Myrkytyskuolemien määrä on kääntynyt laskuun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Myrkytyskuolemien määrä on kääntynyt laskuun"

Transkriptio

1 KATSAUS tieteessä Erkki Vuori LKT, professori, emeritus Ilkka Ojanperä FT, professori Terhi Launiainen FT, tutkijatohtori Jari Nokua FK, oikeuskemisti Riitta-Leena Ojansivu FK, oikeuskemisti Hjelt-instituutti, Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen osasto Myrkytyskuolemien määrä on kääntynyt laskuun Vuonna 2010 Suomessa todettiin poikkeuksellisen vähän myrkytyskuolemia, kaikkiaan Yhtä häkämyrkytystä lukuun ottamatta vuosina ei todettu lasten tapaturmaisia myrkytyskuolemia. Aikaisempina vuosina yleiset psykoosi- ja masennuslääkkeiden aiheuttamat myrkytyskuolemat ovat vähentyneet uusien, yliannoksena vähemmän myrkyllisten lääkeaineiden käytön yleistyttyä. Opioidit ovat säilyttäneet asemansa suurimpana myrkytyksiä aiheuttavana ryhmänä. Uusista lääkeaineista pregabaliini on aiheuttanut yhä enemmän myrkytyskuolemia, jotka ovat liittyneet lääkeaineen väärinkäyttöön. Oikeuskemiallisen tutkimuksen paljastamat huumausainelöydökset ovat edelleen yleistyneet. Erityisen suuri lisäys on ollut buprenorfiinin ja amfetamiiniryhmän yhdisteiden löydöksissä. Muuntohuumeista tavallisin löydös on ollut MDPV, mutta erityisesti vuonna 2010 todettiin useita muitakin muuntohuumeita. Vertaisarvioitu VV Myrkytyskuolemat ovat vakava ongelma, sillä niiden määrä on ollut monen vuoden ajan moninkertainen verrattuna liikennekuolemiin ja lisäksi kasvussa (http://www.stat.fi/til/index.html). Oikeuskemiallisten tutkimusten keskitetyn tutkintajärjestelmän vuoksi Suomesta on saatavissa koko maata käsittäviä ainekohtaisia myrkytyskuolematilastoja. Näiden tilastojen perusteella voidaan seurata myrkytyskuolemien määrässä tapahtuvia muutoksia ja seurata alkoholien, lääkkeiden ja huumausaineiden haitallista esiintymistä maassamme (1). Tässä katsauksessa tarkastellaan Suomessa tapahtuneita myrkytyskuolemia vuosina Miten myrkytyskuolema selvitetään? Laki kuolemansyyn selvittämisestä (459/1973) määrittelee sen, minkälaisissa tapauksissa on tehtävä oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvitys. Tällaisia kuolemia ovat mm. yllättävät ja äkilliset kuolemat, joiden ei tiedetä johtuneen sairauden luonnollisesta kulusta. Oikeuslääketieteellinen selvitys on niin ikään pakollinen, jos epäillään henkirikosta, myrkytystä, työ-, liikenne- tai muuta tapaturmaa, hoitovirhettä tai tuottamusta. Suomessa äkillinen ja yllättävä kuolema on aina poliisiasia. Poliisi suorittaa tapauksessa tutkinnan ja määrää tarvittaessa oikeuslääkärin tekemään oikeuslääketieteellisen kuolemansyynselvityksen. Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen yhteydessä on mahdollista ottaa oikeuskemialliset näytteet ja selvittää alkoholin, lääkkeiden, huumausaineiden ja muiden myrkyllisten kemikaalien osuutta kuolemansyynä tai kuoleman taustatekijänä. Vainajista tehtävät oikeuskemialliset tutkimukset on keskitetty asetuksella (169/1948) Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osaston oikeuskemian yksikköön, joka nykyisin on osa Hjelt-instituuttia. Oikeuskemiallisten tutkimusten määrä on pysynyt Suomessa suurena: vuonna 2008 tutkittiin vainajaa, seuraavana vuonna ja sitä seuraavana Tutkimukset kattoivat 56 % kaikista oikeuslääketieteellisistä ruumiinavauksista vuosina 2008 ja 2009 ja 60 % vuonna Kuolemantapauksen tutkimuksesta vastaava oikeuslääkäri määrittelee kuolemansyyn ja kuolemanluokan. Oikeuskemiallisen tutkimuksen tuloksen lisäksi hänellä on käytettävissään poliisin tekemän tapahtumapaikkatutkimuksen tulokset, ruumiin ulkotarkastuksessa tehdyt havainnot, avauslöydökset sekä kudosopillisten ja mahdollisten muiden tutkimusten tulokset. Myrkytyskuolemadiagnoosi on usein saatu sulkemalla pois muut kuolemansyyt. Oikeuslääkärit eivät käytä pitoisuustaulukoita, joissa tietty lääkeaineen tai alkoholin pitoisuus tarkoittaisi automaattisesti myrkytyskuolemaa, vaan päätös kuolemansyystä tehdään aina tapauskohtaisesti koko näytön perusteella. Arvioidessaan oikeuskemian tulosten merkitystä oikeuslääkäri ottaa huomioon kunkin lääke- ja huumausaineen farmakologiset ja toksi- 1735

2 KATSAUS Taulukko 1. Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin oikeuskemian laboratorion tutkimusten perusteella todetut myrkytyskuolemat vuosina , sulkeissa itsemurhien määrä. Aiheuttaja Alkoholit 542 (4) 466 (3) 408 (8) Lääkeaineet 553 (239) 636 (301) 541 (242) Häkä 108 (28) 99 (21) 90 (24) Muu 10 (6) 10 (4) 9 (3) Yhteensä 1213 (277) 1211 (329) 1048 (277) Kirjallisuutta 1 Vuori E, Ojanperä I, Nokua J, Ojansivu R-L. Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat Suomessa vuosina Suom Lääkäril 2009;39: Poikolainen K, Leppänen K, Vuori E. Alcohol sales and fatal alcohol poisonings: a time-series analysis. Addiction 2002;97: Jones AW, Kugelberg FC, Holmgren A, Ahlner J. Drug poisoning deaths in Sweden show a predominance of ethanol in mono-intoxications, adverse drug-alcohol interactions and poly-drug use. Forensic Sci Int 2011;206: Okie S. A flood of opioids, a rising tide of deaths. N Engl J Med 2010;363: Simonsen KW, Normann PT, Ceder G ym. Fatal poisoning in drug addicts in the Nordic countries in Forensic Sci Int 2011;207: Häkkinen M, Launiainen T, Vuori E, Ojanperä I. Benzodiazepines and alcohol are associated with cases of fatal buprenorphine poisoning. Eur J Clin Pharmacol 2012;68: Mörland J, Steentoft A, Simonsen KW ym. Drugs related to motor vehicle crashes in northern European countries: A study of fatally injured drivers. Accident Analysis and Prevention 2011;43: Sidonnaisuudet Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia. kologiset erityispiirteet, annostelutavan, mahdollisen toleranssin ja yhteisvaikutukset sekä yhdisteiden pitoisuudet verinäytteessä. Hänellä on myös mahdollisuus konsultoida löydöksistä oikeuskemian yksikön asiantuntijaa. Useimmiten tärkeimmän löydöksen valinta ei tuota ongelmaa, sillä esimerkiksi itsemurhissa on tyypillistä yhden tai kahden lääkkeen nauttiminen suurina kerta-annoksina. Tällöin myrkytyksen aiheuttajaksi valikoituu yleensä se lääkeaine, jonka pitoisuus suhteutettuna terapeuttiseen pitoisuuteen on suurin. Oikeuskemian yksikkö saa palautteena kopion oikeuslääkärin laatimasta kuolintodistuksesta. Siten laboratorion tietokannassa jo oleviin kemiallisiin löydöksiin voidaan liittää virallinen kuolemansyy ja kuolemanluokka. Taustaja demografiset tiedot saadaan joko näytteiden mukana tulevasta lähetteessä tai kuolintodistuksessa olevasta lyhyestä kuvauksesta. Myrkytyksen ollessa kuolemansyynä tieto vaikuttaneesta aineesta tai aineista perustuu oikeuslääkärin antamaan kuolintodistukseen. Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat vuosina Taulukossa 1 on esitetty oikeuskemiallisen tutkimuksen perusteella todetut myrkytyskuolemat tärkeimmän aiheuttaneen aineen mukaan. Kuluneella kolmivuotisjaksolla ei tapahtunut lasten kuolemaan johtaneita tapaturmaisia myrkytyskuolemia, lukuun ottamatta yhtä tulipalossa häkään kuollutta 2-vuotiasta tyttöä vuonna Kuolintodistuksen antamisen ajankohtana myrkyttämällä tehdyiksi todetut henkirikokset ovat olleet harvinaisia: kolmena vuonna rekisteröitiin neljä häkämyrkytyksen uhria, jotka olivat kuolleet tahallaan sytytetyn tulipalon yhteydessä; uhreista yksi oli vuonna 2009 kuollut 3-vuotias poika. Henkirikos voi tosin paljastua vasta myöhemmin: oikeuskäsittelyssä on paraikaa Suomessa harvinainen myrkyttämällä tehty sarjamurha, jossa tutkimuksen alaisena on ollut yhteensä viisi vuosina tapahtunutta epäiltyä henkirikosta. Alkoholimyrkytykset Tärkein alkoholimyrkytyskuolemien määrään vaikuttava tekijä on alkoholin kulutus ja erityisesti väkevien viinojen kulutus (2). Vuonna 2008 alkoholia kulutettiin Suomessa 100-prosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna 10,4 litraa asukasta kohti, ja sen jälkeen kulutus väheni 10,2 litraan vuonna 2009 ja edelleen 10,0 litraan vuonna 2010, jolloin kulutusluvussa oli tilastoidun eli Suomessa myydyn alkoholin osuus 8,1 litraa ja tilastoimattoman, mm. matkailijoiden tuoman alkoholin osuus 1,9 litraa. Kokonaiskulutustakin suurempi väheneminen tapahtui väkevien juomien kulutuksessa: edellisvuotiseen verrattuna väheneminen oli 5,3 % vuonna 2008, 7,5 % vuonna 2009 ja 5,3 % vuonna 2010 (http://www.stakes.fi/fi/tilastot). Siten myös alkoholimyrkytyskuolemien määrän väheneminen oli odotettua. Etanolin aiheuttamia myrkytyskuolemia oli 522 vuonna 2008, vuonna 2009 tapauksia oli 432 ja vuonna 2010 enää 375 samaa suuruusluokkaa kuin mitä poikkeuksellisesti todettiin vuonna Pysyvämmin vastaavalla tasolla etanolin aiheuttamat myrkytyskuolemat ovat olleet viimeksi 1990-luvun alussa (kuvio 1). Naisten osuus etanolimyrkytykseen kuolleista on vaihdellut vuosittain, ja tutkimusaikana se oli pienimmillään 18,1 % vuonna 2009 ja suurimmillaan 24,8 % vuonna Etanolimyrkytyksiin kuolleiden iän mediaani on noussut tutkimusvuosina: miehillä 52 vuodesta 55 vuoteen, naisilla 55 vuodesta 58 vuoteen. Lapsia tai nuoria ei yleensä kuole alkoholimyrkytykseen. Kolmen tutkimusvuoden aikana oli vain yksi alle 20-vuotias uhri, vuonna 2008 kuollut 19-vuotias poika. Suurin kymmenvuotisikäryhmä olivat vuotiaat kaikkina kolmena vuonna sekä miehillä että naisilla. Miehillä seuraavaksi suurin kymmenvuotisikäryhmä olivat ensimmäisinä tutkimusvuosina vuotiaat, mutta vuonna 2010 toiselle tilalle olivat nousseet vuotiaat. Alkoholimyrkytykseen kuolleiden veren alko- 1736

3 tieteessä Pitkän ajan kuluessa häkämyrkytyskuolemat ovat vähentyneet. Kuvio 1. Myrkytyskuolemien määrät Suomessa vuosina Yhteensä Lääkkeet Alkoholi Häkä Muut Taulukko 2. Eri alkoholien aiheuttamat myrkytyskuolemat vuosina , sulkeissa naisten kuolemien määrä. Aiheuttaja Etanoli 522 (115) 432 (78) 375 (93) Metanoli 15 (2) 30 (9) 24 (5) Etyleeniglykoli 4 (0) 4 (1) 8 (1) Isopropanoli 1 (1) 0 1 (0) Yhteensä 542 (118) 466 (88) 408 (99) holipitoisuuden mediaani oli 3,2 vuonna 2008 sekä miehillä että naisilla, vuosina 2009 ja 2010 miesten keskimääräinen veren etanolipitoisuus oli molempina vuosina 3,1 ja naisten vastaavasti 2,9 ja 3,0. Promilleluvut ovat samaa tasoa kuin Ruotsista raportoiduissa alkoholimyrkytyskuolemissa (3). Muut alkoholit kuin etanoli ovat edelleen merkittäviä myrkytyskuolemien aiheuttajina. Tapahtumatietojen mukaan kuolemia ovat aiheuttaneet tekniset alkoholivalmisteet, tyypillisesti autojen tuulilasinpuhdistukseen tarkoitetut jäänestoaineet tai jäähdytysjärjestelmän pakkasnesteet. Kolmena vuonna todettiin yhteensä 69 metanolin, 16 etyleeniglykolin ja 2 isopropanolin aiheuttamaa myrkytyskuolemaa (taulukko 2). Metanolimyrkytykseen kuolleet ovat olleet suunnilleen samanikäisiä kuin etanolimyrkytykseen kuolleet: mediaani-ikä oli sekä miehillä että naisilla 51 vuotta. Miesten suurin kymmenvuotisikäryhmä olivat vuotiaat, kuten etanolimyrkytyksissäkin, mutta naisten vuotiaat eli nuorempi kuin etanolimyrkytyksissä. Nuorin metanolimyrkytyksen uhri oli vuonna 2010 kuollut 15-vuotias poika, joka viikonlopun jälkeen oli muutaman päivän ajan huonovointisena kotonaan. Hoitoon vietynä hänellä todettiin sairaalassa paha kudoshappoisuus ja metanolimyrkytys, joka hoidosta huolimatta johti kuolemaan. Kuolemanluokaltaan metanolimyrkytyskuolemat poikkeavat etanolimyrkytyskuolemista, sillä itsemurhia oli niistä 13 %, kun taas etanolimyrkytykset olivat lähes aina tapaturmaisia. Itsemurhien suuri osuus kertoo myös sen, että metanolin tiedetään yleisesti olevan myrkyllistä. Lääkeainemyrkytyskuolemat Oikeuskemiallinen tutkimus muodostuu laajoista seulonta-analyyseistä, paljastuneiden löydösten varmistamistutkimuksista sekä määrällisistä analyyseistä. Seulonta tehdään oikeuskemian laboratoriossa yleensä virtsanäytteestä tarkkaan molekyylimassaan perustuvalla lentoaikamassaspektrometrisellä menetelmällä tai immunologisilla menetelmillä. Osa tavallisista lääkeaineista saadaan tunnistettua käyttäen kaksikanavaista kapillaarikaasukromatografiaa, jolloin tunnistamisen yhteydessä saadaan myös samassa ajossa määrällinen tulos. Kattava seulonta paljastaa runsaasti löydöksiä, ja löydösten määrää lisäävät myös tunnistetut aineenvaihduntatuotteet, joista osa on myös itsenäisiä lääkeaineita. Tällaisia ovat esimerkiksi amitriptyliini ja sen aineenvaihduntatuote nortriptyliini sekä diatsepaami ja aineenvaihduntatuotteet des- 1737

4 KATSAUS Taulukko 3. Lääkeainemyrkytyskuolemat yhteensä ja lääkeaineitsemurhat (sulkeissa) vuosina tärkeimmän löydöksen mukaan. Ryhmityksessä on käytetty pohjoismaista ATC-luokitusta. Lääkeaine Sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet sydänglykosidit 4 (0) 6 (2) 7 (2) beetasalpaajat 27 (18) 33 (30) 25 (19) muut ryhmän lääkeaineet 4 (4) 10 (7) 12 (9) Hermostoon vaikuttavat lääkkeet epilepsialääkkeet 14 (5) 25 (11) 20 (8) psykoosilääkkeet 73 (32) 78 (48) 64 (37) bentsodiatsepiinijohdokset 19 (9) 20 (7) 16 (5) barbituraatit 1 (1) 0 0 masennuslääkkeet 109 (61) 150 (88) 106 (59) unilääkkeet 58 (32) 53 (37) 45 (32) opioidit 184 (43) 189 (45) 189 (46) muut analgeetit 8 (4) 11 (5) 9 (5) Muut lääkeaineet 52 (30) 61 (21) 48 (20) Yhteensä 553 (239) 636 (301) 541 (242) metyylidiatsepaami, tematsepaami ja oksatsepaami. Vuosittain oikeuskemiallisissa tutkimuksissa todetaan noin 300 vaikuttavaa ainetta ja lisäksi suuri määrä aineenvaihduntatuotteita. Alkoholi on niin ikään tavanomainen samanaikainen löydös lääkeainemyrkytyskuolemissa. Tutkimusvuosina 43 %:ssa lääkeainemyrkytystapauksista veren alkoholipitoisuus oli vähintään 0,5. Miehiä kuoli lääkeainemyrkytyksiin alkoholin vaikutuksen alaisina hieman keskiarvoa enemmän (47 %) ja naisia vähemmän (38 %). Lääkeainemyrkytyksiin kuolleista (luokassa mukana ovat myös huumausaineet) vähän yli 60 % on miehiä. Miesten ikämediaani oli kaikkina kolmena tutkimusvuonna 43 vuotta ja naisten korkeampi, 51 vuotta kahtena vuonna ja 52 vuotta vuonna Nuorimmat lääkeainemyrkytyksiin kuolleet miehet olivat 18-vuotiaita ja naiset 17-vuotiaita. Itsemurhien osuus lääkeainemyrkytyksistä oli tutkimusvuosina %, ja osuus vaihteli eri lääkeaineryhmien aiheuttamissa kuolemissa. Kun löydös oli jokin beetasalpaaja, masennuslääke, psykoosilääke tai unilääke, itsemurhien osuus oli keskiarvoa suurempi. Opioidimyrkytyskuolemista itsemurhia oli vain neljäsosa ja tapaukset painottuvat kodeiini- ja tramadolilöydöksiin. Yleisesti väärinkäytetyn buprenorfiinin aiheuttamat myrkytyskuolemat ovat sen sijaan harvoin itsemurhia, vuosina 2008 ja 2009 ei yksikään. Myrkytyskuolemat on jaoteltu pohjoismaisen ATC-luokituksen mukaisesti (taulukko 3). Luokittelu perustuu lääkeaineiden ryhmitykseen anatomisen vaikutusalueen (A), hoidollisen luonteen (T) ja kemiallisen rakenteen (C) mukaisesti (www.fimea.fi). Myrkytyskuolemissa näkyy pitkän ajan suuntauksena erityisesti psykoosilääkkeiden merkityksen pienentyminen, ja sama havainto koskee masennuslääkkeitä. Kummassakin hoidollisessa ryhmässä uudet, yliannoksenakin turvallisemmat lääkeaineet ovat korvanneet vanhempia ja vaikutusmekanismiltaan epäspesifisempiä lääkeaineita. Opioidien aiheuttamat myrkytyskuolemat ovat sen sijaan lisääntyneet. Niissä on hyvin usein kyse väärinkäytöstä. Suomen lääketilaston mukaan (www.fimea. fi) vuonna 2010 lääkkeiden myynnistä laskettuna päivittäin 20,51 henkilöä tuhannesta hoidettiin psykoosilääkkeillä ja 68,77 masennuslääkkeillä. Suhteuttamalla myrkytyskuolemien määrä lääkkeen kulutukseen saadaan riskiä ilmaisevaksi keskimääräiseksi suhdeluvuksi psykoosilääkkeille 3,12 ja masennuslääkkeille 1,54. Ryhmien sisällä ainekohtaiset riskiluvut vaihtelevat suuresti. Psykoosilääkkeistä levomepromatsiini aiheutti 24 myrkytyskuolemaa vuonna 2010 ja sen myynti oli 0,56 DDD/1000 asukasta/vrk, joten riskiluvuksi saadaan 42,9, kun vastaavalla tavalla laskettuna ketiapiinin riskiluku on 3,93. Mirtatsapiinin riskiluku on 28,6, doksepiinin 19,7, amitriptyliinin 8,1, mutta sitalopraamin vain 0,31. Käyttöön suhteutettuna levomepromatsiini olikin Suomen eniten myrkytyskuolemia aiheuttanut lääke vuonna Vuoden 2010 myrkytyskuolemissa tärkeimmäksi löydökseksi osoittautuneiden lääkeaineiden kärjen muodostavat kolme opioidia, buprenorfiini, tramadoli ja kodeiini, joihin kaikkiin liittyy myös väärinkäyttöä (taulukko 4). Trisykliset masennuslääkkeet amitriptyliini ja doksepiini ovat olleet pitkään listan kärjessä, mutta erityisesti doksepiinin merkitys on kulutuksen vähennyttyä pienentynyt. Pitkään ja 1990-luvulla listan kärkipäässä olleet promatsiini ja dekstropropoksifeeni ovat jo poistuneet lääkeluettelosta ja listalta. Listaa ei voi käyttää arvioitaessa eri lääkeaineiden keskinäisiä vaarallisuuseroja, sillä lääkkeen yleisyys tietysti vaikuttaa sen esiintyvyyteen. Sa- 1738

5 tieteessä Taulukko 4. Myrkytyskuolemissa tärkeimmäksi löydökseksi todetut 27 tavallisinta lääkeainetta vuosina Lääkkeet ovat vuoden 2010 yleisyysjärjestyksessä. Lääkeaine Buprenorfiini Tramadoli Kodeiini Amitriptyliini Levomepromatsiini Tsopikloni Fentanyyli Ketiapiini Mirtatsapiini Metadoni Pregabaliini Alpratsolaami Oksikodoni Doksepiini Venlafaksiini Propranololi Insuliini Tematsepaami Tsolpideemi Amfetamiinit Metformiini Sitalopraami Digoksiini Parasetamoli Paroksetiini Klooriprotikseeni Duloksetiini man lääkeaineen esiintyvyyden muutokset vuosien aikana sen sijaan voivat antaa viitteen esimerkiksi lisääntyneestä väärinkäytöstä. Huumausaineet Huumausaineita paljastuu yhä yleisemmin oikeuskemiallisessa tutkimuksessa, ja niiden määrä on viime vuosien aikana lisääntynyt muita toksikologisia löydöksiä nopeammin. Vuonna 2010 löydöksiä oli ennätysmäärä, 304 vainajassa (taulukko 5). Näissä tapauksissa kuolemansyyt vaihtelivat myrkytyksistä erilaisiin tapaturmiin, itsemurhiin ja henkirikoksiin. Lääke- ja huumausaineiden aiheuttamia myrkytyskuolemia oli vähän yli puolet (168 tapausta), ja näistä puolestaan kolme neljäsosaa oli huumausaineiden tai huumausaineiden tapaan käytettyjen lääkeaineiden aiheuttamia. Tieto lääkkeiden huumausainekäytöstä on saatu tapahtumatiedoista tai kuolintodistuksesta. Erilaiset lääkkeinä käytetyt opioidit ovatkin nousseet suosituiksi huumekäytössä. Vastaava kehitys on nähty myös muualla; esimerkiksi Yhdysvalloissa kipulääkkeinä käytettyjen opioidien löydökset ovat 2000-luvun puolesta välistä lähtien lisääntyneet, kun samanaikaisesti heroiinilöydösten määrä on pysynyt samansuuruisena ja kokaiinilöydökset ovat jopa vähentyneet (4). Pohjoismaisen vertailututkimuksen mukaan Suomessa myrkytykseen kuolleiden huumausaineiden käyttäjien ikäjakauma on ollut poikkeava, nuoriin painottuva. Usean vuoden ajan Suomessa suurin viisivuotisikäryhmä olivat vuotiaat, kun esimerkiksi Tanskassa, jossa huumausaineita on käytetty pitkään, suurin ikäryhmä ovat vuotiaat. Tuoreimmassa vertailututkimuksessa, joka koski vuotta 2007, Suomen tilanne oli muuttunut ja suurin ikäryhmä olivat vuotiaat (5). Huumeita käyttävät ovatkin selvästi vanhentuneet myös Suomessa. Tutkimusvuosina huumekuolemissa kuolleiden iän mediaani oli 30 vuotta. Vuonna 2008 suurin ikäryhmä olivat vuotiaat, muina vuosina vuotiaat. Nuorimmat olivat 17-vuotiaita poikia, joita oli kolmena vuonna yhteensä neljä. Yli 55-vuotiailla huumausainelöydökset ovat edelleen harvinaisia, ja tutkimusvuosina huumausaineita löytyi vain yhdestä yli 60-vuotiaasta. Naisten osuus huumeisiin kuolleista oli vuosittain %. Suomessa oikeuskemiallisissa tutkimuksissa ylivoimaisesti yleisin huumausainelöydös on buprenorfiini, ja sen huumausainekäyttö aiheutti 46 myrkytyskuolemaan vuonna 2010 (taulukko 5). Yleensä buprenorfiinin väärinkäytön aiheuttamissa myrkytyskuolemissa aine on nautittu pistämällä tai nuuskaamalla. Samanaikaisesti käyttäjä on ollut usein alkoholin ja bentsodiatsepiinien vaikutuksen alaisena, ja tyypillisesti kuolema on tapahtunut henkilön nukkuessa (6). Seuraavaksi eniten huumausainekäyttö aiheutti tramadolimyrkytyskuolemia (26 tapausta), sitten fentanyyli (16 tapausta), metadoni (15 tapausta), kodeiini (7 tapausta) ja oksikodoni (5 tapausta). Heroiinia ja morfiinia todettiin kumpaakin yhdessä tapauksessa. Fentanyylimyrkytyksissä 6 tapauksessa oli maininta lääkeainetta sisältävistä laastareista, joista oli uutettu fentanyyliä pistettäväksi (4 tapausta) tai laastari tai sen osa löytyi vainajan suusta (2 tapausta). 1739

6 KATSAUS Oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten ja oikeuskemiallisten tutkimusten osuus on Suomessa suuri. Taulukko 5. Oikeuskemiallisessa tutkimuksessa todetut huumausainelöydökset vuosina Kuolemansyy voi olla myös muu kuin myrkytys. Sulkeissa tapaukset, joissa aine on ollut myrkytyskuoleman tärkein löydös. Tieto lääkeaineiden huumausainekäytöstä on saatu oikeuslääkärin antamista taustatiedoista tai kuolintodistuksesta. Huumausaine Heroiini 2 (2) 1 (1) 3 (3) 3 (3) 2 (1) Buprenorfiini 88 (28) 97 (35) 104 (34) 111 (34) 156 (46) Kannabinoidit Amfetamiinit 64 (10) 94 (9) 73 (9) 94 (12) 113 (10) Metadoni 21 (3) 26 (16) 33 (16) 34 (18) 34 (15) Kokaiini 1 (0) 3 (0) 3 (0) 4 (0) 4 (1) Gamma 1 6 (5) 2 ( 1) 1 (1) 11 (6) 3 (2) Yhteensä Gammahydroksibutyraatti tai vastaava laktoni 2 Sisältää lueteltujen lisäksi muita huumausaineina käytettyjä lääkeaineita Metadonikuolemista ainakin 6 tapausta liittyi hoitoon: joko henkilö oli pistänyt saamansa metadonin tai sitä oli käyttänyt joku toinen henkilö. Amfetamiiniryhmään on tilastoitu myös amfetamiinin tapaan ja sen korvikkeena käytetty metyleenidioksipyrovaleroni (MDPV), joka olikin yleisin vainajanäytteissä todettu muuntohuume. Aine löytyi ensi kerran vuonna 2009, jolloin löydöksiä oli 6 vainajassa ja yhdessä tapauksessa oikeuslääkäri piti löydöstä kuolemansyynä. Vuonna 2010 MDPV-löydöksiä oli 13 vainajassa ja kuolemansyyksi aine oli merkitty 3 kertaa. Ekstaasilöydöksiä oli 6 vuonna 2008, 8 vuonna 2009 ja 4 vuonna Metamfetamiini oli tutkimusvuosina selvästi yleisempi löydös: 11, 17 ja 18 vainajassa. Amfetamiinilöydöksille on tyypillistä usean amfetamiiniryhmän yhdisteen löytyminen samanaikaisesti. Uusista muuntohuumeista Suomessa todettiin vuonna 2010 vainajanäytteissä metylonia, metakloorifenyylipiperatsiinia (m-cpp), 4-fluorimetamfetamiinia, 3-fluorimetamfetamiinia ja desoksipipradrolia (2-DPMP), kerran kutakin yhdistettä, ja 4-metyylimetkatinonia (mefedroni) kahdessa vainajassa. Aistiharhoja aiheuttavia huumausaineita paljastuu hyvin harvoin, vaikka ne ovat mukana seulontatutkimuksissa. Tutkimusvuosina löydettiin LSD:tä vain kerran, putoamisen seurauksena vuonna 2009 kuolleesta 20-vuotiaasta miehestä. Vuonna 2010 löydettiin sienihuume psilosiinia 18-vuotiaasta pojasta, joka kuoli liikenneonnettomuudessa. Vuonna 2009 todettiin poikkeuksellisen usein gammahydroksibutyraattia (GHB), peräti 11 vainajassa, kun edellisenä vuonna löydöksiä oli vain 1 ja seuraavana vuonna 3. Myrkytyskuolemia GHB aiheutti yhden vuonna 2008, kuusi vuonna 2009 ja kaksi vuonna 2010 (taulukko 5). Huume on voitu nauttia myös gammahydroksibutyraatin laktonimuotona, joka on teollisuudessa ja laboratorioissa käytetty liuotin. Elimistössä aineesta syntyy GHB:tä, eikä kemiallisen löydöksen perusteella pystytä päättelemään, missä muodossa huumaava aine on nautittu. Vuonna 2010 kannabislöydöksiin liittyi 38 %:ssa tapauksista myös amfetamiinia ja 45 %:ssa buprenorfiinia. Kolmasosassa tapauksista todettiin myös alkoholia, ja bentsodiatsepiinit olivat niin ikään tavanomainen samanaikainen löydös. Vuodesta 2007 pregabaliinilöydökset ovat yleistyneet, ja pregabaliinia todettiin vuonna 2010 huumausaineita käyttäneiden ryhmässä 65 vainajassa ja näistä 13 tapauksessa kuoleman syynä oli pregabaliinin aiheuttama myrkytys. Tulosten perusteella pregabaliinin päihdekäyttö liittyy usein opioidien väärinkäyttöön. Häkämyrkytykset Pitkän ajan kuluessa häkämyrkytyskuolemat ovat vähentyneet (kuvio 1). Tähän vaikuttaa erityisesti auton pakokaasulla tehtyjen itsemurhien väheneminen: menetelmää käytettiin kolmena tutkimusvuonna yhteensä 41 kertaa, kun esimerkiksi vuonna 1998 tapauksia oli jo yhtenä vuonna 50. Tulipalossa kuolleiden määrä on sen sijaan pysynyt suurena, ja näissä tapauksissa yli puolet kuolleista on ollut alkoholin vaikutuksen alaisina; jopa yli 3 :n verenalkoholipitoisuuksia on todettu. Tulipalossa kuolleiden joukossa on myös henkirikosten uhreja. Uunilämmitys aiheuttaa vuosittain muutamia myrkytyskuolemia (taulukko 6). Yleensä on kyse virheellisestä lämmityksestä, mutta joukossa on myös itsemurhia, joissa uunin pelti on tahallaan pantu kiinni. Saunan kiuas on nykyisin harvinainen häkälähde, ainoastaan 1 2 myrkytyskuolemassa vuodessa. Vuonna 2010 ei todettu yhtään tällaista kuolemaa. Erikoisia välineitä häkäkaasulla tehdyissä itsemurhissa ovat olleet auton sisällä poltettu kertakäyttöinen grilli, kellariin tuotu grilli ja painepullosta saatu puhdas CO-kaasu. Tapaturmaisia ovat taas olleet grillin käyttö kylpyhuo- 1740

7 tieteessä TAULUKKO 6. Häkämyrkytyskuolemat yhteensä ja häkäitsemurhat (sulkeissa) vuosina häkälähteen mukaan. Häkälähde Pakokaasu 1 20 (19) 15 (14) 23 (19) Tulipalo 2 71 (4) 72 (6) 59 (4) Uuni, hella 10 (2) 4 (0) 7 (1) Kiuas 1 (1) 2 (0) 0 Nestekaasulaitteet 2 (0) 1 (0) 0 Muu 4 (2) 5 (1) 1 (0) Yhteensä 108 (28) 99 (21) 90 (24) 1 Auto letku-tapauksia 16 vuonna 2008, 10 vuonna 2009 ja 15 vuonna Henkirikoksia 1 vuonna 2008 ja 2 vuonna 2010 English summary > in english Fatal poisonings in Finland during neessa, hiiliämpärin vieminen maakellariin lämmittämistarkoituksessa ja pellettisäiliön kautta sisätiloihin kulkeutunut häkäkaasu. Muut myrkytykset Muiden myrkytysten ryhmä muodostuu edellisessä luokittelussa ryhmien ulkopuolelle jäävistä myrkytyskuolemista. Niiden määrä on ollut jo vuosia vähäinen (kuvio 1). Muut kaasut kuin häkä ovat tärkein alaryhmä. Tutkimusaikana neljässä tapauksessa myrkytys aiheutui impatusta nestekaasusta (propaani ja butaani) ja kolmessa tapauksessa heliumista. Helium jalokaasuna ei sinänsä ole myrkyllistä, mutta hengitysilmaa syrjäyttävänä kaasuna se voi aiheuttaa tukehtumiskuoleman. Mukana oli myös myrkyllisten palokaasujen, mm. syaanivedyn aiheuttamia kuolemia. Impattujen kaasujen aiheuttamien kuolemien lisäksi yksi 24-vuotias mies menehtyi hengitettyään bensiinihöyryjä. Harvinaisia tapauksia olivat vuonna 2008 akonitiinin ja glyfosaatin aiheuttamat myrkytyskuolemat sekä vuonna 2009 tapaturmainen valkean kärpässienen nauttimisesta johtuva kuolema. Pohdinta Suomessa myrkytyskuolemien määrä on usean vuoden ajan ollut suuri, noin tapausta vuodessa. Merkittävää on ollut alkoholimyrkytysten suuri osuus. Viime vuosikymmenellä alkoholin hinnanalennuksen aikaansaamaa kulutuksen kasvua seurasi alkoholimyrkytyskuolemien määrän kasvu vuonna 2004 ja myös metanolimyrkytykset yleistyivät. Alkoholimyrkytyskuolemien määrä vakiintui uudelle, korkealle tasolle. Lääkeainemyrkytyskuolemien kokonaismäärä on pysynyt edelleen suurena, vaikka eräiden lääkeaineiden osuus myrkytyksissä on vähentynyt. Tarkasteluvuosina myrkytyskuolemien määrässä tapahtui suotuisaa kehitystä. Vuonna 2009 alkoholien aiheuttamat myrkytyskuolemat vähenivät selvästi, joskaan väheneminen ei näkynyt myrkytyskuolemien kokonaismäärässä, koska samana vuonna lääkeaineiden aiheuttamia myrkytyskuolemia oli poikkeuksellisen paljon. Vuonna 2010 alkoholimyrkytyskuolemien määrä väheni entisestään ja myönteistä kehitystä näkyi myös lääkeaineiden aiheuttamien myrkytyskuolemien määrässä, ja niinpä myrkytyskuolemia on ennätyksellisen vähän, Viimeksi myrkytyskuolemien määrä on ollut pitempiaikaisesti vastaavalla tasolla 1990-luvulla. Suomalaisessa oikeuslääkinnässä on tapahtunut tarkastelussa olevina vuosina suuri muutos. Aikaisemmin kussakin läänissä oli vähintään yksi oikeuslääkäri, joka vastasi oikeuslääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä oman lääninsä alueella. Läänijaon poistuttua vuoden 2010 alussa kaikki oikeuslääkärit siirtyivät lääninhallituksista Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL) perustettuun oikeuslääkintäyksikköön, joka on nykyisin oikeuslääkinnän osalta toimiva viranomainen koko maassa. Oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten määrä on jonkin verran vähentynyt vuonna 2010, mutta oikeuskemiallisten tutkimusten määrä on päinvastoin lisääntynyt. Oikeuslääkäreille ei ole annettu uusia ohjeita myrkytyskuolemien luokittelemiseksi ja alalla toimivat edelleen samat oikeuslääkärit, joten myrkytyskuolemien määrän väheneminen tuskin johtuu organisaatiomuutoksesta. Kansainvälisessä tarkastelussa oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten ja oikeuskemiallisten tutkimusten osuus on Suomessa suuri. Pohjoismaisessa tutkimuksessa, joka koski liikenneonnettomuuksissa kuolleita kuljettajia, vain Suomessa ja Ruotsissa oikeuskemialliset tutkimukset oli tehty yli 90 %:ssa tapauksista, Norjassa vastaava osuus oli 71 %, Islannissa 43 % ja Tanskassa vain 8 % (7). Tutkimusten suuri määrä, kattavat seulontamenetelmät ja oikeuslääkärien ammattitaito takaavatkin suomalaisten myrkytyskuolematilastojen korkean laadun. n 1741

8 ENGLISH SUMMARY Erkki Vuori M.D., Ph.D., M.Sc., Professor Emeritus Ilkka Ojanperä Ph.D., Professor Terhi Launiainen Ph.D., Postdoctoral Researcher Jari Nokua M.Sc., Forensic Toxicologist Riitta-Leena Ojansivu M.Sc., Forensic Toxicologist Hjelt Institute, University of Helsinki Fatal poisonings in Finland during At the beginning of 2010, the organization of medicolegal cause-of-death investigations changed in Finland. Forensic pathologists moved from a province-based system to a new system of central organization under the National Institute for Health and Welfare. The rate of forensic autopsies has remained high, at 24% of all deaths, i.e. about 12,000 autopsies annually. Post mortem forensic toxicological investigations are centralized at the Hjelt Institute, University of Helsinki. The number of post mortem toxicological investigations has increased, and in 2010 these cases numbered 7,105, covering approximately 14% of all deaths and 60% of all forensic autopsies. Apart from a 2-year-old girl who died of carbon monoxide poisoning in a fire, there were no accidental fatal poisonings in children in The numbers of fatal poisonings detected during the period were 1,213, 1,211 and 1,048, respectively. The exceptionally low number in 2010 was due to a decrease in the numbers of both alcohol poisonings and drug poisonings. However, opioids maintained their major position. The consumption of alcohol, especially spirits, declined. Looking at drug-related deaths in relation to drug consumption, the most dangerous medicine in Finland was by far levomepromazine (methotrimeprazine), followed by the two antidepressants mirtazapine and doxepin. Opioid deaths involved buprenorphine, tramadol, codeine, fentanyl, methadone or oxycodone, and typically involved abuse. Buprenorphine was the most abused opioid in Finland. Heroin and cocaine were found only 1 2 times annually. The most common designer drug was methylenedioxypyrovalerone (MDPV), which was detected for the first time in In the long term, carbon monoxide fatalities have declined, mainly due to the falling number of suicides involving car exhaust gas. The total number of carbon monoxide suicides during the three study years was 41, compared with 50 such cases in 1998 alone. 1741a

Huumeet ja lääkkeet kuolemansyynä. Pirkko Kriikku, FT, oikeuskemisti

Huumeet ja lääkkeet kuolemansyynä. Pirkko Kriikku, FT, oikeuskemisti Huumeet ja lääkkeet kuolemansyynä Pirkko Kriikku, FT, oikeuskemisti Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvitys Määritelty laissa (Laki kuolemansyyn selvittämisestä 459/1973) Oikeuslääkäri tekee Ruumiinavaus

Lisätiedot

Oikeuslääketieteellisten ruumiinavauksien

Oikeuslääketieteellisten ruumiinavauksien Oikeuslääketiede Lääke, myrkky, huume vai taasko viina? Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Riitta-Leena Ojansivu ja Raija Nieminen Suomalainen kuolemansyyn selvitys on kattava ja perusteellinen. Oikeuskemiallisten

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT,

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Suomalaisen huumekulttuurin muutos Terveysneuvontapäivät 2011 Helsingin Paasitornissa 21 22.9.2011 Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Nuorisotutkimusseura ry. Kaksi teemaa 1. Tuoreen huumekyselyn tulokset ja

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Eivät huumeet yksin tapa huumeisiin liittyvät kuolemat Suomessa 2007

Eivät huumeet yksin tapa huumeisiin liittyvät kuolemat Suomessa 2007 Eivät huumeet yksin tapa huumeisiin liittyvät kuolemat Suomessa 2007 Mikko Piispa Johdanto Huumekuolema on paljon käytetty termi. Se antaa ymmärtää, että huumeet ovat aiheuttaneet kuoleman, mutta mitä

Lisätiedot

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Martta Forsell, the Finnish Focal Point 26/11/2013 Martta Forsell 1 Primary drug (n= 2 688) Hypnotics,

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Opioidit ja niihin liittyvät bentsodiatsepiinilöydökset päihdekäytössä oikeuskemiallisesti tutkituissa vainajissa Suomessa

Opioidit ja niihin liittyvät bentsodiatsepiinilöydökset päihdekäytössä oikeuskemiallisesti tutkituissa vainajissa Suomessa Opioidit ja niihin liittyvät bentsodiatsepiinilöydökset päihdekäytössä oikeuskemiallisesti tutkituissa vainajissa Suomessa 2000 2008 Margareeta Häkkinen, LK Helsinki 20.8.2010 Tutkielma margareeta.hakkinen@helsinki.fi

Lisätiedot

PÄIHTEET JA LIIKENNE. EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel

PÄIHTEET JA LIIKENNE. EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel PÄIHTEET JA LIIKENNE EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel 15.5.2008 Liikenneonnettomuuksista Maailmassa Yli kaksi miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

KANSANTERVEYSLAITOS TEOREETTINEN LAUSUNTO 1(4) Huumelaboratorio 11.3.2002 Mannerheimintie 166 00300 Helsinki 30 Puh.: 09-47441; Fax: 09-4744 8553

KANSANTERVEYSLAITOS TEOREETTINEN LAUSUNTO 1(4) Huumelaboratorio 11.3.2002 Mannerheimintie 166 00300 Helsinki 30 Puh.: 09-47441; Fax: 09-4744 8553 KANSANTERVEYSLAITOS TEOREETTINEN LAUSUNTO 1(4) Huumelaboratorio 11.3.2002 Mannerheimintie 166 00300 Helsinki 30 Puh.: 09-47441; Fax: 09-4744 8553 Valtionsyyttäjä Petri Jääskeläinen Valtakunnansyyttäjän

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta Tiedosta hyvinvointia 1 Vuoden 24 veronmuutos ja väkivalta Esa Österberg Alkoholi- ja huumetutkimus Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Vuonna 24 Suomen alkoholioloissa tapahtui kolme merkittävää muutosta:

Lisätiedot

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! vihjeet.etela-savo@poliisi.fi Poliisilaki Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Huumausainerikoksista Keski-Suomen maakunnassa

Huumausainerikoksista Keski-Suomen maakunnassa Huumausainerikoksista Keski-Suomen maakunnassa Esityksen sisältö Sisä-Suomen poliisilaitos Huumausainerikokset Huumausainerikollisuus tilastojen valossa Huumausaineista tilanne kentällä Hoitoonohjaus ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Huumekulttuurin muutokset Suomessa 200 ensimmäistä vuotta

Huumekulttuurin muutokset Suomessa 200 ensimmäistä vuotta Huumekulttuurin muutokset Suomessa 200 ensimmäistä vuotta Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, Suomen Akatemia 1 Anders Chydenius halusi turvata kotimaisen oopiumin tuotannon jo 1700-luvulla 2 Huumeiden representaatio

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

OULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista 28.8.2008/543

Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista 28.8.2008/543 Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista 28.8.2008/543 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään

Lisätiedot

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI

AJOTERVEYDEN ARVIOINTI AJOTERVEYDEN ARVIOINTI PÄIHDELÄÄKÄRIN NÄKÖKULMASTA MONEN TEKIJÄN TASAPAINOILUA Poliisiammattikorkeakoulu 26.10.2016 Reijo Laitinen Psykiatrian erikoislääkäri A-klinikkasäätiö Sisä-Suomen palvelualue Hämeenlinna,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

PUDASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) 1 PUDASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta Menetetyt

Lisätiedot

Rattijuopon elämänkaari

Rattijuopon elämänkaari Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen lähtökohdat Antti Impinen Päihteet ja liikenne -seminaari 15.5.2008 Rattijuopon elämänkaari Tutkimuksen suorituspaikkana KTL:n mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen

Lisätiedot

LIITE Trafin julkaisuun Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä. Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot.

LIITE Trafin julkaisuun Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä. Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot. LIITE Trafin julkaisuun 1-2015 Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot Marita Löytty 1.9.2016 Trafiksäkerthetsverket Helsinki, Helsingfors 2015

Lisätiedot

Muuntohuumeet ja lainsäädäntö

Muuntohuumeet ja lainsäädäntö Muuntohuumeet ja lainsäädäntö Päihdetiedotusseminaari Jurmala 6.-8.6.2013 Ylitarkastaja Katja Pihlainen, FT Luvat ja tarkastukset yksikkö 2 1 Mitä ovat muuntohuumeet Miten niitä on viime aikoina esiintynyt

Lisätiedot

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko. Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset

Lisätiedot

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LAPUA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LAPUA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Sähkölieden päälle jättäminen valvomattomana, ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Nykyajan

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

TÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) TÖYSÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Sähköpalokuolemat Suomessa

Sähköpalokuolemat Suomessa Sähköpalokuolemat Suomessa Tilastollinen tutkimus..-3..6 Veli-Pekka Nurmi, TTY Määritelmät Sähköpalo: tulipalo, jossa palon mahdollistavana syttymisenergialähteenä on sähkö Sähköpalokuolema: kuolema, joka

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

VIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) VIMPELI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

UNILÄÄKKEET RATTIJUOPUMUSTAPAUKSISSA KÄYTTÄJÄPROFILOINTIA 5.1.2009 JA 19.6.2012 VÄLISELTÄ AJANJAKSOLTA SUOMALAISEN LIIKENNE- JUOPUMUSRIKOSTUTKINNAN

UNILÄÄKKEET RATTIJUOPUMUSTAPAUKSISSA KÄYTTÄJÄPROFILOINTIA 5.1.2009 JA 19.6.2012 VÄLISELTÄ AJANJAKSOLTA SUOMALAISEN LIIKENNE- JUOPUMUSRIKOSTUTKINNAN UNILÄÄKKEET RATTIJUOPUMUSTAPAUKSISSA KÄYTTÄJÄPROFILOINTIA 5.1.2009 JA 19.6.2012 VÄLISELTÄ AJANJAKSOLTA SUOMALAISEN LIIKENNE- JUOPUMUSRIKOSTUTKINNAN LABORATORIOLÖYDÖSTEN POHJALTA Hannes Hurme Syventävien

Lisätiedot

Tuloksia 100 marginaalissa elävän helsinkiläisen huumeiden käyttäjän haastatteluista

Tuloksia 100 marginaalissa elävän helsinkiläisen huumeiden käyttäjän haastatteluista Stadin nistit Tuloksia 100 marginaalissa elävän helsinkiläisen huumeiden käyttäjän haastatteluista * Lähde: Tuukka Tammi, Tuuli Pitkänen & Jussi Perälä (2011): Stadin nistit huonoosaisten helsinkiläisten

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Kajaanin huumekoulutus 21.3.13. Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö

Kajaanin huumekoulutus 21.3.13. Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö Kajaanin huumekoulutus 21.3.13 Lolan Lindroos Sairaanhoitaja kouluttaja / konsultti A-klinikkasäätiö Suomessa 2009 Alkoholin suurkuluttaja noin 600000 noin joka kymmenes naisista ja miehistä noin joka

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TASKUMATTI. Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI. Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 2004 TASKUMATTI Tilastotietoa alkoholista ja huumeista SISÄLLYS: Alkoholijuomien kulutus Suomessa vuonna 2003 100....%:n.... alkoholina........ asukasta........ kohden........................ 4. Alkoholijuomien.............

Lisätiedot

Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava?

Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava? KONSENSUSKOKOUS 2014 VANHUUSKUOLEMA Espoo Hanasaari 3-5.2.2014 Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava? Oikeuslääkärin näkökulma Pekka J. Karhunen professori, LKT Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden. käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen

MILLI 2006 Ruiskuhuumeiden. käyttäjät terveysneuvontapisteessä. Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen MILLI 6 Ruiskuhuumeiden käyttäjät terveysneuvontapisteessä Antti Mikkonen, Leena Paaskunta, Elina Kaitala, Leena Savunen Tutkimuksen toteutus Sosiodemografiset tiedot Päihteiden käytön aloittaminen Aineiden

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LOHJAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 28.11.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Hiiden alueen kuntien ja Kirkkonummen

Lisätiedot

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

SEINÄJOKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) SEINÄJOKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella

Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella Näkökulmia Päijät Hämeen väestön hyvinvointiin menetetyt elinvuodet (PYLL) aineiston perusteella Hallitusseminaari Palvelujohtaja Kuvio 1. Lähtökohta: yksinkertainen laskutoimitus Standardielämä, jota

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)

LEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL) LEHTIMÄKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

Portugalin tasavallan aloite neuvoston päätökseksi Schengenin konsultointiverkoston (tekniset eritelmät) osan 1 muuttamisesta

Portugalin tasavallan aloite neuvoston päätökseksi Schengenin konsultointiverkoston (tekniset eritelmät) osan 1 muuttamisesta Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. lokakuuta 2007 (07.11) (OR. en) PUBLIC 14215/07 LIMITE VISA 334 COMIX 924 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Viisumityöryhmä

Lisätiedot

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2001 Publications of the National Public Health Institute Olli Nummela, Antti Uutela TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA JA Kansanterveyslaitos

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot