Valtiovallan toimia meriteollisuuden rakennemurroksessa Offko seminaari Porin yliopistokeskuksessa Lauri Ala-Opas

Transkriptio

1 Valtiovallan toimia meriteollisuuden rakennemurroksessa Offko seminaari Porin yliopistokeskuksessa Lauri Ala-Opas

2 Mitä on tapahtunut TEMin vastuualueella? 1. Tuoreita strategioita 2. Meriteollisuus Suomessa 3. Tekes Arktiset meret - ohjelma 4. TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma 5. Arktisen öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan osaamiskeskusselvitys 6. Arktisen tutkimustoiminnan resurssien varmistaminen 7. Sekalaista 8. Äkillisen rakennemuutos kokemuksia Euroopasta

3 Useita strategioita ja selvityksiä Meriteollisuus kilpailukykytyöryhmä, TEM Suomen arktinen strategia, UM Meriliikennestrategia, valmistelu loppusuoralla, LVM

4 Suomen meriteollisuus 2012 Suomen meriteollisuuden painopiste kasvaa ja voi hyvin Miten kasvattaa muita alueita? Mikä on telakoiden tulevaisuus Suomessa? Lähde: Kasvu 3/2013/Tesi

5

6

7 Teollinen toiminta Suomessa Noin teollista yritystä Liikevaihto vuonna tasolla 120 miljardia Työntekijöitä teollisuuden ostamissa palveluissa? Merkittävä palveluiden ostaja, ostot vuositasolla 8,5 miljardia euroa Osuus jalostusarvosta 32 %

8 Arktiset meret Tekesin uusi ohjelma vuosille

9

10

11

12 TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille

13 Ohjelman tausta Meriteollisuus kilpailukykytyöryhmän mietinnön suosituksesta Meriteollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseksi on kohdistettava toimenpiteitä seuraaviin kolmeen kokonaisuuteen: yhteistyörakenteet, kilpailukyky ja kasvu sekä uudet tuotteet ja markkinat. Markkinapohjainen lähestyminen Markkinakanavien luominen Toiminta lähtökohtaisesti kansainvälistä Valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Tekesin Arktiset meret -ohjelman kanssa ja toimii myös jatkossa kiinteästi sen osana Mutta mistä on kysymys?

14 Tavoitteita Luoda edellytyksiä alan kilpailukyvylle ja kasvulle, esim. edistämällä meriteollisuusalan ulkomaisia investointeja Suomeen ja yritysten yhteisiä tarjoamia Asemoida suomalaisia verkostoja globaaleissa arvoketjuissa, esim. Norjan ja Venäjän markkinoille toimittavissa arvoketjuissa tai konsortioissa Kehittää uusia liiketoiminta- ja ansaintamalleja meriteollisuuden toimijoille ja niiden verkostoille Tunnistaa uusia tuotteita, palveluita, markkinoita sekä osaamisen kehittämistarpeita

15 Ohjelman toteutus ja toimintatapa Rahoitettavien hankkeiden avulla toimintaympäristön kehittämiseen haetaan kokeneita resursseja, jotka pystyvät tunnistamaan markkinoilta sellaisia projektiaihioita, joita suomalaiset yritykset voisivat toteuttaa yksin tai konsortiona Kolme isoa, toisiaan sivuavaa teemaa Arktinen Offshore Laivanrakennus

16 Arktinen öljyvahinkojen torjunnan osaamiskeskus selvitys Selvitys tilattiin avoimen tarjouskilpailun perusteella Neste Jacobs Oy:ltä Selvitystyö käynnistyi tammikuussa 2014 Työ valmistuu toukokuun loppupuolella Päärahoittajana TEM, mukana myös LVM, YM ja SYKE Ohjausryhmässä laaja avaintoimijoiden edustus

17

18 Arktisen tutkimustoiminnan resurssit Teollisuussijoitus Oy (Tesi) osti joulukuussa 2013 Aker Actic Technology Oy:n osake-enemmistön (9,3 M ) Kaupan jälkeen Tesin omistusosuus on 66,7 % Kauppa takasi erityisosaamisen säilymisen Suomessa ja samalla koko tutkimustoiminnan kehittämisen Parhaillaan valmistellaan yhdessä OKM:n kanssa toimenpiteitä, jotka osaltaan vahvistaisivat Otaniemen tutkimusinfran ajantasaisuuden ja yhteistyön Aalto-yliopiston, VTT:n ja Aker Arctic Technologyn kanssa

19 Muita havaintoja Arktinen SHOK keskustelu jatkuu, näkemyksiä puolesta ja vastaan, uudet ohjelmat vieneet mielenkiintoa SHOK-tyyppistä lähestymistapaa kohtaan? Venäjän ja Suomen öljy- ja kaasutyöryhmän toiminta aktivoituu Team Finland - palvelut pilotiksi käynnistyneille TEM-konsernin ohjelmille, esim: Mitä uutta ennakointitietoa, markkinatietoa tai yhteistyömahdollisuuksia Team Finland - toimijat tunnistavat Norjan, Venäjän, USA tai Kanadan suunnalta?

20

21 Korvamerkittyä rahoitusta Laivanrakennuksen innovaatiotuki on voimassa saakka luonteeltaan tutkimus- ja kehittämis-instrumentti vuositasolla kustannukset valtiolle M Teollisuussijoituksella 20 M sijoitettavaksi meriteollisuuden ja clentech- alojen kasvuyrityksiin meriteollisuudessa analyysin kohteena 450 yritystä muutamia sijoituksia potentiaalisiin kohteisiin

22 Rakennemuutosoppeja maailmalta Ruotsin, Tanskan ja Ison-Britannian esimerkit osoittavat, että laivanrakennuksen loppuminen ei tarkoita koko meriteollisuuden loppua. Haastattelut osoittavat, että kannattaa varautua realistisesti siihenkin vaihtoehtoon, ettei uusia alustilauksia telakoille enää jossain vaiheessa tule. Tämän vuoksi pitää ajoissa panostaa vahvasti myös muihin meriteollisuuden alojen kehittämiseen, sillä kaikki merkit viittaavat telakoiden merkityksen pienenemiseen ja muiden osa-alueiden kasvuun.

23 Onko offshore meriteollisuuden uusi kasvuala Suomessa? Ruotsin telakkateollisuuden rahoitusvaikeudet alkoivat jo 1960-luvulla. Telakkateollisuuden kriisi, kansallistamisprojekti ja lopulta alasajo tapahtuivat Länsi-Ruotsin alueella vuodesta 1974 alkaen reilun kymmenen vuoden ajanjaksolla. Alueelle syntyi trauma meriteollisuutta kohtaan, eikä alan tulevaisuuteen enää uskottu. Samalla myös yliopistokoulutus alalle melkein lopetettiin. Alaa yritettiin 1980-luvulla pelastaa offshore-rakentamisen avulla, mutta huonolla menestyksellä. Vaikka veturiyritys lopetti toimintansa, monet alihankkijayritykset kuitenkin selvisivät kriisistä etabloitumalla omien kotimarkkinoiden lisäksi kansainvälisille markkinoille. Osa Ruotsin1980-luvun ongelmista oli pitkälti itse luotuja tai pahennettuja, kun valtio alkoi rahoittaa telakan toimintaa ja otti lopulta omistusoikeuden haltuunsa. Ruotsin telakat saivat valtion tukia vuosikausia, jolloin ne rakensivat useita laivoja ilman kysyntää. Lähde: Maritime Hubs