TRANSFORMATION OF THE FINNISH SHIPBUILDING INDUSTRY TOWARDS THE END OF THE COLD WAR. Case Wärtsilä Marine Saara Matala

Transkriptio

1 TRANSFORMATION OF THE FINNISH SHIPBUILDING INDUSTRY TOWARDS THE END OF THE COLD WAR. Case Wärtsilä Marine Saara Matala

2 Tutkimuksen tarkoitus Kylmän sodan loppuessa muuttui paljon. Mutta mitä oikeastaan muuttui ja miten se näyttäytyi aikalaisille? Kokemus merkittävistä ja kauaskantoisista muutoksista korostuu kirjallisuudessa ja muistelmissa, mutta sitä on toistaiseksi tutkittu vasta vähän alkuperäislähteiden avulla. Tämän tutkimus tutkii muutosta suomalaisen laivanrakennusteollisuuden näkökulmasta. Käytän Wärtsilän Meriteollisuutta ( ) tapauksena, jonka kautta eritasoisia ja luonteisia muutosprosesseja voidaan tarkastella kokonaisuutena. Kylmä sota yleiskäsitteenä toisen maailmansodan ja Neuvostoliiton hajoamisen väliselle aikakaudelle, jolloin teollisuuden toimintaympäristölle oli ominaista kahtiajakautuneet markkinat, säädellyt pääomamarkkinat, poliittisten, taloudellisten ja teknologisten asioiden sekoittuminen, tiivis yhteydenpito politiikan ja talouden toimijoiden välillä sekä teollisuuden yhteistyöhakuiset toimintatavat. Wärtsilän Meriteollisuus tapaus sekä kylmän sodan maailman lopusta että uuden ajan alkuna: oliko muutos niin merkittävä, että on perusteltua puhua aikakauden vaihtumisesta suomalaisessa laivanrakennusteollisuudessa?

3 Laivanrakennus ja kylmä sota Sotakorvaukset Idänkauppa Kopplakunta 1944 Telakkakriisi Suomen telakoiden huippuvuosi Telakkakomiteat 1977& I integraatiohanke 1988 II integraatiohanke 1990 III integraatiohanke WM perustetaan 1986 WM konkurssiin Masa Yards myydään Norjaan

4 orderbook in gross tonnage WORLD SHIPBUILDING ORDERBOOK Source: Lloyds register year

5 M. Törmä / STX- Turku Suomen telakoiden henkilöstö

6 Wärtsilän Meriteollisuus Telakkatoimikunnat 1977 & 1984: Tavoitteena tehokkuuden lisääminen ja liikakapasiteetin vähentäminen Wärtsilä ja Valmet sopimukseen laivanrakennuksen ja paperikoneiden valmistuksen yhdistämisestä (30% / 70%). Verohuojennuslaki ~ mk. Tavoitteena työpaikan vähentäminen WMT aloittaa toimintansa. Toimitusjohtajaksi Pekka Laine Organisaatiomuutokset Tilauskannan kaksinkertaistaminen Vuosaaren ja Turun Pansion telakoiden alasajo. Työvoimapula

7

8 Likviditeettikriisi Kahdesta ensimmäisestä toimintavuodesta 800 milj. mk tappiot. Huhtikuussa ,7 miljard. Mk 1500 milj. mk:n osakepääoma pääosin kiinni telakoissa. Osa tilauksista alle tuotantokustannusten Lakkoilu Neuvostoliiton tilaukset eivät toteudu Heinäkuussa 1989 ilmoitus uhkaavasta likviditeettikriisistä. VVM Liikanen, KTM Suominen, Wärtsilän edustajat Wärtsilä Oy lopettaa lyhytaikaisen luoton myöntämisen, alihankkijat toimitukset. Elokuussa 1989 rahoitussopimus olemassa olevan tilauskannan toteuttamiseksi Valmet, Wärtsilä 25% SYP, PSP 25% Valtio (Takuukeskus, Vientiluotto) 50% 700 milj. yläraja

9 ChrL

10 Konkurssi Lokakuussa 1989 Wärtsilän Meriteollisuuden talous olennaisesti huonompi kuin rahoitussopimuksen liitteessä arvioitu. Pankit ilmoittivat, etteivät jatka rahoitusta, ellei valtio korvaa ylimääräisiä tappioita Talouspoliittinen ministerivaliokunta päättää konkurssin olevan halvempi WTM haetaan konkurssiin Martin Saarikangas perustaa Masa Yardsissa, joka jatkaa WM:n velkojien suostumuksella keskeneräisten laivojen tuotantoa. Masa Yards ostaa WM:n konkurssipesältä telakka-alueet ja keskeneräiset laivat. Omistajiksi laivojen tilaajia ja valtio Alihankkijat syyttävät väärästä tiedottamisesta, poliisitutkinta WM:n toiminnasta, valtion erikoistilintarkastus, Wärtsilän ja Valmetin hallitusten sekä KTM:n konkurssiselvitykset 1991 Masa Yards myydään norjalaiselle Kvaerner-konsernille Vaihtoehtona suomalaisten telakoiden yhdistyminen valtion tuella.

11 Masa Yardsin ensimmäinen strategia STX-Turku arkisto / Matti Törmä

12 Tutkimuskysymykset 1. Miten suomalaisen laivanrakennusteollisuuden liiketoimintaympäristö muuttui kylmän sodan loppuessa? Muutosta tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: i. Teollisuus- ja talouspolitiikka, teollisuuden ja politiikan toimijoiden vuorovaikutus. ii. iii. Ulkomaankauppa, länsi-integraation eteneminen ja idänkaupan vaikeudet Tieteellinen ja tekninen kehitys ja teollisuuden tuotantotapojen muutos. 2. Miten teollisuuden ja politiikan toimijat hahmottivat muutokset ja miten he reagoivat siihen?

13 Talous- ja teollisuuspolitiikka Taustalla sodanjälkeinen valtiojohtoinen teollistamispolitiikka. Kansallinen kapitalismi (Kuisma) Oy Suomi Ab (Alasuutari) Pääomamarkkinoiden vapauttaminen, Euroopan integraation eteneminen, ETA-neuvottelut, nousukausi. Telakkatuet Valtio kieltäytyy pelastamasta merkittävää vientiteollisuuden yritystä ja suurta työllistäjää. Pankit sekä emoyhtiöt kieltäytyvät rahoittamasta. Teollisuuden, pankkien ja politiikan instituutioiden henkilösidokset Talous- ja teollisuuspolitiikan perusteiden, verkostojen, tavoitteiden ja keinojen muuttuminen.

14 Ulkomaankauppa Kylmän sodan kaksijakoiset markkinat Länsi: telakkatuet, valuuttakauppa, OECD-rahoitusehdot Itä: Telakoiden yhteistyö ja erikoistuminen, K-takuujärjestelmä, 4x 25% rahoitus, suunnitelmallisuus. Perestroika ja öljyn hinnan romahtaminen, laivakiintiön pienentyminen, maksuehtojen koveneminen, tilausten väheneminen, ankara kilpailutus, vastaostovaatimukset. Neuvottelut EY:n telakkatuista, matalat maailmanmarkkinahinnat. Selvitykset clearingin jatkosta, tuotevalikoiman laajentaminen offshoreen, tuotannollinen yhteistyö.

15 Suomen laivanrakennuksen toimitukset STX-Turku / Matti Törmä

16 Taymyr ja Vaigach Ensimmäiset suunnitelmat Neuvostoliiton Suomesta tilaamasta ydinjäänmurtajasta 1960-luvulla,runkosopimukseen 1978, tilaus Taymyr 1989, Vaigach Optio kolmannesta ja neljännestä Taymyr-luokan murtajasta ei toteutunut.

17 Teollinen ja tekninen kehitys WM:n tavoitteena tuottavuuden parantaminen Yleiskustannusten pienentäminen tuotantoa lisäämällä ja työvoimaa vähentämällä. Ulkopuolisten konsulttien käyttö Tuotetehdas-malli Varautuminen kovenevaan kilpailuun Tuotevalikoiman lisääminen Palvelumyynti Aktiivinen tuotekehitys Tuloksen romahtaminen, yleiskustannusten nousu, aikataulujen venyminen, laadun huonontuminen.

18

19 Arkistoaineisto Kokoelma Wärtsilä Marine Valmet Wärtsilä KTM / Telakkakomiteat Metalliliitto Suomen Telakkateollisuusyhdistys STTY KPO Idänkaupan osasto Valtionvarainministeriö Arkisto ELKA ELKA ELKA Kansallisarkisto ELKA ELKA UM Suomen Pankki Kansallisarkisto

20 Haastatteluaineisto Haastateltava Göran Wilkman Christian Landtman Pauli Jumppanen Martin Saarikangas Matti Törmä Pentti Häkkinen Aika ja Paikka Otaniemi, Espoo Lauttasaari, Helsinki Otaniemi, Espoo Westend, Espoo STX-Turku shipyard, Turku Tutku University, Turku. Jorma Inki Kevät 2014 Kari Ketola Kevät 2014 Hannu Eskelinen Kevät 2014 Olavi Urvas Kevät 2014 Mikko Niini TBD

21 Wikimedia commons