Voi ja sydäninfarktiriski

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voi ja sydäninfarktiriski"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus tieteessä Sari Voutilainen dosentti, ravitsemusepidemiologi Anna Nurmi FaT, post doc -tutkija Jyrki Virtanen dosentti, ravitsemusepidemiologi Jaakko Mursu FT, ravitsemusepidemiologi Tomi-Pekka Tuomainen LT, ma. professori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Voi ja sydäninfarktiriski Lähtökohdat Alustavien FINRISKI väestötutkimuksen tulosten mukaan suomalaisten rasvan käytössä on tapahtunut selvä muutos viiden viime vuoden aikana ja yhä useampi käyttää voita ja voipohjaisia rasvaseoksia päivittäin. Tyydyttyneen rasvan saannin lisääntyminen on nostanut esiin huolen sen mahdollisista kansanterveysvaikutuksista. Tämän tutkimus selvitti voin käytön yhteyttä sydäninfarktiriskiin suomalaisessa seuranta-aineistossa. Menetelmät Tutkimusaineistona käytettiin Sepelvaltimotaudin vaaratekijät -tutkimusta (SVVT). Vuosista lähtien seuratusta kohortista otettiin mukaan ne miestä, joilla ei tutkimuksen alussa ollut diagnosoitu sydän- ja verisuonitauteja ja joiden nelipäiväiset ruokapäiväkirjatiedot olivat saatavilla. Tutkittavat jaettiin neljänneksiin voin käytön perusteella (alle 15, 15 32, ja yli 51 grammaa voita päivässä). Tutkittavien sydäninfarktitiedot saatiin hoitoilmoitusrekisteristä ja lääkitystiedot Kelalta. Tulokset Seurannan alussa tutkittavat olivat vuotiaita, ja heitä seurattiin keskimäärin 16 vuotta. Seuranta-aikana 378 tutkittavaa sai sydäninfarktin. Vakioiduissa analyyseissä ylimpään voinkäyttöneljännekseen kuuluvilla havaittiin 65 % suurentunut sydäninfarktiriski alimman neljänneksen riskiin verrattuna (suhteellinen riski RR 1,65; 95 %:n LV 1,14 2,39, eron p = 0,008). Sydäninfarktiriski lisääntyi 4,3 % jokaista kymmentä päivittäin käytettyä voigrammaa kohden (RR 1,04; 95 %:n LV 1,01 1,08, trendin p = 0,009). Yhteys heikkeni, kun malli vakioitiin seerumin LDL-kolesterolilla (RR 1,51; 95 %:n LV 1,04 2,19, eron p = 0,029). Seurannan aikana aloitetun statiinilääkityksen lisääminen tilastolliseen malliin ei vaikuttanut havaittuun yhteyteen (RR 1,66; 95 %:n LV 1,14 2,40, eron p = 0,008). Päätelmät Runsas voin käyttö oli yhteydessä lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin. Tulokset tukevat aiempaa tutkimusnäyttöä voin käytön yhteydestä sydän- ja verisuonisairauksien riskiin. Suuri LDL-kolesterolipitoisuus on yksi mahdollinen vaikutusmekanismi. Vertaisarvioitu VV Suomalaisen ravitsemuskeskustelun kuumia puheenaiheita on parin viime vuoden aikana ollut hiilihydraattitietoinen ruokavalio, jossa varsinkin tärkkelyspitoisia hiilihydraattien lähteitä on pyritty korvaamaan proteiineilla, rasvalla ja kasviksilla. Samaan aikaan vallalla on ollut suuntaus kohti luonnollisempaa ravintoa, ja teollisesti prosessoituja margariineja on korvattu luonnollisempana vaihtoehtona pidetyllä voilla. Voita käytettiin Suomessa 30 vuotta sitten noin 15 kiloa vuodessa, ja kulutus väheni pienimmillään noin 2,5 kiloon vuonna 2007 (1). Uusimmissa käyttötilastoissa voin keskikulutus on lähes kaksinkertaistunut viiden vuoden takaisesta ja joidenkin suomalaisten voin käyttö alkaa hipoa huippuvuosien kulutusta (2). Voin on uutisoitu ajoittain jopa loppuneen kauppojen hyllyiltä, ja samanaikaisesti suomalaisten kokonaiskolesteroliarvot ovat pitkän laskusuunnan jälkeen kääntyneet jälleen nousuun (3). Voin rasvahapoista noin kaksi kolmasosaa on tyydyttyneitä rasvahappoja. Tyydyttyneen rasvan merkityksestä sydän- ja verisuonitautien taustalla on viime vuosina julkaistu osin ristiriitaista tietoa. Voin itsenäistä vaikutusta on selvitetty verrattain vähän, ja myös nämä tulokset ovat olleet ristiriitaisia ja 60-luvuilla kerätyssä, eri maiden väestöjä vertailevassa aineistossa (Seven Countries Study) voi, meijerituotteet ja eläinperäiset ruokatuotteet yleensä olivat yhteydessä lisääntyneeseen sydäntautikuolleisuuteen (4), kun taas vastikään julkaistussa erilaisia tyydyttyneiden rasvojen lähteitä verranneessa tutkimuksessa voi ei ollut yhteydessä lisääntyneeseen sydäntautiriskiin (5). Laajassa ruotsalaisessa kohorttitutkimuksessa maitotaloustuotteiden 2351

2 Alkuperäistutkimus Kirjallisuutta 1 Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, Ravintotaseen 2011 ennakkotiedot: Suomalaisten voinsyönti reilussa kasvussa. Luettu suomalaisten-voinsy%c3%b6ntireilussa-kasvussa_fi 2 Ruokavaliomme on muuttunut aiempaa epäterveellisemmäksi. Luettu http://www.thl.fi/ fi_fi/web/fi/tiedote?id= Vartiainen E, Borodulin K, Sundvall J ym. FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun. Suom Lääkäril 2012;67: Menotti A ym. Food intake patterns and 25-years mortality from coronary heart disease: Cross-cultural correlations in the Seven Countries Study. Eur J Epid 1999;15: de Oliveira Otto MC, Mozaffarian D, Kromhout D ym. Dietary intake of saturated fat by food source and incident cardiovascular disease: the Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis. Am J Clin Nutr 2012;96: Patterson E, Larsson SC, Wolk A, Åkesson A. Association between dairy food consumption and risk of myocardial infarction in women differs by type of dairy food. J Nutr 2013;143: Salonen JT. Is there a continuing need for longitudinal epidemiologic research? The Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study. Ann Clin Res 1988;20: Voutilainen S, Rissanen T, Virtanen J, Lakka TA, Salonen JTS. Low folate intakes are associated with an excess risk of acute coronary events: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study. Circulation 2001;103: Salonen JT, Nyyssönen K, Korpela H, Tuomilehto J, Seppänen R, Salonen R. High stored iron levels are associated with excess risk of myocardial infarction in eastern Finnish men. Circulation 1992;86: Wilson TW, Kaplan GA, Kauhanen J ym. Association between plasma fibrinogen concentration and five socioeconomic indices in the Kuopio Ischemic Heart Disease Risk Factor Study. Am J Epidemiol 1993;137: Lakka TA, Venäläinen JM, Rauramaa R, Salonen R, Tuomilehto J, Salonen JT. Relation of leisure-time physical activity and cardiorespiratory fitness to the risk of acute myocardial infarction. N Engl J Med 1994;330: Kauhanen J, Kaplan GA, Goldberg DD, Cohen RD, Lakka TA, Salonen JT. Frequent hangovers and cardiovascular mortality in middle-aged men. Epidemiology 1997;8: Mailda maataloustilastot. Voin, margariinin ja rasvaseosten kulutus Luettu fi/ravintotase-2011-ennakko-ja lopulliset-tiedot_fi kokonaiskulutus taas oli yhteydessä pienentyneeseen sydäninfarktiriskiin (6). Tarkasteltaessa meijerituotteiden vaikutusta alaryhmittäin havaittiin, että vain juuston ja leivänpäällysvoin käyttö olivat merkitsevästi yhteydessä sydäninfarktiriskiin: juusto suojasi infarktilta ja voi lisäsi infarktiriskiä. Luonnollinen ja lähellä tuotettu ruoka kiinnostaa yhä useampia. Tämän suuntauksen myötä suositaan usein runsasrasvaisia maitotaloustuotteita, mukaan lukien voita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää runsaan voin käytön ja sydäninfarktiriskin yhteyttä suomalaisessa seuranta-aineistossa. Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineistona käytettiin Itä-Suomen yliopistossa seurannassa olevaa Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimusta (SVVT, Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study). Se on prospektiivinen väestöpohjainen kohorttitutkimus, joka selvittää sydän- ja verisuonisairauksien ja muiden kroonisten kansansairauksien riskitekijöitä (7). Kohortti on satunnaisotos Kuopion ja sen lähikuntien asukkaista. Alkumittaukset tehtiin vuosina ja niihin osallistui tutkimusotoksen miehestä miestä (82,9 %), iältään 42, 48, 54 tai 60 vuotta. Tähän tutkimukseen otettiin mukaan ne miestä, joilla ei tutkimuksen alussa ollut diagnosoitu sydän- ja verisuonitauteja, ja joiden ruokapäiväkirjatiedot oli saatavilla. Ruoankäyttö ja ravintoaineiden saanti selvitettiin neljän päivän ruokapäiväkirjanpidon avulla (8). Tutkittavat pitivät ravitsemusterapeutin ohjeistamina ruokapäiväkirjaa neljä peräkkäistä päivää, aloittaen sunnuntaista. Tänä aikana he kirjasivat lomakkeelle ylös kaiken syömänsä ja juomansa käyttäen annoskoon arvioinnissa apuna annoskuvakirjaa. Ruokapäiväkirjat palautettiin toisella tutkimuskäynnillä, jolloin ne myös käytiin läpi ravitsemusterapeutin kanssa. Ravintoaineet ja ruokaryhmät laskettiin Nutrica-ohjelman versiolla 2,5, johon uudistettiin käytetyt ruokaryhmät vastaamaan syötettyjä ruokia. Muuttuja voi sisältää sekä näkyvän, esimerkiksi leivän päällä tai paistamiseen käytetyn voin että reseptien sisältämän voin esimerkiksi leivonnassa. Tutkittavat jaettiin päivittäisen voin käytön perusteella neljänneksiin: 0 14,1, 14,2 33,1, 33,2 51,8 ja 51,9 210,2 grammaa voita päivässä kuluttaneet. Kasvisten ja hedelmien käytön arvioinnissa on käytetty yhdistelmämuuttujaa, joka sisältää kaikki syödyt tuoreet kasvikset, tuoreet tai pakastetut tai resepteissä sisällä olleet marjat ja syödyt hedelmät. Ryhmä ei sisällä hedelmä- tai marjamehuja eikä perunaa. Tiedot tutkittavien sydäninfarkteista saatiin yhdistämällä aineisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteriin. Diagnostinen luokittelu perustui oireisiin, elektrokardiografisiin muutoksiin ja muutoksiin sydänentsyymeissä. Sydäninfarktit koodattiin kansainvälisen tautiluokituksen mukaan (ICD) käyttäen joko versiota ICD-9 (numerot ) tai ICD-10 (numerot I20 I25). Diagnostisen luokituksen mukaan vuoden 2005 loppuun mennessä tutkimusjoukossa oli tapahtunut 378 sydäninfarktia. Mikäli samalla tutkittavalla oli seurannan aikana useita sydäninfarkteja, niistä ensimmäistä käytettiin päätetapahtumana. Tieto tutkittavien lääkkeidenkäytöstä saatiin yhdistämällä tutkimusaineisto Kansaneläkelaitoksen ylläpitämään lääkerekisteriin keväällä Aineistosta tähän julkaisuun otettiin mukaan statiinien käyttö vuodesta 1994 vuoden 2005 loppuun saakka, jolta ajalta rekisteritieto käytöstä oli saatavilla. Tutkittava luokiteltiin statiinien käyttäjäksi, mikäli hänelle oli määrätty ja hän oli ostanut seuranta-aikana statiineja enemmän kun yhden kerran. Painoindeksi laskettiin painon (kg) ja pituuden (m) neliön suhteena. Seerumin lipidit (9), sosioekonominen status (10) ja maksimaalinen hapenottokyky (11) sekä alkoholin kulutuksen arviointi (12) on kuvattu aiemmin. Verenpaine mitattiin aamulla elohopeaverenpainemittarilla (Hawskley, Lancing, Englanti) yhteensä kuusi kertaa: kolme kertaa makuulla, kerran seisaalla ja kaksi kertaa istuma-asennossa. Mittausten välillä oli viiden minuutin makuulepotauko. Mittaustulosten keskiarvoja käytettiin systolisena ja diastolisena verenpaineena. Tutkittava luokiteltiin tupakoitsijaksi, mikäli hän oli joskus elämänsä aikana polttanut säännöllisesti ja oli polttanut tupakkatuotteita edeltäneiden 30 päivän aikana. Tilastomenetelmät Tulokset analysoitiin IBM SPSS Statistics 19,0 -ohjelmalla. Voin ja sydäninfarktin välistä yhteyttä testattiin Coxin regressiomallin avulla. 2352

3 tieteessä 14 Mente A, de Koning L, Shannon H, Anand S. A systematic review of the evidence supporting a causal link between dietary factors and coronary heart disease. Arch Intern Med 2009;169: Siri-Tarino P, Sun Q, Hu F, Krauss R. Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat cardiovascular disease. Am J Clin Nutr 2010;91: Tulokset on esitetty taulukossa 3 suhteellisena riskinä (RR) ja 95 % luottamusvälinä (95 %:n LV). Malli 1 vakioitiin tutkittavien iällä ja tutkimusvuodella. Malli 2 vakioitiin muuttujilla, joiden suhteen sydäninfarktin saaneet erosivat terveinä säilyneistä tutkittavista seurannan alussa (taulukko 1). Käytetyt kovariaatit olivat iän ja tutkimusvuosien lisäksi painoindeksi, systolinen ja diastolinen verenpaine, tupakointi, maksimaalinen hapenottokyky, sosioekonominen status, alkoholin kulutus, energian ja monityydyttymättömien rasvahappojen saanti sekä ruistuotteiden, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö. Tilastollinen malli 3 vakioitiin mallin 2 kovariaateilla ja seerumin LDL-kolesterolilla. Malli 4 vakioitiin mallin 2 kovariaateilla ja statiinilääkityksellä. Kovariaatit keskiarvokorjattiin puuttuvien tietojen osalta. Taulukko 1. Perustietoja tutkittavista Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksesta vuosilta (keskiarvo ± keskihajonta tai osuus, %). Koko Sydäninfarkti kohortti kyllä ei p-arvo 1 (n = 1 981) (n = 378) (n = 1 603) Ikä, v 52,5 ± 5,3 53,7 ± 4,5 52,2 ± 5,4 < 0,001 Painoindeksi, kg/m 2 26,7 ± 3,5 27,4 ± ,5 ± 3.4 < 0,001 Seerumin kokonaiskolesteroli, mmol/l 5,86 ± 1,05 6,21 ± 1,13 5,78 ± 1.01 < 0,001 Seerumin LDL-kolesteroli, mmol/l 4,00 ± 0,99 4,35 ± 1,01 3,92 ± 0.97 < 0,001 Seerumin HDL-kolesteroli, mmol/l 1,30 ± 0,29 1,24 ± 0,26 1,32 ± 0,30 < 0,001 Seerumin triglyseridit, mmol/l 1,25 ± 0,74 1,37 ± 0,77 1,22 ± 0,73 0,001 Systolinen verenpaine, mmhg 134 ± ± ± 16 < 0,001 Diastolinen verenpaine, mmhg 89 ± ± ± 10 < 0,001 Tupakointi, % ,001 Sosioekonominen status, pistettä 2 8,83 ± 4,60 9,62 ± 4,46 8,64 ± 4.61 < 0,001 Maksimaalinen hapenottokyky, ml/kg/min 32,1 ± 7,6 29,7 ± 7,0 32,6 ± 7,6 < 0,001 Sydän- ja verisuonitauteja lähisuvussa, % ,143 Seurannan aikana aloitettu statiinilääkitys, % 25,1 27,3 24,6 0,293 RUOKAVALIOTEKIJÄT, SAANTI/VRK Voin käyttö, g 36 ± ± ± 27 < 0,001 Energia, kcal 2398 ± ± ± 625 0,470 Rasvojen osuus kokonaisenergiasta, E% 38,6 ± 6,2 39,5 ± 6,5 38,4 ± 6,1 0,003 Tyydyttyneet rasvahapot, E% 17,9 ± 4,2 18,4 ± 4,6 17,6 ± 4,0 0,011 Kertatyydyttymättömät rasvahapot, E% 11,7 ± 2,3 11,9 ± 2,3 11,7 ± 2,3 0,084 Monityydyttymättömät rasvahapot, E% 4,6 ± 1,4 4,6 ± 1,4 4,6 ± 1,4 0,743 Hiilihydraatit, E% 43,2 ± 6,7 42,9 ± 6,7 43,2 ± 6,7 0,367 Proteiinit, E% 15,5 ± 2,6 15,4 ± 2,6 15,5 ± 2,6 0,230 C-vitamiini, mg 74 ± ± ± 51 0,205 Folaatti, µg 259 ± ± ± 71 0,012 Kuitu, g 25,4 ± 8,8 25,4 ± 8,7 25,4 ± 8,8 0,999 Kasvikset, hedelmät ja marjat, g 265 ± ± ± 287 0,012 Ruistuotteet, g 147 ± ± ± 150 0,305 Alkoholi, g/vk 73 ± ± ± 116 0,901 1 p-arvo erolle sydäninfarktiin sairastuneiden ja ei-sairastuneiden välillä (one-way Anova). 2 Pisteytys on selitetty viitteessä Wilson TW ym. Am J Epidemiol 1993;137: (10). 2353

4 Alkuperäistutkimus 16 Skeaff C, Miller J. Dietary fat and coronary heart disease: summary of evidence from prospective cohort and randomised controlled trials. Ann Nutr Metab 2009;55: Hooper L, Summerbell CD, Thompson R ym. Reduced or modified dietary fat for preventing cardiovascular disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;5:CD Mozaffarian D, Micha R, Wallace S. Effects on coronary heart disease of increasing polyunsaturated fat in place of saturated fat: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. PLoS Med 2010;7:1 9. Tulokset Tutkittavat miehet olivat lähtötilanteessa keskimäärin 52-vuotiaita (vaihteluväli v). Keskimääräinen seuranta-aika vuoden 2005 loppuun saakka oli 16 vuotta ja sen aikana sydäninfarktin sai 378 tutkittavaa. Seurannan aikana sydäninfarktin saaneet miehet olivat tutkimuksen alussa muita miehiä vanhempia ja heillä oli merkitsevästi suurempi painoindeksi, epäedullisemmat veren rasva-arvot ja korkeammat verenpainetasot terveenä säilyneisiin tutkittaviin verrattuna. He myös tupakoivat merkit sevästi muita enemmän, heillä oli pienempi maksimaalinen hapenottokyky ja heidän ruoka valionsa sisälsi enemmän voita, tyydyttynyttä rasvaa ja vähemmän folaattia, marjoja, hedelmiä ja tuoreita kasviksia (taulukko 1). Keskimääräinen päivittäinen voin käyttö tutkimusaineistossa oli 36 grammaa (SD 28 g). Keskimääräinen päivittäinen voin saanti eri käyttöneljänneksissä oli 5, 24, 42 ja 73 grammaa vuorokaudessa. Eniten voita käyttäneet olivat muita vanhempia ja heillä oli suuremmat Taulukko 2. Perustietoja tutkittavista Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksesta voinsaantineljänneksittäin (keskiarvo ± keskihajonta). Voinkäyttöneljännekset 0 14,1 g 14,2 33,1 g 33,2 51,8 g yli 51,9 g Trendin p-arvo Tutkittavia Ikä, v 52,0 ± 5,9 52,2 ± 5,3 52,6 ±5,1 53,1 ± 4,8 0,006 Painoindeksi, kg/m 2 26,9 ± 3,5 26,9 ± 3,5 26,5 ± 3,4 26,5 ± 3,7 0,065 Seerumin kokonaiskolesteroli, mmol/l 5,70 ± 1,02 5,81 ± 1,04 5,88 ± 0,97 6,07 ± 1,13 < 0,001 Seerumin LDL kolesteroli, mmol/l 3,84 ± 0,96 3,96 ± 0,98 4,03 ± 0,94 4,20 ± 1,04 < 0,001 Seerumin HDL kolesteroli, mmol/l 1,30 ± 0,29 1,28 ± 0,29 1,30 ± 00,28 1,35 ± 0,30 0,001 Seerumin triglyseridit, mmol/l 1.36 ± 0,29 1,31 ± 0,76 1,19 ± 0,79 1,15 ± 0,69 < 0,001 Systolinen verenpaine, mmhg 134,56 ± 17,4 134,0 ± 15,9 134,3 ± 16,0 134,4 ± 16,9 0,961 Diastolinen verenpaine, mmhg 89,2 ± 10,4 89,2 ± 10,5 89,0 ± 10,4 89,0 ± 10,8 0,980 Tupakointi, % < 0,001 Sosioekonominen status, pistettä 1 7,48 ± 4,72 7,73 ± 4,54 9,29 ± 4,23 10,83 ± 4,06 < 0,001 Maksimaalinen hapenottokyky, ml/kg/min 31,9 ± 7,4 31,8 ± 7,4 32,5 ± 7,8 32,0 ± 7,6 0,454 Sydän- ja verisuonitauteja lähisivussa, % ,012 Seurannan aikana aloitettu statiinilääkitys, % 29,4 25,6 23,6 21,9 0,040 RUOKAVALIOTEKIJÄT, KESKIMÄÄRÄINEN SAANTI/VRK Voin käyttö, g 5,3 ± 4,2 23,9 ± 5,4 41,9 ± 5,4 73,3 ± 22,2 Energia, kcal 2122 ± ± ± ± 630 < 0,001 Rasvojen osuus kokonaisenergiasta, E% 35,6 ± 6,5 37,0 ± 5,5 39,3 ± 5,0 42,5 ± 5,3 < 0,001 Tyydyttyneet rasvahapot, E% 14,5 ± 3,0 16,7 ± 3,1 18,8 ± 3,1 21,6 ± 3,5 < 0,001 Kertatyydyttymättömät rasvahapot, E% 12,3 ± 2,8 11,5 ± 2,2 11,5 ± 1,9 11,6 ± 1,9 < 0,001 Monityydyttymättömät rasvahapot, E% 5,6 ± 1,5 4,7 ± 1,3 4,2 ± 1,1 3,8 ± 1,1 < 0,001 Hiilihydraatit, E% 44,1 ± 7,8 44,0 ± 6,5 43,2 ± 6,0 41,5 ± 5,9 < 0,001 Proteiinit, E% 16,7 ± 2,9 15,7 ± 2,5 15,2 ± 2,1 14,4 ± 2,1 < 0,001 C-vitamiini, mg 80 ± ± ± ± 52 0,022 Folaatti, µg 258 ± ± ± ± 75 < 0,001 Kuitu, g 24,0 ± 9,0 23,2 ± 7,6 25,1 ± 7,6 29,4 ± 9,5 < 0,001 Kasvikset, hedelmät ja marjat, g 307 ± ± ± ± 245 < 0,001 Ruistuotteet, g 119 ± ± ± ± 179 < 0,001 Alkoholi, g/vk 77 ± ± ± ± 105 0,270 1 Pisteytys selitetty viitteessä Wilson TW ym. Am J Epidemiol 1993;137: (10). 2354

5 tieteessä 19 Ramsden CE, Zamora D, Leelarthaepin B ym. Use of dietary linoleic acid for secondary prevention of coronary heart disease and death: evaluation of recovered data from the Sydney Diet Heart Study and updated meta-analysis. BMJ 2013;346:e Jakobsen MU ym. Major types of dietary fat and risk of coronary heart disease: a pooled analysis of 11 cohort studies. Am J Clin Nutr 2009;89: Stamler J. Diet-heart: a problematic revisit. Am J Clin Nutr 2010;91: Laatikainen R. Onko rasva- ja hiilihydraattikritiikille perusteita? Suom Lääkäril 2012;67: Kelan tilastoa kolesterolilääkkeiden käyttäjistä , saatu Kelasta (Leena K. Saastamoinen) Upmeier E, Korhonen MJ, Helin- Salmivaara A, Huupponen R. Statin use among older Finns stratified according to cardiovascular risk. Eur J Clin Pharmacol 2013;69: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Sari Voutilainen, Anna Nurmi, Jaakko Mursu, Tomi-Pekka Tuomainen: Työskennellyt osittain yritysrahoitteisissa projekteissa elintarviketeollisuuden kanssa; yritykset eivät ole olleet mukana tässä tutkimuksessa. Jyrki Virtanen: Ei sidonnaisuuksia. seerumin kokonais-, LDL-, HDL- kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet ja suurempi osuus heistä oli tupakoitsijoita (taulukko 2). Tilastollisesti merkitsevä lineaarinen trendi havaittiin myös tutkittavien sosioekonomisessa statuksessa, sukurasituksessa ja statiinien käytössä. Myös useissa ravintotekijöissä oli tilastollisesti merkitseviä eroja voinkäyttöneljännesten kesken. Ylimpään neljännekseen kuuluvien energian, kokonaisrasvan ja tyydyttyneen rasvan suhteellinen osuus kokonaisenergiasta sekä ruistuotteiden, folaatin ja kuidun saanti oli suurempaa kuin muilla, kun taas monityydyttymättömien rasvahappojen, hiilihydraattien ja proteiinien saanti oli vähäisempää kuin muilla. He myös käyttivät kasviksia, hedelmiä ja marjoja vähemmän kuin muut tutkittavat (taulukko 2). Taulukossa 3 on esitetty Coxin regressiomallien avulla lasketut suhteelliset sydäninfarktiriskit voinkäyttöneljänneksittäin. Iällä, tutkimusvuosilla, painoindeksillä, systolisella jadiastolisella verenpaineella, tupakoinnilla, maksimaalisella hapenottokyvyllä, sosioekonomisella asemalla, alkoholin kulutuksella sekä energian ja monityydyttymättömien rasvahappojen saannilla ja rukiin, hedelmien, marjojen ja kasvisten käytöllä vakioidussa mallissa 2 ylimpään käyttöneljännekseen kuuluvilla havaittiin 65 % suurentunut sydäninfarktiriski alimman käyttöneljänneksen riskiin verrattuna (p = 0,008). Kuviossa 1 on esitetty sydäninfarktin välttäneiden kumulatiivinen osuus seuranta-aikana neljässä voinkäytön ryhmässä. Sydäninfarktiriskin havaittiin lisääntyvän 4,3 % jokaista kymmentä syötyä voigrammaa kohden (RR 1,04; 95 %:n LV 1,01 1,08, p = 0,009) edellä mainituilla mallin 2 kovariaateilla vakioituna. Kun malli 2 vakioitiin myös seerumin LDL-kolesterolilla, riski ylimmässä neljänneksessä pieneni, mutta pysyi merkitsevänä (RR 1,51; 95 %:n LV 1,04 2,19, p = 0,025) (taulukko 3, malli 3). Seurannan aikana 25 % tutkittavista aloitti seerumin kolesterolitasoa alentavan statiinilääkityksen. Sydäninfarktiin sairastuneista lääkityksen aloittaneita oli 27 %, kun taas terveenä säilyneistä osuus oli 25 %. Kun tilastollinen malli 2 vakioitiin myös ennen mahdollista sydäninfarktia aloitetulla statiinilääkityksellä, riski ylimmässä voinkäyttöneljänneksessä oli 1,66 (95 %:n LV 1,14 2,40, p = 0,008) alimpaan neljännekseen verrattuna (taulukko 3, malli 4). Pohdinta Tässä pitkään seuratussa, alkutilanteessa terveistä keski-ikäisistä miehistä koostuvassa aineistossa runsas voin käyttö oli yhteydessä lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin. Käytetyssä aineistossa voin kulutus oli ylimmässä neljänneksessä keskimäärin noin 70 g/vrk. Alemmissa käyttöneljänneksissä (käyttö ryhmissä keskimäärin noin 5 g, 24 g ja 42 g /vrk) ei havaittu tilastollisesti merkitsevää sydäninfarktiriskin suurenemista. Yhteyden heikkeneminen, kun tilastollinen malli vakioitiin myös seerumin LDL-kolesterolin suhteen, viittaa LDL-kolesterolin todennäköiseen rooliin yhtenä vaikutusmekanismina. Seurannan aikana aloitettu statiinilääkitys ei muokannut havaittua yhteyttä. Taulukko 3. Suhteellinen sydäninfarktiriski voinkäyttöneljänneksissä (suhteellinen riski ja 95 %:n luottamusväli). Neljännekset 1 (alin) (ylin) Trendin p-arvo Sydäninfarktien määrä (%) 79 (16) 84 (17) 94 (19) 121 (25) 0,003 Malli 1 1 1,00 1,02 (0,75 1,39) 1,11 (0,82 1,50) 1,50 (1,12 2,00) 0,007 Malli 2 2 1,00 1,08 (0,78 1,49) 1,21 (0,87 1,70) 1,65 (1,14 2,39) 0,006 Malli 3 3 1,00 1,08 (0,78 1,49) 1,18 (0,79 1,64) 1,51 (1,04 2,19) 0,025 Malli 4 4 1,00 1,08 (0,78 1,49) 1,22 (0,87 1,70) 1,66 (1,14 2,40) 0,006 1 Vakioitu iällä ja tutkimusvuosilla. 2 Vakioitu iällä, tutkimusvuosilla, painoindeksillä, systolisella ja diastolisella verenpaineella, tupakoinnilla, maksimaalisella hapenottokyvyllä, sosioekonomisella statuksella, alkoholin käytöllä sekä energian ja monityydyttymättömien rasvahappojen saannilla, rukiin ja hedelmien, marjojen ja vihannesten käytöllä. 3 Vakioitu mallin 2 vakioinneilla ja seerumin LDL-kolesterolilla. 4 Vakioitu mallin 2 vakioinneilla ja statiinilääkityksellä (muuttuja luokiteltu käyttäjät vs. ei-käyttäjät, käyttäjiksi luokiteltu enemmän kun kerran seurannan aikana statiineja ostaneet tutkittavat). 2355

6 Alkuperäistutkimus kuvio 1. Sydäninfarktin välttäneiden kumulatiivinen osuus seuranta-aikana neljässä voin käytön ryhmässä. Sydäninfarktin välttäneiden kumulatiivinen osuus 1,00 0,95 0,90 0,85 0,80 0,75 0,70 Joidenkin suomalaisten voin käyttö alkaa hipoa huippuvuosien kulutusta. Voin käytön neljännekset 1 (alin) (ylin) Seuranta-aika, vrk Tämä tutkimus selvitti yhden ruoka-aineen ja sydäninfarktin yhteyttä. Voin suurkuluttajat erosivat monilta ominaisuuksiltaan, pääosin epäedullisesti, vähemmän voita käyttäneistä. He tosin saivat muita enemmän folaattia, ruistuotteita ja kuituja, mikä antaa viitteitä siitä, että voita on käytetty etenkin ruispohjaisen leivän päällä. Tilastollisten mallien vakiointi muilla sydäninfarktiin yhteydessä olevilla elämän tapa- ja ravintotekijöillä, kuten tupakoinnilla tai kasvisten käytöllä, ei kuitenkaan vaikuttanut havaittuun yhteyteen. Tilastollisista vakioinneista huolimatta on mahdollista, että nämä muut tekijät voivat vaikuttaa havaittuun yhteyteen riskiä lisäävästi. Voi saattaakin tässä aineistossa olla osittain merkki epäterveistä elintavoista. Tämän tutkimuksen vahvuutena on sen väestöpohjainen, hyvin kuvattu ja pitkään seurattu keski-ikäisten miesten aineisto. Ruoankäyttö selvitettiin tutkimuksen alussa neljän peräkkäisen päivän ruokapäiväkirjanpidolla, joka menetelmänä sopii hyvin voin kaltaisten ruoka-aineiden kulutuksen selvittämiseen. Keskimääräinen voin käyttö oli tutkimuksen alussa 36 grammaa päivässä, ja se vastasi silloista väestön keskimääräistä kulutusta (13) mutta oli huomattavasti runsaampaa kuin väestön keskimääräinen kulutus vuonna 2011 (1). Mukana oli 18 tutkittavaa, joiden keskimääräinen voin käyttö oli yli 120 grammaa päivässä. Koska suuri osa voista kulutettiin leivänpäällyslevitteenä, vakioimme tilastollisen mallin 2 myös erikseen hiilihydraattien saannilla ja suolan vaikutuksen poissulkemiseksi vuorokausivirtsan natriumpitoisuudella. Kumpikaan näistä vakioinneista ei muuttanut havaittua yhteyttä (tuloksia ei ole esitetty). Tuoreimman FINRISKI-tutkimuksen ennakkotietojen mukaan suomalaisten voin kulutusluvut ovat jälleen kääntyneet kasvuun (2), ja todennäköisesti joidenkin yksilöiden voin kulutus vastaa jo 1980-luvun keskikulutusta, vaikka väestötasolla ei olla lähellä huippuvuo sien lukuja. Tyydyttyneen rasvan vaikutuksista sydänterveyteen on käyty viime vuosina runsaasti keskustelua niin tieteellisillä foorumeilla kuin sosiaalisessa mediassakin. Tyydyttyneen rasvan käytön puolestapuhujat ovat hakeneet näyttöä kannalleen viime vuosina julkaistuista katsauksista ja meta-analyyseistä, joissa tyydyttyneellä rasvalla ja sydän- ja verisuonisairauksilla ei todettu tilastollisesti merkitsevää itsenäistä yhteyttä (14,15,16), sekä meta-analyyseistä, joiden mukaan tyydyttyneen ravintorasvan korvaamisella monityydyttymättömällä ei havaittu johdonmukaista positiivista vaikutusta sydän- ja verisuoniterveyteen (17,18,19,20). Näiden julkaisujen pohjalta on lähinnä sosiaalisessa mediassa esitetty jopa väitteitä, että tyydyttyneen rasvan saanti suojaisi sydäntapahtumilta. Ravinnon tyydyttyneen rasvan ja sydäntautien välisen yhteyden luotettava tutkiminen on haasteellista mm. ravinnonkäytön selvityksen virhemahdollisuuksien vuoksi. Joissakin tapauksissa havaitut yhteydet riskitekijöiden ja sairauksien välillä saattavat heikentyä tai jopa hävitä menetelmäpuutteiden takia. Vanhoista aineistoista koottuja meta-analyysejä on arvosteltu mm. siitä, että niissä on mukana aineistoja, joissa on käytetty ylivakioituja tilastollisia malleja; esimerkiksi tyydyttyneen rasvan ja sairauksien välistä yhteyttä tarkastelevat mallit on vakioitu seerumin lipideillä (21). Joissakin korvausmalleissa on myös käytetty ruokavaliota tai tilastollisia mallinnuksia, joiden mukaisia muutoksia on normaalielämässä hankala saavuttaa, esimerkiksi vaihdettu 5 10 energiaprosenttia 2356

7 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin Tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä tuotteita, kuten voita, on suurina määrinä käytettyinä pidetty haitallisena sydänterveydelle. Voin ja voipohjaisten rasvaseosten kulutus näyttää kääntyneen jälleen kasvuun. Suomalaisten kokonaiskolesteroliarvot ovat kääntyneet noususuuntaan. Tämä tutkimus opetti Runsas voin käyttö oli yhteydessä lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin keskiikäisillä itäsuomalaisilla miehillä. Yksi vaikutusmekanismi saattaa olla voin rasvahappojen seerumin LDL-kolesterolitasoa nostava vaikutus. Voin saantimäärään tulee kiinnittää huomiota, mutta sen käytöstä ei tarvitse kokonaan luopua. English summary > in english The use of butter and the risk of myocardial infarction tyydyttynyttä rasvaa vastaavaan määrään monityydyttymätöntä rasvaa. Rasvankorvaustutkimusten heikkoudeksi on myös esitetty sitä, että tyydyttymättömien rasvojen lähteet eivät kaikissa näissä tutkimuksissa ole olleet verisuoniterveydelle optimaaliset, vaan korvaustutkimuksissa on kasviöljyinä käytetty mm. soija- tai auringonkukkaöljyä nykykäsityksen mukaan terveellisempinä pidettyjen oliivi- tai rypsiöljyjen sijaan (22). Kokonaiskuvan hahmottamista hankaloittaa myös se, että samasta raaka-aineesta valmistettujen, eri fraktioista tai eri tavalla prosessoitujen ruoka-aineiden, kuten voin tai juuston, vaikutus sydäntautiriskiin näyttää olevan erilainen (5,6). Neljäsosa tämän kohortin tutkittavista aloitti kolesterolitasoa alentavien lääkkeiden käytön seurannan aikana. Statiineista ensimmäisenä markkinoille tuli lovastatiini vuonna Muut kolesterolilääkkeet (fibraatit, sappihappoja sitovat lääkeaineet, nikotiinihappo ja sen johdokset sekä etsetimibi) jätettiin tämän julkaisun tarkastelun ulkopuolelle, koska niiden käyttö oli vähäistä statiinien käyttöön verrattuna (23). On syytä muistaa, että tietoa statiinin käytöstä käytettiin tutkimuksessa ainoastaan kovariaattina ja ettei statiinien ja sydäninfarktiriskin yhteyden tarkastelu kuulunut tämän tutkimuksen kohteisiin. Statiinilääkityksen roolin tarkastelu terveyskäyttäytymisen osana sydäninfarktiriskin kannalta vaatii tärkeänä aiheena oman syvällisen tutkimuksensa. Tuloksiin on saattanut vaikuttaa se, että vaikka statiinilääkitystä käyttävät eniten suuren riskin ryhmään kuuluvat (24), niitä saattavat olla käyttäneet muutenkin itsestään paremmin huolehtivat henkilöt. Lisäksi yksittäisen riskitekijän, kuten seerumin LDL-kolesterolin, muovaaminen yksilölle yleensä helpolla lääkityksellä voi vähentää tutkittavan halua tehdä hankalampia elämäntapamuutoksia, kuten ruokavalion muutoksia. Useimmat meistä voivat ruokavaliolla ja muilla elämäntavoilla vaikuttaa omaan sairastumisriskiinsä suuntaan tai toiseen. Tämän tutkimuksen mukaan runsas voin käyttö lisää keski-ikäisten suomalaisten miesten sydäninfarktiriskiä. Voin käyttöä ei tarvitse lopettaa kokonaan, mutta on tärkeää välttää ylilyöntejä jatkuvissa käyttömäärissä ja muistaa pehmeiden rasvojen tärkeys. n 2357

Psykoosisairauksiin liittyvä fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset

Psykoosisairauksiin liittyvä fyysinen sairastavuus ja toimintakyvyn rajoitukset tieteessä Satu Viertiö FT, tutkija satu.viertio@thl.fi Jonna Perälä LL, tutkija Samuli I. Saarni LT, FT, dosentti, erikoistutkija apulaisylilääkäri HUS, psykiatrian toimiala Helsingin yliopisto Krista

Lisätiedot

Asennemuutos ennakoi parhaiten lapsen diabetestasapainon korjaantumista

Asennemuutos ennakoi parhaiten lapsen diabetestasapainon korjaantumista tieteessä Laura Kivelä lääketieteen kandidaatti Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö laura.kivela@fimnet.fi Matti Salo dosentti, ylilääkäri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, tiedekeskus Tampereen yliopisto,

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat

Lasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat Julkaistu 9.2.2012 www.laakarilehti.fi ALKUPERÄISTUTKIMUS VERKOSSA ENSIN tieteessä Päivi Mäki TtM, asiantuntija THL, Kansantautien ehkäisyn osasto paivi.maki@thl.fi Risto Sippola FM, tilastotieteilijä

Lisätiedot

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014

Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Terveyttä ruoasta Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014 Suositusten valmistelutyöryhmä: Mikael Fogelholm (puh.joht.) Ravitsemustieteen

Lisätiedot

4 2012 syyskuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto. Diabetes ja lääkäri. Kuva: Janne Viinanen. diabetes.fi

4 2012 syyskuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto. Diabetes ja lääkäri. Kuva: Janne Viinanen. diabetes.fi 4 2012 syyskuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Diabetes ja lääkäri diabetes.fi Kuva: Janne Viinanen Tämä tapa teki diabeteksesta oppimisen hauskaksi. Millaisia aiheita keskustelukartoissa käsitellään?

Lisätiedot

Istu ja pala! Onko istuminen uusi terveysuhka?

Istu ja pala! Onko istuminen uusi terveysuhka? Harri Helajärvi, Katja Pahkala, Olli Raitakari, Tuija Tammelin, Jorma Viikari ja Olli Heinonen KATSAUS Istu ja pala! Onko istuminen uusi terveysuhka? Vanhan viisauden mukaan vierivä kivi ei sammaloidu,

Lisätiedot

Tässä artikkelissa esitellään aineisto ja kerrotaan joitakin

Tässä artikkelissa esitellään aineisto ja kerrotaan joitakin Terveydenhuoltotutkimus Marko Elovainio, Tarja Heponiemi, Jukka Vänskä, Timo Sinervo, Santero Kujala, Erkki Laakso, Päivi Jalonen, Jari Hakanen, Kaj Husman, Saara Töyry, Hannu Halila Miten suomalainen

Lisätiedot

Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain

Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ ILONA NURMI-LÜTHJE FT, dosentti, keskuksen päällikkö Kouvolan perusturva, tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start) Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen osasto,

Lisätiedot

TEKNOLOGIAN KÄYTTÖ JA VAIKUTTAVUUS LIIKUNTAAN LIITTYVISSÄ INTERVENTIOTUTKIMUKSISSA JÄRJESTELMÄLLINEN KATSAUS

TEKNOLOGIAN KÄYTTÖ JA VAIKUTTAVUUS LIIKUNTAAN LIITTYVISSÄ INTERVENTIOTUTKIMUKSISSA JÄRJESTELMÄLLINEN KATSAUS TEKNOLOGIAN KÄYTTÖ JA VAIKUTTAVUUS LIIKUNTAAN LIITTYVISSÄ INTERVENTIOTUTKIMUKSISSA JÄRJESTELMÄLLINEN KATSAUS TUULIKKI SJÖGREN, MINNA HAAPAKOSKI, SIRKKU KOSONEN, ARI HEINONEN Yhteyshenkilö: Tuulikki Sjögren.

Lisätiedot

LÄÄKÄRILEHTI FINLANDS LÄKARTIDNING FINNISH MEDICAL JOURNAL WWW.LAAKARILEHTI.FI. Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet 2010

LÄÄKÄRILEHTI FINLANDS LÄKARTIDNING FINNISH MEDICAL JOURNAL WWW.LAAKARILEHTI.FI. Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet 2010 LÄÄKÄRILEHTI SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI FINLANDS LÄKARTIDNING FINNISH MEDICAL JOURNAL WWW.LAAKARILEHTI.FI Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet 2010 SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI PL 49, 00501 HELSINKI KÄYNTIOSOITE: MÄKELÄNKATU

Lisätiedot

Kotona mitattu verenpaine kuvaa valtimotaudin riskiä paremmin. paremmin kuin vastaanotolla mitattu

Kotona mitattu verenpaine kuvaa valtimotaudin riskiä paremmin. paremmin kuin vastaanotolla mitattu kättä pidempää Teemu Niiranen LT, sisätautien erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Väestötutkimusyksikkö teemu.niiranen@thl.fi Antti Jula LKT, sisätautiopin dosentti, tutkimusprofessori

Lisätiedot

NUORTEN DIABEETIKKOJEN ALKOHOLIN KÄYTTÖ

NUORTEN DIABEETIKKOJEN ALKOHOLIN KÄYTTÖ NUORTEN DIABEETIKKOJEN ALKOHOLIN KÄYTTÖ Lätti Sinikka Väänänen Riikka Opinnäytetyö Kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma

Lisätiedot

Kyselyt lääkäreille 2006 ja 2010: Potilastyöhön ja tietojärjestelmiin liittyvä stressi lisääntyi

Kyselyt lääkäreille 2006 ja 2010: Potilastyöhön ja tietojärjestelmiin liittyvä stressi lisääntyi Terveydenhuolto tieteessä Tarja Heponiemi PsT, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarja.heponiemi@thl.fi Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Anna-Mari Aalto VTT, erikoistutkija

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavaliosuositus

Diabeetikon ruokavaliosuositus Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Suomen Diabetesliitto ry:n liittohallituksen nimeämä ruokavaliosuositustyöryhmä PUHEENJOHTAJA: Suvi Virtanen Professori, LT, ETM Tampereen yliopisto, Terveystieteen

Lisätiedot

KEHOTYYTYVÄISYYS 13-VUOTIAILLA TYTÖILLÄ JA POJILLA - YHTEYS RAVITSEMUSOHJAUKSEEN, PAINOON JA MURROSIÄN KEHITYKSEEN

KEHOTYYTYVÄISYYS 13-VUOTIAILLA TYTÖILLÄ JA POJILLA - YHTEYS RAVITSEMUSOHJAUKSEEN, PAINOON JA MURROSIÄN KEHITYKSEEN KEHOTYYTYVÄISYYS 13-VUOTIAILLA TYTÖILLÄ JA POJILLA - YHTEYS RAVITSEMUSOHJAUKSEEN, PAINOON JA MURROSIÄN KEHITYKSEEN Sanni Rantala Pro gradu -tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden

Lisätiedot

Papa-koekäytäntö ei vastaa suosituksia

Papa-koekäytäntö ei vastaa suosituksia Alkuperäistutkimus tieteessä Heini Salo VTM, tutkija THL, Rokotusten ja immuunisuojan osasto heini.salo@thl.fi Pekka Nieminen dosentti, ylilääkäri HYKS, naistentautien klinikka Terhi Kilpi tutkimusprofessori,

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÖ JA SEN VÄESTÖRYHMITTÄISET EROT

TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÖ JA SEN VÄESTÖRYHMITTÄISET EROT Kansanterveyslaitos Folkhälsoinstitutet National Public Health Institute Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B10 / 2006 Publications of the National Public Health Institute TERVEYS HÄLSA HEALTH TERVEYSPALVELUJEN

Lisätiedot

POLION SAIRASTANEIDEN SELVIYTYMINEN PÄIVITTÄISISTÄ TOIMINNOISTA

POLION SAIRASTANEIDEN SELVIYTYMINEN PÄIVITTÄISISTÄ TOIMINNOISTA POLION SAIRASTANEIDEN SELVIYTYMINEN PÄIVITTÄISISTÄ TOIMINNOISTA Eija Tenhunen Gerontologia ja kansanterveys Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden laitos Kevät 2009 1 Tiivistelmä POLION SAIRASTANEIDEN SELVIYTYMINEN

Lisätiedot

LAVATANSSIKO LIIKUNTAA? LAVATANSSI-ILLAN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUORMITTAVUUS SEKÄ NIIHIN YHTEYDESSÄ OLEVAT TEKIJÄT

LAVATANSSIKO LIIKUNTAA? LAVATANSSI-ILLAN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUORMITTAVUUS SEKÄ NIIHIN YHTEYDESSÄ OLEVAT TEKIJÄT LAVATANSSIKO LIIKUNTAA? LAVATANSSI-ILLAN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUORMITTAVUUS SEKÄ NIIHIN YHTEYDESSÄ OLEVAT TEKIJÄT KIRSI KUUTTILA, MIRJA HIRVENSALO, LAURI LAAKSO Yhteyshenkilö: Kirsi Kuuttila, Suurikkalanpolku

Lisätiedot

Myrkytyskuolemien määrä on kääntynyt laskuun

Myrkytyskuolemien määrä on kääntynyt laskuun KATSAUS tieteessä Erkki Vuori LKT, professori, emeritus erkki.o.vuori@helsinki.fi Ilkka Ojanperä FT, professori Terhi Launiainen FT, tutkijatohtori Jari Nokua FK, oikeuskemisti Riitta-Leena Ojansivu FK,

Lisätiedot

TUHANSIEN ISKUJEN MAA

TUHANSIEN ISKUJEN MAA European institute for crime prevention and control, affiliated with the United Nations Report nro 66 H E U N I TUHANSIEN ISKUJEN MAA Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen & Elina Ruuskanen

Lisätiedot

AIVOHALVAUKSEEN SAIRASTUNEIDEN TERVEYTEEN LIITTYVÄ ELÄMÄNLAATU JA KUNTOUTUKSEN VAIKUTTAVUUS

AIVOHALVAUKSEEN SAIRASTUNEIDEN TERVEYTEEN LIITTYVÄ ELÄMÄNLAATU JA KUNTOUTUKSEN VAIKUTTAVUUS AIVOHALVAUKSEEN SAIRASTUNEIDEN TERVEYTEEN LIITTYVÄ ELÄMÄNLAATU JA KUNTOUTUKSEN VAIKUTTAVUUS Manu Leppikangas Pro gradu -tutkielma Kansanterveystiede Itä-Suomen yliopisto Kansanterveystieteen yksikkö ja

Lisätiedot

Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010

Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja

Lisätiedot

Elintarvikeketjussa syntyvä ruokahävikki

Elintarvikeketjussa syntyvä ruokahävikki 12 Elintarvikeketjussa syntyvä ruokahävikki Kirjallisuuskatsaus Heta-Kaisa Koivupuro, Lotta Jalkanen, Juha-Matti Katajajuuri, Anu Reinikainen ja Kirsi Silvennoinen 12 Elintarvikeketjussa syntyvä ruokahävikki

Lisätiedot

Elämänlaatu on laaja käsite, jonka kehittymiseen. Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus. Lihavuus

Elämänlaatu on laaja käsite, jonka kehittymiseen. Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus. Lihavuus Lihavuus Jarmo Kaukua Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja lihavuus Lihavuus heikentää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista elämänlaatua. Sille ominaisia elämänlaatuongelmia esiintyy mm. psykososiaalisissa

Lisätiedot

Sosiaalisten tekijöiden yhteys 15 18-vuotiaiden tyttöjen itsetuntoon ja ruumiinkuvaan

Sosiaalisten tekijöiden yhteys 15 18-vuotiaiden tyttöjen itsetuntoon ja ruumiinkuvaan Sosiaalisten tekijöiden yhteys 15 18-vuotiaiden tyttöjen itsetuntoon ja ruumiinkuvaan Mari Laakso Pro gradu -tutkielma Sosiaalipsykologia Yhteiskuntatieteiden laitos Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden

Lisätiedot

Diakonia-ammattikorkeakoulu C katsauksia ja aineistoja 26

Diakonia-ammattikorkeakoulu C katsauksia ja aineistoja 26 Diakonia-ammattikorkeakoulu C katsauksia ja aineistoja 26 Virpi Kuvaja-Köllner, Marina Steffansson ja Aija Kettunen Tieto- ja viestintätekniikan käyttö, mahdollisuudet ja haasteet terveyden etäseurannassa

Lisätiedot

Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi

Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi Kela ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi Kela ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta Suosituksen laatinut työryhmä:

Lisätiedot

LASTEN RUOKAKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

LASTEN RUOKAKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA pauliina ojansivu mari sandell hanna lagström arja lyytikäinen LASTEN RUOKAKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA RUOKAILOA JA TERVEYTTÄ LAPSILLE Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen julkaisuja 8/2014 Lasten

Lisätiedot

FYYSISEN AKTIIVISUUDEN, KOETUN FYYSISEN PÄTEVYYDEN JA TAVOI- TEORIENTAATION MUUTOKSET PERUSKOULUN JA LUKION AIKANA

FYYSISEN AKTIIVISUUDEN, KOETUN FYYSISEN PÄTEVYYDEN JA TAVOI- TEORIENTAATION MUUTOKSET PERUSKOULUN JA LUKION AIKANA FYYSISEN AKTIIVISUUDEN, KOETUN FYYSISEN PÄTEVYYDEN JA TAVOI- TEORIENTAATION MUUTOKSET PERUSKOULUN JA LUKION AIKANA Jarkko Mäkinen ja Sami Piironen Liikuntapedagogiikan pro gradu tutkielma Kevät 2014 Liikuntakasvatuksen

Lisätiedot