MIKKELIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 LASTEN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 MIKKELIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2017 LASTEN PARLAMENTTI Aika Torstaina klo 12:28 14:54 Paikka Keskuskeittiö Isopata, Jääkärinkatu 37, MIKKELI Läsnä Anttolan yhtenäiskoulu Veera Halonen Saku Taivalantti Haukivuoren yhtenäiskoulu Lyydia Kauppinen Arttu Viljakainen Ihastjärven koulu Julianna Hänninen Mari Liukkonen Kalevankankaan koulu Elina Hokkanen Oona Kurki Launialan koulu Roni Falck Aati Kainulainen Moision koulu Seren Demirbilek Miia-Marie Siekkinen Olkkolan koulu Senni Kuitunen Oona Parkkonen Otavan koulu Isla Vainikainen Paavo Hatakka Peitsarin koulu Eelis Ulmanen Olivia Karppinen Päämajakoulu Aada Äikäs Onni Venäläinen Rahulan koulu Hermanni Halinen Kivi Lavikainen Rantakylän yhtenäiskoulu Meeri Kurttila Matvey Butkovskiy Ristiinan Yhtenäiskoulu Maria Rintala Eveliina Vornanen Rouhialan koulu Vilma Rahikainen Touko Askinen Rämälän koulu Ella Kääriäinen Aino Sojakka Sairilan koulu Jeanne Puranen Aatu Pylkkänen Suomenniemen koulu Sointu Pirkola Juho Kiesilä Tuppuralan koulu Sanni Kauppinen Nuutti Kokkola Urpolan koulu Taru Jämsä Venla Anttonen Valteri-koulu Mikael Minja Friman Vanhalan koulu Saksa Veera Haimilahti Linda Mikkelin kaupunki, ruoka- ja puhtauspalvelut, palvelujohtaja Mia Hassinen Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtauspalvelut, palveluesimies Manne Peltonen Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtauspalvelut, tuotantosuunnittelija Marja Jussi-Pekka Mikkelin kaupunki, liikunta- ja nuorisopalvelut, nuorisosihteeri Mervi Hotokka Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelijoita Poissa: Lähemäen koulu 13 KOKOUKSEN AVAUS Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtauspalvelujen palvelujohtaja Mia Hassinen avasi kokouksen klo 12:28 ja toivotti Lasten parlamentin edustajat tervetulleiksi Keskuskeittiö Isopadalle. 14 PUHEENJOHTAJAN VALINTA Lasten parlamentin puheenjohtajaksi valittiin Taru Jämsä Urpolan koulusta. Sihteerinä toimii nuorisosihteeri Mervi Hotokka. 15 LÄSNÄOLEVIEN TOTEAMINEN 1

2 Paikalla oli 41 edustajaa 21 eri alakoulusta. 16 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 17 PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Venla Miettinen ja Seren Demirbilek. 18 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Työjärjestys hyväksyttiin asialistan mukaisena. 19 MISTÄ KOULURUOKA TULEE? Palvelujohtaja Mia Hassinen ja tuotantosuunnittelija Marja Jussi-Pekka kertoivat kouluruuan tuotannosta. Keskuskeittiö ei tuota kaikkien Mikkelin alakoulujen ruokaa. Oma palvelutuotanto on mm. Olkkolan, Ihastjärven, Suomenniemen, Valteri-Mikaelin ja Otavan kouluilla. Esimerkiksi otavalaiset syövät Otavan opiston keittiön tekemää ruokaa. Anttolan ja Haukivuoren kouluruoka tulee alueen palvelutalosta. Rantakylän ja Ristiinan yhtenäiskouluissa on oma keittiö. Loput 13 koulua saavat ruokansa suoraan Isopadasta. Mia Hassinen kertoi edustajille, että Suomi ja Ruotsi ovat ainoita valtioita, joissa saadaan ilmaista kouluruokaa. Hän kertoi myös kouluruuan alkuvaiheista, jolloin mm. oppilaiden tuli viedä kouluun marjoja ja maitoa. Nykyään kouluruuan raaka-aineissa pyritään paikallisuuteen ja kotimaisuuteen. Kaikki liha on suomalaista alkuperää ja tilataan Atrialta. Maitotuotteet ovat aina suomaalaisia ja luomumaito tulee Valiolta. Pehmeää leipää on tarjolla joka viikko ja sitä tilataan viidestä paikallisesta leipomosta ja täydennyksenä Fazerilta. Gluteenittomia tuotteita tilataan Moilas Leipomo Oy:ltä. Kiisselimarjat ovat myös aina suomalaisia, pääasiassa Etelä-Savosta ja Etelä-Karjalasta. Hedelmistä vain omenat ovat suomalaisia. Vihanneksia saadaan Mikkelistä. Salico, Juha Pyy ja muut paikalliset toimittajat ovat keskeisessä roolissa. Kouluruoka maksaa 2,70 /päivä, kun mukaan lasketaan mm. palkkakulut. Pelkkien elintarvikkeiden hinta on n. 1 /päivä. Summa on keskiarvo, joka tarkoittaa sitä, että joinakin päivinä syödään kalliimmista raaka-aineista kuin 1, joskus taas halvemmista. Ruokalista laaditaan ikäryhmä huomioiden ja niin, että joka päivä on eri ruokaa, pääraakaainetta (kala, broileri, liha, kasvis) ja ruuan koostumusta (mm. laatikko, keitto, kastike) vaihdellen. Vuosittain toteutetaan suuri kouluruokakysely 4.- ja 8.luokkalaisille sekä kaikille lukio- 2

3 laisille. Kyselyn perusteella saadaan selville mm. suosikki- ja inhokkiruuat. Vuosittain lihapullat, kalapuikot, puuro ja tonnikalapasta ovat olleet kärkipäässä. Varhaiskasvatukselle, ala- ja yläkouluille on kullekin oma listansa. Yläkoululista eroaa alakouluun mm. niin, että salaatin voi koota itse osista, kun se alakoululaisille on valmiiksi sekoitettuna. Lasten parlamenttilaiset arvelivat, että ruuan hävikkiä voitaisiin vähentää, jos alakoululaisillakin olisi mahdollisuus valita salaattiin sen, mitä aikoo myös syödä. Lasten parlamentin edustajat kysyivät, miksi wokkiruokia ei ole listalla. Tuotantosuunnittelija Marja Jussi-Pekka kertoi, että tuhansien annosten wokkiruokia on hankala valmistaa, tarpeeksi isoja pannuja ei ole ja tämäntyyppinen ruoka muussaantuu kuljetuksessa eikä pysy rapeana. Keskustelua herätti yksikkö-/kappaleruokien tarjoilu: kuljettaminen vaikuttaa rakenteeseen ja lämpimänä säilyminen on haastavaa. Esimerkiksi pinaattiletut ovat hankala tuote. Eniten puhetta herätti kuitenkin peruna: muusin kokkareisuus tai liisterimäisyys, yllätykset sisällä, miksi pitää kuoria jne. Marja Jussi-Pekka valotti edustajille, että peruna on herkkä elintarvike. Satokauden ja säilytyksen olosuhteet vaikuttavat perunoiden laatuun. Perunakeskustelu jatkui vilkkaana myös pykälässä 22. Edustajat ihmettelivät purjon suurta määrää ruuissa. Purjoa käytetään korvaamaan sipulia ja samalla näin välttämään sipulin aiheuttamia ongelmia. Kysymykseen Miksi tarjotaan rasvatonta maitoa kevyt maidon sijasta Mia Hassinen vastasi, että rasvaton maito on ravitsemussuositusten mukainen valinta. Rastilla tuli paljon edustajien kehittämisideoita, jotka Mia ja Marja ottivat ylös kehittämistoimenpiteitä varten. 20 MILLAINEN ON VIIHTYISÄ RUOKAILUTILANNE JA -TILA Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiopiskelijat kannustivat edustajia keräämään papereille viihtyisän ruokailutilanteen ja -tilan edellytyksiä. Lehtileikkeiden ja piirtämisen lomassa viritettiin ruokailutilanteeseen liittyvää keskustelua ja jaettiin mielipiteitä. Ideapapereista koottuja ajatuksia: kahvinkeitin kauniita tarjoiluastioita kukkia, viherkasveja kynttilöitä latauspisteitä puhelimille ledivalonauhaa läksyjentekopaikka ruokailun ulkopuoliseen aikaan mikro ruuan lämmittämiseen 3

4 pehmeitä kalusteita, tyynyjä, vilttejä pillejä rikkaimurit ruokien kaunis esillelaitto, esim. sitruunoita vesikannussa säkkituoleja, pelejä, kirjoja, fidget-spinnereitä ja eläimiä jonotustilaan viihde-elektroniikkaa (infonäyttöjä, taustamusiikkia, konsolipelejä, Netflix) purkkaa, hampaidenharjauspiste Papereille päätyi myös ruokaa koskevia toiveita: jälkiruokia, herkkuja, pitsaa, kuumaa juotavaa, kaakaota vichyä 21 TUTUSTUMISKIERROS KESKUSKEITTIÖÖN Keskuskeittiö Isopadan palveluesimies Manne Peltonen esitteli edustajille tiloja. Meluisa ympäristö haittasi kierrosta, mutta jokainen pääsi näkemään, miten isossa keittiössä ruokaa tehdään ja miten ruuanvalmistus etenee. Edustajat saivat esittää kysymyksiä keittiöhenkilökunnalle. 22 EDUSTAJIEN ESILLE TUOMAT ASIAT Etukäteen Keskuskeittiöltä oli kysytty, miksei makkararuokien kanssa ole tarjolla ketsuppia. Mia ja Marja totesivat, että mm. makkarakastikkeeseen on jo valmistusvaiheessa lisätty tomaattisosetta. Ketsuppi on myös melko epäterveellinen mauste suola- ja sokeripitoisuuksiensa ansiosta, joten sitä pyritään tarjoamaan harvemmin ja lähinnä pastan kanssa. 4

5 Jälkiruokaa toivotaan tarjottavan useammin. Lasten parlamentin edustajat toivoivat, että sitä saisi esimerkiksi vain, jos syö kunnolla pääruokaa. Isopadan edustajat totesivat, että raha on suurin este jälkiruokien lisäämiseksi kouluruokailussa. Edustajat ihmettelivät, miksi kalapuikkojen rajoitus on pienentynyt täksi lukuvuodeksi aiemmasta kuudesta neljään. Suositusmäärää saatetaan vaihtaa, jos puikon koko on vaihtunut. Virallinen ohjeistus on, että ruokaa voi aina ottaa lisää, jos ottaa koko ateriakokonaisuuden tarjolla olevista ruokalajeista ja osista. Pehmeää leipää ei ole riittänyt kaikille joka koulussa, eikä rajoitus ole koskenut sitä. Näin todettiin rajoitusten olevan myös tarpeellisia. Kasviskeitot ovat olleet harmillisesti monesti kylmiä Rämälän koululla. Kysyttiin, miten listalle päätyy uusia ruokia. Marja Jussi-Pekka kertoi, että uudet ruuat pitää ensin huolellisesti testata ja reseptiikan kehittäminen on pitkä prosessi. Tällä hetkellä härkis on raaka-aineena testissä. Otavan opiston keittiöön annettiin palautetta perunamuusin tönkköydestä. Toiveena on myös saada pehmeää leipää silloin tällöin tarjolle Otavassakin. Peruna puhutti paljon: muusit ovat olleet liisteriä ja tönkköä, keitetyt perunat joskus huonolaatuisia ja kuorittuja perunoita toivottiin enemmän. Mia totesi, että peruna kestää paremmin rakenteessaan kuorineen keitettynä ja tarjoiltuna. Manne Peltonen kertoi, että Isopadan muusi tehdään talviaikaan pakastetusta perunarakeesta. Perunaa on paljon, koska se kuuluu suomalaisen ruokakulttuuriin ja ravitsemussuosituksiin sekä samalla tuetaan paikallista perunantuotantoa. Puuropäivinä Isopata käyttää ruuanvalmistukseen n. 900 litraa maitoa! Makkaramerkki on vastikään vaihdettu, eikä siinä saavutettu osuvinta ratkaisua. Lasten parlamentti omalta osaltaan kannusti makkaramerkin vaihtamiseen. Ruokailutilannetta merkittävästi haittaava tekijä todettiin olevan jonottaminen. Aluksi jonotetaan ruokalaan, toiseksi jonotetaan ottamaan lisää ruokaa ja lopuksi jonotetaan vielä astianpalautukseen. Edustajat toivoivat, että koulu noudattaisi luokkien ruokailuaikoja, eikä jonoutumista ainakaan tästä syystä tapahtuisi. Jonottamisen helpotukseksi toivottiin, että jonossa saisi keskustella, linjastoja olisi useampia, myös kaksipuoleisia linjastoja. Aikuiset kiilaavat monessa koulussa jonon ohi, vaikka ei olisikaan kiire. Urpolan koulussa ruoka kootaan edustajien mielestä liian pienille tarjottimille, jotka myös ovat kuperia, eivätkä pysy aloillaan pöydällä. Asiaan toivottiin ratkaisua. 23 SEURAAVA KOKOUS 5

6 Seuraava lasten parlamentti kokoontuu kevätlukukaudella Edustajat esittivät toiveita seuraavan lasten parlamentin tilasta ja teemasta. Toiveita seuraavaksi teemaksi ja paikaksi: Haukivuori kaupungintalo Stadiumi, Super Corner, Ikioma-areena - kouluterveyteen liittyvät asiat siivous- ja hygienia-asiat sivistystoimen johdon kanssa kokoustaminen työskentelyrauha Tietoa menneistä ja tulevista lasten parlamenteista saa ja nuorisosihteeri Mervi Hotokalta, , mervi.hotokka@mikkeli.fi. 24 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen ajassa 14:54. Pöytäkirjan oikeaksi todentavat Seren Demirbilek Venla Anttonen 6