Päästöjen rajoittamisen hyödyt ja kustannukset. Juha Honkatukia Tutkimusjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päästöjen rajoittamisen hyödyt ja kustannukset. Juha Honkatukia Tutkimusjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus"

Transkriptio

1 Päästöjen rajoittamisen hyödyt ja kustannukset Juha Honkatukia Tutkimusjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Esitelmä Kansantaloudellisessa yhdistyksessä

2 Tässä esitelmässä Taustaa- miksi rajoittaa päästöjä? Sternin raportti Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa Päästöjen rajoittamisen lähtökohtia Suomessa Päästöjen rajoittaminen Kioton kaudella ja sen jälkeen Ilmastostrategia 2005 Päästökaupan vaikutukset Päästökauppa ja sähkön hinta Talouden strategia 2007 Pitkän tähtäimen päästörajoitukset Linkki työllisyyteen Linkki valtiontalouteen Johtopäätöksiä

3 STERNIN RAPORTTI Arvio ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista Laskelmat perustuvat arvioon ilmastonmuutoksesta mutta riippuvat myös omista mallilaskelmista (PAGE 2002) Laskelmissa oletetaan suhteellisen nopea talouskasvu Henkilöä kohti kulutus 1.3 % vuodessa seuraavat 200 vuotta Lämpenemisestä tehdään useita oletuksia Ilmastonmuutoksen kustannukset kasvavat lämpenemisen myötä Mallitulokset raportoidaan tasaista kasvua vastaavina Muutos vuonna 2200 jaetaan koko tarkastelujaksolle Keskeinen laskelma 5 % nowand forever Mallin laskemien markkinavaikutusten lisäksi pohditaan muita vaikutuksia (5%-> 20% bkt:sta) Suorat vaikutukset terveyteen ja ympäristöön 6% Ilmaston feedback-mekanismit 2-3% Vaikutusten epätasainen jakautumisen huomioiminen kustannuksia

4 STERNIN RAPORTTI Ilmastonmuutokset kustannukset Intiassa ja Etelä Aasiassa 2.5% bkt:sta, Afrikassa ja Lähi-Idässä 1.9% vuoteen 2100 mennessä Fennoskandia, Kanada ja Venäjä: 2-3 asteen lämpötilan nousulisää satoisuutta, vähentää lämitystarvetta, lisää matkailua Lämpeneminen kaikkein nopeinta, biodiversiteetti ja luontaiselinkeinot kärsivät, ikiroudan sulamisesta aiheutuu ongelmia Keski-Eurooppa, USA: Kuivuuden lisääntyminen vaikeuttaa vesihuoltoa ja lisää sen kustannuksia 2 asteen lämpeneminen vähentää veden saatavuutta 20% Keski-Euroopassa USA hyötyisi lievästä lämpenemisestä, yli 3 asteen lämpeneminen haitallista Köyhimmät alueet kärsivät eniten Ilmastonmuutos jatkuu 2100 jälkeen Teollistuneissa maissa ilmastonmuutoksesta sekä hyötyjä että haittoja, raportti arvioi ääri-ilmiöiden dominoivan kustannuksia Ääri-ilmiöiden kustannukset kasvavat 2005 huippuvuosi 0.5% koko maailman kansantuotteesta Kustannus 0.5-1% 2050 mennessä

5 STERNIN RAPORTTI Korkea kustannukset -> voimakkaat vähennystoimet Riskien välttämisen vuoksi aikaiset toimet Ilmastonmuutoksen hillinnän hinta: 1% bkt:sta vuonna 2050 (+/- 3%) Ilmastonmuutoksen hillinnän arvioidaan vaativan erittäin korkeaa hintaa hiilelle (300+ USD) Tulokset erittäin herkkiä diskonttauksesta tehdyille oletuksille Epäkonventionaalisia oletuksia herättänyt voimakasta kritiikkiä Käytetty diskonttaus ei edes hyvinvointiteoreettisesti ole kiistatonta Kulutus 2200 lähes 15-kertainen nykyiseen verrattuna diskonttaus voisi riippua myös kulutuksen tasosta Nordhaus näyttää, että Sternin raportissa käytetyt oletukset kymmenkertaistavat arvioidut vaikutukset Suhteellisen pienet muutokset kaukana tulevaisuudessa vaativat suuria muutoksia kulutukseen ja säästämiseen tänään Optimaalisen mitigaation perinteinen tulos, että päästöjen vähentämistä kiihdytettävä ajan mittaan

6 Attainability Domain Analysis of Climate Change Policy Analytical analysis of all possible states of Nordhaus DICE model Two policy variables: investment & emissions (abatement) First performed by YSSP Alexey Smirnov Successive overlays of -- objective function, revealing indifference space (linguistic ambiguity of optimality ) -- risk surfaces of catastrophic event (thermohaline shut-down with different climate sensitivities based on Keller et al.) Lähde: IIASA (Gruebler et al.)

7 Attainability Domain of DICE with original Optimality Point 2100 Lähde: IIASA (Gruebler et al.)

8 DICE Attainability Domain and Isolines of Objective Function Surface Lähde: IIASA (Gruebler et al.) Percent of max. of objective function. Note the large indifference area

9 DICE Attainability Domain and Risk Surface of Thermohaline collapse Risk Surface of Thermohaline collapse (years of exposure ) climate sensitivity = 3.5 ºC Lähde: IIASA (Gruebler et al.)

10 DICE Attainability Domain and Risk Surface of Thermohaline collapse Risk Surface of Thermohaline collapse (years of exposure ) climate sensitivity = 4 ºC Lähde: IIASA (Gruebler et al.)

11 Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset Suomessa (MEU) Maatalous Metsätalous Energiasektori Matkailu Vesihuolto Kiinteistö??? Liikenne??? Rahoitus??? Tuonti??? Vienti??? Kulutus Yhteensä (MEU) % BKT:sta Lähde: FINADAPT wp12 report (Perrels et al.)

12 Ilmastonmuutoksen torjunnan kustannuksista Ilmastopoliittisen ohjauksen tavoitteena on poistaa päästöjä koskeva markkinahäiriö, joka johtaa liian suuriin päästöihin Käytössä useita ohjauskeinoja, mutta tavoite kaikilla sama Päästöjen hinnoittelun pitäisi johtaa niiden pienenemiseen samalla tuotantokustannukset ja elinkustannukset väistämättä nousevat Ilmastomuutoksen torjunnan kustannukset Stern (keskiarvo): v.2050: -1,0% Tietyille sektoreille (esim. öljyjalostus) ja maille (esim. OPEC maat) muutokset voivat olla merkittävät suuremmat Suomessa kustannukset arvioitu EU:n keskiarvoa korkeammiksi Korkeisiin kustannuksiin monia syitä: Energiaintensiivisyys Energiatehokkuus Talouden rakenne

13 Päästöjen rajoittamisen lähtökohtia Suomessa: Harvaan asuttu maa ja vaativa ilmasto Etäisyys markkinoista - Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne: BKT-osuus 11 % v Energiantuotannon bkt-osuus korkea Energian osuus välituotekäytössä merkittävä useilla toimialoilla Energiaintensiivinen teollisuus Suomen kansantaloudessa 44% kokonaisviennistä (v. 2005) 31 % arvonlisästä Sähkönkulutuksesta 33 % Hiilidoksidipäästöt noin 20 prosenttia kokonaispäästöistä Energian osuus kokonaiskustannuksista vaihtelee Kemia noin 6 % Metsäteollisuus 3+ Metalliteollisuudessa riippuu prosessista

14 kgoe per 1000 euro 450 Energy intensity (energy use/gdp) Eurostat Finland Sweden Norway Denmark France UK Germany USA Japan EU 15 EU

15 Suomi: Teollisuuden osuus energiankulutuksesta korkea Other 13% Heating 22% Industry 48% Transport 17%

16 Energiaintensiivisen teollisuuden merkitys Metsätalouden, metallien valmistuksen ja energiantuotannon osuus tuotannosta 45 % maakunnan kokonaistuotoksesta Ahvenanmaa Itä-Uusimaa Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa 02 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut DE Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. DJ Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

17 Alueelliset erot suuria Metsätalouden, metallien valmistuksen ja energiantuotannon jakautuminen Suomessa % koko maan tuotoksesta Ahvenanmaa Itä-Uusimaa Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa 02 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut DE Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. DJ Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

18 Päästörajoitusten arvioinnista Suomessa Ilmastostrategia ja skenaarioiden tarve Kioton periodin tavoitteiden toimet ja niiden kustannukset Taustalla talouden perusura (BAU) Pitkän tähtäimen tavoitteenasettelu Kioton toteuttaminen vaatii tietoa EU aktiivinen, Suomessa tehty vain vähän taustatyötä Useita tutkimuksia käynnistetty VATT keskittynyt kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointiin arviointia tehty useilla malleilla, mutta ennen kaikkea yleisen tasapainon malleilla YTP-mallit tarjoavat mahdollisuuden konsistenttien skenaarioiden laatimiseen pitkän tähtäimen vaikutusarvioinnin tueksi

19 Pitkän tähtäimen skenaariot (2004, 2005) Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia (MMM) Suomi 2025 kestävän kasvun haasteet. (VATT) M Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Liikenne Energiantuotanto Muu teollisuus Metalliteollisuus Metsäteollisuus Alkutuotanto

20 Valmistuneita tutkimuksia Pitkän tähtäimen päästörajoitteet (2005) VTT Working Papers : 48 Soimakallio, Sampo; Perrels, Adriaan; Honkatukia, Juha; Moltmann, Sara; Höhne, Niklas: Analysis and Evaluation of Triptych 6.Case Finland VTT, Espoo. Keskustelualoitteita 373. Juha Honkatukia, Heikki Kemppi, Leena Kerkelä (2005): Arvioita ilmasto- ja energiastrategian kansantaloudellisista vaikutuksista.

21 Energia- ja ilmastostrategia (2005) Lähtökohtaisesti ei ilmastopolitiikkaa Talouskasvu yli kaksi prosenttia vuodessa Päästöt kasvavat, jolloin CO2-päästöjen vähennystarve noin 14 % GHG-päästöjen vähennystarve noin 17 % Muiden maiden ilmastopolitiikasta ja sen vaikutuksista oletetaan päästöoikeuden hinta /tco2 EU-direktiivin mukainen päästökauppa , vastaava arkkitehtuuri myös jatkossa Energiaverotus: Nykyverot päästökauppasektorilla, mallissa myös CO2-verojen korotukset muilla sektoreilla Joustomekanismien käytön rahoitus EPKsektorin sähköveroa korottamalla

22 Ilmastostrategia Energiaverotus: Nykyverot päästökauppasektorilla, mallissa myös CO2-verojen korotukset muilla sektoreilla Joustomekanismien käytön rahoitus EPKsektorin sähköveroa korottamalla Päästöoikeuksien/vähenemien hinta /tco2 Kansantuote laskee 0,5-0,9 prosenttia vuonna 2010 Päästöjen rajoittamisen aiheuttama bkt:n lasku jää hieman pienemmäksi, mikäli muita joustomekanismeja käytetään Joustomekanismien käytön aktiivisuudella pienehkö vaikutus kustannuksiin Kansantuote laskee 0,4-1,2 prosenttia vuonna 2025 Päästöjen rajoittamisen bkt:n lasku jää selvästi pienemmäksi, mikäli joustomekanismeja käytetään Ilman joustomekanismeja sisäinen taakanjako vaikuttaa kustannuksiin paljon Joustomekanismit mahdollistavat siedettävän taakanjaon PK- ja EPK-sektorien välillä Toimialatasolla erot eivät ole suuria vuonna 2025

23 Vaikutukset Suomeen riippuvat muista maista Päästöoikeuden hinta riippuu markkinan laajuudesta Rajoitusten kilpailukykyvaikutus pienempi, jos kilpailijamaat mukana EU:n ilmastopolitiikka 2025 Vähennykset: Kioton sopimuksen mukainen myös vuonna 2025 (1990 taso -8%) Kioton mukainen taso -10% -20% -30% Laskelmat Kansainvälisen talouden malli (GTAP-E), EU:n perusura (Patrick Criqui) Kioton tavoitteen saavuttamisen kustannukset prosentin osia bkt:sta Suuremmilla vähennyksillä kustannukset kasvavat nopeasti Kireämmät tavoitteet vaativat 40-50% vähennyksiä päästöihin Päästöoikeuden hinta voi nousta yli 30 euroon /tco2

24 Uusiutuvan energian lisäämisestä Uusiutuvien osuus primäärienergiasta on korkea Suomessa Peat 5% Other 2% Wood fuel 20% Oil 27% Hydro power (incl. wind power) 4% Coal 10% Nuclear power 18% Net import of electricity 5% Natural gas 11%

25 Ilmastopoliittinen ohjaus parantaa uusiutuvan energian kilpailukykyä (VATT ja VTT 2003) Kuvio: uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa eri veroratkaisuissa Vero-1 Vero-2 Vero perusura 10 / t 20 / t

26 Rintalan työryhmän arvio: uusiutuvan energian merkittävä lisäkäyttö mahdollista taloudellinen tutkimus käynnistynyt

27 2020 rajoitustavoitteet (TS 2007): kustannusarvio ilmastostrategian perusteella Laskelmat EU:n raportoimien oletusten ja Kansallisen energia- ja ilmastostrategian perusteella EU: päästöoikeuksien ja vähenemien hinta Kansantalouden kehitys Kehitysarvio ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian ja WM-skenaarion mukainen (VM, VATT, KTM) BKT:n kasvu hieman yli 2 % Väestönkasvu TK:n ennusteiden mukainen Kansantalous palveluvaltaistuu Energiaintensiivisten toimialojen kasvu hitaampaa kuin teollisuudessa keskimäärin

28 EU:n yksipuolisen sitoutumisen vaikutukset Laskelmat EU:n raportoimien oletusten ja Kansallisen energia- ja ilmastostrategian perusteella Laskentavaihtoehdot Päästöjen rajoittaminen Suomessa vuoden 1990 tasolle osana EU:n 20 prosentin yksipuolista sitoumusta päästöoikeuksien hinta 44 /tco2 Päästöjen rajoittaminen 10 % vuoden 1990 tason alle osana EU:n 20 prosentin yksipuolista sitoumusta päästöoikeuksien hinta 44 /tco2 Päästöjen rajoittaminen 20 % vuoden 1990 tason alle osana EU:n 20 prosentin yksipuolista sitoumusta päästöoikeuksien hinta 44 /tco2 Päästöjen rajoittaminen 30 % vuoden 1990 tason alle osana EU:n 20 prosentin yksipuolista sitoumusta päästöoikeuksien hinta 77 /tco2 Päästöjen rajoittaminen 20 % vuoden 1990 tason alle osana EU:n 20 prosentin yksipuolista sitoumusta CDM käytössä, päästöoikeuksien ja vähenemien hinta 4 /tco2 Päästöjen rajoittaminen 30 % vuoden 1990 tason alle osana EU:n 20 prosentin yksipuolista sitoumusta CDM käytössä, päästöoikeuksien ja vähenemien hinta 9 /tco2

29 Lyhyen tähtäimen kokonaistaloudelliset vaikutukset 0.00 % perusurasta vuonna Lyhyt tähtäin: 1990: 44 Lyhyt tähtäin: %: 44 Lyhyt tähtäin: %: 44 Lyhyt tähtäin: %: 77 Lyhyt tähtäin: %: 4 Lyhyt tähtäin: %: BKT Yksityiset kulutusmenot Työllisyys

30 Pitkän tähtäimen kokonaistaloudelliset vaikutukset 0.00 % perusurasta vuonna Pitkä tähtäin: 1990: 44 Pitkä tähtäin: %: 44 Pitkä tähtäin: %: 44 Pitkä tähtäin: %: 77 Pitkä tähtäin: %: 4 Pitkä tähtäin: %: 9 BKT Yksityiset kulutusmenot Investoinnit

31 Lyhyen tähtäimen vaikutukset toimialojen tuotantoon % perusurasta vuonna Lyhyt tähtäin: 1990: 44 Lyhyt tähtäin: %: 44 Lyhyt tähtäin: %: 44 Lyhyt tähtäin: %: 77 Lyhyt tähtäin: %: 4 Lyhyt tähtäin: %: Lämmön ja sähkön tuotanto Palvelut Muu teollisuus Metallien valmistus Kemianteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Maa- ja metsätalous

32 Pitkän tähtäimen vaikutukset toimialojen tuotantoon % perusurasta vuonna Pitkä tähtäin: 1990: 44 Pitkä tähtäin: %: 44 Pitkä tähtäin: %: 44 Pitkä tähtäin: %: 77 Pitkä tähtäin: %: 4 Pitkä tähtäin: %: Lämmön ja sähkön tuotanto Palvelut Muu teollisuus Metallien valmistus Kemianteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Maa- ja metsätalous

33 Vaikutukset Suomessa selvästi suurempia kuin EU:n raportoimat EU:n keskimääräiset Päästöjen rajoittamisen vaikutukset kansantuotteeseen Yksipuolinen -30%, CDM Yksipuolinen -30% Yksipuolinen -20%, CDM Yksipuolinen -20% Komission arvio (2020) EU:lle keskimäärin -1,4-0,3-2,3-0,9 VATT:n arvio (2025) Suomelle lyhyelläaikavälillä -3,4-1,5-4,9-2,0 VATT:n arvio (2025) Suomelle pitkällä aikavälillä -2,3-0,8-3,5-1,1

34 Talouden strategia (2007) Lähtökohdat: 20% vähennys vuoteen 2020 mennessä Päästöoikeuden hinta kohoaa Kioton periodin 25 eurosta 44 euroon 2020 mennessä Tutkimuskysymykset: Ilmastopolitiikan ajoitus Työmarkkinoiden sopeutuminen Finanssipolitiikan mahdollisuudet

35 Kuvio 3 Kioton velvoitekauden päästörajoitusten vaikutus työllisyyteen ja reaalipalkkoihin Tasomuutos, prosenttia perusurasta Työllisyys jos rakennetyöttömyys ei kasva Reaalipalkka jos rakennetyöttömyys ei kasva Työllisyys jos rakennetyöttömyys kasvaa Reaalipalkka jos rakennetyöttömyys kasvaa

36 Kuvio 5 Välittömästi tiukentuvien ja vaiheittain tiukentuvien rajoitusten vaikutukset Tasomuutos, prosenttia perusurasta Työllisyys, välittömät rajoitukset Kansantuote, välittömät rajoitukset Työllisyys, vaiheittaiset rajoitukset Kansantuote, vaiheittaiset rajoitukset

37 Kuvio 6 Valtiontalouden liikkumavara ja päästörajoitukset Työllisyys (B) Kansantuote (B) Työllisyys (A) Kansantuote (A)

38 Kuvio 4 Työmarkkinoiden sopeutuminen (Kioton periodi) 0 Percentage change from baseline, cumulative -0,5-1 -1,5-2 -2, Employment, NAIRU constant Real wage, NAIRU constant Employment, NAIRU changes Real wage, NAIRU changes

39 Kuvio 7 Päästöjen rajoittamisen kustannukset vuonna 2020, jos rakennetyöttömyys ei kasva Tasoero, prosenttia perusurasta Työllisyys Reaalipalkat Kansantuote Pääomakanta Säästämisaste

40 Kuvio 8 Päästöjen rajoittamisen kustannukset vuonna 2020, jos rakennetyöttömyys kasvaa 1 0 Tasoero, prosenttia perusurasta Työllisyys Reaalipalkat Kansantuote Pääomakanta Säästämisaste

41 JOHTOPÄÄTÖKSET Ilmastonmuutos vaatii päästöjen vähentämistä Päästöjen vähentäminen: Vaikutukset Suomessa selvästi suurempia kuin EU:n raportoimat EU:n keskimääräiset Vaikutukset suuria energiavaltaisilla toimialoilla Sopeutumiskyky kohonneisiin energiakustannuksiin ratkaisee kotimaisen tuotannon selviämisen Valtiolla voi olla rooli sopeutumisessa Joustomekanismien avulla voidaan lisätä kustannustehokkuutta kotimaassa Toisaalta finanssipolitiikan liikkumavara kapenee Energiakustannusten nousussa keskeistä päästöoikeuksien hintataso - suuret päästäjät saatava mukaan Laajat markkinat tasaavat kustannukset EU:n tavoitteet koskevat sekä päästöjä että uusiutuvaa energiaa Sekä tavoitteet että ohjauskeinot päällekkäisiä Päällekkäinen ohjaus voi olla tehotonta ja kallista pakettien koordinointi tarpeen Uusiutuvien käyttö ollut metsäteollisuuden varassa entä jatkossa?

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunnan kustannukset ja hyödyt*

Ilmastonmuutoksen torjunnan kustannukset ja hyödyt* Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 1/2008 Ilmastonmuutoksen torjunnan kustannukset ja hyödyt* Juha Honkatukia Tutkimusjohtaja Vatt johdanto ilmastonmuutoksen torjunta on noussut eu:n poliittisen

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Low Carbon - skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 4.11.

Low Carbon - skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 4.11. Low Carbon - skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 4.11.2014 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Kaarina Reini, Hannu Törmä, Jarkko Mäkinen 3.2.2010 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Metsäteollisuuden rakennemuutos on jatkunut

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

BeMine: kansantalousskenaarioiden taustoja

BeMine: kansantalousskenaarioiden taustoja VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD BeMine: kansantalousskenaarioiden taustoja Juha Honkatukia Senior principal scientist Talouskasvun mallintamisesta Tasapainomalleja käytetään yleisesti pitkän

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan kustannukset - ohjauskeinot, valtiontalous ja kansantalous Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Ilmastopolitiikan kustannukset - ohjauskeinot, valtiontalous ja kansantalous Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Ilmastopolitiikan kustannukset - ohjauskeinot, valtiontalous ja kansantalous Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 4.5.211 Päästötavoitteiden taloudellisista haasteista 3

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

MUUTOS: kansantalousskenaarioiden taustoja

MUUTOS: kansantalousskenaarioiden taustoja VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD MUUTOS: kansantalousskenaarioiden taustoja Esitelmä 22.6. 2016 Juha Honkatukia Senior principal scientist Talouskasvun mallintamisesta Tarjonta: kansantalouden

Lisätiedot

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5. Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

EU:n ilmastopolitiikan haasteet ja jäsenmaiden välinen taakanjako. Laura Saikku Helsingin Yliopisto

EU:n ilmastopolitiikan haasteet ja jäsenmaiden välinen taakanjako. Laura Saikku Helsingin Yliopisto EU:n ilmastopolitiikan haasteet ja jäsenmaiden välinen taakanjako Laura Saikku 29.04.2008 Helsingin Yliopisto EU:n päästövähennystavoite -20% vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 päästöihin verrattuna, -14%

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys

2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys 2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys ForestEnergy2020 vuosiseminaari 8.10.2014, Jyväskylä Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät EU 2030 ilmasto-

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia Petteri Kuuva Sähköseminaari 27.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ilmastokysymykset talouden näkökulmasta. Päivi Valkama Budjettiosasto Vaasa 16.9.2009

Ilmastokysymykset talouden näkökulmasta. Päivi Valkama Budjettiosasto Vaasa 16.9.2009 Ilmastokysymykset talouden näkökulmasta Päivi Valkama Budjettiosasto Vaasa 16.9.2009 Ilmasto muuttuu, entä sitten? 14.9.09: Ilmastonmuutoksen rahoituspaketti levällään 4.9.09: IPCC:n johtaja Pachauri tukee

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uusiutuvan

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Tampere

Toimintaympäristö. TTL Tampere Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan

Lisätiedot

Bioenergiapolitiikka & talous

Bioenergiapolitiikka & talous Argumenta: Biomassa kestävä käyttö 4.5. 2011 Kommentteja Juha Honkatukian esitykseen: Bioenergiapolitiikka & talous Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Kommentti 1. Makromallin

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

Kevään 2015 yhteishaku

Kevään 2015 yhteishaku Kevään 215 yhteishaku Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina 21 215, % 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiatulevaisuus 2050. Tiina Koljonen, VTT

Ilmasto- ja energiatulevaisuus 2050. Tiina Koljonen, VTT Ilmasto- ja energiatulevaisuus 25 Tiina Koljonen, VTT HAASTEET Ilmasto- ja energiaskenaarioiden laadinta vaatii laajaa asiantuntemusta teknologioista, taloudesta, luonnonvaroista, ilmastonmuutoksen vaikutuksista,

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot