Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa
|
|
- Juho-Matti Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Veli Pekka Lämsä Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 27/2005
2
3 Veli Pekka Lämsä Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 27/2005 TIEHALLINTO Oulun tiepiiri Helsinki 2005
4 Kansikuva: Veli Pekka Lämsä ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2005 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Oulun tiepiiri TIEHALLINTO Oulun tiepiiri Veteraanikatu 5 PL OULU Puhelinvaihde
5 Veli Pekka Lämsä. Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa. Helsinki Tiehallinto, Oulun tiepiiri. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 27/2005, 28 s.+liitt. 2 s. ISSN X, TIEH Asiasanat: asfalttimassat, päällysrakenne, uusiopäällysteet, uudelleenkäyttö, varastointi Aiheluokka: 32,33,50,51 TIIVISTELMÄ Asfalttijätettä syntyy jyrsittäessä tiepäällysteitä sekä vanhojen päällysteiden purkamisen yhteydessä. Jyrsinrouheet kierrätetään pääosin Remix- ja RCmassoissa. Muu uusiokäyttö on tierakentamisen volyymeihin nähden vähäistä, minkä vuoksi purkamisessa syntyvät asfaltinkappaleet ovat paikoitellen varastokasoissa odottamassa jalostusta (murskaus) ja uusiokäyttöä. Päällysteiden purkaminen ja hyötykäyttö kuuluvat ympäristölainsäädännön piiriin. Käytännössä edellytetään luvan hankkimista asfalttijätteen varastointiin ja murskaukseen, alle 5000 tn/vuosi paikallisen kunnan viranomaisilta ja yli 5000 tn/vuosi paikallisesta ympäristökeskuksesta. Lupa edellyttää varastokirjanpitoa sekä vuosittaista ilmoittamisvelvollisuutta paikalliseen ympäristökeskukseen. Ympäristöluvan hakeminen kestää lyhyimmilläänkin kuukautta, minkä vuoksi anomus kannattaa laittaa vireille kuukausia ennen toiminnan aloittamista. Lupaa haettaessa on järkevää tehdä ennakkoneuvotteluja lupaviranomaisen kanssa mm. erilaisista selvitystarpeista. Varastoinnin suunnittelu ja lajittelu ovat kierrättämisen tehostamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää; asfalttilaadut tulee eritellä uusioraaka-aineen laadun takaamiseksi. Myös vanhat varastokasat ovat hyödynnettävissä laatua heikentävien jakeiden erottelun ja murskaamisen jälkeen. Murskaamisessa ja asfalttimurskeen työstämisessä normaaleilla työmenetelmillä ei asiantuntijalausuntojen perusteella ole ongelmia. Perusedellytyksenä vanhojen päällysteiden järkevälle uusiokäytölle ovat lyhyet kuljetusmatkat ja varastointiajat. Kylmänä hyödynnettävälle asfalttimurskeelle on useita potentiaalisia uusiokäyttökohteita, pelkästään luonnonmateriaalien korvaajana tai pitemmälle vietynä bitumisen kierrätysmateriaalin hyviä ominaisuuksia hyödyntäen. Koerakentamisella saadaan kohtuullisen nopeasti käsitys uusiorakenteiden toimivuudesta. Kokeiluissa kannattaa edetä lähtien vähäliikenteisistä teistä ja potentiaalisimmista rakennetyypeistä. Jos ensivaiheen kokeilut osoittautuvat onnistuneiksi, koerakentamista kannattaa jatkaa vaativimmissa kohteissa. Muita hyödyntämiskelpoisia tutkimusmenetelmiä etukäteisarvioiden tekemiseksi ovat puristuslujuuskokeet, joilla pystytään selvittämään uusiomateriaalin sitoutumis- ja jäykkyysominaisuuksia sekä ICT-kokeet, jolloin tutkimuksen pääasiallisena kohteena ovat materiaalin tiivistymisominaisuudet ja tyhjätila. Tiehallinnon kannattaa suosia asfalttijätteen kierrätystä sekä kansantaloudellisesta ja ekologisesta että kilpailuttamisen näkökohdista. Vaihtoehtojen lisääntyessä voidaan kilpailuttamistilanteessa saavuttaa suoria taloudellisia etuja. Lisäksi ympäristölainsäädännön muutospaineissa saatetaan lähitulevaisuudessa varastoidun asfalttijätteen haltijalle kohdistaa ympäristöveron ja jätemaksun tyyppisiä kustannuseriä. Nykyinen hankintakäytäntö ei rohkaise uusiomateriaalien käyttöön, minkä vuoksi kierrättämisen tehostamiseksi tulee kehittää selkeät ohjeet siitä, missä ja miten materiaalia voidaan käyttää rutiininomaisesti osana normaalia urakointimenettelyä.
6 ALKUSANAT Tämän Tiehallinnon Oulun ja Keski-Suomen tiepiirien toimeksiannosta tehdyn selvitystyön tavoitteena oli kartoittaa jäteasfaltiksi luokiteltavan läjitetyn materiaalin uusiokäytön teknisiä ja taloudellisia perusteita kokemusten ja arvioiden perusteella siten, että voidaan tehdä suosituksia asfalttijätteen kokonaistaloudelliseksi hyödyntämiseksi. Tarkoituksena oli suositusten perusteella ehdottaa sopivia koerakenteita jo kesälle Lisäksi kartoitettiin ympäristönäkökulmien huomioon ottamisen tarve asfalttijätteen varastoinnissa ja uusiokäytössä. Työtä on ohjannut projektiryhmä, johon kuuluivat: Jani Huttula Pekka Toiviainen Mikko Honkonen Tiehallinto / Oulun tiepiiri Tiehallinto / Oulun tiepiiri Tiehallinto / Oulun tiepiiri Työtä ideoivat ja kommentoivat: Seppo Kosonen Heikki Parviainen Tiehallinto / Keski-Suomen tiepiiri Tiehallinto / Keski-Suomen tiepiiri Työn kuluessa henkilökohtaisesti tai sähköpostin välityksellä haastateltuja päällystealan ammattilaisia olivat: Antero Pohjanen Heino Markkanen Mikko Puttonen Tiehallinto / Oulun tiepiiri (evp) Proj.päällikkö, Päällystepalvelut, Tieliikelaitos. Päällyste- ja kiviainespalvelun tuotevastaava, Tieliikelaitos. Oulun yliopiston Rakentamisteknologian tutkimusryhmässä työhön ovat osallistuneet Veli Pekka Lämsä ja Jouko Belt. Oulussa, elokuussa 2005 Tiehallinto Oulun tiepiiri
7 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 9 2 ASFALTTIJÄTE TIENRAKENNUSMATERIAALINA Asfalttijätteen synty ja laatu Varastointi Murskaus Uusiokäyttö ja työmenetelmät 14 3 YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT JA -LAINSÄÄDÄNTÖ 16 4 UUSIOMATERIAALIN TALOUDELLINEN MERKITYS JA KÄYTTÖKOHTEET 18 5 KOERAKENNE-EHDOTUKSET Lähtökohdat Ensimmäisen vaiheen koerakenteet Soratien kantavuuden parantaminen Vähäliikenteisen päällystetyn tien kunnostaminen Potentiaalisia koerakenteita Erikoiskohteet 24 6 YHTEENVETO 25 7 JATKOSUOSITUKSET 27 KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTEET
8
9 Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Teiden purkamisten, parantamisten ja jyrsintöjen seurauksena kertyy vuosittain merkittävässä määrin käytössä ollutta asfalttia varastokasoihin. Pitkäaikainen varastointi tekee käytetystä asfaltista jätettä, minkä hävittäminen aiheuttaa kustannuksia. Asfalttijätettä voidaan käyttää uudelleen tienrakentamisessa, ja sillä saattaa olla jopa taloudellista arvoa. Tämän vuoksi myös Tiehallinnon kannalta olisi eduksi, jos asfaltin uusiokäytölle löytyisi järkeviä kohteita. Pelkästään Oulun lähistöllä sijaitsevalle Tieliikelaitoksen hallinnassa olevalle Hakoselän varastoalueelle (mm. työraportin kansikuva) on vuosien aikana kerääntynyt vähintään tonnia käytettyä asfalttia, mistä suurin osa on purettua kuumapäällystettä (AB/ABK). Alueelta kierrätetään tällä hetkellä uusiomateriaalia vuosittain suurin piirtein yhtä paljon kuin sinne kertyy, mutta varastokasan kierrätyspotentiaali on huomattava. Periaatteessa mahdollisia asfaltin uusiokäyttökohteita on hyvin paljon. Ongelmana Tiehallinnon kannalta on se, että pitäisi pystyä varmistumaan etukäteen uusioasfalttirakenteiden toimivuudesta suunnitellulla tavalla. Näin siitä huolimatta, että hankintakäytäntöjen kehittyessä vastuuta rakenteiden toimivuudesta siirtyy enenevässä määrin urakoitsijoille takuuaikojen kasvaessa ja toimivuusvaatimusten lisääntyessä. Jo tähän mennessä uusioasfalttia on käytetty useissa kohteissa. Tällöin tilaajaosapuoli tapauskohtaisesti sopinut urakoitsijan kanssa, että uusioasfaltin käyttö on mahdollista. Uusiokäytössä vanha päällyste käytetään raaka-aineena uuden asfalttimassan tai muun rakennekerroksen valmistuksessa joko murskaus- ja asfalttiasemalla tai suoraan tiellä tapahtuvana. Kierrätys voidaan periaatteessa tehdä kuumalla, lämpimällä tai kylmällä menetelmällä. Tässä selvityksessä keskitytään pääasiassa kylmiin menetelmiin, ts. uusiokäyttöön ilman asfalttiasemakäsittelyä. Olennaisena osana selvitystyötä kartoitetaan kokeneiden päällystealalla toimivien henkilöiden (Heino Markkanen/ Proj.päällikkö, Päällystepalvelut, Tieliikelaitos; Mikko Puttonen/ Päällyste- ja kiviainespalvelun tuotevastaava, Tieliikelaitos; Antero Pohjanen/ Tiehallinto, Oulun tiepiiri evp) kokemuksia asfaltin uusiokäytöstä, joiden avulla myös testataan muodostettavia käyttöehdotelmia.
10 10 Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa ASFALTTIJÄTE TIENRAKENNUSMATERIAALINA 2 ASFALTTIJÄTE TIENRAKENNUSMATERIAALINA 2.1 Asfalttijätteen synty ja laatu Jätelaki määrittelee, että jätettä on aine tai esine, jonka sen tuottaja tai haltija on poistanut, aikoo poistaa tai on velvollinen poistamaan käytöstä, minkä perusteella kaikki maanrakennustyömaalta poiskuljetettu materiaali on jätettä. Jätemäärittelyn soveltaminen on aiheuttanut tulkintavaikeuksia käytännössä, koska materiaalin, tässä tapauksessa käytetyn asfaltin, uudelleenjalostaminen on jätteen hyötykäyttöä ja lopputuotoksena syntynyt asfalttimurske on tavanomaista rakennusmateriaalia. [Perälä, 1998] Asfalttijätettä syntyy tiestön ylläpito ja rakentamistoimenpiteiden yhteydessä suoritettavien päällysteiden jyrsintöjen ja purkamisten seurauksena. Päällysteen jyrsinnässä syntyvän ns. asfalttirouheen muoto voi vaihdella hieman päällystetyypin ja -lajin lisäksi jyrsintämuodon (tasaus- tai laatikkojyrsintä) seurauksena (kuva 1). Kaiken kaikkiaan asfalttirouheet ovat hyvin tasalaatuisia, eivätkä sisällä päällystemassoihin kuulumattomia materiaaleja ja rouheen raekoko on jo valmiiksi niin pientä, että sen kierrättäminen ei edellytä murskaustoimenpiteitä. Jyrsityt asfalttirouheet eivät sinänsä ole ongelma, sillä ne pääsääntöisesti kierrätetään suoraan tien päällä Remix -menetelmällä tai käytetään asemasekoitteisen RC -massan raaka-aineena. Kuva 1. Kylmäjyrsittyä asfalttirouhetta (Hakoselkä). Päällysteiden purkaminen tehdään kaivinkoneella tai vastaavalla työvälineellä ja purkujätteenä syntyy laattamaisia asfaltinkappaleita, joiden uusiokäyttö edellyttää murskaustoimenpiteitä (kuva 2). Mahdollisimman laadukkaan kierrätysmateriaalin aikaansaamiseen tulee kiinnittää huomiota jo päällysteiden purkamisvaiheessa ja läjitykseen viemisvaiheessa. Purkukohteella ei tule kuormata sekakuormia, missä asfalttijäte sisältää joukkoon kuulumattomia materiaaleja, kuten betonia, puuta, metalleja tai pohjamaata.
11 Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa 11 ASFALTTIJÄTE TIENRAKENNUSMATERIAALINA Kuva 2. Purettuja asfalttipäällysteitä läjitysalueella (Hakoselkä). Eri tyyppiset asfalttirouheet/murskeet sisältävät pääasiassa kiviainesta yli 90 paino-% ja bitumia noin 2-6 paino-%. Asfalttirouheiden/murskeiden irtotiheys on tyypillisesti kg/m 3. [Mäkelä, 2000] 2.2 Varastointi Varastoinnilla on suuri merkitys asfalttijätteiden järkevään hyötykäyttöön. Lisäksi asfalttijätteiden varastointi kuuluu ympäristölupamenettelyn piiriin, mihin kuuluu varastonkirjanpito ts. läjitysalueen haltijan tulee kirjata ylös alueelle saapuvat ja sieltä poistuvat massat (ja niiden kohde) tonneina sekä vuosittain ilmoittaa kirjanpitoa vastaavat käyttömäärät paikalliseen ympäristökeskukseen. Parhaalla mahdollisella tavalla suoritettu asfalttijätteiden vastaanotto, lajittelu ja varastointi vaatii melkoista huolellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Varastointi tulee tehdä siten, että eri asfalttilaatuja ja -tyyppejä ei sekoiteta keskenään vaan niille varataan omat läjityspaikkansa. Tämä edellyttää koko materiaaliketjun systematisointia aina purkamispaikalta läjitykseen, murskaukseen ja varastointiin ennen uusiokäyttöä. Lajittelu on kierrättämisen tehostamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, koska se mahdollistaa hyvälaatuisen uusioraaka-aineen saatavuuden, jolloin siitä voidaan tarvittaessa valmistaa erilaisia tuotteita eri käyttötarkoituksiin. Asiallisimmillaan järjestettynä lajittelu edellyttää jopa valvottua, portin läpi toteutettavaa asfalttijätteen purkamista, missä vastaanottohenkilö tarkistaa materiaalin laadun ja ohjaa kuorman halutulle paikalle. Kokemusten perusteella varastokasoihin eksyy, ohjeistuksesta huolimatta, aina välillä sinne kuulumattomia materiaaleja sisältäviä kuormia.
12 12 Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa ASFALTTIJÄTE TIENRAKENNUSMATERIAALINA Edellä esitetyistä syistä vanhoissa varastokasoissa voi olla esim. kaidetolppia, reunakiviä, puuta, pohjamaita ja turpeita yms. Silti nämäkin asfalttijätteet ovat asiaankuulumattomien, uusioraaka-aineen laatua heikentävien jakeiden erottelun jälkeen murskattavissa ja hyödynnettävissä, ainakin toisarvoisilla tavoilla. Murskatun asfalttijätteen varastokasoja ei voi toteuttaa samaan tapaan kuin perinteisesti murskattujen luonnonmateriaalien varastoinnissa on tapana. Varastokasat tulee tehdä pyörökuormaajalla nostellen ja työkoneilla kasan päällä liikkuminen on ehdottomasti kiellettyä, koska bitumisena tuotteena asfalttimurske sitoutuu ja jäykistyy tiivistyessään (kuva 3). Tämän vuoksi varastokasojen korkeus on varsin rajallinen ja varastointi vaatii enemmän pintaalaa luonnonmateriaalikasoihin verrattuna, mikä tulee ottaa huomioon läjitysalueiden toimintoja suunniteltaessa. Kuva 3. Asfalttimursketta varastokasassa (Hakoselkä). 2.3 Murskaus Asfalttijätteen murskaustyö ei vaadi mitään lisälaitteita tai erityisiä muutoksia kalustoon, vaan se voidaan suorittaa tavanomaisella murskauskalustolla, kuten B-luokitellulla kivenmurskauslaitoksella, missä esimurskaus tapahtuu leukamurskaimella ja jälkimurskaus karamurskaimella (kuva 4). B-luokitus tarkoittaa siirrettävää laitosta (Lokotrack tai vastaava), jossa pölyn haitallinen leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein. Sinänsä asfalttijätteen murskauksen pöly- ja melupäästöt ovat alhaisempia kuin luonnonmateriaalien murskauksen yhteydessä.
13 Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa 13 ASFALTTIJÄTE TIENRAKENNUSMATERIAALINA Kuva 4. Tela-alustainen siirrettävä murskauslaitos Lokotrack (lähde: Murskaustyö vaatii suunnitelmallisuutta ja tietoa tulevista käyttötarkoituksista. Asfalttijätteen murskaus on mielellään tehtävä kylmänä tai ainakin viileänä vuodenaikana, tulevan kesän tarpeita silmällä pitäen. Asfalttimurskeen varastointiaika on järkevää pitää mahdollisimman lyhyenä rakeiden tarttumisvaaran ja sitä seuraavan varastokasan "kamittumisen" vuoksi, ts. varastoon murskaamista suuressa mittakaavassa tulevien vuosien tarpeita ajatellen tulee välttää. Vähäinen kasan jähmettyminen ei ole haitallista, koska pyörökuormaajiin ja kaivinkoneisiin löytyy yksinkertaisia lisälaitteita (esim. ALLU-kauha; kuva 5), joilla asfalttimurske saadaan vähällä vaivalla hyötykäyttöön. Kuva 5. ALLU-seulamurskaimen toimintaperiaate (lähde: Kesäaikaan lämpimänä kautenakin voi murskausta suorittaa, mutta tällöin joudutaan sekaan syöttämään puhdasta luonnonkiviainesta (arviolta suhteessa 1:1) työstettävyyden ja pitempiaikaisen varastoinnin mahdollistamiseksi. Menettely kuitenkin rajaa asfalttijätteen käyttöä eri tarkoituksiin ja vähentää kierrätyksen tehokkuutta, koska puhtaan kiviaineksen käyttämisestä syntyy lisäkustannuksia. Tällaisessa tapauksessa oleellista on, että asfalttimurske ja lisäkiviaines sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan.
14 14 Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa ASFALTTIJÄTE TIENRAKENNUSMATERIAALINA Vanhaa päällystemateriaalia on murskattu muun muassa #40-50 mm max raekokoon, mikä on siinä mielessä edullista välivarastoinnin kannalta, että kohtuullisen suurirakeisena se ei ole niin herkkää rakeiden tarrautumiselle kuin pienemmät jakeet. Jos uusiomateriaalin käyttökohde on tien pinnassa kulutuskerroksena, murskaus on suoritettava pienempään raekokoon, esim. #20 mm tai vielä pienemmäksi, mikä sinänsä ei ole ongelma. 2.4 Uusiokäyttö ja työmenetelmät Kerroksen levitys ja tasaus Asfalttimurskeen levitystyö voidaan tehdä samalla tavalla kuin normaalin murskekerroksen levitys; suoraan kuorma-auton lavalta tai murskeen/ asfaltin levitintä käyttäen. Asiantuntijat arvioivat asfalttimurskeen kerrokseksi levittämisen onnistuvan paremmin kuin tavanomaisen karkean murskeen, lajittumisen ollessa vähäisempää materiaalin sisältämän bitumin vaikutuksesta. Myös asfalttimurskeen lisäys sekoitusjyrsinnällä (yhdessä vanhan päällysteen kanssa) onnistuu hyvin. Kerroksen muotoilu ja tasaus tapahtuu normaaliin tapaan tiehöylällä. Materiaalin laatu vaikuttaa työstettävyyteen, esim. kylmäjyrsityn rouheen rakeet pyrkivät tarttumaan toisiinsa, mikä saattaa vaikeuttaa kerroksen tasaamista. Pienillä kohteilla esitetään materiaalin levittämiseen ja tasaamiseen soveltuvaksi isoa pyöräkuormaajaa. Tästä olisi se etu, ettei kohteella tarvittaisi erillistä tiivistämiskalustoa, koska pyöräkuormaajalla voidaan saada aikaiseksi riittävä tiivistys. Kerroksen tiivistäminen Asfalttimurskekerroksen tiivistäminen normaalilla jyräyskalustolla ei kokemusten perusteella aiheuta ongelmia, kun käytetään tavanomaista työmenetelmää kastelu-muotoilu-tiivistäminen. Materiaalin laatu vaikuttaa saavutettavaan tiiviyteen. Kestopäällysteistä tehdyt murskeet (AB/ABK, SMA yms.) tiivistyvät huonommin kuin pehmeät asfalttimurskeet (PAB-V ja vanha öljysora). AB murskeen tyhjätilaksi muodostunee arvioiden perusteella noin 10 %. Kylmäjyrsitty asfalttirouhe tiivistyy puolestaan helposti. Asfalttimurske sitoutuu ainakin jossain määrin. Asfalttimurskekerroksen kantavuusominaisuudet ovat oletettavasti paremmat kuin tavanomaisella murskeella. Pinnan tasaisuus ja kiinteys Tasatun ja tiivistetyn asfalttimurskekerroksen pinta on vähintään yhtä tasainen kuin tavanomaisella karkealla murskeella. Pinnan kiinteys riippuu materiaalista. PAB-V murskeella saadaan kerroksen pinnasta kiinteä. Kestopäällysteistä tehdyillä asfalttimurskeilla pinnan kiinteys ei ole samaa luokkaa kuin PAB-V murskeella, mutta murskeen max raekoon pienentäminen otaksuttavasti edesauttaa kiinteän pinnan aikaansaamista.
15 Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa 15 ASFALTTIJÄTE TIENRAKENNUSMATERIAALINA Kerroksen homogeenisuus Asfalttimurske on mitä ilmeisimmin vähemmän lajittuvaa kuin karkea tavanomainen murske. Lajittelemattoman materiaalin käyttö murskauksessa saattaa aiheuttaa asfalttimurskekerrokseen laadunvaihtelua. Em. tekijät huomioon ottaen asfalttimurskekerroksen homogeenisuus on vähintään yhtä hyvä kuin käytettäessä tavanomaista mursketta.
16 16 Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT JA -LAINSÄÄDÄNTÖ 3 YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT JA -LAINSÄÄDÄNTÖ Paitsi, että vanhan päällysteen uusiokäyttö vähentää hyödyntämiskelpoisen materiaalin sijoittamista kaatopaikoille, se on myös tehokas tapa säästää uusiutumattomia luonnonvaroja (bitumi, kiviainekset). Päällysteet ovat hyvin kierrätykseen sopivaa materiaalia; purkaminen, lajittelu ja varastointi oikein järjestettynä vanhat päällysteet voidaan uusiokäyttää 100-prosenttisesti. Lisäksi säästyy energiaa bitumin tislauksen ja kiviaineksen murskauksen vähentyessä. Ympäristönäkökohdista katsottuna vanhojen päällysteiden kierrätys tulee pyrkiä järjestämään siten, että kuljetusmatkat ja varastointiaika ovat mahdollisimman lyhyitä. Asfalttirouhetta voidaan säilyttää ulkona varastokasoissa ilman, että materiaali aiheuttaa haittaa ympäristölle. Asfaltin sisältämää bitumia pidetään yleisesti kemiallisesti reagoimattomana aineena, joka ei reagoi helposti muiden aineiden kanssa. Bitumi ei haihdu eikä hajoa tai muutu luonnossa. Vesi ja vesiliuokset eivät liuota bitumia. Toisaalta bitumi ei liukene veteen eikä siitä liukene ainesosia veteen. Hiilivetyjä sisältävät liuottimet kuten lakkabensiini, bensiini ja öljyt liuottavat bitumia. [Mäkelä, 2000] Asfalttiasema ja murskaustoiminta vaatii ympäristöluvan. Tämän lisäksi ympäristölainsäädännön piiriin kuuluu vanhojen päällysteiden purkaminen kaatopaikalle/varastoon vietäväksi ja hyötykäyttö. Nykyisten lakien ja asetusten mukaan asfalttijätteiden varastointi on luvanvaraista (ympäristölupa). Pienimmille jätemäärille (<5000 tonnia vuodessa) lupa haetaan paikallisen kunnan viranomaisilta ja suurempien (>5000 tonnia vuodessa) paikallisesta ympäristökeskuksesta. Asfalttijäte luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi, ei ongelmajätteeksi. Ympäristöluvan hakemisessa on järkevää olla liikkeellä hyvissä ajoin, useita kuukausia ennen toiminnan aloittamista, koska lyhyimmilläänkin asian käsittelyyn kuluu kuukautta (kuva 6). Lupaa haettaessa kannattaa aina tehdä ennakkoneuvotteluja luvan myöntävän viranomaisen kanssa mm. erilaisista selvitystarpeista. Ympäristölupahakemus liitteineen ja tarpeellisine selvityksineen tehdään kolmena kappaleena ja se kannattaa toimittaa lupaviranomaiselle alun alkaen selkeästi täytettynä ja mahdollisimman täydellisenä käsittelyprosessin selkeyttämiseksi ja -ajan minimoimiseksi. Säännösten perusperiaatteena on, että asfalttijätteitä saa varastoida enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jos jätteen hyödyntäjä on hakenut pitempiaikaisen varastointi- ja hyödyntämisluvan, niin on muistettava varastoinnin fifo-periaate (first in, first out) eli ensiksi varastoitu materiaali tulisi myös hyödyntää ensimmäisenä. Varastointiin voivat lisäksi paikalliset ympäristöviranomaiset antaa muita omia ohjeitaan.
17 Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa 17 YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT JA -LAINSÄÄDÄNTÖ Lupahakemus Neuvottelut, tarkastuskäynnit Tiedottaminen Lausunnot Muistutukset, mielipiteet Toiminnanharjoittajan kuuleminen Lupaharkinta PÄÄTÖS - tiedottaminen - julkipano Muutoksenhaku VaaHao => KHO Mahdollinen täytäntöönpanomääräys Kuva 6. Lainvoimainen päätös Ympäristölupakäsittelyn vaiheet. Valvonta ja tarkkailu Varsinainen päällystemateriaalien uusiokäyttö ja tierakenteeseen sijoittaminen edellyttää vain varastokirjanpidon päivittämistä (sisään tulevat ja ulos menevät massamäärät tonneina sekä kohde) ja ilmoittamisvelvollisuuden täyttämistä. Menettelyn lähtökohtana lienee läjitysalueen massojen hallinta, seuranta ja massamäärien pitäminen ympäristölupien mukaisina. Lain mukaanhan vuosittaiset käyttömäärät on ilmoitettava paikalliseen ympäristökeskukseen, mikä käy esim. TYVI -järjestelmän kautta ( : TYVIjärjestelmä on yrityksille yhdenmukainen tapa ilmoittaa tietoja sähköisesti viranomaisille ja viranomaistehtäviä hoitaville tahoille. Sen tavoitteena on helpottaa tietojen ilmoittamista sekä vähentää siihen kuluvaa työtä ja kustannuksia. TYVI-järjestelmän koordinoinnista ja kehittämisestä vastaa valtiovarainministeriö). Yksityiskohtainen asfalttijätteiden hyötykäyttöä ohjaava lainsäädäntö löytyy mm. Valtion säädöstietopankin internet-sivuilta osoitteesta ja säännöstön muodostavat : Ympäristönsuojelulaki 86/2000 ja -asetus 169/2000 Jätelaki 1072/1993 ja -asetus 1390/1993 Jäteverolaki 495/1996 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista 1049/1999 (voimaan ).
18 18 Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa UUSIOMATERIAALIN TALOUDELLINEN MERKITYS JA KÄYTTÖKOHTEET 4 UUSIOMATERIAALIN TALOUDELLINEN MERKITYS JA KÄYTTÖKOHTEET Asfalttijätettä on arvioitu syntyvän Suomessa noin tonnia vuosittain. Vuosituhannen vaihteessa asfalttiteollisuuden tuotantovolyymista noin 12 % oli asfalttirouheen/murskeen uusiokäyttöä. [Mäkelä, 2000] Valtaosa massoista voidaan hyödyntää siten, että se on taloudellisesti kannattavaa. Päällysteissä käytetään laadukkaita kiviaineksia. Lisäksi vanhojen päällysteiden sisältämistä bitumeista saadaan uusiokäytössä suoraa taloudellista hyötyä, uuden bitumin menekin vähentyessä. Uusiokäyttö onkin lisääntynyt merkittävästi viimeisinä vuosina ja osa päällystealan yrityksistä jopa ottaa vastaan purettuja, puhtaita päällysteen kappaleita ja -rouheita alueilla, missä uusiomateriaalin menekki on hyvä. Pääasiallisena asfalttijätteen käyttökohteena on tällä hetkellä uusioasfaltit. Uusioasfaltin tekeminen edellyttää erittäin hyvälaatuista uusioraaka-ainetta, kun parhaimmillaan RC-massoja on tehty siten, että jopa 100 % kiviaineksesta on ollut asfalttimursketta. Tällainen on mahdollista, kun tarkkaan tiedetään, kuinka laadukasta asfalttimurske on ja että käyttötarkoitus on sellainen, mihin kyseinen RC-massa on sopivaa. Muu murskatun asfaltin hyötykäyttö on ollut tierakentamisen volyymeihin nähden vähäistä. Asfalttirouhetta tai -mursketta on sellaisenaan käytetty mm. väliaikaisena pinnoitteena liikennejärjestelyissä työmaateillä sekä jonkin verran piha-alueilla ja varastokentillä (kuva 7 ja liitteet). Työmaateiden pinnoitukset toimivat tarkoitukseensa nähden hyvin, mutta uusiokäytöstä saatava hyöty on varsin lyhytaikaista. Kuva 7. Asfalttimurskeella pinnoitettu piha-alue (Liminka, Tieliikelaitoksen varastoalue).
19 Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa 19 UUSIOMATERIAALIN TALOUDELLINEN MERKITYS JA KÄYTTÖKOHTEET Uusiomateriaalia on ajan saatossa käytetty mm. erilaisissa stabilointimenetelmissä lisäämään kantavuutta ja vähentämään erikseen lisättävän sideaineen tarvetta, sekoitusjyrsinnän yhteydessä sekä SOP pintauksen alustana. Kokemusten mukaan se sopii erittäin hyvin päällystetyn tieverkon reunantäytöksi. Asfalttijätettä on myös kierrätetty lisäämällä sitä kantavan kerroksen murskeen sekaan murskaustyön yhteydessä. Kansantaloudellisesti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen olisi hyvin järkevää, että kaikki käytöstä poistuva asfalttijäte pyrittäisiin hyödyntämään uudelleen, ottaen vielä huomioon käytön priorisointi. Tilaajaosapuolen tulisi ohjata (jopa vaatia) urakkakyselyissään kohteilta purettavien päällysteiden kierrätystä. Lisäksi urakoitsijalla tulisi olla oikeus muuhun käyttöön sellaiselle asfalttijätteelle, jota ei voida hyödyntää kyseisessä urakassa. On kuitenkin muistettava, että perusedellytyksenä vanhojen päällysteiden järkevälle uusiokäytölle ovat lyhyet kuljetusmatkat, koska materiaali on aina kallista kuorma-auton lavalla. Taloudellisimmillaan hyötykäyttö on tilanteessa, missä vanha päällyste kierrätetään uudelleen käyttöön suoraan parantamistoimenpiteiden kohteena olevalla tiestöllä.
20 20 Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa KOERAKENNE-EHDOTUKSET 5 KOERAKENNE-EHDOTUKSET 5.1 Lähtökohdat Koerakentamisella on mahdollista saada kohtuullisen nopeasti varmuus uusioasfalttirakenteiden toimivuudesta. Koerakentaminen edellyttää suunnittelua, rakentamisen toteuttamisen kirjaamista ja seurantaa. Rakentamisen ja seurannan aikana tarvitaan mittauksia ja määrityksiä, joiden avulla voidaan arvioida tierakenteen toimintaa, kuntoa ja kunnon kehittymistä. Oleellisena osana koerakentamista ovat referenssikohteet. Koerakentamisessa kannattaa edetä vaiheittain lähtien toisaalta vähäliikenteisistä teistä ja toisaalta kaikkein potentiaalisimmista vaihtoehdoista. Kylmänä hyödynnettävän asfalttimurskeen uusiokäytölle on periaatteessa kaksi päälinjaa: korvataan tavanomaista murskattua materiaalia tai hyödynnetään uusioasfaltin hyviä ominaisuuksia. Jälkimmäinen vaihtoehto tarjoaa suuremmat hyödyt suuremmalla riskillä kuin tavanomaisen murskeen korvaaminen, mistä syystä se vaatii hyvän varmistuksen toimivuudesta. 5.2 Ensimmäisen vaiheen koerakenteet 5.21 Soratien kantavuuden parantaminen Ehdotuksessa koerakenteiksi soratien kantavuuden parantamiseksi vanhaan rakenteeseen lisätään asfalttimursketta seuraavien periaatteiden mukaisesti (kuva 8) : A. B. Uusi sorakulutuskerros Uusi sorakulutuskerros AB murske Soratierakenne Vanha sorakulutuskerros poistetaan AB murskeen lisäys ja sekoitusjyrsintä vanhan rakenteen kanssa Soratierakenne Vanha sorakulutuskerros poistetaan A. Lisätään kerros murskattua AB:tä, esim. 100 mm (paksuus arvioidaan kantavuuden perusteella) B. AB murskekerroksen lisäys, esim. 100 mm, ja sekoitus olemassa olevaan rakenteeseen sekoitusjyrsinnällä (materiaalin lisäys arvioidaan tarpeen perusteella) Kuva 8. Koerakenne-ehdotuksia AB murskeen käytöstä soratien parantamisessa. Molemmissa menetelmissä poistetaan hienoainespitoinen kulutuskerros ennen murskatun asfaltin lisäystä. Kantavuuden parantamisen jälkeen tehdään
21 Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa 21 KOERAKENNE-EHDOTUKSET tavanomainen sorakulutuskerros, mihin voidaan käyttää vanhaa poistettua kulutuskerrosmateriaalia, jos se on kelvollista. Sekoitusjyrsinnällä voidaan pienentää hienoainespitoisuus (#0.063 mm) halutun suuruiseksi, mutta tällöin ongelmaksi jää se, että sorakulutuskerros sisältää savilajitetta (# mm), mikä pieninäkin pitoisuuksia heikentää kerroksen kantavuusominaisuuksia. Riskit: Murskatun AB kerroksen lisääminen kuivattaa liiaksi sorakulutuskerrosta, jolloin saattaa esiintyä pölyämistä ja kulutuskerroksen purkautumista. Sateella on riski, ettei kulutuskerros pysy jäykällä alustalla. Sekoitusjyrsintää käyttäen toteutettuna (B) rakenteeseen ei liittyne niin oleellisia riskejä. Molempia menetelmiä voidaan käyttää myös tapauksissa, missä soratie muutetaan päällystetyksi tieksi Vähäliikenteisen päällystetyn tien kunnostaminen Nopeasti vaurioituvilla vähäliikenteisillä päällystetyillä teillä kantavuus on usein alhainen ja sitomattoman kantavan kerroksen yläosassa on runsaasti hienoainesta. Kunnostusmenetelmänä voidaan käyttää periaatteessa kahta eri tapaa (kuva 9) : A. B. Päällyste / pintaus Päällyste / pintaus AB murske Sekoitusjyrsintä Vanhan rakenteen yläosa AB murskeen lisäys ja sekoitusjyrsintä AB murske ja vanhan rakenteen yläosa Vanha rakenne Vanha rakenne A. Vanhan rakenteen yläosan sekoitusjyrsintä, minkä jälkeen AB murskekerroksen lisäys (paksuus kantavuuden perusteella) B. AB murskekerroksen lisäys ja sekoitusjyrsintä yhdessä vanhan rakenteen yläosan kanssa (materiaalin lisäys arvioidaan kantavuuden perusteella) Kuva 9. Koerakenne-ehdotusten mukainen AB murskeen käyttö ja kunnostusmenetelmät vähäliikenteisillä päällystetyillä teillä. Molemmissa menetelmissä tehdään lisäksi uusi kulutuskerros. Rakenteen toiminnan kannalta menetelmien ero on vähäinen. Riskit: Kumpaankaan menetelmään ei liity erityisiä riskejä. Myöskään mahdollinen urautuminen ei muodostune merkittäväksi, jos liikenne on kohtuullisen vähäistä.
22 22 Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa KOERAKENNE-EHDOTUKSET Päällystämisen / pinnoitteen osalta kokeilun arvoisia vaihtoehtoja ovat vähäliikenteisillä teillä tavanomaisen 100 kg/m 2 PAB-V laatan lisäksi seuraavat: A. Ohut PAB-V päällyste (noin 60 kg/m 2 ) B. SIP/SOP päällyste C. Kuumennus ja tiivistys (vain käytettäessä murskattua AB kerrosta) Riskit: Ohut PAB-V päällysteeseen (A) ei liity suuria riskejä. SIP/SOP päällysteeseen (B) ei liity erityisen suuria riskejä. Mahdolliset purkaumakohdat on helppo ja halpa korjata. Kuumennus ja tiivistys (C) vaihtoehto sisältää selvän purkautumisriskin, mistä syystä sitä kannattaa harkita vain kaikkein vähäliikenteisimmillä kohteilla. Toisaalta menetelmä on selvästi halvin. Todennäköisesti paras tulos saavutetaan, jos vanha päällystemateriaali murskataan pieneen, esimerkiksi #20 mm, raekokoon, koska asfalttimurskeen maksimi raekoko vaikuttaa pinnan tasaisuuteen ja kiinteyteen. Kulutuskerroksen alustan ollessa kiinteä purkautumisriski on ilmeisen pieni. Pinnan kiinteys mitä ilmeisimmin vähentää myös vaihtoehdon C purkautumisriskiä. 5.3 Potentiaalisia koerakenteita Vanhaa päällystettä voidaan murskauksen jälkeen uusiokäyttää hyvinkin monella eri tapaa. Ohessa on listattu muutamia esimerkkejä ja niihin mahdollisesti liittyviä selvitystarpeita. A. Murskatun AB:n jäykkyyden hyödyntäminen kantavassa kerroksessa B. Murskatun AB:n stabilointi C. Sorateiden kelirikkokorjaukset D. Teiden/ pientareiden leventäminen Murskatun AB:n jäykkyyden hyödyntäminen kantavassa kerroksessa Periaatteessa asfalttimurskeesta rakennettu kerros (A) sitoutuu ainakin jossain määrin eli uusiomateriaalikerros on jäykempi kuin sitomattomasta murskeesta tehty vastaava rakenne. Jotta uusiomateriaalin jäykkyysominaisuuksia voidaan hyödyntää, kerroksen tulee olla kohtuullisen homogeeninen, että rakenteeseen ei jää heikkoja kohtia. Kerros tulee myös pystyä tiivistämään hyvin, ettei siihen synny alku-urautumista. Jäykkyyden hyödyntäminen on taloudellisimmillaan kohteilla, missä on raskasta liikennettä eli lähinnä pääteillä. Toisaalta pääteillä tulee olla suuri varmuus rakenteen toimivuudesta suunnitellulla tavalla. Koerakentaminen ja siihen liittyvä seuranta on välttämätöntä ennen kuin voidaan hyödyntää asfalttimurskekerroksen sitoutumista vilkasliikenteisillä teillä. Sitoutuminen voidaan todentaa PPL-mittauksilla. Tiheysmittaukset Troxler - laitteella saattavat olla ongelmallisia johtuen asfalttimurskeelle todennäköisestä sideainepitoisuuden vaihtelusta. Koerakentamisella tulee selvittää
23 Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa 23 KOERAKENNE-EHDOTUKSET myös mahdollista alku-urautumista, pinnan tasaisuutta ja kiinteyttä sekä työmenetelmän toimivuutta. Murskatun AB:n stabilointi Murskatun AB:n stabiloinnin (B) toimivuuteen liittyy hyvin samankaltaisia tutkimustarpeita kuin murskatun AB kerroksen jäykkyyden hyödyntämiseen (A). Lisäksi tulee selvittää stabiloinnin yhteydessä AB murskeeseen lisättävän sideaineen (lähinnä bitumi, sementti, masuunihiekka) laadun ja määrän vaikutusta stabiloidun rakenteen toimintaan. Reunastabilointi asfalttimursketta uusiokäyttäen on myös potentiaalinen kokeilukohde. Kapeilla teillä reunakantavuus on sivutuen puutteesta johtuen alhainen, minkä seurauksena reunat pyrkivät painumaan aiheuttaen ns. reunapainumaa. Reunapainumien korjaamisessa on ajan saatossa käytetty jonkin verran reunastabilointia. Sorateiden kelirikkokorjaukset Riskit AB murskeen uusiokäytössä sorateiden kelirikkokorjauksissa (C) ovat mitä ilmeisimmin varsin pienet. Varmempi lopputulos saavutetaan käyttämällä paksua asfalttimurskekerrosta kuin sekoittamalla asfalttimursketta olemassa olevaan rakenteeseen. Runkokelirikon poistamismielessä voidaan kohteeseen tehdä cm paksuinen asfalttimurskekerros. Paksu, osittain sitoutuva kerros pienentää tehokkaasti liikennekuormituksen aiheuttamia rasituksia alempana tierakenteessa. Osittain sitoutuva kerros estää myös alapuolisen materiaalin sekoittumisen kerrokseen. Jotta kerros toimisi suunnitellulla tavalla, kerroksen tekemisen aikana alapuolisen rakenteen tulee olla riittävän kantavaa tiivistämisen kannalta eli menetelmässä edellytetään kohtalaisen kuivia olosuhteita. Runsas asfalttimurskeen lisääminen sekoitusjyrsintää käyttäen olemassa olevaan rakenteeseen voi myös helpottaa kelirikko-ongelmaa. Asfalttimurske karkeuttaa päällysrakennetta ja sekoitusjyrsintä homogenisoi rakennetta. Teiden/ pientareiden leventäminen Asfalttimurskeen uusiokäyttöön teiden (päällystettyjen pientareiden) leventämisessä (D) tavanomaisen murskeen sijasta ei liity kovinkaan suuria riskejä, varsinkin kun leventämisen rajakohta sijoitetaan pientareelle. Tällöin mahdollinen kuormituskestävyyteen liittyvä ero rakenneosien välillä ei vaikuta tien käytettävyyteen. Kokeilutoiminta kannattaisi aloittaa vähemmän tärkeistä kohteista. Leventämiskohteilla kokeilemisen arvoista on myös sivukaltevuuden korjaamiseksi suoritettavassa kylmäjyrsinnässä syntyvän rouheen suora hyödyntäminen osana reunan täyttömassoja. Menetelmä vaatii ennen jyrsintätyötä suoritettavan vanhan piennaralueen aukaisemisen leventämisen edellyttämällä tavalla, jolloin rouhe voidaan suoraan uusiokäyttää rakenteeseen reunan täyttönä, mikä vähentää materiaalien kuljetuskustannuksia.
24 24 Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa KOERAKENNE-EHDOTUKSET 5.4 Erikoiskohteet Murskaamalla vanha päällystemateriaali pieneen maksimi raekokoon siitä voidaan todennäköisesti rakentaa kerros, minkä pinta on sellaisenaan riittävän tasainen ja kiinteä tiettyihin erikoiskohteisiin. Tällaisia erityiskohteita voisivat olla mm. risteysalueiden reunatäytöt, levennykset ja lipat vähäliikenteisillä teillä sekä siltojen ja rautatien ylityksien kohdalla olevat ns. tumppipäällysteet, jotka useimmiten sijaitsevat syrjäisillä soratietaipaleilla. Myös todella vähäliikenteisten SOP teiden korjauksissa voitaisiin harkita pieneen maksimiraekokoon murskatun asfaltin käyttöä pinnan tasaamiseksi joko sellaisenaan tai esim. pintaa kuumentamalla ja tiivistämällä. Jos vanhoille varastokasoille ei löydy taloudellisesti järkeviä käyttökohteita esim. materiaalin heikkolaatuisuuuden vuoksi, muita vaihtoehtoisia uusiokäyttökohteita ovat erilaiset ympäristörakenteet, kuten meluvallit.
25 Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa 25 YHTEENVETO 6 YHTEENVETO Vuosittain jyrsimällä tai päällysteitä purkamalla Suomessa syntyväksi arvioitu asfalttijätteen määrä on noin tuhatta tonnia. Vanhojen päällysteiden jalostaminen ja kierrätys, lähinnä uusioasfalttien raaka-aineena, on lisääntynyt viimeisinä vuosina, mutta siitä huolimatta erinäisille läjitysalueille on aikojen saatossa kertynyt merkittävässä määrin käytöstä poistettua asfalttijätettä. Kansantaloudellisesti ja ekologisesta näkökulmasta olisi hyvin järkevää, että kaikki käytöstä poistuva päällyste pyrittäisiin hyödyntämään uudelleen. Tämän lisäksi ympäristölainsäädännön muutospaineissa on lähitulevaisuudessa läjitysalueelle varastoidun asfalttijätteen haltijalle mahdollisesti odotettavissa ympäristöveron ja jätemaksun tyyppisiä kustannuseriä. Varastoinnin suunnittelulla on suuri merkitys uusiokäytön tehostamiseen. Asfalttijätteiden vastaanotto, lajittelu ja varastointi vaatii erityistä huolellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Lajittelu on kierrättämisen tehostamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää; eri asfalttilaatuja ja -tyyppejä ei tule sekoittaa, koska se mahdollistaa hyvälaatuisen uusioraaka-aineen saatavuuden. Vanhoissa varastokasoissa voi olla sinne kuulumattomia materiaaleja, kuten kaidetolppia, reunakiviä, puuta, pohjamaita, turpeita yms. Tällaisetkin massat ovat hyödynnettävissä uusioraaka-aineen laatua heikentävien jakeiden erottelun ja murskaamisen jälkeen, ainakin toisarvoisilla tavoilla. Perusedellytyksenä vanhojen päällysteiden järkevälle uusiokäytölle ovat lyhyet kuljetusmatkat ja varastointiajat. Vanhojen päällysteiden murskaamisessa ja asfalttimurskeen työstämisessä normaaleilla työmenetelmillä (levitys, tasaus, tiivistys) ei asiantuntijalausuntojen perusteella ole ongelmia. Murskatun asfaltin arvioitiin olevan jopa vähemmän herkkää lajittumiselle sisältämänsä bitumin vuoksi kuin karkeat luonnonmateriaalit. Nykyisten lakien ja asetusten mukaan asfalttijätteiden varastointi, kuten murskaus- ja asfalttiasematoimintakin on luvanvaraista. Ympäristölupa haetaan pienillä <5000 tn/vuosi jätemäärillä paikallisen kunnan viranomaisilta ja suurilla >5000 tn/vuosi määrillä paikallisesta ympäristökeskuksesta. Ympäristöluvassa edellytetään reaaliaikaista varastokirjanpitoa (alueelle tulevat ja ulos menevät massatonnit sekä kohde) sekä ilmoittamisvelvollisuutta vuosittaisista käsittelymääristä paikalliseen ympäristökeskukseen. Ympäristöluvan hakeminen kestää lyhyimmilläänkin kuukautta, minkä vuoksi anomus kannattaa laittaa vireille hyvissä ajoin, useita kuukausia ennen toiminnan aloittamista. Lupaa haettaessa kannattaa aina tehdä ennakkoneuvotteluja luvan myöntävän viranomaisen kanssa mm. erilaisista selvitystarpeista. Potentiaalisia asfalttimurskeen uusiokäyttökohteita on hyvin paljon. Yksinkertaisimmillaan kylmänä hyödynnettävällä uusiomurskeella voidaan pelkästään korvata luonnonmateriaaleja tai pitemmälle vietynä käytössä hyödynnetään asfalttimurskeen sitoutumis- ja jäykkyysominaisuuksia.
26 26 Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa YHTEENVETO Tiehallinnon kannattaa tilaajaosapuolen ominaisuudessa suosia entistä enemmän asfalttijätteen uusiokäyttöä, paitsi kansantaloudellisesta, niin kilpailuttamisnäkökohdista katsoen. Vaihtoehtojen lisääntyessä voidaan kilpailuttamistilanteessa saavuttaa suoria taloudellisia etuja. Nykyinen hankintakäytäntö ei rohkaise uusiomateriaalien käyttöön, mikä on ymmärrettävää, koska uusiorakenteiden toimivuudesta ei ole vielä varmuutta. Haastatteluissa suunnittelu- ja urakoitsijaosapuolen mielipiteenä nousi esiin, että tilaajan tulisi ohjata (jopa vaatia) urakkakyselyissään kohteilta purettavien päällysteiden kierrätystä. Lisäksi esitettiin, että urakoitsijalla tulisi olla oikeus muuhun käyttöön sellaiselle asfalttijätteelle, jota ei voida hyödyntää urakkakohteella. Kaiken kaikkiaan asfalttijätteen uusiokäytön tehostamiseksi tulee kehittää selkeät ohjeet siitä, missä ja miten materiaalia voidaan käyttää rutiininomaisesti osana normaalia urakointimenettelyä. Taloudellisimmillaan uusiokäyttö on silloin, kun materiaalia hyödynnetään ilman välivarastointia, jolloin ei edes synny tarvetta vanhan päällysteen kuljetukseen varastointiin ja jalostamiseen.
27 Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa 27 JATKOSUOSITUKSET 7 JATKOSUOSITUKSET Vanhojen päällysteiden uusiokäyttö ja kierrätys on tähän mennessä tapahtunut lähinnä tapauskohtaisiin arvioihin perustuen. Päällysteiden kierrätyksessä on kuitenkin niin huomattava potentiaali, muutoinkin kuin RCmassojen osalta, että Keskushallinnon tulisi ottaa vetovastuu menettelyjen kehittämisessä ja uusiokäytön tehostamisessa. Toimintakäytäntöjen systematisoimiseksi ja järkeistämiseksi tulisi laatia asfaltin uusiokäytön edistämissuunnitelma, mihin sisältyisi tarkasti harkittuja selvityksiä ja käytännön kokeiluja, joiden tulokset saatettaisiin yleiseen käyttöön. Koerakentaminen on yksinkertaisuudessaan suositeltava tapa saada kohtuullisen nopeasti varmuus uusioasfalttirakenteiden toimivuudesta. Kokeiluissa kannattaa edetä vaiheittain lähtien vähäliikenteisistä teistä ja potentiaalisimmista rakennetyypeistä. Jos ensivaiheen kokeilut osoittautuvat onnistuneiksi, niin koerakentamista kannattaa jatkaa vaativimmissa kohteissa. Kokeiluissa uusiokäytön edistämisen tavoiteasettelun mukaisena lähtökohtana voi olla : Kehittää menetelmiä vanhojen varastokasojen hyödyntämiseksi, jolloin voidaan pienentää olemassa olevia varastoja. Kehittää menetelmiä suoraan kohteella ilman välivarastointia tehtävän uusiokäytön tehostamiseksi, jolloin ei synny tarvetta vanhan materiaalin kuljetukseen ja varastointiin. Esimerkkinä suoraan kohteella tehtävästä uusiokäytöstä on sekoitusjyrsintä, minkä käyttö on viime aikoina merkittävästi lisääntynyt, mutta jonka soveltuvuus on, niin teknisestä kuin taloudellisesta näkökulmasta, vailla perusteellisia selvityksiä. Koerakentamisen lisäksi hyödyntämiskelpoisia tutkimusmenetelmiä etukäteisarvioiden tekemiseksi asfalttimurskerakenteiden toiminnasta tierakenteen osana ovat laboratorio-olosuhteissa tehtävät : Puristuslujuuskokeet, joilla pystytään selvittämään uusiomateriaalin sitoutumis- ja jäykkyysominaisuuksia. ICT-kokeet, jolloin tutkimuksen pääasiallisena kohteena ovat materiaalin tiivistymisominaisuudet ja tyhjätila.
28 28 Asfaltin uusiokäyttö tierakentamisessa KIRJALLISUUSLUETTELO KIRJALLISUUSLUETTELO Perälä, Anna-Leena & Nippala, Eero. Rakentamisen jätteet ja niiden hyötykäyttö. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, VTT Tiedotteita Espoo Harri Mäkelä, Harri Höynälä. Sivutuotteet ja uusiomateriaalit maarakenteissa - Materiaalit ja käyttökohteet. TEKES teknologiakatsaus 91/2000. Helsinki 2000.
29 LIITE 1/1 Kuvia asfalttimurskeella pinnoitetusta piha-alueesta (Liminka, Tieliikelaitoksen varastoalue).
30 LIITE 1/2 Kuvia asfalttimurskeella pinnoitetusta piha-alueesta (Liminka, Tieliikelaitoksen varastoalue).
31 ISSN X TIEH
Käytöstä poistettu asfaltti on lakien ja määräysten (EU-direktiivit ja Suomen lainsäädäntö) mukaan jäte!
6.2.2013 Helsinki ASFALTIN UUSIOKÄYTTÖ Vanha asfaltti Tuote vai jäte? Kierrätysmenetelmät Lars Forstén Vanha Asfaltti Vanhaa asfalttia syntyy rakennuskohteissa kun esimerkiksi: - katu-, tie- ja piharakenteita
LisätiedotKeinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry
Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-
LisätiedotPohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu
Pohjanmaan UUMA2 Tienrakentamisen mahdollisuuksia 24.4.2013 Perustienpito E-P ELYssä 47 M 50 45 40 35 30 25 Ylläpito Hoito 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 Kuva kaavio: Anders Östergård 2 Päällystysohjelman
LisätiedotUudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa
Pasi Tirkkonen Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa hyödynnetään tienrungossa olevaa kiviainesta
LisätiedotMiksi ja miten päällystetty tie muutetaan soratieksi Tienkäyttäjän ja tienpitäjän näkökulma
Miksi ja miten päällystetty tie muutetaan soratieksi Kun tien liikennemäärä on pieni ja alemman tieverkon kuntoon kohdennettava rahoitus rajallista, voidaan päällystetty tie joutua muuttamaan soratieksi.
LisätiedotKoerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta
1 1. TIEHALLINNON TOIMINTASTRATEGIA 2. TIEHALLINNON YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3. MATERIAALIEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 4. TIEHALLINNON KOERAKENTAMINEN SIVUTUOTTEIDEN OSALTA 5. SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTÖN ONGELMAT
LisätiedotUUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA
UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA Jani Bergström 26.5.2016 Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa projekti (11.1.2016-31.12.2017) Projektin tuloksena Itä-Suomen
LisätiedotKoerakentamisella uusia ratkaisuja käytäntöön
1 Jani Huttula Tiehallinto, Oulun tiepiiri 2 TAUSTAA Tienpidon niukkojen resurssien ja avautuneiden markkinoiden aikana tarpeen etsiä uusia ratkaisuja alemman verkon tienpitoon Uusien ratkaisujen kautta
LisätiedotBetoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012
Betoroc- murskeet Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Rudus Oy lyhyesti Emoyhtiö irlantilainen CRH plc CRH plc liikevaihto 2010: 17,2 mrd henkilöstö2010: noin 80 000 toimipaikkoja 2010: yli 3700, 35 maassa Rudus
LisätiedotSorateiden pintakunnon määrittäminen
Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua
LisätiedotYmpäristölupahakemus, jäteasfaltin käyttö tierakenteissa, Kaakkois- Suomen ELY-keskus, Ruokolahti
IMATRAN KAUPUNKI 1(6) Ympäristölupahakemus, jäteasfaltin käyttö tierakenteissa, Kaakkois- Suomen ELY-keskus, Ruokolahti Valmistelija: ympäristönsuojelupäällikkö Anna-Maija Wikström Johdanto Kaakkois-Suomen
Lisätiedot213213 Komposiittistabilointi (KOST)
InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS
UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä
LisätiedotASFALTIN UUSIOKÄYTTÖ Miten tästä eteenpäin? Uusiokäytön laajuus ja trendit Toimenpiteet ja haasteet
6.2.2013 PTL-seminaari, Helsinki ASFALTIN UUSIOKÄYTTÖ Miten tästä eteenpäin? Uusiokäytön laajuus ja trendit Toimenpiteet ja haasteet Lars Forstén Asfaltin uusiokäyttö Suomi on selkeästi Pohjoismainen Mestari
LisätiedotKierrätys. Kierrätys. Kierrätys
Uusioasfaltti Kierrätys Kierrätys Kierrätys Ympäristötietoisuus on herännyt Yhteiskunnassamme pyritään voimakkaasti ympäristön suojeluun ja luonnonvarojen säästämiseen. Uusiokäyttöä ja kierrätystä edistetään
LisätiedotBitumikate Asfalttimassassa käytettävä uusiomateriaali
Bitumikate Asfalttimassassa käytettävä uusiomateriaali Aiju Heinonen luominen, demo-kohteena kattohuopaa sisältävä Työn tavoitteet ja tutkimusmenetelmät Tutkimustulokset Laaditut dokumentit Johtopäätökset
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013. Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta
UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013 Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta Pohjois-Savon ELY-keskus, Jorma Lappalainen 6.2.2013 1 Historiaa Tuotannosta
LisätiedotRakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten
Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten Rakennusjätteistä kohti kierrätysmateriaaleja Käyttöpäällikkö Pekka Hyvärinen Vuokra-alue 140 ha. Käytössä 30 ha Jätteitä 180 000 t Ympäristölupa n. 50 ha
Lisätiedot1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE
1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen SEKOITUSJYRSINNÄN AVULLA TEHTÄVÄ SORATIEN HOMOGENI- SOINTI + VAHVISTAMINEN KARKEALLA LAJITTEELLA Kohde: PT 17577 VIAS STORA KYTTLANDET,
LisätiedotKaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely
Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely Lähde: Ympäristöministeriön muistio 3.7.2015 14.11.2016 Maa-ainesten jäteluonteen arvioinnin yleiset periaatteet Kaivetun maa-aineksen jäteluonnetta arvioitaessa
LisätiedotBetonimurskeen hankinta ja käyttö
Betonimurskeen hankinta ja käyttö HANKINNAT KESTÄVIEN MAARAKENNUSRATKAISUJEN MAHDOLLISTAJANA Turku 9.10.2018 Jani Pieksemä, Rudus Oy Betoroc-murske Rudus Oy valmistaa CE-merkittyä betonimursketta noin
LisätiedotJätteiden kaatopaikkakelpoisuus
Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,
LisätiedotSiltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019
Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019 Taavi Dettenborn 28.3.2019 Sisällys Tausta ja tavoitteet Purkubetonijätteen purku ja jalostus Betonimurskeen
LisätiedotBetoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen
Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)
LisätiedotUusiomaarakentamisen mahdollisuudet
Uusiomaarakentamisen mahdollisuudet Kommenttipuheeenvuoro Matti Vehviläinen VARELY keskus Liikenne ja infrastruktuuri 19.8.2014 Tiehallinnon ympäristöpolitiikka (2006) Päämäärät ja tavoitteet 2010 Päämääränä
LisätiedotL&T:N RATKAISUT RAKENNUSJÄTTEIDEN KÄSITTELYYN
L&T:N RATKAISUT RAKENNUSJÄTTEIDEN KÄSITTELYYN Rakennusjätteet Keski-Suomessa -tilaisuus, Jyväskylä 5.12.2017 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS
LisätiedotVarsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa
Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa Jani Pieksemä, Rudus Oy 28.11.2017 Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset
LisätiedotVt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus
Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Lähtökohdat Perinteinen päällysteen korjaus Lähtökohtana karkea maastomalli ja korjauksen suunnittelu sen pohjalta Lähtötietopoikkeamien
LisätiedotBETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA
BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA SUUNNITTELUN JA RAKENNUTTAMISEN NÄKÖKULMASTA SISÄLTÖ 1. Historia 2. Soveltuvuus ja käyttökohteet 3. Ohjeet 4. Parametrit 5. Työselostus Betonituoteteollisuusta
Lisätiedot18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet
18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen
LisätiedotBetonimurskan ja rakeistetun tuhkan käyttö katurakentamisessa case Kipsitie, Oulu
Betonimurskan ja rakeistetun tuhkan käyttö katurakentamisessa case Kipsitie, Oulu Tapio Siikaluoma tapio.siikaluoma@ouka.fi Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Taustaksi, kiertotaloutta ohjaavat
LisätiedotYmpäristölupahakemus / Betonilaatta Oy
TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 586 05.09.2006 3 Ymp 10193-2006 (235) Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy Ympkaalk 586 Tiivistelmä: - Ympäristönsuojelutoimisto 25.8.2006/Fredrik
LisätiedotRaskaat kuljetukset yksityisteillä
Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.
LisätiedotK e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.
Terästeollisuuden kuonatuotteista uusiomateriaaleja rakentamisen tarpeisiin K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Morenia Oy on Metsähallitus-konsernin tytäryhtiö. www.morenia.fi
LisätiedotPANK-4006 PANK. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402
Asfalttimassat ja -päällysteet, perusmenetelmät PANK-4006 PANK PÄÄLLYSTEEN SUHTEITUS PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402 1. MENETELMÄN TARKOITUS Suhteitusmenetelmän
LisätiedotUusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet
Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Laura Pennanen, Liikennevirasto Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari, 5.5.2015 Liikenneviraston strategia Visio vuoteen 2025 Fiksut väylät
LisätiedotKivikorit. Asennusohje. Oy ViaCon Ab, Vernissakatu 8, 01300 VANTAA Puh. 0207 415 400 e-mail: viacon@viacon.fi www.viacon.fi
Kivikorit Asennusohje Oy ViaCon Ab, Vernissakatu 8, 01300 VANTAA Puh. 0207 415 400 e-mail: viacon@viacon.fi www.viacon.fi Asennusohje Pidätämme oikeuden muutoksiin. Tämä asennusohje on ohjeellinen, eikä
LisätiedotUUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS
UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -
LisätiedotPÄÄLLYSTYSTÖIDEN TYÖSELOSTUS 2013
31.1.2013 ESPOON KAUPUNKI Päällysteet ja merkinnät PL 6400 00270 ESPOON KAUPUNKI PÄÄLLYSTYSTÖIDEN 2013 Päällysteet ja merkinnät 31.1.2013 2(9) SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄÄLLYSTEMASSOJEN OHJEARVOT 3 2. MURSKEET
LisätiedotAjoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto
Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino
LisätiedotUusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa
Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa 28.3.2019 Lähtökohdat Tarkoitus edistää ja lisätä uusiomateriaalien käyttöä Käsitteet EoW, Sivutuote, Tuotteistaminen, Kiertotalous ja kierrätys Kenelle Suunnittelijat,
LisätiedotINFRA ry Eija Ehrukainen johtaja, ympäristö ja yhteiskuntavastuu
VALTIONEUVOSTON ASETUS ASFALTTIASEMIEN YMPÄRISTÖNSUOJELUVAATIMUKSISTA Eija Ehrukainen johtaja, ympäristö ja yhteiskuntavastuu VALTIONEUVOSTON ASETUS ASFALTTIASEMIEN YMPÄRISTÖNSUOJELUVAATIMUKSISTA Meluntorjuntaa
LisätiedotYmpäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos
TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 241 19.04.2005 1 Ymp 1451-2005 (235, 662) Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos Ympkaalk 241 Tiivistelmä: - Ympäristönsuojelutoimisto
LisätiedotPÄÄLLYSTYSTÖIDEN TYÖSELITYS 2016
1 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Kuntatekniikka ================================================================== 14.03.2016 PÄÄLLYSTYSTÖIDEN TYÖSELITYS 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PÄÄLLYSTEMASSOJEN OHJEARVOT 3 2
LisätiedotRakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa
Rakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Kierrätyksestä kiertotalouteen -keskustelutilaisuus 20.3.2018, Pankkisali, ympäristöministeriö
LisätiedotYmpäristölupahakemus, teräskuonamurskeen ja betonimurskeen käyttö Ivontien katurakenteissa, Imatran kaupunki, Imatra
IMATRAN KAUPUNKI 1(5) Ympäristölupahakemus, teräskuonamurskeen ja betonimurskeen käyttö Ivontien katurakenteissa, Imatran kaupunki, Imatra Valmistelija: ympäristötarkastaja Arto Ahonen Johdanto Imatran
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi
LisätiedotUUSIOMATERIAALIEN KÄYTÖN OHJEISTUS JA HANKEKÄYTÄNNÖT - KEHITYSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET TIERAKENTAMISESSA
UUSIOMATERIAALIEN KÄYTÖN OHJEISTUS JA HANKEKÄYTÄNNÖT - KEHITYSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET TIERAKENTAMISESSA Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä 8.5.2018 Sanna Torniainen ESITYKSEN SISÄLTÖ Esittely
LisätiedotHaja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio
1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet
LisätiedotHERNESAAREN VÄLIVARASTOKENTÄN TOIMINTA
HERNESAAREN VÄLIVARASTOKENTÄN TOIMINTA ESITYKSEN SISÄLTÖ Yleiskuvaus toiminnasta Aluerajaus ja lähimmät häiriintyvät kohteet Välivarastoitavat materiaalit Esikäsittelymenetelmät Vaikutukset ympäristöön
LisätiedotJätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen
Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen Sisältö Tausta Kuonan käsittely Kuonan ominaisuudet Kuonan hyötykäyttö - esimerkkikohteita Jatkosuunnitelmat Tausta
LisätiedotMaankaatopaikkojen valvonta ja ylijäämämaat Saku Nurminen Ympäristötarkastaja
Maankaatopaikkojen valvonta ja ylijäämämaat 5.10.2017 Saku Nurminen Ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ympäristövalvonta Sopijakunnat: Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula
LisätiedotNro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan
LisätiedotUusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely. Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy
Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy 28.3.2019 Ohjeen päivittämisen lähtökohtia Väyläviraston ohjeet Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa,
LisätiedotTykkimäen Sora Oy:n maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemukset, lausunto
Kunnanhallitus 181 24.10.2016 Tykkimäen Sora Oy:n maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemukset, lausunto 710/10.03.00.09/2016 Kunnanhallitus 24.10.2016 181 Kouvolan kaupungin ympäristöpalvelut pyytää
LisätiedotREUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen
1 S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI 15.11.2005 Taina Rantanen 1. KOERAKENTEEN TAVOITE Koerakentaminen kohdistui ongelmatyyppiin, jossa
LisätiedotMÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET
HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET Asfaltointi- ja tiemerkintätyöt (MALLIASIAKIRJA) 2(9) YLEISTÄ Nämä määrämittausperusteet noudattavat Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistöä ja Infraryl 2010 Osa 1 Väylät
LisätiedotInfraRYL, mikä muuttuu?
InfraRYL, mikä muuttuu? Laura Pennanen, Liikennevirasto Kiviaines- ja murskauspäivät 21.-22.1.2016 Esityksen sisältö 1. InfraRYL, Kiviainesluvut Kiviaineslukujen valmistelu Tavoitteita Esimerkkejä valmistelluista
LisätiedotTienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset. Päällysteet
Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset Päällysteet Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset Päällysteet Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2002 ISBN
LisätiedotTieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia
Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Versio 28.8.2006 2 Ylläpidon toimintaympäristö 2006 Tieverkko 78 168 km (65 % päällystetty) Liikennesuorite 34 Mrd ajokm/v Vuotuinen ylläpito 0,22
LisätiedotRakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä
Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-
LisätiedotNCC:n synergiamahdollisuudet Ekomon alueella
NCC:n synergiamahdollisuudet Ekomon alueella REPA kick off -seminaari 12.5.2015 NCC Roads Oy Matti Kauppi Kehityspäällikkö 12.5.2015 NCC Roads Oy 1 Sisältö 1. NCC Yrityksenä 2. NCC Roadsin toiminta 3.
LisätiedotLuonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE
Luonnos uudeksi MARAasetukseksi Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, 22.11.2016, SYKE Esityksen sisältö Soveltamisala Määritelmät Jätteen hyödyntämisen ja siihen liittyvän välivarastoinnin
LisätiedotHaitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia
Haitallisten aineiden riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta materiaalien kierrättämisessä - tarpeita ja mahdollisuuksia CIRCWASTE-hankkeen webinaari 28.5.2019 Ryhmäpäällikkö, TkT Jani Salminen Kulutuksen
LisätiedotKIERTOTALOUDELLA SÄÄSTÖÄ RAKENTAMISEEN
KIERTOTALOUDELLA SÄÄSTÖÄ RAKENTAMISEEN 28.11.2017 INFRA ry 29.11.2017 Juha Laurila Rakennusten purkutöistä kierrätysmateriaaleja - ohjeita tekijöille ja teettäjille INFRA ry 29.11.2017 Juha Laurila Betonimurske
LisätiedotLiite 1. Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä. NCC Roads Oy Äyritie 8 C FIN-01510 VANTAA nccroads@ncc.fi
Liite 1 Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä Alueelle haetaan ympäristölupaa kallion louhintaan ja louheen murskaukseen, sekä pintamaiden vastaanottoon toistaiseksi alkaen vuodesta
LisätiedotSyntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet
Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava
LisätiedotPäätös. Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011
Päätös Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.12.2011 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotUusiomateriaalien käyttö maarakentamisessa
Martti Eerola, fil.lis. Asiantuntija, Tieliikelaitos martti.eerola@tieliikelaitos.fi Materiaalien tarve maarakentamisessa Yhteiskunnan toiminta tukeutuu varsin vahvasti maaperän, kallioperän ja näistä
LisätiedotVÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA
S14 Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Alueelliset koulutustilaisuudet VÄHÄLIIKENTEISTEN TEIDEN PÄÄLLYSTETEKNIIKAT JA TOIMENPITEIDEN VALINTA RAKENTAMISTEKNOLOGIAN TUTKIMUSRYHMÄ Jouko Belt
LisätiedotLIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE
LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ 8.5.2018 VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE Taustaa Tiepiirien sivutuotteiden käyttösuunnitelmat (Tiehallinto
LisätiedotKiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö
Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö Eija Ehrukainen johtaja, ympäristö ja yhteiskuntavastuu 21.8.2014 ONKO PUHDAS YLIJÄÄMÄMAA JÄTETTÄ? ONKO SE TUOTE? PITÄÄKÖ SITÄ SÄÄDELLÄ? Maa- ja vesirakennus-,
LisätiedotKiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila
Kiertotalous ja rakentaminen INFRA ry 7.6.2017 Juha Laurila Hallitusohjelma Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kärkihanke 3: Kiertotalouden läpimurto ja
LisätiedotOhje Valmiiseen emulsioon ei saa lisätä tartuketta.
1 21421 Sirotepintaus (SIP) 21421.1 Sirotepintauksen materiaalit Laatuvaatimuksina esitetyistä materiaaliominaisuuksista toimitetaan tilaajalle joko käytetyn materiaalierän CE-merkintä tai tuoteseloste
LisätiedotVeli Pekka Lämsä SOP teiden ylläpito Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 39/2005
Veli Pekka Lämsä SOP teiden ylläpito Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito - tutkimusohjelma Sisäisiä julkaisuja 39/2005 Veli Pekka Lämsä SOP teiden ylläpito Vähäliikenteisten teiden taloudellinen
LisätiedotYmpäristölupa asfalttijätteen murskaukselle ja hyötykäytölle maarakentamisessa
Rakennus- ja ympäristölautakunta 87 20.05.2015 Ympäristölupa asfalttijätteen murskaukselle ja hyötykäytölle maarakentamisessa 59/58/585/2015 RAKYL 87 Selostus: Savonlinnan kaupungin kunnallistekniset palvelut
LisätiedotBetonimurskeen käyttö infrarakentamisessa. Ville Juntto Rakennuttaja Kuopion kaupunki / kaupunkiympäristön palvelualue
Betonimurskeen käyttö infrarakentamisessa Ville Juntto Rakennuttaja Kuopion kaupunki / kaupunkiympäristön palvelualue Miksi haluamme käyttää kierrätysmateriaalia rakenteissa? Kuopion kaupunki on sitoutunut
LisätiedotKeinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry
Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA
UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA Hankesuunnittelupäivä 2018 Elina Ahlqvist, Ramboll Finland Oy JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA, MARA JA MASA-ASETUSTEN MAHDOLLISUUDET MARA-ASETUS (843/2017) Valtioneuvoston
Lisätiedot2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.
2. MATERIAALIT 2.1 Materiaalit eri perustein luokiteltuna Uusiomateriaalit ovat syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Osa uusiomateriaaleista on käyttöominaisuuksiltaan lähellä luonnonmateriaaleja,
LisätiedotMateriaalitehokkuus kierrätysyrityksessä
Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content
LisätiedotJÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014. Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy
JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014 Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy 1 Kattohuopa hyötykäyttöön asfalttiteollisuuden uusioraaka- aineena Bitumikatteiden keräys- ja kierrätyspalvelut Tausta Tarpaper Recycling
LisätiedotUusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö
Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa
LisätiedotEsimerkkikustannuslaskelma:
Esimerkkikustannuslaskelma: Rakennustyömaan puhtaan ylijäämämaa-aineksen hyödyntäminen: pellonpinnan muotoilu ja täyttö / 15000m 3 /10 ha peltolohko Harto Ylitalo 6 / 2018 Esimerkkikustannuslaskelman tavoitteet
LisätiedotPÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS 660. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta.
PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 13.5.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0199Y0187 114 No YS 660 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisen koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta. ILMOITUKSEN
LisätiedotTEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta
TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta
LisätiedotRakennusjätteen hyödyntämismahdollisuudet
Rakennusjätteen hyödyntämismahdollisuudet Toimitusjohtaja Jarmo Kemppainen MAAMERKKI OY Toimialat Pohjarakentamiseen liittyvät: q Maarakennus q Louhinta q Tukiseinät q Betonointi q Paalutus q Ympäristörakentaminen
LisätiedotMaa- ja tienrakennustuotteet
Maa- ja tienrakennustuotteet Masuunihiekka, MaHk Hyvä lämmöneristyskyky ja kantavuus, minkä vuoksi masuunihiekalla tehdyt rakenteet voidaan tehdä normaalia ohuemmiksi. Tehtyjen rakenteiden kantavuus lisääntyy
LisätiedotTestimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5
1 Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 -Kiintotiheys ja vedenimeytyminen -Asfalttimassan tiheyden määritys 2 Esityksen sisältö - Yleistä menetelmistä ja soveltamisala - Käytännön toteutus laboratoriossa
LisätiedotÖstersundomin maa-aines-yva
Östersundomin maa-aines-yva Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) lähtökohdat, taustat ja alustavat vaihtoehdot Muokattu 13.5.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Hankkeen tausta ja lähtökohdat 2 Östersundomin
Lisätiedot30.8.2006 / Lehtonen Kari. S14 Tiehallinnon rooli ylläpitotekniikoiden kehittämisessä
2 1 3 # $## % & 4 % & '()*+(,--)). laatuvaatimukset ja uusien tuotteiden hyväksymismenettely kehitetään ja rahoitetaan yhdessä, yhteiset koekohteet, yritysten tuotteet (salainen resepti) /+0()1(2(2'(-%(22
LisätiedotYmpäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa
Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Minna Salmi Ruukin Teräspaalupäivä 26.1.2012 Ympäristövastuu terästuotannosta teräspaalutuotteisiin Luotettava paalun valmistusketju RR- ja RD-paalujen edut
LisätiedotBetonipäivät Puukivi - puuta ja betonia yhdessä Kimmo Rinne
Betonipäivät 2015 Puukivi - puuta ja betonia yhdessä 29.10.2015 Kimmo Rinne 1 Destamatic Oy lyhyesti Vuonna 1998 perustettu, yksityisomisteinen materiaalien kierrätysalan yritys. Liikevaihto 2015 n. 9
LisätiedotR1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET
R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,
LisätiedotABSOILS EU LIFE -HANKE YLIJÄÄMÄSAVIEN HYÖTYKÄYTÖN PILOTOINTI
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm ABSOILS EU LIFE -HANKE YLIJÄÄMÄSAVIEN HYÖTYKÄYTÖN PILOTOINTI 28.9.2011 Pentti Lahtinen pentti.lahtinen@ramboll.fi Z LIFE+2009 YMPÄRISTÖ HANKE LIFE09 ENV/FI/575 Sustainable
LisätiedotVäyläviraston materiaalihyväksyntä
Väyläviraston materiaalihyväksyntä Kari Lehtonen 28.3.2019 Väyläviraston materiaalihyväksyntä, esityksen sisältö 1. Miten materiaalihyväksyntää kehitetään? 2. Materiaalihyväksynnän tarkoitus 3. Hyväksyntämenettelyn
LisätiedotBAT JA JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN
BAT JA JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN BIOTALOUSPÄIVÄT 2018 ULLA-MAIJA LISKI AIHEET Jätteenkäsittelyn BAT Ketä koskee Aikatauluja Jätteiden tuotteistaminen Tuotteistamispotentiaalin tunnistaminen ja hyödyt End
LisätiedotBetonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille
Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,
LisätiedotLISÄÄNTYNYT PINTAKELIRIKKO YHÄ SUUREMPI ONGELMA MITEN SORATIE KUIVATETAAN?
LISÄÄNTYNYT PINTAKELIRIKKO YHÄ SUUREMPI ONGELMA MITEN SORATIE KUIVATETAAN? Jarkko Pirinen Soratiepäivä 16.5.2019 MIKSI SORATEITÄ PITÄÄ KUIVATTAA? Sorateiden osuus Suomen maantieverkon pituudesta noin 35
LisätiedotPANK ry Asfalttinormit 2011 Asfalttinormitoimikunta Lisäykset ja korjaukset 1.1.2013
Yleistä Rakennustuoteasetus astuu voimaan 1.7.2013 ja on Suomessa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Rakennustuoteasetuksen myötä CE-merkintä on pakollinen kaikille niille markkinoilla oleville tuotteille,
Lisätiedot