Ilmastopolitiikan kustannukset - ohjauskeinot, valtiontalous ja kansantalous Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Transkriptio

1 Ilmastopolitiikan kustannukset - ohjauskeinot, valtiontalous ja kansantalous Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

2 Päästötavoitteiden taloudellisista haasteista 3 prosentin päästövähennys on kunnianhimoinen Talouden keskeinen haaste lähivuosikymmeninä ikääntyminen Ilmastopolitiikalla on vaikutuksia talouskasvuun, talouden rakenteeseen ja teknologiaan Ilmastopolitiikan vaikutuksia ei ole arvioitu -2 prosenttia tiukemmilla päästötavoitteilla muutoin kuin päästökaupan osalta Tässä esityksessä: Ilmastonmuutoksen torjunnan vaikutukset kansantalouteen (VATT 28, VATT ja VTT 29) Talouden keskipitkän aikavälin haasteista Ilmastosopimuksen laajuuden merkityksestä

3 EU:n energia- ja ilmastopaketissa kolme ulottuvuutta Päästökauppa Koskee vain osaa taloudesta Energiatehokkuus ja energiansäästö -asuminen, palvelut, yhdyskunnat Uusiutuva energia -Biopolttoaineiden lisäämisen vaikutukset -Puun polttoainekäytön lisäämisen vaikutukset -tariffit vs. markkinamekanismit Ei-päästökauppasektori VATT:n ja VTT:n arvio ilmastostrategiasta (28) perustuu sekä teknologia- että kansantaloudelliseen mallitarkasteluun Päivitys 211

4 Menoerät, prosenttimuutos perusurasta Ilmastostrategia 28 BKT-vaikutukset peräisin ennen kaikkea kulutuskysynnän ja viennin laskusta Kulutuskysyntä heijastaa energiakustannusten noususta aiheutuvaa ostovoiman alenemista sekä tuotannontekijätulojen pienenemistä Viennin lasku riippuu ilmastopolitiikan vaikutuksista maailmantalouteen (hintakilpailukyky, maailmanmarkinakysyntä) Toimenpiteiden vaikutus kansantuotteeseen 22 (kysyntäerät) 1,,5, -,5 Tuonti Vienti Investoinnit Kotitalouksien kulutus -1, -1,5-2, Päästökauppasektorin päästötavoitteet A (BKT -,5) Päästötavoitteet ja uusiutuvan energian tavoitteet A (BKT -,74) Koko energiapaketti A (BKT -,81) Tuonti,3,34,56 Vienti,38,9 -,44 Investoinnit -,24 -,26,6 Kotitalouksien kulutus -,96 -,94-1,1

5 Prosenttimuutos perusurasta Ilmastopolitiikalla merkittäviä vaikutuksia teknologiaan ja tuottavuuteen Ilmastopolitiikan vaikutuksia voi lähestyä myös tuotannon kautta, jolloin tuottavuuden rooli näkyy selvemmin Energiajärjestelmälle asetettavat uudet vaatimukset vaikuttavat ennen kaikkea tuottavuuden laskuna Toimenpiteiden vaikutus kansantuotteeseen 22 (tarjontaerät),1, -,1 -,2 -,3 -,4 -,5 -,6 -,7 -,8 -,9 Päästökauppasektorin päästötavoitteet A (BKT -,5) Päästötavoitteet ja uusiutuvan energian tavoitteet A (BKT -,74) Koko energiapaketti A (BKT -,81) Tuoteverot -,15 -,24 -,32 Primäärituotannontekijät -,31 -,3, Tuottavuuden muutos -,8 -,25 -,51

6 Kioton sopimuksen toimiin verrattuna kulutuskysynnän taso jää,5 1 prosenttia alemmaksi vuonna vaikutus lähes 2 prosenttia (3 /tco2) Tiukemmalla päästötavoitteella vaikutus suurempi (45 /tco2) Prosenttia perusurasta Kotitalouksien kulutuksen muutos perusuraan verrattuna -,5-1 -1,5-2 -2,5 Päästökauppasektorin päästötavoitteet Koko energiapaketti A(45 ) Kioton taso Koko energiapaketti A(3 ) Päästötavoitteet ja uusiutuvan energian tavoitteet

7 Uusiutuva energia aiheuttaa merkittävää investointitarvetta Energiansäästö pienentää pääoman tuoton alenemista ja investointien laskua 22 päästötavoitteiden vaikutus yli prosentti perusuraan verrattuna Prosenttia perusurasta,5 Investointikysynnän muutos perusuraan verrattuna -,5-1 -1,5-2 Päästökauppasektorin päästötavoitteet Koko energiapaketti A(45 ) Kioton taso Koko energiapaketti A(3 ) Päästötavoitteet ja uusiutuvan energian tavoitteet

8 Kioton sopimuksen vaikutuksiin verrattuna kansantuotteen taso jää vuonna 22,6-,8 prosenttia alemmaksi kuin Kioton sitoumuksin Kansantuotteen lasku johtuu kustannustason noususta Kansantuotteen muutos riippuu toimien ajoituksesta Uusiutuvan energian lisäkustannus huomattava Prosenttia perusurasta Kansantuotteen muutos perusuraan verrattuna -,2 -,4 -,6 -,8-1 -1,2-1,4-1,6 Päästökauppasektorin päästötavoitteet Koko energiapaketti A(45 ) Kioton taso Koko energiapaketti A(3 ) Päästötavoitteet ja uusiutuvan energian tavoitteet

9 Ilmastopolitiikka nopeuttaa palveluvaltaistumista Päästöjen vähentäminen ja uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämisen vaatimat politiikkatoimet muuttavat toimialarakennetta Energiavaltainen teollisuus ja sitä palvelevat toimialat supistuvat muuta taloutta enemmän Metsätalouteen vaikuttaa toisaalta metsäteollisuuden supistuminen, toisaalta puun energiakäytön lisääntyminen Tuotanto kasvaa osassa kone- ja laiteteollisuutta Teollisuuden arvonlisän muutos vuonna 22 Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Liikenne Energiantuotanto Muu teollisuus Kone- ja laiteteollisuus Metallien jalostus Metsäteollisuus Alkutuotanto Muutos perusurasta, prosenttia

10 Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Itä-Uusimaa Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Ahvenanmaa Alueelliset vaikutukset heijastavat toimialarakenteen alueellisia eroja Alueellisen kokonaistuotannon muutos (päästöoikeuden hinta 3 ) -,5-1 -1,5 Prosenttia perusurasta vuonna ,5-3 -3,5-4

11 Työllisyys laskee noin,2,3 prosenttia Kioton sopimuksen mukaiseen perusuraan verrattuna 22 päästötavoitteet moninkertaistavat työllisyysvaikutukset Työllisyys laskee energian hinnannoususta johtuvan reaalipalkkojen selvän laskun vuoksi ja myös työvoiman kysynnän laskiessa Jos rakennetyöttömyys ei kasva, työllisyys toipuu Prosenttia perusurasta,1 Työllisyyden muutos perusuraan verrattuna -,1 -,2 -,3 -,4 -,5 Päästökauppasektorin päästötavoitteet Koko energiapaketti A(45 ) Kioton taso Koko energiapaketti A(3 ) Päästötavoitteet ja uusiutuvan energian tavoitteet

12 Jos rakennetyöttömyys kasvaa, bkt-vaikutus huomattavasti suurempi Prosenttia perusurasta Kansantuotteen muutos perusuraan verrattuna -,2 -,4 -,6 -,8-1 -1,2-1,4-1,6-1,8-2 Energiapaketti A(3 ) Energiapaketti B(3 ) Energiapaketti C(3 )

13 Tasoero perusuraan, % Metsätalouden työllisyys paranee puunkäytön lisääntymisen vuoksi noin 1,5 prosentilla (RES 7) Sellu- ja kartonkiteollisuuden työllisyys heikkenee noin 6-18 prosenttia (RES11, 22+RES11) ja muun paperiteollisuuden (mekaaninen) noin -1 prosenttia Päästöjen vähentäminen heikentää myös metsätalouden työllisyyttä Metsätalouden nettokasvuksi jää noin,4 1,2 prosenttia Metsätalouden työllisyys Kioto+RES8 Kioto+RES13 Kioto

14 Per cent change from baseline Biopolttoaineiden käytön lisäämistä tarkasteltu erikseen yhteistyössä VTT:n, METLA:n ja MTT:n kanssa 2 lisäysskenaariota Maataloudessa paljon käyttämätöntä peltoalaa Value added and employment in agriculture,45,4,35,3,25,2 Value added: Minimum compliance Value added: Self-sufficiency Employment: Minimum compliance Employment: Self-sufficiency,15,1,5

15 Per cent change from baseline Biopolttoaineiden käytön lisäämistä tarkasteltu erikseen yhteistyössä VTT:n, METLA:n ja MTT:n kanssa 2 lisäysskenaariota Merkittävin lisäyspotentiaali metsätaloudessa Value added and employment in forestry 3,5 3 2,5 2 1,5 Value added: Minimum compliance Value added: Self-sufficiency Employment: Minimum compliance Employment: Self-sufficiency 1,5

16 Vaikutukset Suomeen riippuvat maailmantaloudesta ja viennin kehityksestä Päästöoikeuden hinta Vähentävätkö muut maat päästöjään? Kuinka paljon muut maat vähentävät päästöjään? Energia- ja ilmastopolitiikan vaikutukset maailmantalouteen? Maailman energiajärjestlmää ja maailmantaloutta kuvaavilla malleilla tehtyjen laskelmien valossa laaja ilmastosopimus on Suomen etu (VATT ja VTT: Energy Visions 25, Nordic Energy Perspectives)

17 Emission targets and value added in selected manufacturing industries: larger coalitions benefit Nordic countries (NEP 21) % -2 % -4 % -6 % -8 % -1 % -12 % -14 % -16 % EU -2% World total Nordic Rest of EU Chememical industry Iron and steel Non-ferrous metals Non-metallic minerals Paper and pulp % -2 % -4 % -6 % -8 % -1 % -12 % -14 % -16 % EU -3% World total Nordic Rest of EU Chememical industry Iron and steel Non-ferrous metals Non-metallic minerals Paper and pulp 2 % % -2 % -4 % -6 % -8 % -1 % -12 % -14 % Global ETS + EU3 World total Nordic Rest of EU Chememical industry Iron and steel Non-ferrous metals Non-metallic minerals Paper and pulp 17

18 225 skenaario Talouden suurin haaste lähivuosikymmeninä ikääntyminen Palvelujen ylläpitäminen vaatii kasvua Kasvun edellytys hyvä tuottavuuskehitys Rakennemuutos voi vaikuttaa tuottavuuden kehitykseen, koska teollisuuden osuus tuottavuuden kasvuun on ollut suuri Ikääntyminen lisää talouden palveluvaltaistumista Myös ilmastopolitiikka vaikuttaa talouden kasvumahdollisuuksiin Rakennemuutos vauhdittuu Ilmastopolitiikasta lisävaatimuksia teknologialle

19 Talouden rakennekehityksen ennakointi Vakausohjelma ja EU:n AWG-laskelmat Väestö- ja työvoimaennusteet ikääntyminen Työvoiman supistuminen Ikäriippuvien palvelujen kysyntäennusteet Mallitarkasteluun perustuvat ennusteet Historiatarkastelu Toimialakohtaiset tuottavuustrendit Kysyntätrendit Julkisen kysynnän kehitys Tiedossa olevat politiikkatoimet Energia- ja ilmastopolitiikka Talouden rakenne muuttuu teollisuuden kasvu hidastuu ilman politiikkatoimia Tuottavuusohjelma Työllisyysasteen nostoon tähtävät toimet

20 Kumulatiivinen prosenttimuutos Väestönkasvulla ja väestörakenteen muutoksella keskeinen vaikutus kasvupotentiaaliin Oletukset väestönkasvusta ja työllisyydestä Väestö Ikääntyneet (yli 65-v.) Työvoiman tarjonta Työllisyys

21 % Toimialarakenne 225 1, 9, 2,3 1,4 1,4 1,3 1,9 11,2 11,3 1,8 Energia, lämpö- ja vesihuolto Liikenne ja tietoliikenne 8, 12, 13,8 13,7 12,9 Kauppa, hotelli- ja ravintola-ala 7, 6, 5, 3,7 3,5 4,9 4,8 4,8 4,4 4,4 4,1 3,9 5,9 4,5 4,6 4,7 5,2 5,3 4,2 3,4 4,6 4,5 4, Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Sosiaalipalvelut Terveydenhoito 4, 2,7 19,5 19,8 2, Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus 3, 5,2 5,2 5,2 4,8 Rahoitus ja liike-elämän palvelut 2, Rakentaminen 1, 23,8 21,8 23,1 25,9 Teollisuus, 3,2 2,6 2,7 3, (PERUS) 225 (SOME) 225 (TAVOITE) Alkutuotanto

22 Ilmastostrategian tausta-arvioiden päivitys Päästökauppa Alkujakosäännöt muuttumassa Huutokauppatulot kasvavat Kehitysmaiden rahoitus alkamassa Energiatehokkuus ja energiansäästö -asuminen, palvelut, yhdyskunnat Uusiutuva energia -Biopolttoaineet ja puu lähes 4 miljardin paketti -syöttötariffit -investointituet puulle ja biojalostamoille Ei-päästökauppasektori -energiaverotus VATT:n ja VTT:n arvio perustuu sekä teknologia- että kansantaloudelliseen mallitarkasteluun

23 MAKROVAIKUTUKSET (3 /tco2) Vaikutukset kansantuotteeseen Päästökauppa ja energiaverot Ilmasto- ja energiapoliittinen kokonaisuus Ilmasto- ja energiapoliittinen kokonaisuus ja ydinvoima Energiaverouudistus

24 MAKROVAIKUTUKSET (3 /tco2) : Syöttötariffit Energiaverot vaihe 1 Tuulivoiman rakentaminen alkaa Puun lisäkäytön vaatimat investoinnit alkavat 213: Energiaverot vaihe 2 Vaikutukset investointeihin 215: Energiaverot vaihe 3 6. ydinvoimalan rakentaminen alkaa 221: Uusiutuvien investointituet loppuvat 6. ydinvoimala valmistuu 7. ydinvoimalan rakentaminen alkaa Puun syöttötariffia ei enää tarvita (3 ) Päästökauppa ja energiaverot Ilmasto- ja energiapoliittinen kokonaisuus Ilmasto- ja energiapoliittinen kokonaisuus ja ydinvoima Energiaverouudistus

25 MAKROVAIKUTUKSET (3 /tco2) : Syöttötariffit Energiaverot vaihe 1 Tuulivoiman rakentaminen alkaa Puun lisäkäytön vaatimat investoinnit alkavat 213: Energiaverot vaihe 2 Vaikutukset työllisyyteen 215: Energiaverot vaihe 3 6. ydinvoimalan rakentaminen alkaa 221: Uusiutuvien investointituet loppuvat 6. ydinvoimala valmistuu 7. ydinvoimalan rakentaminen alkaa Puun syöttötariffia ei enää tarvita (3 ) Päästökauppa ja energiaverot Ilmasto- ja energiapoliittinen kokonaisuus Ilmasto- ja energiapoliittinen kokonaisuus ja ydinvoima Energiaverouudistus

26 MAKROVAIKUTUKSET (3 /tco2) Vaikutukset yksityiseen kulutukseen Päästökauppa ja energiaverot Ilmasto- ja energiapoliittinen kokonaisuus Ilmasto- ja energiapoliittinen kokonaisuus ja ydinvoima Energiaverouudistus

27 MAKROVAIKUTUKSET (3 /tco2) Kuluttajien hyvinvoinnin rahamääräinen muutos Päästökauppa ja energiaverot Ilmasto- ja energiapoliittinen kokonaisuus Ilmasto- ja energiapoliittinen kokonaisuus ja ydinvoima Energiaverouudistus

28 MAKROVAIKUTUKSET (3 /tco2) Vaikutukset yksityiseen kulutukseen Päästöoikeuden hinta 15 euroa/tco2 Päästöoikeuden hinta 45 euroa/tco2 Päästöoikeuden hinta 3 euroa/tco2

29 MAKROVAIKUTUKSET (3 /tco2) Tulonjakovaikutukset D D1 D2 D3 D4 D5 D6 D7 D8 D9

30 Kontribuutio kasantuotteen muutokseen verrattuna perusuraan MAKROVAIKUTUKSET 2 Kysyntäerien kontribuutio kansantuotteen tason muutokseen (3 /tco2) Tuonti Vienti Julkinen kulutus Investoinnit Kulutuskysyntä

31 Kontribuutio kasantuotteen muutokseen verrattuna perusuraan MAKROVAIKUTUKSET 1 Tarjontaerien kontribuutio kansantuotteen tason muutokseen (3 /tco2) Tuotantoverot Voitot Primäärituotannontekijät Teknologia

32 Tasoero perusuraan nähden, prosenttia Tasoero perusuraan nähden, prosenttia 2. Tuotannon arvonlisän muutos (Energiaverot ja päästökauppa, 3 /tco2) Alkutuotanto Metsäteollisuus Muu energiaintensiivinen teollisuus Muu teollisuus Energiantuotanto Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Tuotannon arvonlisän muutos (Ilmastopoliittinen kokonaisuus, 3 /tco2) Alkutuotanto Metsäteollisuus Muu energiaintensiivinen teollisuus Muu teollisuus Energiantuotanto Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut -1

33 Työllisten määrän muutos perusurasta (Energiaverot ja päästökauppa, 3 /tco2) Alkutuotanto Metsäteollisuus Muu energiaintensiivinen teollisuus Muu teollisuus Energiantuotanto Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Yhteensä Työllisten määrän muutos perusurasta (Ilmastopoliittinen kokonaisuus,, 3 /tco2) Alkutuotanto Metsäteollisuus Muu energiaintensiivinen teollisuus Muu teollisuus Energiantuotanto Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Yhteensä

34 Vuoden 211 energiaverouudistus -Nykyisen verotuksen taustalla energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvan energiaveron yhteensopimattomuus vapaiden sähkömarkkinoiden kanssa -Nykyjärjestelmään siirryttäessä haluttiin tietoisesti suosia maakaasua ja turvetta -Poikkeuksien merkitystä arvioitiin Talousneuvoston toimesta (2) -Poikkeuksien poistaminen a priori ympäristöohjaavaa; KELA-maksun poisto a priori työllisyyttä edistävää -VATT arvioimassa uudistusta useista näkökulmista 1) Uudistuksen kansantaloudelliset ja tulonjakovaikutukset 2) Uudistuksen vaikutukset fiskaaliseen kestävyyteen 3) Uudistuksen vaikutukset verojärjestelmän tehokkuuteen

35 Tasoero perusuraan nähden, prosenttia Tuotannon arvonlisän muutos (Ilmastopoliittinen kokonaisuus ja ydinvoima, 3 /tco2) Alkutuotanto Metsäteollisuus Muu energiaintensiivinen teollisuus Muu teollisuus Energiantuotanto Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut -6-7 Työllisten määrän muutos (Ilmastopoliittinen kokonaisuus ja ydinvoima, 3 /tco2) Alkutuotanto Metsäteollisuus Muu energiaintensiivinen teollisuus Muu teollisuus Energiantuotanto Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Yhteensä

36 Tasomuutos perusuraan nähden, prosenttia Vuoden 211 energiaverouudistus Energiaverouudistuksen vaikutukset kansantuotteeseen ja työllisyyteen BKT - ei työn tarjontavaikutuksia BKT - työn tarjontavaikutuksin Työllisyys - ei työn tarjontavaikutuksia Työllisyys -työn tarjontavaikutuksin

37 Tasomuutos perusuraan nähden, prosenttia Vuoden 211 energiaverouudistus.2 Energiaverouudistuksen vaikutukset kulutukseen ja investointeihin Kulutus - ei työn tarjontavaikutuksia Kulutus - työn tarjontavaikutuksin Investoinnit - ei työn tarjontavaikutuksia Investoinnit - työn tarjontavaikutuksin

38 Muutos vuodesta 21 Vuoden 211 energiaverouudistus Energiaverouudistuksen vaikutukset kestävyysindikaattoreihin Sust1_Ei työn tarjontavaikutukisa Sust2_Ei työn tarjontavaikutuksia Sust1_Työn tarjontavaikutuksin Sust2_Työn tarjontavaikutuksin

39 Ekvivalentti variaatio, MEURO Vuoden 211 energiaverouudistus Energiaverouudistuksen rahamääräinen vaikutus hyvinvointiin EV - Ei työn tarjontavaikutuksia EV - Työn tarjontavaikutuksin

40 MCF what is it good for? All tax systems involve efficiency losses MCF measures the welfare cost of changing an existing tax structure MCF also relates to the evaluation of the effects of public spending in general CGE models can be readily used to evaluate the effects of changes in the tax structure CGE studies on MCF completed in several countries (Robinson et al, Giesecke) BOF 27 - DSGE CGE is a special case of balanced-budget evaluation of marginal tax changes (it combines the two)

41 MCF what is it good for? MCF easy to operationalise Welfare change compared to revenue change Measures for both routinely calculated in most simulations Here: MCF EV REV

42 Basic assumptions for MCF C,L,S Before: U=F(C) (Stone-Geary) S=exogenous propensity to consume L=LS fixed, allows for endog UR Now: U=F(C,LT,S) (Stone-Geary) C=E(FI,PC,PL,PS) S=E(FI,PC,PL,PS), PS=PI LT=E(FI,PC,PL,PS)-> LS=MT-LT Does not rule out wage rigidity W t W t 1 Et LS t Wt, old Wt 1, old Et, old LSt, old

43 Vuoden 211 verouudistuksen makrotaloudelliset vaikutukset energiaverojen korotus Vaikutukset kansantuotteeseen COMPW RIGIDW

44 MEURO Vuoden 211 verouudistuksen makrotaloudelliset vaikutukset energiaverojen korotus 2 Rahamääräiset vaikutukset hyvinvointiin ja julkisen sektorin vajeeseen EV_COMPW EV_RGDW REV COMPW REV RGDW

45 Vuoden 211 verouudistuksen makrotaloudelliset vaikutukset energiaverojen korotus 3 MCF COMPW RIGIDW

46 JOHTOPÄÄTÖKSET Uusiutuvan energian tavoitteet Taloudelliset ohjauskeinot tarpeen Tuet lisäävät investointeja Tukien rahoittamisella lisävaikutus verokiilan kautta Energiansäästö Suuri säästöpotentiaali Kustannukset joillakin sektoreilla varsin alhaiset Ilmastopolitiikka Energiaverojen korotus ja päästökauppa aiheuttavat merkittävän kustannuslisän Päästöoikeuksien huutokauppatulojen käyttö ja kertymä? Muiden sektorien tavoitteet - taakanjako? Yhteisvaikutus tavoitteiden yhteisvaikutus kansantuotteeseen -,8- -1,3 prosentin luokkaa (28 strategia) kasvavat suuremmiksi päivityksessä Rakenteiden sopeutumiskyky korostuu Lama heikentää sopeutumiskykyä, toisaalta käynnistänyt rakennemuutoksen