Ilmastonmuutoksen torjunnan kustannukset ja hyödyt*
|
|
- Liisa Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 1/2008 Ilmastonmuutoksen torjunnan kustannukset ja hyödyt* Juha Honkatukia Tutkimusjohtaja Vatt johdanto ilmastonmuutoksen torjunta on noussut eu:n poliittisen agendan kärkeen kuluneen vuoden mittaan. käsitys siitä, että ilmastonmuutos aiheutuu ihmisen toiminnasta on saanut vahvistusta sekä viime vuonna julkaistusta sternin raportista että kansainvälisen ilmastopaneelin ipcc:n hiljan julkaistusta neljännestä arviointiraportista. euroopan yhteisö on sitoutunut tiukkoihin päästötavoitteisiin sekä kioton sopimuskaudella että pitemmällä aikavälillä. näyttää siltä, että monet muutkin maat ovat valmiimpia pitkän tähtäimen päästörajoituksiin. taloudellisena ongelmana ilmastonmuutoksen torjunta on haastava. näyttää selvältä, että ilmastonmuutos aiheuttaa peruuttamattomia vaikutuksia, jotka voivat pahimmillaan olla erittäin kauaskantoisia. Vaikka vaikutukset ovat kaukana tulevaisuudessa, ilmastonmuutoksen torjunnan vaatimat toimet voivat jäädä tehottomiksi, jos ne aloitetaan liian myöhään. toisaalta toimet muuttavat pysyvästi nykyistä * Artikkeli perustuu Kansantaloudellisen Yhdistyksen kokouksessa 3. joulukuuta 2007 pidettyyn esitelmään. elämäntapaamme ja aiheuttavat huomattavia kustannuksia. käsittelen tässä artikkelissa sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista tehtyjä arvioita että ilmastonmuutoksen torjunnan vaatimia toimia etenkin euroopan ja suomen näkökulmista. ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset ison Britannian valtiovarainministeriö julkaisi vuoden 2006 lopulla sternin raporttina tunnetun laajan selvityksen ilmastonmuutoksesta ja sen taloudellisista vaikutuksista (stern review of the economics of Climate Change). raportin lähtökohtana on ilmastonmuutos. raportin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat kiistatta ihmisen toimien aiheuttamia ja tämä näkemys omaksuttiin selkeästi myös ilmastopaneelin keväisessä kokouksessa. raportti esittelee luonnon mekanismeja, jotka saattavat kiihdyttää ilmastonmuutosta sen päästyä käyntiin. tällaisia mekanismeja voivat olla esimerkiksi hiilen maaperään ja meriin sitoutumi 2
2 Juha Honkatukia sen heikkeneminen tai ikiroudan sulamiseen liittyvä metaanin vapautuminen. raportissa korostetaan ilmastonmuutoksen peruuttamattomuutta ja riskiä sen kiihtymisestä. raportti nojautuu laskelmiin ilmastonmuutoksen sopeutumiskustannuksista ja sen torjunnan kustannuksista. sopeutumiskustannuksia tarkastellaan laajalti kirjallisuuden perusteella, mutta raportti nojautuu pääasiassa yhdellä mallilla tehtyihin laskelmiin (integroitu ilmaston ja talouden tarkasteluun suunniteltu PaGe malli). laskelmissa arvioidaan talouden ja ilmaston kehitystä 2200 luvulle saakka. laskelmien perusteella ilmastonmuutoksen kustannukset voivat nousta hyvin korkeiksi jo tämän vuosisadan puolella ja kohota edelleen seuraavalla vuosisadalla. ilmastonmuutoksen kustannukset jakautuvat kuitenkin hyvin epätasaisesti. herkimpiä alueita ovat aasia ja intia, joissa ilmastonmuutoksen kustannukset vuoteen 2100 mennessä voivat olla 2,5 prosenttia kansantuotteesta, sekä afrikka ja lähi itä, jossa ne asettuvat kahden prosentin tuntumaan. Pohjoisella pallonpuoliskolla tilanne on toinen, jos lämpeneminen jää lieväksi: boreaalisella vyöhykkeellä 2 3 asteen lämpötilan nousu muun muassa lisää satoisuutta ja vähentää lämmitystarvetta, mikä hyödyttää taloutta. Myös keski euroopassa ja Yhdysvalloissa lievä lämpeneminen arvioidaan talouden kannalta hyödylliseksi. Voimakkaampaan tai hyvin nopeaan lämpenemiseen liittyy kuitenkin uhkatekijöitä, jotka lisäävät kustannuksia. esimerkiksi vesihuollon huomattava vaikeutuminen yli 2asteen lämpenemisen seurauksena koettelisi niin keski eurooppaa kuin Yhdysvaltojakin. teollistuneissa maissa ilmastonmuutoksesta on siis sekä hyötyjä että haittoja. kehitysmaiden tilanne on toinen. lämpeneminen koskettaa ennen kaikkea peruselinkeinoja, ja koska köyhimmät alueet ovat niistä eniten riippuvaisia, aiheutuisi juuri niille suurimmat kustannuksetkin. suomen osalta ilmastonmuutoksen vaikutuksia on tarkasteltu sekä kansallisessa ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategiassa että useissa tutkimushankkeissa. taulukkoon 1on koottu tuloksia inadapt hankkeesta, jossa tarkasteltiin lämpenemisen vaikutuksia ilmastoherkkyyden kannalta keskeisillä talouden sektoreilla (Perrels, rajala ja honkatukia 2005). arvioiden perusteella alkutuotanto hyötyisi lievästi lämpenemisestä ja lämmitystarpeen vähentyessä energiakulut laskisivat koko taloudessa. useilla muilla sektoreilla vaikutukset ovat ristiriitaisia: lämpeneminen vaikuttaa rakentamiseen osin myönteisesti lämmitystarpeen kautta, mutta saattaa vaatia varautumista ääriolosuhteisiin, mikä lisää kustannuksia. liikenne saattaa hyötyä talvikauden lyhenemisestä, mutta ylläpito saattaa silti vaikeutua kelien muuttuessa vaikeammiksi. koko talouden tasolla vaikutukset jäävät pieniksi, mutta lievästi positiivisiksi. inadapt hankkeen jälkeen tehty lisätutkimus on tunnistanut uusia uhkia, jotka lisäävät kustannuksia. näyttää siltä, että kokonaisvaikutus suomenkin talouden kannalta tulee pitkällä aikavälillä olemaan negatiivinen, joskaan ei välttämättä kovin suuri. ilmastonmuutos jatkuu vuoden 2100 jälkeenkin, vaikka päästöjen rajoittamisessa onnistuttaisiin. sternin raportin keskeinen johtopäätös perustuu pitkälti tähän kaukaiseen tulevaisuuteen, jossa ilmastonmuutos vuoteen 2200 mennessä hillitsemättömänä aiheuttaisi suuria muutoksia. kun nämä muutokset raportoidaan tasaista kasvua vastaavina, päädytään raportin tulokseen, jonka mukaan kustannus ilmastonmuutoksesta vastaa 5 20 %laskua globaalissa kokonaistuotannossa. Mallin laskemien mark
3 KAK 1/2008 kinavaikutusten ( 5 %) lisäksi pohditaan muita vaikutuksia, kuten suoria vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön ( 6 %), ilmaston feedback mekanismien lisävaikutusta ( 2 3%) sekä vaikutusten epätasaista jakaantumista. raportissa esitellään kattavasti ilmastonmuutoksen torjunnan kustannuksia. raportti toteaa muun muassa, että torjuntaan voi liittyä kilpailukyvyn heikkenemisen ja tuotannon siirtymisen riskejä eräillä energiaintensiivisillä toimialoilla, elleivät kaikki maat osallistu päästöjen vähentämiseen. kirjallisuudessa esitetyt arviot viittavat keskimäärin kansantuotteen noin yhden prosentin laskuun. raportin keskeinen johtopäätös seuraa taloudellisista laskelmista. ilmastonmuutoksen kustannukset voivat olla 5 20 prosenttia kokonaistuotannosta, kun taas sen torjunnan kustannukset ovat vain noin prosentin luokkaa. ilmastonmuutoksen torjuntaan on siis ryhdyttävä heti mahdollisen katastrofin välttämiseksi. tähän pääsemiseksi hiilidioksidipäästöille on saatava hinta joko verotuksen, päästökaupan tai eri ohjauskeinojen yhdistelmien avulla. tämä hinta voi raportin laskelmien mukaan nousta erittäin korkeaksi, jopa 300 dollariin hiilitonnilta. näin korkealla hinnalla olisi syvällisiä vaikutuksia, joiden lieventämiseksi raportti ehdottaa erilaisten joustomekanismien käyttöä. sternin raportti herätti heti kritiikkiä ennen kaikkea siksi, että sen suositus poikkeaa tunnetusta tuloksesta päästöjen rajoitustoimien optimaalisesta ajoituksesta, jonka mukaan rajoitukset olisi toteutettava asteittain kiristäen. raportti onkin altis kritiikille, koska sen tulokset nojautuvat osittain epätavanomaisiin oletuksiin. keskeinen kysymys liittyy eri sukupolvien hyvinvoinnin vertailuun ja siihen, pitäisikö ja kuinka tulevaisuuden sukupolvien hyötyä diskontata. kun ilmastonmuutoksen torjunnan kustannukset ovat nykyhetkessä, mutta hyödyt kaukana tulevaisuudessa, on selvää, että diskonttaus vaikuttaa arvioon optimaalisen politiikan tavoitteista. raportin esimerkkilaskelmissa päädytään matalien diskonttotekijöiden käyttämiseen. tämä valinta on raportin johtopäätösten kannalta ratkaiseva, koska se johtaa siihen, että 2100 luvulla ja sen jälkeen toteutuvat kustannukset näkyvät yli ajan raportoiduissa kustannuksissa normaalia painavampina. tästä syystä tulevaisuudessa odotettujen vaikutusten torjuntaan on ryhdyttävä heti. tämä edellyttää hyvin korkeaa säästämisalttiutta ja kääntää perinteisen tuloksen optimaalisesta päästöjen rajoituksen ajoituksesta. osittain tästä syystä myös raportin arvio hiilidioksiditonnin hinnasta nousee korkeammaksi kuin mitä kirjallisuudessa yleensä tavataan. sternin raportissa käytettyjen oletusten vaikutusta johtopäätöksiin kuvaa hyvin William nordhausin ensiarvio, jossa hän näyttää, että sternin raportin oletukset kymmenkertaistavat arvioidut vaikutukset tavanomaisempiin verrattuna, kun niitä käytetään nordhausin omassa, tunnetussa rice/dice mallissa. keskustelussa on kuitenkin sittemmin omaksuttu ajatus, että sternin käyttämä kustannus hyötyanalyysi ei välttämättä soveltuisi ilmaston lämpenemisen kaltaisen ongelman tarkastelemiseen. sen sijaan, että lähestytään päästöjen rajoitustavoitetta kustannus hyötyanalyysiin kautta, tulisi valita sellainen päästötavoite, jolla vältetään ilmaston liialliseen lämpenemiseen liittyvän katastrofin mahdollisuus. tällaisessa ajattelussa korostuu ilmastonmuutoksen torjunnan kustannustehokkuus, kun torjunnan tavoite omaksutaan muilla perusteilla. samansuuntaisiin johtopäätöksiin voidaan kuitenkin päätyä myös kustannushyötyanalyysiin kautta. arnulf
4 Juha Honkatukia Gruebler esitti hiljan iiasa:n nordhausin malliin perustuvia tuloksia, joissa nordhausin mallin kustannushyötyanalyysiin yhdistettiin ilmastokatastrofien mahdollisuus. iiasa:n analyysin perusteella kustannushyötyanalyysin ongelma on pikemminkin se, että malli on indifferentti hyvin laajan lämpötila alueen suhteen. taloudellinen optimi voi siis yhdistyä sellaisiin päästötasoihin, joilla lämpeneminen jäisi vaatimattomaksi, mutta lähes samanarvoinen optimi voi toteutua myös voimakkaan lämpenemisen yhteydessä. kuntähäntarkasteluun yhdistetään katastrofin esimerkiksi merivirtojen kierron häiriytymisen mahdollisuus, voidaan päästöt rajata turvalliselle alueelle, jolla myös taloudellisesti päästään optimaaliseen ja kustannustehokkaaseen ratkaisuun. ilmastonmuutoksen torjunta ja sen kustannukset eurooppalainen lähestymistapa ilmastopolitiikkaan näyttää perustuvan ilmastonmuutoksen rajoittamiseen turvalliselle tasolle. eu:n ajama päästötavoite pitäisi lämpenemisen kahden asteen rajoissa, jolloin ilmastomallien mukaan katastrofin mahdollisuus jää vielä pieneksi. tämä lähtökohta on myös eu:n komission keväällä 2007 esittämässä tiedonannossa, jossa esitettiin yhteisölle vuoteen 2020 ulottuvia päästöjen rajoitustavoitteita. tiedonannon yhteydessä esitettiin myös arvio siitä, mitä päästöjen rajoittaminen maksaisi. komission teettämissä laskelmissa päästöjen rajoittamista arvioitiin useassa eri päästöjen rajoittamisvaihtoehdossa, joissa koko eu:n päästöjä rajoitettaisiin vuoteen 2020 mennessä 20 tai 30 prosenttia. tavoitteen lisäksi tehtiin useita eri oletuksia muun maailman ilmastopolitiikasta sekä käytössä olevista ohjauskeinoista. laskelmien keskeiset tulokset kansantuotteen muutoksesta on raportoitu taulukossa 1. komission arvion mukaan päästöjen yksipuolinen rajoittaminen 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta laskisi eu:n kansantuotetta 1,4 prosentilla. jos käytössä olisi puhtaan kehityksen mekanismin mukainen mahdollisuus toteuttaa päästöjen vähentämistä myös kehitysmaissa (CdMmekanismin), pienenisi kustannus 0,3 prosenttiin. tiukemmalla päästötavoitteella kansantuotteen lasku olisi selvästi suurempi, mutta CdM auttaisi tässäkin tapauksessa alentamaan yksipuolisen sitoutumisen kustannuksia. Muiden teollisuusmaiden osallistuminen päästökauppa ja CdM järjestelmään ei tiedonannon mukaan enää välttämättä laskisi kustannustasoa, koska se johtaisi kilpailuun CdM hankkeista, mikä nostaisi hankkeiden tuottamien, päästöoikeuksiin rinnastettavien päästövähenemien hintatasoa. suomen osalta päästöjen rajoittamisen vaikutukset on arvioitu selvästi eu:n keskiarvoa suuremmiksi. kun komission arvion mukaan päästöjen yksipuolinen rajoittaminen 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta laskisi eu:n kansantuotetta 1,4 prosentilla, niin suomessa vaikutus olisi ev mallilla (orsström ja honkatukia 2002) tehtyjen laskelmien mukaan yli kaksi prosenttia kansantuotteesta. eu:n arvioiden mukaan CdM joustomekanismin käyttö pienentäisi kustannukset 0,3 prosenttiin, kun vaikutus suomessa olisi lyhyellä tähtäimellä puolitoista prosenttia ja pitkällä tähtäimelläkin 0,8 prosenttia. Vaikutukset olisivat siis moninkertaiset eu:n keskiarvoon verrattuna. ev mallilla tehtyjen laskelmien mukaan päästöjen rajoittaminen 30 prosenttia vuoden 1990 tason alapuolelle laskisi kansantuotetta lähes 3,5 prosenttia perusuraan verrattuna siinä tapauksessa, että päästöoikeudet maksaisi
5 KAK 1/2008 Taulukko 1. Päästöjen rajoittamisen vaikutukset kansantuotteeseen vuonna 2025 Päästöjen rajoittamisen vaikutukset Yksipuolinen Yksipuolinen Yksipuolinen Yksipuolinen kansantuotteeseen 20% 20%, CdM 30% 30%, CdM komission arvio (2020) eu:lle keskimäärin 1,4 0,3 2,3 0,9 Vaikutukset suomessa (ev malli) 2,3 0,8 3,5 1,1 vat 77 euroa hiilidioksiditonnilta eikä käytössä olisi CdM joustomekanismia. näin korkea päästöoikeuden hinta tekisi kuitenkin hiilidioksidin talteenoton kannattavaksi eikä liene realistinen. Vaikutukset kansantalouteen riippuvat voimakkaasti päästöoikeuksien tai CdM mekanismin tuottamien päästövähenemien hinnasta. jos päästöjen rajoittamiseen olisi käytettävissä hinnaltaan edullisia CdM hankkeita, yksipuolisen rajoittamisen kustannukset jäisivät koko kansantalouden tasolla selvästi alhaisemmiksi. laskelmissa on oletettu CdM hankkeiden kautta toteutettavien vähennysten hinnaksi komission laskelmissaan käyttämä noin 4euroa hiilidioksiditonnilta 20 prosentin vähennyksen ja 9euroa hiilidioksiditonnilta 30 prosentin vähennyksen yhteydessä. ilmastonmuutoksen torjunta ja talouden rakenne Vaikutuksien suuruus suomen talouteen riippuu paljon siitä, millainen ontalouden kyky sopeutua rakennemuutokseen. tätä sopeutumista arvioitiin Valtiovarainministeriön talouspolitiikan strategia 2007 raportissa. tarkastelussa pyrittiin arvioimaan, millaiselle sopeutumisuralle kansantalous joutuisi, jos eu toteuttaa samankaltaisen jäsenvaltioiden kokonaispäästöjä koskevan taakanjaon kuin kaudella ja suomelle asetetaan velvoitteeksi saavuttaa 20 %vuotta 1990 pienempi päästöjen määrä vuoteen 2020 mennessä. arvio perustuu dynaamisella VattaGetasapainomallilla tehtyihin laskelmiin. Malli perustuu laajasti käytettyyn Monash malliin (dixon ja rimmer 2002). Mallilla voidaan tarkastella työmarkkinoiden ja investointien dynamiikkaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä samanaikaisesti. tällaisessa tarkastelussa korostuvat toisaalta markkinoiden dynamiikka, toisaalta päästörajoitusten ja muiden politiikkatoimien ajoitus sekä se, miten valtiovalta reagoi päästöjen rajoittamisen vaikutuksiin. Malli perustuu yksityiskohtaiseen tietokantaan, jossa pääoman sektorispesifisyys voidaan ottaa huomioon. sektorispesifisyyden vuoksi pääomakannan sopeutumiseen kuluu aikaa, ja lyhyellä tähtäimellä sopeutuminen tapahtuu tästä syystä ennen kaikkea alentuneen pääoman tuoton kautta. tämä laskee investointeja, ja pitkällä aikavälillä pääomakanta pyrkii supistumaan pienentyneen tuotannon mukaiselle uudelle tasolle. työmarkkinoilla oletetaan viipeellinen reaalipalkkojen sopeutuminen, jossa palkkojen muutokseen vaikuttavat sekä reaalipalkkojen että työllisyyden poikkeama odotetusta tasapainokasvu urasta. reaalipalkkojen sopeutuminen vaatii aikaa, ja tästä syystä lyhyellä tähtäimellä sopeutuminen tapahtuu työllisyyden kautta. tällaisessa työmarkkinamallissa rakenteellinen työllisyys voi lisääntyä, mutta palkkamekanismin voidaan myös olettaa pyrkivän palautta
6 Juha Honkatukia Kuvio 1. Päästöjen rajoittamisen kustannukset vuonna 2020, jos rakennetyöttömyys ei kasva maan odotetun tasapainotyöttömyyden. suomessa on tehty vain harvoja työmarkkinoiden dynamiikkaan pureutuvia tutkimuksia, mutta esimerkiksi alho (2002) on estimoinut palkkayhtälöitä, jotka viittaavat siihen, että rakennetyöttömyys ei välttämättä olisi vakio. Verotuksen osalta laskelmissa oletetaan, että valtion kassa pyritään tasapainottamaan tuloverotuksen avulla. tasapainoon vaikuttaa laskelmissa toisaalta energiaverotuksen kiristäminen, toisaalta työllisyydenjakulutuksenpieneneminen. Vaihtoehtoisessa laskelmassa oletetaan, että budjettia ei välttämättä pyritä välittömästi tasapainottamaan, vaan vajeen annetaan kasvaa niin kauan kuin työttömyys on tasapainotasokasvu uraa korkeampi. tämä näkyy laskelmissa säästämisen ja kansantuotteen välisen suhteen laskuna. arviossa oletetaan, että ilmastotavoitteeseen pääsemiseksi käytetään sekä energiaverotusta että päästökauppaa. energiaverojen korotusten oletetaan toteutuvan hallitusohjelman mukaisesti vuonna Päästöoikeuden hinnan oletetaan kohoavan vuoteen 2012 mennessä 25 euroon tonnilta ja vuoteen 2020 mennessä nousevan asteittain komission arviossaan käyttämään 44 euroon tonnilta. Päästökaupan alkujako on laskelmassa ilmainen eikä siten tuota valtiolle tuloja. Päästöoikeuden hinnan oletetaan siirtyvän lopputuotteiden hintaan kysynnän hintajoustosta riippuen. kuviossa 1onraportoitu päästöjen rajoittamisen kansantaloudellisia vaikutuksia sillä oletuksella, että rakennetyöttömyys ei kasva. keskeinen tulos tästä laskelmasta on se, että työllisyys ei ehdi palautua pitkän aikavälin tasapainotasolle tilanteessa, jossa taloutta koskevia rajoituksia koko ajan kiristetään. kuviosta näkyy kylläkin, että jokaisen kiristyksen jälkeen työllisyyden toipuminen alkaa, mutta uudet
7 KAK 1/2008 Kuvio 2. Päästöjen rajoittamisen kustannukset vuonna 2020, jos rakennetyöttömyys kasvaa rajoitukset sysäävät työllisyyden taas uudelle sopeutumisuralle. kansantuote laskee tässä tapauksessa kaikkiaan hieman yli prosentinvuoteen 2020 mennessä. kuviosta näkyy myös, että kansantalouden säästämisaste laskisi työttömyyden kasvun lisätessä menoja, mutta vuoteen 2020 mennessä toipuminen olisi tältä osin käynnissä sillä varauksella, ettei päästörajoituksia edelleen kiristettäisi. kuviossa 2tarkastellaan päästöjen rajoittamisen kustannuksia siinä tapauksessa, että rakennetyöttömyys kasvaa.tällöin vaikutustyöllisyyteen olisi lähes kaksi prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja kansantuotteeseen noin 1,8 prosenttia. Pääomakanta pienenisi reilun prosentin. koko kansantalouden säästämisaste säästämisen suhde kansantuotteeseen olisi jatkuvassa laskussa vielä vuonna 2020, mikä saattaisi tarkoittaa lisäsopeutumispainetta valtiontalouteen. kuvion 2kuvaamassa tilanteessa talouden toimialarakenteeseen kohdistuisi melkoisia muutospaineita, joita havainnollistaa kuvio 3. kuviossa on esitetty toimialarakenteen ero perusuranjapäästöjen rajoittamisvaihtoehdon välillä vuonna energiavaltaisen teollisuuden tuotanto pienenee varsin selvästi päästöjen rajoittamisen seurauksena. Myös alkutuotanto kärsii, mutta kuitenkin suhteellisesti vähemmän. Palvelujen tuotanto kykenee imemään osan vapautuvista resursseista, mutta on selvää, että juuri tästä mahdollisuudesta riippuu se, kuinka hyvin talous sopeutuu teollisuuden voimakkaaseen rakennemuutokseen. on varsin luultavaa, että sopeutuminen vaatii aktiivisia toimia esimerkiksi koulutuspolitiikassa. laskelmissa oletetaan, että valtion kassa pyritään tasapainottamaan tuloverotuksen avulla. Valtion tuloihin vaikuttaa laskelmissa
8 Juha Honkatukia Kuvio 3. Tuotanto vuonna 2020 perusuraan verrattuna ennen kaikkea energiaverotuksen kiristäminen, toisaalta kuluja lisää työllisyyden ja kulutuksen pieneneminen laskemalla välillisten verojen tuottoa. sillä, pyritäänkö budjetti tasapainottamaan välittömästi vai ei, on vaikutusta ilmastopolitiikan kansantaloudellisiin kustannuksiin. kuviossa 4tarkastellaan tasapainotetun (a) ja lyhyen tähtäimen vajetta sietävän budjettipolitiikan (B) eroa. jos vajeen annetaan kasvaa niin kauan kuin työttömyys on tasapainotasoa korkeampi, jäävät rajoitusten vaikutukset kansantuotteeseen lyhyellä tähtäimellä selvästi pienemmiksi kuin tiukemman budjettikurin tapauksessa. Pitkällä tähtäimellä alijäämää sietävä politiikka alkaa kuitenkin kasvattaa talouden kustannuksia sellaisessa tilanteessa, jossa päästörajoitukset koko ajan kiristyvät ja työttömyys kasvaa. tällöin talous ei ehdi palautua kasvuuralleen, jolloin vajeista uhkaa tulla pysyviä etenkin, jos rakennetyöttömyys lisääntyy. täl löin velanhoitokustannukset kasvavat ja voivat alkaa rasittaa talouden kasvua. johtopäätökset Viimeaikainen tutkimustieto ilmastonmuutoksesta on vahvistanut käsitystä siitä, että ilmastonmuutos on vakava uhka ihmiskunnalle ja että sen takana on ihmisen oma toiminta, jonka torjuminen vaatii kasvihuonekaasujen päästöjen leikkaamista. ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset voivat globaalisti muodostua suuriksi, mutta euroopan ja ennen kaikkea suomen kaltaisten pohjoisten maiden osalta ne jäänevät lievemmiksi kuin aasiassa ja useissa kehitysmaissa. ilmastonmuutokseen liittyy kuitenkin peruuttamattomien muutosten riski, ja useat maat, ennen kaikkea euroopan unioni, ovat sitoutuneet pitkälläkin aikavälillä toteutettaviin päästöjen rajoituksiin. Päästöjen rajoit
9 KAK 1/2008 Kuvio 4. Liikkumavara ja päästörajoitukset tamisesta aiheutuu väistämättä kustannuksia. eu:n komissio on arvioinut, että päästöjen leikkaaminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä laskisi yhteisön kansantuotetta jopa 1,4 prosenttia.suomen osalta vaikutuksetovat selvästi eu:n keskiarvoa suurempia talouden rakenteesta johtuen. Vaikka päästöjen rajoittaminen näyttää välttämättömältä, tulee se muodostumaan melkoiseksi haasteeksi talouden sopeutumiskyvylle. kirjallisuus alho, k.e.o. (2002), the equilibrium rate of unemployment and Policies to lower it: the Case of inland, keskustelualoite 839, etla. dixon, P. ja rimmer, M.(2002), Dynamic General Equilibrium Modelling for Forecasting and Policy, north holland, amsterdam. orsström, j.jahonkatukia, j.(2002), EV malli. Taloudellis tekninen tasapainomalli Suomelle, C78, etla, helsinki. Gruebler, a.(2007), Coping with uncertainties, esitelmä iiasa konferenssissa, Wien, honkatukia, j., kemppi, h. ja kerkelä, l. (2005), Arvioita ilmasto ja energiastrategian kansantaloudellisista vaikutuksista, tutkimuksia 116, Vatt, helsinki. nordhaus, W(2007), Critical assumptions in the stern review on Climate Change, Science, july Perrels, a., rajala, r. ja honkatukia, j. (2005), appraising the socio economic of Climate Change in inland, keskustelualoite 342, suomen ympäristökeskus. stern, n. (2006), The Stern Review of the Economics of Climate Change, hmtreasury, lontoo. Talouspolitiikan strategia raportti 2007, julkaisuja 6/2007, Valtiovarainministeriö, helsinki. 0
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotPäästöjen rajoittamisen hyödyt ja kustannukset. Juha Honkatukia Tutkimusjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Päästöjen rajoittamisen hyödyt ja kustannukset Juha Honkatukia Tutkimusjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Esitelmä Kansantaloudellisessa yhdistyksessä 3.12.2007 Tässä esitelmässä Taustaa- miksi
LisätiedotIlmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi
Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotPalkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys
Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotHallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti
Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen
LisätiedotJuha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013
Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotSosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
LisätiedotIlmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?
Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotIlmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta
LisätiedotIlmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta
Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta FORS-seminaari 16.12.2011 Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta Tommi Ekholm 2 Esityksen sisältö Taustaa: 2 C-tavoite ja ilmastonmuutoksen
LisätiedotBioenergiapolitiikka & talous
Argumenta: Biomassa kestävä käyttö 4.5. 2011 Kommentteja Juha Honkatukian esitykseen: Bioenergiapolitiikka & talous Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Kommentti 1. Makromallin
LisätiedotEdessä väistämätön muutos
Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat
LisätiedotTieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset
Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotMiksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta
Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Jaana Husu Kallio 31.3.2014 IPCC:n 2. arviointiraportin julkistustilaisuus, SYKE 1: Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotIlmastopolitiikka, FICCA ja IPCC:n synteesiraportti. Mikael Hildén SYKE Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma
Ilmastopolitiikka, FICCA ja IPCC:n synteesiraportti Mikael Hildén SYKE Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma Lähtökohtia Ilmastopolitiikan pitkän aikavälin tavoitteista on laaja yhteisymmärrys Suomessa,
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotTeknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola
Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista
LisätiedotTaakanjakosektorin päästövähennysten kustannukset ja joustot
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Taakanjakosektorin päästövähennysten kustannukset ja joustot Tommi Ekholm 9.5.2017 Kustannustarkastelut Tässä on arvioitu lisätoimiskenaarion (With Additional Measures,
LisätiedotLisäävätkö yritystuet innovaatioita?
Lisäävätkö yritystuet innovaatioita? Elias Einiö VATT VATT-ETLA Yritystukiseminaari, 18.4.2017 Yritystukien yleisistä tavoitteista Taloudelliset tavoitteet Investoinnit; työllisyys; tuottavuus Tärkeää
LisätiedotEuroopan päästökauppajärjestelmä
Eurooppa-ryhmä 16.5.2019 Euroopan päästökauppajärjestelmä Outi Haanperä, PhD, Johtava asiantuntija, Sitra Keskeiset viestit - Suomen tulisi aktiivisesti ajaa EU:ssa Pariisin sopimuksen 1,5 asteen mukaista
LisätiedotMetsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa
Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä
LisätiedotJohtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa
Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät
LisätiedotLOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
LisätiedotEläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*
Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä
LisätiedotEnergia, ilmasto ja ympäristö
Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotVoidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?
Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotLuentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa
Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan edellistä luentorunkoa tarkemmin finanssi- ja rahapolitiikkaa
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotEläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia
Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia
LisätiedotIlmastokysymykset talouden näkökulmasta. Päivi Valkama Budjettiosasto Vaasa 16.9.2009
Ilmastokysymykset talouden näkökulmasta Päivi Valkama Budjettiosasto Vaasa 16.9.2009 Ilmasto muuttuu, entä sitten? 14.9.09: Ilmastonmuutoksen rahoituspaketti levällään 4.9.09: IPCC:n johtaja Pachauri tukee
LisätiedotVerotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009
Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotSuomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua
TuTu-Hesan Ilmastonmuutos-teemailta 10.2.2009 Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua Suomen ympäristökeskus Tausta Valtioneuvosto antoi uuden ilmasto- ja energiastrategian Pitkän aikavälin
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotVisiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet
Tulevaisuusvaliokunnan avoin kokous 6.2. 2019 Eduskunnan auditorio Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa Ratkaisuja työn murroksessa Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian
LisätiedotSyöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset
UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotAjankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa
Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset
LisätiedotMetsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely
Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Metsien käytön tulevaisuus hankkeen ohjausryhmän kokous, Metsämiesten
LisätiedotMaailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotSUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA
SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista
LisätiedotKotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Kotitaloudet ja energian hinta Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotJulkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014
Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotMiksi Suomi sukeltaa lastuja 2010-luvulta
Miksi Suomi sukeltaa lastuja 2010-luvulta Juha Honkatukia 1 Suomen talouden huono viimeaikainen kehitys ja siihen vaikuttaneet tekijät ovat hyvin tunnettuja, ja niistä on vedetty vahvoja talouspoliittisia
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotGlobaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto
Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen
LisätiedotSuomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari
Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden
LisätiedotSuhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus
LisätiedotTaustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten
Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.
LisätiedotIlmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä
LisätiedotLow Carbon - skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 4.11.
Low Carbon - skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 4.11.2014 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu
LisätiedotMaa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen
Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain
LisätiedotOsa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)
Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotPäästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla
1 Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä sitä kautta, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu.
LisätiedotLOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012
LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan
LisätiedotIPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT
IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotVenäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos
Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Lauri Hetemäki Apulaisjohtaja, Euroopan metsäinstituutti & Professori, Itä-Suomen yliopisto Venäjän talous ja öljyn hinta naimisissa Venäjän BKT (reaalinen)
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto Sisältö Ilmastolain suunnittelujärjestelmä ja sen tavoitteet Kansallinen
LisätiedotKansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut Sirkka Haunia, pääneuvottelija, Ympäristöministeriö Low Carbon Finland 2050, Finlandia-talo 12.11.2012 Durbanin päätökset, joulukuu 2011 Durbanin
LisätiedotSuhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva
LisätiedotILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?
ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT
LisätiedotIlmastobarometri 2019
Ilmastobarometri 2019 Ilmastobarometri 2019 Tulokset 70 % suomalaisista: Ilmastokriisin ratkaisun on oltava seuraavan hallituskauden ja EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteema. Suomalaiset haluavat ilmastokriisin
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0173(COD) 10. joulukuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta
LisätiedotKevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä
Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotToimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen
Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen 17.9.2019 Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen Taustoittavia näkökulmia 1. Kestävä kasvu ja ilmastopolitiikka ovat linjassa keskenään
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Näkymät heikentyneet nopeasti korjautuuko tilanne? Euro & talous Tiedotustilaisuus 15.3.2019 15.3.2019 1 Näkymät heikentyneet
Lisätiedot