemmin Lehtonen 1998:
15 Kirjanpitoon liittyvät kvalifiointiperusteet Rikoksen tekeminen kirjanpitoa käyttämällä on voinut johtaa tavanomaista ankarampaan rangaistukseen. Kirjanpidon käyttäminen on tällöin muodostanut ns. ankaroittamisperusteen. Esimerkkinä voidaan mainita kaksi vanhaa säännöstä. 1) Törkeää kavallusta koskeneessa VRL 29 luvun 2 :ssä ja 2) törkeää veropetosta koskeneessa VRL 38 luvun 11 :n 2 momentissa oli mainittu yhtenä kvalifiointiperusteena (erityisenä ankaroittamisperusteena) se, että kavaltaminen tai veron pidättäminen tapahtui käyttäen hyväksi sitä varten valmistettua virheellistä kirjanpitoa. Kirjanpito oli sanottujen kvalifioitujen rikosten säännönmukainen tekotapa silloin, kun ne liittyivät kirjanpitovelvollisen toimintaan. Törkeän kavalluksen ja törkeän veropetoksen sekä vuoden 1973 kirjanpitolain 38 :ssä tarkoitettujen kirjanpitorikosten välillä vallitsi lainkonkurenssi (ns. hiljainen toissijaisuus), jos kavallus ja veropetos oli tehty sitä varten valmistettua kirjanpitoa hyväksi käyttäen. Kirjanpitorikosta koskeva säännös syrjäytyi. Rikokset saattoivat olla reaalikonkurrenssissa silloin, kun kirjanpito oli laimin- 47) lyöty pitää kokonaan tai lähes kokonaan taikka kun kirjanpitorikos ei liittynyt kavalluksen tai veropetoksen suorittamiseen. RL 29 luvun 2 :ssä tarkoitetun törkeän veropetoksen ankaroittavana tunnusmerkkinä eli kvalifiointiperusteena on mainittu "erityinen suunnitelmallisuus". Nykyisin ei olisi estettä soveltaa törkeän veropetoksen lisäksi kirjanpitorikosta koskevia säännöksiä sellaisessa tapauksessa, jossa kirjanpidon vääryys ei tule kokonaisuudessaan arvostelluksi jo veropetoksen erityistä suunnitelmallisuutta osoittavana ankaroittamisperusteena. Hallituksen lakiesityksessä lausuttiin, että jos erityinen suunnitelmallisuus ilmenisi ainoastaan siinä, että veropetoksen tekemiseen on käytetty virheellistä kirjanpitoa, ankaroittamisperusteen soveltamisessa olisi otettava huomioon, että tekijä tulee mahdollisesti tuomittavaksi erikseen myös kirjanpitorikoksesta. Virheellisen kirjanpidon käyttämiseen liittyvää saman teon kaksoiskvalifiointia eli ns. kaksinkertaista rikosoikeudellista arvottamista tulisi välttää. 48) Kirjanpitorikokseen voi liittyä jokin muu rikos, kuten veropetos, avustuspetos, väärennys tai velallisen rikos. Useasta rikoksesta tuomitaan tällöin pääsääntöisesti yksi yhteinen rangaistus RL 7 luvun säännösten mukaisesti. 47) Ks. Heinonen 1986: 181, Lehtonen 1990: 120 ja Rikoslain kokonaisuudistus 5/1984: Toissijaisuuden tapausryhmästä ks. tarkemmin Lahti 1968: 719 ss. 48) Ks. HE 66/1988: 64 ja 91 sekä Rautio 2002: 1060.
16 16 3. KIRJANPITORIKOSSÄÄNNÖSTEN MUUTTAMINEN Suomen ensimmäinen kirjanpitolaki säädettiin vuonna 1925 (54/1925). Sitä ennen kirjanpitovelvollisuus perustui konkurssilainsäädäntöön ja yhtiölainsäädäntöön, kuten osakeyhtiölakiin. Ensimmäisessä kirjanpitolaissa ei ollut rikossäännöksiä. Tähän aikaan merkit- 49) tävimmät kirjanpitoa koskevat rikossäännökset sisältyivät konkurssirikoksiin. 50) 3.1. Vuoden 1945 kirjanpitolain rikossäännös Vuoden 1945 kirjanpitolain 20 :ssä oli kriminalisoitu 1) yksilöidysti a) kirjanpitovelvollisuuden ja b) tilinpäätösten "julkisaattamisvelvollisuuden" laiminlyönnit sekä 2) muu kirjanpitolain ja sen nojalla annetun asetuksen säännösten rikkominen. Kirjanpitorikoksesta voitiin tuomita rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään 6 kuukautta. Rangaistussäännökseen sisältyi ankaruusvertailua edellyttävä toissijaisuuslauseke. 51) 3.2. Vuoden 1973 kirjanpitolain alkuperäiset säännökset ja niiden puutteet Vuoden 1973 kirjanpitolain 38 :n 2 momentin alkuperäinen säännös kirjanpitorikoksesta oli blankorangaistussäännös, jossa oli kriminalisoitu kirjanpitolain säännösten ja sen nojalla annettujen määräysten rikkominen. Rangaistavuuden ulkopuolelle oli jätetty vähäiset rikkomukset. Rangaistukseksi oli säädetty sakkoa tai vankeutta enintään 1 vuosi, minkä lisäksi säännökseen sisältyi ankaruusvertailua edellyttävä toissijaisuuslauseke. Nämä 49) Ks. Lehtonen 1991: ja siinä mainitut lähteet. 50) Rikoslain 39 luvun konkurssirikossäännöksissä oli alunperin kaksi pelkästään kirjanpitoa koskevaa rikossäännöstä: a) vanhan RL 39 luvun 1 :n 4 kohta (petollisena velallisena tehty konkurssirikos) ja b) vanhan RL 39 luvun 3 :n 2 kohta (huolimattomana tai kevytmielisenä velallisena tehty konkurssirikos). Edellistä on kuvattu usein ilmaisulla väärä tai petollinen kirjanpito sekä jälkimmäistä sanonnalla huolimaton kirjanpito. 51) Vuoden 1945 kirjanpitolain 20 :ssä kriminalisoidun kirjanpitorikoksen ja vanhan RL 39 luvun 3 :ssä tarkoitetun konkurssirikoksen välisistä soveltamisongelmista ks. tarkemmin Heinonen 1963: ja Heinonen 1966:
17 17 säännökset olivat voimassa vuoden 1985 loppuun. 52) Kirjanpitorikosta koskevaan rikossäännökseen liitettiin kolmenlaisia epäkohtia: 1) tunnusmerkistön avoimuus, 2) rangaistussäännöksen lievyys ja 3) syyksiluettavuusasteen korkeus. Blankorangaistussäännöksen muotoon kirjoitettuun avoimeen tunnusmerkistöön liittyy merkittäviä kriminaalipoliittisia, erityisesti rangaistuksen yleisestävää vaikutusta heikentäviä seikkoja (rikosoikeuden inflaatiovaara). Ensinnäkin säännöksen rangaistusuhka menettää tehoaan, kun lähes kaikki säännöksen rikkomisen muodot on kriminalisoitu, mutta valvontavoimavarat eivät kuitenkaan riitä syytteiden nostamiseen (kriminalisoinnin tehottomuus). Toiseksi säännöksen ohjausvaikutus jää heikoksi, kun eri tekojen haitallisuusja paheksuttavuusastetta ei osoiteta erikseen. Kolmanneksi blankosäännökseen liittyy rangaistavan käyttäytymisen rajojen 53) epämääräisyys. Alkuperäisen säännöksen aikana koettiin puutteeksi se, ettei rangaistavaksi ollut nimenomaisesti säädetty 1) kirjanpidon laatimista virheellisesti, 2) kirjanpidon laatimisen osittaista tai täydellistä laiminlyöntiä sekä 3) kirjanpidon hävittämistä, vahingoittamista ja kätkemistä. 54) Rangaistusasteikkoa pidettiin sekä preventiivisistä että rikostutkinnallisista syistä liian alhaisena. Erityisesti vero- ja konkurssirikosten selvittämisen estämiseksi tai vaikeuttamiseksi kirjanpidon pitäminen saatettiin laiminlyödä tai laadittu kirjanpito hävittää. Rangaistusasteikon lievyydestä johtuen kirjanpitorikoksen syyteoikeus vanheni liian lyhyessä ajassa eivätkä silloisessa RVA 20 :n 1 mom:ssa säädetyt vangitsemisen edellytykset täyttyneet. Kirjanpitorikoksen rangaistavuuden tahallisuusvaatimuksen johdosta kirjanpidon hävittämisestä oli ollut mahdollista selvitä ilman rangaistusta, jos teko oli naamioitu huolimattomuudesta tapahtuneeksi. 55) 3.3. Vuoden 1986 uudistuksen tavoitteet Kirjanpitolain 38 :n muuttamisella vuonna 1985, joka muutos tuli voimaan lukien, pyrittiin seuraaviin tavoitteisiin: 1) tunnusmerkistön selkeyttämiseen, 2) moitearvostelun tehostamiseen, 3) eräiden talousrikosten ehkäisemiseen sekä 4) rikostutkinnan helpottamiseen. 56) 52) Vuoden 1973 kirjanpitolain 38 :ssä tarkoitettujen kirjanpitorikosten ja kirjanpitoa koskevien velallisen konkurssirikossäännösten välistä suhteesta ks. tarkemmin Heinonen 1986: ) Ks. HE 23/1985: 3. 54) Ks. Rikoslain kokonaisuudistus 5/1984: ) Ks. HE 23/1985: 7. 56) Ks. HE 23/2985: 3-4.
18 18 Haitallisimmiksi koetut tekomuodot kuvattiin yksityiskohtaisesti kirjanpitorikoksen tunnusmerkistössä. Teonkuvaukset oli tarkoitettu tyhjentäviksi. Tällä tavoin rangaistusuhka pyrittiin kohdentamaan sellaisia tekoja vastaan, jotka estävät kirjanpidon päätarkoituksen toteutumisen. Huomiota kiinnitettiin yrityksen omistajien, luotonantajien, henkilökunnan sekä julkisen vallan tärkeään intressiin saada kirjanpidon avulla luotettava kuva yrityksen toiminnan taloudellisesta tuloksesta ja asemasta. Säännöksen selkeyttämisellä ja rangaistusasteikon ankaroittamisella on pyritty ehkäisemään erityisesti verorikoksia ja velallisen rikoksia. Lainvalmistelu- ja lainsäädäntöaineistossa on otettu nimenomaisesti kantaa uuden säännöksen suojeluobjektiin (oikeushyvään), millä on merkitystä säännöksen tulkinnassa. Säännöksellä on pyritty suojaamaa kirjanpidon luotettavuutta (oikeellisuutta) sinänsä. Kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön täyttymiseltä ei siten edellytetty hyötymistarkoitusta. Kirjanpitorikoksen kriminalisoinnin välillisenä tavoitteena on ollut suojata myös yrityksen sidosryhmiä (esim. luotonantajia, omistajia ja veronsaajaa) niihin kohdistuvilta muilta rikoksilta, kuten velallisen rikoksilta ja verorikoksilta. Kirjanpito on keskeisessä asemas- 57) sa yrityksen toiminnan kontrolloimisessa. Yrityksen omistajien ja hallituksen sekä velkojien tiedonsaantimahdollisuus katkeaa tai poistuu, jos kirjanpitoa ei ole pidetty tai se hävitetään. Tällöin kaventuvat mahdollisuudet saattaa esim. toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet henkilökohtaiseen vastuuseen. Samoin vaarantuu velkojien tasapuolinen kohtelu maksukyvyttömyystilanteessa. Seurauksena on yleensä myös se, että oikean verotuksen toimittamiselta puuttuvat asianmukaiset perusteet. Tämän lisäksi työntekijöiden palkkaasioiden selvittely voi jäädä vajaaksi RL:n I vaiheen uudistuksen tuomat keskeiset muutokset Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen lakiesitykset (HE 66/1988 vp) hyväksyttiin eräin muutoksin eduskunnassa Lait tulivat voimaan Tähän lakipakettiin sisältyneet kirjanpitorikoksia koskeneet keskeisimmät muutokset olivat seuraavat. Kirjanpitorikosta koskeva rikossäännös siirrettiin vuoden 1973 kirjanpitolain 38 :n 2 momentista RL 30 luvun 9 ja 10 :ään. Kirjanpitorikosta koskeva rikossäännös jaettiin kahdeksi eri pykäläksi syyksiluettavuuden asteen perusteella: a) (tahallinen) kirjanpitorikos (RL 30:9) ja b) tuottamuksellinen kirjanpitorikos (RL 30:10), jonka rangaistavuus edellytti törkeää huolimattomuutta. Kirjanpitorikoksen (RL 30:9) rangaistusasteikon enimmäisrangaistus korotettiin kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen vankeutta. Kirjanpitorikkomusta koskeva säännös sijoitettiin vuoden 1973 kirjanpitolain 38 a :ksi. 58) Törkeästä huolimattomuudesta johtunut "väärien tai harhaanjohtavien tietojen merkitseminen kirjanpitoon" jäi rangaistavaksi vain kirjanpitorikkomuksena vuoden 1973 kirjan- 57) Ks. HE 23/1985: 6 ja Rikoslain kokonaisuudistus 5/1984: 161. Ks. samoin HE 66/1988: 91 ja HE 53/2002: 5. 58) Nykyisen kirjanpitolain säätämisen yhteydessä kirjanpitorikkomusta koskeva rikossäännös otettiin KPL 8 luvun 4 :ksi.
19 19 59) pitolain 38a :n nojalla. Kirjanpitorikkomuksen syyksiluettavuuden astetta nostettiin tuottamuksesta "törkeään huolimattomuuteen". Yhteisöoikeudellisten kirjanpitoa koskevien rikossäännösten rangaistustasoa alennettiin siirtämällä säännökset "rikos"-kategoriasta rikkomukseksi. Velallisen konkurssirikoksina rangaistut väärää ja huolimatonta kirjanpitoa koskevat rikossäännökset kumottiin. Niitä vastaava käyttäytyminen säädettiin rangaistavaksi RL 30 luvun 9 :ssä tarkoitettuna kirjanpitorikoksena tai saman luvun 10 :ssä tarkoitettuna tuottamuksellisena kirjanpitorikoksena taikka kirjanpitolaissa tarkoitettuna kirjanpitorikkomuksena. 60) 3.5. Kirjanpitorikossäännösten muuttaminen vuonna 2003 Rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa säädettyjen talousrikossäännösten tarkistamisen aika tuli kymmenen vuoden voimassaolon jälkeen. Eräiden talousrikossäännösten muuttamiseksi annettiin vuonna 2002 eduskunnalle hallituksen lakiesitys, jossa 61) keskeinen merkitys oli kirjanpitorikosten tunnusmerkistöillä. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen eräin muutoksin Nämä muutokset tulivat voimaan Kirjanpitorikokselle on säädetty uusi törkeä tekomuoto eli törkeä kirjanpitorikos, jota koskeva rikossäännös lisättiin RL 30 luvun 9a :ään. Kirjanpitorikoksen perustunnusmerkistöön (RL 30:9) on tehty joitakin tarkistuksia. Uuden törkeän tekomuodon säätämisen johdosta poistettiin RL 30 luvun 9 :ssä tarkoitetun kirjanpitorikoksen seuraustunnusmerkeistä olennaisuusvaatimus. Samalla kun kirjanpitorikoksen (RL 30:9) soveltamiskynnystä alennettiin, laskettiin myös tämän perustekomuodon rangaistusasteikon maksimi kolmesta vuodesta kahteen vuoteen vankeutta. Törkeän kirjanpitorikoksen (RL 30:9a) enimmäisrangaistus on 4 vuotta vankeutta. Kirjanpitorikoksen (RL 30:9) ja tuottamuksellisen kirjanpitorikoksen (RL 30:10) tekijäpiiriin on lisätty oikeushenkilössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävät tahot. Kirjanpitolain 8 luvun 4 :ssä säädetyn kirjanpitorikkomuksen kriminalisoinnin alaa supistettiin poistamalla tunnusmerkistöstä yksi tekotapa. 62) 59) Nykyisen KPL 8 luvun 4 :n rikossäännökseen ei tosin sisälly vastaavaa kriminalisointia. 60) Ks. HE 66/1988: ) Ks. HE 53/2002 vp. 62) Kirjanpitolainsäädännön tarkistamisen yhteydessä vuonna 2004 lisättiin kirjanpitorikkomuksen tunnusmerkistöön yksi uusi tekotapa.
TAMPEREEN YLIOPISTO Professori, OTT, VT Asko Lehtonen KIRJANPITORIKOKSET Tampere 2010 ISBN 978-952-92-8493-1
TAMPEREEN YLIOPISTO Professori, OTT, VT Asko Lehtonen KIRJANPITORIKOKSET Tampere 2010 ISBN 978-952-92-8493-1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...3 2. KIRJANPITOA KOSKEVAT RIKOSSÄÄNNÖKSET......................
LisätiedotRikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista
Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista 1 (1.4.1999/475) Markkinointirikos Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain
LisätiedotTällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset:
SOPIMUSTA TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä. määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta.
EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta
LisätiedotLaki. pakkokeinolain 5 a luvun 3 ja 3 a :n muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 302/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi rikoslain 48 a luvun, pakkokeinolain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotLaki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoslain täydentämiseksi. arvopaperimarkkinarikoksia koskevilla säännöksillä.
EV 295/1998 vp - HE 254/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoslain täydentämiseksi arvopaperirnarkkinarikoksia koskevilla säännöksillä Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 254/1998
LisätiedotHE 16/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 16/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 29 luvun 1 :n nnuuthulrlsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan nnuutettavaksi veropetosta koskevaa rikoslain 29 luvun
LisätiedotHE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä
HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta
LisätiedotHE 198/1996 vp. Laki. liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta
EV 195/1997 vp - HE 198/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liiketoimintakiellosta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on vuoden 1996 valtiopäivillä annettu
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 :n ja poliisilain 5 luvun 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotTalousvaliokunnalle. Asia: HE 206/2017 vp, rangaistussäännöstä koskeva lisäselvitys
Lainvalmisteluosasto Rikos- ja prosessioikeuden yksikkö Lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakos SELVITYS 19.3.2018 Talousvaliokunnalle Asia: HE 206/2017 vp, rangaistussäännöstä koskeva lisäselvitys Talousvaliokunta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1990 vp. - HE n:o 249 Hallituksen esitys Eduskunnalle ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevien sivukonttoreiden verotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan,
LisätiedotLaki rikoslain muuttamisesta
EV 19/1995 vp - HE 42/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden rikoslain kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvien lakien muutoksiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys
LisätiedotVEROVALVONNAN VAIKEUTTAMISRIKOS RUOTSISSA
VEROVALVONNAN VAIKEUTTAMISRIKOS RUOTSISSA HTSY Verohallinto 10.2.2015 2 (6) VEROVALVONNAN VAIKEUTTAMISRIKOS RUOTSISSA Harmaan talouden selvitysyksikössä on tutkittu Ruotsissa voimassa olevaa verovalvonnan
LisätiedotVastaus Oikeusministeriön lausuntopyyntöön maahantulokiellon kriminalisointia koskevasta hallituksen esityksestä rikostorjunnan näkökulmasta
Lausunto ID-1791956 1 (5) 05.05.2017 POL-2017-5972 Oikeusministeriö Vastaus Oikeusministeriön lausuntopyyntöön maahantulokiellon kriminalisointia koskevasta hallituksen esityksestä rikostorjunnan näkökulmasta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi keskinäisestä virka-avusta verotuksen alalla Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp Hallituksen esitys lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä
LisätiedotJätealan ympäristörikokset
Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 46/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä. muuttamisesta. Asia. Päätös. Valiokuntakäsittely
EDUSKUNNAN VASTAUS 46/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä annetun lain ja työturvallisuuslain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotEnnen tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä. mukaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön. on aina velvollinen valitsemaan. yhden tilintarkastajan.
HE 220/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 10 luvun 1 :n ja säätiölain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotEsityslista 5/1997 vp. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai klo Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai 14.2.1997 klo 9.45 Esityslista 5/1997 vp 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 262/1996 vp laiksi eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten
LisätiedotLainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ
ASETTAMISPÄÄTÖS Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 26.2.2014 LUONNONSUOJELU- JA YMPÄRISTÖRIKOSSÄÄNNÖSTEN TARKISTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Oikeusministeriö on tänään
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 161/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 77 :n ja sairausvakuutuslain 33 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tuloverolain ulkomaantyöskentelystä
LisätiedotOikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp annettujen asiantuntijoiden lausuntojen johdosta
VASTINE 1 (8) Lainvalmisteluosasto OM 3/41/2014 Lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen 19.11.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Oikeusministeriön vastine lakivaliokunnalle hallituksen esityksestä 55/2015 vp
LisätiedotValvonta ja pakkokeinot. Turun alueen rakennustarkastajat ry:n koulutus / Hallintojohtaja Harri Lehtinen / Turun kristillinen opisto 5.9.
Valvonta ja pakkokeinot Turun alueen rakennustarkastajat ry:n koulutus / Hallintojohtaja Harri Lehtinen / Turun kristillinen opisto 5.9.2017 MRL 24 luku Pakkokeinot ja seuraamukset Rakennustyön keskeyttäminen
LisätiedotViite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/
Lausunto 22.6.2011 Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/17.3.2011 Asia: Lausunto eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoinnin tarvetta koskevasta arviomuistiosta. Yleistä Tarve
LisätiedotHE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta
LisätiedotTalousoikeuden Pro gradu -tutkielma
VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSOIKEUDEN LAITOS Katriina Toivanen TÖRKEÄ VEROPETOS (RL 29:2) Talousoikeuden Pro gradu -tutkielma VAASA 2008 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 LYHENNELUETTELO 5
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi rikoslain 17 luvun ja ulkomaalaislain 185 :n muuttamisesta
Oikeusministeriö Lausuntopyyntö 17.03.2017 OM 17/41/2016 Luonnos hallituksen esitykseksi rikoslain 17 luvun ja ulkomaalaislain 185 :n muuttamisesta Johdanto Hallituksen 11.9.2015 hyväksymissä hallituksen
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 15/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
EDUSKUNNAN VASTAUS 15/2009 vp Hallituksen esitys laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
Lisätiedotosakeyhtiölain kielenhuolto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi
LisätiedotLakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2000 vp). Lakivaliokunta on
LisätiedotHE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito
HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun
LisätiedotHE 197/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 197/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikosrekisterilain ja rikoslain 48 luvun 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikosrekisterilakiin lisätään
LisätiedotNykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ
1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön
LisätiedotHENKILÖTIETOLAIN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ
TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO HENKILÖTIETOLAIN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi 2 HENKILÖTIETOLAIN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ Yleistä Henkilötietolain valvontajärjestelmä perustuu
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun
EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 68/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain 17 :n ja kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 8 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslain säännöstä käräjäviskaalin
Lisätiedot1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
1994 ~ - HE 113 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilakia muutettavaksi siten, että laissa säädettäisiin Euroopan
LisätiedotLaki. ennakkoperintälain muuttamisesta
Laki ennakkoperintälain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ennakkoperintälain (1118/1996) 21, 32, 33, 33 a, 33 b ja 36, 4 luku, 47 ja 49 53 sekä 7 luku, sellaisina kuin niistä ovat
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.
EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotEduskunnan hallintovaliokunnalle
MUISTIO Lainvalmisteluosasto Lainsäädäntöneuvos Arja Manner 21.2.2017 Eduskunnan hallintovaliokunnalle HE 228/2016 vp: Hallituksen esitys laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä, laiksi
LisätiedotCase: Työnantaja hakee esille tai avaa työntekijän sähköpostin JASMINA HEINONEN
Case: Työnantaja hakee esille tai avaa työntekijän sähköpostin 1 Esityksen sisältö Mistä on kysymys? Sovellettava lainsäädäntökehikko Vastakkaiset intressit ja niiden punninta? Työelämän tietosuojalain
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 146/2012 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 146/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kirkkolain muuttamisesta, kirkon keskusrahastosta annetun lain kumoamisesta sekä evankelisluterilaisten seurakuntien jäsenten velvollisuudesta
LisätiedotHE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi
HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2006 N:o 743 748 SISÄLLYS N:o Sivu 743 Laki rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta... 2249 744 Laki järjestyslain 7 :n muuttamisesta...
Lisätiedot1992 vp - HE 312 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp - HE 312 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eläkesäätiölain 8 ja 9 :n, merimieseläkelain 35 ja 42 :n sekä työttömyyskassalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 18/2002 vp. hallituksen esityksen eräiden rikoslain talousrikossäännösten ja eräiden niihin liittyvien.
LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 18/2002 vp Hallituksen esitys eräiden rikoslain talousrikossäännösten ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamiseksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 23 päivänä huhtikuuta
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotHE 97/2017 vp. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto
HE 97/2017 vp Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 10.11.2017 Rikosilmoitusharkinta Verohallinnossa rikosilmoitusharkinnan suorittavat verorikoksiin perehtyneet asianvalvojat Verorikokset ovat rangaistavia
LisätiedotLiite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta
Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,
LisätiedotHE 99/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 99/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että siihen
Lisätiedot1984 vp. - HE n:o 65. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta
1984 vp. - HE n:o 65 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirjanpitolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan ammatinharjoittajan tilinpäätöstä koskevia erityisiä säännöksiä
LisätiedotHE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT
HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotEV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp
EV 207/1998 vp- HE 187/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen eräiden määräysten
LisätiedotLaki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta
Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 14 b ja 17 b :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 14 b laissa
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 194/2013 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 194/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä, rikosrekisterilain muuttamisesta sekä rikosrekisteritietojen
LisätiedotHE 69/2008 vp. Rikoslain 2 a luvun 9 :ään ehdotetaan muutettavaksi siten, että rikesakko voitaisiin säätää seuraamukseksi vesikulkuneuvorekisteristä
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 2 a luvun 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Rikoslain 2 a luvun 9 :ään ehdotetaan muutettavaksi siten, että rikesakko voitaisiin säätää
LisätiedotLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2006 vp. hallituksen esityksen laiksi rikoslain 50 luvun. muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.
LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2006 vp Hallituksen esitys laiksi rikoslain 50 luvun muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 23 päivänä toukokuuta 2006 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti
LisätiedotLAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAEIKSI AMPUMA- ASELAIN, RIKOSLAIN 41 LUVUN 1 :N JA POLIISILAIN 2 LUVUN 6 :N MUUTTAMISESTA
LsN Jussi Matikkala LAUSUNTO 14.2.2017 Eduskunnan hallintovaliokunta HE 266/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAEIKSI AMPUMA- ASELAIN, RIKOSLAIN 41 LUVUN 1 :N JA POLIISILAIN 2 LUVUN
Lisätiedot1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotEkosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)
Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari
LisätiedotLaki. rikoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n
LisätiedotOSAKEYHTIÖN HALLINNON NEUVONTA KRIISITILANTEESSA. XLVI Asianajajapäivät Helsinki 10.1.2014. Asianajaja Ville Kotka
OSAKEYHTIÖN HALLINNON NEUVONTA KRIISITILANTEESSA XLVI Asianajajapäivät Helsinki 10.1.2014 Asianajaja Ville Kotka Esityksen sisältö OYL:n huolellisuusperiaate ja vahingonkorvausvastuu Rikosoikeudellinen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 9/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 5 a luvun 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Pakkokeinolaissa olevaa luetteloa niistä rikoksista, joiden tutkinnassa poliisi
LisätiedotSuomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä
HE 63/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä
LisätiedotTyö- ja tasa-arvoasiainvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (TyVM 3/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 75/2000 vp). Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi rikoslain 17 luvun ja ulkomaalaislain 185 :n muuttamisesta
Suomen Asianajajaliitto Lausunto 27.04.2017 16/2017 Asia: OM 17/41/2016 Luonnos hallituksen esitykseksi rikoslain 17 luvun ja ulkomaalaislain 185 :n muuttamisesta Lausunnon saate Tähän voitte halutessanne
LisätiedotIa on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan
HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan
Lisätiedotmuutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.
HE 13/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luvanvaraisesta
LisätiedotHE 6/2008 vp. sakon täytäntöönpanosta annettua lakia
HE 6/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ja siihen liittyväksi laiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Sakon täytäntöönpanosta annettua
LisätiedotHE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen
LisätiedotKuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015
Kuka kantaa virkavastuuta? Tanja Mansikka, VT, OTL Kuntamarkkinat 9.9.2015 Väärinkäytösten ehkäisy kunnallishallinnossa Vaalikelpoisuusrajoitukset valtuuston ja toimielimiin Esteellisyyssäännökset Kuntalaki
LisätiedotTieliikenteen uudistus ja rikosoikeus. Matti Tolvanen, OTT, professori Poliisin liikenneturvallisuusseminaari
Tieliikenteen uudistus ja rikosoikeus Matti Tolvanen, OTT, professori Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 25.10.2017 Laillisuusperiaate Lailla säätämisen vaatimus Säännöt lain tasolle Pulmana lain tasolle
LisätiedotLaki. arvopaperimarkkinalain muuttamisesta
Laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan arvopaperimarkkinalain (746/2012) 1 luvun :n 1 momentin 8 kohta, 13 ja 14 luku, 15 luvun :n 2 momentti ja 16 luvun 3,
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun
LisätiedotJuha Lavapuro Kirjallinen lausunto. Hallituksen esitys HE 268/2016 vp eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi
Juha Lavapuro 13.3.2017 Kirjallinen lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys HE 268/2016 vp eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi Tausta Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 239/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vakuutusoikeuslain 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan vakuutusoikeuslain sivutoimisten jäsenten määräämistä
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain
LisätiedotLausunto muistioluonnoksesta "Rangaistusluonteisia hallinnollisia seuraamuksia koskevan lainsäädännön kehittäminen"
Lausunto 1 (5) Oikeusministeriölle Lausuntopyyntö 10.11.2017 OM 7/41/2017 Lausunto muistioluonnoksesta "Rangaistusluonteisia hallinnollisia seuraamuksia koskevan lainsäädännön kehittäminen" Pirkanmaan
LisätiedotHE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotLaki. rikoslain muuttamisesta
Laki rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 1 luvun 7 :n 3 momentti, 34 luvun 6 :n 1 momentti sekä 34 a luvun 1 :n 1 momentti, 2, 3 :n 1 momentti, 4 :n 1
LisätiedotVALIOKUNNAN KANNANOTOT
LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 27/2006 vp Hallituksen esitys aserikoksia koskevien säännösten uudistamiseksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 15 päivänä kesäkuuta 2004 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti
LisätiedotSl10lA /00/0l..01 L{ SI1!)n(j-~OI<t -/J~I LAUSUNTO /43/2014
Ii OIKEUSMINISTERiÖ Kriminaaltpoliittinen osasto Sl10lA /00/0l..01 L{ SI1!)n(j-~OI
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 86/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähköturvallisuuslakia. Ehdotuksen mukaan EYlainsäädännön edellytykset täyttävä
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 364/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 364/2010 vp Hallituksen esitys lasten suojelemista seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja siihen liittyviksi
LisätiedotTulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola
Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet Mikko Ahtola Laki velvoittaa, ohjeet ohjaavat 1. Pelastuslaki, työturvallisuuslaki ja asetus, rikoslaki, vahingonkorvauslaki 1. Velvoittavaa lainsäädäntöä
LisätiedotHE 67/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslain
HE 67/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslain säännöstä menettelystä,
Lisätiedot1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 83 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Oulun yliopistosta ja Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotHE 1/2019 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja eräiden muiden verotusta koskevien lakien annettujen lakien voimaantulosäännösten ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 14/2013
Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 09 183 51 faksi 09 183 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi
Lisätiedot1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1994 vp - HE 28 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion maksuperustelain 1 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion maksuperustelakia selvennettäväksi
Lisätiedot1994 vp -- IIE 256. elinkeinoyhtymässä tulolähteiden tappiot vähennetään
1994 vp -- IIE 256 flallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotHE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotHE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon
Lisätiedot