Paikkatieto tehostaa toimintaa 1/06

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paikkatieto tehostaa toimintaa 1/06"

Transkriptio

1 Paikkatieto tehostaa toimintaa 1/06

2 S I SÄLTÖ ArcGIS Explorer Näyttävät ja monipuoliset paikkatietotoiminnot verkkoympäristöön Leican ratkaisut vaativaan kuvankäsittelyyn 4 Paikkatiedolla on keskeinen rooli väyläviranomaisten toiminnassa. Merenkulun liikenteenohjauskeskukset, joita liikenneja viestintäministeriö esittelee aina ylpeänä ulkomaisille ministerivierailleen, ovat yksi huippuesimerkki paikkatiedon hyödyntämisestä Tips&Tricks Aineistot paikkatietokantaan Uutisia Kirjaesittelyt 8 Ruokakeskon hallituksen päätökset uusista kauppapaikoista perustuvat pitkälti paikkatietoanalyyseihin. Myymäläverkkosuunnittelussa tarvittavaa valtavaa tietomäärä ei Antti Mansikan mukaan voitaisi hallita ilman paikkatietojärjestelmää Ulkomaanuutisia ESRI Business Partners 11 ESRIn laajennusosat tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia laajentaa ArcGIS-tuoteperheen ominaisuuksia. Erilaisten analyysityökalujen ja erikoisominaisuuksien avulla paikkatiedosta saadaan irti yhä enemmän hyötyä. Julkaisija ESRI Finland Oy ESRI Finland uutiset on ESRI Finland Oy:n asiakaslehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Osoitelähde: ESRI Finland Oy:n asiakasrekisteri Osoitteenmuutokset, tilaukset ja peruutukset: Tuotanto: Press Features Oy, Salaperä Oy Kannen kuva: Matti Matikainen Paino: Forssan Kirjapaino Oy, 2006 Painos: 5000 kpl YHTEYSTIEDOT ESRI Finland Oy Myynti: Piispanportti 10 Puh Espoo Puh Fax Käyttäjätuki: Puh ESRI Finland uutiset

3 PÄ Ä K I R J O I T US ESRI hallitsee tiedonjalostuksen arvoketjun Paikkatietoalalla käynnissä oleva murros on vaikuttanut voimakkaasti paikkatietojen rooliin osana organisaatioiden toimintaa. Ennen paikkatietojärjestelmä tarjosi erikoistyökaluja paikkatietoammattilaisille työasemaympäristöön. Nykyään paikkatietojen strategisen merkityksen kasvaessa osana usean organisaation toimintaa paikkatietoja hyödynnetään yhä monipuolisemmin myös muussa toiminnassa. Tämä näkyy koko organisaation kattavien järjestelmien yleistymisenä ja paikkatietojen hyödyntämisenä mitä erilaisimmissa tehtävissä. Kaikkien aineistojen keskistetty hallinta ja kokonaisvaltainen hyödyntäminen on monen organisaation haaste. Toimiva tietojärjestelmä edellyttää, että siihen kuuluvat järjestelmät keskustelevat sujuvasti keskenään. Tarvitaan siis valmiit liityntäpinnat sovellusten välille. Tämä koskee myös paikkatietoja: paikkatietojärjestelmän hankinta on yhä useammin strateginen päätös, varsinkin toteutettaessa paikkatietotoiminnallisuus palvelinympäristöön. Näin paikkatietojärjestelmä ei ole enää vain yksi uusi tietojärjestelmä, vaan ratkaisu tiedonjalostuksen arvoketjun hallintaan. Saumaton yhteiskäyttö ja mukautuminen muuttuviin tarpeisiin varmistavat paikkatietojen monipuolisen hyödyntämisen osana organisaation eri toimintoja. Myös työntekijöiden on helpompi sitoutua paikkatietojen hyödyntämiseen. Mahdollisuus valmiiden toiminnallisuuksien toteuttamiseksi takaa, että käyttö on helppoa eikä vaadi syvällistä paikkatietoosaamista. Veli-Matti Kiviranta toimitusjohtaja Paikkatietojen tulisi kytkeytyä saumattomasti mm. olemassa oleviin BI- (Business Intelligence) ja toiminnanohjausjärjestelmiin, jotta investointi toisi lisäarvoa läpi organisaation sen kaikille tasoille. Tällöin paikkatietojärjestelmä ei ole enää pelkästään työkalu paikkatietoaineistojen tuottamiseen, käsittelyyn ja analysointiin, vaan paikkatietotoiminnallisuuksia voidaan hyödyntää kaiken tiedon käsittelyssä. Näin tiedon arvo kasvaa ja samalla paikkatietojärjestelmä tukee ja kasvattaa muiden järjestelmien arvoa. Jotta olemassa olevista aineistoista saataisiin kaikki mahdollinen hyöty irti, on niitä pystyttävä käsittelemään ja analysoimaan monipuolisesti. ES- RIn ohjelmistojen skaalautuvan arkkitehtuurin ansiosta toiminnallisuutta voidaan laajentaa vastaamaan tarpeita. Kattava valikoima erilaisia laajennusosia tarjoaa ESRI-käyttäjille satoja työkaluja mm. paikkatietoaineistojen spatiaaliseen ja tilastolliseen mallintamiseen ja analysointiin. Toisaalta rajapinnat esimerkiksi tärkeimpiin BI-järjestelmiin takaavat sen, että aineistoja voidaan käsitellä entistä monipuolisemmin. Aineistoille voidaan suorittaa ensin vaativia tilastollisia analyysejä ja saatuja tuloksia voidaan edelleen mallintaa monipuolisin spatiaalisin analyysityökaluin paikkatietojärjestelmässä. Edelleen lopputulokset voidaan raportoida siihen parhaiten soveltuvaa järjestelmää hyödyntäen. Yksittäisten järjestelmien sujuva kaksisuuntainen yhteiskäyttö takaa koko tietojärjestelmän arvon kasvun sekä aineistojen kokonaisvaltaisen hyödyntämisen. ESRI Finland uutiset 3

4 Paikkatietoa on liikenne- ja viestintäministeriön toimialalla Paikkatietoa on liikenneja viestintäministeriön toimialalla niin paljon, että sen hallitseminen onnistuu Juhani Tervalan mukaan nykyisin vain paikkatietojärjestelmän tapaisten ratkaisujen avulla. Paikkatiedolla tuottavuutta väyläviranomaisten toimintaan Tuottavuuden parantamiseen tähtäävä tilaaja-tuottaja-malli on viety julkishallinnossa ehkä pisimmälle liikenne- ja viestintäministeriön toimialalla. Paikkatiedon hyödyntäminen on omalta osaltaan auttanut ministeriön alaisia virastoja tehostamaan toimintaansa. Liikenne- ja viestintäministeriö toimii alueella, jolla valtio ennen teki lähes kaiken itse. Ministeriön alaiset virastot suunnittelivat, rakensivat ja ylläpitivät tieverkostoa, rataverkostoa, vesiväyliä ja lentoliikenteen infrastruktuuria. Rataverkoston tapauksessa VR jopa yksinoikeudella käytti itse rakentamiaan ja ylläpitämiään ratoja. Nykyisin ministeriön alaisten virastojen toiminta on pitkälti jaettu toisistaan erillisiksi hallintovirastoiksi ja liikelaitoksiksi. On Tiehallinto ja Tieliikelaitos, Ratahallintokeskus ja VR-Rata, ja on Merenkulkulaitos sekä Luotsausliikelaitos ja Varustamoliikelaitos. Lisäksi monia virastojen aikaisempia toimintoja on avattu puhtaasti kaupalliselle kilpailulle. Tieliikelaitos esimerkiksi kilpailee tienpidon urakoista samalla viivalla kaikkien muiden urakoitsijoiden kanssa. Lähtökohtana on ollut tuottavuuden parantaminen. Uudistusten myötä toiminnot ovat tehostuneet aivan suunnattomasti. Esimerkiksi teiden kunnossapito, joka vapautettiin kilpailulle, tulee nyt 40 prosenttia halvemmaksi kuin aiemmin, toteaa liikenne- ja viestintäministeriön liikennepalveluyksikön päällikkö, rakennusneuvos Juhani Tervala. Liikennesektorin töissä oli hänen mukaansa ennen virkamiestä. Nykyisin alan töissä on henkilöä, joista virkamiehiä on enää Tilaaja-tuottaja-malli mahdollistaa kilpailuttamisen, jonka ansiosta tuottavuutta voidaan nostaa. Itse tekeminen ei ole halvin vaihtoehto. Virastot, liikelaitokset ja yritykset voivat nyt keskittyä omiin tehtäviinsä. Näin markkinatkin toimivat parhaiten, Tervala sanoo. 4 ESRI Finland uutiset

5 Tehokkuutta julkishallinnon prosesseihin Huippuvieraat vaikuttuneita Liikenne- ja viestintäministeriön toimialalla Tieliikelaitos, Tiehallinto, Ratahallintokeskus, VR- Rata, Merenkulkulaitos ja Ilmailulaitos hyödyntävät paikkatietoa ESRIn ratkaisujen avulla. Paikkatietojärjestelmien käytöllä on Tervalan mukaan oma roolinsa tuottavuuden kasvussa toimialalla. Ne säästävät henkilöresursseja ja mahdollistavat samalla toiminnan laadun parantamisen. Esimerkiksi Tiehallinnossa on nyt paljon helpompi tehdä erilaisia vaihtoehtoisia suunnitelmia. Mekin ministeriössä kysymme useampia vaihtoehtoja emmekä usko suoraan, jos tulee yksi vaihtoehto. Ilman paikkatietojärjestelmiä tällainen vaatisi aivan eri tavalla aikaa. Kaikkien käyttäessä samoja paikkatietoja vähenevät Tervalan mukaan myös henkilöriippuvuus ja virheet. Samoja asioita ei tarvitse tehdä moneen kertaan, tiedot saadaan käyttöön nopeasti ja asiat on helppo esittää ulkopuolisillekin hyvin havainnollisesti ja visuaalisesti. Tietoa on nykyisin niin paljon, että sitä voidaan hallita vain tällä tavalla, eikä siihen välttämättä tarvita edes paljon henkilöstöä. Erittäin tärkeänä Tervala pitää sitä, että paikkatietojärjestelmien ansiosta tilaajilla ja tuottajilla on käytössään samat tiedot ja että kilpailutuksissa kaikki urakoitsijat saavat helposti käyttöönsä samat pohjatiedot. Jos tilaaja haluaa tehdä tietoihin jonkun muutoksen, hän tekee sen järjestelmään, jolloin kaikki saavat sen samanlaisena, hän toteaa. Ministeriön toimialan ykköspaikkoina ja paikkatiedon hyödyntämisen huippuesimerkkeinä Tervala pitää Merenkulkulaitoksen liikenteenohjauskeskuksia (Vessel Traffic Service, VTS), joissa lennonjohdon tapaan seurataan, valvotaan, neuvotaan ja ohjataan alusliikennettä Suomen rannikon kauppamerenkulun väylillä ja Saimaan syväväylällä. Kuudesta VTS-keskuksesta yksi sijaitsee Helsingin Katajanokalla, ja sitä on ihan viime aikoinakin esitelty muun muassa Saksan, Puolan ja Venäjän liikenneministereille sekä EU-komissaarille. Viemme sinne aina huippuvieraat, joita meille tulee. Vastaavaa paikkaa ei ole monessakaan maassa. Saksan ministerikin totesi paikan nähtyään, että nyt hän luottaa paremmin siihen, että öljytankkereita ja muita laivoja valvotaan Suomenlahdella, Tervala kertoo. VTS-keskusten koko toiminta perustuu paikkatiedon hyödyntämiseen, ja taustalla ovat ES- RIn ratkaisut. Tiehallinto elää paikkatiedon varassa Tiehallinto on nykyisin tietointensiivinen virasto, jossa lähes kaikki tieto on paikkaan sidottua. Sijainnin hallinta kaikessa toiminnassa on Tiehallinnolle olennaisen tärkeää, tietopäällikkö Risto Rasimus kertoo. Paikkatiedon hyödyntäminen ESRIn ratkaisuilla alkoi Tiehallinnossa jo 1990-luvun alkupuolella ja liittyi tarpeeseen analysoida tieverkkoa koskevia tietoja ja esittää niitä visuaalisesti kartalla. ESRIn tuotteet mahdollistivat jo silloin ominaisuustietojen dynaamisen kytkemisen tieverkkoon, mikä oli ratkaiseva syy ESRIn valinnalle, Rasimus toteaa. Tiehallinnossa koulutettiin 90-luvulla jopa satoja ihmisiä ESRIn käyttäjiksi. Vuonna 2003 virastossa alettiin kuitenkin kehittää ESRIn välineillä paikkatietojärjestelmää, joka tarjoaisi pääosalle käyttäjistä paikkatiedot kevyen selainkäyttöliittymän kautta. Valmistumassa on nyt tietopalveluratkaisu (einfo), jossa käyttäjät pystyvät valitsemaan, mitä tietoa he haluavat hakea ja käyttää. Tietoja voidaan Rasimuksen mukaan hakea eri rekistereistä kartta-avusteisesti ja esittää ne kartalla. Eri rekistereistä kootut keskeiset tiedot on paikkatietovarastossamme jo liitetty tieverkkoon eli ominaisuustiedot ovat valmiiksi tie- Paikkatietojärjestelmä auttaa Risto Rasimuksen mukaan Tiehallintoa tekemään oikeita päätöksiä ja kohdistamaan rajalliset määrärahat yhteiskunnan kannalta järkevästi. ESRI Finland uutiset 5

6 viivan päällä. Tiedot ovat myös lähes ajan tasalla, hän kertoo. Vaativa paikkatiedon analysointi on Tiehallinnossa toki edelleen asiantuntijoiden työtä, jota he tekevät oman työasemansa ESRI-välineillä. Virastolla on Rasimuksen mukaan käytössä kaikki ESRIn keskeiset ohjelmistot sekä työasema- että palvelinpuolella. Paikkatietojärjestelmää kehitetään Tiehallinnossa palvelukeskeisen arkkitehtuurin (SOA) suuntaan. Tarkoitus on, että eri järjestelmät pystyvät hakemaan paikkatietotoiminnallisuuden Web Services -mallin mukaisesti. Näin paikkatietoa voitaisiin hyödyntää muutenkin kuin viraston einfo-tietopalvelun kautta. Ajatus toimii jo kelirikkopalvelussa, jonka avulla Tiehallinto tiedottaa muun muassa internetin kautta kelirikon vuoksi keväisin asetetuista maanteiden painorajoituksista. Tiemestarit kirjaavat nykyisin tiedot painorajoituksista meidän liikennekeskusjärjestelmäämme. Sieltä tieto menee sanomanvälityksen kautta tierekisteriin, josta se luetaan dynaamisesti segmentoiden suoraan kartalle. Se on jo aika suoraviivaista toimintaa, Rasimus sanoo. Kaikki toiminta paikkaan sidottua Yksittäisten paikkatieto-ohjelmien käytön ja paikkatietojärjestelmän rakentamisen jälkeen Tiehallinto on Rasimuksen mukaan seuraavaksi siirtymässä Enterprise-tasolle paikkatiedon hyödyntämisessä. Se tarkoittaa, että Tiehallinnon koko toiminta käännetään hyvin pitkälle paikkatietoa hyödyntävään malliin. Tätä tukee muun muassa liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämä Infra kehitysohjelma, joka tavallaan standardoi tieverkon kehittämistä konsulttien CADmaailmassa. Jatkossa paikkatieto- ja CAD-maailmat yhdistyvät aika sujuvasti, hän toteaa. Tiehallinnossa on käynnistymässä myös toiminnanohjausjärjestelmään liittyvä projekti, jossa paikkatiedolla on keskeinen rooli. Kaikki meidän toimintamme koskee aina tieverkkoa, ja tieverkkoon on sidottu kaikki ominaisuustiedot tieosoitteen kautta. Tieosoitetta ja tieverkkoa me taas hallitsemme juuri paikkatieto-ohjelmistoilla. Jopa dokumenttienhallinnan Tiehallinto aikoo integroida paikkatiedon kanssa siten, että dokumentit, kuten tieverkkoa koskevat päätökset, saavat sijainnin. Silloin vaikkapa tietyn tiepiirin teiden varrelle myöntämiä mansikanmyyntipaikkoja tai kaikkia tietyn alueen siltoja koskevia päätöksiä voidaan hakea ja käsitellä karttapohjaisesti. Jo nyt ESRIn paikkatietojärjestelmää hyödynnetään esimerkiksi tuki-, neuvonta- ja häiriöhallinnassa. Kun autoradiosta tulee tiedote maantiellä sattuneesta onnettomuudesta ja ehdotetusta kiertotiestä, paikkatietojärjestelmää on hyödynnetty siinäkin. Me olemme tietointensiivinen virasto, ja lähes kaikki tieto on meillä paikkaan sidottua. Sijainnin hallinta on keskeistä meidän toiminnassamme, Rasimus toteaa. Toimintaympäristö, väylät ja liikenne hallintaan Paikkatiedon hyödyntämisen Enterprise-tasolla Tiehallinto pyrkii Rasimuksen mukaan hallitsemaan paikkatiedon avulla niin omaa toimintaympäristöään ja väyläomaisuuttaan kuin liikennettäkin. Toimintaympäristön hallinnassa kyse on Tiehallinnon tarpeesta tietää, mitä sen toimintaan vaikuttavaa yhteiskunnassa tapahtuu. Minkälaisia liikkumistarpeita esimerkiksi kaavoitus luo, ja miten liikennejärjestelyt vaikuttavat toimintaympäristöön? Mitä muut viranomaiset ovat suunnitelleet liikennejärjestelyihin liittyen? Mitä rajoittavia tekijöitä on olemassa, kuten pohjavesialueita, joissa teiden suolausta on vähennettävä? Tällaisia asioita me seuraamme ja käytämme siinä paljon muilta viranomaisilta saatuja tietoja, jotka otamme mukaan analyyseihimme, Rasimus kertoo. Tie(väylä)omaisuuden hallinnassa kyse on puolestaan kaikesta tiedosta, joka liittyy tieverkon - sen maapohjien, rakenteiden ja varustusten yms. määrään, arvoon, kuntoon ja kustannuksiin. Sen tavoitteena on kohdentaa Tiehallinnon määrärahat yhteiskunnan kannalta järkevästi, ja siihen tarvitaan Rasimuksen mukaan paikkatietojärjestelmällä tehtäviä analyyseja. Analysointia tehdään päätöksenteon tukea varten. Tavoitteena on saada aikaan oikeita päätöksiä, joilla on juuri oikeita vaikutuksia teihin ja tienpitoon. Paikkatieto auttaa Tiehallintoa myös käytännön tasolla hallitsemaan tienpitoa, joka nykyisin tapahtuu pitkälti tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti. Urakoitsijoita kilpailutetaan tietyistä urakka-alueista, ja paikkatiedon avulla kaikki saavat käyttöönsä samat pohjatiedot alueen tieosuuden kunnosta, varustuksesta ja muusta. Nyt Tiehallinto on siirtämässä hankintaprosessia kokonaan sähköiseen markkinapaikkaan, jossa kilpailutus ja tiedonjako tapahtuvat. Urakan saatuaan urakoitsijat myös kirjaavat tietoa tekemisistään sijaintiin sidottuna takaisin Tiehallinnon järjestelmään. Liikenteen hallinnassa kyse on muun muassa liikenneturvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä, mutta ennen kaikkea siitä, että ihmiset ja tavarat liikkuvat mahdollisimman edullisesti ja ekotehokkaasti. Tällöin puhutaan liikennejärjestelmäyhteistyöstä eli liikenteen kokonaisoptimoinnista väyläviranomaisten kesken. Se on asia, joka nousee yhä enemmän esille, Rasimus toteaa. Liikennejärjestelmäyhteistyön avulla pitäisi hänen mukaansa päästä entistä asiakaslähtöisempään toimintaan. Pitäisi tietää, missä ja miten ihmisiä ja tavaroita liikkuu, ja minkälaisia määriä liikkuu, jotta viranomaiset pystyisivät yhdessä tekemään järkeviä päätöksiä. Kaikki tämä vaatii paljon tietoa. Paikkatiedon rooli nousee siinä keskeisesti esille, ja siitä saadaan hyötyjä nopeasti. Paikkatietojen rooli viranomaistiedottamisessa on kasvamassa. Tiehallinnon kelirikkopalvelusta voidaan hakea yksittäisen painorajoitetun tien tietoja osoitteessa (http://kelirikko.tiehallinto. fi/kelirikko/index.jsp) 6 ESRI Finland uutiset

7 Tehokkuutta julkishallinnon prosesseihin Ilman paikkatietojärjestelmää Merenkulkulaitos joutuisi Tiina Tuurnalan mukaan tekemään painetut ja elektroniset kartat eri tuotantolinjoilla, mikä lisäisi työmäärää olennaisesti. Huippuluokan merikartoitusta Suomi on merikartoituksen huippumaa. Merenkulkulaitos on meillä muun muassa toteuttanut ensimmäisenä maailmassa järjestelmän, jolla tuotetaan sekä painetut että elektroniset merikartat. Järjestelmä on toteutettu kokonaan ESRIn ratkaisuilla. Satelliittipaikannus on mahdollistanut absoluuttisen paikannuksen ja tosiaikaisen navigoinnin, mikä on asettanut kokonaan uudenlaiset vaatimukset merikarttojen tarkkuudelle. Elektronisten merikarttojen on pidettävä lähes metrilleen paikkansa viimeistä poijua myöten, koska kartat ovat osa alusten intregroitua navigointijärjestelmää. Merenkulkulaitos on tehnyt valtavan, vuosikymmeniä kestäneen työn saadakseen karttatiedot vastaamaan uusia tarkkuusvaatimuksia. Vuonna 1996 laitos alkoi myös kehittää ESRIn ratkaisujen avulla kokonaan uutta, paikkatietopohjaista tiedonhallinta- ja tuotantojärjestelmää, jolla tuotettiin Suomen ensimmäiset viralliset elektroniset merikartat vuoden 1999 lopulla. Valtakunnallisen merikartoitustoiminnan johtajan Tiina Tuurnalan mukaan myös painettujen karttojen tuotanto liitettiin myöhemmin samaan järjestelmään, mikä mahdollisti painettujen ja elektronisten merikarttojen tuottamisen samasta, keskitetysti ylläpidetystä tietovarastosta. Kokonaisuus on maailman huippuluokkaa. Se perustuu kokonaan ESRIn tuotteisiin, ja se on muun muassa palkittu ESRIn kansainvälisillä käyttäjäpäivillä innovatiivisena ratkaisuna, hän kertoo. Karttojen laatutaso kasvanut huimasti Ratkaisussa kaikki karttatiedot ja ominaisuustiedot ovat yhdessä keskitetyssä tietovarastossa. Elektronisella kartalla käyttäjät saavat ominaisuustiedot näkyviin näyttöruudulle, mutta niiden avulla on myös pystytty pitkälti automatisoimaan painetun kartan teko. Aiemmin kartanpiirtäjä esimerkiksi kirjoitti digitoituun karttaan turvalaitteen nimen ja piirsi sen valosektorit. Nyt järjestelmä tekee kartalle valosektorit ja esimerkiksi turvalaitteen tai saaren nimen oikealla fontilla automaattisesti ominaisuustietojen avulla. Uutta painettua karttaa tehtäessä järjestelmä näyttää, mitä tietoja tietovarastossa on muutettu. Paperikartan tekijä ei pääse edes vahingissa poistamaan kartalta mitään sinne kuuluvia tietoja. Tällaisen laadunvarmistuksen kautta paikkatietojärjestelmä on nostanut karttojen laatutasoa aivan valtavasti, Tuurnala toteaa. Yhteinen tuotantojärjestelmä takaa hänen mukaansa myös sen, että elektronisten ja painettujen karttojen välille ei pääse syntymään ristiriitaisuuksia. Se voisi olla kohtalokasta, kun esimerkiksi liikenteenohjaus käyttäisi elektronista ja alus painettua karttaa. Navigointi perustuu nykyisin paikkatietoon Elektronisten merikarttojen käyttö on yleistynyt nopeasti. Viime vuonna niiden myynti kasvoi 300 prosenttia, ja Tuurnala uskoo myynnin moninkertaistuvan myös tämän vuoden aikana. Suomella on yhdessä Norjan kanssa elektronisten karttojen jakelukeskus, josta karttoihin voi saada päivityksiä kerran viikossa satelliitin välityksellä tai cd:llä. Hyvin varustettujen kauppa-alusten navigointi perustuu nykyisin kokonaan paikkatietoon, sillä elektroniset merikartat muodostavat navigointijärjestelmän ytimen, johon on kytketty GPS-paikannus, loki, tutka ja muiden alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä. Koska elektroninen kartta muodostuu vektorimuotoisesta datasta, siihen pystytään Tuurnalan mukaan myös luomaan automaatisia turvamekanismeja, jotka esimerkiksi hälyttävät kurssilla olevasta matalikosta. Tutkimusten mukaan valtava määrä onnettomuuksia olisi vältetty, jos alusten käytössä olisi ollut tyyppihyväksytty elektroninen merikarttajärjestelmä ja siinä virallinen vektorimuotoinen kartta, hän sanoo. ESRI Finland uutiset 7

8 Ruokakesko löytää uudet kauppapaikat paikkatiedon avulla Paikkatietojärjestelmä auttaa Ruokakeskoa kokoamaan, hallitsemaan ja analysoimaan tietoja, joiden perusteella yhtiön hallitus ratkaisee uusien K-kauppojen sijaintipaikat. Myymäläverkkosuunnittelun lisäksi yhtiö aikoo jatkossa käyttää paikkatietojärjestelmää myös parempien myymäläpohjien suunnittelun ja myymälöiden näkyvyysanalyysien apuna. K eskon suurin alakonserni Ruokakesko on hyödyntänyt paikkatietoa bisnessoveltajien pioneerina Suomessa jo vuodesta 1994 lähtien. Vuosituhannen alkuvuosina Ruokakesko otti käyttöön ESRIn ratkaisut, kun sille syntyi tarve integroida paikkatietojärjestelmä osaksi yhtiön laaja-alaisempaa Verso-nimistä toiminnanohjausjärjestelmää. Nykyisin paikkatietojärjestelmän helppokäyttöistä selainpohjaista käyttöliittymää, Verso-karttapalvelua, hyödyntävät Ruokakeskon lisäksi myös muut Kesko-yhtiöt. Raskaan sarjan työasemaohjelmiston ArcView n käyttäjistä valtaosa puolestaan toimii Keskossa juuri Ruokakeskon myymäläverkkosuunnittelussa, joka on myös paikkatietoasiantuntija Antti Mansikan erikoisalaa. Myymäläverkkosuunnittelu on Keskossa vienyt kaikkein vahvimmin eteenpäin paikkatiedon hyödyntämistä, hän kertoo. Mansikka itse on koulutukseltaan maantieteilijä ja erikoistunut paikkatiedon hallintaan ja soveltamiseen. Keskolle hän tuli töihin 1997, mutta ES- RIn välineisiin hän oli tutustunut jo aiemminkin. Paikkatieto mukana jo strategisessa vaiheessa Paikkatietojärjestelmää hyödynnetään Mansikan mukaan Ruokakeskossa jo myymäläverkkosuunnittelun strategisessa vaiheessa. Tällöin ratkaistaan, missä päin Suomea Ruokakesko haluaa erityisesti olla läsnä ja millä seuduilla sen kannattaa kilvoitella parhaista kauppapaikoista. Käytämme siinä hyväksi seutujen kehittämiseen liittyviä aineistoja, kuten Tilastokeskuksen kunnittaista väestöennustetta ja muita selvityksiä seudullisesta kehityksestä. Väestöennusteita voisi toki tarkastella ihan taulukkomuodossakin, mutta paikkatietojärjestelmän karttaominaisuudet ovat Mansikan mukaan kuntatason tietojen hallinnassa tärkeä apuväline jo senkin vuoksi, että kunnat eivät sellaisenaan muodosta aitoja markkina-alueita. Usein markkina-alue pitää muodostaa usean kunnan alueita yhdistämällä, ja siihen tarvitaan paikkatietojärjestelmää. Tällä tavalla koko maa saadaan jaoteltua markkina-alueisiin. Niistä puolestaan muodostuvat seudut, joita Ruokakesko sitten analysoi ja arvioi, mitkä ovat sen kannalta tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä. Sen jälkeen seuduille voidaan asettaa myymäläverkostotavoitteet, ja tavoitteiden mukaisia parhaita kauppapaikkoja voidaan analysoida paikkatietojärjestelmässä olevien tarkempien tietojen avulla, Mansikka kertoo. Ruoan ostovoima esiin analyyseilla Kauppapaikan lopullisessa valinnassa Ruokakesko hyödyntää Mansikan mukaan muun muassa Tilastokeskuksen väestötietoja, jotka ovat saatavissa 250 m x 250 m tilastoruutuina koko maasta. Ruokakauppojen sijainnin suunnittelussa väestöstä ei tarvita kovin monipuolisia tietoja, sillä Suomessa ei esiinny jyrkkää sosiaalista luokkaistumista, kuten Ruokakeskon hallitus käyttää Antti Mansikan mukaan nykyisin aina apunaan paikkatietoanalyyseja, kun se tekee päätöksiä uusista kauppapaikoista. esimerkiksi Englannissa. Siellähän saattaa Mansikan mukaan olla alueita, joiden asukkailla ei ole varaa käyttää niin paljon rahaa ruokaan, että alueelle kannattaisi perustaa ruokakauppa. Suomessa me katsomme, että ruokatarvikkeiden ostovoima on suoraan verrannollinen alueen väkilukuun ja talouksien lukumäärään. Meillä kaikki syövät suurin piirtein saman määrän jauhelihaa, hän sanoo. Alemmissa tuloluokissa tulotason nousu saattaa tosin Suomessa jonkin verran lisätä päivittäistavaroiden kulutusta. Nopeasti tulee kuitenkin vastaan raja, jonka jälkeen ostovoima suuntautuu tulojen kasvun myötä ihan muihin hyödykkeisiin kuin ruokaan. Korkeimmissa tuloluokissa ihmiset syövät jo paljon ulkona, eivätkä käytä senkään vertaa rahaa ruokakauppaan. Olen saanut sellaisen kuvan, että kaikista voimakkain ruoan kulutus asukasta tai kotitaloutta kohti on alueilla, missä asuu paljon hyväpalkkaisia tehdastyöntekijöitä, Mansikka toteaa. 8 ESRI Finland uutiset

9 Myös työpaikkojen sijainti vaikuttaa hänen mukaansa siihen, missä ruokakaupoille on ostovoimaa. Kaupunkialueen sisällä työpaikkojen sijainti aiheuttaa merkittäviäkin ostovoiman siirtymiä alueelta toiselle. Paikkatietojärjestelmällä analysoitava Tilastokeskuksen ruutuaineisto sisältää myös työpaikkojen sijaintitiedot. Kilpailijatiedotkin saadaan kartalle Kauppapaikan valinnassa Ruokakesko hyödyntää paikkatietojärjestelmän avulla myös A.C.Nielseniltä saatavia kilpailijatietoja. Kilpailevien kauppojen osoitteet geokoodataan karttaobjektiksi, jotta ne saadaan sijoitettua karttaruudulle. Lisäksi järjestelmään saadaan tieto kilpailevien kauppojen pinta-alasta sekä edellisen vuoden verollisesta kokonaismyynnistä ja päivittäistavaramyynnistä. Kilpailijatietoja täydennetään vielä tiedoilla Ruokakeskon omista kaupoista, jotta myös niiden vaikutus voidaan ottaa huomioon uuden kaupan sijaintipaikkaa valittaessa. Lähekkäin sijaitsevat K-kaupat saattavat Mansikan mukaan kannibalisoida toistensa myyntiä, mutta kaksi erilaista K-kauppaa, esimerkiksi Citymarket ja Cassa, voivat myös toimia menestyksellisesti lähekkäin, koska ne palvelevat eri kuluttajasegmenttejä tai samoja kuluttajia, mutta eri tilanteissa. Sitäpaitsi, kyllähän ruokakaupassakin myymälät pyrkivät hakeutumaan lähelle toisiaan. Kauppakeskuksissa ovat kilpailijat vierekkäin, ja se synnyttää lisää asiakasvirtaa, jolloin kyse ei enää olekaan ihan nollasummapelistä, hän kertoo. Vähittäiskaupan alalla puhutaankin agglomeraatioedusta eli saman alan kauppojen ryvästymisen tuomasta edusta. Perinteisesti tätä etua ovat käyttäneet hyväksi muun muassa antiikkikaupat, huonekaluliikkeet ja autokaupat, mutta ilmiö koskettaa jossain määrin myös ruokakauppoja. Yhtenä tietolähteenä Ruokakeskon myymäläverkkosuunnittelussa on myös Tiehallinnon Digiroad-aineisto. Siinä koko maan tieverkosto on jaettu korttelin pituisiin pätkiin, joista aineisto sisältää paljon ominaisuustietoja, kuten tietoja osoitteista, nopeusrajoituksista, ajosuunnista, kääntymiskielloista ja vastaavista asioista. Tietojen perusteella paik- Ruokakeskon tekemässä analyysissä näkyy karttapohjalla Leppävirran kuntakeskuksen vetovoima päivittäistavarakaupassa. Vetovoima on suurin punaisella alueella, ja sinisellä alueella vetovoima ei enää tunnu. ESRI Finland uutiset 9

10 Myymäläverkkosuunnittelussa tarvittavaa tietoa olisi Antti Mansikan mukaan mahdoton hallita keskitetysti ilman paikkatietojärjestelmää. katietojärjestelmällä voidaan analysoida erilaisia reittejä ja eri kauppojen vaikutusalueita, joissa on otettu huomioon tieverkon välityskyky ja kaupan saavutettavuus asiakkaiden kannalta. Paikkatietojärjestelmällä voidaan Mansikan mukaan simuloida varsin monipuolisesti myös tulevaisuutta, sillä kartalle voidaan laittaa tietoa paitsi olemassa olevista asioista ja väestöennusteista myös esimerkiksi tulevista tie-, väylä- ja infrastruktuurihankkeista, aluerakentamishankkeista ja kilpailijoiden myymälähankkeista. Tietoa päättäjille valmiiksi pureskeltuna Paikkatietojärjestelmän avulla tehdyt karttapohjalle visualisoidut analyysit ovat Mansikan mukaan nykyisin aina Ruokakeskon hallituksen käytössä, kun se tekee päätöksiä uusista kauppapaikoista. Tieto tulee päättäjille aika pitkälle valmiiksi pureskeltuna. Sen pitää olla suurin piirtein sillä tasolla, että kuinka monta miljoonaa euroa tietyn kauppapaikan vaikutusalueella on ostovoimaa, hän kertoo. Pitkälti juuri paikkatietojärjestelmän ansiosta Ruokakeskolle on Mansikan mukaan muodostunut melko hyvä käsitys siitä, minkälaisia sijainteja täytyy ehdottomasti välttää kauppapaikkoja valittaessa. Vastaavasti paikkatietojärjestelmä on Mansikan mukaan myös paras väline sellaisten uusien kauppapaikkojen löytämiseksi, joiden vaikutusalueella on paljon tyydyttämätöntä ostovoimaa olemassa olevien kauppapaikkojen katveessa. Aiemmin, ennen paikkatietojärjestelmien käyttöönottoa, Ruokakesko nojautui kauppapaikkojen etsinnässä yli kymmenen aluekeskuksen verkostoon, jonka henkilöstöllä oli hyvä paikallistuntemus omasta alueestaan. Nykyisin aluekeskuksia on kuitenkin vain viisi. Nyt Ruokakesko pystyy Mansikan mukaan saamaan paljon pienemmällä henkilöstön määrällä selville, missä hyvät kauppapaikat sijaitsevat. Joka kylässä ei tarvitse enää olla omaa asiantuntijaa, ja samalla päätöksenteko yhtenäistyy. Päätöksenteko ei enää perustu perimätietoon, vaan dokumentoituun tapaan käsitellä asioita. Uudet ihmiset pystyvät tekemään samantasoisia päätöksiä kuin edeltäjänsäkin, joten henkilöriippuvuus vähenee. Kilpailun kiristyessä kauppapaikkoja koskeviin päätöksiin liittyy yhä suurempia riskejä. Kaupat ovat myös yhä isompia, ja uuden kaupan rakentamispäätös merkitsee noin 15 vuoden sitoutumista paikkaan. Virheinvestointeja meillä ei ole juurikaan tapahtunut. Minun aikanani pahin virheinvestointi on ollut Latviassa Riikassa yksi Citymarket, joka tuli aivan väärään paikkaan, mutta siellä ei olekaan ollut käytössä paikkatietojärjestelmää, Mansikka kertoo. Myymäläverkkosuunnittelussa Ruokakesko käsittelee tietoja muun muassa noin omasta ja kilpailijoiden kaupasta, miljoonista kuluttajista, omista ja kilpailijoiden tulevista hankkeista, viranomaisten hyväksymistä infrastruktuurihankkeista ja paljosta muusta. Tällaista tietomäärää olisi mahdoton hallita keskitetysti ilman paikkatietojärjestelmää. Ei sitä ruutupaperilla voi enää hallita, Mansikka toteaa. Paikkatieto avuksi myymäläsuunnitteluun Jatkossa Ruokakeskoa kiinnostaa Mansikan mukaan harjoitella ja kokeilla asiakkaiden liikkumisen paikantamista myymälän sisällä, jotta myymäläpohjat kyettäisiin suunnittelemaan entistä paremmiksi. Myymälän lattiapohjahan on kuin kartta. Paikkatietojärjestelmä pystyy analysoimaan ja visualisoimaan datan, jota kerämme myymälöistä. Asiakaspaikannuksen kautta pääsemme näin kiinni myös myymäläsuunnitteluun, hän kertoo. Tavoitteena Ruokakeskolla on oppia tuntemaan asiakkaiden tarpeet entistä paremmin ja suunnitella myymäläpohjat siten, että asiakkaat löytävät etsimänsä tuotteet kohtuullisen helposti ilman ruuhkia ja jonotusta. Käytännössä asiakkaiden liikkeitä voidaan seurata heidän luvallaan esimerkiksi asiakkaan mukana olevalla ilmaisimella, jonka sijaintia myymälään sijoitetut tukiasemat kolmiomittaavat koko ajan. Näin saatavaa taulukkomuotoista dataa voidaan sitten analysoida ESRIn välineillä. Toiseksi paikkatietojärjestelmän kokonaan uudeksi sovelluskohteeksi Ruokakesko kaavailee myymälöiden näkyvyysanalyyseja. Perinteisesti tällaisia analyyseja ovat tehneet lähinnä arkkitehtitoimistot, mutta Ruokakesko haluaa Mansikan mukaan selvittää, voisiko se itse tehdä analyyseja ESRIn välineillä. Järjestelmään tehtäisiin korkeusmaastomalli ja piirrettäisiin sinne vaikkapa 40 metrin korkuinen Citymarketin mainostorni. Tietokoneella voitaisiin sitten arvioida, mille alueille torni näkyy ja mille ei. Analyysien avulla pyrittäisiin parantamaan kauppojen näkyvyyttä, mutta etenkin mainostornien rakentamisen yhteydessä joudutaan Mansikan mukaan aina käymään dialogia myös viranomaisten kanssa. Kolmiulotteisilla analyyseilla pystyttäisiin ehkä joissakin tapauksissa esimerkiksi osoittamaan viranomaisille, että torni ei näy häiritsevästi jollekin asuin- tai virkistysalueelle, hän toteaa. K-Plus auttaa kohdentamaan markkinointia Keskon kanta-asiakasmarkkinoinnin keskitettyjä toimintoja hoitava K-Plus Oy käyttää analyytikko Vesa Honkosen mukaan ESRIn paikkatietosovelluksia Plussa-asioinnin alueelliseen tarkasteluun sekä markkinoinnin kohdentamiseen Keskon toimialoilla päivittäistavara-, erikoistavara- ja rautakaupassa. K-Plus tuottaa paikkatietoa hyödyntäviä palveluita keskitetysti Keskon ketjujen päätöksentekijöille, K-kauppiaille ja Plussa-yhteistyökumppaneille. Paikkatietoanalyyseissa K-Plus käyttää tilasto- ja geometria-aineistoja ruutu-, postinumero-, tie-, kunta- ja maakuntatasoilla sekä rasterimuotoisia pohjakarttoja eri mittakaavoissa. Keskeiset bisneshyödyt paikkatiedon hyväksikäyttämisestä liittyvät Honkosen mukaan siihen, että päätöksenteko ja näkemykset eri asioista perustuvat todelliseen tietoon. Markkinointia pystytään kohdentamaan Plussa-asiointiin perustuvilla kauppojen vaikutusalueilla selvästi paremmin, mikä lisää sen kustannustehokkuutta, hän sanoo. 10 ESRI Finland uutiset

11 Monipuolisia paikkatietoanalyysejä ESRIn laajennusosien avulla ArcGIS-tuoteperheen ohjelmistojen ominaisuuksien laajentaminen onnistuu helposti ESRIn laajennusosien avulla. Niiden mukanaan tuomien analyysityökalujen ja erikoistoiminnallisuuksien avulla paikkatietoaineistojen hyödyntämistä voidaan kehittää ja aineistoista saadaan enemmän hyötyä irti. Laajennusosien toiminnallisuutta voidaan hyödyntää niin työasema- kuin palvelinympäristössäkin. Paikkatietoanalyysejä on hyödynnetty perinteisesti etenkin ympäristöalalla. Erilaisten mittausten tuloksena syntyy runsaasti pistemäistä aineistoa, jonka jatkoanalysointi edellyttää välineitä tiedon monipuoliseksi analysoimiseksi. Nykyään paikkatietoanalyysejä sovelletaan yhä laajemmin eri toimialoilla. Esimerkiksi liikepaikkasuunnittelussa paikkatietojen merkitys on hyvin suuri. Myymälöiden vaikutusalueet sekä yli- ja alipalvellut alueet on pystyttävä määrittämään tarkasti, jotta uuden liikepaikan menestymisen edellytykset voidaan arvioida. Geoprosessointi ja mallien hyödyntäminen Geoprosessoinnissa on kyse paikkatietoaineistoille suoritettavista erilaisista toiminnoista. Muun muassa projektiomuunnokset, aineistojen konvertointi formaatista toiseen, aineistojen hallinta sekä erilaiset spatiaaliset analyysit ovat tyypillisiä esimerkkejä geoprosessoinnista. Pohjimmiltaan geoprosessointi antaa vastauksia spatiaalisiin kysymyksiin, kuten mikä on paras sijoituspaikka kaupalle, mikä on paras reitti maastossa, mistä löytyvät lähimmät jakelupisteet eri rakennuksille ja kuinka monta ihmistä asuu ilmiön vaikutusalueella. Geoprosessointia voidaan pitää paikkatietojärjestelmän ytimenä. ArcGIS-työasemaohjelmistoissa geoprosessointityökalujen määrä riippuu ohjelmistosta ja käytettävissä olevista laajennusosista; ArcView tarjoaa yli 50 geoprosessointityökalua, kun ArcInfossa niitä on yli 200 ja Spatial Analyst -laajennusosassa niitä on noin 300 kappaletta. Myös geoprosessointiympäristöjä on erilaisia. Siinä missä kokeneet ArcInfo Workstation -käyttäjät hyödyntävät komentorivipohjaista geoprosessointia, suosivat monet myöhemmin paikkatietomaailmaan siirtyneet ammattilaiset ModelBuilder-sovellusta, jonka avulla malleista voidaan rakentaa helposti tallennettavia ja jaettavia graafisia vuokaavioita. ModelBuilderin hyödyntämistä geoprosessoinnissa voidaan pitää monella tapaa suositeltavana. Mallien hyödyntäminen mahdollistaa esimerkiksi työnkulkujen tehostamisen ja automatisoinnin. Hyödyt korostuvat silloin, kun on toistettava samanlaisia työtehtäviä useita kertoja. Geoprosessointimalli voidaan myös tallentaa ja dokumentoida. Tämän ansiosta sama monimutkainenkin työtehtävä on toistettavissa napin painalluksella. Myös mallin hiominen ja kehittäminen on helppoa, samoin sen jakaminen esimerkiksi organisaation muiden työntekijöiden kesken. Tärkeä ModelBuilderin ominaisuus on lisäksi mahdollisuus luoda omia työkaluja. Spatial Analyst kattavien rasterianalyysien tekoon Paikkatietojärjestelmän suurin vahvuus on sen kyky tuottaa paikkatietoaineistoista uutta tietoa erilaisten spatiaalisten operaatioiden avulla. Nämä työkalut muodostavat perustan kai- Spatial Analystin hydrologytyökalun avulla voidaan mallintaa veden pinnan nousun vaikutuksia monipuolisesti. ESRI Finland uutiset 11

12 Spatial Analystiä voidaan hyödyntää nopeakulkuisimman reitin löytämiseksi maastosta. ArcGloben avulla erilaisia aineistoja voidaan tarkastella kolmiulotteisesti maapallon pinnalla. Esimerkki näkemäanalyysistä, jossa on visualisoitu metsäpalojen tarkkailutornista näkyvä alue. kelle alueelliselle mallinnukselle ja geoprosessoinnille. Rasteriaineistojen rakenne tarjoaa rikkaimman mallinnusympäristön ja -operaatiot spatiaalisille analyyseille. ESRIn ArcGIS Spatial Analyst - laajennusosa tuo kattavat työkalut solupohjaisten paikkatietojen käsittelyyn. ArcGIS Spatial Analyst tarjoaa runsaan valikoiman analyysityökaluja ja - toiminnallisuuksia, jotka mahdollistavat mm. uuden tiedon johtamisen olemassa olevista paikkatietoaineistoista monin eri tavoin. Vaativat analyysityötehtävät voidaan suorittaa tehokkaasti hyödyntämällä kartta-algebralausekkeita. Kyseessä on Spatial Analystin analyysikieli, joka mahdollistaa pääsyn laajennusosan lisätoiminnallisuuksiin. Sen avulla voidaan toteuttaa myös vaativampien operaatioiden rakentamisen ja prosessointi. Toinen tapa analyysien suorittamiseen on ArcGIS-työasemaohjelmistojen geoprosessointiympäristö. Esimerkiksi ModelBuilderissa Spatial Analystin työkaluja voidaan hyödyntää saumattomasti muiden geoprosessointityökalujen kanssa. Spatial Analyst mahdollistaa integroitujen rasteri- ja vektorianalyysien toteuttamisen ja uuden tiedon johtamisen aineistoista, spatiaalisten suhteiden tunnistamisen, sopivien sijaintien löytämisen ja liikkumiskustannuksien laskemisen kahden eri pisteen välille. Sen avulla voidaan myös interpoloida näytepisteiden arvojen perusteella arvot koko tutkimusalueelle, puhdistaa aineisto jatkoanalyysejä tai esittämistä varten sekä laskea spatiaaliset tilastot aineistolle. Kaikki nämä analyysioperaatiot tuottavat uutta tietoa olemassa olevista paikkatietoanalyyseistä. Spatiaalista interpolointia hyödynnetään silloin, kun halutaan interpoloida tunnettujen arvojen pohjalta arvot koko pinnalle. Esimerkiksi mittauspisteiden arvojen perusteella saadaan johdettua arvot koko alueelle. Monipuoliset interpolointimenetelmät mahdollistavat erilaisten ilmiöiden tarkan ja tehokkaan alueellisen mallintamisen. Maaston korkeusmallista puolestaan voidaan tuottaa rinteiden vinovalovarjostus, samanarvonkäyrillä rinteiden jyrkkyys ja kallistussuunta tai erilaisia näkyvyysaluekarttoja. Spatial Analyst sisältää myös erikoistyökaluja mm. hydrologisten aineistojen käsittelyyn. Hydrologisten mallinnusfunktioiden avulla voidaan selvittää, kuinka vesi virtaa tietynmuotoisella pinnalla ja minkälaisia hydrologisia ominaispiirteitä sillä on. Hyödyntämällä rasterimuotoista korkeusmallia on mahdollista mallintaa, minne vesi virtaa sekä määrittää vedenjakajat ja valuma-alueet. Työkalujen avulla voidaan rakentaa esimerkiksi tulvanennustusmalli, jonka pohjalta tuotettu kartta auttaa tunnistamaan tontit, joiden riski kärsiä tulvavahinkoja on suuri. 3D Analyst kolmiulotteiseen visualisointiin ja analysointiin ESRIn ArcGIS 3D Analyst tarjoaa kehittyneet välineet aineistojen visualisointiin, analysointiin ja jatkuvien pintojen luontiin. 3D Analystin avulla erittäin suurten aineistojen katseleminen onnistuu kolmiulotteisena eri katselukulmista ja aineistoista voi suorittaa kyselyjä ja tuottaa realistisia perspektiivikuvia, joissa rasteri- ja vektoriaineistot levittäytyvät sulavasti jatkuvan pinnan päälle. 3D Analyst sisältää työkalut useiden kolmiulotteisten aineistojen yhtäaikaiseen tarkasteluun sekä jatkuvien pintojen luontiin ja analysointiin mahdollistaen sekä paikallisten että globaalien aineistojen saumattoman visualisoinnin ja hallinnan. Mielenkiintoinen 3D Analystin toiminnallisuus on näkyvyysanalyysityökalu. Sen avulla voidaan määrittää kahden pisteen välinen näkyvyys. Näkyvät ja näkymättömät alueet voidaan havainnollistaa pisteiden väliin vedettävälle katsontalinjalle. Toisaalta voidaan visualisoida kaikki alueet, joille tietystä pisteestä voi nähdä. Tämä tapahtuu tunnistamalla rasterisolut, jotka voidaan havaita tarkastelupisteestä. Työkalu on hyödyllinen määritettäessä esimerkiksi optimaa- 12 ESRI Finland uutiset

13 lisia sijainteja erilaisille tarkkailutorneille tai lähettimille. 3D Analyst tukee kolmiulotteista symboliikkaa, joka käsittää tieteellisen visualisoinnin ja realistisen tiedon simuloinnin. Paikkatietokohteita voidaan esittää käyttäen kolmiulotteisia symboleja. Sovelluksen mukana tuleva tyylikirjasto käsittää yli 500 reaalimaailman symbolia, kuten rakennuksia, autoja ja erilaista kasvillisuutta. ArcGlobe on 3D Analystin mukana toimitettava työasemasovellus. Sen avulla paikkatietoaineistoja voidaan visualisoida ja analysoida maapallon pinnalla. Aineistot voivat olla joko paikallisia tai vaikka koko maapallon kattavia. ArcGloben avulla rasteri- ja vektoriaineistojen käsittely onnistuu helposti ja havainnollisesti. Geostatistical Analyst hallitsee spatiaalinen tilastotieteen Geostatistical Analystin monipuolisten työkalujen avulla paikkatietoaineistoja voidaan tarkastella ja niistä voidaan tuottaa erilaisia pintoja käyttäen vaativia tilastollisia menetelmiä. Näin esimerkiksi aineistojen kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten ominaisuuksien tarkastelu onnistuu hyvin kattavasti. Laajennusosa tarjoaa kattavat välineet tilastoihin perustuvaan spatiaalisten ilmiöiden mallintamiseen ja ennustamiseen. Geostatistical Analystin avulla voidaan määrittää todennäköisyys tiettyjen muuttujien esiintymiselle tutkimusalueella, jonka kaikkien mahdollisten sijaintien tunnistaminen on mahdotonta. Kyseessä on looginen ja kustannustehokas sovellus erilaisten aineistojen vaativaan analysointiin, joka muita menetelmiä käyttäen olisi työlästä ja aikaa vievää. Laajennusosan toiminnallisuus hyödyntää niitä, joilla on tarve paikkatietoaineistojen arvojen tarkempaan tutkimiseen sekä aineistojen vaativaan visualisointiin ja pintojen luontiin. Laajennusosaa hyödynnetään mm. ympäristönsuojelussa, geologisissa tutkimuksissa, terveydenhuollon analyyseissa ja metsäntutkimuksessa. Geostatistical Analyst tarjoaa dynaamisen ympäristön spatiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi, kuten ympäristöriskien tehokkaampaan arviointiin. Laajennusosan tilastollisia menetelmiä hyödyntävät työkalut mahdollistavat aineistojen paremman visualisoinnin ja analysoinnin tarjoten uusia ja erilaisia näkökulmia aineistoon. Näin mm. pisteaineiston arvojen jakautumisen, globaalien trendien ja spatiaalisten autokorrelaatioiden tarkastelu onnistuu havainnollisesti. Ennen kaikkea tämä mahdollistaa tutkittavien ilmiöiden paremman ymmärtämisen. Laajennusosa sisältää myös erilaisia interpolointimenetelmiä optimaalisten interpoloitujen pintojen tuottamiseen aineistojen pohjalta, jotka perustuvat tilastotieteeseen ja joita käytetään edistyksellisemmässä ennustuspintojen mallinnuksessa. Se sisältää myös välineet ennustusten epävarmuuden visualisoimiseen. Tuotetut jatkuvat pinnat voivat esittää vaikka tilastollisen arvion tai ennustuksen siitä, minne ympäristöonnettomuuden vaikutukset ulottuvat. Toisaalta laajennusosaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maanviljelyn tuotannon tehostamisessa. Sen tarjoamat välineet mahdollistavat optimaalisten olosuhteiden paikantamisen eri tarpeisiin ja siten tehokkaamman ja luotettavamman tuotannon. Tämä onnistuu määrittämällä, missä osassa maatilan peltoja sato on peltojen potentiaalia alhaisempi. Näin myös lannoitusta ja kastelua voidaan kohdentaa tarkemmin. Erilaisten tilastollisten pintojen interpoloinnin lisäksi on pystyttävä määrittämään kuinka luotettavia ne ovat. Geostatistical Analystin avulla voidaan arvioida pintojen luontiin käytettyjä malleja ja ennustuksia validoimalla ja ristiinvalidoimalla niiden arvoja. Näin esimerkiksi mallin tarkkuus voidaan määrittää ja malli sekä sen parametrit voidaan joko hyväksyä tai niitä voidaan hienosäätää paremman pinnan luomiseksi. Myös mallien vertailu onnistuu pinnan luonnin jälkeen, jotta voidaan varmistaa optimaalisimman mallin valinta. Laajennusosien toiminnallisuus myös palvelinympäristöön Geostatistical Analyst soveltuu hyvin pistemäisen aineiston monipuoliseen analysointiin ja visualisointiin sekä tilastollisesti että maantieteellisesti. Geostatistical Analystiä on hyödynnetty esimerkiksi Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutusalueella radioaktiivisten aineiden todennäköisen alueellisen esiintymisen selvittämiseksi mm. elintarvikkeissa. ESRIn ArcGIS Server on sovelluspalvelinohjelmisto keskitettyjen paikkatietopalveluiden toteuttamiseen. Myös sen toiminnallisuutta voidaan laajentaa laajennusosien avulla. ArcGIS Serverin Spatial-laajennusosa tuo Spatial Analystin toiminnallisuutta palvelinympäristöön toteutettuihin keskitettyihin paikkatietopalveluihin. Spatial Analyst on myös osa ArcGIS Engineä, joten sen toiminnallisuutta voidaan hyödyntää räätälöidyissä ja sulautetuissa paikkatietojärjestelmissä. ArcGIS Serverin 3D-laajennusosa puolestaan tuo palvelinratkaisuihin mahdollisuuden hyödyntää 3D Analystin toiminnallisuutta. Kolmas palvelinpuolen laajennus on Network-laajennusosa, joka pitää sisällään viime vuonna julkaistun ArcGIS Network Analyst -laajennusosan toiminnallisuutta. ArcGIS Serverin uusi 9.2-versio tarjoaa aiempaa monipuolisemmat mahdollisuudet geoprosessoinnin toteuttamiseen palvelinympäristössä. Esimerkiksi ModelBuilderillä tuotettuja malleja ja omia työkaluja voidaan jatkossa hyödyntää näin myös palvelinympäristössä. ESRI Finland uutiset 13

14 ArcGIS Explorer - Näyttävät ja monipuoliset paikkatietotoiminnot verkkoympäristöön ArcGIS Explorer on ESRIn uusi sovellus, joka tuo paikkatiedot helposti ja visuaalisesti näyttävästi kaikkien ulottuville. Sovelluksen avulla kaksi- ja kolmiulotteisia aineistoja voidaan visualisoida ja tarkastella monipuolisesti maapallon pinnalla. Aineistoista voidaan suorittaa kyselyitä ja niistä voidaan tuottaa helposti monipuolisia paikkatietoanalyysejä valmiita työkaluja hyödyntämällä. ArcGIS Explorer on ilmainen, kevyt ja helppokäyttöinen työasemaympäristöön asennettava sovellus, jonka avulla voidaan avata, integroida ja hyödyntää paikkatietoaineistoja, -palveluita sekä Web Services -palveluita. ArcGIS Explorer on suunniteltu ensisijaisesti ArcGIS Serverin client-sovellukseksi, mutta sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi ArcIMS- ja WMSpalveluiden kanssa. ArcGIS Explorer sopii myös paikallisten aineistojen, kuten shapefile-, geodatabase- ja KML-tiedostojen hyödyntämiseen. ArcGIS Explorer tulee olemaan vapaasti ladattavissa ESRIn websivuilta. ESRI tulee myös tarjoamaan ilmaisia, kaikkien käytössä olevia aineistoja ja palveluita, mm. satelliittikuvat koko maailmasta 15 metrin resoluutiolla ja joiltakin alueilta 1 metrin resoluutiolla. Nykyisille ArcGIS-käyttäjille ArcGIS Explorer mahdollistaa aineistojen ja paikkatietotoiminnallisuuksien jakamisen organisaation sisällä sekä myös laajemmalle yleisölle. ArcGIS Explorer ottaa käynnistyksen yhteydessä yhteyden ESRIn tarjoamiin palveluihin. Käyttäjät voivat lisäksi luoda omia palveluita ja käyttää omia aineistoja. Lisättävien aineistojen ja työkalujen hallinnointi tapahtuu ArcGIS Desktop -ohjelmistojen avulla. ArcCatalogin lisätyökaluja käytetään palveluiden rekisteröintiin ja julkaisemiseen. Käyttäjät voivat tallentaa analyysien ja kyselyiden tuloksena syntyneitä karttoja sekä suoritettuja työtehtäviä eli taskeja myöhempää käyttöä varten. Tallennetut karttaja työtehtävätiedostot voidaan jakaa muiden käyttäjien kesken esimerkiksi sähköpostin välityksellä. ArcGIS Explorer tukee seuraavia palveluita: ArcGIS Server ArcIMS ArcWeb Services ISO WMS Räätälöidyt Web Services -palvelut Tuettuja aineistoformaatteja ovat: ESRIn shapefile Tiedostopohjaiset geodatabase-tiedostot JPEG 2000 GeoTIFF IMG KML ja KMZ ArcGIS Explorerin käyttöliittymä on helposti räätälöitävissä. Käyttäjät voivat muuttaa ulkoasua hyödyntämällä valmiita pohjia. Sovelluskehittäjät voivat lisäksi laajentaa sovelluksen ominaisuuksia lisäämällä siihen räätälöityjä työkaluja ja palveluita. ArcGIS-tuoteperheen uusi 9.2-versio tulee sisältämään kaiken tarvittavan toiminnallisuuden ArcGIS Explorer -palveluiden julkistamista varten. ArcGIS Explorerin mukana tulevia vakiotyökaluja ovat mm. mittaus, tunnistus, alla olevan tason näyttö ja läpinäkyvyys. Työtehtävä (task) on funktio, jonka avulla käyttäjä voi kysyä etukäteen määritellyn kysymyksen palvelimelta sekä tarkastella saatuja tuloksia. Mukana tulevia valmiita työtehtäviä ovat mm. osoitepaikannus, ajo-ohjeet ja lähimmän palvelun määritys. ESRI tulee lisäksi julkaisemaan lisätyökaluja sovelluksen julkaisun yhteydessä. Käyttäjät voivat luoda ja julkaista omia työtehtäviä käyttäen ArcGIS Serveriä. Niiden luonnissa on mahdollista hyödyntää erikoistoiminnallisuuksia, kuten Spatial Analystin ominaisuuksia ja geoprosessointimalleja. Palveluiden ohjelmointi onnistuu myös ArcObjectsin avulla. Työtehtävien toteutuksessa voidaan hyödyntää käytännössä kaikkia ArcGIS Serverin ominaisuuksia. ArcGIS Explorer julkaistaan samaan aikaan kuin ArcGIS ESRI Finland uutiset

15 Leican ratkaisut vaativaan kuvankäsittelyyn ESRI Finlandin tuotevalikoimaan kuuluvat ESRIn ohjelmistojen lisäksi Leican paikkatieto-ohjelmistot. Leica on kolmen eri yrityksen muodostama maailmanlaajuinen tuotemerkki. Leica Cameran toimialaan kuuluvat kuluttajakamerat ja niihin liittyvä optiikka. Leica Microsystemsin toimialaan kuuluvat mikroskoopit ja niihin liittyvät ratkaisut. Paikkatietoalalla toimii kolmas Leica-yhtiö, Leica Geosystems, joka valmistaa mittalaitteita, ilmakuvausvälineistöä ja niihin liittyviä ohjelmistoja. Leica Geosystemsin paikkatietotuotteiden valikoima on Suomessa jaettu kahteen haaraan. Leica Nilomark (http://www.leica.fi/) tuo maahan ja huoltaa kaikki mittauslaitteet. Heiltä voi hankkia takymetrin, etäisyysmittarin tai vaikkapa ilmakuvakameran. Leican ohjelmistot taas kuuluvat ESRI Finlandin edustukseen. Ohjelmistot käsittävät ERDAS IMAGINE -kuvankäsittelyohjelmistot ja Leica Photogrammetry Suite -stereomittausohjelmistot. ERDAS IMAGINE on Leican kuvankäsittelyohjelmiston ydin. Kyseessä on järeä kuvankäsittelyohjelmisto, jonka avulla voidaan muokata rasteriaineistoja halutulla tavalla. Ohjelmisto mahdollistaa kymmenien rasteriformaattien lukemisen ja kirjoittamisen, kuvien yhdistämisen mosaiikeiksi, kuvan informaation tulkitsemisen vektorimuotoiseksi paikkatiedoksi ja monet muut rasterimuotoisen paikkatiedon perustehtävät. ERDAS IMAGINE nivoutuu erittäin hyvin ESRIn tuotteiden rinnalla käytettäväksi. Käytännössä kaikki ESRIn rasterikäsittelyt ovat Leican ERDAS-teknologiaa, ja vastaavasti Leican vektoritoiminnallisuudet ovat ESRIn teknologiaa. Tämän yhteistyön myötä esimerkiksi formaatit toimivat erittäin hyvin ohjelmistojen välillä ja prosessoinnit tuottavat saman lopputuloksen riippumatta kumpaa ohjelmistoperhettä käytetään. ESRIn ohjelmistojen perustoiminnallisuus riittää kuvien käyttämiseen taustalla informaatiolähteenä. Jos kuvaa pitää lähteä muokkaamaan tai siitä ryhdytään irrottamaan automaattisesti jotain informaatiota, tarvitaan Leican tuotteita avuksi. Suppein Leican ratkaisu on Image Analysis for ArcGIS. Kyseessä on käytännössä ArcGISlaajennos, joka tuo peruskuvankäsittelytoiminnallisuudet ArcGIS-ympäristöön. Image Analysis mahdollistaa kymmeniä eri rasteriformaatteja ja yksinkertaisia analyysitoimintoja täydellisesti integroidussa ArcGIS-ympäristössä. Jos ArcGIS-laajennos ei riitä kuvankäsittelyn tarpeisiin, ratkaisu on ERDAS IMAGINE -tuoteperhe. ERDAS IMAGINE on moduuleihin jaettu ohjelmisto, josta saa käyttöönsä juuri ne osat, joita todella tarvitaan. ERDAS IMAGINE -perustasot ovat Essentials, Advantage ja Professional, joiden lisäksi ohjelmistoon on liitettävissä koko joukko erillisiä lisämoduuleita. Näitä ovat esimerkiksi Developers Toolkit, VirtualGIS, Radar Mapping Suite ja AutoSync. Edullisimmillaan ERDAS IMAGINE Essentialsin tai Image Analyst for ArcGIS -paketin saa muutamalla tuhannella eurolla. Leica Photogrammetry Suite (LPS) on Leican uusi stereotyöohjelmisto. Käytännössä LPS on täysin ERDAS IMAGINE -ympäristöön integroitu digitaalinen stereotyöasema, joka on hinnaltaan selvästi vastaavia kilpailijoita edullisempi. LPS on erinomainen ratkaisu esimerkiksi kaupungin mittausosaston stereotyötarpeisiin. LPS:stä on saatavissa myös täysin ArcGIS-ympäristöön integroitu Stereo Analyst -versio. Leican kehitystyö on viime aikoina vahvasti keskittynyt LPS:n ympärille, ja uusia päivitysversioita ohjelmistosta on tullut muutaman kuukauden välein. Leican ohjelmistoista on alkuvuodesta julkaistu versio 9.0. Siinä on lukuisia parannuksia entiseen, esimerkiksi: Merkittävästi parannettu tietokantatuki: ArcSDE ja Oracle voivat nyt toimia kaiken paikkatiedon varastona, ja myös ERDASin avulla tietokantojen käyttäminen onnistuu helposti. Merkittäviä parannuksia kuvan mosaikointiin, mm. uusi MosaicPromoduuli, jossa parametrien muutokset ovat välittömästi operaattorin nähtävissä Uusia kameramalleja, mm. Orbview 3 AutoSync-lisämoduuli, joka mahdollistaa automaattisen tukipistemittauksen kaikkien kuva-aineistojen välillä Lisätietoja Leican nettisivuilla: ESRI Finland uutiset 15

16 Aineistot paikkatietokantaan Käyttövinkeissä annetaan tällä kertaa yksinkertaistetut ohjeet vektoriaineistojen luomisesta ja siirtämisestä paikkatietokantaan, geodatabaseen. Shapefile on edelleen laajasti käytetty ja tulevaisuudessakin tuettu aineistoformaatti, mutta geodatabaseen tallennus tarjoaa useita hyötyjä siihen verrattuna. ArcView-lisensseillä aineistoille voidaan ottaa käyttöön alaluokat (subtype) sekä kenttien arvoalueet (domain) ja oletusarvot (default value). ArcEditor- ja ArcInfo-lisensseillä voidaan lisäksi hyödyntää topologiaa (topology) ja suhdeluokkia (relationship class). Vektoriaineistojen lisäksi geodatabaseen voidaan tallentaa myös tauluja ja rasteriaineistoja. Seuraavat ohjeet käsittelevät ns. Personal Geodatabasen luomista ja kohdeluokkien hallintaa ArcView-lisenssillä. Relaatiotietokantaan ArcSDEtä käyttäen luotu Enterprise Geodatabase tarjoaa useita lisähyötyjä Personal Geodatabaseen nähden. Tällaisia ovat esimerkiksi suurien aineistomäärien hallinta ja käytön nopeus sekä aineiston versiointi ja usean käyttäjän yhtäaikainen muokkaus. Työkalut aineistojen hallintaan ja käyttöön ovat näille tallennusvaihtoehdoille suurelta osin yhteisiä. Kaikki aineiston hallintaan liittyvät toimenpiteet voidaan suorittaa joko ArcCatalogin toiminnoilla tai geoprosessointityökaluilla (ArcToolbox). Tässä ohjeessa on käytetty ensin mainittua vaihtoehtoa. Paikkatietokannan luominen Paikkatietokanta tulee sisältämään erilaisia aineistoja ja niihin liittyviä ominaisuuksia. 1. Valitse ArcCatalogissa hakemisto, jonne tietokanta tallennetaan. 2. Näpäytä hiiren kakkosnäppäimellä hakemiston nimeä ja valitse ponnahdusvalikosta New > Personal Geodatabase. 3. Tietokannan nimeksi tulee automaattisesti New Personal Geodatabase. Voit vaihtaa nimen näpäyttämällä hiiren kakkosnäppäimellä nimen kohdalta ja valitsemalla ponnahdusvalikosta Rename. Kohderyhmän ja kohdeluokkien luominen Paikkatietokannan kohdeluokka tarkoittaa yksinkertaistetusti sanottuna karttatasoa. Paikkatietokannassa kohdeluokat voidaan tallentaa suoraan kantaan tai kannan sisällä olevaan kohderyhmään. 1. Näpäytä hiiren kakkosnäppäimellä paikkatietokannan (geodatabase) nimeä ja valitse ponnahdusvalikosta New > Feature Dataset. 2. Kirjoita kohderyhmän nimi ja paina Edit -painiketta määrittääksesi spatiaalisen referenssin (kuva1). Kohderyhmään kuuluvilla kohdeluokilla on yhteinen spatiaalinen referenssi. Pakollisia ominaisuuksia ovat koordinaattijärjestelmä sekä geometrian laajuus ja tallennustarkkuus. 3. Valitse Spatial Reference Properties -ikkunassa Coordinate Systems -välilehti ja määritä koordinaattijärjestelmä (kuva 2a). Kaksi tapaa tehdä määritys: Valitse (Select) ennalta määritetty koordinaattijärjestelmä. Esimerkiksi KKJ3 löytyy hakemistosta Projected Coordinates Systems > National Grids > Finland Zone 3. Näistä poikkeavia määrityksiä voi muokata Modify-painikkeen kautta avautuvalla lomakkeella. Tuo (Import) koordinaattijärjestelmätiedot osoittamalla aiemmin määritelty karttataso. 4. Valitse Spatial Reference Properties -ikkunassa X/Y Domain -välilehti ja määritä x- ja y-koordinaattien laajuus ja tallennus tarkkuus (kuva 2b). Huomaa, että koordinaatistot on nimetty kansainvälisen tavan mukaan: x on itäkoordinaatti ja y pohjoiskoordinaatti. Kuva 1. Kohderyhmän nimi ja spatiaalinen referenssi. Kuva 2. a) Koordinaattijärjestelmän ja b) xy-arvoalueen määrittäminen. 16 ESRI Finland uutiset

17 Kuva 3. a) Kohdeluokan nimi ja tyyppi sekä tallennusasetukset ja b) kenttien määritykset. Kuva 4. Tietokannan elementtien esitystapa ja nimeäminen: arcgis on hakemisto, joka sisältää tietokannan, EFU2006 on paikkatietokanta (personal geodatabase), Tutkimusalue on kohderyhmä ja Havaintopisteet on kohdeluokka (sisältää pistekohteita). Kirjoita ensin koordinaattien minimiarvot ja tallennustarkkuus, maksimiarvot lasketaan automaattisesti näiden perusteella. Kuvan koordinaattiarvot ylittävät laajasti Suomen alueen. Tallennustarkkuus kertoo, kuinka moneen osaan koordinaattiyksikkö on jaettu. Esimerkiksi tarkkuusluku 1000 tarkoittaa, että kohteiden taitepisteet tallentuvat 1 mm tarkkuudella (1 m/1000). 5. Jos kohdeluokat hyödyntävät z- ja/tai m-koordinaatteja, tarkista niissä käytettevät arvoalueet Z Domain- ja M Domain -välilehdiltä. 6. Sulje Spatial Reference Properties- ja New Feature Dataset -ikkunat OK-painikkeilla. Kun kohderyhmä on luotu, voidaan ryhmään luoda kohdeluokkia (karttatasoja). Kohdeluokka on mahdollista luoda myös suoraan geodatabaseen. Tällöin sille määritetään spatiaalinen referenssi (kuten edellä kohderyhmälle). 7. Näpäytä hiiren kakkosnäppäimellä kohderyhmän (feature dataset) nimeä ja valitse ponnahdusvalikosta New > Feature Class. 8. Kirjoita kohdeluokalle nimi ja mahdollinen aliasnimi (näkyy mm. ArcMapin sisällysluettelossa). Aineiston tyyppi on yksinkertaiset kohteet (pisteet, viivat ja alueet) (kuva 3a). Paina Next. 9. Tallennusasetukset (Configuration Keyword) ovat oletuksen mukaiset (kuva 3a). Paina Next. 10. Määritä viimeisellä lomakkeella kenttien ominaisuudet (kuva 3b). Näpäytä Shape-riviä, niin saat kentän ominaisuudet näkyviin. Tarkista geometriatyyppi ja muut asetukset. Näitä ominaisuuksia ei voi myöhemmin muuttaa. Näpäytä tyhjää riviä Field Name -sarakkeessa Shape-rivin alapuolella ja kirjoita soluun kentän nimi. Näpäytä samaa riviä Data Type -sarakkeessa ja valitse ponnahdusvalikosta kentän tyyppi. Toista tämä kaikkien kenttien osalta. Kenttiä voi lisätä myös myöhemmin. 11. Paina Finish, niin kohdeluokka on valmis. Voit lisätä sen ArcMapiin ja ryhtyä luomaan karttatason kohteita. Aineistojen siirto tietokantaan Olemassa olevia shapefile-aineistoja tai muita ArcGISin tukemia aineistomuotoja on mahdollista siirtää paikkatietokantaan. 1. Näpäytä kohderyhmän (tai tietokannan) nimeä hiiren kakkosnäppäimellä ja valitse ponnahdusvalikosta Import > Feature Class. Kuva 5. Yksittäisen kohdeluokan tuominen. Single-toiminnolla tuodaan vain yksittäinen kohdeluokka, mutta se mahdollistaa mm. kohteiden suodatuksen SQL-kyselyllä ja kenttänimien muokkaamisen (kuva 4). Multiple-toiminnolla voi tuoda useita kohdeluokkia yhdellä kertaa. 2. Täytä lomake ja paina OK ESRI Finland uutiset 17

18 Kuva 6. Arvoalueiden luominen. Kuva 7. Arvoaluelista kohteen attribuutteja syötettäessä. Arvoalueiden luominen ja hyödyntäminen Arvoalueet (domain) helpottavat attribuuttien syöttämistä ja tarkistamista. Arvoalueita on kahta tyyppiä: joko ennalta määrättyjä tekstejä (coded values) tai numeroiden vaihteluvälejä (range). Arvoalue ovat tietokannan ominaisuus, joten samaa arvoaluemääritystä voidaan hyödyntää useiden eri attribuuttitaulujen kenttien yhteydessä. 1. Näpäytä hiiren kakkosnäppäimellä paikkatietokannan nimeä ja valitse ponnahdusvalikosta Properties. 2. Valitse Properties-ikkunassa Domains -välilehti esille. 3. Kirjoita Domain Name-sarakkeeseen arvoaluelistan nimi ja Description -sarakkeeseen sen kuvaus. 4. Määritä Domain Properties -osuudessa seuraavat tiedot (kuva 6): Field Type -kohdasta valitaan kenttätyyppi. Sen tulee olla sama kuin sen attrbuuttikentän tyyppi, jolle tätä arvoaluetta halutaan käyttää. Domain type -kohdasta voidaan valita Coded Values tai Range. Arvoaluelista syötetään alla olevan kenttään. Arvoalueväliä käytettäessä ilmoitetaan minimi- ja maksimiarvot, joita numerotyyppiseen attribuuttikenttään voidaan syöttää. Split Policy ja Merge Policy -kohdissa valitaan, miten attribuuttitiedot päivittyvät kohteita jaettaessa tai yhdistettäessä. 5. Kun arvoalueet on määritetty, paina OK. Arvoalueita voi muokata myös myöhemmin. Arvoalue asetetaan kohdeluokan attribuuttitaulun kentän ominaisuudeksi. 6. Näpäytä kohdeluokka nimeä hiiren kakkosnäppäimellä ja valitse ponnahdusvalikosta Properties. 7. Valitse Feature Class Properties -ikkunassa Fields-välilehti (ikkuna on kuvan 3b kaltainen). 8. Näpäytä kenttänimeä Field Namesarakkeesta. Näpäytä Field Propertiesosuudessa Domain-rivin tyhjää arvoa ja valitse ponnahdusvalikosta arvoalueen nimi. 9. Sulje ikkuna painamalla OK. Arvoalueita käyttäen voidaan välttää virheelliset tiedot attribuuttitaulussa. 10. Lisää kohdeluokka (karttataso) ArcMapiin ja aloita sen muokkaus (Start Editing). 11. Luo uusi kohde (tai useita). 12. Kun kohde on valittu, näpäytä Attributespainiketta Editor-työkalupalkissa (toinen oikealta lukien). Kun näpäytät kenttää, jolle on määrätty arvoaluelista (coded values), voit valita ponnahdusvalikosta mahdolliset arvot (kuva 7). Kirjoita arvoaluevälikenttää (range) numeroarvo. Sulje ikkuna.valitse ne karttatason kohteet, joiden attribuutit haluat tarkistaa. Valitse Editor-työkalupalkin Editor-valikosta Validate Features. Mikäli annettu arvo on arvoaluevälin ulkopuolella, saat virheilmoituksen. Lisätietoja paikkatietokantojen hallinnasta Paikkatietokannoista on olemassa suuri määrä dokumentaatiota. Ohjelman asennuspakettiin kuuluvalta ESRI Documentation Library -levyltä löytyvät mm. Building a Geodatabase ja Geodatabase Workbook -kirjat pdf-tiedostoina. Aiheesta saa tietoa myös ohjelman Help-järjestelmästä (http://webhelp.esri.com) sekä ESRI Campuksen (http://campus.esri.com) ja ESRI Finlandin (ks. tämän lehden koulutusliite) kursseilta. ArcGIS 9.2 -version mukanaan tuomista uusista mahdollisuuksista kerromme aikanaan mm. ESRI Finlandin käyttäjätuen sivuilla (http:// 18 ESRI Finland uutiset

19 Tuntuuko siltä, että kartanpiirto on hidasta? Tuntuuko siltä, että kartanpiirto on hidasta, vaikka käytössä on Enterprise Geodatabase tehokkaalla palvelimella? Tällaisissa tilanteissa tietokannan ylläpitäjältä usein kysytään ensimmäiseksi, miksi paikkatietokanta on niin hidas. Nyt paikkatietokannan ylläpitäjälle löytyy helppokäyttöinen väline, jonka avulla voidaan paikallistaa ongelmakohtia. Kun ongelma on paikallistettu, voidaan ryhtyä toimenpiteisiin sen korjaamiseksi. Geodatabase Toolset -laajennos ArcGIS 9.1 Desktop -ohjelmistoon Geodatabase Toolset for ArcGIS 9.1 Desktop on tuki- ja ylläpitoasiakkaille maksuton laajennos, jota ilman ei ArcSDEtietokannan ylläpitäjä eikä ArcGIS-karttatuotteiden tekijä tule toimeen. Geodatabase Toolset -laajennos sisältää työkaluja ArcCatalogiin, joilla voi tutkia paikkatietokantaa hieman pintaa syvemmältä. Lisäksi Geodatabase Toolset (GDBT) auttaa ArcSDE-paikkatietokannan versioiden hallinnassa tarjoamalla puurakenteen, jota voi käyttää versioiden luomiseen ja poistamiseen. GDBT:n avulla voi mm.: nähdä versiopuun havainnollisessa muodossa ArcCatalogissa tutkia taulujen ja indeksien analysointia ja tarvittaessa suorittaa analysointi tutkia Spatial Indeksin tarkoituksenmukaisuutta käyttäen ArcCatalogia tutkia aineiston käyttöä ja käyttäytymistä dokumentoida karttatasojen ominaisuuksia tutkia ArcMapissa kartanpiirtoon kuluvaa aikaa ja paikallistaa mahdollisia ongelmakohtia Tarkempi kuvaus GDBT:n hyödyntämisestä esimerkkeineen löytyy pdf-dokumenttina ESRI Finlandin nettisivuilta osoitteesta > Usein kysyttyjä kysymyksiä > Tuntuuko siltä, että kartanpiirto on hidasta? Käy lukemassa! Syventävää tietoa ArcSDE-paikkatietokannasta ja sen ylläpidosta saa ESRI Finlandin kursseilta. ArcSDE Java API ArcSDE:n avoin ohjelmointirajapinta ArcSDE Java -ohjelmointirajapinta tarjoaa helpon ratkaisun yksinkertaisen pistemäisen paikkatiedon hallintaan web-sovelluksella. Ratkaisua hyödyntämällä ArcIMS-karttapalvelua voidaan täydentää siten, että sijaintitiedon syöttäminen onnistuu suoraan ArcSDE-tietokantaan. Ratkaisussa käytettävät valmiit komponentit ovat ArcIMS ja WebServer sekä ArcSDE ja tietokanta. Lisäksi tarvitaan kaksi räätälöityä komponenttia. Toinen on web-sovellus (Servlet), joka käyttää ArcSDE:n Java-ohjelmointipintaa tiedonhallinnassa. Toinen on ArcIMS-käyttöliittymä (HTML ja javascript) tiedon julkaisemiseen sekä siihen räätälöity työkalu sijaintitiedon syöttämiseen. ESRI Finland uutiset 19

20 U U T I S I A BORIS avustaa öljyntorjuntaoperaatioita Ympäristöhallinto on ottanut kevään aikana käyttöön BORIS-selainkäyttöliittymän, joka on eräänlainen ympäristöhallinnon Karttapalvelun laajennus. BORIS (Baltic Oil Response Information System) on TEKESin rahoittaman OI- LI-hankkeen lopputuotteena syntynyt järjestelmä Itämeren öljypäästöjen havainnoinnin ja öljyntorjunnan operaatioiden avuksi. Järjestelmän tarkoituksena on nopeuttaa ja parantaa öljyntorjuntaoperaatioiden suunnittelua ja tiedonvälitystä. BORIS-järjestelmä käsittää automaattisen satelliittikuvien (SARkuvien) prosessointijärjestelmän, räätälöidyn operaattorin ArcGISkäyttöliittymän sekä selainpohjaisen käyttöliittymän. Prosessointijärjestelmässä potentiaaliset öljyläikät havainnoidaan SAR-kuvalta automaattisesti, ja lopputuotteena saadaan shapetiedosto, jossa aluemaisten kohteiden ominaisuustietoina on erilaisia tulkinnan luotettavuutta, läikän ominaisuuksia ja tuuliolosuhteita kuvaavia tietoja. Lisäksi järjestelmä johtaa Ilmatieteenlaitoksen HIRLAM-tuulitiedoista erilaisia tuulen voimakkuutta, suuntaa ja tulkinnan epävarmuutta kuvaavia paikkatietoaineistoja. Järjestelmä hyödyntää ArcInfo Workstation -ohjelmistoa ja sen GRID-moduulia. Operaattorin ArcGIS-käyttöliittymä sisältää sekä ympäristöhallinnon yhteiskäytössä olevat että BO- RIS-prosessointijärjestelmän avulla syntyneet paikkatietoaineistot sekä monipuoliset työkalut (yhteensä yli 30 räätälöityä toimintoa) shape-tiedostojen editoimiseen ennen niiden viemistä selainkäyttöliittymään. ArcGIS-käyttöliittymän avulla satelliittikuvaoperaattori voi tarkistaa saapuneet kuvat ja niistä tehdyt automaattitulkinnat. Käyttöliittymään on luotu välineet päästöhavaintojen läpikäyntiä, muokkausta, tulkintaa ja kommentointia varten. Operaattori voi myös luoda uusia havaintotiedostoja ja digitoida uusia päästöläikkiä kuvan perusteella. Lisäksi operaattorin käyttöliittymässä on yksinkertaiset toiminnot uusimpien kuvien, automaattitulkinnan havaintojen, tuulitietojen sekä havaintoepävarmuutta ilmaisevien laskelmien hakemiseksi karttanäkymään sekä html-muotoisen päästöraportin luomiseksi. BORIS-selainkäyttöliittymän avulla voidaan tarkastella prosessointijärjestelmän avulla saatuja paikkatietoaineistoja sekä oikaistuja SAR-kuvia yhdessä muiden öljyntorjunnan kannalta merkityksellisten paikkatietoaineistojen kanssa, joita ovat mm. erityisen herkkiä alueita ja öljyntorjuntakalustoa koskevat aineistot. Päästöhavainnolle voidaan BORIS-käyttöliittymän kautta tehdä kulkeutumisennuste Ilmatieteenlaitoksen OpHespo-järjestelmällä ja tuoda se shapetiedostona BORIS-käyttöliittymään. Selainkäyttöliittymän karttatoiminnallisuus on toteutettu ESRIn MapObjects 2.2 -ohjelmistolla. BORIS-selainkäyttöliittymä toimii ympäristöhallinnon intranetympäristössä, mutta muut öljyntorjunta- ja yhteistyöviranomaiset saavat siihen hakemuksesta käyttöoikeuden. Ympäristöhallinnon ulkopuolisia käyttäjiä ovat pelastuslaitokset, merivoimat, rajavartiolaitos sekä öljynsuojarahaston hallitus. Järjestelmällä tulee olemaan kaikkiaan hieman alle sata käyttäjää. Tilastokeskukselta vaalikarttoja ESRIn teknologialla Tilastokeskus tarjosi alkuvuodesta presidentinvaalien yhteydessä vaalikarttapalvelun, jolla pystyi tarkastelemaan vaalien tuloksia Internetissä sekä teemakarttoina että tilastotaulukoina. Mukana palvelussa oli myös vertailutietoja vuoden 2000 presidentinvaaliin sekä vuoden 2003 eduskuntavaaliin. Palvelun kohderyhmänä olivat kansalaiset, poliittiset järjestöt, tiedotusvälineet sekä muut vaalituloksista kiinnostuneet. Presidenttiehdokkaiden saamia kannatuksia ja äänestysaktiivisuutta oli mahdollista tarkastella eri aluetasoilla vaalipiireittäin ja kunnittain sekä viiden eri teeman mukaan. Näitä olivat eniten ääniä saanut ehdokas alueittain, ehdokkaiden kannatus alueittain, ehdokkaiden kannatuksen muutos alueittain verrattuna edellisiin presidentinvaaleihin, äänestysaktiivisuus alueittain sekä äänestysaktiivisuuden muutos alueittain verrattuna edellisiin presidentinvaaleihin. Kartat pystyi tulostamaan vaalikarttapalvelusta eri formaateissa ja eri tarkkuuksilla. Vaalikarttapalvelu sai paljon näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Tilastokeskuksen mukaan karttapalvelu toimi vaalien aikana moitteettomasti ja kiitettävän nopeasti. Vaalikarttapalvelun toteutuksesta vastasi Tilastokeskus yhdessä Smilehouse Oy:n kanssa. Karttapalvelu toteutettiin ESRIn ArcIMS-internetkarttapalvelinteknologialla. 20 ESRI Finland uutiset

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA

TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA TIMECON UNISON Moderni IP-pohjainen turvallisuuden hallintajärjestelmä TIMECON UNISON mahdollistaa joustavuudellaan sekä helppokäyttöisyydellään organisaatioille

Lisätiedot

OP-eTraderin käyttöopas

OP-eTraderin käyttöopas OP-eTraderin käyttöopas Tämä käyttöopas on lyhennetty versio virallisesta englanninkielisestä käyttöoppaasta, joka löytyy etrader - sovelluksen Help-valikosta tai painamalla sovelluksessa F1 -näppäintä.

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA

TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA TIMECON UNISON Moderni IP-pohjainen turvallisuuden hallintajärjestelmä. Mahdollisuus integrointiin eri järjestelmien välillä oli yksi pääsyistä, miksi valitsimme

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Public Account-tili on pysyvä, joten kannattaa käyttää mieluummin sitä kuin kaupallisen tilin kokeiluversiota.

Public Account-tili on pysyvä, joten kannattaa käyttää mieluummin sitä kuin kaupallisen tilin kokeiluversiota. 1.1 Tässä harjoituksessa opit laatimaan luokitellun teemakartan maastossa aiemmin keräämistäsi pisteistä. Käytämme Esrin ArcGis-palvelun ilmaisia ominaisuuksia. Kartan tekoa voi harjoitella kokonaan ilman

Lisätiedot

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos AVARAS (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) 1.8.2013.- 31.12.2014, 156 k, TTY Porin laitos Avointen tietovarantojen hyödyntämistä tukevan tiedon tuottaminen Satakuntalaisen elinkeinoelämän

Lisätiedot

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Miten sovellan paikkatietoa kouluopetuksessa? Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto "Kartta on maantieteen tärkein aineisto ja metodi. Ellei ole karttaa, ei ole maantiedettäkään.

Lisätiedot

Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen

Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen Jaana Mäkelä Paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntäminen-koulutus 7.5.2015 Tutkimus 2010: Organisaatioiden välinen yhteistyö liittyen paikkatietoaineistoihin

Lisätiedot

INSPIRE ArcGIS-tuotteilla. Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa

INSPIRE ArcGIS-tuotteilla. Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa INSPIRE ArcGIS-tuotteilla Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa 14.10.2010 ArcGIS-teknologian avulla organisaatiot voivat kehittää palvelujaan ja tehostaa toimintaansa... Improving How We

Lisätiedot

Käyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI

Käyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI Käyttöohje HERE Maps 1.0. painos FI HERE Maps HERE Maps näyttää lähellä olevat kohteet ja opastaa sinut perille. Voit etsiä kaupunkeja, katuja ja palveluja löytää perille tarkkojen reittiohjeiden avulla

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot

Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen

Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen Mikko Viitala Sisältö WMS rajapintapalvelun toteuttaminen Teklan sovelluksilla Katselupalvelujen hyödyntäminen Teklan sovelluksissa WFS suorasaantipalvelun toteuttaminen

Lisätiedot

Johdatus paikkatietoon

Johdatus paikkatietoon Johdatus paikkatietoon - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatiedon määritelmiä Paikannettua kohdetta tai ilmiötä kuvaava sijaintitiedon ja ominaisuustiedon looginen kokonaisuus

Lisätiedot

Miten asiakkaat ja tiedot kohtaavat

Miten asiakkaat ja tiedot kohtaavat Miten asiakkaat ja tiedot kohtaavat Paikkatietotuotteet ja harmonisointi -työryhmä: Käyttäjänäkökulma paikkatietoon ja käyttäjätarpeiden tunnistaminen Keskiviikko 13.4.2011 Sisältö Asiakkaiden tarpeet

Lisätiedot

Avaras, kyselykooste. Petri Linna, TTY Porin laitos

Avaras, kyselykooste. Petri Linna, TTY Porin laitos Avaras, kyselykooste Petri Linna, TTY Porin laitos Kyselyn tausta Toteutusaika: 2013/12-2014/1 Rajaus: kunnat ja ICT-yritykset Satakunnassa Otos: Lähetetyt/vastaajat Kunta 81/17 ICT 86/27 Tavoite: Selvitetään

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Täsmäviljely viljelijän näkökannasta Juha Hartikainen Suonentieto Oy

Täsmäviljely viljelijän näkökannasta Juha Hartikainen Suonentieto Oy Täsmäviljely viljelijän näkökannasta Juha Hartikainen Suonentieto Oy Täsmäviljely Tarkennetussa kasvinviljelyssä eli täsmäviljelyssä viljelytoimenpiteet suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan paikkatietojen

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ArcInfo, Uusi ulottuvuus hitsauskoulutukseen. ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN (7)

ArcInfo, Uusi ulottuvuus hitsauskoulutukseen. ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN (7) ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN 15.08.2016 1(7) WEB-POHJAINEN TYÖKALU HITSAUSPARAMETRIDATAN ANALYSOINTIIN Oletko koskaan kaivannut perustasoista, käyttäjäystävällistä työkalua hitsausdatan

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Cube. Kulunvalvonta ja murtovalvonta

Cube. Kulunvalvonta ja murtovalvonta Cube Kulunvalvonta ja murtovalvonta Etähallittu kulunvalvonta ja murtovalvonta Meidän huomio on tehdä vähittäiskaupan hallinnasta helpoksi. Ja kun sanomme helpoksi, tarkoitamme myös sitä. Siksi olemme

Lisätiedot

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen 19.1.2017 https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Mitä on koodaaminen? Koodaus on puhetta tietokoneille. Koodaus on käskyjen antamista tietokoneelle.

Lisätiedot

Mobiili kanta-asiakaskortin yhteisöllisyys yhdistettynä maksamisen helppouteen. Case: JYP Juniorit Yhteisökortti. Mobile intelligence

Mobiili kanta-asiakaskortin yhteisöllisyys yhdistettynä maksamisen helppouteen. Case: JYP Juniorit Yhteisökortti. Mobile intelligence Mobile intelligence Mobiili kanta-asiakaskortin yhteisöllisyys yhdistettynä maksamisen helppouteen Case: JYP Juniorit Yhteisökortti Jussi Jalasaho - JYP Juniorit Ry Timo Wallius - Arena Interactive Oy

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Khall. 29.3.2016 125 Paikkatieto-ohjelman tekeminen käynnistettiin paikkatietokoordinaattorin toimesta maaliskuussa 2015. Paikkatieto-ohjelmaa työstettiin

Lisätiedot

Marko Saastamoinen Virtain kaupunki. Paikkatiedon kokonaisratkaisu pystyyn kuntien yhteistyöllä.

Marko Saastamoinen Virtain kaupunki. Paikkatiedon kokonaisratkaisu pystyyn kuntien yhteistyöllä. Paikkatiedon kokonaisratkaisu pystyyn kuntien yhteistyöllä. Lähtökohdat Kunnassa yleensä käytössä 1-5 käyttöoikeuslisenssiä paikkatietojärjestelmässä Paikkatietoaineistojen käyttö ja ylläpito hoidetaan

Lisätiedot

ArcInfo, Uusi ulottuvuus hitsauskoulutukseen. ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN (6)

ArcInfo, Uusi ulottuvuus hitsauskoulutukseen. ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN (6) ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN 1(6) WEB-POHJAINEN TYÖKALU HITSAUSPARAMETRIDATAN ANALYSOINTIIN Oletko koskaan kaivannut perustasoista, käyttäjäystävällistä työkalua hitsausdatan tarkkaan analysointiin?

Lisätiedot

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu

Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu Infrastruktuurin hyödyntäminen työryhmä 2010-2011 Jaana Mäkelä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu 14.5.2011 Tavoitteet Paikkatietojen hyödyntäminen Suomessa 2010 kysely Kehittää indikaattorit,

Lisätiedot

DIGILOIKAT VUOSINA 2011 2025 IIN ALUEURAKKA 2016-2020 26.2.2016 1

DIGILOIKAT VUOSINA 2011 2025 IIN ALUEURAKKA 2016-2020 26.2.2016 1 DIGILOIKAT VUOSINA 2011 2025 IIN ALUEURAKKA 2016-2020 26.2.2016 1 TAVOITTEET Tavoitteena digitalisoida KOKO hankintaprosessi viimeiseen ketjun lenkkiin saakka -> tieto syntyy osana työprosessia ja sitä

Lisätiedot

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa

Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Digiroad-aineiston hyödyntäminen rajapintapalveluiden kautta Esri ArcGIS

Digiroad-aineiston hyödyntäminen rajapintapalveluiden kautta Esri ArcGIS 1 Digiroad-aineiston hyödyntäminen rajapintapalveluiden kautta Esri ArcGIS Digiroad-aineistoa on mahdollista hyödyntää Liikenneviraston Katselu- ja latauspalvelusta http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/aineistopalvelut/verkkopalvelut/latauspalvelu#.vb8ikvlbi

Lisätiedot

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu seminaari 12.5.2011 Esityksen sisältö Mitä organisaation paikkatietokypsyys tarkoittaa? Miksi paikkatietokypsyyden

Lisätiedot

pandia Business Intelligence Asuinkiinteistöjen omistajille Pandia Oy Sinikalliontie Espoo

pandia Business Intelligence Asuinkiinteistöjen omistajille Pandia Oy Sinikalliontie Espoo pandia Business Intelligence Asuinkiinteistöjen omistajille contact@pandia.fi puh: 09 549 194 69 fax: 09 584 414 10 Pandia Oy Sinikalliontie 14 02630 Espoo PANDIA REAL ESTATE KERÄÄ JA JALOSTAA TIETOA Kirjanpidon

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Avoin kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Työryhmät (kuntien edustajat, kehittämispäällikkö sihteeri) Seutuorganisaatiolla alkanut paikkatietotuotanto vuonna 2013 (rakennesuunnitelma-aineisto

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm (Valmiin työn esittely) 13.9.2010 Ohjaaja: Prof. Mats Danielson Valvoja: Prof. Ahti Salo Tausta -Tukholman ohikulkutien suunnittelu

Lisätiedot

Päivitys Navigo Portalin versioon 5.1

Päivitys Navigo Portalin versioon 5.1 Päivitys Navigo Portalin versioon 5.1 Mikä muuttuu? 1 Johdanto...2 2 Sivun asetukset...2 3 Piilotetut Portlet-otsikot ja painikkeet...2 4 Portletin toimintolinkit ovat kuvakkeina...2 5 Uusi sisältö luodaan

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Tilaajan näkökulma. Tilaajan tahtotila päällystealan digitalisoinnin kehittämisessä. Tuomas Vasama. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tilaajan näkökulma. Tilaajan tahtotila päällystealan digitalisoinnin kehittämisessä. Tuomas Vasama. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tilaajan näkökulma Tilaajan tahtotila päällystealan digitalisoinnin kehittämisessä 6.11.2015 Liikennevirasto: Fiksut väylät älykäs liikenne Koko yhteiskunnan käyttöön avattu tieto luo uusia palveluita,

Lisätiedot

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Finesse seminaari 22.3.2000 Päivi Parviainen 1 Miksi automatisoida? Mittaamisen hyödyt ohjelmistokehityksen ajantasainen seuranta ja hallinta tuotteen laadun

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2 Liikenneviraston digitalisaatiohanke, tulevaisuuden liikenne, mitä se tuo tullessaan motoristien ja tienkäyttäjien näkökulmasta SMOTO kerhokonferenssi Jan Juslén, Tieto-osaston johtaja, Liikennevirasto

Lisätiedot

Rajapintapalvelut ja verkkojulkaisu MapInfon

Rajapintapalvelut ja verkkojulkaisu MapInfon Rajapintapalvelut ja verkkojulkaisu MapInfon tuotteilla Vesa Raulos Senior Systems Engineer Pitney Bowes Software Taustaa ja yritys MapInfo Corporation perustettiin USA:ssa vuonna 1986 Pioneeri helppokäyttöisten

Lisätiedot

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet 3.12.2014 Pekka Vienonen Ohjelman käynnistys ja käyttöympäristö Käynnistyksen yhteydessä Tervetuloa-ikkunassa on mahdollisuus valita suoraan uudessa asiakirjassa

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Katselupalvelut ja latauspalvelut - Paikkatietoa karttakuvina ja GML-muodossa

Katselupalvelut ja latauspalvelut - Paikkatietoa karttakuvina ja GML-muodossa Katselupalvelut ja latauspalvelut - Paikkatietoa karttakuvina ja GML-muodossa Paikkatietoinfran hyödyntäminen koulutukset 22.11. Jani Kylmäaho 1 Sisältö WMS-rajapinta (katselupalvelu, karttakuvapalvelu)

Lisätiedot

Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja

Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja Jouni Tervonen, Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti 14.3.2016 Johdanto Tavoite yhdessä määritellä miten data-analytiikkaa voi auttaa

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

HSY:n seudulliset paikkatietoaineistot mitä uutta? Sami Karjalainen Paikkatietoasiantuntija

HSY:n seudulliset paikkatietoaineistot mitä uutta? Sami Karjalainen Paikkatietoasiantuntija HSY:n seudulliset paikkatietoaineistot mitä uutta? Sami Karjalainen Paikkatietoasiantuntija Miksi seudullista tietoa? 4 5 6 7 8 Espoo Helsinki 15.12.2011 Päivähoidon yhteiskäyttöalue A 10 HSY:n Seutu-

Lisätiedot

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure 2 Mitä on regressiotestaus ja miksi sitä tehdään? Kun ohjelmistoon tehdään muutoksia kehityksen tai ylläpidon

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella

Lisätiedot

Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla

Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla Tie- ja puustotietojen käsittely paikkatietosovelluksilla Erillinen liite Metsätehon raporttiin 202 Ohje 1 Metsätien vaikutusalueen määritys ja puustotiedot Marko Keisala ALKUSANAT Oheinen ohjeisto on

Lisätiedot

Mitä on konvoluutio? Tutustu kuvankäsittelyyn

Mitä on konvoluutio? Tutustu kuvankäsittelyyn Mitä on konvoluutio? Tutustu kuvankäsittelyyn Tieteenpäivät 2015, Työohje Sami Varjo Johdanto Digitaalinen signaalienkäsittely on tullut osaksi arkipäiväämme niin, ettemme yleensä edes huomaa sen olemassa

Lisätiedot

Digitalisaatio infra-alalla

Digitalisaatio infra-alalla Digitalisaatio infra-alalla Pasi Nurminen Destia palveluita suunnittelusta kunnossapitoon Mallipohjainen rakentaminen Tietomalli Tuotteen/rakennelman esittäminen digitaalisessa muodossa, kolmiulotteisesti,

Lisätiedot

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Pälkäneen Valokuitu Oy

Pälkäneen Valokuitu Oy INFO 15.09.2016 INFO 16.09.2016 Tervetuloa Pälkäneen Valokuitu Oy:n järjestämään infotilaisuuteen valokuituverkon rakentamisesta ja verkossa tarjottavista palveluista Pälkäneen kunnan alueelle Pälkäneen

Lisätiedot

BORIS 2. Järjestelmän rajapinnat. Samuli Neuvonen, SYKE Rajapinnat tehokäyttöön -seminaari

BORIS 2. Järjestelmän rajapinnat. Samuli Neuvonen, SYKE Rajapinnat tehokäyttöön -seminaari BORIS 2 Järjestelmän rajapinnat Samuli Neuvonen, SYKE Rajapinnat tehokäyttöön -seminaari 7.3.2013 BORIS 2 -hanke öljysuojarahaston ja SYKEn rahoittama hanke yhteistyössä mukana kaikki öljyntorjunnan toimijat

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset MANK PÄIVÄT 24.9.2015 Tietomallit työmaan näkökulmasta missä mennään uuden teknologian soveltamisessa Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Taustaa Tilaajien vaatimukset Suurimpien tilaajien (suuret kunnat,

Lisätiedot

Kuvailun verkostoituminen - kuvailufilosofiaa ja visioita

Kuvailun verkostoituminen - kuvailufilosofiaa ja visioita Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kuvailun verkostoituminen - kuvailufilosofiaa ja visioita Kuvailun tiedotuspäivä 26.10.2016 27.10.2016 1 Sisältö Tietoympäristön muutos Verkostomainen toimintatapa

Lisätiedot

Open Arctic Challenge -kilpailu. Anna Keskitalo Data-asiantuntija 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Open Arctic Challenge -kilpailu. Anna Keskitalo Data-asiantuntija 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Open Arctic Challenge -kilpailu Anna Keskitalo Data-asiantuntija 6Aika - Avoin data ja rajapinnat www.ouka.fi/oac Idea Digitaalisen avoimuuden innovaatiokilpailu Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen alueella.

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

A. Peruskäyttöohje Digilehtiö

A. Peruskäyttöohje Digilehtiö A. Peruskäyttöohje Digilehtiö 1 1. Aseta haluamasi paperi tai lehtiö alustan päälle. Kirjoita ja piirrä muistiinpanot digilehtiön kynällä, kun kirjoitat uudelle sivulle, käännä lehti syrjään, ja paina

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut Access Käyttöturva Rahoitus Assistant VRSnet Paikkatieto GIS-mobiilipalvelut Mittaustiedon hallinta Trimble Access Tuo maasto ja toimisto lähemmäksi toisiaan Trimble Access Joustava tiedon jakaminen Toimistosta

Lisätiedot

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Tarvitsetko vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - miten hoitokustannukset jakautuvat jäsenkuntien kesken? -

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

itslearning-julkaisu 68

itslearning-julkaisu 68 itslearning-julkaisu 68 Julkaisun pääkohdat Tervetuloa itslearning-julkaisuun nro 68. Julkaisun pääkohdat: Parempi perehdytys uudet ominaisuudet on merkitty ja käyttäjiä autetaan saamaan mahdollisimman

Lisätiedot

MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö.

MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö. MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö timo.jaakkola@helsinki.fi Timo Jaakkola/ MetropAccess / HY / 4.2.2013 Tavoitteena 1. Menetelmä, jolla ajoaikoja voidaan mallintaa 2. Menetelmä

Lisätiedot

Paikkatiedon palvelualustan konsepti

Paikkatiedon palvelualustan konsepti Paikkatiedon palvelualustan konsepti - karttajulkaisusta palvelualustaksi Paikkatietoasiain neuvottelukunta Antti Rainio 2.3.2012 Karttaikkuna http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/rakennuskiellot/rakennuskieltoalueetkartalla.html

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Digitaalinen luovutusaineisto

Digitaalinen luovutusaineisto Digitaalinen luovutusaineisto BuildingSMART Finland Inframallintamisen päivä 2017 Kari Partiainen Projektipäällikkö Liikennevirasto 6.2.2017 Ville Suntio Projekti- ja kehityspäällikkö Destia Oy Pilottihanke

Lisätiedot

Mikä on digitaalinen suunnitelma. Petri Niemi Finnmap Infra Oy

Mikä on digitaalinen suunnitelma. Petri Niemi Finnmap Infra Oy Mikä on digitaalinen suunnitelma Petri Niemi Finnmap Infra Oy Taustaa Julkaistu 25.2.2016 23.8.2016 DIGITAALISTEN PÄÄLLYSTEURAKOIDEN TYÖPAJA 2 Digitaalinen päällystyssuunnitelma 23.8.2016 DIGITAALISTEN

Lisätiedot

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2 2. DATASTA TIETOON: MITÄ DATAA; MITÄ TIETOA? 2.1. Data-analyysin ongelma Tulevien vuosien valtava haaste on digitaalisessa muodossa talletetun datan kasvava määrä Arvioita: Yhdysvaltojen kongressin kirjasto

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot