NUORTEN DIABEETIKKOJEN ALKOHOLIN KÄYTTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORTEN DIABEETIKKOJEN ALKOHOLIN KÄYTTÖ"

Transkriptio

1 NUORTEN DIABEETIKKOJEN ALKOHOLIN KÄYTTÖ Lätti Sinikka Väänänen Riikka Opinnäytetyö Kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Lätti, Sinikka & Väänänen, Riikka. Nuorten diabeetikkojen alkoholin käyttö. Pieksämäki, kevät 2006, 44 s. 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu / Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorten diabeetikkojen alkoholinkäyttöä Mikkelin seudulla. Tutkimukseen osallistui Mikkelin seudulta 28 diabetesta sairastavaa nuorta. Nämä nuoret valittiin, jotta saisimme, selville vaikuttaako diabetes nuoren alkoholinkäyttöön. Tämä aihe oli mielenkiintoinen, koska nuorten päihteiden käytöstä on ollut paljon keskustelua mediassa. Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään erikseen nuoren kehitystä, diabetesta ja alkoholia. Tietoa kerättiin aikaisemmista, yleensä nuorten alkoholin käyttöä koskevista tutkimuksista, alan kirjallisuudesta, internetistä, opaslehtisistä sekä lehtiartikkeleista. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta. Tutkimukseen valitut nuoret olivat Mikkelin nuorten diabetespoliklinikan asiakkaita. Diabeteshoitaja lähetti valituille henkilöille kotiin kyselylomakkeen, jonka he täyttivät ja lähettivät vastauskuoressa takaisin. Otoskoko oli 45 ja kyselyyn vastasi 28 nuorta. Tutkimustulosten mukaan nuorista diabeetikoista puolet käyttää alkoholia ja puolet ei käytä. Pojat käyttivät alkoholia useammin ja suurempia määriä kerralla, kuin tytöt. Tutkimuksesta kävi ilmi, että alkoholinkäyttö lisääntyi iän myötä. Kaksi nuorta kertoi, etteivät he olleet saaneet ohjausta alkoholinkäytöstä. Tutkimuksesta ilmeni, että nuoret diabeetikot muistavat huolehtia itsestään nauttiessaan alkoholia. Tutkimuksen mukaan nuoret eivät kokeneet, että alkoholin käyttö olisi haitannut heidän diabeteksensa hoitotasapainoa. Yhdellekään vastaajista ei ollut aiheutunut alkoholia nautittaessa diabeteksen kannalta vahinkoja tai ongelmatilanteita Tutkimuksesta saatuja tuloksia hyödynnämme kevään 2006 terveydenhoitajaopintoihin liittyvässä kehittämisprojektissa. Myös terveydenhoitajat ja diabeteshoitajat voivat käyttää työssään hyväksi tutkimustuloksia. Asiasanat: diabetes; nuoret; alkoholi; hoitotasapaino Säilytetään: DIAK/Pieksämäen yksikön kirjasto ABSTRACT

3 Lätti, Sinikka & Väänänen, Riikka. Alcohol Use of Young Diabetic People., Pieksämäki, Spring 2006, Language: Finnish, 44 pages, 1 appendix. Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki Training Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The meaning of our study was to find out about young diabetics alcohol use in Mikkeli. Our research was taken part by 28 young diabetics from Mikkeli. These young were elected that we could see if diabetes has an influence on using alcohol. This subject has been interesting because there has been a lot of conversation in media about young people using controlled substances. The theory part of our study handles young people s developing, diabetes and alcohol. The theory part goes trough the combined effects of these three things. The information was taken from earlier researches, literature, internet, guidebooks and articles. The research method was to use structured questionnaires. Young people who were chosen to the research were the patients of young people diabetesclinic from Mikkeli. Diabetes nurse sent the questionnaires for elected young people to their home. They filled the questionnaires and sent those back for us in an envelope. The size of the sample was 45. The total sample was 28 and the respond rate was 62 procent. The result showed that half of the young diabetics use alcohol and half does not use alcohol. Boys used alcohol more often and bigger sizes than girls. It also came out that the use of alcohol increased by age. Two young diabetics told that they have not had any instruction on using alcohol. According to the results young diabetics remember to take care of themselves when they use alcohol. Young diabetics did not feel that using alcohol has an influence on their treatment balance. No-one of the respondents has had any accidents or problems from using alcohol. The research will get used in a developing project which is connected to our studies in spring Also public health nurses and diabetes nurses can use the results in their job. Keywords: Diabetes, Young People, Alcohol, Treatment Balance Deposited: DIAK/Pieksämäki Training Unit, Library

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 NUORUUSTYYPIN DIABETES Nuoruustyypin diabetes käsitteenä Nuoruustyypin diabeteksen syntytapa Nuoruustyypin diabeteksen fysiologia Nuoruustyypin diabeteksen omahoito Nuoruustyypin diabeteksen ruokavalio Nuoruustyypin diabetes ja liikunta Nuoruustyypin diabeteksen verensokerin seuranta Insuliinihoito Insuliinin annosteluun käytettävät välineet NUORUUS Murrosiän fysiologia Murrosikä ja henkinen kasvu Nuoruus ja diabetes ALKOHOLI Alkoholin kemiallinen ja fysikaalinen ominaisuus Alkoholin vaikutus elimistöön Alkoholi ja nuori Alkoholi ja diabetes Alkoholin käytönohjaus diabeetikkonuorelle TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kohdejoukon valinta ja aineiston keruu Aineiston analysointi Validiteetti, reliabiliteetti ja tutkimuksen eettisyys TUTKIMUSTULOKSET Vastaajien taustatiedot Nuorten diabeetikkojen alkoholin käyttö Alkoholi ja diabeteksen hoitotasapaino Alkoholi ja diabeetikon ohjaus POHDINTA Nuorten diabeetikkojen alkoholin käytön pohdintaa Opinnäytetyöprosessin pohdintaa LÄHTEET LIITE Liite 1: Kyselylomake... 42

5 1 JOHDANTO Työmme aihe oli nuorten diabeetikkojen alkoholinkäyttö. Tähän aiheeseen päädyimme, koska nuorten alkoholinkäytöstä keskustellaan lähes jatkuvasti julkisuudessa. Nuorten lisääntynyt alkoholinkäyttö on tullut ilmi monista viime aikoina tehdyistä tutkimuksista. Halusimme tutkia nuorten diabeetikkojen alkoholinkäyttöä, koska meillä oli omakohtaista kiinnostusta aiheeseen. Työn tavoitteena oli tutkia diabetesta sairastavien nuorten alkoholinkäyttöä ja sen vaikutusta hoitotasapainoon. Halusimme myös selvittää missä, kenen kanssa, kuinka paljon ja mitä nuoret juovat. Tarkoitus oli myös kerätä tietoa siitä, mistä tai keneltä nuoret saavat tietoa alkoholista. Yhteistyökumppaninamme toimi Mikkelin seudun nuorten diabetespoliklinikan diabeteshoitaja, joka oli innostuneena mukana työmme toteutuksessa. Aineiston keruun suoritimme kyselylomakkeella, joka lähetettiin 45:lle diabetesta sairastavalle nuorelle. Työn teoriaosuudessa käymme läpi nuoruustyypin diabetesta, nuoren kehitystä ja alkoholia. Diabetesta sairastava nuori kamppailee oman identiteetin löytämisen kanssa ehkä lujemmin kuin tavallinen terve nuori. Diabeteksesta huolehtiminen saattaa olla suuri vastuu nuorelle murrosikäiselle. Tällöin aikuisten ohjaus ja tuki ovat nuorelle elintärkeitä.(tyypin 1 diabeteksen hoitosuositus 2005, Nuoren diabeetikon omahoito.) Tutkimusotteemme oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän pohjana on todellisuuden rakentuminen todettavista tosiasioista. Tutkimuksessa meillä oli tarkka otantasuunnitelma tietystä joukosta yksilöitä, joita olivat nuoret diabeetikot. Aineisto kerättiin pääosin strukturoidulla kyselylomakkeella. Aineiston avulla pyrimme kuvailemaan ja vertailemaan tuloksia, sekä tekemään niistä johtopäätöksiä. Tutkimusstrategiamme muistuttaa lähinnä survey-tutkimusta. Kvantitatiivinen tutkimus soveltuu meidän opinnäytetyöhömme aiheemme kannalta ja tutkimustulokset ovat mitattavissa numeerisesti. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, 125, 131.) Tutkimuksemme päätarkoituksena oli saada selville kuinka paljon ja kuinka usein diabeetikkonuoret käyttävät alkoholia ja kuinka se vaikuttaa heidän hoitotasapainoonsa.

6 6 Kyselyllä selvitimme nuorten hoitotasapainoa, alkoholin käyttöä ja ohjauksen saantia. Näillä kysymyksillä pyrimme selvittämään onko diabeteksella alkoholin käyttöä lisäävä vaikutus, ja kuinka se vaikuttaa hoitotasapainoon. Saimme paljon tietoa nuorten alkoholikulttuurista kyselyn avulla. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi nuorten diabeetikkojen alkoholivalistuksessa. Myös tulevaisuudessa, terveydenhoitajina, voimme mahdollisesti käyttää tutkimuksesta saatuja tietoja hyödyksemme.

7 7 2 NUORUUSTYYPIN DIABETES 2.1 Nuoruustyypin diabetes käsitteenä Diabetes on energia-aineenvaihdunnan häiriö. Se johtuu haiman tuottaman insuliinihormonin puutteesta, tai sen heikentyneestä toiminnasta. Nuoruustyypin diabeteksen hoidon perustana on insuliinin korvaushoito. Diabeteksen toteamiselle on luonteenomaista pitkäaikaisesti koholla oleva verensokeripitoisuus, virtsan erityksen lisääntyminen, jano, laihtuminen ja toistuvat tulehdukset sekä häiriöt hiilihydraatti-, rasva- ja valkuaisaineenvaihdunnassa. Koska insuliinia ei ole riittävästi tai ei ollenkaan, solut eivät voi käyttää sokeria, jolloin sitä kertyy vereen liikaa. (Holmia, Murtonen, Myllymäki & Valtonen 2004, 538.) Käytämme tässä työssä termiä nuoruustyypin diabetes, mikä tarkoittaa samaa kuin tyypin 1 diabetes. Käytämme nuoruustyypin diabetes -termiä, koska tutkimme nimenomaan nuorten diabeetikkojen alkoholinkäyttöä. Suomalaisilla on suurin riski maailmassa sairastua tyypin 1 diabetekseen. Diabeteksen ilmaantuvuudesta on käytettävissä vertailukelpoisia tilastoja 1950-luvulta alkaen. Tämän jälkeen sairastuminen on jatkuvasti lisääntynyt ja lisääntyy edelleen. Tyypin 1 diabeetikoista puolet sairastuu ennen 16. ikävuotta. Viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana keskimääräinen sairastumisikä on alentunut. Suurin osa sairastuu ennen murrosikää. Alle kouluikäisten sairastumisriski on melkein sama kuin murrosikäisillä. Alle 16- vuotiaista nuorista sairastuu diabetekseen vuosittain Suomessa noin 500. (Taulukko 1.) (Ilanne-Parikka, Kangas, Kaprio & Rönnemaa 2006, 349.)

8 8 TAULUKKO 1. Diabetesta sairastavien lasten ja nuorten määrä vuosina 1994 ja Lähde: Kelan lääkekorvaustilasto. Diabeetikkojen määrä Ikä, vuotta Lisäys 0-4 vuotta vuotta vuotta Yhteensä (Ilanne-Parikka ym. 2006, 349.) Diabeteksen toteaminen perustuu aina mitattuun kokovereen tai veriplasman poikkeavaan sokeripitoisuuteen. Nuoruustyypin diabeteksessa sokeriaineenvaihdunnan häiriintyminen kehittyy asteittain ja vähitellen täysin normaalista poikkeavaksi. Tästä syystä Maailman terveysjärjestö (WHO) on sopinut kansainväliset diabeteksen toteamiseen tarvittavat raja-arvot. (Taulukko 2.) Raja-arvot vaihtelevat sen mukaan, mistä näytteestä ja miten sokeripitoisuus tutkitaan sekä siitä, missä kehitysvaiheessa sokeriaineenvaihdunnan häiriö tutkittaessa on. Jos diabeteksen oireet ovat selvät, riittää taudin toteamiseen milloin tahansa (ilman paastoakin) tehty veren sokeripitoisuuden määritys, jonka tulos ylittää diabeteksen kriteerinä käytettyjen verensokeripitoisuuksien raja-arvot. (Ilanne-Parikka ym. 2006, 21.) TAULUKKO 2. Glukoosipitoisuuden diagnostiset raja-arvot millimooleina (mmol/l) paastossa ja kaksi tuntia 75g glukoosia sisältävän oraalisen glukoosirasituksen jälkeen (WHO 1999) (Holmia 2004, 539.) Laskimonäyte Kapillaarinäyte Plasma Kokoveri Plasma Kokoveri Heikentynyt Paastoarvo 6,1-6,9 5,6-6,0 6,1-6,9 5,6-6,0 paastosokeri 2 tunnin arvo <7,8 <6,7 <8,9 <7,8 Heikentynyt Paastoarvo <7,0 <6,1 <7,0 <6,1 sokerinsieto 2 tunnin arvo 7,8-11,0 6,7-9,9 8,9-12,1 7,8-11,0 Diabetes Paastoarvo 7,0 6,1 7,0 6,1 2 tunnin arvo 11,0 10,0 12,0 11,0

9 9 Nuoruusiän diabeteksessa oireet ovat useimmiten selkeät ja kehittyvät nopeasti sairauden puhjettua, jopa muutaman päivän tai viikon kuluessa. Jos diabeteksen toteaminen viivästyy ja insuliinin puutos on suuri niin potilaalle voi kehittyä happomyrkytys. Ketoasidoosi eli happomyrkytys syntyy happamista ketoaineista, jotka kertyvät vereen rasvakudoksesta vapautuvien rasvahappojen huonon palamisen vuoksi. Happomyrkytyksen oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, vatsakivut ja hengityksen asetonista johtuvan hapanimelä haju. Jos tila edelleen jatkuu, siitä seuraa uneliaisuutta ja tajuttomuutta. Tämä tila on aina hengenvaarallinen. (Holmia ym. 2004, 541.) 2.2 Nuoruustyypin diabeteksen syntytapa Diabetes on perinnöllinen sairaus ja sen puhkeamiseen tarvitaan perinnöllinen alttius ja ulkoiset, laukaisevat syyt. Perinnölliset tekijät selittävät noin % tyypin 1 diabetekseen johtavista syistä. Kuitenkin vain noin 10 %:lla vastasairastuneista on lähisuvussa tyypin 1 diabetesta. Vaikka sisaruksella tai jommallakummalla vanhemmista olisi tyypin 1 diabetes, todennäköisyys, että kukaan muu perheestä ei sairastuisi diabetekseen, on yli 90 %. On noin 6 %:n riski, että lapsi sairastuu tyypin 1 diabetekseen, jos isällä on diabetes. Jos taas äidillä on diabetes, on lapsella noin 3 %:n mahdollisuus sairastua tyypin 1 diabetekseen. Jos yhdellä lapsella perheessä on tyypin 1 diabetes, riippuu toisen riski perintötekijöiden eroista ja on 1-15 %. (Ilanne-Parikka ym. 2006, ) Perinnöllisen alttiuden lisäksi diabeteksen puhkeamiseen epäillään vaikuttavan erilaiset ympäristötekijät. Mahdolliset taudin syntyyn vaikuttavat ympäristötekijät ovat virustulehdukset, varhaislapsuuden ruokavalio ja ympäristömyrkyt. Varhaislapsuudessa ja etenkin lapsen ensimmäisen kuuden kuukauden aikana tapahtuneen lehmänmaidon valkuaiselle altistumisen ja erilaisten virustulehduksien yhteyttä tyypin 1 diabeteksen puhkeamiselle selvitetään useissa suomalaisissa tutkimuksissa. Ympäristömyrkkyjen merkitystä on Suomessa pidetty ainakin toistaiseksi vähäisenä. (Holmia ym. 2004, )

10 Nuoruustyypin diabeteksen fysiologia Diabetes johtuu insuliinin puutteesta ja sen puutos vaikeuttaa monien kudosten glukoosin hyväksikäyttöä ja veren glukoosipitoisuus nousee. Aminohappojen käyttö glukoosin uudismuodostukseen lisääntyy maksassa (glukoneogeneesi), mikä lisää edelleen veren glukoosia. Jos veressä on enemmän kuin 10 mmol/l, niin virtsaankin alkaa tulla glukoosia (glukosuria), koska tubulusten reabsortiokyky on ylitetty. Koska glukoosi voi poistua elimistöstä vain kohtalaisen laimeana liuoksena, se ottaa mukaansa vettä. Tästä seuraa virtsan määrän kasvu (polyuria). Seurauksena on ankara jano ja siitä seuraa runsas juominen (polydipsia). Ennen kuin insuliinihoito keksittiin, diabetes johti nuoren ihmisen voimakkaaseen laihtumiseen ja varsin nopeaan kuolemaan. (Nienstedt, Hänninen, Arsila & Björkqvist 2002, 402.) Elimistö ei voi kunnolla käyttää hyväkseen rasva-aineita glukoosin aineenvaihdunnan häiriintymisen seurauksena. Maksassa syntyy ketoaineita eli asetonia rasvahapoista. Hoitamattomassa sokeritaudissa nämä eivät pysty metaboloitumaan edelleen, vaan lisääntyvät valtavasti. Seurauksena on happoemästasapainon häiriö eli ketoasidoosi. Myös veren rasva-aineiden määrä lisääntyy (hyperlipemia). Vähitellen verisuonten seinämiin kertyy kolesterolia. Pitkään jatkuneelle ja etenkin huonosti hoidetulle sokeritaudille ovatkin yleisiä ateroskleroottiset verisuonivauriot, jotka saattavat johtaa vakaviin elinvaurioihin (sydän, aivot, munuaiset ym.). (Nienstedt ym. 2002, 402.) 2.4 Nuoruustyypin diabeteksen omahoito Diabeteksen omahoito tarkoittaa jokapäiväistä diabeteksen hoitoa. Diabeetikon päivittäiseen omahoitoon kuuluu lääkityksestä huolehtiminen, ruuan annostelu, terveyttä edistävät elintavat, päivittäiset hoitoratkaisut ja omaseuranta, johon kuuluu muun muassa. verensokerin mittaaminen, painosta, jaloista ja suun terveydestä huolehtiminen. (Sane, Haapa, Knip, Kohvakka, Nikkanen, Tulokas & Tulokas 2001, 44.) Diabeetikon hoidon tavoitteena on kaiken kaikkiaan hyvä terveys, jokapäiväinen hyvinvointi ja oireettomuus. Nuoruustyypin diabeteksen hoitotavoite pyritään pitämään niin lähellä tavoitearvoa kuin mahdollista. Pitkäaikaistavoitteina diabeteksen hoidossa on

11 11 lisäsairauksien ehkäisy, varhainen toteaminen ja hyvä hoito. Hoidossa tärkeää on joustavuus. Joustavuudella hoito pyritään sovittamaan diabeetikon omaan elämänrytmiin ja ruokailu- ja liikuntatottumuksiin. Diabeteksen hoidon tavoitteet tulisi olla toteuttamiskelpoisia arkielämässä. Tavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä on diabeetikon oman hoidon onnistuminen. (Holmia ym. 2004, ) Omahoidon onnistumisen edellytyksenä on terveydenhuollon hoidonohjaus ja neuvonta, hoitovälineiden jakaminen, lääketieteellinen hoito ja arviointi sekä määräaikaistutkimukset ja seurantakäynnit yksilöllisten tarpeiden mukaan. (Sane ym. 2001, 45). 2.5 Nuoruustyypin diabeteksen ruokavalio Usein nuoren diabeetikon ruokavalio sisältää liikaa rasvaa ja valkuaista, kun taas hiilihydraattien osuus jää suosituksen määriä vähäisemmäksi. Liika rasvan saanti on haitallista, sillä se huonontaa insuliinin tehoa ja nostaa painoa. Nuoret saattavat myös korvata aterioita makeisilla ja perunalastuilla. Tästä syystä nuoren olisi hyvä oppia tuntemaan herkkujen hiilihydraattimäärät ja arvioimaan niiden vaikutusta verensokeriinsa ja tarvitsemaansa insuliinin määrän. Näin vältytään korkeilta verensokereilta. Nuoren kannattaisi tarkistuttaa ruuan määrä, laatu ja aterioiden lukumäärä esim. diabeteshoitajan kanssa. Ruokapäiväkirjan pitäminen on tässä hyvä apukeino. (Ilanne-Parikka 2006, 368.) Viimeisten vuosikymmenien aikana suositukset diabeetikon ruokavaliosta ovat muuttuneet paljon. Nykyään suositellaan samanlaista ruokavaliota kuin muullakin väestöllä. Erityisesti suositellaan ruokavaliota joka sisältää runsaasti kasviksia, hedelmiä, viljatuotteita, marjoja, kohtalaisesti maitovalmisteita sekä vähärasvaista ja vähäsokerista ruokavaliota. Säännöllisillä ruokailuajoilla, ruokamäärän säännöstelemisellä ja syömällä kulutuksen mukaan, päästään parempaan hoitotasapainoon. Ruokavalio vaikuttaa verensokeriin, painoon, verenpaineeseen ja veren rasvoihin, kuten muukin hoito. (Haglund, Hakala-Lahtinen, Huupponen & Ventola 1994, ) Nuoruustyypin diabetesta sairastavan henkilön ruokavalio pyritään rakentamaan yksilöllisten toiveiden mukaisesti. Ruokavaliota suunniteltaessa on hoitohenkilökunnan tärkeätä tietää diabeetikon jokapäiväisen ruokailu- ja liikuntatottumukset pääpiirteittäin. Näi-

12 12 den perusteella voidaan valita myös sopiva insuliinihoito. Tavoite on että jokainen voi syödä ruokahalunsa ja energiantarpeensa mukaan. Ateria-aikoja ja aterioiden kokoa voidaan muuttaa nykyisen insuliinihoidon avulla. Tämä ei kuitenkaan ole suotavaa, koska siihen liittyy lihomisen riski. (Haglund ym. 1994, ) Diabeetikon tärkein energianlähde on hiilihydraatti, joita on kasvikunnan tuotteissa ja maidossa. Diabeetikon tulisi syödä hiilihydraatteja pitkin päivää, koska se tasoittaa verensokerin vaihtelua ja ehkäisee matalia verensokereita. Ruuasta saatavat hiilihydraatit ovat kasvikunnassa esiintyviä sokereita tai sokeriyhdisteitä. Rypälesokeri (glukoosi), hedelmäsokeri (fruktoosi), tavallinen sokeri (sakkaroosi), maitosokeri (laktoosi) ja tärkkelys, joka koostuu useista rypälesokereista, ovat tällaisia sokereita. Rypälesokeri imeytyy nopeimmin vereen sokereista usein jo suun limakalvoilta ja siksi tätä sokeria sisältävät tuotteet ovat ensiarvoisen tärkeitä matalan verensokerin hoitoon. Hedelmät, marjat, peruna, riisi, makaroni ja viljavalmisteet sisältävät runsaasti hiilihydraatteja. Vihannekset ja kasvikset sisältävät vain vähän hiilihydraatteja. (Ilanne-Parikka ym. 2006, ) Inka Luoteen ja Jonna Nurmen tekemän opinnäytetyön mukaan nuoret kokivat diabeteksen vaikuttavan rajoittavasti syömiseen. Nuoret kokivat ruokailun välttämättömyyden ja säännöllisyyden hankalaksi. Myös verensokerin tarkkailu ruokailujen yhteydessä koettiin elämää rajoittavaksi tekijäksi. Negatiivisena asiana nuoret pitivät sitä, etteivät he voineet syödä kaikkia ruokia, eivätkä he saaneet syödä silloin kun heitä huvitti, kuin muut ikätoverit. (Luode & Nurmi 2001, 27.) 2.6 Nuoruustyypin diabetes ja liikunta Liikunnan vaikutus diabeetikon aineenvaihduntaan on monessa suhteessa samanlainen kuin terveellä. Liikunta vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan ja se riippuu liikuntasuorituksen kestosta. Liikuntasuorituksen ensimmäisten minuuttien aikana energianlähde on lihasten varastosokeri (glykogeni). Liikunnan kestäessä pidempään, glukoosin ja vapaiden rasvahappojen merkitys energianlähteenä kasvaa. Verensokeri pysyy kutakuinkin vakaana ensimmäisen tunnin aikana, koska maksasta verenkiertoon siirtyvä glukoosimäärä lisääntyy ja se korvaa lihaksiston monikymmenkertaisen glukoosinoton

13 13 suorituksen aikana. Maksan glukoosin tuotanto alkaa heikentyä suorituksen pitkittyessä. Jollei säännöllisestä lisäenergian saannista ei huolehdita, voi energiavarastojen ehtyminen johtaa terveelläkin henkilöllä lievään hypoglykemiaan. (Ilanne-Parikka ym. 2006, 157.) Liikunta vaikuttaa myös elimistön muiden hormonien eritykseen. Glukagoni, adrenaliini, noradrenaliini, kasvuhormoni ja kortisoli lisääntyvät liikuntasuorituksen aikana, jolloin ne lisäävät maksanglukoosin tuotantoa vereen. (Ilanne-Parikka ym. 2006, ) Säännöllinen liikunta lisää elimistön insuliiniherkkyyttä. Diabeetikolla pistetyn insuliinin vaikutus kestää riippumatta liikunnasta, kun taas terveillä insuliinin eritys vähenee voimakkaasti pitkäkestoisessa liikuntasuorituksessa. Tästä syystä diabeetikon tulee huomioida tämä asia ja syödä enemmän hiilihydraatteja tai olla pistämättä niin paljoa insuliinia ennen urheilusuoritusta. Jos nuoruustyypin diabetesta sairastava henkilö harrastaa liikuntaa lähes täydellisessä insuliinipuutoksessa, liikunta aiheuttaa verensokerin nousun ja happomyrkytyksen kehittymisen. Lyhytvaikutteisen insuliinin aiheuttaman hypoglykemian riski on suurimmillaan 2-4 tuntia pistoksen jälkeen. (Tyypin 1 diabetes Opas nuoruustyypin diabeetikolle, 2004, 62.) Liikunnan vaikutus diabeteksen verensokeritasapainoon riippuu liikuntaharjoitusten tehosta, kestosta, hoitotasapainosta, ennen liikuntaa pistetyn insuliinin vaikutusajasta ja annoksesta, pistopaikasta, lämpötilasta ja edeltävästä ruokailusta. Diabeetikon on erittäin hyvä tietää pistämänsä insuliinin vaikutusajat harrastaessaan liikuntaa. On myös muistettava, että liikunta lisää insuliinin tehoa jopa 24 tuntia. (Ilanne-Parikka ym. 2006, 158.) Inka Luoteen ja Jonna Nurmen (2001, 25.) tutkimuksen mukaan suurin osa diabetesta sairastavista nuorista ei kokenut diabeteksen haittaavan liikuntaharrastuksia. Nuoret mainitsivat, että kun muistaa syödä välipalaa, verensokeri ei pääse laskemaan liian alas. Liikuntaa ja diabeteksen hoitoa ei aina ole helppoa yhteen sovittaa. Liikuntaa ei ajatella niinkään diabeteksen hoitomuotona vaan paremminkin luonnollisena osana elämää. Liikunnan vaikutuksesta diabeteksen pitkäaikaistasapainoon ollaan varsin ristiriitaista mieltä. Estämällä liikunnan aiheuttamat sokeritasapainon heilahdukset voidaan sanoa, että liikunta parantaa tasapainoa. Olisi hyvä jos liikunta olisi säännöllistä, kestoltaan ja

14 14 intensiteetiltään kohtuullista, ja diabeetikon on oltava valmis tekemään muutoksia aterioihin tai insuliiniannosteluun verensokerin seurannan perusteella. Diabeetikon tuntiessaan itsensä ja tuntemalla omatuntemukset voidaan välttää hypoglykemia. Diabetes ei estä diabeetikkoa harrastamasta vaativiakin lajeja, kuten maratonjuoksua tai kilpaurheilua vaativalla tasolla. Kuitenkin on huomattu, että kilpaurheilijoilla, joilla on diabetes, on ollut yllättävän heikko glukoositasapaino. Harrastuksen varjolla ei saa kuitenkaan laiminlyödä hoitoaan. (Ilanne-Parikka ym. 2006, 158.) 2.7 Nuoruustyypin diabeteksen verensokerin seuranta On suositeltavaa, että jokainen diabeetikko seuraa itse omaa verensokeriarvoaan. Päivittäinen oman verensokeritasapainon seuranta antaa viitteitä siitä millä tasolla omahoito on. Verensokerin mittaamisen jälkeen on diabeetikon paljon helpompaa määrittää pistettävän insuliinin määrä, syömisen ja liikunnan tarve. On myös tärkeää että tulokset kirjataan ylös. Sokerihemoglobiini (HbA1c), jota mitataan laboratoriossa, kertoo keskimääräisen verensokeripitoisuuden takautuvasti noin kahden kuukauden ajalta. (Ilanne- Parikka ym. 2006, 48.) Insuliinihoitoiselle diabeetikolle sokerihemoglobiinin tavoitetaso on 6,0-7,5 %, mikä vastaa keskimääräistä plasman sokeritasoa n mmol/l. Jos sokerihemoglobiini (HbA1c) on matalampi, lisääntyy diabeetikon hypoglykemian riski. Verensokerin tavoitetaso ennen ateriaa on 4-7 mmol/l. Jos tavoitetaso ylittyy, on diabeetikon heti huomattava, että hän tarvitsee lisäinsuliinia. (Holmia ym. 2004, 542.) Verensokerin omaseurantaan sormenpäästä on kehitetty lukuisia laitteita. Nykyään on saatavana ainakin 20 erilaista mittaria. Nykyisissä mittareissa on paljon muistikapasiteettia, päivämääräasetukset, kellot ja mahdollisuus tietokoneavusteiseen seurantaan. Verensokerimittarit ovat helppokäyttöisiä, nopeita ja toimintavarmoja. Mittareiden tulosten ei tulisi poiketa enempää kuin +/- 15 % laboratoriomenetelmissä saaduista tuloksista. Jos mittausvirheitä sattuu, on kyse useimmiten käyttäjän huolimattomuudesta (sokeriset sormet). Mittareihin käytettäviä liuskoja diabeetikko saa terveyskeskuksen hoitovälinejakelusta maksutta. (Ilanne-Parikka ym. 2006, )

15 Insuliinihoito Nuoruustyypin diabetesta hoidetaan insuliinihormonikorvaushoidolla, jolla pyritään korvaamaan normaali insuliinineritys. Pitkävaikutteisella insuliinilla diabeetikko kattaa perusaineenvaihdunnan tarvitseman insuliinin yöllä ja aterioiden välillä. Lyhytvaikutteista insuliinia diabeetikko tarvitsee ruokailua varten varastoimaan ruuasta saatavat ravintoaineet ja estämään liiallinen verensokerin nousu aterian jälkeen. Insuliinihoito pyritään kokoamaan yksilöllisesti kunkin diabeetikon elämänrytmiin ja päiväjärjestykseen sopivaksi. Jokainen diabeetikko tarvitsee pitkävaikutteisen insuliinin lisäksi lyhytvaikutteista tai pikavaikutteista kattamaan aterian aiheuttaman insuliinin tarve. Pelkkä pitkävaikutteisen insuliinin pisto ei edellytä ateriaa. (Holmia ym. 2004, 543.) Normaalisti haima tuottaa insuliinia 0,3 0,5 yksikköä/kg/vrk. Alle kouluikäisen diabeetikon insuliinin tarve on keskimäärin 0,5 yksikköä/kg/vrk ja alaluokkalaisen insuliinin tarve on n. 0,8 yksikköä/kg/vrk. Nuoruusiässä insuliinin teho heikkenee ja insuliinin tarve lisääntyy. Insuliinin vuorokautinen kokonaisannos voi olla suhteellisen suuri. Tytöillä tasoa 1,2 1,5 yksikköä/kg/vrk ja pojilla tasoa 1,0 1,2 yksikköä/kg/vrk. Noin 18- vuoden iässä insuliinin tarve kuitenkin laskee yleensä takaisin 0,8 yksikköön/kg/vrk. (Ilanne-Parikka ym. 2006, 368.) Insuliinin tarve voi vaihdella päivästä toiseen samallakin ihmisellä. Keskimääräinen annos on noin 45 yksikköä vuorokaudessa eli normaalipainoisen henkilön, jonka oma insuliinin tuotanto on täysin loppunut, tarvitsee n. 0,6 0,7 yksikköä insuliinia painokiloa kohden vuorokaudessa. Poikkeustapauksessa henkilö voi tulla alle 15 insuliiniyksiköllä toimeen tai sitten toisessa ääripäässä yli 80 yksiköllä. (Holmia ym. 2004, 545.) Insuliinihoito voi tuottaa toisinaan vaikeuksia ja varsinkin nuoruusiässä pistäminen saatetaan kokea vastenmieliseksi (Nuoren diabeetikon hoito, tyypin 1 diabeteksen hoitosuositus). Luoteen ja Nurmen (2001, 26) tutkimuksen mukaan insuliinin pistäminen on nuorista yksi suurimmista elämää rajoittavista tekijöistä. Pistämisen säännöllisyys, pistovälineiden mukana pitäminen ja pistämisen muistaminen koettiin hankalaksi. Osa nuorista kertoi kyllästyneensä pistämiseen, mikä aiheuttaa välinpitämättömyyttä ja hoidon laiminlyömistä.

16 Insuliinin annosteluun käytettävät välineet Ruiskut, insuliinikynät tai insuliinipumput ovat insuliinin annosteluun tarkoitettuja välineitä. Diabeetikolle insuliinin annosteluun tarkoitetut välineet ovat ilmaisia, ja niitä saa terveyskeskuksen hoitovälinejakelusta. Kertakäyttöiset insuliiniruiskut ovat erikokoisia kiinteäneulaisia yksikköruiskuja. Ne ovat pieniä ja kevyitä ja siksi käytössä käteviä. Insuliiniruiskuun voi myös sekoittaa kahta eri insuliinia, jolloin säästytään ylimääräisiltä pistoksilta. (Holmia ym. 2004, 545.) Päivittäistä insuliinin annostelua on kehitetty helpottamaan insuliinikynät. Insuliinikynässä on valmiina (vaihdettava) insuliinisäiliö eli ampulli, joten se on helppo kuljettaa mukana, ja pistäminen käy vaivattomasti. Kyniä on valmistettu erimallisia ja eri materiaaleista sekä niiden käyttötekniikassa on eroja. Annostelutarkkuus on ½ 2 yksikköä ja kerralla insuliinia voi pistää aina 78 yksikköön asti. Insuliinisäiliöt hankitaan apteekista. On olemassa myös esitäytettyjä insuliinikyniä, jotka ovat kertakäyttöisiä, sillä niissä on kiinteä insuliinisäiliö. Kun esitäytetyn insuliinikynän säiliö on tyhjä, otetaan uusi kynä käyttöön. (Ilanne-Parikka ym. 2006, 95.) Jatkuvaan insuliinin annosteluun on kehitetty insuliinipumppu. Se on kehon ulkopuolella kannettava laite, joka annostelee insuliinia ihoon asetetun katetrin kautta. Pumppu on ohjelmoitu antamaan perusinsuliini sopivina annoksina sysäyksittäin. Napin painalluksella voi ottaa ateriainsuliinin ennen aterioita. (Ilanne-Parikka ym. 2006, 96.)

17 17 3 NUORUUS 3.1 Murrosiän fysiologia Murrosikä eli puberteetti alkaa sukupuolihormonien vaikutuksesta. Tyttöjen murrosikä lasketaan alkavan ensimmäisistä kuukautisista. Ennen kuukautisia nuoren pituuskasvu kiihtyy, rinnat kasvavat ja karvoitus lisääntyy. Pojilla murrosikä alkaa noin pari vuotta myöhemmin kuin tytöillä pituuden kasvuna, karvoituksen lisääntymisenä ja äänen mataloitumisella. Sukupuolihormonit vaikuttavat primaaristen sukupuolitunnusmerkkien eli sukupuolielinten kehittymiseen sekä lisääntymistoimintoihin. Lisäksi sukupuolihormonit säätelevät sekundaaristen sukupuolitunnusmerkkien kehittymistä (muissa elimissä kuin sukupuolielimissä esiintyvät sukupuolierot). Luusto kasvaa ja lihakset kehittyvät. Testosteroni ja estrogeeni vaikuttavat aineenvaihduntaan. Myös nuoren iho rasvoittuu testosteronin vaikutuksesta ja hikoilu lisääntyy. (Nienstedt ym. 2002, ) 3.2 Murrosikä ja henkinen kasvu Nuoruusiällä tarkoitetaan ikävuosia Tämä psyykkisen kehityksen vaihe sijoittuu lapsuuden ja aikuisuuden väliin. Fyysinen kasvu ja hormonitoiminnan lisääntyminen muuttavat psyykkistä tasapainoa. (Aalberg & Siimes 1999, 15.) Murrosikäisen kasvu ja kehitys on hyvin yksilöllistä. Luonteen kasvu voi näkyä monella tavalla. Toiset vetäytyvät yksinäisyyteen, toiset kokeilevat uhkarohkeasti rajojaan, kun taas joillakin ikävaihe saattaa mennä ohi lähes huomaamatta. Kehitys on monien tekijöiden yhteisvaikutusta, johon vaikuttavat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Nuori kokeilee estottomasti rajojaan ja koettaa löytää siten omaa identiteettiään ja omaa paikkaansa tässä maailmassa. (Jarasto & Sinervo 1999, 29 30). Murrosiässä kavereilla on suuri merkitys siihen minkälaiseksi nuori kasvaa. Myös vanhemmilla on suuri merkitys kehitykseen. Vanhempien antama vastuu, rajat ja arvomaailma ohjaavat nuoren kehitystä ja identiteetin kasvua. Nuorella on voimistuva tarve irtaantua tunnetasolla vanhemmistaan, joka ilmenee usein nuoren kapinointina. Nuoren

18 18 maailma on usein vielä melko mustavalkoista ja minäkeskeistä, mutta kykenee yhä vaativampaan abstraktiin ajatteluun. (Jarasto & Sinervo 1999, ) 3.3 Nuoruus ja diabetes Vanhemmat huolehtivat usein pitkäänkin lastensa diabeteksesta, mikä on varsin tavallista, sillä nuoruusiässä hoitotasapaino ei ole paras mahdollinen. Usein nuoren ajatukset ovat muualla kuin diabeteksessa. Kuitenkin on tärkeää, että diabetesta sairastava nuori opiskelee tietyt asiat, jotta hoito sujuu olosuhteiden ja tilanteiden muuttuessa. (Ilanne- Parikka ym. 2006, 369.) Nuoruusikä on ajanjakso, jolloin diabeetikko itsenäistyy diabeteksen hoidossa ja omaksuu hoitorutiinit. Hoitokeinoina nuorelle diabeetikolle ovat insuliinihoito, omaseuranta, joustava ruokavalio ja liikunta. Nuoruusikään liittyy erityispiirteitä, jotka vaikuttavat diabeteksen hoitoon. Erityispiirteitä ovat fyysinen kehitys (kasvu, hormonaaliset muutokset, insuliiniresistenssi), psyykkinen ja psykososiaalinen kehitys (auktoriteettien hylkääminen, ristiriidat vanhempien kanssa, riskikäyttäytyminen, samaistuminen ikätovereihin) ja syömishäiriöt, joita esiintyy 8 14 prosentilla diabeetikkotytöistä. (Nuoren diabeetikon hoito, tyypin 1 diabeteksen hoitosuositus 2005.) Nuoren diabeetikon hoidon tavoitteena on saada nuori vastaamaan itse jokapäiväisestä hoidostaan ja tehdä hänet mahdollisimman riippumattomaksi hoitohenkilökunnasta. Nuorta tulisi auttaa sovittamaan diabetes elämäänsä ja hankkimaan tarvittavat tiedot ja taidot diabeteksen hoidossa. Tavoitteena on myös korjata insuliinin puute ja saavuttaa hyvä sokeritasapaino, estää elinmuutokset ja hidastaa niiden etenemistä. Nuoren diabeetikon normaalia fyysistä kehitystä ja seksuaalista kypsymistä, sekä suotuisaa sosiaalista ja psyykkistä kehitystä on tavoitteena turvata. (Nuoren diabeetikon hoito, tyypin 1 diabeteksen hoitosuositus 2005.) Nuoruusiässä voi helposti tuntea erilaisuutta diabeteksen aiheuttaessa rajoituksia. Jatkuvaa huomiota vaativa diabetes voi herkästi masentaa ja ahdistaa. Myös huonon sokeritasapainon on todettu olevan yhteydessä masennukseen ja alentuneeseen elämänlaatuun. Ilanne-Parikka ym. 2006, 370.) Diabeetikkotytöillä tyypillisin syömishäiriö on bulimia

19 19 nervosa, jolloin ahmitaan suuria määriä ruokaa kerralla. Häiriötä kannattaa epäillä, jos HbA1c pysyy jatkuvasti korkeana. Syömishäiriöt kehittävät jo varhaisessa vaiheessa elinmuutoksia, joten häiriön tunnistaminen ja hoitoon panostaminen on tärkeää. Kaikkiin psyykkisiin häiriöihin on saatavilla apua ja ongelmatilanteissa kannattaa hakea aina apua. (Nuoren diabeetikon hoito, tyypin 1 diabeteksen hoitosuositus 2005.) Ystävyyssuhteet ovat nuoruusiässä tärkeitä. Luoteen ja Nurmen (2001, 23, 28) tutkimuksesta kävi ilmi, ettei diabetes vaikuta kaverisuhteisiin negatiivisesti. Tutkimuksen mukaan diabeetikkonuoren kaverit olivat kiinnostuneita ja uteliaita diabeteksen hoidosta. Useimmat diabeetikot kertoivat diabeteksestaan kuitenkin vain muutamille kavereilleen. Nuoret kokivat saavansa huomiota diabeteksen takia ja kokivat sen positiiviseksi. Diabeetikot kokivat diabeteksen kuitenkin vaikuttavan heidän päivärytmiin rajoittavasti. Diabeteksen hoito vie aamuisin enemmän aikaa ja myös säännölliset kotiintuloajat rajoittavat nuoren elämää. Usein myös yökylään jääminen oli hankalampaa. Luoteen ja Nurmen (2001, 29) tutkimuksen mukaan osa nuorista koki sairautensa rajoittavan vapauttaan. Osa nuorista oli kyllästynyt diabeteksesta puhumiseen ja sen hoitamiseen. Joskus diabetes myös aiheuttaa mielipahaa. Tutkimuksessa yksi nuori kertoi myös hänen olevan hyvin vaikeaa ymmärtää, miksi juuri hänelle tuli diabetes.

20 20 4 ALKOHOLI Alkoholilain mukaisesti alkoholijuomalla tarkoitetaan nautittavaksi tarkoitettua juomaa, joka sisältää enemmän kuin 2,8 paino % etyylialkoholia. Mieto alkoholijuoma sisältää enintään 22 paino % etyylialkoholia ja väkevä alkoholi enemmän kuin 22 paino % etyylialkoholia. Laissa alkoholittomalla juomalla tarkoitetaan juomaa, joka sisältää enintään 2,8 paino % etyylialkoholia. (Oikeusministeriö 1997.) 4.1 Alkoholin kemiallinen ja fysikaalinen ominaisuus Tunnetuin alkoholi on yleensä etyylialkoholi eli etanoli ja sitä kutsutaan yleensä pelkästään alkoholiksi. Muita alkoholeja ovat muun muassa metyyli-, propyyli-, isobutyyli-, isopropyyli- ja isoamyylialkoholi. Alkoholeihin lukeutuvat orgaaniset yhdisteet sisältävät hydroksyyliryhmän (OH). Etyyliryhmä koostuu etanolimolekyyleistä, johon on liittynyt hydroksyyliryhmä, ja sen molekyylikaava kirjoitetaan CH 3 CH 2 HO. Hydroksyyliryhmä on alkoholin toiminnallinen (funktionaalinen) ryhmä. Hydroksyyliryhmä määrää alkoholin kemiallisen käyttäytymisen ja se vaikuttaa myös alkoholin fysikaalisiin ominaisuuksiin. (Haavisto, Nikkola & Viljanmaa 2000, 43 45, 119.) Tärkein alkoholien reaktio on hapettuminen, jossa etanoli hapettuu asetaldehydin kautta etikkahapoksi, sekä estereiden muodostus orgaanisten happojen kanssa. Alkoholi liukenee veteen, olipa niiden määrien suhde mikä tahansa. Alkoholin tiheys on 0,79g/cm, jolloin yksi litra etanolia painaa 790 g. Alkoholin tilavuusprosentti on suurempi kuin sen painoprosentti samassa vesi-etanoliseoksessa. Etanolin jäätymispiste on alhainen joten etanolia käytetään hyvin kylmissä olosuhteissa esim. lämpömittareissa, koska elohopean jäätymispiste on 38,9 astetta. Alkoholia lisätään veteen jäätymispisteen alentamiseksi mm. auton tuulilasinpesuaineisiin. Alkoholin palaessa vapautuu hyvin paljon lämpöä, joten etanoli sopii hyvin lämmittämiseen. (Haavisto ym. 2000, 43 45, 119.)

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

FSD1232 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1996

FSD1232 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1996 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1232 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1996 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin

Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Alkoholin vaikutus ihmissuhteisiin Viivi Mäkeläinen 14A Derya Jäntti 13E Psykologia 7 5.2.2016 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Tutkimusongelma 4 3. Tutkimusmenetelmä 4 4. Tutkimustulokset 5 11 5. Tutkimustulosten

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE. Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja

KYSELYLOMAKE. Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja 1 of 6 19.7.2011 8:46 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1257 Alkoholikysely 2002 FSD1280 Humalakokemukset 2002 FSD1281 Alkoholinkäyttö

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

OPE, MULLA ON HUONO OLO

OPE, MULLA ON HUONO OLO OPE, MULLA ON HUONO OLO OPAS KOULUN HENKILÖKUNNALLE LAPSEN DIABETEKSEN HOIDOSTA Pihla Heinälä Tiina Keränen Petra Nieminen 2 SAATTEEKSI Tämä tukimateriaali on tarkoitettu ala-asteen opettajille, jotka

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetes: Tietoja opettajille

Tyypin 1 diabetes: Tietoja opettajille Tyypin 1 diabetes: Tietoja opettajille Nuorten diabetes Tyypin 1 diabetes on vaikeasti hoidettava sairaus, erityisesti nuorilla. Jos jokin asia diabeteksen hoidossa menee vikaan, siitä usein valitettavasti

Lisätiedot

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä,

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi.

Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi. ALKOHOLIJUOMIEN ENERGIAMÄÄRÄT Energiamäärät on laskettu saatavina vain alkoholista, ei ole lisätty lantrinkeja eikä ruokaa, jota illan mittaan tulee nautituksi. JUOMA 100 ml ANNOS annos 7000 kcal energiamäärä,

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen Esityksen aiheet Peruslääkevalikoimaan kuuluvat pika- ja pitkävaikutteiset insuliinit Insuliinien uudet vahvuudet Ongelmia insuliinihoidossa

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta Asia: Lausunto Detemir-insuliinin erityiskorvattavuuden jatkamista koskevasta hakemuksesta Diabetesliitto kiittää kohteliaimmin mahdollisuudesta lausua detemirinsuliinin erityiskorvattavuuden

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011 Alkoholi ja lihavuus VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL 12.12.2011 Esityksen tavoitteet Alkoholin kulutus Suomessa Alkoholi lihottaa vai lihottaako? Alkoholimetabolia

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ. Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015

INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ. Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015 INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015 LUENTORUNKO JATKUVA GLUKOOSISEURANTA INSULIINIPUMPPUHOIDON ALOITUS INSULIINIPUMPUN KÄYTTÖ INSULIINIANNOSTELU

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa Ultratard Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat insuliinin käyttämisen. Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi, diabeteshoitajan

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE HELSINGIN YLIOPISTO KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE TÄSTÄ ALKAVAT VARSINAISET KYSYMYKSET 1. Milloin ja missä synnyitte?

Lisätiedot