Päästöjen rajoittamisen hyödyt ja kustannukset. Juha Honkatukia Tutkimusjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Transkriptio

1 Päästöjen rajoittamisen hyödyt ja kustannukset Juha Honkatukia Tutkimusjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Esitelmä Kansantaloudellisessa yhdistyksessä

2 Tässä esitelmässä Taustaa- miksi rajoittaa päästöjä? Sternin raportti Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa Päästöjen rajoittamisen lähtökohtia Suomessa Päästöjen rajoittaminen Kioton kaudella ja sen jälkeen Ilmastostrategia 2005 Päästökaupan vaikutukset Päästökauppa ja sähkön hinta Talouden strategia 2007 Pitkän tähtäimen päästörajoitukset Linkki työllisyyteen Linkki valtiontalouteen Johtopäätöksiä

3 STERNIN RAPORTTI Arvio ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista Laskelmat perustuvat arvioon ilmastonmuutoksesta mutta riippuvat myös omista mallilaskelmista (PAGE 2002) Laskelmissa oletetaan suhteellisen nopea talouskasvu Henkilöä kohti kulutus 1.3 % vuodessa seuraavat 200 vuotta Lämpenemisestä tehdään useita oletuksia Ilmastonmuutoksen kustannukset kasvavat lämpenemisen myötä Mallitulokset raportoidaan tasaista kasvua vastaavina Muutos vuonna 2200 jaetaan koko tarkastelujaksolle Keskeinen laskelma 5 % nowand forever Mallin laskemien markkinavaikutusten lisäksi pohditaan muita vaikutuksia (5%-> 20% bkt:sta) Suorat vaikutukset terveyteen ja ympäristöön 6% Ilmaston feedback-mekanismit 2-3% Vaikutusten epätasainen jakautumisen huomioiminen kustannuksia

4 STERNIN RAPORTTI Ilmastonmuutokset kustannukset Intiassa ja Etelä Aasiassa 2.5% bkt:sta, Afrikassa ja Lähi-Idässä 1.9% vuoteen 2100 mennessä Fennoskandia, Kanada ja Venäjä: 2-3 asteen lämpötilan nousulisää satoisuutta, vähentää lämitystarvetta, lisää matkailua Lämpeneminen kaikkein nopeinta, biodiversiteetti ja luontaiselinkeinot kärsivät, ikiroudan sulamisesta aiheutuu ongelmia Keski-Eurooppa, USA: Kuivuuden lisääntyminen vaikeuttaa vesihuoltoa ja lisää sen kustannuksia 2 asteen lämpeneminen vähentää veden saatavuutta 20% Keski-Euroopassa USA hyötyisi lievästä lämpenemisestä, yli 3 asteen lämpeneminen haitallista Köyhimmät alueet kärsivät eniten Ilmastonmuutos jatkuu 2100 jälkeen Teollistuneissa maissa ilmastonmuutoksesta sekä hyötyjä että haittoja, raportti arvioi ääri-ilmiöiden dominoivan kustannuksia Ääri-ilmiöiden kustannukset kasvavat 2005 huippuvuosi 0.5% koko maailman kansantuotteesta Kustannus 0.5-1% 2050 mennessä

5 STERNIN RAPORTTI Korkea kustannukset -> voimakkaat vähennystoimet Riskien välttämisen vuoksi aikaiset toimet Ilmastonmuutoksen hillinnän hinta: 1% bkt:sta vuonna 2050 (+/- 3%) Ilmastonmuutoksen hillinnän arvioidaan vaativan erittäin korkeaa hintaa hiilelle (300+ USD) Tulokset erittäin herkkiä diskonttauksesta tehdyille oletuksille Epäkonventionaalisia oletuksia herättänyt voimakasta kritiikkiä Käytetty diskonttaus ei edes hyvinvointiteoreettisesti ole kiistatonta Kulutus 2200 lähes 15-kertainen nykyiseen verrattuna diskonttaus voisi riippua myös kulutuksen tasosta Nordhaus näyttää, että Sternin raportissa käytetyt oletukset kymmenkertaistavat arvioidut vaikutukset Suhteellisen pienet muutokset kaukana tulevaisuudessa vaativat suuria muutoksia kulutukseen ja säästämiseen tänään Optimaalisen mitigaation perinteinen tulos, että päästöjen vähentämistä kiihdytettävä ajan mittaan

6 Attainability Domain Analysis of Climate Change Policy Analytical analysis of all possible states of Nordhaus DICE model Two policy variables: investment & emissions (abatement) First performed by YSSP Alexey Smirnov Successive overlays of -- objective function, revealing indifference space (linguistic ambiguity of optimality ) -- risk surfaces of catastrophic event (thermohaline shut-down with different climate sensitivities based on Keller et al.) Lähde: IIASA (Gruebler et al.)

7 Attainability Domain of DICE with original Optimality Point 2100 Lähde: IIASA (Gruebler et al.)

8 DICE Attainability Domain and Isolines of Objective Function Surface Lähde: IIASA (Gruebler et al.) Percent of max. of objective function. Note the large indifference area

9 DICE Attainability Domain and Risk Surface of Thermohaline collapse Risk Surface of Thermohaline collapse (years of exposure ) climate sensitivity = 3.5 ºC Lähde: IIASA (Gruebler et al.)

10 DICE Attainability Domain and Risk Surface of Thermohaline collapse Risk Surface of Thermohaline collapse (years of exposure ) climate sensitivity = 4 ºC Lähde: IIASA (Gruebler et al.)

11 Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset Suomessa (MEU) Maatalous Metsätalous Energiasektori Matkailu Vesihuolto Kiinteistö??? Liikenne??? Rahoitus??? Tuonti??? Vienti??? Kulutus Yhteensä (MEU) % BKT:sta Lähde: FINADAPT wp12 report (Perrels et al.)

12 Ilmastonmuutoksen torjunnan kustannuksista Ilmastopoliittisen ohjauksen tavoitteena on poistaa päästöjä koskeva markkinahäiriö, joka johtaa liian suuriin päästöihin Käytössä useita ohjauskeinoja, mutta tavoite kaikilla sama Päästöjen hinnoittelun pitäisi johtaa niiden pienenemiseen samalla tuotantokustannukset ja elinkustannukset väistämättä nousevat Ilmastomuutoksen torjunnan kustannukset Stern (keskiarvo): v.2050: -1,0% Tietyille sektoreille (esim. öljyjalostus) ja maille (esim. OPEC maat) muutokset voivat olla merkittävät suuremmat Suomessa kustannukset arvioitu EU:n keskiarvoa korkeammiksi Korkeisiin kustannuksiin monia syitä: Energiaintensiivisyys Energiatehokkuus Talouden rakenne

13 Päästöjen rajoittamisen lähtökohtia Suomessa: Harvaan asuttu maa ja vaativa ilmasto Etäisyys markkinoista - Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne: BKT-osuus 11 % v Energiantuotannon bkt-osuus korkea Energian osuus välituotekäytössä merkittävä useilla toimialoilla Energiaintensiivinen teollisuus Suomen kansantaloudessa 44% kokonaisviennistä (v. 2005) 31 % arvonlisästä Sähkönkulutuksesta 33 % Hiilidoksidipäästöt noin 20 prosenttia kokonaispäästöistä Energian osuus kokonaiskustannuksista vaihtelee Kemia noin 6 % Metsäteollisuus 3+ Metalliteollisuudessa riippuu prosessista

14 kgoe per 1000 euro 450 Energy intensity (energy use/gdp) Eurostat Finland Sweden Norway Denmark France UK Germany USA Japan EU 15 EU

15 Suomi: Teollisuuden osuus energiankulutuksesta korkea Other 13% Heating 22% Industry 48% Transport 17%

16 Energiaintensiivisen teollisuuden merkitys Metsätalouden, metallien valmistuksen ja energiantuotannon osuus tuotannosta 45 % maakunnan kokonaistuotoksesta Ahvenanmaa Itä-Uusimaa Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa 02 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut DE Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. DJ Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

17 Alueelliset erot suuria Metsätalouden, metallien valmistuksen ja energiantuotannon jakautuminen Suomessa % koko maan tuotoksesta Ahvenanmaa Itä-Uusimaa Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa 02 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut DE Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. DJ Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

18 Päästörajoitusten arvioinnista Suomessa Ilmastostrategia ja skenaarioiden tarve Kioton periodin tavoitteiden toimet ja niiden kustannukset Taustalla talouden perusura (BAU) Pitkän tähtäimen tavoitteenasettelu Kioton toteuttaminen vaatii tietoa EU aktiivinen, Suomessa tehty vain vähän taustatyötä Useita tutkimuksia käynnistetty VATT keskittynyt kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointiin arviointia tehty useilla malleilla, mutta ennen kaikkea yleisen tasapainon malleilla YTP-mallit tarjoavat mahdollisuuden konsistenttien skenaarioiden laatimiseen pitkän tähtäimen vaikutusarvioinnin tueksi

19 Pitkän tähtäimen skenaariot (2004, 2005) Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia (MMM) Suomi 2025 kestävän kasvun haasteet. (VATT) M Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Liikenne Energiantuotanto Muu teollisuus Metalliteollisuus Metsäteollisuus Alkutuotanto

20 Valmistuneita tutkimuksia Pitkän tähtäimen päästörajoitteet (2005) VTT Working Papers : 48 Soimakallio, Sampo; Perrels, Adriaan; Honkatukia, Juha; Moltmann, Sara; Höhne, Niklas: Analysis and Evaluation of Triptych 6.Case Finland VTT, Espoo. Keskustelualoitteita 373. Juha Honkatukia, Heikki Kemppi, Leena Kerkelä (2005): Arvioita ilmasto- ja energiastrategian kansantaloudellisista vaikutuksista.

21 Energia- ja ilmastostrategia (2005) Lähtökohtaisesti ei ilmastopolitiikkaa Talouskasvu yli kaksi prosenttia vuodessa Päästöt kasvavat, jolloin CO2-päästöjen vähennystarve noin 14 % GHG-päästöjen vähennystarve noin 17 % Muiden maiden ilmastopolitiikasta ja sen vaikutuksista oletetaan päästöoikeuden hinta /tco2 EU-direktiivin mukainen päästökauppa , vastaava arkkitehtuuri myös jatkossa Energiaverotus: Nykyverot päästökauppasektorilla, mallissa myös CO2-verojen korotukset muilla sektoreilla Joustomekanismien käytön rahoitus EPKsektorin sähköveroa korottamalla

22 Ilmastostrategia Energiaverotus: Nykyverot päästökauppasektorilla, mallissa myös CO2-verojen korotukset muilla sektoreilla Joustomekanismien käytön rahoitus EPKsektorin sähköveroa korottamalla Päästöoikeuksien/vähenemien hinta /tco2 Kansantuote laskee 0,5-0,9 prosenttia vuonna 2010 Päästöjen rajoittamisen aiheuttama bkt:n lasku jää hieman pienemmäksi, mikäli muita joustomekanismeja käytetään Joustomekanismien käytön aktiivisuudella pienehkö vaikutus kustannuksiin Kansantuote laskee 0,4-1,2 prosenttia vuonna 2025 Päästöjen rajoittamisen bkt:n lasku jää selvästi pienemmäksi, mikäli joustomekanismeja käytetään Ilman joustomekanismeja sisäinen taakanjako vaikuttaa kustannuksiin paljon Joustomekanismit mahdollistavat siedettävän taakanjaon PK- ja EPK-sektorien välillä Toimialatasolla erot eivät ole suuria vuonna 2025

23 Vaikutukset Suomeen riippuvat muista maista Päästöoikeuden hinta riippuu markkinan laajuudesta Rajoitusten kilpailukykyvaikutus pienempi, jos kilpailijamaat mukana EU:n ilmastopolitiikka 2025 Vähennykset: Kioton sopimuksen mukainen myös vuonna 2025 (1990 taso -8%) Kioton mukainen taso -10% -20% -30% Laskelmat Kansainvälisen talouden malli (GTAP-E), EU:n perusura (Patrick Criqui) Kioton tavoitteen saavuttamisen kustannukset prosentin osia bkt:sta Suuremmilla vähennyksillä kustannukset kasvavat nopeasti Kireämmät tavoitteet vaativat 40-50% vähennyksiä päästöihin Päästöoikeuden hinta voi nousta yli 30 euroon /tco2

24 Uusiutuvan energian lisäämisestä Uusiutuvien osuus primäärienergiasta on korkea Suomessa Peat 5% Other 2% Wood fuel 20% Oil 27% Hydro power (incl. wind power) 4% Coal 10% Nuclear power 18% Net import of electricity 5% Natural gas 11%

25 Ilmastopoliittinen ohjaus parantaa uusiutuvan energian kilpailukykyä (VATT ja VTT 2003) Kuvio: uusiutuvan energian osuus sähköntuotannossa eri veroratkaisuissa Vero-1 Vero-2 Vero perusura 10 / t 20 / t

26 Rintalan työryhmän arvio: uusiutuvan energian merkittävä lisäkäyttö mahdollista taloudellinen tutkimus käynnistynyt

27 2020 rajoitustavoitteet (TS 2007): kustannusarvio ilmastostrategian perusteella Laskelmat EU:n raportoimien oletusten ja Kansallisen energia- ja ilmastostrategian perusteella EU: päästöoikeuksien ja vähenemien hinta Kansantalouden kehitys Kehitysarvio ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian ja WM-skenaarion mukainen (VM, VATT, KTM) BKT:n kasvu hieman yli 2 % Väestönkasvu TK:n ennusteiden mukainen Kansantalous palveluvaltaistuu Energiaintensiivisten toimialojen kasvu hitaampaa kuin teollisuudessa keskimäärin

28 EU:n yksipuolisen sitoutumisen vaikutukset Laskelmat EU:n raportoimien oletusten ja Kansallisen energia- ja ilmastostrategian perusteella Laskentavaihtoehdot Päästöjen rajoittaminen Suomessa vuoden 1990 tasolle osana EU:n 20 prosentin yksipuolista sitoumusta päästöoikeuksien hinta 44 /tco2 Päästöjen rajoittaminen 10 % vuoden 1990 tason alle osana EU:n 20 prosentin yksipuolista sitoumusta päästöoikeuksien hinta 44 /tco2 Päästöjen rajoittaminen 20 % vuoden 1990 tason alle osana EU:n 20 prosentin yksipuolista sitoumusta päästöoikeuksien hinta 44 /tco2 Päästöjen rajoittaminen 30 % vuoden 1990 tason alle osana EU:n 20 prosentin yksipuolista sitoumusta päästöoikeuksien hinta 77 /tco2 Päästöjen rajoittaminen 20 % vuoden 1990 tason alle osana EU:n 20 prosentin yksipuolista sitoumusta CDM käytössä, päästöoikeuksien ja vähenemien hinta 4 /tco2 Päästöjen rajoittaminen 30 % vuoden 1990 tason alle osana EU:n 20 prosentin yksipuolista sitoumusta CDM käytössä, päästöoikeuksien ja vähenemien hinta 9 /tco2

29 Lyhyen tähtäimen kokonaistaloudelliset vaikutukset 0.00 % perusurasta vuonna Lyhyt tähtäin: 1990: 44 Lyhyt tähtäin: %: 44 Lyhyt tähtäin: %: 44 Lyhyt tähtäin: %: 77 Lyhyt tähtäin: %: 4 Lyhyt tähtäin: %: BKT Yksityiset kulutusmenot Työllisyys

30 Pitkän tähtäimen kokonaistaloudelliset vaikutukset 0.00 % perusurasta vuonna Pitkä tähtäin: 1990: 44 Pitkä tähtäin: %: 44 Pitkä tähtäin: %: 44 Pitkä tähtäin: %: 77 Pitkä tähtäin: %: 4 Pitkä tähtäin: %: 9 BKT Yksityiset kulutusmenot Investoinnit

31 Lyhyen tähtäimen vaikutukset toimialojen tuotantoon % perusurasta vuonna Lyhyt tähtäin: 1990: 44 Lyhyt tähtäin: %: 44 Lyhyt tähtäin: %: 44 Lyhyt tähtäin: %: 77 Lyhyt tähtäin: %: 4 Lyhyt tähtäin: %: Lämmön ja sähkön tuotanto Palvelut Muu teollisuus Metallien valmistus Kemianteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Maa- ja metsätalous

32 Pitkän tähtäimen vaikutukset toimialojen tuotantoon % perusurasta vuonna Pitkä tähtäin: 1990: 44 Pitkä tähtäin: %: 44 Pitkä tähtäin: %: 44 Pitkä tähtäin: %: 77 Pitkä tähtäin: %: 4 Pitkä tähtäin: %: Lämmön ja sähkön tuotanto Palvelut Muu teollisuus Metallien valmistus Kemianteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Maa- ja metsätalous

33 Vaikutukset Suomessa selvästi suurempia kuin EU:n raportoimat EU:n keskimääräiset Päästöjen rajoittamisen vaikutukset kansantuotteeseen Yksipuolinen -30%, CDM Yksipuolinen -30% Yksipuolinen -20%, CDM Yksipuolinen -20% Komission arvio (2020) EU:lle keskimäärin -1,4-0,3-2,3-0,9 VATT:n arvio (2025) Suomelle lyhyelläaikavälillä -3,4-1,5-4,9-2,0 VATT:n arvio (2025) Suomelle pitkällä aikavälillä -2,3-0,8-3,5-1,1

34 Talouden strategia (2007) Lähtökohdat: 20% vähennys vuoteen 2020 mennessä Päästöoikeuden hinta kohoaa Kioton periodin 25 eurosta 44 euroon 2020 mennessä Tutkimuskysymykset: Ilmastopolitiikan ajoitus Työmarkkinoiden sopeutuminen Finanssipolitiikan mahdollisuudet

35 Kuvio 3 Kioton velvoitekauden päästörajoitusten vaikutus työllisyyteen ja reaalipalkkoihin Tasomuutos, prosenttia perusurasta Työllisyys jos rakennetyöttömyys ei kasva Reaalipalkka jos rakennetyöttömyys ei kasva Työllisyys jos rakennetyöttömyys kasvaa Reaalipalkka jos rakennetyöttömyys kasvaa

36 Kuvio 5 Välittömästi tiukentuvien ja vaiheittain tiukentuvien rajoitusten vaikutukset Tasomuutos, prosenttia perusurasta Työllisyys, välittömät rajoitukset Kansantuote, välittömät rajoitukset Työllisyys, vaiheittaiset rajoitukset Kansantuote, vaiheittaiset rajoitukset

37 Kuvio 6 Valtiontalouden liikkumavara ja päästörajoitukset Työllisyys (B) Kansantuote (B) Työllisyys (A) Kansantuote (A)

38 Kuvio 4 Työmarkkinoiden sopeutuminen (Kioton periodi) 0 Percentage change from baseline, cumulative -0,5-1 -1,5-2 -2, Employment, NAIRU constant Real wage, NAIRU constant Employment, NAIRU changes Real wage, NAIRU changes

39 Kuvio 7 Päästöjen rajoittamisen kustannukset vuonna 2020, jos rakennetyöttömyys ei kasva Tasoero, prosenttia perusurasta Työllisyys Reaalipalkat Kansantuote Pääomakanta Säästämisaste

40 Kuvio 8 Päästöjen rajoittamisen kustannukset vuonna 2020, jos rakennetyöttömyys kasvaa 1 0 Tasoero, prosenttia perusurasta Työllisyys Reaalipalkat Kansantuote Pääomakanta Säästämisaste

41 JOHTOPÄÄTÖKSET Ilmastonmuutos vaatii päästöjen vähentämistä Päästöjen vähentäminen: Vaikutukset Suomessa selvästi suurempia kuin EU:n raportoimat EU:n keskimääräiset Vaikutukset suuria energiavaltaisilla toimialoilla Sopeutumiskyky kohonneisiin energiakustannuksiin ratkaisee kotimaisen tuotannon selviämisen Valtiolla voi olla rooli sopeutumisessa Joustomekanismien avulla voidaan lisätä kustannustehokkuutta kotimaassa Toisaalta finanssipolitiikan liikkumavara kapenee Energiakustannusten nousussa keskeistä päästöoikeuksien hintataso - suuret päästäjät saatava mukaan Laajat markkinat tasaavat kustannukset EU:n tavoitteet koskevat sekä päästöjä että uusiutuvaa energiaa Sekä tavoitteet että ohjauskeinot päällekkäisiä Päällekkäinen ohjaus voi olla tehotonta ja kallista pakettien koordinointi tarpeen Uusiutuvien käyttö ollut metsäteollisuuden varassa entä jatkossa?