Paikkatieto tehostaa toimintaa 1/06

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paikkatieto tehostaa toimintaa 1/06"

Transkriptio

1 Paikkatieto tehostaa toimintaa 1/06

2 S I SÄLTÖ ArcGIS Explorer Näyttävät ja monipuoliset paikkatietotoiminnot verkkoympäristöön Leican ratkaisut vaativaan kuvankäsittelyyn 4 Paikkatiedolla on keskeinen rooli väyläviranomaisten toiminnassa. Merenkulun liikenteenohjauskeskukset, joita liikenneja viestintäministeriö esittelee aina ylpeänä ulkomaisille ministerivierailleen, ovat yksi huippuesimerkki paikkatiedon hyödyntämisestä Tips&Tricks Aineistot paikkatietokantaan Uutisia Kirjaesittelyt 8 Ruokakeskon hallituksen päätökset uusista kauppapaikoista perustuvat pitkälti paikkatietoanalyyseihin. Myymäläverkkosuunnittelussa tarvittavaa valtavaa tietomäärä ei Antti Mansikan mukaan voitaisi hallita ilman paikkatietojärjestelmää Ulkomaanuutisia ESRI Business Partners 11 ESRIn laajennusosat tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia laajentaa ArcGIS-tuoteperheen ominaisuuksia. Erilaisten analyysityökalujen ja erikoisominaisuuksien avulla paikkatiedosta saadaan irti yhä enemmän hyötyä. Julkaisija ESRI Finland Oy ESRI Finland uutiset on ESRI Finland Oy:n asiakaslehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Osoitelähde: ESRI Finland Oy:n asiakasrekisteri Osoitteenmuutokset, tilaukset ja peruutukset: Tuotanto: Press Features Oy, Salaperä Oy Kannen kuva: Matti Matikainen Paino: Forssan Kirjapaino Oy, 2006 Painos: 5000 kpl YHTEYSTIEDOT ESRI Finland Oy Myynti: Piispanportti 10 Puh Espoo Puh Fax Käyttäjätuki: Puh ESRI Finland uutiset

3 PÄ Ä K I R J O I T US ESRI hallitsee tiedonjalostuksen arvoketjun Paikkatietoalalla käynnissä oleva murros on vaikuttanut voimakkaasti paikkatietojen rooliin osana organisaatioiden toimintaa. Ennen paikkatietojärjestelmä tarjosi erikoistyökaluja paikkatietoammattilaisille työasemaympäristöön. Nykyään paikkatietojen strategisen merkityksen kasvaessa osana usean organisaation toimintaa paikkatietoja hyödynnetään yhä monipuolisemmin myös muussa toiminnassa. Tämä näkyy koko organisaation kattavien järjestelmien yleistymisenä ja paikkatietojen hyödyntämisenä mitä erilaisimmissa tehtävissä. Kaikkien aineistojen keskistetty hallinta ja kokonaisvaltainen hyödyntäminen on monen organisaation haaste. Toimiva tietojärjestelmä edellyttää, että siihen kuuluvat järjestelmät keskustelevat sujuvasti keskenään. Tarvitaan siis valmiit liityntäpinnat sovellusten välille. Tämä koskee myös paikkatietoja: paikkatietojärjestelmän hankinta on yhä useammin strateginen päätös, varsinkin toteutettaessa paikkatietotoiminnallisuus palvelinympäristöön. Näin paikkatietojärjestelmä ei ole enää vain yksi uusi tietojärjestelmä, vaan ratkaisu tiedonjalostuksen arvoketjun hallintaan. Saumaton yhteiskäyttö ja mukautuminen muuttuviin tarpeisiin varmistavat paikkatietojen monipuolisen hyödyntämisen osana organisaation eri toimintoja. Myös työntekijöiden on helpompi sitoutua paikkatietojen hyödyntämiseen. Mahdollisuus valmiiden toiminnallisuuksien toteuttamiseksi takaa, että käyttö on helppoa eikä vaadi syvällistä paikkatietoosaamista. Veli-Matti Kiviranta toimitusjohtaja Paikkatietojen tulisi kytkeytyä saumattomasti mm. olemassa oleviin BI- (Business Intelligence) ja toiminnanohjausjärjestelmiin, jotta investointi toisi lisäarvoa läpi organisaation sen kaikille tasoille. Tällöin paikkatietojärjestelmä ei ole enää pelkästään työkalu paikkatietoaineistojen tuottamiseen, käsittelyyn ja analysointiin, vaan paikkatietotoiminnallisuuksia voidaan hyödyntää kaiken tiedon käsittelyssä. Näin tiedon arvo kasvaa ja samalla paikkatietojärjestelmä tukee ja kasvattaa muiden järjestelmien arvoa. Jotta olemassa olevista aineistoista saataisiin kaikki mahdollinen hyöty irti, on niitä pystyttävä käsittelemään ja analysoimaan monipuolisesti. ES- RIn ohjelmistojen skaalautuvan arkkitehtuurin ansiosta toiminnallisuutta voidaan laajentaa vastaamaan tarpeita. Kattava valikoima erilaisia laajennusosia tarjoaa ESRI-käyttäjille satoja työkaluja mm. paikkatietoaineistojen spatiaaliseen ja tilastolliseen mallintamiseen ja analysointiin. Toisaalta rajapinnat esimerkiksi tärkeimpiin BI-järjestelmiin takaavat sen, että aineistoja voidaan käsitellä entistä monipuolisemmin. Aineistoille voidaan suorittaa ensin vaativia tilastollisia analyysejä ja saatuja tuloksia voidaan edelleen mallintaa monipuolisin spatiaalisin analyysityökaluin paikkatietojärjestelmässä. Edelleen lopputulokset voidaan raportoida siihen parhaiten soveltuvaa järjestelmää hyödyntäen. Yksittäisten järjestelmien sujuva kaksisuuntainen yhteiskäyttö takaa koko tietojärjestelmän arvon kasvun sekä aineistojen kokonaisvaltaisen hyödyntämisen. ESRI Finland uutiset 3

4 Paikkatietoa on liikenne- ja viestintäministeriön toimialalla Paikkatietoa on liikenneja viestintäministeriön toimialalla niin paljon, että sen hallitseminen onnistuu Juhani Tervalan mukaan nykyisin vain paikkatietojärjestelmän tapaisten ratkaisujen avulla. Paikkatiedolla tuottavuutta väyläviranomaisten toimintaan Tuottavuuden parantamiseen tähtäävä tilaaja-tuottaja-malli on viety julkishallinnossa ehkä pisimmälle liikenne- ja viestintäministeriön toimialalla. Paikkatiedon hyödyntäminen on omalta osaltaan auttanut ministeriön alaisia virastoja tehostamaan toimintaansa. Liikenne- ja viestintäministeriö toimii alueella, jolla valtio ennen teki lähes kaiken itse. Ministeriön alaiset virastot suunnittelivat, rakensivat ja ylläpitivät tieverkostoa, rataverkostoa, vesiväyliä ja lentoliikenteen infrastruktuuria. Rataverkoston tapauksessa VR jopa yksinoikeudella käytti itse rakentamiaan ja ylläpitämiään ratoja. Nykyisin ministeriön alaisten virastojen toiminta on pitkälti jaettu toisistaan erillisiksi hallintovirastoiksi ja liikelaitoksiksi. On Tiehallinto ja Tieliikelaitos, Ratahallintokeskus ja VR-Rata, ja on Merenkulkulaitos sekä Luotsausliikelaitos ja Varustamoliikelaitos. Lisäksi monia virastojen aikaisempia toimintoja on avattu puhtaasti kaupalliselle kilpailulle. Tieliikelaitos esimerkiksi kilpailee tienpidon urakoista samalla viivalla kaikkien muiden urakoitsijoiden kanssa. Lähtökohtana on ollut tuottavuuden parantaminen. Uudistusten myötä toiminnot ovat tehostuneet aivan suunnattomasti. Esimerkiksi teiden kunnossapito, joka vapautettiin kilpailulle, tulee nyt 40 prosenttia halvemmaksi kuin aiemmin, toteaa liikenne- ja viestintäministeriön liikennepalveluyksikön päällikkö, rakennusneuvos Juhani Tervala. Liikennesektorin töissä oli hänen mukaansa ennen virkamiestä. Nykyisin alan töissä on henkilöä, joista virkamiehiä on enää Tilaaja-tuottaja-malli mahdollistaa kilpailuttamisen, jonka ansiosta tuottavuutta voidaan nostaa. Itse tekeminen ei ole halvin vaihtoehto. Virastot, liikelaitokset ja yritykset voivat nyt keskittyä omiin tehtäviinsä. Näin markkinatkin toimivat parhaiten, Tervala sanoo. 4 ESRI Finland uutiset

5 Tehokkuutta julkishallinnon prosesseihin Huippuvieraat vaikuttuneita Liikenne- ja viestintäministeriön toimialalla Tieliikelaitos, Tiehallinto, Ratahallintokeskus, VR- Rata, Merenkulkulaitos ja Ilmailulaitos hyödyntävät paikkatietoa ESRIn ratkaisujen avulla. Paikkatietojärjestelmien käytöllä on Tervalan mukaan oma roolinsa tuottavuuden kasvussa toimialalla. Ne säästävät henkilöresursseja ja mahdollistavat samalla toiminnan laadun parantamisen. Esimerkiksi Tiehallinnossa on nyt paljon helpompi tehdä erilaisia vaihtoehtoisia suunnitelmia. Mekin ministeriössä kysymme useampia vaihtoehtoja emmekä usko suoraan, jos tulee yksi vaihtoehto. Ilman paikkatietojärjestelmiä tällainen vaatisi aivan eri tavalla aikaa. Kaikkien käyttäessä samoja paikkatietoja vähenevät Tervalan mukaan myös henkilöriippuvuus ja virheet. Samoja asioita ei tarvitse tehdä moneen kertaan, tiedot saadaan käyttöön nopeasti ja asiat on helppo esittää ulkopuolisillekin hyvin havainnollisesti ja visuaalisesti. Tietoa on nykyisin niin paljon, että sitä voidaan hallita vain tällä tavalla, eikä siihen välttämättä tarvita edes paljon henkilöstöä. Erittäin tärkeänä Tervala pitää sitä, että paikkatietojärjestelmien ansiosta tilaajilla ja tuottajilla on käytössään samat tiedot ja että kilpailutuksissa kaikki urakoitsijat saavat helposti käyttöönsä samat pohjatiedot. Jos tilaaja haluaa tehdä tietoihin jonkun muutoksen, hän tekee sen järjestelmään, jolloin kaikki saavat sen samanlaisena, hän toteaa. Ministeriön toimialan ykköspaikkoina ja paikkatiedon hyödyntämisen huippuesimerkkeinä Tervala pitää Merenkulkulaitoksen liikenteenohjauskeskuksia (Vessel Traffic Service, VTS), joissa lennonjohdon tapaan seurataan, valvotaan, neuvotaan ja ohjataan alusliikennettä Suomen rannikon kauppamerenkulun väylillä ja Saimaan syväväylällä. Kuudesta VTS-keskuksesta yksi sijaitsee Helsingin Katajanokalla, ja sitä on ihan viime aikoinakin esitelty muun muassa Saksan, Puolan ja Venäjän liikenneministereille sekä EU-komissaarille. Viemme sinne aina huippuvieraat, joita meille tulee. Vastaavaa paikkaa ei ole monessakaan maassa. Saksan ministerikin totesi paikan nähtyään, että nyt hän luottaa paremmin siihen, että öljytankkereita ja muita laivoja valvotaan Suomenlahdella, Tervala kertoo. VTS-keskusten koko toiminta perustuu paikkatiedon hyödyntämiseen, ja taustalla ovat ES- RIn ratkaisut. Tiehallinto elää paikkatiedon varassa Tiehallinto on nykyisin tietointensiivinen virasto, jossa lähes kaikki tieto on paikkaan sidottua. Sijainnin hallinta kaikessa toiminnassa on Tiehallinnolle olennaisen tärkeää, tietopäällikkö Risto Rasimus kertoo. Paikkatiedon hyödyntäminen ESRIn ratkaisuilla alkoi Tiehallinnossa jo 1990-luvun alkupuolella ja liittyi tarpeeseen analysoida tieverkkoa koskevia tietoja ja esittää niitä visuaalisesti kartalla. ESRIn tuotteet mahdollistivat jo silloin ominaisuustietojen dynaamisen kytkemisen tieverkkoon, mikä oli ratkaiseva syy ESRIn valinnalle, Rasimus toteaa. Tiehallinnossa koulutettiin 90-luvulla jopa satoja ihmisiä ESRIn käyttäjiksi. Vuonna 2003 virastossa alettiin kuitenkin kehittää ESRIn välineillä paikkatietojärjestelmää, joka tarjoaisi pääosalle käyttäjistä paikkatiedot kevyen selainkäyttöliittymän kautta. Valmistumassa on nyt tietopalveluratkaisu (einfo), jossa käyttäjät pystyvät valitsemaan, mitä tietoa he haluavat hakea ja käyttää. Tietoja voidaan Rasimuksen mukaan hakea eri rekistereistä kartta-avusteisesti ja esittää ne kartalla. Eri rekistereistä kootut keskeiset tiedot on paikkatietovarastossamme jo liitetty tieverkkoon eli ominaisuustiedot ovat valmiiksi tie- Paikkatietojärjestelmä auttaa Risto Rasimuksen mukaan Tiehallintoa tekemään oikeita päätöksiä ja kohdistamaan rajalliset määrärahat yhteiskunnan kannalta järkevästi. ESRI Finland uutiset 5

6 viivan päällä. Tiedot ovat myös lähes ajan tasalla, hän kertoo. Vaativa paikkatiedon analysointi on Tiehallinnossa toki edelleen asiantuntijoiden työtä, jota he tekevät oman työasemansa ESRI-välineillä. Virastolla on Rasimuksen mukaan käytössä kaikki ESRIn keskeiset ohjelmistot sekä työasema- että palvelinpuolella. Paikkatietojärjestelmää kehitetään Tiehallinnossa palvelukeskeisen arkkitehtuurin (SOA) suuntaan. Tarkoitus on, että eri järjestelmät pystyvät hakemaan paikkatietotoiminnallisuuden Web Services -mallin mukaisesti. Näin paikkatietoa voitaisiin hyödyntää muutenkin kuin viraston einfo-tietopalvelun kautta. Ajatus toimii jo kelirikkopalvelussa, jonka avulla Tiehallinto tiedottaa muun muassa internetin kautta kelirikon vuoksi keväisin asetetuista maanteiden painorajoituksista. Tiemestarit kirjaavat nykyisin tiedot painorajoituksista meidän liikennekeskusjärjestelmäämme. Sieltä tieto menee sanomanvälityksen kautta tierekisteriin, josta se luetaan dynaamisesti segmentoiden suoraan kartalle. Se on jo aika suoraviivaista toimintaa, Rasimus sanoo. Kaikki toiminta paikkaan sidottua Yksittäisten paikkatieto-ohjelmien käytön ja paikkatietojärjestelmän rakentamisen jälkeen Tiehallinto on Rasimuksen mukaan seuraavaksi siirtymässä Enterprise-tasolle paikkatiedon hyödyntämisessä. Se tarkoittaa, että Tiehallinnon koko toiminta käännetään hyvin pitkälle paikkatietoa hyödyntävään malliin. Tätä tukee muun muassa liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämä Infra kehitysohjelma, joka tavallaan standardoi tieverkon kehittämistä konsulttien CADmaailmassa. Jatkossa paikkatieto- ja CAD-maailmat yhdistyvät aika sujuvasti, hän toteaa. Tiehallinnossa on käynnistymässä myös toiminnanohjausjärjestelmään liittyvä projekti, jossa paikkatiedolla on keskeinen rooli. Kaikki meidän toimintamme koskee aina tieverkkoa, ja tieverkkoon on sidottu kaikki ominaisuustiedot tieosoitteen kautta. Tieosoitetta ja tieverkkoa me taas hallitsemme juuri paikkatieto-ohjelmistoilla. Jopa dokumenttienhallinnan Tiehallinto aikoo integroida paikkatiedon kanssa siten, että dokumentit, kuten tieverkkoa koskevat päätökset, saavat sijainnin. Silloin vaikkapa tietyn tiepiirin teiden varrelle myöntämiä mansikanmyyntipaikkoja tai kaikkia tietyn alueen siltoja koskevia päätöksiä voidaan hakea ja käsitellä karttapohjaisesti. Jo nyt ESRIn paikkatietojärjestelmää hyödynnetään esimerkiksi tuki-, neuvonta- ja häiriöhallinnassa. Kun autoradiosta tulee tiedote maantiellä sattuneesta onnettomuudesta ja ehdotetusta kiertotiestä, paikkatietojärjestelmää on hyödynnetty siinäkin. Me olemme tietointensiivinen virasto, ja lähes kaikki tieto on meillä paikkaan sidottua. Sijainnin hallinta on keskeistä meidän toiminnassamme, Rasimus toteaa. Toimintaympäristö, väylät ja liikenne hallintaan Paikkatiedon hyödyntämisen Enterprise-tasolla Tiehallinto pyrkii Rasimuksen mukaan hallitsemaan paikkatiedon avulla niin omaa toimintaympäristöään ja väyläomaisuuttaan kuin liikennettäkin. Toimintaympäristön hallinnassa kyse on Tiehallinnon tarpeesta tietää, mitä sen toimintaan vaikuttavaa yhteiskunnassa tapahtuu. Minkälaisia liikkumistarpeita esimerkiksi kaavoitus luo, ja miten liikennejärjestelyt vaikuttavat toimintaympäristöön? Mitä muut viranomaiset ovat suunnitelleet liikennejärjestelyihin liittyen? Mitä rajoittavia tekijöitä on olemassa, kuten pohjavesialueita, joissa teiden suolausta on vähennettävä? Tällaisia asioita me seuraamme ja käytämme siinä paljon muilta viranomaisilta saatuja tietoja, jotka otamme mukaan analyyseihimme, Rasimus kertoo. Tie(väylä)omaisuuden hallinnassa kyse on puolestaan kaikesta tiedosta, joka liittyy tieverkon - sen maapohjien, rakenteiden ja varustusten yms. määrään, arvoon, kuntoon ja kustannuksiin. Sen tavoitteena on kohdentaa Tiehallinnon määrärahat yhteiskunnan kannalta järkevästi, ja siihen tarvitaan Rasimuksen mukaan paikkatietojärjestelmällä tehtäviä analyyseja. Analysointia tehdään päätöksenteon tukea varten. Tavoitteena on saada aikaan oikeita päätöksiä, joilla on juuri oikeita vaikutuksia teihin ja tienpitoon. Paikkatieto auttaa Tiehallintoa myös käytännön tasolla hallitsemaan tienpitoa, joka nykyisin tapahtuu pitkälti tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti. Urakoitsijoita kilpailutetaan tietyistä urakka-alueista, ja paikkatiedon avulla kaikki saavat käyttöönsä samat pohjatiedot alueen tieosuuden kunnosta, varustuksesta ja muusta. Nyt Tiehallinto on siirtämässä hankintaprosessia kokonaan sähköiseen markkinapaikkaan, jossa kilpailutus ja tiedonjako tapahtuvat. Urakan saatuaan urakoitsijat myös kirjaavat tietoa tekemisistään sijaintiin sidottuna takaisin Tiehallinnon järjestelmään. Liikenteen hallinnassa kyse on muun muassa liikenneturvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä, mutta ennen kaikkea siitä, että ihmiset ja tavarat liikkuvat mahdollisimman edullisesti ja ekotehokkaasti. Tällöin puhutaan liikennejärjestelmäyhteistyöstä eli liikenteen kokonaisoptimoinnista väyläviranomaisten kesken. Se on asia, joka nousee yhä enemmän esille, Rasimus toteaa. Liikennejärjestelmäyhteistyön avulla pitäisi hänen mukaansa päästä entistä asiakaslähtöisempään toimintaan. Pitäisi tietää, missä ja miten ihmisiä ja tavaroita liikkuu, ja minkälaisia määriä liikkuu, jotta viranomaiset pystyisivät yhdessä tekemään järkeviä päätöksiä. Kaikki tämä vaatii paljon tietoa. Paikkatiedon rooli nousee siinä keskeisesti esille, ja siitä saadaan hyötyjä nopeasti. Paikkatietojen rooli viranomaistiedottamisessa on kasvamassa. Tiehallinnon kelirikkopalvelusta voidaan hakea yksittäisen painorajoitetun tien tietoja osoitteessa (http://kelirikko.tiehallinto. fi/kelirikko/index.jsp) 6 ESRI Finland uutiset

7 Tehokkuutta julkishallinnon prosesseihin Ilman paikkatietojärjestelmää Merenkulkulaitos joutuisi Tiina Tuurnalan mukaan tekemään painetut ja elektroniset kartat eri tuotantolinjoilla, mikä lisäisi työmäärää olennaisesti. Huippuluokan merikartoitusta Suomi on merikartoituksen huippumaa. Merenkulkulaitos on meillä muun muassa toteuttanut ensimmäisenä maailmassa järjestelmän, jolla tuotetaan sekä painetut että elektroniset merikartat. Järjestelmä on toteutettu kokonaan ESRIn ratkaisuilla. Satelliittipaikannus on mahdollistanut absoluuttisen paikannuksen ja tosiaikaisen navigoinnin, mikä on asettanut kokonaan uudenlaiset vaatimukset merikarttojen tarkkuudelle. Elektronisten merikarttojen on pidettävä lähes metrilleen paikkansa viimeistä poijua myöten, koska kartat ovat osa alusten intregroitua navigointijärjestelmää. Merenkulkulaitos on tehnyt valtavan, vuosikymmeniä kestäneen työn saadakseen karttatiedot vastaamaan uusia tarkkuusvaatimuksia. Vuonna 1996 laitos alkoi myös kehittää ESRIn ratkaisujen avulla kokonaan uutta, paikkatietopohjaista tiedonhallinta- ja tuotantojärjestelmää, jolla tuotettiin Suomen ensimmäiset viralliset elektroniset merikartat vuoden 1999 lopulla. Valtakunnallisen merikartoitustoiminnan johtajan Tiina Tuurnalan mukaan myös painettujen karttojen tuotanto liitettiin myöhemmin samaan järjestelmään, mikä mahdollisti painettujen ja elektronisten merikarttojen tuottamisen samasta, keskitetysti ylläpidetystä tietovarastosta. Kokonaisuus on maailman huippuluokkaa. Se perustuu kokonaan ESRIn tuotteisiin, ja se on muun muassa palkittu ESRIn kansainvälisillä käyttäjäpäivillä innovatiivisena ratkaisuna, hän kertoo. Karttojen laatutaso kasvanut huimasti Ratkaisussa kaikki karttatiedot ja ominaisuustiedot ovat yhdessä keskitetyssä tietovarastossa. Elektronisella kartalla käyttäjät saavat ominaisuustiedot näkyviin näyttöruudulle, mutta niiden avulla on myös pystytty pitkälti automatisoimaan painetun kartan teko. Aiemmin kartanpiirtäjä esimerkiksi kirjoitti digitoituun karttaan turvalaitteen nimen ja piirsi sen valosektorit. Nyt järjestelmä tekee kartalle valosektorit ja esimerkiksi turvalaitteen tai saaren nimen oikealla fontilla automaattisesti ominaisuustietojen avulla. Uutta painettua karttaa tehtäessä järjestelmä näyttää, mitä tietoja tietovarastossa on muutettu. Paperikartan tekijä ei pääse edes vahingissa poistamaan kartalta mitään sinne kuuluvia tietoja. Tällaisen laadunvarmistuksen kautta paikkatietojärjestelmä on nostanut karttojen laatutasoa aivan valtavasti, Tuurnala toteaa. Yhteinen tuotantojärjestelmä takaa hänen mukaansa myös sen, että elektronisten ja painettujen karttojen välille ei pääse syntymään ristiriitaisuuksia. Se voisi olla kohtalokasta, kun esimerkiksi liikenteenohjaus käyttäisi elektronista ja alus painettua karttaa. Navigointi perustuu nykyisin paikkatietoon Elektronisten merikarttojen käyttö on yleistynyt nopeasti. Viime vuonna niiden myynti kasvoi 300 prosenttia, ja Tuurnala uskoo myynnin moninkertaistuvan myös tämän vuoden aikana. Suomella on yhdessä Norjan kanssa elektronisten karttojen jakelukeskus, josta karttoihin voi saada päivityksiä kerran viikossa satelliitin välityksellä tai cd:llä. Hyvin varustettujen kauppa-alusten navigointi perustuu nykyisin kokonaan paikkatietoon, sillä elektroniset merikartat muodostavat navigointijärjestelmän ytimen, johon on kytketty GPS-paikannus, loki, tutka ja muiden alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä. Koska elektroninen kartta muodostuu vektorimuotoisesta datasta, siihen pystytään Tuurnalan mukaan myös luomaan automaatisia turvamekanismeja, jotka esimerkiksi hälyttävät kurssilla olevasta matalikosta. Tutkimusten mukaan valtava määrä onnettomuuksia olisi vältetty, jos alusten käytössä olisi ollut tyyppihyväksytty elektroninen merikarttajärjestelmä ja siinä virallinen vektorimuotoinen kartta, hän sanoo. ESRI Finland uutiset 7

8 Ruokakesko löytää uudet kauppapaikat paikkatiedon avulla Paikkatietojärjestelmä auttaa Ruokakeskoa kokoamaan, hallitsemaan ja analysoimaan tietoja, joiden perusteella yhtiön hallitus ratkaisee uusien K-kauppojen sijaintipaikat. Myymäläverkkosuunnittelun lisäksi yhtiö aikoo jatkossa käyttää paikkatietojärjestelmää myös parempien myymäläpohjien suunnittelun ja myymälöiden näkyvyysanalyysien apuna. K eskon suurin alakonserni Ruokakesko on hyödyntänyt paikkatietoa bisnessoveltajien pioneerina Suomessa jo vuodesta 1994 lähtien. Vuosituhannen alkuvuosina Ruokakesko otti käyttöön ESRIn ratkaisut, kun sille syntyi tarve integroida paikkatietojärjestelmä osaksi yhtiön laaja-alaisempaa Verso-nimistä toiminnanohjausjärjestelmää. Nykyisin paikkatietojärjestelmän helppokäyttöistä selainpohjaista käyttöliittymää, Verso-karttapalvelua, hyödyntävät Ruokakeskon lisäksi myös muut Kesko-yhtiöt. Raskaan sarjan työasemaohjelmiston ArcView n käyttäjistä valtaosa puolestaan toimii Keskossa juuri Ruokakeskon myymäläverkkosuunnittelussa, joka on myös paikkatietoasiantuntija Antti Mansikan erikoisalaa. Myymäläverkkosuunnittelu on Keskossa vienyt kaikkein vahvimmin eteenpäin paikkatiedon hyödyntämistä, hän kertoo. Mansikka itse on koulutukseltaan maantieteilijä ja erikoistunut paikkatiedon hallintaan ja soveltamiseen. Keskolle hän tuli töihin 1997, mutta ES- RIn välineisiin hän oli tutustunut jo aiemminkin. Paikkatieto mukana jo strategisessa vaiheessa Paikkatietojärjestelmää hyödynnetään Mansikan mukaan Ruokakeskossa jo myymäläverkkosuunnittelun strategisessa vaiheessa. Tällöin ratkaistaan, missä päin Suomea Ruokakesko haluaa erityisesti olla läsnä ja millä seuduilla sen kannattaa kilvoitella parhaista kauppapaikoista. Käytämme siinä hyväksi seutujen kehittämiseen liittyviä aineistoja, kuten Tilastokeskuksen kunnittaista väestöennustetta ja muita selvityksiä seudullisesta kehityksestä. Väestöennusteita voisi toki tarkastella ihan taulukkomuodossakin, mutta paikkatietojärjestelmän karttaominaisuudet ovat Mansikan mukaan kuntatason tietojen hallinnassa tärkeä apuväline jo senkin vuoksi, että kunnat eivät sellaisenaan muodosta aitoja markkina-alueita. Usein markkina-alue pitää muodostaa usean kunnan alueita yhdistämällä, ja siihen tarvitaan paikkatietojärjestelmää. Tällä tavalla koko maa saadaan jaoteltua markkina-alueisiin. Niistä puolestaan muodostuvat seudut, joita Ruokakesko sitten analysoi ja arvioi, mitkä ovat sen kannalta tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä. Sen jälkeen seuduille voidaan asettaa myymäläverkostotavoitteet, ja tavoitteiden mukaisia parhaita kauppapaikkoja voidaan analysoida paikkatietojärjestelmässä olevien tarkempien tietojen avulla, Mansikka kertoo. Ruoan ostovoima esiin analyyseilla Kauppapaikan lopullisessa valinnassa Ruokakesko hyödyntää Mansikan mukaan muun muassa Tilastokeskuksen väestötietoja, jotka ovat saatavissa 250 m x 250 m tilastoruutuina koko maasta. Ruokakauppojen sijainnin suunnittelussa väestöstä ei tarvita kovin monipuolisia tietoja, sillä Suomessa ei esiinny jyrkkää sosiaalista luokkaistumista, kuten Ruokakeskon hallitus käyttää Antti Mansikan mukaan nykyisin aina apunaan paikkatietoanalyyseja, kun se tekee päätöksiä uusista kauppapaikoista. esimerkiksi Englannissa. Siellähän saattaa Mansikan mukaan olla alueita, joiden asukkailla ei ole varaa käyttää niin paljon rahaa ruokaan, että alueelle kannattaisi perustaa ruokakauppa. Suomessa me katsomme, että ruokatarvikkeiden ostovoima on suoraan verrannollinen alueen väkilukuun ja talouksien lukumäärään. Meillä kaikki syövät suurin piirtein saman määrän jauhelihaa, hän sanoo. Alemmissa tuloluokissa tulotason nousu saattaa tosin Suomessa jonkin verran lisätä päivittäistavaroiden kulutusta. Nopeasti tulee kuitenkin vastaan raja, jonka jälkeen ostovoima suuntautuu tulojen kasvun myötä ihan muihin hyödykkeisiin kuin ruokaan. Korkeimmissa tuloluokissa ihmiset syövät jo paljon ulkona, eivätkä käytä senkään vertaa rahaa ruokakauppaan. Olen saanut sellaisen kuvan, että kaikista voimakkain ruoan kulutus asukasta tai kotitaloutta kohti on alueilla, missä asuu paljon hyväpalkkaisia tehdastyöntekijöitä, Mansikka toteaa. 8 ESRI Finland uutiset

9 Myös työpaikkojen sijainti vaikuttaa hänen mukaansa siihen, missä ruokakaupoille on ostovoimaa. Kaupunkialueen sisällä työpaikkojen sijainti aiheuttaa merkittäviäkin ostovoiman siirtymiä alueelta toiselle. Paikkatietojärjestelmällä analysoitava Tilastokeskuksen ruutuaineisto sisältää myös työpaikkojen sijaintitiedot. Kilpailijatiedotkin saadaan kartalle Kauppapaikan valinnassa Ruokakesko hyödyntää paikkatietojärjestelmän avulla myös A.C.Nielseniltä saatavia kilpailijatietoja. Kilpailevien kauppojen osoitteet geokoodataan karttaobjektiksi, jotta ne saadaan sijoitettua karttaruudulle. Lisäksi järjestelmään saadaan tieto kilpailevien kauppojen pinta-alasta sekä edellisen vuoden verollisesta kokonaismyynnistä ja päivittäistavaramyynnistä. Kilpailijatietoja täydennetään vielä tiedoilla Ruokakeskon omista kaupoista, jotta myös niiden vaikutus voidaan ottaa huomioon uuden kaupan sijaintipaikkaa valittaessa. Lähekkäin sijaitsevat K-kaupat saattavat Mansikan mukaan kannibalisoida toistensa myyntiä, mutta kaksi erilaista K-kauppaa, esimerkiksi Citymarket ja Cassa, voivat myös toimia menestyksellisesti lähekkäin, koska ne palvelevat eri kuluttajasegmenttejä tai samoja kuluttajia, mutta eri tilanteissa. Sitäpaitsi, kyllähän ruokakaupassakin myymälät pyrkivät hakeutumaan lähelle toisiaan. Kauppakeskuksissa ovat kilpailijat vierekkäin, ja se synnyttää lisää asiakasvirtaa, jolloin kyse ei enää olekaan ihan nollasummapelistä, hän kertoo. Vähittäiskaupan alalla puhutaankin agglomeraatioedusta eli saman alan kauppojen ryvästymisen tuomasta edusta. Perinteisesti tätä etua ovat käyttäneet hyväksi muun muassa antiikkikaupat, huonekaluliikkeet ja autokaupat, mutta ilmiö koskettaa jossain määrin myös ruokakauppoja. Yhtenä tietolähteenä Ruokakeskon myymäläverkkosuunnittelussa on myös Tiehallinnon Digiroad-aineisto. Siinä koko maan tieverkosto on jaettu korttelin pituisiin pätkiin, joista aineisto sisältää paljon ominaisuustietoja, kuten tietoja osoitteista, nopeusrajoituksista, ajosuunnista, kääntymiskielloista ja vastaavista asioista. Tietojen perusteella paik- Ruokakeskon tekemässä analyysissä näkyy karttapohjalla Leppävirran kuntakeskuksen vetovoima päivittäistavarakaupassa. Vetovoima on suurin punaisella alueella, ja sinisellä alueella vetovoima ei enää tunnu. ESRI Finland uutiset 9

10 Myymäläverkkosuunnittelussa tarvittavaa tietoa olisi Antti Mansikan mukaan mahdoton hallita keskitetysti ilman paikkatietojärjestelmää. katietojärjestelmällä voidaan analysoida erilaisia reittejä ja eri kauppojen vaikutusalueita, joissa on otettu huomioon tieverkon välityskyky ja kaupan saavutettavuus asiakkaiden kannalta. Paikkatietojärjestelmällä voidaan Mansikan mukaan simuloida varsin monipuolisesti myös tulevaisuutta, sillä kartalle voidaan laittaa tietoa paitsi olemassa olevista asioista ja väestöennusteista myös esimerkiksi tulevista tie-, väylä- ja infrastruktuurihankkeista, aluerakentamishankkeista ja kilpailijoiden myymälähankkeista. Tietoa päättäjille valmiiksi pureskeltuna Paikkatietojärjestelmän avulla tehdyt karttapohjalle visualisoidut analyysit ovat Mansikan mukaan nykyisin aina Ruokakeskon hallituksen käytössä, kun se tekee päätöksiä uusista kauppapaikoista. Tieto tulee päättäjille aika pitkälle valmiiksi pureskeltuna. Sen pitää olla suurin piirtein sillä tasolla, että kuinka monta miljoonaa euroa tietyn kauppapaikan vaikutusalueella on ostovoimaa, hän kertoo. Pitkälti juuri paikkatietojärjestelmän ansiosta Ruokakeskolle on Mansikan mukaan muodostunut melko hyvä käsitys siitä, minkälaisia sijainteja täytyy ehdottomasti välttää kauppapaikkoja valittaessa. Vastaavasti paikkatietojärjestelmä on Mansikan mukaan myös paras väline sellaisten uusien kauppapaikkojen löytämiseksi, joiden vaikutusalueella on paljon tyydyttämätöntä ostovoimaa olemassa olevien kauppapaikkojen katveessa. Aiemmin, ennen paikkatietojärjestelmien käyttöönottoa, Ruokakesko nojautui kauppapaikkojen etsinnässä yli kymmenen aluekeskuksen verkostoon, jonka henkilöstöllä oli hyvä paikallistuntemus omasta alueestaan. Nykyisin aluekeskuksia on kuitenkin vain viisi. Nyt Ruokakesko pystyy Mansikan mukaan saamaan paljon pienemmällä henkilöstön määrällä selville, missä hyvät kauppapaikat sijaitsevat. Joka kylässä ei tarvitse enää olla omaa asiantuntijaa, ja samalla päätöksenteko yhtenäistyy. Päätöksenteko ei enää perustu perimätietoon, vaan dokumentoituun tapaan käsitellä asioita. Uudet ihmiset pystyvät tekemään samantasoisia päätöksiä kuin edeltäjänsäkin, joten henkilöriippuvuus vähenee. Kilpailun kiristyessä kauppapaikkoja koskeviin päätöksiin liittyy yhä suurempia riskejä. Kaupat ovat myös yhä isompia, ja uuden kaupan rakentamispäätös merkitsee noin 15 vuoden sitoutumista paikkaan. Virheinvestointeja meillä ei ole juurikaan tapahtunut. Minun aikanani pahin virheinvestointi on ollut Latviassa Riikassa yksi Citymarket, joka tuli aivan väärään paikkaan, mutta siellä ei olekaan ollut käytössä paikkatietojärjestelmää, Mansikka kertoo. Myymäläverkkosuunnittelussa Ruokakesko käsittelee tietoja muun muassa noin omasta ja kilpailijoiden kaupasta, miljoonista kuluttajista, omista ja kilpailijoiden tulevista hankkeista, viranomaisten hyväksymistä infrastruktuurihankkeista ja paljosta muusta. Tällaista tietomäärää olisi mahdoton hallita keskitetysti ilman paikkatietojärjestelmää. Ei sitä ruutupaperilla voi enää hallita, Mansikka toteaa. Paikkatieto avuksi myymäläsuunnitteluun Jatkossa Ruokakeskoa kiinnostaa Mansikan mukaan harjoitella ja kokeilla asiakkaiden liikkumisen paikantamista myymälän sisällä, jotta myymäläpohjat kyettäisiin suunnittelemaan entistä paremmiksi. Myymälän lattiapohjahan on kuin kartta. Paikkatietojärjestelmä pystyy analysoimaan ja visualisoimaan datan, jota kerämme myymälöistä. Asiakaspaikannuksen kautta pääsemme näin kiinni myös myymäläsuunnitteluun, hän kertoo. Tavoitteena Ruokakeskolla on oppia tuntemaan asiakkaiden tarpeet entistä paremmin ja suunnitella myymäläpohjat siten, että asiakkaat löytävät etsimänsä tuotteet kohtuullisen helposti ilman ruuhkia ja jonotusta. Käytännössä asiakkaiden liikkeitä voidaan seurata heidän luvallaan esimerkiksi asiakkaan mukana olevalla ilmaisimella, jonka sijaintia myymälään sijoitetut tukiasemat kolmiomittaavat koko ajan. Näin saatavaa taulukkomuotoista dataa voidaan sitten analysoida ESRIn välineillä. Toiseksi paikkatietojärjestelmän kokonaan uudeksi sovelluskohteeksi Ruokakesko kaavailee myymälöiden näkyvyysanalyyseja. Perinteisesti tällaisia analyyseja ovat tehneet lähinnä arkkitehtitoimistot, mutta Ruokakesko haluaa Mansikan mukaan selvittää, voisiko se itse tehdä analyyseja ESRIn välineillä. Järjestelmään tehtäisiin korkeusmaastomalli ja piirrettäisiin sinne vaikkapa 40 metrin korkuinen Citymarketin mainostorni. Tietokoneella voitaisiin sitten arvioida, mille alueille torni näkyy ja mille ei. Analyysien avulla pyrittäisiin parantamaan kauppojen näkyvyyttä, mutta etenkin mainostornien rakentamisen yhteydessä joudutaan Mansikan mukaan aina käymään dialogia myös viranomaisten kanssa. Kolmiulotteisilla analyyseilla pystyttäisiin ehkä joissakin tapauksissa esimerkiksi osoittamaan viranomaisille, että torni ei näy häiritsevästi jollekin asuin- tai virkistysalueelle, hän toteaa. K-Plus auttaa kohdentamaan markkinointia Keskon kanta-asiakasmarkkinoinnin keskitettyjä toimintoja hoitava K-Plus Oy käyttää analyytikko Vesa Honkosen mukaan ESRIn paikkatietosovelluksia Plussa-asioinnin alueelliseen tarkasteluun sekä markkinoinnin kohdentamiseen Keskon toimialoilla päivittäistavara-, erikoistavara- ja rautakaupassa. K-Plus tuottaa paikkatietoa hyödyntäviä palveluita keskitetysti Keskon ketjujen päätöksentekijöille, K-kauppiaille ja Plussa-yhteistyökumppaneille. Paikkatietoanalyyseissa K-Plus käyttää tilasto- ja geometria-aineistoja ruutu-, postinumero-, tie-, kunta- ja maakuntatasoilla sekä rasterimuotoisia pohjakarttoja eri mittakaavoissa. Keskeiset bisneshyödyt paikkatiedon hyväksikäyttämisestä liittyvät Honkosen mukaan siihen, että päätöksenteko ja näkemykset eri asioista perustuvat todelliseen tietoon. Markkinointia pystytään kohdentamaan Plussa-asiointiin perustuvilla kauppojen vaikutusalueilla selvästi paremmin, mikä lisää sen kustannustehokkuutta, hän sanoo. 10 ESRI Finland uutiset

11 Monipuolisia paikkatietoanalyysejä ESRIn laajennusosien avulla ArcGIS-tuoteperheen ohjelmistojen ominaisuuksien laajentaminen onnistuu helposti ESRIn laajennusosien avulla. Niiden mukanaan tuomien analyysityökalujen ja erikoistoiminnallisuuksien avulla paikkatietoaineistojen hyödyntämistä voidaan kehittää ja aineistoista saadaan enemmän hyötyä irti. Laajennusosien toiminnallisuutta voidaan hyödyntää niin työasema- kuin palvelinympäristössäkin. Paikkatietoanalyysejä on hyödynnetty perinteisesti etenkin ympäristöalalla. Erilaisten mittausten tuloksena syntyy runsaasti pistemäistä aineistoa, jonka jatkoanalysointi edellyttää välineitä tiedon monipuoliseksi analysoimiseksi. Nykyään paikkatietoanalyysejä sovelletaan yhä laajemmin eri toimialoilla. Esimerkiksi liikepaikkasuunnittelussa paikkatietojen merkitys on hyvin suuri. Myymälöiden vaikutusalueet sekä yli- ja alipalvellut alueet on pystyttävä määrittämään tarkasti, jotta uuden liikepaikan menestymisen edellytykset voidaan arvioida. Geoprosessointi ja mallien hyödyntäminen Geoprosessoinnissa on kyse paikkatietoaineistoille suoritettavista erilaisista toiminnoista. Muun muassa projektiomuunnokset, aineistojen konvertointi formaatista toiseen, aineistojen hallinta sekä erilaiset spatiaaliset analyysit ovat tyypillisiä esimerkkejä geoprosessoinnista. Pohjimmiltaan geoprosessointi antaa vastauksia spatiaalisiin kysymyksiin, kuten mikä on paras sijoituspaikka kaupalle, mikä on paras reitti maastossa, mistä löytyvät lähimmät jakelupisteet eri rakennuksille ja kuinka monta ihmistä asuu ilmiön vaikutusalueella. Geoprosessointia voidaan pitää paikkatietojärjestelmän ytimenä. ArcGIS-työasemaohjelmistoissa geoprosessointityökalujen määrä riippuu ohjelmistosta ja käytettävissä olevista laajennusosista; ArcView tarjoaa yli 50 geoprosessointityökalua, kun ArcInfossa niitä on yli 200 ja Spatial Analyst -laajennusosassa niitä on noin 300 kappaletta. Myös geoprosessointiympäristöjä on erilaisia. Siinä missä kokeneet ArcInfo Workstation -käyttäjät hyödyntävät komentorivipohjaista geoprosessointia, suosivat monet myöhemmin paikkatietomaailmaan siirtyneet ammattilaiset ModelBuilder-sovellusta, jonka avulla malleista voidaan rakentaa helposti tallennettavia ja jaettavia graafisia vuokaavioita. ModelBuilderin hyödyntämistä geoprosessoinnissa voidaan pitää monella tapaa suositeltavana. Mallien hyödyntäminen mahdollistaa esimerkiksi työnkulkujen tehostamisen ja automatisoinnin. Hyödyt korostuvat silloin, kun on toistettava samanlaisia työtehtäviä useita kertoja. Geoprosessointimalli voidaan myös tallentaa ja dokumentoida. Tämän ansiosta sama monimutkainenkin työtehtävä on toistettavissa napin painalluksella. Myös mallin hiominen ja kehittäminen on helppoa, samoin sen jakaminen esimerkiksi organisaation muiden työntekijöiden kesken. Tärkeä ModelBuilderin ominaisuus on lisäksi mahdollisuus luoda omia työkaluja. Spatial Analyst kattavien rasterianalyysien tekoon Paikkatietojärjestelmän suurin vahvuus on sen kyky tuottaa paikkatietoaineistoista uutta tietoa erilaisten spatiaalisten operaatioiden avulla. Nämä työkalut muodostavat perustan kai- Spatial Analystin hydrologytyökalun avulla voidaan mallintaa veden pinnan nousun vaikutuksia monipuolisesti. ESRI Finland uutiset 11

12 Spatial Analystiä voidaan hyödyntää nopeakulkuisimman reitin löytämiseksi maastosta. ArcGloben avulla erilaisia aineistoja voidaan tarkastella kolmiulotteisesti maapallon pinnalla. Esimerkki näkemäanalyysistä, jossa on visualisoitu metsäpalojen tarkkailutornista näkyvä alue. kelle alueelliselle mallinnukselle ja geoprosessoinnille. Rasteriaineistojen rakenne tarjoaa rikkaimman mallinnusympäristön ja -operaatiot spatiaalisille analyyseille. ESRIn ArcGIS Spatial Analyst - laajennusosa tuo kattavat työkalut solupohjaisten paikkatietojen käsittelyyn. ArcGIS Spatial Analyst tarjoaa runsaan valikoiman analyysityökaluja ja - toiminnallisuuksia, jotka mahdollistavat mm. uuden tiedon johtamisen olemassa olevista paikkatietoaineistoista monin eri tavoin. Vaativat analyysityötehtävät voidaan suorittaa tehokkaasti hyödyntämällä kartta-algebralausekkeita. Kyseessä on Spatial Analystin analyysikieli, joka mahdollistaa pääsyn laajennusosan lisätoiminnallisuuksiin. Sen avulla voidaan toteuttaa myös vaativampien operaatioiden rakentamisen ja prosessointi. Toinen tapa analyysien suorittamiseen on ArcGIS-työasemaohjelmistojen geoprosessointiympäristö. Esimerkiksi ModelBuilderissa Spatial Analystin työkaluja voidaan hyödyntää saumattomasti muiden geoprosessointityökalujen kanssa. Spatial Analyst mahdollistaa integroitujen rasteri- ja vektorianalyysien toteuttamisen ja uuden tiedon johtamisen aineistoista, spatiaalisten suhteiden tunnistamisen, sopivien sijaintien löytämisen ja liikkumiskustannuksien laskemisen kahden eri pisteen välille. Sen avulla voidaan myös interpoloida näytepisteiden arvojen perusteella arvot koko tutkimusalueelle, puhdistaa aineisto jatkoanalyysejä tai esittämistä varten sekä laskea spatiaaliset tilastot aineistolle. Kaikki nämä analyysioperaatiot tuottavat uutta tietoa olemassa olevista paikkatietoanalyyseistä. Spatiaalista interpolointia hyödynnetään silloin, kun halutaan interpoloida tunnettujen arvojen pohjalta arvot koko pinnalle. Esimerkiksi mittauspisteiden arvojen perusteella saadaan johdettua arvot koko alueelle. Monipuoliset interpolointimenetelmät mahdollistavat erilaisten ilmiöiden tarkan ja tehokkaan alueellisen mallintamisen. Maaston korkeusmallista puolestaan voidaan tuottaa rinteiden vinovalovarjostus, samanarvonkäyrillä rinteiden jyrkkyys ja kallistussuunta tai erilaisia näkyvyysaluekarttoja. Spatial Analyst sisältää myös erikoistyökaluja mm. hydrologisten aineistojen käsittelyyn. Hydrologisten mallinnusfunktioiden avulla voidaan selvittää, kuinka vesi virtaa tietynmuotoisella pinnalla ja minkälaisia hydrologisia ominaispiirteitä sillä on. Hyödyntämällä rasterimuotoista korkeusmallia on mahdollista mallintaa, minne vesi virtaa sekä määrittää vedenjakajat ja valuma-alueet. Työkalujen avulla voidaan rakentaa esimerkiksi tulvanennustusmalli, jonka pohjalta tuotettu kartta auttaa tunnistamaan tontit, joiden riski kärsiä tulvavahinkoja on suuri. 3D Analyst kolmiulotteiseen visualisointiin ja analysointiin ESRIn ArcGIS 3D Analyst tarjoaa kehittyneet välineet aineistojen visualisointiin, analysointiin ja jatkuvien pintojen luontiin. 3D Analystin avulla erittäin suurten aineistojen katseleminen onnistuu kolmiulotteisena eri katselukulmista ja aineistoista voi suorittaa kyselyjä ja tuottaa realistisia perspektiivikuvia, joissa rasteri- ja vektoriaineistot levittäytyvät sulavasti jatkuvan pinnan päälle. 3D Analyst sisältää työkalut useiden kolmiulotteisten aineistojen yhtäaikaiseen tarkasteluun sekä jatkuvien pintojen luontiin ja analysointiin mahdollistaen sekä paikallisten että globaalien aineistojen saumattoman visualisoinnin ja hallinnan. Mielenkiintoinen 3D Analystin toiminnallisuus on näkyvyysanalyysityökalu. Sen avulla voidaan määrittää kahden pisteen välinen näkyvyys. Näkyvät ja näkymättömät alueet voidaan havainnollistaa pisteiden väliin vedettävälle katsontalinjalle. Toisaalta voidaan visualisoida kaikki alueet, joille tietystä pisteestä voi nähdä. Tämä tapahtuu tunnistamalla rasterisolut, jotka voidaan havaita tarkastelupisteestä. Työkalu on hyödyllinen määritettäessä esimerkiksi optimaa- 12 ESRI Finland uutiset

13 lisia sijainteja erilaisille tarkkailutorneille tai lähettimille. 3D Analyst tukee kolmiulotteista symboliikkaa, joka käsittää tieteellisen visualisoinnin ja realistisen tiedon simuloinnin. Paikkatietokohteita voidaan esittää käyttäen kolmiulotteisia symboleja. Sovelluksen mukana tuleva tyylikirjasto käsittää yli 500 reaalimaailman symbolia, kuten rakennuksia, autoja ja erilaista kasvillisuutta. ArcGlobe on 3D Analystin mukana toimitettava työasemasovellus. Sen avulla paikkatietoaineistoja voidaan visualisoida ja analysoida maapallon pinnalla. Aineistot voivat olla joko paikallisia tai vaikka koko maapallon kattavia. ArcGloben avulla rasteri- ja vektoriaineistojen käsittely onnistuu helposti ja havainnollisesti. Geostatistical Analyst hallitsee spatiaalinen tilastotieteen Geostatistical Analystin monipuolisten työkalujen avulla paikkatietoaineistoja voidaan tarkastella ja niistä voidaan tuottaa erilaisia pintoja käyttäen vaativia tilastollisia menetelmiä. Näin esimerkiksi aineistojen kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten ominaisuuksien tarkastelu onnistuu hyvin kattavasti. Laajennusosa tarjoaa kattavat välineet tilastoihin perustuvaan spatiaalisten ilmiöiden mallintamiseen ja ennustamiseen. Geostatistical Analystin avulla voidaan määrittää todennäköisyys tiettyjen muuttujien esiintymiselle tutkimusalueella, jonka kaikkien mahdollisten sijaintien tunnistaminen on mahdotonta. Kyseessä on looginen ja kustannustehokas sovellus erilaisten aineistojen vaativaan analysointiin, joka muita menetelmiä käyttäen olisi työlästä ja aikaa vievää. Laajennusosan toiminnallisuus hyödyntää niitä, joilla on tarve paikkatietoaineistojen arvojen tarkempaan tutkimiseen sekä aineistojen vaativaan visualisointiin ja pintojen luontiin. Laajennusosaa hyödynnetään mm. ympäristönsuojelussa, geologisissa tutkimuksissa, terveydenhuollon analyyseissa ja metsäntutkimuksessa. Geostatistical Analyst tarjoaa dynaamisen ympäristön spatiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi, kuten ympäristöriskien tehokkaampaan arviointiin. Laajennusosan tilastollisia menetelmiä hyödyntävät työkalut mahdollistavat aineistojen paremman visualisoinnin ja analysoinnin tarjoten uusia ja erilaisia näkökulmia aineistoon. Näin mm. pisteaineiston arvojen jakautumisen, globaalien trendien ja spatiaalisten autokorrelaatioiden tarkastelu onnistuu havainnollisesti. Ennen kaikkea tämä mahdollistaa tutkittavien ilmiöiden paremman ymmärtämisen. Laajennusosa sisältää myös erilaisia interpolointimenetelmiä optimaalisten interpoloitujen pintojen tuottamiseen aineistojen pohjalta, jotka perustuvat tilastotieteeseen ja joita käytetään edistyksellisemmässä ennustuspintojen mallinnuksessa. Se sisältää myös välineet ennustusten epävarmuuden visualisoimiseen. Tuotetut jatkuvat pinnat voivat esittää vaikka tilastollisen arvion tai ennustuksen siitä, minne ympäristöonnettomuuden vaikutukset ulottuvat. Toisaalta laajennusosaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanviljelyn tuotannon tehostamisessa. Sen tarjoamat välineet mahdollistavat optimaalisten olosuhteiden paikantamisen eri tarpeisiin ja siten tehokkaamman ja luotettavamman tuotannon. Tämä onnistuu määrittämällä, missä osassa maatilan peltoja sato on peltojen potentiaalia alhaisempi. Näin myös lannoitusta ja kastelua voidaan kohdentaa tarkemmin. Erilaisten tilastollisten pintojen interpoloinnin lisäksi on pystyttävä määrittämään kuinka luotettavia ne ovat. Geostatistical Analystin avulla voidaan arvioida pintojen luontiin käytettyjä malleja ja ennustuksia validoimalla ja ristiinvalidoimalla niiden arvoja. Näin esimerkiksi mallin tarkkuus voidaan määrittää ja malli sekä sen parametrit voidaan joko hyväksyä tai niitä voidaan hienosäätää paremman pinnan luomiseksi. Myös mallien vertailu onnistuu pinnan luonnin jälkeen, jotta voidaan varmistaa optimaalisimman mallin valinta. Laajennusosien toiminnallisuus myös palvelinympäristöön Geostatistical Analyst soveltuu hyvin pistemäisen aineiston monipuoliseen analysointiin ja visualisointiin sekä tilastollisesti että maantieteellisesti. Geostatistical Analystiä on hyödynnetty esimerkiksi Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutusalueella radioaktiivisten aineiden todennäköisen alueellisen esiintymisen selvittämiseksi mm. elintarvikkeissa. ESRIn ArcGIS Server on sovelluspalvelinohjelmisto keskitettyjen paikkatietopalveluiden toteuttamiseen. Myös sen toiminnallisuutta voidaan laajentaa laajennusosien avulla. ArcGIS Serverin Spatial-laajennusosa tuo Spatial Analystin toiminnallisuutta palvelinympäristöön toteutettuihin keskitettyihin paikkatietopalveluihin. Spatial Analyst on myös osa ArcGIS Engineä, joten sen toiminnallisuutta voidaan hyödyntää räätälöidyissä ja sulautetuissa paikkatietojärjestelmissä. ArcGIS Serverin 3D-laajennusosa puolestaan tuo palvelinratkaisuihin mahdollisuuden hyödyntää 3D Analystin toiminnallisuutta. Kolmas palvelinpuolen laajennus on Network-laajennusosa, joka pitää sisällään viime vuonna julkaistun ArcGIS Network Analyst -laajennusosan toiminnallisuutta. ArcGIS Serverin uusi 9.2-versio tarjoaa aiempaa monipuolisemmat mahdollisuudet geoprosessoinnin toteuttamiseen palvelinympäristössä. Esimerkiksi ModelBuilderillä tuotettuja malleja ja omia työkaluja voidaan jatkossa hyödyntää näin myös palvelinympäristössä. ESRI Finland uutiset 13

14 ArcGIS Explorer - Näyttävät ja monipuoliset paikkatietotoiminnot verkkoympäristöön ArcGIS Explorer on ESRIn uusi sovellus, joka tuo paikkatiedot helposti ja visuaalisesti näyttävästi kaikkien ulottuville. Sovelluksen avulla kaksi- ja kolmiulotteisia aineistoja voidaan visualisoida ja tarkastella monipuolisesti maapallon pinnalla. Aineistoista voidaan suorittaa kyselyitä ja niistä voidaan tuottaa helposti monipuolisia paikkatietoanalyysejä valmiita työkaluja hyödyntämällä. ArcGIS Explorer on ilmainen, kevyt ja helppokäyttöinen työasemaympäristöön asennettava sovellus, jonka avulla voidaan avata, integroida ja hyödyntää paikkatietoaineistoja, -palveluita sekä Web Services -palveluita. ArcGIS Explorer on suunniteltu ensisijaisesti ArcGIS Serverin client-sovellukseksi, mutta sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi ArcIMS- ja WMSpalveluiden kanssa. ArcGIS Explorer sopii myös paikallisten aineistojen, kuten shapefile-, geodatabase- ja KML-tiedostojen hyödyntämiseen. ArcGIS Explorer tulee olemaan vapaasti ladattavissa ESRIn websivuilta. ESRI tulee myös tarjoamaan ilmaisia, kaikkien käytössä olevia aineistoja ja palveluita, mm. satelliittikuvat koko maailmasta 15 metrin resoluutiolla ja joiltakin alueilta 1 metrin resoluutiolla. Nykyisille ArcGIS-käyttäjille ArcGIS Explorer mahdollistaa aineistojen ja paikkatietotoiminnallisuuksien jakamisen organisaation sisällä sekä myös laajemmalle yleisölle. ArcGIS Explorer ottaa käynnistyksen yhteydessä yhteyden ESRIn tarjoamiin palveluihin. Käyttäjät voivat lisäksi luoda omia palveluita ja käyttää omia aineistoja. Lisättävien aineistojen ja työkalujen hallinnointi tapahtuu ArcGIS Desktop -ohjelmistojen avulla. ArcCatalogin lisätyökaluja käytetään palveluiden rekisteröintiin ja julkaisemiseen. Käyttäjät voivat tallentaa analyysien ja kyselyiden tuloksena syntyneitä karttoja sekä suoritettuja työtehtäviä eli taskeja myöhempää käyttöä varten. Tallennetut karttaja työtehtävätiedostot voidaan jakaa muiden käyttäjien kesken esimerkiksi sähköpostin välityksellä. ArcGIS Explorer tukee seuraavia palveluita: ArcGIS Server ArcIMS ArcWeb Services ISO WMS Räätälöidyt Web Services -palvelut Tuettuja aineistoformaatteja ovat: ESRIn shapefile Tiedostopohjaiset geodatabase-tiedostot JPEG 2000 GeoTIFF IMG KML ja KMZ ArcGIS Explorerin käyttöliittymä on helposti räätälöitävissä. Käyttäjät voivat muuttaa ulkoasua hyödyntämällä valmiita pohjia. Sovelluskehittäjät voivat lisäksi laajentaa sovelluksen ominaisuuksia lisäämällä siihen räätälöityjä työkaluja ja palveluita. ArcGIS-tuoteperheen uusi 9.2-versio tulee sisältämään kaiken tarvittavan toiminnallisuuden ArcGIS Explorer -palveluiden julkistamista varten. ArcGIS Explorerin mukana tulevia vakiotyökaluja ovat mm. mittaus, tunnistus, alla olevan tason näyttö ja läpinäkyvyys. Työtehtävä (task) on funktio, jonka avulla käyttäjä voi kysyä etukäteen määritellyn kysymyksen palvelimelta sekä tarkastella saatuja tuloksia. Mukana tulevia valmiita työtehtäviä ovat mm. osoitepaikannus, ajo-ohjeet ja lähimmän palvelun määritys. ESRI tulee lisäksi julkaisemaan lisätyökaluja sovelluksen julkaisun yhteydessä. Käyttäjät voivat luoda ja julkaista omia työtehtäviä käyttäen ArcGIS Serveriä. Niiden luonnissa on mahdollista hyödyntää erikoistoiminnallisuuksia, kuten Spatial Analystin ominaisuuksia ja geoprosessointimalleja. Palveluiden ohjelmointi onnistuu myös ArcObjectsin avulla. Työtehtävien toteutuksessa voidaan hyödyntää käytännössä kaikkia ArcGIS Serverin ominaisuuksia. ArcGIS Explorer julkaistaan samaan aikaan kuin ArcGIS ESRI Finland uutiset

15 Leican ratkaisut vaativaan kuvankäsittelyyn ESRI Finlandin tuotevalikoimaan kuuluvat ESRIn ohjelmistojen lisäksi Leican paikkatieto-ohjelmistot. Leica on kolmen eri yrityksen muodostama maailmanlaajuinen tuotemerkki. Leica Cameran toimialaan kuuluvat kuluttajakamerat ja niihin liittyvä optiikka. Leica Microsystemsin toimialaan kuuluvat mikroskoopit ja niihin liittyvät ratkaisut. Paikkatietoalalla toimii kolmas Leica-yhtiö, Leica Geosystems, joka valmistaa mittalaitteita, ilmakuvausvälineistöä ja niihin liittyviä ohjelmistoja. Leica Geosystemsin paikkatietotuotteiden valikoima on Suomessa jaettu kahteen haaraan. Leica Nilomark (http://www.leica.fi/) tuo maahan ja huoltaa kaikki mittauslaitteet. Heiltä voi hankkia takymetrin, etäisyysmittarin tai vaikkapa ilmakuvakameran. Leican ohjelmistot taas kuuluvat ESRI Finlandin edustukseen. Ohjelmistot käsittävät ERDAS IMAGINE -kuvankäsittelyohjelmistot ja Leica Photogrammetry Suite -stereomittausohjelmistot. ERDAS IMAGINE on Leican kuvankäsittelyohjelmiston ydin. Kyseessä on järeä kuvankäsittelyohjelmisto, jonka avulla voidaan muokata rasteriaineistoja halutulla tavalla. Ohjelmisto mahdollistaa kymmenien rasteriformaattien lukemisen ja kirjoittamisen, kuvien yhdistämisen mosaiikeiksi, kuvan informaation tulkitsemisen vektorimuotoiseksi paikkatiedoksi ja monet muut rasterimuotoisen paikkatiedon perustehtävät. ERDAS IMAGINE nivoutuu erittäin hyvin ESRIn tuotteiden rinnalla käytettäväksi. Käytännössä kaikki ESRIn rasterikäsittelyt ovat Leican ERDAS-teknologiaa, ja vastaavasti Leican vektoritoiminnallisuudet ovat ESRIn teknologiaa. Tämän yhteistyön myötä esimerkiksi formaatit toimivat erittäin hyvin ohjelmistojen välillä ja prosessoinnit tuottavat saman lopputuloksen riippumatta kumpaa ohjelmistoperhettä käytetään. ESRIn ohjelmistojen perustoiminnallisuus riittää kuvien käyttämiseen taustalla informaatiolähteenä. Jos kuvaa pitää lähteä muokkaamaan tai siitä ryhdytään irrottamaan automaattisesti jotain informaatiota, tarvitaan Leican tuotteita avuksi. Suppein Leican ratkaisu on Image Analysis for ArcGIS. Kyseessä on käytännössä ArcGISlaajennos, joka tuo peruskuvankäsittelytoiminnallisuudet ArcGIS-ympäristöön. Image Analysis mahdollistaa kymmeniä eri rasteriformaatteja ja yksinkertaisia analyysitoimintoja täydellisesti integroidussa ArcGIS-ympäristössä. Jos ArcGIS-laajennos ei riitä kuvankäsittelyn tarpeisiin, ratkaisu on ERDAS IMAGINE -tuoteperhe. ERDAS IMAGINE on moduuleihin jaettu ohjelmisto, josta saa käyttöönsä juuri ne osat, joita todella tarvitaan. ERDAS IMAGINE -perustasot ovat Essentials, Advantage ja Professional, joiden lisäksi ohjelmistoon on liitettävissä koko joukko erillisiä lisämoduuleita. Näitä ovat esimerkiksi Developers Toolkit, VirtualGIS, Radar Mapping Suite ja AutoSync. Edullisimmillaan ERDAS IMAGINE Essentialsin tai Image Analyst for ArcGIS -paketin saa muutamalla tuhannella eurolla. Leica Photogrammetry Suite (LPS) on Leican uusi stereotyöohjelmisto. Käytännössä LPS on täysin ERDAS IMAGINE -ympäristöön integroitu digitaalinen stereotyöasema, joka on hinnaltaan selvästi vastaavia kilpailijoita edullisempi. LPS on erinomainen ratkaisu esimerkiksi kaupungin mittausosaston stereotyötarpeisiin. LPS:stä on saatavissa myös täysin ArcGIS-ympäristöön integroitu Stereo Analyst -versio. Leican kehitystyö on viime aikoina vahvasti keskittynyt LPS:n ympärille, ja uusia päivitysversioita ohjelmistosta on tullut muutaman kuukauden välein. Leican ohjelmistoista on alkuvuodesta julkaistu versio 9.0. Siinä on lukuisia parannuksia entiseen, esimerkiksi: Merkittävästi parannettu tietokantatuki: ArcSDE ja Oracle voivat nyt toimia kaiken paikkatiedon varastona, ja myös ERDASin avulla tietokantojen käyttäminen onnistuu helposti. Merkittäviä parannuksia kuvan mosaikointiin, mm. uusi MosaicPromoduuli, jossa parametrien muutokset ovat välittömästi operaattorin nähtävissä Uusia kameramalleja, mm. Orbview 3 AutoSync-lisämoduuli, joka mahdollistaa automaattisen tukipistemittauksen kaikkien kuva-aineistojen välillä Lisätietoja Leican nettisivuilla: ESRI Finland uutiset 15

16 Aineistot paikkatietokantaan Käyttövinkeissä annetaan tällä kertaa yksinkertaistetut ohjeet vektoriaineistojen luomisesta ja siirtämisestä paikkatietokantaan, geodatabaseen. Shapefile on edelleen laajasti käytetty ja tulevaisuudessakin tuettu aineistoformaatti, mutta geodatabaseen tallennus tarjoaa useita hyötyjä siihen verrattuna. ArcView-lisensseillä aineistoille voidaan ottaa käyttöön alaluokat (subtype) sekä kenttien arvoalueet (domain) ja oletusarvot (default value). ArcEditor- ja ArcInfo-lisensseillä voidaan lisäksi hyödyntää topologiaa (topology) ja suhdeluokkia (relationship class). Vektoriaineistojen lisäksi geodatabaseen voidaan tallentaa myös tauluja ja rasteriaineistoja. Seuraavat ohjeet käsittelevät ns. Personal Geodatabasen luomista ja kohdeluokkien hallintaa ArcView-lisenssillä. Relaatiotietokantaan ArcSDEtä käyttäen luotu Enterprise Geodatabase tarjoaa useita lisähyötyjä Personal Geodatabaseen nähden. Tällaisia ovat esimerkiksi suurien aineistomäärien hallinta ja käytön nopeus sekä aineiston versiointi ja usean käyttäjän yhtäaikainen muokkaus. Työkalut aineistojen hallintaan ja käyttöön ovat näille tallennusvaihtoehdoille suurelta osin yhteisiä. Kaikki aineiston hallintaan liittyvät toimenpiteet voidaan suorittaa joko ArcCatalogin toiminnoilla tai geoprosessointityökaluilla (ArcToolbox). Tässä ohjeessa on käytetty ensin mainittua vaihtoehtoa. Paikkatietokannan luominen Paikkatietokanta tulee sisältämään erilaisia aineistoja ja niihin liittyviä ominaisuuksia. 1. Valitse ArcCatalogissa hakemisto, jonne tietokanta tallennetaan. 2. Näpäytä hiiren kakkosnäppäimellä hakemiston nimeä ja valitse ponnahdusvalikosta New > Personal Geodatabase. 3. Tietokannan nimeksi tulee automaattisesti New Personal Geodatabase. Voit vaihtaa nimen näpäyttämällä hiiren kakkosnäppäimellä nimen kohdalta ja valitsemalla ponnahdusvalikosta Rename. Kohderyhmän ja kohdeluokkien luominen Paikkatietokannan kohdeluokka tarkoittaa yksinkertaistetusti sanottuna karttatasoa. Paikkatietokannassa kohdeluokat voidaan tallentaa suoraan kantaan tai kannan sisällä olevaan kohderyhmään. 1. Näpäytä hiiren kakkosnäppäimellä paikkatietokannan (geodatabase) nimeä ja valitse ponnahdusvalikosta New > Feature Dataset. 2. Kirjoita kohderyhmän nimi ja paina Edit -painiketta määrittääksesi spatiaalisen referenssin (kuva1). Kohderyhmään kuuluvilla kohdeluokilla on yhteinen spatiaalinen referenssi. Pakollisia ominaisuuksia ovat koordinaattijärjestelmä sekä geometrian laajuus ja tallennustarkkuus. 3. Valitse Spatial Reference Properties -ikkunassa Coordinate Systems -välilehti ja määritä koordinaattijärjestelmä (kuva 2a). Kaksi tapaa tehdä määritys: Valitse (Select) ennalta määritetty koordinaattijärjestelmä. Esimerkiksi KKJ3 löytyy hakemistosta Projected Coordinates Systems > National Grids > Finland Zone 3. Näistä poikkeavia määrityksiä voi muokata Modify-painikkeen kautta avautuvalla lomakkeella. Tuo (Import) koordinaattijärjestelmätiedot osoittamalla aiemmin määritelty karttataso. 4. Valitse Spatial Reference Properties -ikkunassa X/Y Domain -välilehti ja määritä x- ja y-koordinaattien laajuus ja tallennus tarkkuus (kuva 2b). Huomaa, että koordinaatistot on nimetty kansainvälisen tavan mukaan: x on itäkoordinaatti ja y pohjoiskoordinaatti. Kuva 1. Kohderyhmän nimi ja spatiaalinen referenssi. Kuva 2. a) Koordinaattijärjestelmän ja b) xy-arvoalueen määrittäminen. 16 ESRI Finland uutiset

17 Kuva 3. a) Kohdeluokan nimi ja tyyppi sekä tallennusasetukset ja b) kenttien määritykset. Kuva 4. Tietokannan elementtien esitystapa ja nimeäminen: arcgis on hakemisto, joka sisältää tietokannan, EFU2006 on paikkatietokanta (personal geodatabase), Tutkimusalue on kohderyhmä ja Havaintopisteet on kohdeluokka (sisältää pistekohteita). Kirjoita ensin koordinaattien minimiarvot ja tallennustarkkuus, maksimiarvot lasketaan automaattisesti näiden perusteella. Kuvan koordinaattiarvot ylittävät laajasti Suomen alueen. Tallennustarkkuus kertoo, kuinka moneen osaan koordinaattiyksikkö on jaettu. Esimerkiksi tarkkuusluku 1000 tarkoittaa, että kohteiden taitepisteet tallentuvat 1 mm tarkkuudella (1 m/1000). 5. Jos kohdeluokat hyödyntävät z- ja/tai m-koordinaatteja, tarkista niissä käytettevät arvoalueet Z Domain- ja M Domain -välilehdiltä. 6. Sulje Spatial Reference Properties- ja New Feature Dataset -ikkunat OK-painikkeilla. Kun kohderyhmä on luotu, voidaan ryhmään luoda kohdeluokkia (karttatasoja). Kohdeluokka on mahdollista luoda myös suoraan geodatabaseen. Tällöin sille määritetään spatiaalinen referenssi (kuten edellä kohderyhmälle). 7. Näpäytä hiiren kakkosnäppäimellä kohderyhmän (feature dataset) nimeä ja valitse ponnahdusvalikosta New > Feature Class. 8. Kirjoita kohdeluokalle nimi ja mahdollinen aliasnimi (näkyy mm. ArcMapin sisällysluettelossa). Aineiston tyyppi on yksinkertaiset kohteet (pisteet, viivat ja alueet) (kuva 3a). Paina Next. 9. Tallennusasetukset (Configuration Keyword) ovat oletuksen mukaiset (kuva 3a). Paina Next. 10. Määritä viimeisellä lomakkeella kenttien ominaisuudet (kuva 3b). Näpäytä Shape-riviä, niin saat kentän ominaisuudet näkyviin. Tarkista geometriatyyppi ja muut asetukset. Näitä ominaisuuksia ei voi myöhemmin muuttaa. Näpäytä tyhjää riviä Field Name -sarakkeessa Shape-rivin alapuolella ja kirjoita soluun kentän nimi. Näpäytä samaa riviä Data Type -sarakkeessa ja valitse ponnahdusvalikosta kentän tyyppi. Toista tämä kaikkien kenttien osalta. Kenttiä voi lisätä myös myöhemmin. 11. Paina Finish, niin kohdeluokka on valmis. Voit lisätä sen ArcMapiin ja ryhtyä luomaan karttatason kohteita. Aineistojen siirto tietokantaan Olemassa olevia shapefile-aineistoja tai muita ArcGISin tukemia aineistomuotoja on mahdollista siirtää paikkatietokantaan. 1. Näpäytä kohderyhmän (tai tietokannan) nimeä hiiren kakkosnäppäimellä ja valitse ponnahdusvalikosta Import > Feature Class. Kuva 5. Yksittäisen kohdeluokan tuominen. Single-toiminnolla tuodaan vain yksittäinen kohdeluokka, mutta se mahdollistaa mm. kohteiden suodatuksen SQL-kyselyllä ja kenttänimien muokkaamisen (kuva 4). Multiple-toiminnolla voi tuoda useita kohdeluokkia yhdellä kertaa. 2. Täytä lomake ja paina OK ESRI Finland uutiset 17

18 Kuva 6. Arvoalueiden luominen. Kuva 7. Arvoaluelista kohteen attribuutteja syötettäessä. Arvoalueiden luominen ja hyödyntäminen Arvoalueet (domain) helpottavat attribuuttien syöttämistä ja tarkistamista. Arvoalueita on kahta tyyppiä: joko ennalta määrättyjä tekstejä (coded values) tai numeroiden vaihteluvälejä (range). Arvoalue ovat tietokannan ominaisuus, joten samaa arvoaluemääritystä voidaan hyödyntää useiden eri attribuuttitaulujen kenttien yhteydessä. 1. Näpäytä hiiren kakkosnäppäimellä paikkatietokannan nimeä ja valitse ponnahdusvalikosta Properties. 2. Valitse Properties-ikkunassa Domains -välilehti esille. 3. Kirjoita Domain Name-sarakkeeseen arvoaluelistan nimi ja Description -sarakkeeseen sen kuvaus. 4. Määritä Domain Properties -osuudessa seuraavat tiedot (kuva 6): Field Type -kohdasta valitaan kenttätyyppi. Sen tulee olla sama kuin sen attrbuuttikentän tyyppi, jolle tätä arvoaluetta halutaan käyttää. Domain type -kohdasta voidaan valita Coded Values tai Range. Arvoaluelista syötetään alla olevan kenttään. Arvoalueväliä käytettäessä ilmoitetaan minimi- ja maksimiarvot, joita numerotyyppiseen attribuuttikenttään voidaan syöttää. Split Policy ja Merge Policy -kohdissa valitaan, miten attribuuttitiedot päivittyvät kohteita jaettaessa tai yhdistettäessä. 5. Kun arvoalueet on määritetty, paina OK. Arvoalueita voi muokata myös myöhemmin. Arvoalue asetetaan kohdeluokan attribuuttitaulun kentän ominaisuudeksi. 6. Näpäytä kohdeluokka nimeä hiiren kakkosnäppäimellä ja valitse ponnahdusvalikosta Properties. 7. Valitse Feature Class Properties -ikkunassa Fields-välilehti (ikkuna on kuvan 3b kaltainen). 8. Näpäytä kenttänimeä Field Namesarakkeesta. Näpäytä Field Propertiesosuudessa Domain-rivin tyhjää arvoa ja valitse ponnahdusvalikosta arvoalueen nimi. 9. Sulje ikkuna painamalla OK. Arvoalueita käyttäen voidaan välttää virheelliset tiedot attribuuttitaulussa. 10. Lisää kohdeluokka (karttataso) ArcMapiin ja aloita sen muokkaus (Start Editing). 11. Luo uusi kohde (tai useita). 12. Kun kohde on valittu, näpäytä Attributespainiketta Editor-työkalupalkissa (toinen oikealta lukien). Kun näpäytät kenttää, jolle on määrätty arvoaluelista (coded values), voit valita ponnahdusvalikosta mahdolliset arvot (kuva 7). Kirjoita arvoaluevälikenttää (range) numeroarvo. Sulje ikkuna.valitse ne karttatason kohteet, joiden attribuutit haluat tarkistaa. Valitse Editor-työkalupalkin Editor-valikosta Validate Features. Mikäli annettu arvo on arvoaluevälin ulkopuolella, saat virheilmoituksen. Lisätietoja paikkatietokantojen hallinnasta Paikkatietokannoista on olemassa suuri määrä dokumentaatiota. Ohjelman asennuspakettiin kuuluvalta ESRI Documentation Library -levyltä löytyvät mm. Building a Geodatabase ja Geodatabase Workbook -kirjat pdf-tiedostoina. Aiheesta saa tietoa myös ohjelman Help-järjestelmästä (http://webhelp.esri.com) sekä ESRI Campuksen (http://campus.esri.com) ja ESRI Finlandin (ks. tämän lehden koulutusliite) kursseilta. ArcGIS 9.2 -version mukanaan tuomista uusista mahdollisuuksista kerromme aikanaan mm. ESRI Finlandin käyttäjätuen sivuilla (http:// 18 ESRI Finland uutiset

19 Tuntuuko siltä, että kartanpiirto on hidasta? Tuntuuko siltä, että kartanpiirto on hidasta, vaikka käytössä on Enterprise Geodatabase tehokkaalla palvelimella? Tällaisissa tilanteissa tietokannan ylläpitäjältä usein kysytään ensimmäiseksi, miksi paikkatietokanta on niin hidas. Nyt paikkatietokannan ylläpitäjälle löytyy helppokäyttöinen väline, jonka avulla voidaan paikallistaa ongelmakohtia. Kun ongelma on paikallistettu, voidaan ryhtyä toimenpiteisiin sen korjaamiseksi. Geodatabase Toolset -laajennos ArcGIS 9.1 Desktop -ohjelmistoon Geodatabase Toolset for ArcGIS 9.1 Desktop on tuki- ja ylläpitoasiakkaille maksuton laajennos, jota ilman ei ArcSDEtietokannan ylläpitäjä eikä ArcGIS-karttatuotteiden tekijä tule toimeen. Geodatabase Toolset -laajennos sisältää työkaluja ArcCatalogiin, joilla voi tutkia paikkatietokantaa hieman pintaa syvemmältä. Lisäksi Geodatabase Toolset (GDBT) auttaa ArcSDE-paikkatietokannan versioiden hallinnassa tarjoamalla puurakenteen, jota voi käyttää versioiden luomiseen ja poistamiseen. GDBT:n avulla voi mm.: nähdä versiopuun havainnollisessa muodossa ArcCatalogissa tutkia taulujen ja indeksien analysointia ja tarvittaessa suorittaa analysointi tutkia Spatial Indeksin tarkoituksenmukaisuutta käyttäen ArcCatalogia tutkia aineiston käyttöä ja käyttäytymistä dokumentoida karttatasojen ominaisuuksia tutkia ArcMapissa kartanpiirtoon kuluvaa aikaa ja paikallistaa mahdollisia ongelmakohtia Tarkempi kuvaus GDBT:n hyödyntämisestä esimerkkeineen löytyy pdf-dokumenttina ESRI Finlandin nettisivuilta osoitteesta > Usein kysyttyjä kysymyksiä > Tuntuuko siltä, että kartanpiirto on hidasta? Käy lukemassa! Syventävää tietoa ArcSDE-paikkatietokannasta ja sen ylläpidosta saa ESRI Finlandin kursseilta. ArcSDE Java API ArcSDE:n avoin ohjelmointirajapinta ArcSDE Java -ohjelmointirajapinta tarjoaa helpon ratkaisun yksinkertaisen pistemäisen paikkatiedon hallintaan web-sovelluksella. Ratkaisua hyödyntämällä ArcIMS-karttapalvelua voidaan täydentää siten, että sijaintitiedon syöttäminen onnistuu suoraan ArcSDE-tietokantaan. Ratkaisussa käytettävät valmiit komponentit ovat ArcIMS ja WebServer sekä ArcSDE ja tietokanta. Lisäksi tarvitaan kaksi räätälöityä komponenttia. Toinen on web-sovellus (Servlet), joka käyttää ArcSDE:n Java-ohjelmointipintaa tiedonhallinnassa. Toinen on ArcIMS-käyttöliittymä (HTML ja javascript) tiedon julkaisemiseen sekä siihen räätälöity työkalu sijaintitiedon syöttämiseen. ESRI Finland uutiset 19

20 U U T I S I A BORIS avustaa öljyntorjuntaoperaatioita Ympäristöhallinto on ottanut kevään aikana käyttöön BORIS-selainkäyttöliittymän, joka on eräänlainen ympäristöhallinnon Karttapalvelun laajennus. BORIS (Baltic Oil Response Information System) on TEKESin rahoittaman OI- LI-hankkeen lopputuotteena syntynyt järjestelmä Itämeren öljypäästöjen havainnoinnin ja öljyntorjunnan operaatioiden avuksi. Järjestelmän tarkoituksena on nopeuttaa ja parantaa öljyntorjuntaoperaatioiden suunnittelua ja tiedonvälitystä. BORIS-järjestelmä käsittää automaattisen satelliittikuvien (SARkuvien) prosessointijärjestelmän, räätälöidyn operaattorin ArcGISkäyttöliittymän sekä selainpohjaisen käyttöliittymän. Prosessointijärjestelmässä potentiaaliset öljyläikät havainnoidaan SAR-kuvalta automaattisesti, ja lopputuotteena saadaan shapetiedosto, jossa aluemaisten kohteiden ominaisuustietoina on erilaisia tulkinnan luotettavuutta, läikän ominaisuuksia ja tuuliolosuhteita kuvaavia tietoja. Lisäksi järjestelmä johtaa Ilmatieteenlaitoksen HIRLAM-tuulitiedoista erilaisia tuulen voimakkuutta, suuntaa ja tulkinnan epävarmuutta kuvaavia paikkatietoaineistoja. Järjestelmä hyödyntää ArcInfo Workstation -ohjelmistoa ja sen GRID-moduulia. Operaattorin ArcGIS-käyttöliittymä sisältää sekä ympäristöhallinnon yhteiskäytössä olevat että BO- RIS-prosessointijärjestelmän avulla syntyneet paikkatietoaineistot sekä monipuoliset työkalut (yhteensä yli 30 räätälöityä toimintoa) shape-tiedostojen editoimiseen ennen niiden viemistä selainkäyttöliittymään. ArcGIS-käyttöliittymän avulla satelliittikuvaoperaattori voi tarkistaa saapuneet kuvat ja niistä tehdyt automaattitulkinnat. Käyttöliittymään on luotu välineet päästöhavaintojen läpikäyntiä, muokkausta, tulkintaa ja kommentointia varten. Operaattori voi myös luoda uusia havaintotiedostoja ja digitoida uusia päästöläikkiä kuvan perusteella. Lisäksi operaattorin käyttöliittymässä on yksinkertaiset toiminnot uusimpien kuvien, automaattitulkinnan havaintojen, tuulitietojen sekä havaintoepävarmuutta ilmaisevien laskelmien hakemiseksi karttanäkymään sekä html-muotoisen päästöraportin luomiseksi. BORIS-selainkäyttöliittymän avulla voidaan tarkastella prosessointijärjestelmän avulla saatuja paikkatietoaineistoja sekä oikaistuja SAR-kuvia yhdessä muiden öljyntorjunnan kannalta merkityksellisten paikkatietoaineistojen kanssa, joita ovat mm. erityisen herkkiä alueita ja öljyntorjuntakalustoa koskevat aineistot. Päästöhavainnolle voidaan BORIS-käyttöliittymän kautta tehdä kulkeutumisennuste Ilmatieteenlaitoksen OpHespo-järjestelmällä ja tuoda se shapetiedostona BORIS-käyttöliittymään. Selainkäyttöliittymän karttatoiminnallisuus on toteutettu ESRIn MapObjects 2.2 -ohjelmistolla. BORIS-selainkäyttöliittymä toimii ympäristöhallinnon intranetympäristössä, mutta muut öljyntorjunta- ja yhteistyöviranomaiset saavat siihen hakemuksesta käyttöoikeuden. Ympäristöhallinnon ulkopuolisia käyttäjiä ovat pelastuslaitokset, merivoimat, rajavartiolaitos sekä öljynsuojarahaston hallitus. Järjestelmällä tulee olemaan kaikkiaan hieman alle sata käyttäjää. Tilastokeskukselta vaalikarttoja ESRIn teknologialla Tilastokeskus tarjosi alkuvuodesta presidentinvaalien yhteydessä vaalikarttapalvelun, jolla pystyi tarkastelemaan vaalien tuloksia Internetissä sekä teemakarttoina että tilastotaulukoina. Mukana palvelussa oli myös vertailutietoja vuoden 2000 presidentinvaaliin sekä vuoden 2003 eduskuntavaaliin. Palvelun kohderyhmänä olivat kansalaiset, poliittiset järjestöt, tiedotusvälineet sekä muut vaalituloksista kiinnostuneet. Presidenttiehdokkaiden saamia kannatuksia ja äänestysaktiivisuutta oli mahdollista tarkastella eri aluetasoilla vaalipiireittäin ja kunnittain sekä viiden eri teeman mukaan. Näitä olivat eniten ääniä saanut ehdokas alueittain, ehdokkaiden kannatus alueittain, ehdokkaiden kannatuksen muutos alueittain verrattuna edellisiin presidentinvaaleihin, äänestysaktiivisuus alueittain sekä äänestysaktiivisuuden muutos alueittain verrattuna edellisiin presidentinvaaleihin. Kartat pystyi tulostamaan vaalikarttapalvelusta eri formaateissa ja eri tarkkuuksilla. Vaalikarttapalvelu sai paljon näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Tilastokeskuksen mukaan karttapalvelu toimi vaalien aikana moitteettomasti ja kiitettävän nopeasti. Vaalikarttapalvelun toteutuksesta vastasi Tilastokeskus yhdessä Smilehouse Oy:n kanssa. Karttapalvelu toteutettiin ESRIn ArcIMS-internetkarttapalvelinteknologialla. 20 ESRI Finland uutiset

Johdatus ArcGIS-ohjelmistoon

Johdatus ArcGIS-ohjelmistoon Johdatus ArcGIS-ohjelmistoon PAIKKATIETOPAJA hanke Esityksen pohjalla Raili Hokajärven tekemä esitys ArcGIS ESRI:n (Environmental Systems Research Institute) kehittämä ja myymä paikkatietoohjelmistojen

Lisätiedot

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset

Lisätiedot

ArcGISSM. Online. Paikkatietoalusta organisaatiollesi

ArcGISSM. Online. Paikkatietoalusta organisaatiollesi ArcGISSM Online Paikkatietoalusta organisaatiollesi ArcGIS Online on yhteisöllinen, pilvipohjainen alusta karttojen, sovellusten ja paikkatietoaineistojen tekemiseen ja jakamiseen. ArcGIS Online on Esrin

Lisätiedot

Paikkatiedon tulevaisuus

Paikkatiedon tulevaisuus Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta

Lisätiedot

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Sanna Jokela Aiheet tänään Lounaispaikka ja sen tavoitteet lyhyesti Mitä karttapalvelun suunnittelu vaatii? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia

Lisätiedot

ArcGIS. mobiililaitteille

ArcGIS. mobiililaitteille ArcGIS mobiililaitteille Liikkuvan työn tehostaminen Mitä on mobiili paikkatietoteknologia? Mobiili paikkatietoteknologia ulottaa paikkatiedon toimiston ulkopuolelle. Organisaatiot voivat tehdä tarkkoja,

Lisätiedot

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Karttajärjestelmällä havainnollisuutta, tehokkuutta ja parempaa asiakaspalvelua Käytännön kokemuksia pilotoinneista ja käytössä olevista karttajärjestelmistä Juha

Lisätiedot

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajantasaistus keväällä 2009 Talvella 2008-2009 maataloushallinto teki ajantasaistusta yhteensä 104 kunnan alueella. Kaikkia kuntia ei ole ajantasaistettu kokonaisuudessaan,

Lisätiedot

Paikkatietoanalyysin sovellukset. Tarmo Lipping

Paikkatietoanalyysin sovellukset. Tarmo Lipping Paikkatietoanalyysin sovellukset Tarmo Lipping Mitä paikkatieto on? Desktop-sovelluksista Web-pohjaisiin sovelluksiin Paikkatiedon Web-palvelut GeoMashUp:it Mobiilisovellukset Mistä dataa? Kaikki mitä

Lisätiedot

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa ArcGIS.com uusia tapoja jakaa paikkatietoa Mikä on ArcGIS.com? ArcGIS.com on online-foorumi, jossa voidaan jakaa paikkatietoa ja tehdä yhteistyötä karttojen avulla. ArcGIS.com on maksuton ja avoin kaikille.

Lisätiedot

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti

Lisätiedot

Paikkatietojärjestelmät

Paikkatietojärjestelmät Paikkatietojärjestelmät Engl. GIS, Geographical Information Systems. Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti (koordinaatit). Paikkatieto esitetään taulukkona jossa on kunkin sijainnin

Lisätiedot

Paikkatietoanalyysien hyödyntäminen sivistys- ja hyvinvointisektoreilla Kokemuksia ja ajatuksia Turun kaupungissa

Paikkatietoanalyysien hyödyntäminen sivistys- ja hyvinvointisektoreilla Kokemuksia ja ajatuksia Turun kaupungissa Paikkatietoanalyysien hyödyntäminen sivistys- ja hyvinvointisektoreilla Kokemuksia ja ajatuksia Turun kaupungissa 5.11.2012 Katariina Hilke 1 Hyvinvointisektori ja paikkatiedon hyödyntäminen 1990-luvulla

Lisätiedot

UUSI PYSÄKKITYÖKALU - koulutus

UUSI PYSÄKKITYÖKALU - koulutus UUSI PYSÄKKITYÖKALU - koulutus 29.4.2014 Susanna Kymäläinen / Liikennevirasto Kouluttajat Tietopalveluasiantuntija Susanna Kymäläinen / Liikennevirasto Susanna.kymalainen@liikennevirasto.fi, p. 040 6766

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄN PILOTOINTI

TAMPEREEN KAUPUNKI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄN PILOTOINTI TAMPEREEN KAUPUNKI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄN PILOTOINTI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄ Tampereen kaupungin katu- ja puistoalueiden kunossapidon palautejärjestelmä: Helppokäyttöisenä käyttöliittymänä

Lisätiedot

Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen. Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4.

Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen. Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4. Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4.2013 Tanja Lahti Mikä on avoin data ja HRI? Julkista Lupa käyttää http://opendefinition.org/okd/suomi/

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Esrin logistiikkaratkaisut. Logistiikan optimointi paikkatiedon avulla

Esrin logistiikkaratkaisut. Logistiikan optimointi paikkatiedon avulla Esrin logistiikkaratkaisut Logistiikan optimointi paikkatiedon avulla Paikkatiedon näkökulma logistiikkaan Esrin paikkatietojärjestelmäratkaisut auttavat kuljetusalan organisaatioita hallitsemaan, analysoimaan

Lisätiedot

OP-eTraderin käyttöopas

OP-eTraderin käyttöopas OP-eTraderin käyttöopas Tämä käyttöopas on lyhennetty versio virallisesta englanninkielisestä käyttöoppaasta, joka löytyy etrader - sovelluksen Help-valikosta tai painamalla sovelluksessa F1 -näppäintä.

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä

Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä OLAP-kuution teko Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä Tavoitteena on luoda OLAP-kuutio Northwind-tietokannan tilaustiedoista

Lisätiedot

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon Digiroad - Kuntaylläpito Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - KUNTAYLLÄPITO Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - YLLÄPITO Digiroad on aineistokokonaisuus, johon kerätään

Lisätiedot

TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO

TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO JOUNI HUOTARI 2005-2010 OLAP-OHJETEKSTIT KOPIOITU MICROSOFTIN OHJATUN OLAP-KUUTION TEKO-OHJEESTA ESIMERKIN KUVAUS JA OLAP-MÄÄRITELMÄ

Lisätiedot

Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision

Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision Tulostinohjelmisto ja apuohjelmat 1 Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision Windows 95/98/2000-, Windows NT 4.0- ja Macintosh-käyttöjärjestelmien MarkVision toimitetaan tulostimen mukana Drivers, MarkVision

Lisätiedot

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien

Lisätiedot

Digiroadpysäkkisovelluskoulutus

Digiroadpysäkkisovelluskoulutus Digiroadpysäkkisovelluskoulutus Emmi Sallinen / Digiroad-operaattori Henni Vainio / Digiroad-operaattori 2.6.2015 Tilaisuuden sisältö ja tavoite Valtakunnallisen pysäkkirekisterin esittely Digiroadin näkökulmasta

Lisätiedot

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Sanna Jokela Paikkatietoyhteistyön koordinaattori LOUNAISPAIKKA Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus ja yhteistyöverkosto. Ajatuksena syntyi jo vuonna

Lisätiedot

Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä. Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen

Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä. Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen Sisältö ESRI Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen sekä tulevaisuuden tarpeet Markkinointi, myynti ja jakelun

Lisätiedot

KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA. Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009

KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA. Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009 Jukka Aho, Pekka Paaskunta 29.10.2009 KIINTEISTÖSALKUN JOHTAMINEN NUMEROILLA Pandia Oy Sinikalliontie 6, 02630 Espoo, Finland +358 9 549 194 69 www.pandia.fi contact@pandia.fi PANDIAN SEMINAARIPUHEENVUORO

Lisätiedot

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että

Lisätiedot

Avoimet standardit ja integraatio

Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Trendin ainutlaatuinen lähestymistapa avoimiin standardeihin ja integraatioon tarjoaa odottamasi hyödyt, sekä markkinoiden johtavat innovaatiot

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa!

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Onregon DPS-työpajat ovat Microsoft Enterprise Agreement asiakkaille sopivia työpajoja, joiden maksamiseen voi

Lisätiedot

Paikkatietotyökalut osallistavassa suunnittelussa. Toni Sankari Oulun ammattikorkeakoulu 7.5.2014

Paikkatietotyökalut osallistavassa suunnittelussa. Toni Sankari Oulun ammattikorkeakoulu 7.5.2014 Paikkatietotyökalut osallistavassa suunnittelussa Toni Sankari Oulun ammattikorkeakoulu 7.5.2014 Mitä osallistavan suunnittelun paikkatietotyökaluilla tarkoitetaan? Nettiselaimen välityksellä käytettäviä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Johdatus paikkatietoon

Johdatus paikkatietoon Johdatus paikkatietoon - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatiedon määritelmiä Paikannettua kohdetta tai ilmiötä kuvaava sijaintitiedon ja ominaisuustiedon looginen kokonaisuus

Lisätiedot

Location Business Forum 2015 Paikkatieto osana uudistuvaa analytiikkaa ja tiedolla johtamista

Location Business Forum 2015 Paikkatieto osana uudistuvaa analytiikkaa ja tiedolla johtamista Location Business Forum 2015 Paikkatieto osana uudistuvaa analytiikkaa ja tiedolla johtamista Timo Helkiö, Senior Advisor Affecto Finland Oy Sisältö TIEDOLLA JOHTAMINEN JA UUDISTUVA ANALYTIIKKA PAIKKATIETO

Lisätiedot

TöyssyTutka. Kilpailutyö Apps4Finland 2011 Ideasarjaan

TöyssyTutka. Kilpailutyö Apps4Finland 2011 Ideasarjaan TöyssyTutka Kilpailutyö Apps4Finland 2011 Ideasarjaan Idean kuvaus Suomen tiestön kunto rapistuu jatkuvasti käytettävissä olevien määrärahojen niukkuuden johdosta. Teiden ylläpidon tehostamiseksi tarvitaan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12. DIMENTEQ OY ÖRNINKATU 15 24100 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.2011

Lisätiedot

Avaras, kyselykooste. Petri Linna, TTY Porin laitos

Avaras, kyselykooste. Petri Linna, TTY Porin laitos Avaras, kyselykooste Petri Linna, TTY Porin laitos Kyselyn tausta Toteutusaika: 2013/12-2014/1 Rajaus: kunnat ja ICT-yritykset Satakunnassa Otos: Lähetetyt/vastaajat Kunta 81/17 ICT 86/27 Tavoite: Selvitetään

Lisätiedot

Kuntien näkymät avoimeen dataan

Kuntien näkymät avoimeen dataan Kuntien näkymät avoimeen dataan Kuntien avoin data miten liikkeelle? seminaari 11.11.2014, Kuntatalo Twitter: #kuntienavoindata Facebook: https://www.facebook.com/groups/kuntienavointieto/ Elisa Kettunen,

Lisätiedot

Personal Navigation Phone

Personal Navigation Phone Personal Navigation Phone Benefon Esc! GSM+GPS nykyajan nomadin eloonjäämispakkaus GSM 900/1800 -kaksitaajuuspuhelin 12-kanavainen GPS-navigaattori mobiilikartat Friend Find ja hätänäppäin roiskevesitiivis

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Marko Saastamoinen Virtain kaupunki. Paikkatiedon kokonaisratkaisu pystyyn kuntien yhteistyöllä.

Marko Saastamoinen Virtain kaupunki. Paikkatiedon kokonaisratkaisu pystyyn kuntien yhteistyöllä. Paikkatiedon kokonaisratkaisu pystyyn kuntien yhteistyöllä. Lähtökohdat Kunnassa yleensä käytössä 1-5 käyttöoikeuslisenssiä paikkatietojärjestelmässä Paikkatietoaineistojen käyttö ja ylläpito hoidetaan

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Kumppaniratkaisu. M-Files Cloud Vault Dokumenttien hallinta on helppoa. Paranna tietotyön tehokkuutta ja laatua!

Kumppaniratkaisu. M-Files Cloud Vault Dokumenttien hallinta on helppoa. Paranna tietotyön tehokkuutta ja laatua! Kumppaniratkaisu M-Files Cloud Vault Dokumenttien hallinta on helppoa Paranna tietotyön tehokkuutta ja laatua! Vaihdoimme vanhan järjestelmän M-Filesiin viikonlopun aikana. Henkilökunnan kouluttamiseen

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen

Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja Mikko Suomalainen 1. Määritelmä Mobiiliajopäiväkirja on kännyköille suunnattu ajopäiväkirja-sovellus. Sovelluksen pääperiaate on toimia automaattisena ajopäiväkirjana.

Lisätiedot

Täsmäviljely viljelijän näkökannasta Juha Hartikainen Suonentieto Oy

Täsmäviljely viljelijän näkökannasta Juha Hartikainen Suonentieto Oy Täsmäviljely viljelijän näkökannasta Juha Hartikainen Suonentieto Oy Täsmäviljely Tarkennetussa kasvinviljelyssä eli täsmäviljelyssä viljelytoimenpiteet suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan paikkatietojen

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Khall. 29.3.2016 125 Paikkatieto-ohjelman tekeminen käynnistettiin paikkatietokoordinaattorin toimesta maaliskuussa 2015. Paikkatieto-ohjelmaa työstettiin

Lisätiedot

Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Sähköinen omaisuuden hallinta

Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Sähköinen omaisuuden hallinta Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Sähköinen omaisuuden hallinta Tuotekuvaus 2015 Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Tietomekka Oy tarjoaa tievalaistusten palvelusopimuksiin toiminnanohjauksen

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Rajapintapalvelut ja verkkojulkaisu MapInfon

Rajapintapalvelut ja verkkojulkaisu MapInfon Rajapintapalvelut ja verkkojulkaisu MapInfon tuotteilla Vesa Raulos Senior Systems Engineer Pitney Bowes Software Taustaa ja yritys MapInfo Corporation perustettiin USA:ssa vuonna 1986 Pioneeri helppokäyttöisten

Lisätiedot

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3. Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.2009 Tietosuoja - lähtökohdat! Periaatteena on estää yksiköiden suora

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

Visuaaliset työpöydät - lisää voimaa liiketoimintaan suurten datamassojen ketterästä analysoinnista

Visuaaliset työpöydät - lisää voimaa liiketoimintaan suurten datamassojen ketterästä analysoinnista Visuaaliset työpöydät - lisää voimaa liiketoimintaan suurten datamassojen ketterästä analysoinnista Tomas Rytkölä Presales Leader Business Analytics 2013 IBM Corporation Agenda 1 Miten saadaan lisää voimaa

Lisätiedot

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Tietojohtamisen verkoston seminaari 23.11.2012 Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa kaikkien

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Käyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI

Käyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI Käyttöohje HERE Maps 1.0. painos FI HERE Maps HERE Maps näyttää lähellä olevat kohteet ja opastaa sinut perille. Voit etsiä kaupunkeja, katuja ja palveluja löytää perille tarkkojen reittiohjeiden avulla

Lisätiedot

Osallistavan suunnittelun ja laadullisen tiedon keräämisen työkalu

Osallistavan suunnittelun ja laadullisen tiedon keräämisen työkalu Osallistavan suunnittelun ja laadullisen tiedon keräämisen työkalu 02.03.2012 Kirsti Sääskilahti Oulun yliopisto / Oulun Eteläisen instituutti Kerttu Saalasti Säätiö SoftGIS/PehmoGIS/PPGIS*_termin määrittely

Lisätiedot

Pikaopas. The New Black. Kesäkuu 2014. Datscha Pikaopas The New Black (25.6.2014) 1 (14)

Pikaopas. The New Black. Kesäkuu 2014. Datscha Pikaopas The New Black (25.6.2014) 1 (14) Pikaopas The New Black Kesäkuu 2014 Datscha Pikaopas The New Black (25.6.2014) 1 (14) Taustatieto Tämä dokumentti on luotu helpottamaan uuden Datscha version käyttämistä. Uusi versio julkaistaan 27. kesäkuuta

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset:

Kysymykset ja vastaukset: Kysymykset ja vastaukset: Kysymys 1 Voidaanko JYSE2009 Palvelut sopimusehtoja täydentää JIT2007 sopimusehdoin (Yleiset sopimusehdot, JIT2007 sovellukset, JIT2007 Palvelut)? Vastaus 1 Hankinnassa noudatetaan

Lisätiedot

Tehosta valaistustoimintaasi

Tehosta valaistustoimintaasi Tehosta valaistustoimintaasi CityTouch LightPoint Valaistusinfrastruktuurin hallinta CityTouch LightPoint / OMAISUUDENHOITO 3 Tervetuloa valaistuksen hallinnan uuteen, älykkääseen maailmaan. Kaupungin

Lisätiedot

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0 1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen

Lisätiedot

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa

Lisätiedot

Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla

Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla Erillinen liite Metsätehon raporttiin 202 Ohje 1 Metsätien vaikutusalueen määritys ja puustotiedot Marko Keisala ALKUSANAT Oheinen ohjeisto on

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?

Lisätiedot

ERP, joka menestyy muutoksessa

ERP, joka menestyy muutoksessa ERP, joka menestyy muutoksessa Se joustavampi ERP Agresso on toiminnanohjausjärjestelmä, joka tukee dynaamisten organisaatioiden kehitystä nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Ohjelmistokehityksen tavoitteena

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Meedio on luotu helpottamaan yrittäjän elämää.

Meedio on luotu helpottamaan yrittäjän elämää. Meedio on luotu helpottamaan yrittäjän elämää. Yrityksesi markkinointitoimet ovat nyt hallinnassasi yhden, helppokäyttöisen sähköisen työpöydän kautta, myös mobiilisti. Meedion avulla nykyiset ja uudet

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013

Lisätiedot

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kuntatalo, 19.11.2013 Joni Kemppi Tekla Oy Mallipohjaisia ohjelmistotuotteita asiakkaille rakentamisessa sekä energia- ja infratoimialoilla

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi)

Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Tietokannan hallinta-opintojakson selvitysraportti Huhtikuu 2010 Mediatekniikka ICT/Teknologia Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative

Lisätiedot

Luo mediaopas Tarinatallentimella

Luo mediaopas Tarinatallentimella Luo mediaopas Tarinatallentimella 2015 Tarinatallennin Tarinatallentimella voi helposti luoda mediaoppaita käytettäväksi älypuhelimilla. Sen avulla rakennat erilaisia kokonaisuuksia helposti ja hallitset

Lisätiedot

Kerro tarinasi kartalla Story Maps. Sanna Paavilainen sanna.paavilainen@esri.fi

Kerro tarinasi kartalla Story Maps. Sanna Paavilainen sanna.paavilainen@esri.fi Kerro tarinasi kartalla Story Maps Sanna Paavilainen sanna.paavilainen@esri.fi Sisältö Tarinakarttakilpailu Mitä tarinakartat ovat Tarinakarttaesimerkkejä Suomesta ja maailmalta Parhaat käytännöt tarinakartan

Lisätiedot

Joukkoliikenteen pysäkkitietojen valtakunnallinen ylläpito

Joukkoliikenteen pysäkkitietojen valtakunnallinen ylläpito Joukkoliikenteen pysäkkitietojen valtakunnallinen ylläpito Perustiedot pysäkkitietojen ylläpidosta kunnille ja Ely-keskuksille 12.5.2014 Tavoitteet pysäkkitiedon kansallisessa ylläpidossa Kattava ja laadukas

Lisätiedot

Seutu- Ruutu? Seudullinen Perusrekisteri? Kuka käyttää? Mihin käyttää?

Seutu- Ruutu? Seudullinen Perusrekisteri? Kuka käyttää? Mihin käyttää? Seutu- Ruutu? Seudullinen Perusrekisteri? Kuka käyttää? Mihin käyttää? Uudistettu SeutuRuutu- seudulliset rekisteri- ja paikkatiedot helposti käyttöön Mikko Nikkanen Paikkatietoasiantuntija HSY 28.5.2015

Lisätiedot

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen Internetpalvelut matkalla 03.05.2012 Mikko Sairanen Täyden palvelun mobiilitoimisto Suunnittelu Toteutus Tuki & ylläpito Jatkokehitys 2 Palvelut Mobiilisivustot ja sovellukset Tabletsovellukset Smart-TV

Lisätiedot

OUTDOOR IMPACT. CAFAS-mediasuunnittelusofta Pikaohje

OUTDOOR IMPACT. CAFAS-mediasuunnittelusofta Pikaohje OUTDOOR IMPACT CAFAS-mediasuunnittelusofta Pikaohje Sisältö Asennus ja päivitys s.3-5 Cafasin työkalupakki Analyysi s.7 Kampanjasuunnittelu s.8 Yhteenveto s.9 s.6-9 Terminologiaa s.10 Tulosten esitysmuoto

Lisätiedot

Järjestätkö itse performanssiesi taltioinnin (videokuvauksen, dokumentoinnin valokuvaamalla tms)?

Järjestätkö itse performanssiesi taltioinnin (videokuvauksen, dokumentoinnin valokuvaamalla tms)? vastaajia vastaamattomia? 4% Kysely - Toukokuu 214 - Performanssitaidetta tekeviltä kysyttiin hdän käytännöistään ja näkemyksistään dokumentaatiosta, tekijänoikeuksista ja arkistoinnista, jakaminen jaetun

Lisätiedot

Vianovan Tuotteet Roadmap 2014. Ville Herva Novapoint Käyttäjäpäivät, Vantaa 9.4.2014

Vianovan Tuotteet Roadmap 2014. Ville Herva Novapoint Käyttäjäpäivät, Vantaa 9.4.2014 Vianovan Tuotteet Roadmap 2014 Ville Herva Novapoint Käyttäjäpäivät, Vantaa 9.4.2014 Novapoint 19 DCM Julkaistu Suomessa 28.11.2013 Novapoint 19 DCM Tuotantoversio 19.20a, Quadri DCM 1.1b 19.20FP1 04/2014

Lisätiedot

MyBus. Apps4Pirkanmaa. Einari Kurvinen (emakur@utu.fi) Rolf Lindén (rolind@utu.fi) Ranjeet Raya Rajput (rkrara@utu.fi)

MyBus. Apps4Pirkanmaa. Einari Kurvinen (emakur@utu.fi) Rolf Lindén (rolind@utu.fi) Ranjeet Raya Rajput (rkrara@utu.fi) MyBus Apps4Pirkanmaa Einari Kurvinen (emakur@utu.fi) Rolf Lindén (rolind@utu.fi) Ranjeet Raya Rajput (rkrara@utu.fi) 1 Sisällys MyBus yleisesti Tavoite ja kohderyhmät Pääominaisuudet Toimintamalli Käyttöohjeet

Lisätiedot