METSÄPALOJEN TÄHYSTYS- JA TIEDOTUSTOIMINNAN JÄRJESTELYT ETELÄ- SUOMEN LÄÄNISSÄ v. 2008

Transkriptio

1 YLEISOHJE PTK28B Pelastusosasto Jakelussa mainituille METSÄPALOJEN TÄHYSTYS- JA TIEDOTUSTOIMINNAN JÄRJESTELYT ETELÄ- SUOMEN LÄÄNISSÄ v YLEISTÄ Metsäpalojen tähystys- ja tiedotustoiminnan järjestelyistä Etelä-Suomen läänin alueella vastaa lääninhallitus pelastuslain n:o 468 / ja sisäasiainministeriön ohjeen (Metsäpalotorjuntaan liittyviä järjestelyjä vuonna 2008, SM /Tu-35) perusteella. Etelä-Suomen läänissä metsäpalojen tähystystoiminta kesäkaudella suoritetaan edellisvuosien tapaan lentotähystyksenä palovalvontalentoreiteillä nro 8 ja LENTOTÄHYSTYS Lentotähystys suoritetaan liitteenä olevan palovalvontalento-ohjeen mukaisesti (liite 1). 3. METSÄPALOVAROITUSPALVELUT Yleistä Metsä- tai ruohikkopalovaroituksen voimassaolosta päättää Ilmatieteen laitoksen julkisen sääpalvelun päivystävä meteorologi. Maastopalon paloherkkyyttä arvioidessaan meteorogilla on käytössään paitsi säähavainnot ja ennusteet vallinneesta ja tulevasta säästä myös maaston kuivuutta arvioiva metsä- ja ruohikkopaloindeksi. Indeksin arvot vaihtelevat välillä 1-6 ja varoitus on voimassa jos indeksin aluekeskiarvo kohoaa 4 tai ylittää sen. Metsäpalovaroitusten antaminen Metsäpalovaroitus annetaan niille lumettomille alueille, joilla metsäpaloindeksi on nousut tai on kuluvan päivän aikana nousemassa arvoon 4 tai sen yli. Vastaavasti metsäpalovaroitus voidaan poistaa alueilta, joilla metsäpaloindeksi arvo on laskenut alle 4, eikä sen välittömästi seuraavan vuorokauden aikana odoteta nousevan takaisin metsäpalovaroituksen edellyttävälle tasolle. Pääsääntöisesti metsäpalovaroitus annetaan tai poistetaan päivittäin klo mennessä ja varoitukset julkistetaan Radio Suomen ja Vegan lähetyksissä klo Metsäpalovaroituksen voimassaolosta ja muutoksista tiedotetaan myös muissa valtakunnallisten radio- ja televisiokanavien säätiedotuksissa.

2 Metsäpalovaroitusten internet-palvelut 2 Metsäpaloindeksiä voi seurata myös Ilmatieteen laitoksen viranomaisille suunnatulla internet sivustolla osoitteessa: Tällä viranomaisporatali-sivustolla voi seurata metsäpalovaroitusten voimassaoloa sekä ennusteita kartta- ja taulukkomuodossa. Tällä sivustolla tiedotetaan myös erittäin suuresta syttymisherkkyydestä, silloin kun metsäpaloindeksiarvo on vähintään 4,0 ja samalla jossain kyseisen kunnan alueella saavutetaan metsäpalon syttymisen kannalta erityisen otolliset olosuhteet. Lisäksi tilanteesta laaditaan erillinen sanallinen sähköpostiviesti, joka välitetään varoitukseksi eri pelastustoimen tahoille. Viranomaisportaalin käyttäjätunnukset ja käyttöoikeus Ilmatieteen laitoksen ylläpitämän viranomaisportaalin ( pelastustoimi) käyttämiseen tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Käyttäjätunnukset ovat samat kuin vuonna Uudet käyttäjätunnukset haetaan Ilmatieteen laitoksen hakukaavakkeella, jonka voi pyytää lääninhallituksen pelastusosastolta osoitteesta: Viranomaisportaalin käyttö on tarkoitettu vain pelastusviranomaisille viranomaiskäyttöön, eikä käyttäjätunnuksia ja salasanoja saa luovuttaa ulkopuolisille. Ne voidaan kuitenkin perustellusta syystä antaa myös sellaisen eiviranomaistahon käyttöön, jonka on tärkeä saada tietoa metsäpaloindeksistä ja sen ennusteista. Tällaisia tahoja ovat mm. palovalvontalentojen suorittajat ja VPK:t. Palvelujen käytössä ilmenevistä teknisistä ongelmista voi ilmoittaa Ilmatieteen laitoksen teknisten palveluiden järjestelmävalvontaan puh tai Metsäpalovaroituksen voimassaolon varmistaminen häiriötilanteissa Häiriötilanteissa metsäpaloindeksit viestitetään telefaksilla taulukkomuotoisina vain erillisestä pyynnöstä. Pyynnön voi esittää numeroon tai Jos ei ole varmuutta, onko metsäpalovaroitus voimassa, niin asian voi varmistaa hätäkeskuksesta. Pelastustoimen alueen pelastusviranomaisen on omatoimisesti huolehdittava siitä, että metsäpalovaroituksen voimassaoloa ja sen poistamista koskevat tiedot ovat käytettävissä. Salamatiedot Ilmatieteen laitoksen viranomaisportaalissa on käytössä myös salamapaikannuspalvelu, joka kattaa koko Suomen. Käyttäjä voi rajata kartalta haluamansa alueen tarkempaa tarkastelua varten. Käyttöliittymä näyttää reaaliaikaisessa näytössä viimeksi kuluneen 15 minuutin aikana kertyneet salamat. Ilmatieteen laitos päivittää salamahavainnot vähintään 2 minuutin välein. Vanhempia salamahavaintoja voi tarkastella arkiston kautta.

3 4. KULOTUS JA ROSKIENPOLTTO 3 Kulotusilmoitus Pelastuslain 25 :n mukaan metsämaan kulotuksesta ja muustakin kulotuksesta on ennakolta ilmoitettava kulotusalueen ao. hätäkeskukselle. Myös ruohikkoalueen poltto katsotaan kulotukseksi, josta tulee ilmoittaa ao. hätäkeskukseen. Hätäkeskukset välittävät kulotustiedot naapurihätäkeskuksille sekä palovalvontalentokoneelle. Kulotuspaikka on ilmoitettava YKJ/KKJ-3 ja/tai WGS-84 koordinaatteja käyttäen (asteet, minuutit ja desimaalit). Kulotuksesta ilmoittamista varten on tehty oma lomakkeensa, josta löytyy asianmukaista ja ajankohtaisilla tietoa kulotuksesta. Lomakkeen voi ladata sisäasianministeriön www-sivulta osoitteesta saadokset/ohjeet/ tai Hätäkeskuslaitoksen www-sivuilta osoitteeseen fi kohdasta kansalaiset/ kulotustietoa. Roskien ja risujen poltto Risujen polttoa koskevat ohjeet voivat eri kunnissa vaihdella. Kansalaisten tulisi varmistaa etukäteen kunnan ympäristöviranomaisilta risujen polttamisen luvallisuus. Alueen pelastusviranomainen voi kieltää avotulen teon tai muun tulipalon vaaraa aiheuttavan toiminnan määräajaksi, milloin tulipalon vaara on ilmeinen (metsäpalovaroitus voimassa). Kiellosta ilmoitetaan alueen tiedotusvälineissä. 5. METSÄASIANTUNTIJAT Etelä-Suomen läänin alueella ei ole varsinaista metsäpaloasiantuntijapäivystystä. Tornator Oy:llä (Stora Enson yhtiöittämä metsätalousliiketoiminnan yhtiö) on kuitenkin järjestänyt mahdollisten metsä- ja maastopalojen sattuessa yhtiön mailla viikonloppupäivystyksen (pe klo ma klo 8.00). Tornator Oy:n mailla tapahtuneissa metsä- tai maastopaloissa pyydetään ottamaan yhteyttä numeroon METSÄPALOJEN RAPORTOINTI Metsäpalot tilastoidaan PRONTO- tietojärjestelmän hälytys- ja onnettomuusselosteisiin. Tärkeää on, mikäli ensihavainto on tehty palovalvontalennolta, tehdä maininta siitä hälytysselosteeseen. Lisäksi merkitään ilmoittajan nimeksi palovalvontalentoreitin mukaisesti PALOVALVONTALENTO 8 tai PALOVALVONTALENTO 9. PRONTO:n täyttämisessä tulee kiinnittää huomiota erityisesti metsäpalon oikean sijainnin ja koon määrittämiseen. 7. ILMOITUSVELVOLLISUUS LAAJASTA METSÄPALOSTA Onnettomuuksista ilmoittamisesta on annettu SM:n ohje (SM /Tu-311), jota tulee noudattaa. Suurten metsäpalojen (yli 10 hehtaaria) voidaan katsoa kuuluvan ohjeen kohdassa 2.1 mainittuihin onnettomuuksiin,

4 joten niistä pyydetään ilmoittamaan ko. ohjeen edellyttämällä tavalla. Ilmoituksen tekemisestä vastaa toimintaa johtava pelastusviranomainen. Ilmoitus tulee tehdä mahdollisimman nopeasti, jotta ilmoituksen vastaanottajat voivat käynnistää omat toimenpiteensä oikea-aikaisesti. 8. PALOVALVONTALENTOKONEEN KÄYTTÖ SAVUHAVAINNON TARKISTAMI- SEEN Tunnistamattoman savuhavainnon tarkistamiseen ukonilman, myrskyn tai muun luonnonkatastrofin vaikutusalueella tai perustellusta syystä muulloinkin, voidaan vaikutusalueella suorittaa tarvittaessa tarkistuslento. Lennon tilaamisesta päättää alueen päivystävä pelastusviranomainen (P3) tai muu vastaava johtovastuussa oleva päällystöviranhaltija. Tarvittavat tarkistuslennot tilataan sopimuksen tehneeltä palovalvontalentojen suorittajalta (tukikohdan päällikkö) tai SLPS:n valtakunnalisesta päivystysnumerosta. Tilaamisesta huolehtivat hätäkeskukset. Tarkistuslennoista syntyvät kustannukset maksetaan lääninhallitukselle metsäpalojen tähystystoimintaan osoitetusta määrärahasta. 9. METSÄPALOJEN PAIKANTAMINEN Valvontakoneesta havaittujen metsäpalojen ja muiden toimenpiteitä aiheuttavien savuhavaintojen paikantamisessa käytetään GPS-paikkanusjärjestelmän koordinaatteja (Suomen karttakoordinaattijärjestelmän KKJ kaistan 3 pohjoisja itäkoordinaatit metreinä eli yhtenäiskoordinaatisto YKJ tai WGS-84 järjestelmän mukaiset asteet, minuutit, desimaalit. Tällöin tulee varmistaa, että myös pelastustoiminnan johtaja ja/tai hätäkeskus pystyy paikantamaan kohteen kartalle oikein. Hätäkeskus ilmoittaa palokunnalle havainnon sijainnin edellä oleviin paikannusjärjestelmiin perustuen sekä tarkentaa sijainnin paikan tai muun kiintopisteen nimellä. Mikäli metsäpalon paikantamisessa kartalle tai pelastusyksiköiden löytämisessä perille ilmenee ongelmia, voivat lentotähystystä suorittavat ilma-alukset opastaa pelastusyksiköt kohteeseen. 10. ILMA-ALUSTEN KÄYTTÖ METSÄPALOJEN SAMMUTUKSSESSA Yleistä Mikäli metsä- tai maastopalo on laaja ja/tai uhkaa vakavasti ihmisiä tai asutusta, voidaan harkinnan perusteella sammuttamisen tueksi pyytää ilma-aluksia. sammutustoimintaan on käytettävissä aikaisemmista vuosista poiketen vain helikoptereita Valmius Sammutus- ja pelastustehtäviin käytetään ensisijaisesti valtion ilma-aluksia, joita ovat rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien helikopterit. Valtion ilmaalusten käytöstä ei peritä korvausta, vaan niiden toiminta toteutetaan virkaapuna. 4

5 Rajavartiolaitoksella on helikopterikalustoa käytettävissä Helsingissä, Turussa ja Rovaniemellä. Toiminta-alueena Rajavartiolaitoksen helikoptereilla on koko Suomi. 5 Mikäli valtion ilma-aluksia ei päällekkäisten tehtävien tai muiden syiden takia ole käytettävissä, voidaan tehtävän suorittamiseen käyttää myös muita ilmaaluksia kuten esim. lääkäri- tai ensihoitohelikoptereita. Käytettävissä olevia lääkäri- ja ensihoitohelikoptereita on neljä, Sodankylässä, Oulussa, Varkaudessa ja Vaasassa ja ne ovat välittömässä lähtövalmiudessa. Tällöin sisäasiainministeriö maksaa oman harkintansa perusteella helikoptereiden siirtolennoista (lähtöpaikalta metsäpaloalueelle ja takaisin lähtöpaikalle) aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Paikan päällä suoritettavaa sammutustoiminnasta aiheutuvia sammutuslentokustannuksia ei korvata sisäasiainministeriön toimesta. On syytä huomata, että lääkärihelikopterit perivät sammutustoiminnasta euroa / h, elleivät pelastuslaitokset ole erikseen muuta sopineet. Sammutustoiminnan siis maksaa pelastuslaitos. Hälyttäminen Jos pelastustoiminnan johtaja katsoo tarpeelliseksi käyttää sammutustoiminnassa ilma-aluksia, hän pyytää niitä hätäkeskuksen kautta. Hätäkeskus hälyttää tilanteeseen tarkoituksenmukaisinta sammutuslentokalustoa paikalle oman ohjeistuksensa mukaisesti. Mikäli sammutustoimintaan osallistuu useampia ilma-aluksia, tulee sammutusalusten lisäksi käyttää ilmailuturvallisuuden varmistamiseksi ns. johtokonetta. Varsinainen johtokone on sijoitettu Tikkakoskelle, mutta mikäli metsäpalon sijainti on kaukana Tikkakoskesta, on mahdollista käyttää paikallisten lentopelastusseurojen tähystyslentokoneita lentosammutuksen johtotoimintaan. Samoja koneita voidaan myös käyttää tilannekuvan luomiseen ja metsäpaloalueen rajojen hahmottamiseen. Johtaminen Mikäli metsäpaloon hälytetään useampi kuin yksi ilma-alus, kannattaa tilanteeseen tilata myös lentosammutuspäällikkö, joka on koulutettu johtamaan ilmasta tehtävää sammutustoimintaa ja perehdytetty lentosammutus- ja johtokonetoimintaan. Lentosammutuspäällikön hälyttämisen tekee alueen hätäkeskus pelastustoiminnan johtajan pyynnöstä. Lentosammutuspäällikköjen yhteystiedot löytyvät SAR-portaalista. Viestiyhteys johtokoneen ja pelastustoiminnan johtajan välillä muodostetaan VIRVE:n välityksellä alueen PE INFO-puheryhmässä tai toissijaisesti yksilöpuheluna. Alueella olevat ilma-alukset pitävät yhteyttä toisiinsa ilmailuradion kanavalla MHz. Viestiyhteys johtokoneen ja pelastustoiminnan johtajan välillä muodostetaan VIRVE:n välityksellä. Alueella olevat ilma-alukset pitävät yhteyttä toisiinsa ilmailuradion kanavalla MHz. Sisäasiainministeriö voi harkinnanvaraisesti maksaa johtokoneen käytöstä aiheutuneita kustannuksia, jos paikalla on koulutettu lentosammutuspäällikkö.

6 6 Koko metsäpalon sammutustoiminnan johtamisesta vastaa pelastuslain 44 :n mukaisesti pelastustoiminnan johtaja. Kaikki ilma-alukset sekä lentosammutuspäällikkö on alistettu hänen alaisuuteen. Ilma-alusten ja johtokoneen yhteistyöllä pyritään mahdollisimman tehokkaaseen lentosammutukseen pelastustoiminnan johtajan päätösten ja ohjeiden mukaisesti. Raportointi Pelastustoiminnan johtajan tulee laatia lentosammutuspäällikköä kuultuaan onnettomuusseloste PRONTO-tietokantaan. Selosteessa tulee myös arvioida sammutuksessa mahdollisesti käytettyjen helikoptereiden tai lentokoneiden käytön tehokkuutta ja niiden tuottamaa hyötyä metsäpalojen sammutuksessa. Kaikki kommentit koneiden käytöstä sammutustoimintaan ovat tervetulleita. 11. SAMMUTUS- JA PELASTUSTOIMINNASTA MAKSETTAVA PALKKIO Pelastuslain 46 :n perusteella pelastustehtävään määrätylle henkilölle alueen pelastustoimi suorittaa kohtuullisen palkkion tai korvauksen lain 79 :n mukaisesti. Sisäasiainministeriön suosituksen mukaisesti kohtuullinen palkkio on 8,54 tunnilta. Jälkiraivauksesta ja vartioinnista palkkio on samansuuruinen. Moottorisahan käytöstä suositeltava korvaus on edellisen lisäksi 5.05 tunnilta. 12. VIESTITOIMINTA Palovalvontalentotoiminnassa pyritään pääsääntöisesti toimimaan viranomaisradioverkon (VIRVE) päätelaitteita käyttäen. Palovalvontalentokoneiden VIRVE-radioiden suoranumerot on esitetty tämän ohjeen liitteenä olevassa Palovalvontalento-ohjeessa. Puheryminä käytetään PE-INFO-puheryhmiä. 13. SUUNNITELMAT Metsäpalojen torjuntasuunnitelma tai muihin suunnitelmiin sisällytetyt metsäpalojen torjuntaa koskevat tiedot sekä turvetuotantoalueiden palontorjuntasuunnitelmat on tarkistettava ja oleelliset muutokset on ilmoitettava ao. hätäkeskukselle. 14. ILMOITUKSET ERIKOISKOHTEISTA Pelastustoimen alueen vastaavan pelastusviranomaisen tulee toimittaa hätäkeskukseen täydentävät tiedot kuntien alueella olevista turpeennostoalueista, asfaltti- ja öljysora-asemista ja muista vastaavista kohteista, joiden toiminta aiheuttaa huomattavasti savua, pölyä tai höyryjä. Kohteet ilmoitetaan YKJ/KKJ-3 ja WGS-84 koordinaatteja tai muulla luotettavalla tavalla. Hätäkeskukset välittävät tiedon palovalvontalentoja suorittaville lentokerhoille lentokarttoihin merkitsemistä varten. 15. TIEDOTUSTOIMINTA Alueen pelastustoimen tulee huolehtia riittävästä tiedottamisesta metsä- ja maastopalojen ennaltaehkäisemiseksi. Avotulen tekemiseen liittyvissä asioissa on noudatettava pelastuslain sekä kunnallisten järjestyssääntöjen mukaista linjaa.

7 Päällystöpäivystykseen ja varallaoloon osallistuvat henkilöt / palokunnat tulee perehdyttää metsäpalovalvontajärjestelyihin. 7 Pelastusylitarkastaja Pelastustarkastaja Markku Kirvesniemi LIITTEET 1 Palovalvontalento-ohje JAKELU Etelä-Suomen läänin alueen pelastuslaitokset Etelä-Suomen läänin alueen hätäkeskukset Etelä-Suomen läänin palovalvontalentojen suorittajat TIEDOKSI SM, pelastusosasto Lääninhallitukset, pelastusosastot Hätäkeskuslaitos Etelä-Savon hätäkeskus, Mikkeli Pohjois-Karjalan hätäkeskus, Joensuu Pirkanmaan hätäkeskus, Tampere Varsinais-Suomen hätäkeskus, Turku Keski-Suomen hätäkeskus, Jyväskylä Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta Lappeenrannan lentoasema Etelä-Suomen lentopelastuskeskus Suomen Lentopelastusseura ry Kaakkois-Suomen rajavartiosto Finavia Kaakkois-Suomen pelastusalanliitto Hämeen pelastusliitto Uudenmaan pelastusliitto Helsingin pelastusliitto Pelastusopisto

8 OHJE PTK29B Liite 1 Pelastusosasto PALOVALVONTALENTO-OHJE 1. YLEISTÄ Etelä-Suomen läänissä suoritettavat palovalvontalennot toteutetaan tätä ohjetta noudattaen. Etelä-Suomen läänissä on kaksi valvonta-aluetta, palovalvontalentoreitti nro 8 ja palovalvontalentoreitti nro 9 ( Liitteet 1 ja 2 ). Palovalvontalentotoimintaan osallistuvien lentokerhojen tai -yhdistysten on saatettava nämä ohjeet kaikkien valvontalentoja suorittavien ohjaajien ja tähystäjien tietoon. Metsäpalojen tähystystoimintaa läänin alueella valvoo lääninhallitus. 2. SUORITTAJAT Palovalvontalentojen suorittajina toimivat palovalvontalentoreitillä 8 Jukolan Pilotit ry ja Lahden Ilmailukerho ry sekä palovalvontalentoreitillä 9 Utin Lentokerho ry, Kotkan Ilmailukerho ry, Imatran Ilmailukerho ry ja Lappeenrannan Ilmailuyhdistys ry. Palovalvontaletoreitillä nro 8 järjestävät palovalvontalentojen suorittajat päivystyksensä seuraavasti: Lahden Ilmailukerho viikot 19, 21, 23, 25, 27, 29, 31, 33, 35, 37, 39 Jukolan Pilotit viikot 20, 22, 24, 26, 28, 30, 32, 34, 36, 38 Palovalvontaletoreitillä nro 9 järjestävät palovalvontalentojen suorittajat päivystyksensä seuraavasti: Kotkan Ilmailukerho viikot 19, 23, 27, 31, 35, 39 Imatran Ilmailukerho viikot 20, 24, 28, 32, 36 Utin Lentokerho viikot 21, 25, 29, 33, 37 Lpr. Ilmailuyhdistys viikot 22, 26, 30, 34, 38

9 2 Kutakin suorittajaa tukevat kyseiset pelastustoimen alueen pelastuslaitokset ja hätäkeskukset. Lääninhallituksessa palovalvontalentotoiminnasta vastaavat pelastustarkastaja Markku Kirvesniemi sekä varallaolovuorossa oleva lääninhallituksen päivystäjä. Päivystäjän tavoittaa hätäkeskusten kautta. 3. SUORITTAJAN VELVOLLISUUDET Suorittajan velvollisuudet on mainittu tehdyissä sopimuksissa. Palovalvontalentotukikohdan päälliköllä ja lentovuorossa olevalla lentäjällä on oltava gsm puhelin, tai heidän tavoitettavuutensa on oltava muulla tavoin ao. hätäkeskuksen tiedossa. 4. PALOVALVONTALENTOTUKIKOHDAT Hyvinkään palovalvontalentotukikohta, Hyvinkään lentokenttä EFHV päällikkö Markku Pitkänen varapäällikkö Tero Nurmi Lahden palovalvontalentotukikohta, Vesivehmaan lentokenttä EFLA päällikkö Esko Virtanen varapäällikkö Heikki Hyppönen Utin palovalvontalentotukikohta, Utin lentokenttä EFUT päällikkö Osmo Siira varapäällikkö Juha Ritari Lappeenrannan palovalvontalentotukikohta, Lpr:n lentoasema EFLP päällikkö Ilkka Lindström varapäällikkö Markku Ratilainen Kotkan palovalvontalentotukikohta, Kymin lentokenttä EFKY päällikkö Rauno Kukkola varapäällikkö Mika Kiiski Imatran palovalvontalentotukikohta, Immolan lentokenttä EFIM päällikkö Jorma Virta varapäällikkö Jyri Miettinen

10 5. METSÄPALOINDEKSIT 3 Lennot suoritetaan palovalvontalentojen suorittamisesta tehdyn sopimuksen mukaan seuraavasti: silloin, kun ilmatieteen laitoksen ilmoittama metsäpaloindeksi on noussut neljään (4,0) tai yli, kolmannesta päivästä lukien, kerran päivässä. Valvontalento suoritetaan sillä reitillä, jossa metsäpaloindeksi on noussut neljään (4,0) tai yli. Palovalvontalennot lopetetaan metsäpaloindeksin laskiessa alle neljään (4,0). lento lennetään aikataulun mukaan myötäpäivään: lento aloitetaan klo välisenä aikana päivystävän pelastusviranomaisen (P3) tai muun johtovastuussa olevan pelastusviranomaisen pyynnöstä ukonilman, myrskyn tai muun luonnonkatastrofin vaikutusalueella tai perustellusta syystä muulloinkin. silloin, kun mesäpaloindeksi on pysynyt yhtäjaksoisesti viidessä (5,0) tai yli useamman kuin kolme päivää, voi lääninhallituksen päivystäjä harkintansa mukaan määrätä palovalvontalennon lennettäväksi kaksi kertaa päivässä. Muutoin toista lentoa ei lennetä. Jokaisesta lennosta tulee päättää erikseen. lääninhallituksen päivystäjä voi määrätä lennettäväksi useammin tai harvemmin ja määrätä, että palovalvontalentoreittiä lyhennetään, jos sääolosuhteet valvonta-alueella vaihtelevat. Mahdollisista muutoksista päivystäjän on ilmoitettava ao. hätäkeskukseen kello mennessä lääninhallitus voi yksipuolisella ilmoituksella muuttaa valvontalennon perusteita sopivaksi katsomallaan tavalla. 6. LENNOLLA MUKANA OLEVAT Jokaisella palovalvontalennolla on suotavaa olla koneen ohjaajan ja tähystäjän lisäksi pelastusviranomainen (ellei jouduta lentämään kaksipaikkaisella varakoneella). Tähystäjän järjestää palovalvontalennon suorittaja. Pelastusviranomaisen järjestää ao. pelastustoimenalueen metsäpalontorjunnasta vastuussa oleva pelastusviranomainen tai muu tehtävään erikseen määrätty henkilö. Pelastusviranomaisena voi lennolla olla mukana esimerkiksi vakinaisen pelastuslaitoksen henkilökuntaan kuuluva tai vähintään yksikönjohtajan tehtävissä toimiva sopimuspalokuntalainen. Neljäntenä henkilönä lennolla saa olla palovalvontalentotoimintaan koulutettava lentokerhon jäsen, tai lääninhallituksen päivystäjän luvalla

11 ja lentäjän suostumuksella joku muu, esimerkiksi tiedotusvälineiden edustaja LENTOON LÄHTÖ JA PALUU TUKIKOHTAAN (ilmoitukset ja tiedustelut) Ennen palovalvontalennolle lähtöä valvontakoneen tulee ottaa yhteys kotikentän hätäkeskukseen. Reitillä nro 8 yhteys otetaan Hämeen hätäkeskukseen (HÄME) ja reitillä nro 9 Kaakkois-Suomen hätäkeskukseen (KASU). Hätäkeskukselle ilmoitetaan: - lentäjän, tähystäjän, pelastusviranomaisen ja mahdollisesti muiden lennolla mukana olevien henkilöiden nimet - valvontalennon tyyppi metsäpalovalvontalento (häken koodi H371) savuhavainnon tarkistuslento (häken koodi H372) muu lento ( esim. opastus) (häken koodi H373) - palovalvontalentokoneen suorittajakohtainen tunnus Palovalvontareitillä 8 Hämeen hätäkeskukselle ilmoitettavat suorittajakohtaiset tunnukset : Palovalvontalennon suorittaja Suorittajakohtainen tunnus VIRVE numero Jukolan Pilotit Palo 8_Hyvinkää Lahden Ilmailukerho Palo 8_Vesivehmaa Palovalvontareitillä 9 Kaakkois-Suomen hätäkeskukselle ilmoitettavat suorittajakohtaiset tunnukset ovat: Palovalvontalennon suorittaja Suorittajakohtainen tunnus VIRVE numero Utin Lentokerho Palo 9_Utti Kotkan Ilmailukerho Palo 9_Kymi Lappeenrannan Ilmailuyhdistys Palo 9_ Lappeenranta Imatran Ilamilukrho Palo 9_ Immola Yhteydenoton yhteydessä tiedustellaan samalla hätäkeskukselta sinne mahdollisesti ilmoitetut kulotukset (roskien poltot ja vastaavat).

12 5 Palovalvontalennolle lähdettäessä (koneen noustessa ilmaan) viestitetään hätäkeskukselle Virve-radion välityksellä statusviesti matkalla = kone on noussut. Palovalvontalennon päätyttyä (valvontakoneen laskeuduttua) viestitetään hätäkeskukselle Virve-radion välityksellä statusviesti asemallapaikalla = kone on laskeutunut. Statusviestien perusteella palovalvontalentokoneen lähtö- ja saapumisajat kirjautuvat automaattisesti pelastustoimen PRONTO-tietojärjestelmään. 8. SAVUHAVAINTOJEN TARKISTAMINEN Pelastustoimen alueen päivystävä pelastusviranomainen (P3) tai muu johtovastuussa oleva pelastusviranomainen voi tarvittaessa pyytää valvontakonetta tarkistamaan savuhavaintoa ukonilman, myrskyn tai muun luonnonkatastrofin vaikutusalueella tai perustellusta syystä muulloinkin. Savuhavaintojen tarkistamistehtävät välitetään palovalvontalentosopimuksen tehneille suorittajille. Savuhavavaintojen tarkistustehtävien välittäminen Toimintamalli Kun savuhavainnon tarkistamiseen tarvitaan maassa olevaa konetta, ottaa hätäkeskus yhteyden joko tekstiviestillä tai soittamalla, sopivalle katsomalleen palovalvontalentosopimuksen tehneen suorittajan tukikohdan päällikölle. Tämän jälkeen toimitaan kuten palovalvontalennolle lähdettäessä ja sieltä palattaessa (Kts. kohta 7).. Toimintamalli Kun savuhavainnon tarkistamiseen tarvitaan maassa olevaa konetta, ottaa hätäkeskus yhteyden Suomen Lentopelastusseuran valtakunnalliseen päivystysnumeroon. Täältä tehtävä välitetään palovalvontalentosopimuksen tehneelle suorittaajalle. Tämän jälkeen toimitaan kuten palovalvontalennolle lähdettäessä ja sieltä palattaessa (Kts. kohta 7). 9. PAIKANTAMINEN Havaittu savun, metsäpalon tai muun onnettomuuden paikantamiseen käytetään GPS-paikannusjärjestelmää. Kohteen sijainti ilmoitetaan kohdepaikan hätäkeskukselle GPS-paikannusjärjestelmän metrikoordinaatteina (x ja y yhtenäiskoordinaatit) tai WGS-84 järjestelmällä asteet,minuutit, desimaalit. Paikantamisessa käytetään tarvittaessa apuna Virve-radiossa olevaa GPS-paikannusmahdollisuutta.

13 10. VIESTILIIKENNE 6 Viestien antamisessa käytetään ensisijaisesti VIRVE-radiota. Hätäkeskusten kutsutunnukset ovat seuraavat: Länsi-Uudenmaan hätäkeskus, Lohja LOUHI ESPOO PE INFO Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus HEIKKI K-U PE INFO Hämeen hätäkeskus, Hämeenlinna HÄME KH-HML INFO Pirkanmaan hätäkeskus, Tampere PIKA PIR PE INFO Kaakkois-Suomen hätäkeskus, Kouvola KASU Etelä-Savon hätäkeskus, Mikkeli KAA PE INFO NORPPA ESA PE INFO Pohjois-Karjalan hätäkeskus, Joensuu MÄKI PKA PE INFO VIRVE-radioita voidaan käyttää alle 300 metrin lentokorkeuksilla. Lääninhallitus on toimittanut jokaiselle palovalvontalennon suorittajalle VIRVE- päätelaitteen. Valvontakoneen VIRVE-puhelin pidetään valittuna kotikentän hätäkeskuksen PE INFO-puheryhmä. Lennon aikana skannataan (tapaillaan) reitin muiden hätäkeskusten yhteysryhmiä, jotta myös nämä saavat tarvittaessa yhteyden valvontakoneeseen. Pitkäkestoisissa operatiivisissa tilanteissa käytetään ensisijaisesti palovalvontalentokoneiden VIRVE-päätelaitteisiin parametroituja puheryhmiä tai suorakanavaa. Hätäkeskus voi pelastustoimen johtajan tai muun johtovastuussa olevan viranomaisen pyynnöstä tarvittaessa siirtää puheryhmän radioteitse. Puheryhmä poistetaan johtovastuussa olevan viranomaisen päätöksellä. 11. VAKUUTUKSET 12. KOULUTUS Valvontalennoilla mahdollisesti sattuvista henkilö- ja kalustovahingoista ei lääninhallitus ole vastuussa. Valvontalentotoimintaan osallistuvilla ilmailukerhoilla tulee olla vakuutus, joka korvaa valvontalennolla mukana olleelle aiheutuneen vahingon. Palovalvontalentoihin osallistuvilla lentäjillä ja tähystäjillä tulee olla OPS T2-100 määrittelemä koulutus. Lentäjien ja tähystäjien koulutuksesta vastaa sopimuksen tehnyt ilmailukerho. VIRVE-verkon käyttökoulutuksesta metsäpalolentotukikohtien päälliköiden ja varapäälliköiden osalta vastaa tarvittaessa lääninhallitus.

14 13. LENNON PÄÄTTYMINEN 7 Palovalvontalentokoneen tulee ilmoittaa lennon päättymisestä hätäkeskukseen stausviestinä asemapaikalla. Jokaisesta palovalvontalennosta laaditaan palovalvontalentoraportti. Raportin voi tehdä myös SLPS:n internet portaalissa, josta lääninhallitus voi sen käydä lukemassa. Raportit toimitetaan liitteenä kuukausittaisten palovalvontalentolaskujen yhteydessä lääninhallituksen pelastusosastolle. Lääninhallitus valvoo lentojen ja laskujen oikeellisuutta pistotarkastuksin. 14. OHJEESTA POIKKEAMINEN Lääninhallituksen määräämältä palovalvontalentoreitiltä voidaan poiketa perustellusta syystä. Poikkeamisesta tai välilaskusta ja noususta on ilmoitettava välittömästi hätäkeskukseen. Poikkeamisen syy ja siihen käytetty aika on merkittävä palovalvontalentoilmoitukseen. Pelastusylitarkastaja Pelastustarkastaja Markku Kirvesniemi LIITTEET 1 Palovalvontareitti 8 2 Palovalvontareitti 9

15

16