KAAVASELOSTUS OSA 2/(2), valmisteluvaihe Strateginen hallinto/ Strateginen kaavoitus

Transkriptio

1 Asemakaavan ja tonttijaon muutos 5. kaupunginosa Riihipellonpuisto KAAVASELOSTUS OSA 2/(2), valmisteluvaihe Strateginen hallinto/ Strateginen kaavoitus Kuva 1. Viistokuva suunnittelualueesta, Pictometry, Blom Oy, KH

2 Sisältö: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Palveluverkkoselvitys Tiede- taide ja yrityspuistohanke- raportti Suomen yliopistokiinteistöjen kampushanke Kaavaluonnokset VE 0+, VE 1, VE 2 DAS:n puukerrostalo, konspetointi 2

3 Asemakaavan ja tonttijaon muutos 5. kaupunginosa Riihipellonpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan ja tonttijaon muutos 5.kaupunginosa Riihipellonpuisto Kuva 1. Viistokuva suunnittelualueesta. Pictometry, Blom Oy. vireillä olevan kaavan (KH, , 444) kaava-alueen muutos ja OAS:n päivitys / VALMISTELUVAIHE Seuraa suunnitteluhanketta:

4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ) kuvataan kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, valmistelun ja päätöksenteon eteneminen, kaavan vaikutusten arviointitavat sekä osallistumismahdollisuudet ja tiedottaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään kaavatyön eri vaiheissa tarvittaessa. SUUNNITTELUALUE Rovaniemen kaupunginhallitus on kokouksessaan hyväksynyt kaava koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä päättänyt, että kaava laaditaan ns. kumppanuuskaavana. Kaupunginhallitus on hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman asemakaavan muutokselle 5. kaupunginosaan kortteliin 516 ja tonteille 19,20,22. Kaavaprosessin aikana on ollut tarpeen laajentaa kaavoitettavaa aluetta. Kaava-aluetta laajennetaan siten, että suunnittelualueeseen kuuluu korttelin 516 tontit sekä korttelit Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 7,3 ha. Aluetta rajaavat Yliopistokatu, Opintie, Jokiväylä ja Susivoudinpuisto Tekninen lautakunta on ( 16) päättänyt maankäytön esityksestä saattaa vireille asemakaavan muutoksen 5. kaupunginosan korttelin 516 tontilla 22. Rovaniemen kaupunki (kaavoituspäällikkö ja teknisen lautakunnan pj.) ja Lapin yliopisto ovat neuvotelleet kaavahankkeesta , jossa todettiin, että kaavoituksessa on tarpeen ottaa aikalisä, jotta voidaan selvittää yliopiston tarpeet alueella. Rovaniemen Kehitys Oy ja Lapin yliopisto ovat toteuttaneet yhteistä Tiede-, taide- ja yrityspuistohanketta. Kyseessä on vuonna 2014 toteutettava Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman toimintalinjan 2 mukainen selvityshanke, jossa selvitetään Rovaniemen arktisen tiede-, taide- ja yrityspuiston sisältö- ja tilatarpeita. Hanke on päättynyt. Hankeen kehittäminen jatkuu, kun hankkeelle määritellään hankkeesta vastaava ja aikataulu. Hankkeen selvitysvaihe on päättynyt. Domus Arctica säätiö on esittänyt kaupungille, että Rantavitikalle voitaisiin rakentaa noin 100 asunnon opiskelija-asuntokokonaisuus. Kuva 2. Päivitetyn suunnittelualueen rajaus. ASEMAKAAVAN TARKOITUS JA TAVOITE Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia mahdollisuutta osoittaa (1) tontti tiede- taide ja yrityspuistolle, (2) mahdollisuutta osoittaa tontti innovatiiviselle ja kiertotalouden periaatteita soveltavalle opiskelija-asunnolle sekä (3) tutkia innovatiivisia paikoitus- ja liikkumismalleja sekä yhteispaikoitusta. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta osoittaa lisärakentamista alueelle. SUUNNITTELUN TAUSTAA Kuva 3. Havainnekuva Domus Arctica-säätiön alueelle suunnitteilla olevasta opiskelija-asuntokokonaisuudesta. (Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy) Kaupunginhallitus on ( 444) päättänyt strategisen maankäytön esityksestä laajentaa kaavamuutosaluetta ja päättänyt, että kaava laaditaan ns. suorana kumppanuuskaavan Domus Arcticasäätiön, Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen kaupungin kanssa. 2 ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT Rovaniemen maakuntakaava

5 yleiskaava. Yleiskaavassa suunnittelualuetta koskevat merkinnät PY-1 (Alueelle laaditaan tai muutetaan asemakaava. Alue varataan julkisen palvelun ja hallinnon käyttöön), AK (Asuinkerrostalojen alue) sekä V-2 (Virkistysalue. Alueen asemakaavan muuttamista asumista ja/tai palveluita ja hallintoa varten tutkitaan). Asemakaava Kuva 4. Ote Rovaniemen maakuntakaavasta. Suunnittelualue on merkitty Ympäristöministeriön hyväksymässä maakuntakaavassa A- merkinnällä (taajamatoimintojen alue). Suunnittelualue ei kuulu Rovaniemen vaihemaakuntakaavan alueeseen (Ympäristöministeriö, ). Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. MRL 32, 3. mom. Uudistettava Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava on ehdotusvaiheessa. Yleiskaava Kuva 6. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualueen voimassa oleva asemakaava koostuu vuosina hyväksytyistä asemakaavoista. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on varattu seuraaviin käyttötarkoituksiin: asuinkerrostalojen korttelialue (AK), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL), leikkikenttä (UL) sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa myös julkisten palveluiden ja hallinnon tiloja (K-1). Korttelin 516 tontti 22 on merkitty liike- ja toimistorakennusten alueeksi (K-1), jolle saa rakentaa myös julkisten palveluiden ja hallinnon tiloja. Tontin tehokkuusluku e=0.80 ja tontin pinta-ala 7723 k- m2, rakennusoikeutta on siis 6178 k-m2. Kerroskorkeus on kaavassa IV u ½ eli tontille saa sijoittaa nelikerroksisen rakennuksen, jonka ullakon pintaalasta puolet voidaan osoittaa korttelin pääkäyttötarkoituksenmukaiseen toimintaan. Kaavaotteen merkintä p tarkoittaa pysäköimispaikkaa. Tontit ovat asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), jossa on osoitettu rakennusoikeutta 1700 k-m2/ tontti ja kerroskorkeus V. Kuva 5. Ote suunnittelualueella voimassa olevasta oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta. Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutteinen Kortteli 5031 on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), jossa on osoitettu rakennusoikeutta 2200 k-m2/ tontti ja kerroskorkeus IV. Kortteli 5032 on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), jossa on osoitettu rakennusoikeutta 1950 k- 3

6 m2/ tontti ja kerroskorkeus V. Kortteli 5033 on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL), jossa on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 2200 k-m2/ tontti. Tontilla 1 kerroskorkeudet ovat V ja II sekä tontilla 2 ja 3 1/2k V u1/2, eli tontille saa rakentaa viisikerroksisen rakennuksen, jonka kellarikerroksen ja ullakon pinta-alasta puolet saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Asemakaava laaditaan neuvottelumenettelyllä suorana kumppanuuskaavana DAS:n, Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Kaavalla muodostettavat tontit varataan DAS:n ja Lapin yliopiston sekä Lapin ammattikorkeakoulun tarpeisiin. MAANOMISTUS JA VUOKRAUS Kuva 8. Kaavoitusprosessin pääpiirteet, (VTT Tiedotteita 2393, Espoo 2007) Kuva 7. Maanomistuskartta suunnittelualueelta. Vaaleanpunainen = kaupungin omistus ja hallinta; vihreä = vuokrattu; valkoinen = yksityisen omistuksessa. TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT VE 0 = olemassa oleva tilanne VE 0+ = maltillisia muutoksia, DAS:n puukerrostalon mahdollistava vaihtoehto. Paikoitusmitoitus on uusi. VE1 = kohtalaisia muutoksia paikoitukseen ja viheralueisiin; DAS:n puukerrostalon, tiede- taide ja yrityspuiston ja liikerakentamisen mahdollistava vaihtoehto. Paikoitusmitoitus on uusi. VE 2= Voimakkaita muutoksia paikoitusalueisiin, kerroslukuihin ja käyttötarkoituksiin. DAS:n puukerrostalon, täydentävän asuinrakentamisen, palvelujen ja liikerakentamisen mahdollistava vaihtoehto. Paikoitusmitoitus on uusi. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemakaavamuutoksen toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n sekä Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaisella tavalla. Suunnittelutyö laaditaan olemassa olevia selvityksiä hyödyntäen ja niitä tarvittaessa täydentäen. Selvitykset 1.1 Asemakaavaa varten tehdyt/tehtävät selvitykset Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liidea Oy Palveluverkkoselvitys FCG Oy 2017 KUMPPANUUSSOPIMUS OSALLISET JA VUOROVAIKUTUS Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Tunnistetut osalliset: Viranomaiset - Lapin ELY-keskus - Lapin Pelastuslaitos - Lapin liitto - Lautakunnat (tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, perusturvalautakunta, koulutuslautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö - Kaava-alueen maanomistajat ja -haltijat - Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja -haltijat - Kaupunginosayhdistykset Muut - Domus Arctica-säätiö - Lapin yliopisto - Lapin ammattikorkeakoulu - Lapin ammattiopisto - Napapiirin Residuum Oy - Napapiirin Energia ja Vesi Oy - Alueen teleoperaattorit - muut asukkaat ja kaupunkilaiset SUUNNITTELUN VAIHEET Käynnistysvaihe 4

7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville kahden viikon ajaksi , jolloin osallisilla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitettiin Lapin Kansassa ja sekä kirjeellä rajanaapureille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu uudelleen nähtäville kahden viikon ajaksi , jolloin osallisilla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitettiin Lapin Kansassa ja sekä kirjeellä rajanaapureille. YHTEYSHENKILÖT Kaupunginarkkitehti Tarja Outila , Kaavoitusarkkitehti Johannes Jutila , Valmisteluvaihe Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville kahden viikon ajaksi (vähintään 14 pv), jolloin osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä Lapin Kansassa. Ehdotusvaihe Asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville kuukauden ajaksi (vähintään 30 pv) sekä pyydetään tarvittavat lausunnot. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää muistutus kaavaehdotuksesta. Nähtävillä olosta ilmoitetaan kirjeitse kaava-alueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille ja -haltijoille sekä Lapin Kansassa. Hyväksymisvaihe Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. TAVOITEAIKATAULU Tavoitteena on, että asemakaavan luonnos on nähtävillä syksyllä 2017 ja asemakaavan muutosehdotus syystalvella Tavoitteena on, että asemakaava tulisi voimaan vuoden 2017 loppuun mennessä. PALAUTTEEN ANTAMINEN Kirjalliset mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ja kaavaluonnoksesta sekä muistutukset kaavaehdotuksesta toimitetaan Rovaniemen kaupunginhallitukselle osoitteella: Rovaniemen kaupungin kirjaamo, PL 8216, Rovaniemi. STRATEGINEN HALLINTO / STRATEGINENKAAVOITUS PL 8216, Rovaniemen kaupunki Käyntiosoite: Hallituskatu 7 kaupunki 5

8 KAAVOITUSPROSESSI TEKNINEN LAUTAKUNTA Kaavoituspäätös , 16 VIREILLETULO KAUPUNGINHALLITUS VIREILLETULO VALMISTELUVAIHE Vireilletulo nähtävillä, mahdollisuus jättää mielipide Kaavoituspäätös / Kaava-alueen muutos ja Oas:n päivitys Vireilletulo nähtävillä, mahdollisuus jättää mielipide Kaavaluonnos nähtävillä, mahdollisuus jättää mielipide , KAUPUNGINHALLITUS Kaavaehdotuspäätös 2017 EHDOTUSVAIHE Kaavaehdotusnähtävillä, mahdollisuus jättää muistutus 2017 KAUPUNGINHALLITUS Esitys kaupunginvaltuustolle 2017 KAUPUNGINVALTUUSTO Hyväksyy kaavaehdotuksen 2017 MUUTOKSENHAKUAIKA Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 30 vrk 6

9 ROVANIEMEN KAUPUNKI Palveluverkkoselvitys, Rovaniemen kaupunki 5. kaupunginosa Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32640

10

11 Loppuraportti 1 (36) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Selvityksen tausta ja tarkoitus Tarkastelu- ja suunnittelualue TARKASTELU- JA SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Suunnittelutilanne Väestömäärä ja asumisen sijoittuminen Kaupalliset palvelut Kaupan palveluverkko Kysyntä-tarjonta -tilanne Opiskelijoiden arviot tarkastelualueen ja Rovaniemen palvelutarjonnasta Jakamis- ja kiertotalous Jakamistalous Kiertotalous Esimerkkejä jakamis- ja kiertotalouden palveluista Opiskelijoiden käyttämät jakamis- ja kiertotalouteen liittyvät palvelut KEHITYSTRENDIT JA ENNUSTEET Jakamis- ja kiertotalouden kehitysnäkymät Yleiset kehitysnäkymät Opiskelijoiden ja yritysten arviot jakamis- ja kiertotalouden kehityksestä Kaupallisten palvelujen ja kuluttajakäyttäytymisen kehitysnäkymät Yleiset kehityssuunnat Opiskelijoiden arviot palvelujen kehittämistarpeista Yritysten sijoittumiseen ja toimintaedellytyksiin vaikuttavia tekijöitä Arvio ostovoiman ja liiketilatarpeen kehityksestä Arvio ostovoiman kehityksestä Arvio liiketilatarpeen kehityksestä TARKASTELUALUEEN KAUPALLISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN Liiketilan mitoitusvaihtoehdot Kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet Palvelujen kehittämisperiaatteet Toimenpidesuunnitelma Visio Palvelujen kehittämisen toiminnalliset vaihtoehdot ja vaiheet Etenemismalleja kehittämisessä LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Työn yhteydessä haastatellut henkilöt Liite 2. Opiskelijakysely... 30

12

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 3 (36) Palveluverkkoselvitys, Rovaniemen kaupunki 5. kaupunginosa 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta ja tarkoitus Tehtävänä on laatia palveluverkkoselvitys (kaupalliset palvelut) kaavoituksen tarpeisiin. Selvitys tehdään Rantavitikan ja Viirinkankaan (5.kaupunginosan) alueelta. Palveluverkkoselvityksessä kartoitetaan peruspalveluverkon ja jakamis- ja kiertotalouden tarjonnan ja kysynnän nykytila ja kehitystrendit sekä arvioidaan kysynnän kehitys 5. kaupunginosan alueella ja erityisesti kaavoitettavalla suunnittelualueella. Selvityksessä osoitetaan myös jakamis- ja kiertotalouden vaikutus palveluverkkoon sekä jakamis- ja kiertotaloudesta syntyvä ostovoima ja kaupallinen lisäarvo 5. kaupunginosassa ja erityisesti kaavoitettavalla suunnittelualueella. Palveluverkkoselvityksen yhteydessä on haastateltu kaupan toimijoita ja alueella toimivia yrityksiä (11 yritystä, liite 1) ja toteutettu internet-kysely alueen oppilaitosten opiskelijoille. Opiskelijakyselyyn saatiin välisenä aikana 352 vastausta. Yrityshaastattelujen ja opiskelijakyselyn tuloksia on esitetty raportissa eri kohdissa. Lisäksi opiskelijakyselyn yhteenveto on esitetty liitteessä 2. Haastattelujen ja kyselyn lisäksi on järjestetty kaksi tilaisuutta sidosryhmille: sparraustilaisuus, jossa ideoitiin alueen kehittämistä ja tulevaisuusverstas, jossa hahmotettiin alueen kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Selvitys on tehty Rovaniemen kaupungin toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Rovaniemen kaupungin yhteyshenkilönä on toiminut kaupunginarkkitehti Tarja Outila. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä selvityksen ovat laatineet Taina Ollikainen, Jaana Myllyluoma ja Hanna Baas. 1.2 Tarkastelu- ja suunnittelualue Palveluverkkoselvityksen tarkastelualueena on Rovaniemen 5. kaupunginosan muodostama alue (Rantavitikan ja Viirinkankaan alueet), mutta selvityksessä tarkastellaan kaupan palveluverkkoa riittävällä tarkkuudella myös Rovaniemen kaupungin tasolla. Toisaalta tarkastelua kohdistetaan kaavoitettavalle suunnittelualueelle. Kuva 1. Tarkastelualue (5. kaupunginosa) ja kaavoitettava suunnittelualue

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 4 (36) TARKASTELU- JA SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Tarkastelu- ja suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Rovaniemen maakuntakaava. Tarkastelualueelle (5. kaupunginosan alue) on Rovaniemen maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueita (A) ja teollisuustoimintojen alueita (T). Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavassa osoitetulla taajamatoimintojen alueella (A). Kuva 2. Ote Rovaniemen maakuntakaavasta 2001 (Lapin liitto) Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava on ehdotusvaiheessa. Tarkastelualueelle (5. kaupunginosan alue) on maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu taajamatoimintojen alueita (A) sekä kaupan alueita, joille saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä (KM). Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavaehdotuksessa osoitetulla taajamatoimintojen alueella (A). Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja on kaavan mukaan Rovaniemen taajaman alueella k-m 2. Kuva 3. Ote Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan kaavaehdotuksesta 2016 (Lapin liitto).

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 5 (36) Yleiskaava 2015 Tarkastelu- ja suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutteinen yleiskaava. Tarkastelualueelle on yleiskaavassa osoitettu muun muassa asuinalueita (AK, AP, AO), palvelujen ja hallinnon alueita (P), julkisten palvelujen ja hallinnon alueita (PY), työpaikka-alueita (TP), teollisuusalueita (T), virkistysalueita (V), urheilu- ja virkistyspalvelujen alueita (VU) sekä hautausmaa-alueita (EH). Suunnittelualue sijaitsee yleiskaavassa osoitetulla julkisten palvelujen ja hallinnon alueella (PY-1) ja asuinkerrostalojen alueella (AK). Kuva 4. Ote Rovaniemen yleiskaavasta (Rovaniemen kaupunki 2002) Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueen länsiosaan on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-1), jolle saa rakentaa myös julkisten palvelujen ja hallinnontiloja. Muu osa suunnittelualueesta on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueena (AK) ja asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueena (AL). Asuntoalueiden keskelle on osoitettu leikkikenttä (UL). Kuva 5. Ote Rovaniemen ajantasa-asemakaavasta (Rovaniemen karttapalvelu ). Suunnittelualueen rajaus on esitetty punaisella katkoviivalla.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 6 (36) Väestömäärä ja asumisen sijoittuminen Väestökehitys Rovaniemellä asui vuoden 2015 lopussa asukasta ja vuoden 2016 lopussa asukasta. Väestömäärä on lisääntynyt vuosina noin asukkaalla (+3,6 %). Tarkastelualueella (5. kaupunginosa) asui vuoden 2015 lopussa asukasta, joka on noin 9 % koko kaupungin väestöstä. Tarkastelualueen väestömäärä on lisääntynyt vuosina noin 400 asukkaalla (+8 %) ja keskimäärin 1,5 %/vuosi. Taulukko 1. Tarkastelualueen ja Rovaniemen kaupungin väestömäärä (Tilastokeskus). Alue Väestö Muutos lkm % %/v Tarkastelualue ,0 % 1,5 % ROVANIEMI ,9 % 0,6 % Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Rovaniemen kaupungin väestömäärä lisääntyy edelleen tulevina vuosina ja on vuonna 2025 noin asukasta. Väestömäärä lisääntyy ennusteen mukaan vuosina yhteensä noin asukkaalla (+4,2 %), joka on keskimäärin 0,4 %/vuosi. Tarkastelualueelle ei ole laadittu väestöennustetta, joten tarkastelualueen väestömäärän kehitystä on arvioitu tarkastelualueen vuosien väestökehityksen ja Rovaniemen väestöennusteen pohjalta. Tarkastelualueen väestömäärä on lisääntynyt vuosina keskimäärin 1,5 %/ vuosi. Koko Rovaniemen väestömäärä lisääntyy Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuosina keskimäärin 0,4 %/vuosi. Tarkastelualueen väestömäärän arvioidaan lisääntyvän vuosina keskimäärin 1 %/vuosi, jolloin väestömäärä on vuonna 2025 noin asukasta. Väestömäärä lisääntyy arvion mukaan vuosina yhteensä noin 580 asukkaalla. Taulukko 2. Arvio tarkastelualueen ja Rovaniemen kaupungin väestömäärän kehityksestä vuoteen 2025 (Tilastokeskus). Alue Väestö Muutos lkm % %/v Tarkastelualue ,5 % 1,0 % ROVANIEMI ,2 % 0,4 % Asumisen sijoittuminen ja asumisen laajenemisalueet Rovaniemen väestö on keskittynyt Rovaniemen keskeiselle taajama-alueelle. Kuvassa 6 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain vuoden 2012 lopussa palveluverkkoselvityksen tarkastelualueella ja sen lähialueilla. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvemmin asuttuja alueita. Tarkastelualue (5. kaupunginosa) sijaitsee Rovaniemen keskustan etelä- ja lounaispuolella valtatien 4 ja Kemijoen välisellä alueella. Vuoden 2015 lopussa tarkastelualueella asui noin asukasta. Rovaniemen kaupunki on laatinut maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman (MAATO) vuonna 2015 ja se on päivitetty vuonna Toteuttamisohjelman mukaan Rovaniemi kasvaa ja kehittyy maakunnallisena keskuksena, jonka väkiluku kasvaa ja yhdyskuntarakenne tiivistyy. Palvelukyliä kehitetään aktiivisesti. Ydinkeskustan tiivistäminen ja pientalovaltaisten alueiden tärkeimmät laajenemasuunnat ovat Vennivaaran ja Ranuantien suunnat. Maakuntakaavoissa taajamatoiminnoille sekä keskusta-alueille osoitetuille alueille laaditaan tarvittaessa yleiskaavat, ellei ajan tasalla olevaa yleiskaava ole. Tavoitteena on, että palvelukylien vetovoimaisuutta lisätään ja tiiviimpää kyläasutusta ohjataan palvelukyliin. Kaupan palveluverkon osalta todetaan, että vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat jatkossa keskustan lisäksi Eteläkeskukseen ja Lampelaan. Saarenkylässä kauppa kehittyy maltillisemmin. Saarenkolmion liike- ja työpaikka-aluetta laajennetaan 4-tien länsipuolelle. Ydinkeskustan kaupalliset vyöhykkeet toteutetaan keskustan osayleiskaavassa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Eteläkeskuksessa ja Lampelassa mahdollistetaan suurempien yksiköiden (yli 2000 kem²) rakentaminen. (Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma 2015, Rovaniemen kaupunki)

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 7 (36) Kuva 6. Väestön sijoittuminen tarkastelualueella ja sen lähiympäristössä (Tilastokeskus) 2.3 Kaupalliset palvelut Kaupan palveluverkko Vähittäiskaupan palveluverkkoa kuvaavat tiedot perustuvat Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laadinnan yhteydessä tehtyyn Kaupan palveluverkkoselvitykseen (Lapin liitto 2014). Edellä mainitussa selvityksessä myymälöiden lukumäärää ja sijaintia koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin sekä A.C. Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin tietoihin. Selvityksen tietoja on päivitetty Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin 2015 tiedoilla. Päivittäistavarakauppa Vuoden 2012 lopussa Rovaniemellä toimi 49 päivittäistavaramyymälää, joka on 96 % Rovaniemen seudun päivittäistavaramyymälöistä. Asukaslukuun suhteutettuna Rovaniemellä oli vuonna 2012 noin asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, joka on selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (1 692 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti). Rovaniemellä päivittäistavarakaupan myynnistä suuri osa tapahtuu hypermarketeissa ja tavarataloissa (noin 40 %). Seuraavaksi eniten myyntiä tapahtuu valinta- ja pienmyymälöissä (noin 35 %), isoissa supermarketeissa (noin 23 %) ja erikoismyymälöissä. (Kaupan palveluverkkoselvitys 2014, Lapin liitto) Rovaniemellä oli vuonna 2012 päivittäistavarakaupan myyntialaa ja myyntiä asukasta kohti hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /mym 2 /vuosi) oli Rovaniemellä korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. (Kaupan palveluverkkoselvitys 2014, Lapin liitto). Korkea myyntitehokkuus kertoo muun muassa siitä, että päivittäistavarakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailua on vähän. Alhainen myyntitehokkuus puolestaan on yleensä merkki päivittäistavarakaupan ylimitoituksesta ja kireästä kilpailutilanteesta. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Rovaniemellä oli vuonna 2015 yhteensä 50 päivittäistavaramyymälää (isot supermarketit, pienet supermarketit, valintamyymälät ja elintarvikeym. kioskit), 16 päivittäistavaroiden erikoismyymälää (hedelmien, kalan, leipomotuotteiden, alkoholijuomien, jäätelön ja luontaistuotteiden myynti) sekä 7 hypermarkettia ja tavarataloa (itsepalvelutavaratalot, tavaratalot ja pienoistavaratalot).

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 8 (36) On syytä huomata, että A.C.Nielsenin myymälärekisterin ja Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tilastointitapa on erilainen, joten edellä esitetyt A.C.Nielsenin myymälärekisterin vuoden 2012 ja Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin vuoden 2015 tiedot päivittäistavaramyymälöiden määrästä eivät ole keskenään vertailukelpoiset. Erikoiskauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Rovaniemellä toimi vuoden 2015 lopussa yhteensä 211 erikoiskaupan myymälää. Toimialoilla, jotka sisältävät tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät (huonekalukauppa, kodintekniikkakauppa, rautakauppa ja muu tilaa vaativa kauppa) toimi yhteensä 36 myymälää (17 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Muun erikoiskaupan toimialoilla (apteekit, muotikauppa, tietotekninen erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa) toimi yhteensä 175 myymälää (83 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Asukaslukuun suhteutettuna Rovaniemellä oli 293 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti, joka on enemmän kuin Lapin maakunnassa keskimäärin (277 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti), mutta vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (313 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti). (Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri 2015). Seututasolla erikoiskauppa on keskittynyt Rovaniemelle, jossa ydinkeskusta on selkeästi tärkein ja palvelutarjonnaltaan monipuolisin kaupan alue. Keskusta toimii paitsi Rovaniemen kaupungin ja seudun myös koko Lapin maakunnan merkittävimpänä kaupallisten ja julkisten palvelujen keskittymänä sekä toiminnallisena keskuksena. Rovaniemen ydinkeskustan lisäksi merkittäviä kaupan sijaintialueita Rovaniemellä ovat Lampela, Eteläkeskus ja Saarenkylä ydinkeskustan läheisyydessä. Seuraavassa kuvassa on esitetty Rovaniemen keskeisen alueen vähittäiskaupan suuryksiköiden (>2000 k-m 2 ) sijainti vuonna 2012 ja kaupan alueiden rajaus (Lapin liitto 2014). Kuva 7. Rovaniemen keskeisen alueen vähittäiskaupan suuryksiköt (>2000 k-m 2 ) vuonna 2012 (Lapin liitto 2014, Kaupan palveluverkkoselvitys). Tarkastelualueen palvelut Tarkastelualueella on yksi kioski (R-kioski) ja kaksi päivittäistavaramyymälää (Sale Rantavitikka ja K-market Viirinkangas). Alueen itäosassa valtatien 4 varressa on useita autokaupan ja tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälöitä sekä mm. autohuoltoon liittyviä palveluja. Tarkastelualueella on lisäksi kahvila- ja ravintolapalveluja oppilaitosten yhteydessä sekä myös erillisissä rakennuksissa.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 9 (36) Tarkastelualuetta lähimmät päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palvelut sijaitsevat Rovaniemen keskustan ja Eteläkeskuksen alueilla. Paljon tilaa vaativaa kauppaa on sijoittunut lisäksi eteläiselle tilaa vaativan kaupan alueelle. Lampelan alue on kehittymässä merkittäväksi kaupan sijaintipaikaksi. Kuva 8. Rovaniemen keskeiset kaupan alueet ja tarkastelualueen kaupalliset palvelut 2017 (Pohjakartta: Rovaniemen karttapalvelu) Kysyntä-tarjonta -tilanne Ostovoiman siirtymät Ostovoiman siirtymä on tietyn alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta tai omalta asuinalueelta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle tai alueelle ulkopuolista ostovoimaa. Mikäli ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja alueelle tulee ostovoimaa alueen ulkopuolelta. Mikäli taas ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle eikä alueen tarjonta vastaa kysyntää. Vähittäiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Rovaniemellä vuonna 2015 positiivinen (+12 %) eli Rovaniemen kaupunki saa ostovoimaa kaupungin rajojen ulkopuolelta. Päivittäistavarakaupan kysyntä ja tarjonta ovat lähellä tasapainoa (ostovoiman nettosiirtymä +1 %). Erikoiskaupassa Roveniemelle tulee huomattava määrä ostovoimaa kaupungin ulkopuolelta. Nettosiirtymä oli tilaa vaativassa kaupassa +35 % ja muussa erikoiskaupassa +17 %. Koska vähittäiskaupan myyntiä koskevat tiedot on saatavissa vain koko kaupungin osalta, ei tarkastelualueen (5.kaupunginosan) kysyntä-tarjonta -tilanteesta ole tietoa. Tarkastelualueella ei ole muun erikoiskaupan tarjontaa, joten alueen asukkaiden muun erikoiskaupan ostovoima siirtyy kokonaan alueen ulkopuolelle. Tilaa vaativan erikoiskaupan tarjonta on tarkastelualueella vähäistä, joten suurin osa myös tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoimasta siirtyy alueen ulkopuolelle. Toimialaryhmistä päivittäistavarakaupassa tarkastelualueen tarjonta vastaa parhaiten alueen väestön kysyntään, mutta todennäköistä on, että myös päivittäistavarakaupassa alueen ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 10 (36) Opiskelijoiden arviot tarkastelualueen ja Rovaniemen palvelutarjonnasta Palveluverkkoselvityksen yhteydessä tehdyn opiskelijakyselyn mukaan Rantavitikan ja Viirinkankaan alueella asuvat opiskelijat ovat melko tyytyväisiä tarkastelualueen ruokakauppoihin, mutta tarkastelualueen erikoiskaupan palvelut eivät vastaa kyselyyn vastanneiden tarpeita. Myös tarkastelualueen kahvila- ja ravintolapalvelut ja liikuntapalvelut vastaavat melko huonosti alueella asuvien opiskelijoiden tarpeita. Yleisesti ottaen Rovaniemen palveluihin opiskelijat ovat tyytyväisiä. Vähiten tyytyväisiä kyselyyn vastanneet tarkastelualueella asuvat opiskelijat (150 vastaajaa) ovat Rovaniemen erikoiskaupan palveluihin. Kuva 9. Tarkastelualueella asuvien opiskelijoiden arviot tarkastelualueen ja Rovaniemen nykyisistä palveluista (kyselyyn vastanneita yhteensä 352, joista asuu tarkastelualueella 150) Kyselyyn vastanneista tarkastelualueella asuvista opiskelijoista (yhteensä 150 vastaajaa) noin 45 % tekee ruokaostokset yleensä tarkastelualueen ruokakaupoissa (Sale Rantavitikka 37 % ja K- market Viirinkangas 8 %) ja 55 % Rovaniemen muissa ruokakaupoissa. Muissa ruokakaupoissa asioivista opiskelijoista asioi Eteläkeskuksen Prismassa (42 %), Lidlissä (35 %) tai molemmissa (12 %). Muualla kuin tarkastelualueella asuvista vastaajista 12 % tekee ruokaostokset yleensä Sale Rantavitikassa ja 88 % muissa Rovaniemen ruokakaupoissa. Kyselyyn vastanneista ja tarkastelualueella asuvista opiskelijoista (yhteensä 150 vastaajaa) noin 59 % tekee erikoistavaraostokset (vaatteet, tietotekniikka, kirjat ym.) yleensä Rovaniemen keskustan liikkeissä, 7 % muissa liikkeissä Rovaniemellä (mm. Prisma, Gigantti, isot marketit, kirpputorit), 8 % myymälöissä muualla kuin Rovaniemellä, 23 % verkkokaupassa ja 3 % muuten. 2.4 Jakamis- ja kiertotalous Jakamistalous Kaupungeissa on painetta jätteen ja hävikin pienentämiselle, ja väestön koulutustaso ja matalampi ikä näkyvät ympäristötietoisuudessa ja kulutuskäyttäytymisessä. Jakamis- ja kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Teknologia mahdollistaa erilaisten asioiden tuottamisen, kuluttamisen ja jakamisen helposti, olipa kyse ruuasta, kyydeistä, työkaluista, asunnoista, harrastuksista tai urheiluvälineistä. Jakamistaloudella tarkoitetaan ilmiötä, jossa yksityishenkilöt tai muut toimijat kuten mikroyrittäjät tai pienyritykset jakavat vajaakäytöllä olevaa resurssia (esim. tuote, palvelu, aika tai osaaminen) digitaalisen alustan kautta. Euroopan komission tiedonannossa (Euroopan komissio 2016) jakamistaloudella, josta komissio käyttää termiä yhteistyötalous (collaborative economy), tarkoitetaan sellaisia jakamistalousalustoja hyödyntäviä liiketoimintamalleja, joilla luodaan avoin markkinapaikka usein yksityishenkilöiden tarjoamien tavaroiden tai palvelujen väliaikaista käyttöä varten.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 11 (36) Jakamistaloudessa on kolmentyyppisiä toimijoita: - palveluntarjoajia, jotka jakavat omaisuutta, resursseja, aikaa ja/tai taitoja (joko satunnaisesti palveluja tarjoavia yksityishenkilöitä tai ammatillisessa ominaisuudessa toimivia palveluntarjoajia), - palveluiden käyttäjiä, - välittäjiä, jotka verkkoalustan välityksellä saattavat yhteen palveluntarjoajat ja käyttäjät ja mahdollistavat transaktiot näiden välillä. Kuva 10. Jakamistalouden käsitteistöä (Lähde: TEM 2017) Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä (2017) jakamistalouden markkinat on jaoteltu viiteen päätoimintasektoriin. Sektorit ja niille tyypillinen toiminta on määritelty seuraavassa: 1. Majoitus ja tilat - Kodin, huoneen tai makuupaikan vuokraus matkailijoille, kokous-, varasto- tai muun käyttämättömän tilan lyhytaikainen vuokraus, kodinvaihto, sekä loma-asunnon vuokraus, - Erikoistilojen (taloyhtiöiden tilat, yritysten kokoustilat, koulut) vuokraaminen silloin, kun ne eivät ole omistajien käytössä, on jakamistalouden kehityksen myötä syntynyt uudenlainen resurssien hukkakäyttöä poistava toimintatapa myös yhteisöille ja yrityksille. 2. Vertaisliikenne ja autonjako - Vertaisliikenteeseen kuuluvat sekä lyhyen että pitkän matkan henkilökuljetus, jossa kulkuneuvon omistaja yleensä toimii auton kuljettajana. Autonjakoon katsotaan kuuluvaksi yksityisomisteisten autojen lyhytaikainen vuokraus, jossa kulkuneuvon omistaja yleensä luovuttaa resurssin toisen tahon käyttöön. 3. Kotitalous- ja pientyöt - Kotitalouksien, yksityishenkilöiden ja yritysten tarjoamat keikkaluontoiset pientyöt ja kevyet toimistotyöt, siivouspalvelut, lastenvahtipalvelut, asioidenhoito, ruuan tai tavaran kotiinkuljetus ja tavaroiden lyhytaikainen vuokraus, - Tähän voivat kuulua myös esim. ravintolapäivä tai välineiden ja työkalujen yhteiskäyttö.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 12 (36) Ammatilliset palvelut - Tutkintoa, pätevyyttä tai erityisosaamista vaativat keikkaluontoiset työt, kuten kehitys- ja suunnitteluprojektit (esim. ohjelmointityöt, käännöstyöt, graafinen suunnittelu), asiantuntijakonsultaatiot tai esiintymiset. 5. Joukkorahoitus - Suurelle yleisölle esitettäviä avoimia pyyntöjä varojen keräämiseksi tiettyyn hankkeeseen, - Tapa kerätä rahoitusta henkilöiden ja organisaatioiden hankkeille sekä yritysten toimintaan, - Rahoitus kerätään yleensä laajalta joukolta pieninä summina halutun rahoitusmäärän saavuttamiseksi ja usein Internetissä toimivien palvelualustojen kautta, - Rahoitukselle määritellään yleensä etukäteen minimisumma, ja hanke, tuote tms. toteutetaan vain, jos em. minimisumma saadaan kokonaan kasaan, - Jos hanke toteutuu, luvattu vastike maksetusta summasta maksetaan takaisin esim. tuotteena, elämyksenä tai yhtiön osakkeina Kiertotalous Kiertotalous-käsitteellä viitataan toimintamalliin ja liiketoimintaan, jossa raaka-aineita, tuotteita ja materiaaleja käytetään taloudessa mahdollisimman tuottavasti ja kestävästi. Ytimessä ovat erilaiset kiertokulut: tavoitteena on saada pidettyä tuotteet ja materiaalit mahdollisimman pitkään käytössä ennen kuin ne muuttuvat jätteeksi. Usein tämä edellyttää niiden kierrättämistä eteenpäin periaatteella toisen jäte on toisen raaka-aine. Perinteinen kierrätys on kuitenkin vain pieni osa kiertotalouden toimintaa. Kiertotalous hyödyttää yhteiskuntaa monella tavalla: - keino hyödyntää luonnonvaroja, raaka-aineita, tuotteita ym. resursseja tehokkaasti ja taloudellisesti, - keino minimoida rasitukset ympäristölle, esimerkiksi jätteen ja päästöjen synty, - keino luoda uutta kestävää liiketoimintaa. Kiertotalous palvelee myös resurssitehokkuutta, jonka tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon arvoa mahdollisimman niukoilla panoksilla.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 13 (36) Sitra Esimerkkejä jakamis- ja kiertotalouden palveluista Tekstiilejä Liiketoimintamalli Suljettu kierto Uudelleenkäyttö Kierrätys Korjaaminen ja takuu Vuokraaminen Kysynnänhallinta Yhteiskehittely Yritysesimerkki DutchaWEARness: työvaatteiden 100% kierto takaisin vaatteiksi FilippaK: secondhand (+ takeback, vuokraus) G-Star Raw: denimin kierrätys farkuista farkkuihin I:CO: tekstiilijätteen teollinen kierrätys NudieJeans: tuotteiden korjaaminen sisältyy hintaan Lena FashionLibrary: vaatelainaamo Vigga: vauvanvaatteiden vuokraus jäsenyysmallilla StageLabel: tuotantoon otettavientuotteiden valinta äänestyksellä Zara: joustava tuotanto menekin mukaan YR:asiakkaan luoman designin pikatulostus paitaan Lähde: Sitra, Matti Aistrich, Huonekalujen kierrätystä Turun kaupungin ja Sitran toteuttaman kalustekierrätyspilotti. Tavoitteena on saada ylijäämähuonekalut uudelleen käyttöön verkko- ja mobiilisovelluksena toimivan kierrätysjärjestelmän avulla. Kaupungin työntekijät ovat voineet ladata järjestelmään käytöstä poistettuja kalusteita sekä tilata käyttöön tai esimerkiksi tuunattavaksi kalusteita.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 14 (36) Hävikkiruokaa Yhteiskäyttöä ja palveluita

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 15 (36) Opiskelijatoimintaa Joukkorahoitusta Groundfunding.fi - Palvelun kautta voi rahoittaa kaikenlaisia kiinteistöalaan tai rakentamiseen liittyviä projekteja uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen - Sijoittaminen palvelun kautta tapahtuu täysin sähköisesti. Groundfunding toimii rahoituksen välittäjänä sijoittajien ja rahoituksen hakijoiden välillä. Sijoittaminen palvelun kautta tapahtuu täysin sähköisesti. - Rahoitusta voivat hakea niin rakennuttajat kuin kiinteistönomistajat.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 16 (36) Mesenaatti.me - Suomen ja Pohjoismaiden suurin vastikepohjaiseen joukkorahoitukseen tarkoitettu palvelu - Ihmiset osallistuvat yhdessä heille tärkeän hankkeen kuten palvelun, yhteisön, yrityksen, teoksen tai tuotekehitys-projektin, rahoittamiseen. - Rahoittajat saavat vastineeksi esimerkiksi palveluja, elämyksiä tai hankkeen lopputuotteen eivätkä esimerkiksi osakkeita kuten osakepohjaisessa joukkorahoituksessa Opiskelijoiden käyttämät jakamis- ja kiertotalouteen liittyvät palvelut Rantavitikan ja Viirinkankaan alueen nykyisiä jakamis- ja kiertotalouteen liittyviä palveluja ovat mm. yhteiskäyttökirjat, DAS:n lainatavat työkalut ym. tavarat, yhteiskäyttöpotkuri ja polkupyörän korjausteline sekä LYY:n urheiluvälineiden vuokraus. Alueella toimivilla päivittäistavaramyymälöillä on pihalla kierrätyspisteet vaatteille ja jätteille. Lisäksi myymälät ovat sopineet hävikkiruuan jakamisesta yhteisöille. Palveluverkkoselvityksen yhteydessä tehdyn opiskelijakyselyn mukaan kyselyyn vastanneet opiskelijat (yhteensä 352 vastaajaa) ovat käyttäneet Rovaniemellä tai muualla jakamis- ja kiertotalouteen liittyviä palveluja seuraavasti: - tavaroiden uusiokäyttö, 67 % vastanneista - tavaroiden jakaminen, 31 % vastanneista - tilojen vuokraus, 29 % vastanneista - vertaisliikenne ja autonjako, 27 % vastanneista - tavaroiden vuokraaminen, 20 % vastanneista - asunnon vuokraus, 19 % vastanneista - ammatilliset palvelut, 13 % vastanneista - muu palvelu, 10 % vastanneista - kotitalous- ja pientyöt, 9 % vastannaista - hävikkiruokapalvelut, 5 % vastanneista - joukkorahoitus, 4 % vastanneista

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 17 (36) KEHITYSTRENDIT JA ENNUSTEET 3.1 Jakamis- ja kiertotalouden kehitysnäkymät Yleiset kehitysnäkymät Jakamistaloustransaktioiden potentiaalinen kokonaisarvo voi yltää työ- ja elinkeinoministeriön PwC:llä teettämän arvion mukaan Suomessa vuonna 2020 noin 1,3 mrd. euroon, mikä tarkoittaa markkinoiden yli kymmenkertaistuvan. Vuonna 2020 suurimmiksi jakamistalouden sektoreiksi arvioidaan joukkorahoitus 37 %, vertaisliikenne ja autojako 29 % ja kotitalous ja pientyöt - sektori 18 %. Kuva 11. Jakamistalouden palvelualustojen tuotot 2020 (Lähde: TEM 2017) Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan jakamistalous voi saavuttaa pysyvän ja merkittävän jalansijan markkinoista uudenlaisella toimintakulttuurillaan, jossa korostuvat palvelujen saavutettavuus, valinnanvapaus, sosiaalisuus sekä resurssien hyötykäyttö. Euroopan jakamistalouden edelläkävijämaiden markkinoiden kehitys on osoittanut, että jakamistalouden kasvu on markkinoiden kypsyessä varsin nopeaa. Muutaman seuraavan vuoden aikana Suomen ennustetaankin kirivän Euroopan markkinoiden etumatkaa umpeen ja jakamistalousmarkkinoiden transaktioiden arvon jopa yli kaksinkertaistuvan vuosittain. Sitran selvityksen mukaan resurssien kierron tehostaminen tarjoaa Suomen kansantaloudelle 1,5-2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä. Koska nuorten joukossa kiinnostuksen omistamiseen (autot, asunnot ym.) arvioidaan entisestäänkin vähenevän ja kestävän kehityksen periaatteiden merkitys kasvaa sekä pakosta että vihreänajattelun myötä, tulee jakamis- ja kiertotalouden palvelujen tarve ja kysyntä lisääntymään tulevina vuosina Opiskelijoiden ja yritysten arviot jakamis- ja kiertotalouden kehityksestä Palveluverkkoselvityksen yhteydessä tehtyyn opiskelijakyselyyn vastanneet opiskelijat kuten myös haastatellut yritykset arvioivat jakamis- ja kiertotalouteen liittyvien palvelujen käytön lisääntyvän tulevaisuudessa. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista jakamis- ja kiertotalouteen liittyvien palvelujen käytön arvioi lisääntyvän merkittävästi yleisesti Suomessa 40 % vastanneista ja Rovaniemen kampusalueella 18 % vastanneista. Oman palvelujen käytön arvioi lisääntyvän merkittävästi 14 % kyselyyn vastanneista.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 18 (36) Opiskelijakyselyssä kysyttiin, millaisia jakamis- ja kiertotalouteen liittyviä palveluja opiskelijat olisivat itse valmiita käyttämään Rovaniemen kampusalueella, mikäli niitä olisi tarjolla? Eniten kysyntää olisi kyselyyn vastanneiden mukaan tavaroiden uusiokäyttöpalveluille, hävikkiruokapalveluille ja tavaroiden vuokraamiselle. Kuva 12. Opiskelijakyselyyn vastanneiden (n=326) arviot jakamis- ja kiertotalouteen liittyvien palveluiden käytöstä Jakamis- ja kiertotalouteen liittyvien palvelujen kehittämiseen olisi valmis osallistumaan 25 %, palvelujen tuottamiseen noin 20 % ja palvelujen välittämiseen noin 19 % kyselyyn vastanneista opiskelijoista. Kyselyyn vastanneet opiskelijat mainitsivat palveluina, joiden kehittämiseen, tuottamiseen ja välittämiseen he olisivat valmiita osallistumaan, mm. tavaroiden lainaus, vuokraaminen ja uusiokäyttö, hävikkiruokapalvelut, vertaisliikenne ja auton jakaminen, kimppakyydit, kotitalous- ja pientyöt, ammatilliset pienpalvelut, kirpputori ja aikapankki. Suurimpina esteinä jakamis- ja kiertotalouteen liittyvien palvelujen kehittämiselle Rovaniemellä opiskelijat pitivät mm. seuraavia: epäselvät toimintamallit, riittämätön tieto mahdollisuuksista, toimitilojen puute, vetäjien/organisoijien puute, toimivien alustojen puute, asenne, halu omistaa, käyttäjien vähäisyys, innovatiivisuuden ja aktiivisuuden puute sekä ajan puute. Palveluverkkoselvityksen yhteydessä haastateltujen yritysten mukaan kysyntää jakamis- ja kiertotalouteen liittyville palveluille on ja yritykset arvioivat kysynnän entisestään lisääntyvän tulevaisuudessa. Kysyntää olisi mm. käyttötavaroiden ja kalusteiden kierrättämiselle, kulkuneuvojen yhteiskäytölle, hävikkiruokapalveluille, kokous- yms. tilojen vuokraukselle, alihankinta- ja asiantuntijapalveluille, jätteiden kierrättämiselle ja aurinkoenergian lisäämiselle. Suurimpina haasteina palvelujen kehittämiselle yritykset pitivät alueen asukas- ja kuluttajapohjan heterogeenisyyttä (opiskelijat, asukkaat, yritykset) sekä opiskelijoiden rahankäyttöä ja kausiluonteisuutta. Kampusaluetta pidetään potentiaalisimpana paikkana jakamis- ja kiertotalouden palvelujen kehittämiselle Rovaniemellä. Erään haastateltavan mukaan jos jossain Rovaniemellä jakamis- ja kiertotalouden palvelut kehittyvät, niin se paikka on ehdottomasti kampusalue.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 19 (36) Kaupallisten palvelujen ja kuluttajakäyttäytymisen kehitysnäkymät Yleiset kehityssuunnat Seuraavaan on koottu viime aikoina esillä olleita kaupan toimintaan ja toimintaympäristöön sekä kulutuskäyttäytymiseen liittyviä yleisiä kehityssuuntia, jotka on tarpeen ottaa huomioon myös Rovaniemen kaupallisten palvelujen kehittämisessä. Kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavia kehityssuuntia - Väestön ikääntyminen: eläkeläiset ovat tulevaisuudessa entistä hyväkuntoisempia ja parempituloisia ja heillä on enemmän aikaa käytettävissä harrastuksiin ja kuluttamiseen. Toisaalta on myös perinteisiä vanhuksia. Molempien ryhmien tarpeet tulee ottaa huomioon. - Asuntokuntien koon pieneneminen heijastuu kulutuskysyntään ja kaupan toimintaan. - Yksilöllisyys kasvaa ja massakulutus vähenee: kuluttajien käyttäytyminen on entistä vaikeammin ennustettavissa. Kuluttajat vaativat ostotapahtumalta elämyksiä ja kokemuksia. - Elämänrytmi nopeutuu: kuluttajat vaativat kaupalta nopeaa toimintaa ja välitöntä palvelua hinta- ja tuotetietojen, tuotteiden saatavuuden sekä toimituksen suhteen. - Vastuullisuuteen, ekologisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvien arvojen merkitys kasvaa, mikä heijastuu myös kuluttamiseen. - Asiointipaikan valintaan liittyvistä tekijöistä tärkein on asioinnin helppous ja palvelutarjonnan monipuolisuus. Helppoutta voi olla palvelun saavutettavuus joko autolla, joukkoliikenteellä tai kevyellä liikenteellä, ostostenteon nopeus ja sujuvuus tai pysäköinnin helppous. Helppoutta voi olla myös lyhyt asiointi-matka (päivittäisessä ja viikoittaisessa asioinnissa) tai kaikkien palveluiden saaminen samasta paikasta. Kaupan toimintaympäristöön liittyviä kehityssuuntia - Kauppaan kohdistuva kysyntä ei kasva enää samalla vauhdilla kuin 2000-luvun alussa. Kysynnän arvioidaan kasvavan lähivuosina vain väestönkasvun myötä. - Palvelujen kysyntä kasvaa tavaroiden kysynnän kustannuksella. Kauppa kilpailee kuluttajista myös kansainvälisen matkailun ja verkkokaupan kanssa. - Lakimuutokset (mm. aukioloaikojen vapautuminen ja kaupan sijainninohjauksen väheneminen) vaikuttavat kaupan toimintaympäristöön, konsepteihin, myymäläkokoihin ja sijaintiin. - Keskustojen merkitys kauppapaikkoina voi vahvistua. - Lähipalvelujen rooli voi vahvistua, edellyttää kuitenkin kaupunkirakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista Kaupan toimintaan liittyviä kehityssuuntia - Kauppa vastaa kulutuksen kehitykseen ja toimintaympäristön vaatimuksiin kehittämällä uusia konsepteja ja myymäläverkkoa. - Tuotevalikoiman kasvattaminen joko oman toimialan sisällä tai toimiala-rajojen yli lisääntyy. Kaupan toimialarajat hämärtyvät, tuotevalikoima lisääntyy ja laajenee myös palveluiden suuntaan. - Uusissa kaupan muodoissa korostuu elämyksellisyys. Tavaran ostaminen on vain osa elämystä. Syntyy yhä erikoistuneempia myymälöitä, jotka panostavat palveluun tai joissa palvelu liittyy osaksi kokonaistuotetta. Toisaalta myös itsepalvelu tulee kasvamaan (esim. itsepalvelukassat ja myyjättömät myymälät). - Kauppakeskusten suosio säilynee myös tulevaisuudessa. Uudet kauppa-keskukset ovat ns. hybridikeskuksia, joihin vähittäiskaupan lisäksi sijoittuu myös muita toimintoja, kuten kaupallisia ja julkisia palveluja sekä asumista. - Verkkokauppa lisääntyy palvelujen myynnissä ja erikoiskaupassa, mutta myös päivittäistavarakaupassa. Verkkokaupan kasvu heijastuu uusien myymälätyyppien kehitykseen, esimerkiksi showroom -tyyppiset myymälät sekä showroom- ja perinteisten myymälöiden yhdistelmät lisääntyvät. - Verkkokaupan lisäksi myös vertaiskaupan ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Digitalisaation myötä vertaiskauppa siirtyy verkkoon % kuluttajista aloittaa ostoprosessin katsomalla ensin vertaiskaupan tarjonnan.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 20 (36) Opiskelijoiden arviot palvelujen kehittämistarpeista Opiskelijakyselyyn vastanneet opiskelijat toivoivat kampusalueelle erityisesti kahvila- ja ravintolapalveluja, jotka olisivat erillään oppilaitoksista: edullisia ruokapaikkoja, pikaruokapaikkoja (esim. subway kuten Oulun yliopistorakennuksessa), viihtyisiä kahviloita, jotka toimisivat myös ajanviettopaikkoina ja opiskeluun liittyvien tehtävien tekopaikkoina. Lisäksi toivottiin liikuntapalveluja ja erityisesti kuntosalia lähelle oppilaitoksia. Liikuntapalvelut ovat nyt kaukana ja niihin on hankala kulkea ilman autoa, koska julkisen liikenteen vuorotarjonta kampusalueelta on huono. Alueelle toivottiin myös nykyistä isompaa ja tuotevalikoimaltaan monipuolisempaa ruokakauppaa, pankkiautomaattia, apteekkia, kirja- ja paperikauppaa, Alkoa sekä kirpputoria / kierrätyspistettä. 3.3 Yritysten sijoittumiseen ja toimintaedellytyksiin vaikuttavia tekijöitä Keskuskauppakamarin tekemän Alueiden kilpailukyky selvityksen mukaan tärkeimmät yritysten sijaintiin ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat tekijät ovat hyvät liikenneyhteydet ja hyvä saavutettavuus, yritykselle sopivan työvoiman saatavuus ja markkinoiden läheisyys. Sijaintiin ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat tekijät vaihtelevat toimialoittain. Kaupan ja palvelualalla tärkein sijaintiin ja toimintaedellytyksiin vaikuttava tekijä on markkinoiden läheisyys. Kuva 13. Yritysten sijaintiin ja toimintaedellytyksiin vaikuttavia tekijöitä toimialoittain (Keskuskauppakamari 2016)

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 21 (36) Arvio ostovoiman ja liiketilatarpeen kehityksestä Arvio ostovoiman kehityksestä Arviointiperusteet Ostovoiman kehitys on arvioitu samoilla laskentaperusteilla kuin vuonna 2014 valmistuneessa Kaupan palveluverkkoselvityksessä (Lapin liitto). Ostovoiman kehitys on arvioitu Tilastokeskuksen väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvion pohjalta. Lapin liiton kaupan palveluverkkoselvityksessä yksityisen kulutuksen on arvioitu kasvavan päivittäistavarakaupassa (sis. Alko) 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi vuoteen 2025 saakka. Ostovoiman kehitysarvio kuvaa tietyn alueen väestömäärään perustuvaa ostovoimapotentiaalia, mutta ei sitä, missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoimalaskelmassa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä. Todellisuudessa Rovaniemelle kohdistuvan ostovoiman määrä on laskelmaa suurempi, koska myös osa maakunnan muiden alueiden asukkaiden ostovoimasta sekä vapaaajan asukkaiden ja matkailijoiden ostovoimasta kohdistuu Rovaniemelle. Arvio ostovoimasta ja sen kehityksestä Rovaniemen väestön vähittäiskauppaan (pl. autokauppa ja huoltamot) kohdistuva ostovoima oli vuonna 2015 noin 437 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 210 milj., tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoima noin 73 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 154 milj.. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima oli noin 180 milj. ja ravintolapalveluihin kohdistuva ostovoima noin 42 milj.. Rovaniemen väestön vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima lisääntyy vuosina yhteensä noin 93 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima on noin 32 milj., tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoima noin 20 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 42 milj.. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima kasvaa noin 49 milj. ja ravintolapalveluihin kohdistuva ostovoima noin 6 milj.. Taulukko 3. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Rovaniemellä, /vuosi (vuoden 2015 rahassa) OSTOVOIMA, milj. (vuoden 2015 rahassa) Päivittäis- Muu Tilaa Vähittäiskauppa Autotavara- erikois- vaativa kauppa ja kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Ravintolapalvelut Kauppa ja palvelut yhteensä Muutos Tarkastelualueen väestön vähittäiskauppaan (pl. autokauppa ja huoltamot) kohdistuva ostovoima oli vuonna 2015 noin 39 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 19 milj., tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoima noin 7 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 14 milj.. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima oli noin 16 milj. ja ravintolapalveluihin kohdistuva ostovoima noin 4 milj.. Tarkastelualueen väestön vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima lisääntyy vuosina yhteensä noin 11 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima on noin 4 milj., tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoima noin 2 milj. ja muun erikoiskaupan ostovoima noin 5 milj.. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima kasvaa noin 6 milj. ja ravintolapalveluihin kohdistuva ostovoima noin 1 milj.. Taulukko 4. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä palveluverkkoselvityksen tarkastelualueella (5. kaupunginosa), /vuosi (vuoden 2015 rahassa) OSTOVOIMA, milj. (vuoden 2015 rahassa) Päivittäis- Muu Tilaa Vähittäiskauppa Autotavara- erikois- vaativa kauppa ja kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Ravintolapalvelut Kauppa ja palvelut yhteensä Muutos

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 22 (36) Arvio liiketilatarpeen kehityksestä Arviointiperusteet Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupallisten palvelujen paremmat toimintamahdollisuudet, jolloin nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Laskennallinen liiketilatarve on arvioitu ostovoiman perusteella muuttamalla ostovoima liiketilatarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m 2 /vuosi) avulla. Liiketilatarpeen arvioinnissa on käytetty samoja laskentaperiaatteita kuin vuonna 2014 valmistuneessa Lapin liiton kaupan palveluverkkoselvityksessä. Liiketilatarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa liiketilan tarvetta. Lisäksi laskelma perustuu oletukseen, että kaikki ostovoiman kasvu toteutuu uutena liiketilana. Käytännössä kuitenkin osa ostovoiman kasvusta kohdistuu olemassa olevien liikkeiden myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa, mikä vähentää liiketilatarvetta laskelmaan verrattuna. Toisaalta osa nykyisistä liiketiloista tulee poistumaan myymälöiden uudistumisen ja maankäytön muutosten seurauksena, jolloin kaikki uusi liiketila ei lisää liiketilan kokonaismäärää. Liiketilatarve on arvioitu seuraaviin tunnuslukuihin perustuen: - keskimääräinen myyntitehokkuus - päivittäistavarakaupassa /my-m 2 - tilaa vaativassa kaupassa /my-m 2 - muussa erikoiskaupassa /my-m 2 - autokaupassa /my-m 2 - ravitsemispalveluissa / my-m 2 - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,25 - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Alueittain esitetty alueen oman väestön ostovoimaan ja sen kehitykseen perustuva laskennallinen liiketilatarve kertoo kyseisen alueen kaupan palveluverkon perusmitoituksen tilanteessa, jossa vähittäiskaupan kysyntä (ostovoima) ja tarjonta (myynti) ovat tasapainossa. Käytännössä kysyntä ja liiketilatarve eivät varsinkaan erikoiskaupassa kohdistu omalle alueelle, vaan palvelut haetaan palvelutarjonnaltaan monipuolisista keskustoista ja kaupan keskittymistä. Uusilla alueilla liikerakentaminen edellyttää lisäksi muun maankäytön ja liikenneyhteyksien toteutumista. Liiketilatarpeen laskelmassa on otettu huomioon kaavallinen ylimitoitus, 30 %. Ylimitoitusta voidaan perustella sillä, että se tuo laskelmaan joustavuutta ja väljyyttä ja parantaa sitä kautta kilpailun edellytyksiä. Osa kauppapaikoista on vaihtoehtoisia kauppapaikkoja, osa jää toteutumatta tai toteutuu väljemmin kuin on suunniteltu. Ylimitoitus kompensoi osaltaan myös liiketilan poistumaa, jota ei ole otettu laskelmassa huomioon. Laskennallinen liiketilatarve on arvioitu edelle esitettyjen laskentaperusteiden ja ostovoiman kehitysarvioiden perusteella. Arvio laskennallisesta liiketilatarpeesta Rovaniemen vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) laskennallinen liiketilatarve oli vuonna 2015 noin k-m 2, josta päivittäistavarakaupan liiketilatarve oli noin k-m 2, tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilatarve noin k-m 2 ja muun erikoiskaupan liiketilatarve noin k-m 2. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva liiketilatarve oli noin k-m 2 ja ravintolapalveluihin kohdistuva liiketilatarve noin k-m 2. Rovaniemen vähittäiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve on vuosina yhteensä noin k-m 2, josta päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve on noin k-m 2, tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilan lisätarve noin k-m 2 ja muun erikoiskaupan liiketilan lisätarve noin k-m 2. Autokaupan ja huoltamotoiminnan liiketilan lisätarve on noin k-m 2 ja ravintolapalvelujen liiketilan lisätarve noin k-m 2.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 23 (36) Taulukko 5. Arvio vähittäiskaupan laskennallisesta liiketilatarpeesta Rovaniemellä, k-m 2 LASKENNALLINEN LIIKETILATARVE, k-m 2 Päivittäis- Muu Tilaa Vähittäiskauppa Autotavara- erikois- vaativa kauppa ja kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Ravintolapalvelut Kauppa ja palvelut yhteensä Muutos Tarkastelualueen vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) laskennallinen liiketilatarve oli vuonna 2015 noin k-m 2, josta päivittäistavarakaupan liiketilatarve oli noin k-m 2, tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilatarve noin k-m 2 ja muun erikoiskaupan liiketilatarve noin k-m 2. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva liiketilatarve oli noin k-m 2 ja ravintolapalveluihin kohdistuva liiketilatarve noin k-m 2. Tarkastelualueen vähittäiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve on vuosina yhteensä noin k-m 2, josta päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve on noin k-m 2, tilaa vaativan erikoiskaupan liiketilan lisätarve noin k-m 2 ja muun erikoiskaupan liiketilan lisätarve noin k-m 2. Autokaupan ja huoltamotoiminnan liiketilan lisätarve on noin k-m 2 ja ravintolapalvelujen liiketilan lisätarve noin k-m 2. Taulukko 6. Arvio vähittäiskaupan laskennallisesta liiketilatarpeesta tarkastelualueella (5.kaupunginosa), k-m 2 LASKENNALLINEN LIIKETILATARVE, k-m 2 Päivittäis- Muu Tilaa Vähittäiskauppa Autotavara- erikois- vaativa kauppa ja kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Ravintolapalvelut Kauppa ja palvelut yhteensä Muutos TARKASTELUALUEEN KAUPALLISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN 4.1 Liiketilan mitoitusvaihtoehdot Taulukossa 6 esitetty tarkastelualueen väestö ostovoiman kehitykseen perustuva laskennallinen liiketilatarve tilanteessa, jossa tarkastelualueen kysyntä (ostovoima) ja tarjonta (myynti) ovat tasapainossa. Laskelmassa ei ole otettu huomioon ostovoiman siirtymiä alueelta toiselle. Laskelman mukaisessa tilanteessa tarkastelualueen väestön ostovoima toteutuu kokonaisuudessaan myyntinä tarkastelualueella (ostovoiman siirtymä 0 %). Päivittäistavarakaupan palveluverkon kehittämisessä on yleensä tavoitteena kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Käytännössä kuitenkin osa päivittäistavarakaupan ostovoimasta kohdistuu aina suurempiin ja tuotevalikoimaltaan monipuolisempiin myymälöihin (hypermarket, supermarket). Tarkastelualueen päivittäistavarakaupan tarjonnan monipuolisuus ja valintamahdollisuudet vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka suuri osa alueen asioinneista suuntautuu oman alueen myymälöihin ja kuinka suuri osa kohdistuu alueen ulkopuolelle esim. Rovaniemen keskustan ja Eteläkeskuksen myymälöihin. Tarkastelualueella on kaksi pientä päivittäistavaramyymälää. Tarkastelualueen päivittäistavaratarjonnan lisäksi myös suurmyymälöiden (hypermarket, supermarket) sijainnilla ja saavutettavuudella on merkitystä asiointien suuntautumiseen. Tarkastelualueelta suuntautuu asiointeja erityisesti Eteläkeskuksen alueelle (Prisma ja Lidl). Erikoiskaupassa suurin osa tarkastelualueen kysynnästä tulee kohdistumaan alueen ulkopuolelle Rovaniemen keskustaan ja muihin tarjonnaltaan monipuolisiin erikoiskaupan keskittymiin kuten nykyisinkin. Tarkastelualueen kehittämisessä voidaan kuitenkin tavoitteena pitää mahdollisimman monipuolista erikoiskaupan palvelutarjontaa. Tällä hetkellä tarkastelualueella ei ole juurikaan erikoiskaupan palvelutarjontaa, eikä myöskään ole tiedossa hankkeita, joiden myötä erikoiskaupan tarjonta tulisi tarkastelualueella lisääntymään.

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 24 (36) Tilaa vaativan erikoistavaran kauppa ja autokauppa sijoittuu yleensä keskustojen ulkopuolelle ja liikenteellisesti hyvin saavutettaviin paikkoihin. Tarkastelualueella tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ja autokauppaa sijoittuu alueen länsiosaan. Mikäli tarjonta ei merkittävästi lisäänny, tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kysynnästä tulee suuri osa suuntautumaan tarkastelualueen ulkopuolella sijaitseviin myymälöihin. Myös kaupallisten palvelujen kysynnästä suuri osa tulee todennäköisesti kohdistumaan tarkastelualueen ulkopuolelle. Tarkastelualueella on varsin paljon kahvila- ja ravintolapalveluja, mutta niistä suurin osa on oppilaitosten yhteydessä ja avoinna vain päivisin, jolloin esim. iltaisin asioidaan paljon keskustan ravintoloissa. Myös liikuntapalvelut sijaitsevat pääosin tarkastelualueen ulkopuolella. Opiskelijakyselyn mukaan kysyntää liikuntatiloille olisi myös tarkastelualueella ja erityisesti oppilaitosten läheisyydessä. Tarkastelualueen liiketilan lisätarvetta on tarkasteltu kahdella vaihtoehtoisella laskelmalla. Laskelmassa 1 on oletuksena, että kaikki tarkastelualueen ostovoiman kasvu kohdistuu omalle alueelle. Laskelmassa 2 oletuksena on, että omalle alueelle kohdistuu tarkastelualueen ostovoiman kasvusta päivittäistavarakaupassa 75 %, tilaa vaativassa erikoistavaran kaupassa (ml. autokauppa) 25 %, muussa erikoiskaupassa 25 % ja kaupallisissa palveluissa 50 %. Muiden palvelujen (parturit, kampaamot, pankit, jakamis- ja kiertotalouden palvelut ym.) liiketilatarpeen arvioidaan olevan samansuuruinen kuin ravitsemispalvelujen liiketilatarpeen. Kaupan ja palveluiden liiketilan lisätarve vuoteen 2025 mennessä on tarkastelualueella laskelman 1 mukaan noin k-m 2 ja laskelman 2 mukaan noin k-m 2. Taulukko 7. Tarkastelualueen liiketilan lisätarve vuoteen 2025 mennessä, k-m 2 LASKELMA 1 LASKELMA 2 Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Autokauppa ja huoltamot Ravintolapalvelut Muut palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä Taulukon 7 mitoitusvaihtoehdot antavat pohjan liiketilan mitoitukselle Rantavitikan ja Viirinkankaan alueella. Laskelmalla ei kuitenkaan pystytä ennustamaan kilpailutilanteesta tai muista syistä aiheutuvia muutoksia. Ne voivat lisätä tai vähentää arvioitua liiketilan lisätarvetta. Laskelmalla ei myöskään voida varmistaa liiketilojen toteutumista. Tärkeää on, että kaavoissa varataan riittävästi tilaa kaupan ja palvelualojen toiminnoille. 4.2 Kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet Seuraavaan on koottu nykytilan ja kehitysnäkymien analyysissä, yrityshaastatteluissa ja opiskelijakyselyssä esiin tulleita kehittämisen mahdollisuuksia ja haasteita. Mahdollisuudet - mitä voidaan kehittää? opiskelijoiden liikuntapalvelujen lisääminen (höntsäilyn mahdollistaminen, harrastusvälineiden lainavarasto, hyvä ja edullinen kuntosali, ulkoliikuntapaikat ym.) opiskelijoiden olohuone (sosiaalisen kohtaamisen paikka, yhteis- ja monikäyttötila, harrastustila, baari/ravintola ym.) perheystävällinen kampus (lastenhoitopalvelut, lasten leikkipaikat ym.) palvelutarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen (parturi-kampaamo, isompi ja monipuolisempi ruokakauppa, terveyspalvelut ym.) liikkuminen ja liikenne (julkisen liikenteen palvelutarjonnan parantaminen, liikenne- ja pysäköintijärjestelyt ym.) jakamis- ja kiertotalouden palvelujen kehittäminen kampusalueella yhteiskäyttö-, lainaus- ja vuokrauspalvelut (polkupyörät, urheiluvälineet, potkuri, kaupunkisukset ym.) kierrätyshuone / tavaranvaihtohuone

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 25 (36) Haasteet - mihin pitää varautua? kysynnän kausiluonteisuus heterogeeninen asukas- ja kuluttajapohja (asukkaat, opiskelijat, yritykset) riittämätön tieto mahdollisuuksista toimitilojen puute vetäjien/organisoijien puute vanhakantaiset asenteet, halu omistaa toimivan kehittämisalusta puuttuminen rahoituksen järjestäminen julkisen liikenteen palvelutarjonnan kehittäminen Rantavitikan ja Viirinkankaan nykyinen palvelutarjonta on varsin hyvä päivittäistavarakaupassa ja kahvila- ja ravintolapalveluissa, mutta heikko erikoiskaupan ja muissa kaupallisissa palveluissa sekä jakamis- ja kiertotalouden palveluissa. Palvelutarjonnan monipuolistaminen on keskeinen mahdollisuus alueen vetovoiman lisäämiselle. Opiskelijat toivovat alueelle mm. liikuntapalveluja, lisää kahvila- ja ravintolapalveluja opiskelijoiden olohuoneiksi ja kohtaamispaikoiksi, yhteiskäyttö-, lainaus- ja vuokrauspalveluja mm. liikkumisvälineille, työkaluille ja urheiluvälineille sekä kierrätys- ja tavaranvaihtohuonetta mm. huonekaluille ja kodinkoneille. Suurimmat haasteet palvelutarjonnan monipuolistamisessa ovat kuluttajakunnan heterogeenisyys ja kysynnän kausiluonteisuus. Jakamis- ja kiertotalouden palvelujen kehittämisen suurimmat esteet liittyvät tiedon riittämättömyyteen, asenteisiin, ajan, vetäjien/organisoijien ja toimitilojen puutteeseen, rahoitusmahdollisuuksien riittämättömyyteen sekä toimivan kehittämisalustan puutteeseen. 4.3 Palvelujen kehittämisperiaatteet Rantavitikan ja Viirinkankaan kaupalliset palvelut on tarkoituksenmukaista keskittää muutamalle alueelle. Palvelujen keskittyminen lähelle toisiaan lisää niiden vetovoimaa. Alueen länsiosassa on tällä hetkellä tilaa vaativan erikoistavaran kaupan palveluja ja alue soveltuu sijaintinsa puolesta myös tulevaisuudessa tilaa vaativan kaupan alueeksi. Vähittäiskaupan ja kaupalliset palvelut on tarkoituksenmukaista keskittää esim. nykyisten päivittäistavaramyymälöiden läheisyyteen. 1-2 tarjonnaltaan monipuolista keskittymää on aina vetovoimaisempi kuin yksittäin kaukana toisistaan sijaitsevat palvelut. Rantavitikan ja Viirinkankaan kaupalliset painopisteet on esitetty kuvassa 14. Jakamis- ja kiertotalouteen liittyvät palvelut on tarkoituksenmukaista keskittää oppilaitosten yhteyteen ja niiden lähialueelle. Kuva 14. Rantavitikan ja Viirinkankaan kaupan ja palveluiden alueiden ensisijaiset sijaintipaikat.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 26 (36) Rantavitikan ja Viirinkankaan keskeiset kaupalliset kehittämisperiaatteet: - alueen kokonaisvaltainen kehittäminen (tiivis rakenne, viihtyisyys ja turvallisuus, monipuolinen liiketila- ja palvelutarjonta, toimivat liikenne- ja pysäköintijärjestelyt sekä hyvä saavutettavuus) - nykyisen kaupallisen tarjonnan turvaaminen sekä palvelutarjonnan monipuolistaminen erityisesti erikoiskaupan ja kaupallisten palvelujen osalta. Tarjontaa tulisi monipuolistaa niin, että se palvelee sekä asukkaita, opiskelijoita että alueella työssäkäyviä. - päivittäistavarakaupassa tavoitteena voidaan pitää nykyisten myymälöiden tuotevalikoiman lisäämistä ja monipuolistamista. On epätodennäköistä, että alueelle sijoittuisi uusi päivittäistavarakaupan toimija, joten kaavoituksella tulisi turvata nykyisten myymälöiden laajentumismahdollisuudet. - jakamis- ja kiertotalouden palvelujen lisääntyminen ei vaadi suuria tilavarauksia. Todennäköistä on, että alueella olevat nykyiset yhteiskäyttötilat riittävät pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi suuri osa palveluista toteutunee verkossa, jolloin niillä ei ole tilatarpeita. - liiketilatarjonnan ja rakennuskannan uudistamisen turvaaminen. Kaavoituksella on mahdollistettava liiketilojen uudistaminen ja laajentaminen sekä joustavat ja monipuoliset liiketilaratkaisut, jotka soveltuvat eri toimialoille ja erilaisille kaupan konsepteille. - asumisen lisääminen ja täydennysrakentaminen lisää asukasmäärää ja sitä kautta kaupan palvelujen kysyntää ja kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiä. - saavutettavuuden ja esteettömyyden parantaminen, sujuvat kevyen liikenteen yhteydet sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen toimivuuden turvaaminen. Erityisen tärkeää on kehittää oppilaitosten välisiä kevyen liikenteen yhteyksiä. 4.4 Toimenpidesuunnitelma Visio 2025 Rantavitikan ja Viirinkankaan alue tarjoaa asukkaille, opiskelijoille ja työntekijöille viihtyisän asuin-, työssäkäynti- ja opiskeluympäristön, yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön sekä kiinteistönomistajille varmuuden tuotosta. Alue on innovatiivinen ympäristö jakamis- ja kiertotalouden palvelujen kehittämiselle, jakamiselle ja välittämiselle. Tavoitteena on synergiahyötyjä alueen toimijoille tarjoava liiketoimintaympäristö, jonka vahvuuksina ja erottautumistekijöinä korostuvat arktisuus, yrittäjyys sekä toimiva yhteistyö oppilaitosten, opiskelijoiden, yritysten, kiinteistönomistajien, asukkaiden ja muiden toimijoiden kesken Palvelujen kehittämisen toiminnalliset vaihtoehdot ja vaiheet 1. Aluekokonaisuus - tilaa palveluille (alueen länsiosaan tilaa vaativan kaupan palvelut, nykyisten päivittäistavaramyymälöiden läheisyyteen erikoiskaupan ja kaupalliset palvelut, oppilaitosten läheisyyteen jakamis- ja kiertotalouden palvelut) - palveluaukkojen täydentäminen (mm. kahvila- ja ravintolapalvelut, liikuntapalvelut, nykyisten päivittäistavaramyymälöiden laajentaminen) - jakamis- ja kiertotalouden palvelujen kehittäminen alueen profiili tarkentuu ja kehittyy kysynnän ja alueelle sijoittuvien yritysten perusteella 2. Veturit - haetaan veturitoimijoita esim. ravitsemispalvelujen, liikuntapalvelujen ja kaupan toimijoiden markkinoilta alueen profiili tarkentuu ja kehittyy veturien perusteella 3. Toiminnalliset alueet/vyöhykkeet - erilaisia toteutusmalleja eri alueilla/vyöhykkeillä (tiva-alue, kaupan ja kaupallisten palvelujen alue, jakamis- ja kiertotalouden palvelujen alue) - nykyisten yritysten kutsuminen mukaan toiminnallisten alueiden/vyöhykkeiden kehittämiseen alueelle muodostuu synergisiä alueita/vyöhykkeitä

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 27 (36) Etenemismalleja kehittämisessä Kaupunkivetoinen (yhteistyö) - kaupunki myy / vuokraa alueita yksittäisille toimijoille Developer-vetoinen - yksittäinen toimija tai yhteenliittymä järjestää rahoituksen, rakennuttaa, hankkii toimijat ja investoi jatkojalostamiseen - kaavoitussopimukset, tontinluovutuskilpailut (innovatiivisuutta mukaan) Aluekehitysyhtiö / yhteenliittymä - public-private -aluekehitysyhtiö (esim. kaupunki, rakennuttaja, avainyritykset, palveluoperaattori) vastaa alueen kehittämisestä ja hallinnoinnista - yksityisen omistuksen vahvistuminen ajan kuluessa Muut mallit - alueella toimivien yritysten yhteenliittymä - alueen opiskelijoiden yhteenliittymä - yritysten ja opiskelijoiden yhteenliittymä - innovaatiokumppanuus uudenlaisten ratkaisujen ja fasiliteettien kehittämisessä

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 28 (36) LÄHTEET Euroopan komissio (2016). Komission tiedonanto. Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma. Kaupan uusi ilmiö kasvaa vauhdilla vertaiskaupassa liikkuu jo satoja miljoonia euroja vuosittain. Artikkeli Aamulehdessä Keskuskauppakamari (2016). Alueiden kilpailukyky 2016, yritysten näkökulma. Lapin liitto (2016). Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus. Lapin liitto (2014). Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava, kaupan palveluverkkoselvitys. Lapin liitto ja WSP. Lapin liitto (2000). Rovaniemen maakuntakaava. Maankäyttö- ja rakennuslaki. Rovaniemen kaupunki (2016). MAATO Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma/kaavoituskatsaus. Rovaniemen kaupunki (2015). Niskaperän osayleiskaava, kaupallinen selvitys. Rovaniemen kaupunki ja FCG. Rovaniemen kaupunki (2002). Rovaniemen yleiskaava Santasalo, Tuomas ja Katja Koskela (2015). Vähittäiskauppa Suomessa Tuomas Santasalo Ky. Helsinki. Sitra (2016). Kierrolla kärkeen - Suomen tiekartta kiertotalouteen Sitran selvityksiä 117. Sitra (2016). Megatrendit - matka tulevaisuuteen, trendikortit. Sitra (2014). Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Suomen ympäristökeskus (2012). Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa. SYKE rakennetun ympäristön yksikkö. Helsinki Tilastot ja paikkatietoaineistot - Rovaniemen karttapalvelu - Tilastokeskus: yritys- ja toimipaikkarekisteri - Tilastokeskus: väestötilastot Työ- ja elinkeinoministeriö (2017). Jakamistalous Suomessa Nykytila ja kasvunäkymät. PwC. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 9/2017. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtionneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Ympäristöministeriö (2013). Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2013. Yrityshaastattelut ja opiskelijakysely

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 29 (36) LIITTEET Liite 1. Työn yhteydessä haastatellut henkilöt Nimi Organisaatio 1 Mikko Partanen Kesko, Pohjois-Suomi 2 Mikko Polso Osuuskauppa Arina 3 Antti-Ville Haapanen Lidl Suomi Ky 4 Satu Nikka Insinööritoimisto Nikka Oy 5 Juha Alhainen SSEP Finland Oy 6 Nina Teräs LVI Kilpimaa 7 Juhani Jutila Lapin Informaatioteknologia Lapit Oy 8 Markku Salmi-Pusa Huolto Salmet Oy 9 Jarmo Mänty USA & EURO Car Service 10 Matti Hepola Ottobre 11 Kristian Gullsten Napapiirin energia ja vesi 12 Juha Torvinen Napapiirin Residuum Oy 13 Timo Saarenketo Roadskanners Oy 14 Kirsti Saviaro Domus Arctica -säätiö 15 Seppo Wiik Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 30 (36) Liite 2. Opiskelijakysely Opiskelijoille suunnattu kysely toteutettiin internet-kyselynä välisenä aikana. Kyselyyn saatiin 352 vastausta. Sukupuoli (N=351) Ikä (N=350): Mediaani 25 vuotta Opiskelupaikka (N=352) Asun opiskelujen aikana (N=350) Muualla Rovaniemellä? Eniten mainintoja: Keskusta, Viirinkangas, Korkalovaara, Asemarinne, Ounasvaara Muualla, Rovaniemen ulkopuolella? Eniten mainintoja: Helsinki, Oulu

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 31 (36) Onko käytössäsi (N=343) Missä ruokakaupassa yleensä asioit? (N=350) Muu myymälä? Eniten mainintoja: Lidl, Prisma, K-supermarket Rinteenkulma, K-supermarket Eteläkeskus Teen ruokaostosmatkan yleensä (N=350)

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 32 (36) Missä teet yleensä erikoistavaraostokset (vaatteet, tietotekniikka, kirjat ym.)? (N=352) Muissa liikkeissä Rovaniemellä? Eniten mainintoja: Prisma, Gigantti Muuten, miten? Eniten mainintoja: kirpputorit, verkkokaupat Miten tyytyväinen olet Rovaniemen kampusalueen nykyisiin palveluihin? (N=352) Kaikki palvelut yhteensä:

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 33 (36) Miten tyytyväinen olet yleisesti Rovaniemen nykyisiin palveluihin? (N=352) Kaikki palvelut yhteensä: Millaisille uusille kaupallisille palveluille Rovaniemen kampusalueella olisi kysyntää (N=352)

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 34 (36) Oletko itse käyttänyt viimeisen vuoden aikana jakamis- ja kiertotalouteen liittyviä palveluja Rovaniemen kampusalueella tai muualla? (N=351) Millaisia jakamis- ja kiertotalouden palveluja olisit valmis käyttämään Rovaniemen kampusalueella, mikäli niitä olisi (nykyistä enemmän) tarjolla? (N=326) Muu palvelu, mikä? Mainintoja: kimpassa ruoan hankkiminen, luomumunarinki, kaupunkikasvimaa

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 35 (36) Miten arvioit jakamis- ja kiertotalouteen liittyvien palvelujen kysynnän ja käytön kehittyvän tulevaisuudessa? (N=347) Olisitko itse valmis osallistumaan jakamis- ja kiertotalouteen liittyvien palvelujen kehittämiseen, tuottamiseen tai välittämiseen Rovaniemen kampusalueella? Mitkä ovat suurimmat esteet jakamis- ja kiertotalouteen liittyvien palvelujen kehittämiselle Rovaniemen kampusalueella?

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 36 (36) Paljonko rahaa arvioit käyttäväsi seuraaviin ostoksiin ja palveluihin keskimäärin lukuvuoden aikana Rovaniemellä? /henkilö/lukuvuosi ruokaostokset myymälästä muut ostokset (esim. kirjat, tietotekniikka, 365 vaatteet) myymälästä muut ostokset (esim. kirjat, tietotekniikka, 277 vaatteet) verkkokaupasta jakamis- ja kiertotalouden palvelut 38 kahvila- ja ravintolapalvelut 380 liikuntapalvelut 175 muu rahankäyttö 351 Yhteensä Vapaa palaute Rovaniemen kampusalueen palvelujen kehittämisestä! Mitkä palvelut parantaisivat Rovaniemen kampusalueen opiskelijoiden viihtyisyyttä ja kampusalueen vetovoimaa suhteessa kampusalueisiin muualla Suomessa

47

48 ROVANIEMEN ARKTINEN TIEDE, TAIDE JA YRITYSPUISTO

49 Rovaniemi on 2020 maailmanlaajuisesti Arktisen alueen johtava ja aktiivinen yritys ja kansainvälisesti verkostoitunut keskus. Yrityksillä on hyvät mahdollisuudet synnyttää uutta tai kasvattaa yritystoimintaansa monialaisesti arktisessa luovassa ympäristössä. Kansainväliset verkostot muodostavat toiminnan ytimen.

50 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tausta ja tavoitteet Työn toteutus Kansalliset ja kansainväliset vertailukohteet Johdanto Kotimaisia ja kansainvälisiä vertailukohteita Yhteenvetoa muualla toteutetuista hankkeista Yritysten sekä tutkimus ja koulutuslaitosten tarpeet Toteutetut haastattelut Haastattelujen tulokset Tiede, taide ja yrityspuistotoiminnan suuntaus ja rajaus Toimitilat ja kampusalue Millaisia yrityksiä ja muita toimijoita tiede, taide ja yrityspuistoon? Tiede/yrityspuiston hallinto, johto ja omistus Odotukset yhteistyölle yliopisto/amk Ehdotuksia konkreettisiksi toimenpiteiksi Visio Havaintoja ja johtopäätöksiä haastatteluista PALVELUMUOTOILUTYÖPAJAT Toteutus Havaintoja ja johtopäätöksiä konseptien kehittämiseen Ehdotus tiede, taide ja yrityspuiston toteutuskonseptiksi Lähtötilanne vuonna Toteutusvaihtoehtoja Työpajatyöskentelyn tuloksena syntynyt tulevaisuuden konsepti Verkostoituminen osaksi tiede, taide ja yrityspuistojen verkostoa Ehdotukset lähiajan jatkotoimenpiteiksi Yhteenvetomatriisi LIITE

51 1 Johdanto 1.1 Tausta ja tavoitteet Rovaniemen Kehitys Oy ja Lapin yliopisto toteuttavat yhteistä Tiede, taide ja yrityspuistohanketta. Kyseessä on vuonna 2014 toteutettava Pohjois Suomen EAKR ohjelman toimintalinjan 2 mukainenn selvityshanke, jossa selvitetään Rovaniemen arktisen tiede, taide ja yrityspuiston sisältö ja tilatarpeita. Tiede, taide ja yrityspuistossa alueen yritykset, oppilaitosten opiskelijat ja henkilökunta voivat kohdata, luoda uusia yritysideoita, harjoittaa liiketoimintaa ja vahvistaa jo toiminnassa olevien yritysten liiketoimintaa. Rovaniemen arktisen tiede, taide ja yrityspuiston on alustavasti kaavailtu sijoittuvan fyysisesti Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun kampusalueelle. Näiden oppilaitosten lisäksi toteutuksessa otetaan huomioon Lapin ammattiopiston tarpeet. Tavoitteena on, että toteutettava tiede, taide ja yrityspuisto luo edellytyksiä oppilaitosten, opiskelijoiden ja yritysten väliselle yhteistyölle siten, että Rovaniemelle syntyy olemassa oleviin yrityksiin uusia työpaikkoja, Rovaniemen alueelle syntyy uusia yrityksiä ja alueelle siirtyy kansallisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Rovaniemen Kehitys Oy tilasi kesäkuussa 2014 Nordregiolta asiantuntijatyön Rovaniemenn arktisen tiede, taide ja yrityspuiston valmistelusta. Selvitystyö jakaantuu seuraaviin pääkokonaisuuksiin: Kokemuksia Rovaniemen hankkeen kannalta relevanteista, muualla toteutetuista tiede ja teknologiapuistoista Kartoitus Rovaniemen alueen yritysten sekä tutkimus ja oppilaitosten tarpeistaa tiede, taide ja yrityspuiston toteutuksessa. Ehdotus toteutuskonseptiksi sisältäen malleja siitä, miten toteutettava tiede, taide ja yrityspuisto voidaan kytkeä kansainväliseen tiede, taide ja yrityspuistojen verkostoon. Rovaniemen Kehitys Oy tilasi elokuussa 2014 JUJU Innovations Oy:ltä kaksi osallistavaa työpajaa selvittääkseen mahdollisimman laajan ja monialaisen joukon toiveita ja tarpeita Rovaniemen arktisen tiede, taide ja yrityspuiston tarvekartoituksen osaksi. Työpajoissa tunnistettiin myös nykyisiä ongelmia ja tulevaisuuden haasteita. Työpajatyöskentelyä jatkettiin loka joulukuussa 2014 järjestetyissä tiede, taide ja yrityspuiston konseptien ideointi, jatkokehitys ja arviointityöpajoissa, jotka järjestettiin eri toimijoille ja sidosryhmille avoimina tilaisuuksina open innovation periaatteella. Työpajaprosessin tavoitteena oli saada yhteisesti kehitetystä ja arvioidusta vaihtoehdosta toteutettavan konseptin konkreettisia osa alueita visualisoiva konseptimalli, jonka pohjalta tilaaja voi esittää ja suunnitella jatkotoimenpiteitä. 1.2 Työn toteutus Rovaniemen arktisen tiede, taide ja yrityspuiston valmistelussa on kesä joulukuussa 2014 edetty Rovaniemen Kehitys Oy:n kokoamalla toimijaryhmällä seuraavasti: Hankkeen johtoryhmä on vahvistanut valmistelutyön päälinjat ja ohjannut työtä johtoryhmätyöskentelyn kautta. Johtoryhmään kuuluvat: Esko Lotvonen (Rovaniemen kaupunki),

52 Mauri Ylä Kotola (Lapin yliopisto), Martti Lampela (Lapin ammattikorkeakoulu), Esa Auer (Rovaniemen yrittäjät), Juha Seppälä (Rovaniemen Kehitys Oy) Hankkeen työryhmä on ohjannut valmistelutyötä sekä valmistellut aineistot johtoryhmäkäsittelyyn. Työryhmään kuuluvat: Jouni Piekkari (Lapin yliopisto), Jorma Puuronen (Lapin yliopisto), Erkki Kautto (Rovaniemen kaupunki), Jouko Tiirola (Lapin AMK), Timo Jokela (Lapin yliopisto), Päivi Tahkokallio (Tahkokallio Design+, alkaen) sekä Elsi Malkki (Rovaniemen Kehitys Oy). Nordregio on vastannut tiede, taide ja yrityspuistossa valmistelutyössä seuraavista kokonaisuuksista: kokemukset muista vastaavista hankkeista, haastattelut sekä toteutusmallit. Työn vastaavana asiantuntijana on Nordregiossa toiminut Jukka Teräs. JUJU Innovations on vastannut arktisen tiede, taide ja yrityspuiston tarvekartoituksen työpajoista ja vaihtoehtoisten konseptien yhteiskehittämisestä avoimen innovaation periaatteella. JUJU Innovationsin osalta vastaavana asiantuntijana on toiminut Jaana Jeminen. Ennen näitä konsulttitoimeksiantoja on Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan muotoilualojen koordinaattori Jouni Piekkari tunnustellut kiinnostusta tiede, taide ja yrityspuistoon Rovaniemellä käymällä alustavia keskusteluja useiden eri osapuolten kanssa. Lisäksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa TM Krista Korpikoski on tehnyt internetin avulla maailmanlaajuisen tiede, taide ja yrityspuistokartoituksen. Kartoitus sisältää mielenkiintoisimpien kohteiden ja verkostojen esittelyt, yhteyslinkit ja arvioinnin sekä pohdinnan tekeillä olevan hankkeen kannalta. (Liite: Kartoitus) Nordregion ja JUJU Innovationsin asiantuntijatöiden etenemistä ja koottua valmisteluaineistoa on arvioitu hankkeen työryhmän kokouksissa. Asiantuntijatyön etenemistä on lisäksi esitelty hankkeen johtoryhmälle Rovaniemen Kehitys Oy:ssä yhteyshenkilönä asiantuntijatöiden osalta on toiminut Elsi Malkki. 2 Kansalliset ja kansainväliset vertailukohteet Nordregion asiantuntijatyössä on koottu tietoa Rovaniemen arktisen tiede, taide ja yrityspuiston valmistelun kannalta kiinnostavista, muualla toteutetuista vastaavista hankkeista. Tavoitteena on ollut vertailutiedon hankkiminen mukaan lukien hyvien käytäntöjen esittely Rovaniemen hanketta ajatellen. 2.1 Johdanto Teknologiakeskusten perustoiminnot on Suomessa usein kuvattu innovaatiojärjestelmänn näkökulmasta kuvion 1 mukaisesti (KTM 2004).

53 Kuva 1: Teknologiakeskuksen perustoiminnot innovaatiojärjestelmän näkökulmasta (KTM 2004) Teknologiakeskustoiminnan ytimessä ovat teknologiakeskukseen sijoittuneet yritykset ja organisaatiot. Näitä laajempi asiakaskunta muodostuu teknologiakeskuksen kampusalueesta mm. korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Sijaintikaupungeilla on omat tavoitteensa liittyen mm. alueen houkuttelevuuden vahvistamiseen. Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla teknologiakeskuksilla on tärkeä rooli mm. osana kansallista innovaatiojärjestelmää ja menestyksen edistäjänä kansanvälisillä markkinoilla. Teknologiakeskustoiminta on parhaillaan murroksessa (Hassink & Hu 2012), globaali talous ja lisääntynyt kansainvälinen kilpailu ovat tuoneet mukanaan uusia toimintamalleja mm. Open Innovation toimintatavan omaksuminen ja Open Innovation toimintamallit (Chesbrough 2006) lisääntyminen myös teknologiakeskuksissa (Bellini Teräs Ylinenpää 2012). Tiede, taide ja yrityspuiston toimintamalli, jossa mm. luovien alojen painotusta lisätään, on innovatiivinen sovellus teknologiapuistomallista (tiede, taide ja yrityspuisto termiä ei myöskään aiempien vastaavien hankkeiden yhteydessä ole käytetty). Kansallisesti ja kansainvälisesti on olemassa design ja yrityskeskuksia, joiden toimintamalleista on paljon opittavaa uusia tiede, taide ja yrityspuistoja suunniteltaessa. On kuitenkin muistettava, että jokainen tiedepuisto on ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka kaikkia osa alueita ja toimintamalleja ei voida sellaisenaan kopioida muualta. Rovaniemen tiede, taide ja yrityspuistohanke painottuu perinteistä teknologiakeskusta enemmän luoville aloille. TEM toimialaraportin (2013) mukaan luovilla aloilla Suomessa toimii lähes henkilöä, ja yhteenlaskettu liikevaihto on runsaat noin 5 miljardia euroa. Raportissa jaetaan luovat alat kolmeen pääkokonaisuuteen: alatoimialat, joiden tuotteet ovat monistettavia (esimerkiksi televisiotuotanto, kirjallisuus ja peliala), palveluliiketoiminta (kuten markkinointiviestintä ja elämysteollisuus sekä muotoilu) sekä perinteisemmät kulttuuri ja taidealat (esimerkiksi esittävät taiteet). 2.2 Kotimaisia ja kansainvälisiä vertailukohteita Seuraavassa esitellään neljä suoma yrityspuistohankkeelle. laista ja kolme kansainvälistä vertailukohdetta Rovaniemen tiede, taide ja

54 Demola (Tampere) Tampereen Demola perustettiin vuonna 2008 open innovation keskukseksi. Demolassa korkeakouluopiskelijat työskentelevät monialaisesti etsien uusia ratkaisuja yritysten ja yhteisöjen määrittelemiin ongelmiin ja kehittävät toimivia demoja. Demolan perustivat Nokia Innovation Center ja Tampere Technology Center Hermia. 1 Demolan käynnistämiseen käytettiin Osaamiskeskusohjelman siemenrahaa teknologiakeskus Hermian kautta. Sen jälkeen toimintaa ovat rahoittaneet mm. Luova Tampere ohjelma, Tampereen kaupungin elinkeinokeskus, Pirkanmaan TE keskus ja Pirkanmaan liitto. Demolan toimintamallin kehitti Tampereen osaamiskeskusohjelma yhdessä paikallisten korkeakoulujen kanssa, kun taas koordinointivastuu on Hermialla. 2 Vuosittain Demolassa toteutetaan noinn 100 projektia, joihin opiskelijoiden lisäksi osallistuu erilaisia yrityksiä ja yhteisöjä. Projektit liittyvät esim. teknologiasovelluksiin, palveluihin, digitaaliseen mediaan ja peleihin, sosiaalisiin innovaatioihin ja yrityskonsepteihin. 3 Kehitettyjen ratkaisujen immateriaalioikeudet jäävät opiskelijoille, ja tilaajatahot (yritykset ja yhteisöt) voivat ostaa tai lisensioida tuotteen tai palvelun opiskelijatiimiltä. 4 Arvion mukaan 85% Tampereen Demolassa kehitetyistä ideoista on otettu kaupalliseen käyttöön 5 ja kehitettyjen innovaatioiden ympärille on syntynyt myös spin off yrityksiä. 6 Luova Tampere ohjelman loppuarvioinnin mukaan Demola on ollut hankekokonaisuutena erittäin onnistunut. 7 Demolan toimintaan on osallistunut Tampereella 1200 opiskelijaa ja konseptia on levitetty myös maailmalla. Elokuussa 2014 Demola verkostoon kuuluu Demolat myös Vilnassa, Budapestissa, Oulussa, Slovenian Mariborissa sekä Itä ja Etelä Ruotsissa. 8 Aalto Design Factory (Espoo) Aalto Design Factory (ADF) perustettiin vuonna 2008 Aalto yliopiston toimesta Otaniemen Technopolis puiston välittömään läheisyyteen. Aalto yliopisto syntyi Helsingin kauppakorkeakoulun, Teknillisen korkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyttyä ja ADF otti tavoitteekseen edistää yhdistymisen tuottamaa monitieteisyyttä ja yhteistyötä uusien ideoiden ja innovaatioiden kehittämiseksi. Myös Aalto Design Factory nojaa open innovation periaatteeseen. 9 ADF toimii alustana Aalto yliopiston monialaiselle koulutukselle, tutkimukselle ja liike elämän kanssaa tehtävälle yhteistyölle Bellini, Teräs & Ylinenpää (2012) 2 OSKE Tampere (2013) 3 Werkkoanturi (2013) 4 Bellini, Teräs & Ylinenpää (2012) 5 Werkkoanturi (2013) 6 Bellini, Teräs & Ylinenpää (2012) 7 Viljamaa, Lahtinen & Valkonen (2012) 8 Hermia Group (2014) 9 Bellini, Teräs & Ylinenpää (2012) 10 Björklund et al. (2011)

55 Kuva: Aalto Design Factory sijaitseee Espoon Otaniemessä Aalto Design Factory on Aalto yliopiston omistama projekti. Osallistuvat yritykset tarjoavat rahoitusta kursseilla toteutettaviin opiskelijoiden projekteihin, joita toteutetaan noin 30 vuodessa. Yhteensä projektit keräävät n. 0,6 1 miljoonaa euroa vuosittain. 11 Yritysyhteistö on ADF:lle keskeistä. Yhteistyö on monipuolista ja jakautuu yhteistyöhön start up yritysten, venture partnereiden ja suurempien yritysten kanssa. Start upit ovat ADF:ssä toimivia aloittelevia, mutta jo jossain määrin etabloituneita yrityksiä, joilla on aktiivinen rooli yhteisössä, ja joiden edustajat toimivat mm. mentoreina, valmentajina ja luennoitsijoina opiskelijoille. Venture partnerit ovat projekteja, joilla on vahva side ADF:ään. Usein ne ovat esimerkiksi ADF:n kursseilla syntyneiden ideoiden spin off yrityksiä. Useimmat ADF:n suurimmista kursseista perustuvat yhteistyöhön suurten eri teollisuuden alojaa edustavien yritysten kanssa. Suuret yrityspartnerit tarjoavat mm. mentorointia ja rahoitusta projektien toteuttamiseen kursseilla ja useimmat projektit tuottavat yrityksille hyödyllisiä ideoita, prototyyppejä tai rekrytointimahdollisuuksia. 12 ADF toimii 3200 m 2 :n tiloissa, joiden joustavuudella ja muunneltavuudella on keskeinen rooli toiminnassa. Tilat on suunniteltu pyrkien tukemaan erityyppistä toimintaa prototyyppien rakentamisestaa suurten tapahtumien järjestämiseen. Myös erilaiset viralliset ja epäviralliset tilat tiimityölle ovat keskeisiä. Tilat ovat avoinna käyttäjille ympäri vuorokauden ja käyttäjille on tarjolla myös mm. erilaisia prototyyppien rakentamiseen tarvittavia niin digitaalisia kuin perinteisiäkin työkaluja. 13 Noin 1/3 tiloista on varattu prototyypeille, 1/3 tiloista on varattavia tiloja luennoille, workshopeille ja kokouksille ja noin 1/3 on avointa tilaa työskentelylle ja ad hoc tapaamisille ADF (2013) 12 ADF (2013) 13 Björklund et al. (2011) 14 ADF (2013)

56 Kuva: Aalto Design Factoryn Start Up Sauna toimitilat Lukuvuonna toiminnassa oli mukana 715 opiskelijaa, 30 työntekijää, yli 30 opettajaa, 22 tutkijaa, 35 osallistuvaa partneriyritystä ja 5 in house yritystä. Design Factory ideaa on levitetty myös ulkomaille, ja lukuvuonna design factoryita oli globaalisti Espoon ulkopuolella neljä. 15 ADF:n toimintaa arvioiva vuonna 2011 toteutettu haastattelututkimus tarkasteli osallistujien käsityksiä ADF:n yhteisön vuorovaikutuksesta, toiminnasta, tuesta, henkilökohtaisesta työstä ja ADF:stä kokonaisuutena. Vuorovaikutus koettiin toimivaksi ja ennen kaikkea avointa jakamista edistäviä epävirallisia aktiviteetteja ja vuorovaikutusta pidettiin tärkeinä ADF:n menestykselle. ADF:n tarjoamaa tukea pidettiin myös keskeisenä, ja ADF:n piirissä toimimisen koettiin tarjoavan hyvät mahdollisuuden paitsi oppimiseen, myös uusien uratavoitteiden löytämiseen. ADF:n epäbyrokraattisuus ja joustavuus koettiin tärkeänä, mutta samalla sen koettiin myös aiheuttavan epäselvyyksiä ja luomaan tarvetta tiedonjakamisen lisäämiselle. 16 Startup Sauna toimintakonsepti puolestaan nimettiin Kalifornian Piilaaksossa UBI Networksin järjestämässä kilpailussa parhaaksi nuoreksi (alle 5 vuotta toimineet) yliopistopohjaiseksi yrityskiihdyttämöksi. Arviointikriteereinä käytettiin kiihdyttämön merkitystä innovaatioekosysteemille ja asiakas startupeille sekä kiihdyttämön houkuttelevuutta. Creve (Turku) Creve on Turun Humanistisen Ammattikorkeakoulun vuonna 2009 avattu voittoa tavoittelematon luovien alojen yrityshautomo, jonka tavoitteensa on edesauttaa menestyvien yritysten syntymiseen ja kehittymiseen kasvavalla toimialalla. Crevessä luoviksi aloiksi määritellään taidealat, kulttuurialat ja luovaan työhön perustuvat osaamisintensiiviset yrityspalvelut. 17 Creve on Turun Humanistisen Ammattikorkeakoulun omistama. Hautomoon osallistuvat yritykset maksavat toimitiloista vuokraa, johon sisältyvät mm. laajakaistapalvelut, neuvottelutilat ja yhteistilat ja siivous. Hautomon yritykset saavat ensimmäisen vuoden ajan hautomoavustusta ELY keskukselta. Hautomon kotisivujen mukaan summa on merkittävä ja kohdentuu hautomomaksuun, toimitilavuokraan, palkkoihin ja asiantuntijapalveluihin. 18 Pääosa Creven rahoituksesta saadaan hankerahoituksena ELY keskukselta ADF (2013) 16 Björklund et al. (2011) 17 Creve (2014) 18 Creve (2014)

57 Creve tarjoaa yrityksille sekä hautomopalveluita, että toimitilat. Hautomopalveluihin kuuluu mm. koulutusta, rahoitusneuvontaa, tukea ja sparrausta yrittäjänä kasvamiseen, Creven verkosto (sisältäen kansainväliset kontaktit), näkyvyys nettisivulla ja mentorointi. 20 Creve toimii avoimella innovaatioalustalla ja ideoita kehitetään yhteistyössä muiden hautomoyritysten, kokeneempien yrittäjien, kulttuurin käyttäjien ja perinteisten toimialojen yritysten kanssa. 21 Elokuussa 2014 Creven hautomoon osallistui 13 yritystä. Creven yhteistyökumppaneina toimivat mm. ELYkeskus, Turun seudun kehittämiskeskus, Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkuri, Aluekeskusohjelma ja Nordea. 22 Hautomoa johtaa hautomopäällikkö sekä ohjausryhmä, johon kuuluu edustajat ELY keskuksesta, Finnverasta, Keksintösäätiöstä, Turun kauppakorkeakoulusta, Humanistisesta ammattikorkeakoulusta sekä luovien alojen yrittäjien joukosta. Ohjausryhmä tekee päätökset hautomon esivaiheeseen valittavista yrityksistä. Puolen vuoden esivaiheen aikana yritykset voivat testata ideansa potentiaalia ja sen päätteeksi päätetään, kannattaako ideaa kehittää hautomossa eteenpäin yhdestä kolmeen vuotta kestävässä jatkovaiheessa. 23 Kesällä 2014 perustettiin uusi turkulaisten yritys ja innovaatiopalveluiden keskittymä AHJO, johon Turun seudun yritys ja innovaatiotoimijatt muuttavat syksyllä. Creven lisäksi uusiin toimitiloihin muuttaa mm. Turun seudun kehittämiskeskus, Potkuri, Turku Science Park Oy:n yrityshautomo ja opiskelijayhteisö Boost Turku ry. 24 Alarannan (2012) tutkimuksen mukaan merkittävä lisäarvo Crevessä toimimisesta yrityksille syntyy sen tarjoamista yhteistyöverkostoista. Alarannan toteuttaman kyselyn perusteella 10 tarkastelluista 15 yrityksestä oli erittäin tyytyväisiä Creven palveluihin. Erityisen tärkeiksi onnistuneiksi tekijöiksi koettiin liiketilan edullinen vuokra, hautomosopimukseen sisältyvät tietoliikenneyhteydet ja muu infrastruktuuri, koulutukset ja rahoituksen saaminen yrityksen alkuvaiheessa. Kaikkein tärkeimpänä koettiin Creven onnistuneen yrityksen perustamisen oleellisessa helpottamisessa etenkin ajallisesti nopeuttaen yrityksen alkuvaiheen kehitystä. Yritystakomo (Oulu) Yritystakomo tarjoaa start up yrittäjyyttä ajatteleville toimitilaa ja mahdollisuuden toimia yhteistyössä ja tarjoaa tukea liikeidean kaupallisen kannattavuuden ja mahdollisuuksien selvittämisessä. Käytännössä Yritystakomon toimintaa hoitaa Oulun Yritystakomo Oy:n henkilökunta. 26 entistä nokialaista perusti Yritystakomon vuonna Yritystakomon toiminta rahoitetaan Oulun kaupungin Business Oulun hankerahoituksella, jota tukevat ELYtoiminnan kulut, kuten keskus, Pohjois Pohjanmaan liitto ja EU:n rakennerahasto. Rahoituksella katetaan kaikki vuokrat, palkat, kalusteet, koneet ja laitteet. Takomon tarkoituksena on tuoda yhteen ideat ja osaajat. Se toimii avoimella periaatteella, ja useimpiin tilaisuuksiin ja toimintoihin ovat kaikki tervetulleita. Takomon nettisivut toteavat tilojen ideoiden 19 Alaranta (2012) 20 Creve (2014) 21 Humak (2011) 22 Creve (2014) 23 Ås (2013) 24 Turun ammattikorkeakoulu (2014) 25 Yritystakomo (2014)

58 kehittämiseen sekä yhteisön olevan tärkeimmät sen tarjoamat edut. Takomo voi tukea myös rahallisesti takojien ideoiden kehittämistä (esim. ensimmäisten prototyyppien tai markkinatutkimusten teettäminen). Toiminta perustuu suomalaiseen Hermian kehittämään protomo malliin. 26 Yritystakomo ylläpitää myös Duunaamo sivustoa, jonka todetaan olevan näyteikkuna Oulun seudun osaamiseen. Duunaamossa työntekijät voivat luoda profiilin, jonka esittelee heidän osaamistaan työnantajille, jotka voivat käyttää sivustoa rekrytointiin. Duunaamon toimintaa tukevat mm. Business Oulu, Kauppakamari, Pohjois Pohjanmaan liitto, Technopolis, OP Palvelut Oy, TE toimisto, Pohjois Pohjanmaan Yrittäjät ja ELYkeskus. 27 Yritystakomon nettisivuilla esitellään yli syntyneet takomon tuotteina. Business Oulun toimeksiantona tehdyn Pro Gradu tutkielman arvion perusteella Yritystakomo on onnistunut toiminnassaan. Sillä on ollut suoria aluekehityksellisiä vaikutuksia menestyvien ja kasvavien yritysten muodossa, jotka ovat luoneet seudulle uusia työpaikkoja. Takomolla on myös epäsuoria aluekehityksellisiä vaikutuksia toiminnann sosiaalisten hyötyjen muodossa (esim. ansiotyön jälkeiseen elämään sopeutumisen helpottaminen irtisanotuilla). Tutkielman mukaan erityisesti palveluliiketoiminnan alan uudet yritykset ovat tärkeitä takomon tuloksia. 28 Photo: Oulun Yritystakomo 70 yritystä, jotka ovat Acusticum (Piteå, Ruotsi) Acusticum on kehityskeskus kulttuurialoille sekä luoville aloille Ruotsin Piteåssa. Luulajan teknillisen yliopiston taiteen, viestinnän ja oppimisen laitos (institutionen för konst, kommunikation och lärande, KKL) on vuonna 2003 perustetun Acusticumin suurin toimija. Acusticumiin kuuluu myös tärkeinä osina mm. yrityspuisto ja luovien alojen inkubaattori (Go Business). 29 Acusticum koostuu eri osista (yrit omistajat ja erityyppinen rahoitus. yspuisto, korkeakoulun laitokset, inkubaattori, konserttisali), joilla on eri Go Business inkubaattoria vetää tällä hetkellä Piteån kunta. Inkubaattori 26 Yritystakomo (2014) 27 Duunaamo (2014) 28 Vierto (2014) 29 Acusticum (2014)

59 toimii projektimuodossa, ja sitä rahoittaa Länsstyrelsen i Norrbotten, Norrbottens läns landsting, Piteå näringsfastigheter ja Piteån kunta. Projektin liikevaihto on 1,2 miljoonaa kruunua. 30 Acusticumin yrityspuiston jäsenistä suurin osa toimii kulttuuri ja luovilla aloilla tai niihin liittyen. Yrityspuistoon kuului elokuussa 2014 noin 50 yritystä. Tavoitteena on, että Acusticumissa toimiminenn olisi mahdollisimman helppoa, joten tarjolla on monipuolisia palveluita postinlajittelusta alkaen. Koulutus ja tutkimus ovat olleet Acusticumin perustamisesta asti olleet tärkeä osa sen kehitystä. Lisäksi Acusticumiin kuuluu konserttitalo StudioAcusticum, joka on tärkeä kulttuuri ja elämysareena alueella. 31 Yrityspuiston yhteydessä toimiva Go Business inkubaattori auttaa luovien alojen tekijöitä kehittymään yrittäjiksi. Inkubaattori tarjoaa mm. tukea ideoiden kehittämiseen, koulutusta, verkostoitumismahdollisuuksia sekä toimistotilaa. Go Businessin Go Academy tarjoaa kahta eri koulutusohjelmaa, joista toinen keskittyy yksilötason koulutukseen mm. liikeideoiden kehittämiskeskusteluiden muodossa, ja toinen ideoiden kehittämiseen ryhmässä. 32 NetPort (Karlshamn, Ruotsi) NetPort Science Park on Triple Helix periaatteeseen nojaava organisaatio, joka edistää yhteistyötä yritysmaailman, Blekingen teknillisen korkeakoulun (Blekinge tekniska högskolan) ja Karlshamnin kunnan välillä. NetPort perustettiin vuonna 2001, ja siihen kuuluvat yritykset saavat tukea myös NetPortin partnerilta Blekinge Business Incubatorilta. NetPortin toiminta keskittyy digitaalisiin medioihin, älykkääseen logistiikkaan/älykkäisiin kuljetusjärjestelmiin sekä energiaan. 33 NetPort aloitettiin projektina, johon myönnettiin rahoitusta EU:n aluekehitysrahastosta. Netport hanke on pitkäaikaisen kehitysprosessin tulos; seuraavassa on hankkeen eteneminen tiivistetyssä muodossa: 2000 Hankekäynnistys: korkeakoulu, kunta ja rakennuttajayritys 2003 Vaihe 1 vihitään käyttöön 2006 Vaihe 2 vihitään käyttöön 2009 Vaihe 3 vihitään käyttöön 2013 NetPort Karlshamn muuttaa nimensä: NetPort Science Park 2013 Energia otetaan mukaan painopistealueeksi 2014 Rakennuslupa vaiheille 5 ja 6 (Huom! Vaihe 4 on Karlshamnin kunnan kaavailema kulttuuritalo, joka on 2014 edelleen valmisteluvaiheessa) 30 Go Business (2014) 31 Acusticum (2014) 32 Go Business (2014) 33 Netport (2014)

60 Photo: Netport Karlshamn Triple Helix lähtökohta on puiston toiminnassa keskeistä, ja esimerkiksi sen hallituksessa 1/3 edustaa Karlshamnin kuntaa, 1/3 teknillistä yliopistoa ja 1/3 liike elämää eli yrityksiä ja organisaatioita digitaalisten medioiden, älykkään logistiikan ja energian aloilla. Nämä toimialat ovat myös keskeisiä teknillisen korkeakoulun koulutusohjelmissa, ja n. 30 tutkijaa toimii aloilla puiston yhteydessä. Puistossa toteutetaan myös jatkuvasti erilaisia kehitysprojekteja näillä aloilla. Puiston yrityksille tarjotaan yhteinen vastaanotto, konferenssitilat ja muista palveluita. 34 Blekinge Business Incubator on osa yrityspuistoa. Se perustettiin vuonna 2005 ja siihen kuuluu 22 yritystä, joista iso osa ovat alkujaan lähtöisin teknillisen yliopiston opiskelijaprojektien ideoista. Inkubaattoriin kuuluu keskeisenä osana myös peli inkubaattori Gameport, joka auttaa pelialan yrityksiä kehittymään ja kasvamaan. Gameportin tavoitteena on luoda pelialan klusteri Karlshamniin. 35 Blekinge Business Incubator tarjoaa erityistä tukea myös tutkijoille, jotka haluavat kaupallistaa ideoitaan ja alkaa yrittäjiksi. Tukea on tarjolla lisäksi opiskelijoille, joita autetaan arvioimaan ja testaamaan ideoidensa toimivuutta, sekä tarjoaa hyville ideoille tukea mm. rahoituksen hankkimisessa, juridisissa kysymyksissä ja yrityksen kehittämisessä. 36 NetPort on asettanut tavoitteekseen luoda 1100 uutta työpaikkaa Karlshamniin toimialoillaan vuoteen 2020 mennessä, sekä 125 uutta yritystä. Netport seuraa kehitystä ja tavoitteiden saavuttamista. Vuoden 2013 loppuun mennessä oli syntynyt 95 yritystä ja 509 työpaikkaa. NetPort pyrkii myös Karlshamnin väestökehityksen tilanteen parantamiseen ja tähtää siihen, että Karlshamnissa olisi vuoteen 2020 mennessä 2200 uutta asukasta. Vuoteen 2010 mennessä uusia asukkaita oli Aufbau Haus (Berliini, Saksa) 34 Netport (2014) 35 Blekinge Business Incubator (2014) 36 Blekinge Business Incubator (2014) 37 Netport (2014)

61 Aufbau Haus on Berliinissä sijaitseva taide ja luovien alojen keskus, joka avattiin vuonna Keskuksessa toimii jo mm. kustantamoja, gallerioita, designereita ja valokuvaajia sekä tanssi ja teatteriryhmiä. Talon on perustanut ja sen omistaa paikallinen kehitysyhtiö. Yhtiö on kehittänyt talon toiminnann konseptin ja rahoittaa toimitiloja niitä käyttävien yritysten maksamilla vuokrilla. Talossa toimii myös erillinen kiinteistöyhtiö, joka huolehtii talon hallinnosta. Aufbau Haus talo valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2015 ja käsittää kokonaisuudessaan noin neliömetriä. Taide ja kultturialan toimijoiden lisäksi talossa toimii myös Planet Modulor, joka on pienten ja keskisuurten taide, käsityö ja kulttuurialan yritysten yhteenliittymä. Yrityspalveluita talo ei tarjoa, mutta se mahdollistaa ja kannustaa kulttuuriteollisuuden ja taiteen tekijöiden yhteistyöhön. [1] Aufbau Haus/Planet Modular [1] Aufbau Haus (2014)

62 2.3 Yhteenvetoa muualla toteutetuista hankkeista Yhteenvetona kotimaisten ja ulkomaisten vertailukohteiden tarkastelusta voidaan todeta: useilla yliopistopaikkakunnilla on saatu opiskelijat, oppilaitokset ja yritykset konkreettiseen yhteistyöhön keskuksissa, joista on käytetty erilaisia nimityksiä tiedepuistosta Open Innovation keskuksiin. Aktiiviset professorit, joilla on erinomaiset yrityskontaktit ja laajat yhteistyöverkostot, ovat usein tärkeässä asemassa näissä yhteistoimintamalleissa. Toimintamalleja on kehitetty ja markkinoitu myös vientiin esim. Demola, Aalto. tutkituissa kotimaisissa ja ulkomaisissa keskuksissa painottuu konkreettinen tekeminen ja erilaisten osaamisten/ osaajien yhdistäminen yritysyhteistyötä tehdään usein monipuolisesti ja erikokoisten yritysten kanssa perustettavista yrityksistä aina monikansallisiin yrityksiin osa tutkituista keskuksista on rakentanut uudet toimitilat toimintaa varten, mutta monissa keskuksissa (mm. Aalto Design Factory) on otettu käyttöön esimerkiksi yliopiston aiemmin käyttämiä tiloja, jotka on muokattu yrityskäyttöön. Toimitiloissa korostuu muunneltavuus, tiimityöskentely ja yhteiskäyttötilat, protopajatyyppiset tilat, avokonttorityyppiset tilat. Varsin vähän tarjotaan ns. perinteisiä toimistohuonetyyppisiä tiloja, joissa keskinäisen vuorovaikutuksen osuus jäisi pienemmäksi yrittäjäkoulutus ja uusien yritysten perustamisen helpottaminen on monessa keskuksessa tärkeällä sijalla joko EU:n kautta tai kansallisista/alueellisista lähteistä tuleva projektirahoitus on monissa keskuksissa (sekä Suomessa että ulkomailla) tärkeä osa toiminnan rahoitusta. Alkaville yrityksille järjestetään hautomorahoituspaketteja mm. helpottamaan vuokranmaksua kunnilla ja tutkimus/oppilaitoksilla on vaihteleviaa rooleja tutkituissa keskuksissa; yksityisiä rahoitusmalleja (esim. Technopolis tyyppistä, Suomen suurimmista teknologiakylistä tuttua mallia) on vastaavissa hankkeissa vähemmän esillä ns. luovat alat tai kulttuurialat ovat tutkittujen keskusten esittelyissä hyvin esillä, mutta tiukkoja toimialarajauksia ei ole laajassa mitassa käytetty. Useimmissa keskuksissa on sijoittuneena sekä yritystoimijoita että julkisen sektorin toimijoita. valtaosa tutkittujen keskusten yrityksistä tarjoaa etenkin alkuvaiheessa etupäässä palveluja; myydään osaajien aikaa. Tuoteyrityksiä syntyy pidemmän aikavälin kehitystyön tuloksena pitkäaikainen kehittämishistoria on tyypillistä monille keskuksille, sisältäen monia eri kehitysvaiheita. Seuraavan sivun yhteenvetotaulukkoon on koottu tiivistelmä tämän selvityksen vertailuhankkeista. Demola (perustettu 2008) Aalto Design Factory (2008) Creve(2009) Yritystakomo (2010) Acusticum (2003) Netport (2001) Aufbau Haus (2011)

63 Sijainti Toimialat Yritykset ja hankkeet Tilat Keskeinen sijainti, yliopistolle pari kilometriä Projektien teemat mm. koodaus, design & taide, koulutus, insinööritiede, ympäristö, hallinto, terveydenhuolto ja media ja viestintä. Yritykset ja yhteisöt antavat opiskelijoille toimeksiantoja kehittää innovaatioita. Syntynyt myös spin offyrityksiä. Finlaysonin vanhalla tehtaalla Otaniemi,Espoo: Turun Aalto kampus, keskustassa, 2014 Technopolis alkaen AHJOkeskittymässä tekn.kylä välittömässä lähellä läheisyydessä korkeakouluja Rajat ylittävää Mm. animaatiot, yhteistyötä eri arkkitehtipalvelut, aloilla. Opiskelijat käsityö, liikuntatyöskentelevät ja elämyspalvelut, yritysten kanssa. mainonta ja markkinointi, muotoilu, pelit Lukuvuonna Elokuussa mukana 13 mukana 35 yritystä partneriyritystä ja 5 in house yritystä m2 muunneltavaa tilaa mm. prototyyppien rakentaminen. Tilat käytössä 24 /vrk Omistus & Käynnistämiseen Aalto yliopiston 4h Yhteistilat muiden yritys ja innovaatiopalveluiden kanssa Teknologiakylän naapurissa, Oulun yliopiston läheisyydessä Mm.hyvinvointite knologia, myyntija markkinointi, palvelut, tuote ja laitesuunnittelu 70 syntynyttä yritystä. Mm. neuvotteluhuonei ta ja laboratorio Osa Acusticumia (luovien alojen keskus, jossa mm. mm. LTU taiteen, viestinnän ja oppimisen laitos Kulttuuri ja luovat alat Luovien ja kulttuurialojen yrityspuistossa n.50 yritystä. Acusticum talo, jossa monenlaisia tiloja, mm. konserttisali StudioAcusticum Blekingen teknillisen korkeakoulun naapurissa Digitaalinen media, älykäs logistiikka ja energia ala Inkubaattoriin kuuluu 22 yritystä, joista iso osa lähtöisin opiskelijaprojektien ideoista. Netport koordinoi lisäksi monenlaisia kehityshankkeita Läheinen yhteistyö/ Blekinge Tekniska Högskolan, useita rakennusvaiheita Omistus: Kaikki kulut Inkubaattoria Triple Helix: kunta, Berliinin Kreuzbergissa Kulttuurialat ja luovat alat Kustantamoja, gallerioita, valokuvaajia ja designereita. Taide, käsityö ja kulttuurialan pk yritysten keskus Planet Modulor Talo kokonaisuudessaan m 2. Paikallinen kehitysyhtiö;

64 rahoitus siemenrahaa Hermialta. Sen jälkeen rahoitusta mm. Luova Tampere ohjelmasta, kaupungin elinkeinokeskukselta, Pirkanmaan TEkeskukselta ja Pirkanmaan liitolta. omistama projekti. Osallistuvat yritykset rahoittavat opiskelijoiden kurssiprojekteja. Projekteille rahoitusta yht. n. 0,6 1 M /vuosi HUMAK, Turku. Yritykset maksavat vuokraa, mutta saavat 1. vuonna ELYhautomorahoitust a mm.vuokrat.. Crevellä ELYhankerahoitusta Taulukko: Muualla toteutettuja vastaavia hankkeita, vertailua katetaan Oulun kaupungin Business Oulun hankerahoituksell a, jota tukevat ELY keskus, Pohjois Pohjanmaan liitto ja EU:n rakennerahasto. rahoittaa Länsstyrelsen i Norrbotten, Norrbotten läns landsting, Piteå näringsfastigheter ja Piteån kunta. tekniska högskolan, yritykset talon hallinto kiinteistöyhtiöllä

65 Rovaniemen arktisen tiede, taide ja yrityspuistohankkeen kannalta voidaan kotimaisten ja ulkomaisten vertailukohtien tarkastelun pohjaltaa nostaa esiin erityisesti seuraavat seikat: aktiivisilla, yritys/tiedepuistotoimintaan sitoutuneilla ja ennen kaikkea innostavilla professoreilla on tärkeä rooli useissa vertailluissa kohteissa. Myös opiskelijoiden aktiivisuus nousee useissa vertailukohteissa esille sekä startup yritysten kautta että osaavan työvoiman tarjoajana jo toimiville yrityksille. Konkreettiset yritysyhteistyöprojektit ovat osoittautuneet hyväksi toimintatavaksi useissa vastaavissa kohteissa projektityyppistä rahoitusta käytetään varsin tehokkaasti hyväksi monissa vertailukohteissa ja monet yritykset arvostavat tiede/yrityspuiston asiantuntija apua rahoitusasioissa. Projektirahoitusta voi ja tulee hyödyntää yritys/tiedepuiston kehittämisessä kansainvälisen verkostoitumisen ja yhteistyön merkitys korostuu useissa tutkituissa vertailukohteissa. Myös kansainvälisiä yritystoimijoita on saatu useiden vertailukohteiden hakkeisiin ja ohjelmiin mukaan. Kansainväliset toimijat ovat vahvistaneet vertailukohteiden profiilia ja näkyvyyttä. Rovaniemelle kannattaa asettaa tavoitteeksi joustava ja tehokas toimintamalli, johon saadaan laajapohjaisesti toimijoita mukaan. Ns. Triple helix mallin (yritykset, tutkimuslaitokset, julkinen sektori) lisäksi kannattaa tuoda esille Quadrupole helix mallia, jossa myös kansalaistoiminta ja käyttäjät/kuluttajat saavat suurempaa roolia. muualla toteutetuista vastaavista hankkeista on paljon opittavaa, vaikka sellaisenaan ei muiden toimintamalleja ole syytä kopioida Rovaniemelle. 3 Yritysten sekä tutkimus ja koulutuslaitosten tarpeet 3.1 Toteutetut haastattelut Nordregio asiantuntijatyössä haluttiin selvittää Rovaniemen alueen yritysten sekä tutkimus ja koulutuslaitosten edustajien käsityksiä ja tarpeita liittyen tiede, taide ja yrityspuistotoimintaan. Työ toteutettiin haastatteluin, joista osa tehtiin kahdenkeskisinä haastatteluina ja osa ryhmähaastatteluina. Haastateltavien joukkoon lisättiin myös tiede, taide ja yrityspuiston kannalta relevantteja sidosryhmähaastatteluja (kauppakamari, teknologiakylätoiminta). Pääosa haastatteluista toteutettiin elo syyskuussa Nordregion asiantuntijatyössä haastateltuja yrityksiä: Studio Tuumat /Ottobre: Matti Hepola, Tuula Hepola Seniortek Oy /Pasi Nurmela Roadscanners/ Timo Saarenketo Flatlight/ Miikka Niemi Visual Norden/ Julius Oförsagd Suomen sähkö ja energiapalvelut /Juha Alhainen Reddo Partners Oy/Jani Siivola Design Vimma/Pia aarnio Lyrae Star Innovations Oy /Anu Ojala Juotos/Joni Ahola Sijaishaltija Oy/ Heidi Alariesto

66 Zestnut/Heikki Tikkanen Nordregion haastattelemia tutkimus ja koulutuslaitosten edustajia sekä teknologiakeskusasiantuntijoita: Lapin yliopisto/satu Miettinen Lapin yliopisto/jouni Piekkari Lapin yliopisto/jonna Jakkila Lapin yliopisto/tuomas Honka Lapin ammattiopisto/heidi Hoikkala MTI/ Johan Edelheim Lapin AMK/ Eero Pekkarinen Lapin AMK/Petri Hannula Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/veli Pekka Laukkanen Lapin kauppakamari/timo Rautajoki Iin Micropolis/Ari Alatossava Pohjois Pohjanmaan ELY keskus/susanna Jänkälä Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla haastatteluilla. Haastatteluissa keskityttiin pääaiheisiin: seuraaviin käsitykset teknologiakylä/tiedepuistotoiminnasta toiveet/tarpeet tiede, taide ja yrityspuistotoiminnalle Rovaniemellä yritys/tiedepuistotoiminnan luonne, suuntaaminen ja rajaukset yritys/tiedepuiston markkinointi: millaisia toimijoita tulisi erityisesti tavoitella toimitilat: millaisia (erityis)tarpeita odotukset yritysyhteistyöllee yritys/tiedepuiston sisällä odotukset alueellisille, kansallisille ja kansainvälisille yhteistyöverkostoille odotukset yritys/tiedepuiston vetäjäyhtiön roolille ja vetäjähenkilö(i)lle odotukset yhteistyölle yliopisto/amk omistus ja rahoitus konkreettiset toimenpiteett tiede, taide ja yrityspuiston perustamiseksi Rovaniemelle muu mahdollinen palaute. Yritysten, tutkimus ja koulutuslaitosten sekä sidosryhmien edustajien mielipiteitä koottiin asiantuntijatyön aikana haastattelujen lisäksi JUJU Innovationsin järjestämällä työpajatyöskentelyllä (ks. luku 4 Palvelumuotoilutyöpajat). Nordregion asiantuntija Jukka Teräs osallistui , ja järjestettyihin työpajoihin. Seuraavassa esitettävä yhteenveto haastatteluista perustuu kuitenkin yllä lueteltujen yritys, tutkimus ja koulutuselämäedustajien sekä asiantuntijoiden haastatteluihin. 3.2 Haastattelujen tulokset Seuraavassa yhteenvedossa esitetään Nordregio haastattelujen päätuloksia liittyen tiede, taide ja yrityspuistotoiminnan suuntaamiseen, toimitiloihin, mukaan haluttaviin yrityksiin, hallintoon ja johtoon sekä yhteistyöhön yritysten ja yliopiston/ /ammattikorkeakoulun välillä. Lisäksi esitellään haastattelujen perusteella koottua vastaajien visiota Rovaniemen tiede, taide ja yrityspuistolle sekä konkreettisia ehdotuksia lähiajan toimenpiteiksi.

67 (Huom! Jatkossa käytetään valtaosin terminä tiede, taide ja yrityspuisto, mutta rinnakkain ko.termin kanssa on haastatteluvaiheessa käytetty myös lyhyempää termiä yritys/tiedepuisto tai tiedepuisto.) Tiede, taide ja yrityspuistotoiminnan suuntaus ja rajaus Haastatteluissa on tuotu esille tarve jollain tapaa suunnata tiede, taide ja yrityspuiston toimintaa sen sijaan, että tarjotaan yleisesti toimitiloja kaikille kiinnostuneille. Liiallisesta toimialojen rajauksesta kuitenkin varoitetaan. Toiminnan suuntaamisella ja rajauksella halutaan pikemminkin erottautua muista toimitilahankkeista ja lisätä kiinnostusta nimenomaan Rovaniemen hanketta kohtaan. Toimintaa halutaan jossain määrin suunnata ns. luoville aloille, mutta laajasti ymmärrettynä ja perinteisiä toimialarajoja ylittäen. Teknologia/tiedepuistot, niitä tarvitaan ilman muuta myös Rovaniemellä Ei tiukkoja kriteerejä esim. luovat alat mielessä. Luovuutta ei tule rajata tietyille aloille. Markkinoinnin kannalta on hyvä rajata, jotta tiedepuistosta kiinnostutaan ja sitä tullaan muualtakin katsomaan Markkinoinnillinen kuva on tosi tärkeä. Tulisi korostaa, että (Rantavitikalla) on jo yritysten ja tutkimuslaitosten kampus, jossa osapuolet hyvin mukana, ja sitä täydennetään etenkin yrityskentän toimijoilla. Myös teknologiaa mukaan, ei pelkkää luovuutta. Ei tule tyytyä niihin osaamisalueisiin ja aloihin, joita Rovaniemellä 2014 tilanteessa on. On pakko löytää uusia aloja, ettei toiminta näivety oppilaitoksissa ja tiedepuistossa. Rovaniemen tiedepuisto voisi itse asiassa erottua muista kulttuuri ja taidealoilla. Voisiko tämä olla se juttu? (tietysti vuokranmaksukykyä pitää olla) Rovaniemen tiede ja yrityspuistolle voi hyvinkin olla momentumia nyt. Lapin menestyminen EU Sana tiedepuisto tai Science Park tuo mieleen luonnontieteet. Tuottaa joillekin pettymystä klusterimallialuekilpailussaa osoitti jälleen, että Lapilla on osaamista ja vetovoimaa Rovaniemellä Arktinen teema on hyvä, kunhan ei karsi potentiaalisia tulijoita Toimitilat ja kampusalue Toimitilojen osalta haastatteluissa painotetaan omaleimaisuutta, tilojen muunneltavuutta ja yhteisten tilojen tärkeyttä, jotta toimijat tapaavat toisiaan luontevasti tiede, taide ja yrityspuistossa. Haastatteluissa painotetaan sisältökysymyksiä pelkkiin seiniin keskittymisen sijasta. Haastatteluissa tuotiin esiin myös mm. arktisuus, ekologisuus ja kulttuurin näkyminen. Toimitilojen lisäksi haastatteluissa kiinnitettiin huomiota koko Rantavitikan kampusalueen suunnitteluun, josta tiede, taide ja yrityspuisto on osa. Kaavoitusta nostettiin haastatteluissa esille mm. mahdollisten jatkolaajennusten varalta. Jotkut haastateltavat kertoivat haluavansa työskennellä teknologiakylätyyppisissä tiloissa, mutta mieluummin Rovaniemen ydinkeskustassa kuin Rantavitikalla mm. liikenneyhteyksien takia. Paikallisuus saa näkyä,samoin kulttuuri. Omaleimainen ja omintakeinen. Ekologisuus, elämyksellisyys, eettisyys: Rovaniemellä ei tulisi mennä tilakysymys edellä vaan porukka edellä, yritykset ja muut toimijat edellä Pikkuisen olen skeptinen, että mennään liikaa tilat edellä ja liian vähän sisältöjen kautta.

68 Santa s Parkissa arkkitehtuuri on hankala, ei tule ns. luonnollisia törmäyksiä toimijoiden välille. Arkkitehtuuriin tältä kannalta huomiota Ravintola/kahvilatilat erittäin tärkeät siellä tulee ne ideoiden ristipölytykset Konseptointi ja protoilutyöpaja on hyvin tärkeä osa Rovaniemen tiedepuistomallia Tilojen muunneltavuus kuten Pasilan tv studiolla Seminaaritilat kannattaa hyödyntää LY/AMK eikä sitoa pääomaa seminaaritiloihin tiedepuistossa Kannattaa rakentaa tiedepuisto katettuun kävely yhteyteen yliopiston kanssa, etenkin talvella tärkeää. Tulee kuitenkinn olla selkeä raja: tämä on yliopisto, tämä on yritystila Ja parkkipaikkahan pitää olla oven vieressä Kauheinta olisi betonielementtitalo Kaava on tosi tärkeä, kaavan pitää mahdollistaa jatkolaajennukset Toimitila ja kampusalueajatteluun vaikuttaa myös se, kuinka suurella painotuksella haetaan oppilaitosten opiskelijoita mukaan tiede/yrityspuistotoimintaan Koko kampusaluesuunnittelu vaikuttaa tiedepuiston kiinnostavuuteen yritysten silmissä Millaisia yrityksiä ja muita toimijoita tiede, taide ja yrityspuistoon? Haastatteluissa painotettiin, että vetovoimaisia ankkuriyrityksiä halutaan mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, samoin arktisen alueen osaajayrityksiä. Useiden yritysten saaminen yhtaikaa sitoutumaan vuokralaiseksi tehostaa etenkin alkuvaiheessa tiede, taide ja yrityspuiston käynnistysvaihetta ja helpottaa jatkomarkkinointia. Jotkut haastateltavat haluavat vaikuttaa siihen, tuleeko vuokralaiseksi esim. kilpailevia yrityksiä, kun taas toiset haastateltavat pitäisivät ovet auki kaikille kiinnostuneille tulijoille. Arktisen ison rahan toimijat mukaan Statoil yhteistyöyritykseksi Tiedepuistolle! Rohkeasti hakemaan myös kansainvälisiä yrityksiä sijoittumaan yritys/tiedepuistoon Media/filmi/muotoiluprofiilin yritykset Rovaniemellä Pitää lähteä alueen vahvuuksista. Myös mm. biotalous ja energia, arktiselta näkökulmalta, kiinnostavia. Energiyhtiöitä mukaan? Toimialapainotukseen ei kannata liikaa panostaa markkinoinnissa. Itse asiassaa pitää pyrkiä löytämään törmäyttäjiä, toimialarajojen yli toimivia yrityksiä Miksi yritys tulisi tiedepuistoon? Meillä pitää olla tarjolla oma, erityinen kontaktipinta, joka yritystä kiinnostaa meillä tulee olla toimintaympäristö, osaaminen, verkostot Ei kannata miettiä ainoastaan tuotteita, vaan myös sisältöjä, palveluja. Palvelumuotoilu on hyvä juttu. Yritysten houkuttelussa ankkuriyritykset tärkeitä, alkurysäys tärkeä, jolloin useita yrityksiä yhtaikaa mukaan Yritykset edellä, sitä kautta myös julkinen sektori sitoutuu varmemmin toimintaan Tulee löytää ne yritykset, jotka sijoittumalla yrityspuistoon saavat ansaintalogiikan kautta hyödyn. Eli saavat lisätuloja toimintaansa sijoittumisen kautta. Cleantech toimijat, kestävän kehityksen toimijat, tulevat yhä tärkeämmiksi Tarvitaan myös yrityksiä ja verkostoja hyvin tuntevia välittäjiä tiedepuistoon. Meillä on tällainen hyvä konsultti apunamme sovittaa yhteen tutkimus ja yritystoimintaa ja toimijoita. Design Park jäi väkisinkin liian paikalliseksi. Nyt on luotava laajat yhteistyöverkostot. Voisiko olla vaikka vuokralaisten komitea, joka antaa ainakin suosituksia siitä, millaisia vuokralaisia tulisi hyväksyä?

69 3.2.4 Tiede/yrityspuiston hallinto, johto ja omistus Rovaniemen kaupunki halutaan mukaan takaamaan tiedepuiston käyntiinlähtöä ja menestystä. Yritykset halutaan mukaan päättämään tiedepuiston asioista. Useissa haastatteluissa nostetaan esille Triple Helix tyyppistä mallia, jossa yritykset, yliopisto/amk ja Rovaniemen kaupunki nimeävät hankkeelle vetäjätiimin mutta niin, että yksi henkilö on selkeästi nimetty vastuulliseksi johtajaksi. Haastatteluissa toivotaan, että tiedepuistolle valitaan osaava ja innostava johtaja, joka antaa kasvot tiedepuistolle. Haastatteluissa painotetaan monipuolista yrityskokemusta hyvänä pohjana valittavalle vetäjälle, mutta lisäksi edellytetään julkissektorin toimintatapojen ymmärtämistä. Monet haastateltavat painottavat kiinteistöliiketoiminnan ymmärtämistä. Tiede, taide ja yrityspuiston omistuspohjaan sopivat joidenkin haastateltavien mielestä myös yritykset. Haastatteluissa on pohdittu myös kiinteistöliiketoiminnan ja kehittämistoiminnan erottamista omiksi yhtiöikseen. Yritykset aidosti mukaan päättämään tiedepuiston asioista. Edellytys mukaantulollemme. Kyllä Rovaniemen kaupungin on pakko olla yrityspuistossa takana, ainakin Rovaniemen kokoisessa kaupungissa. Onko Rovaniemen Kehitys mukana tässä tiedepuistohankkeessa? Jos on, niin millä roolilla? Mallia ja kokemuksia pitää olla valmis ottamaan myös muualta, myös läheltä esimerkiksi Oulu ja Kemi. Yksin tekemiseen ei Rovaniemellä kannata lähteä 1 3 hengen vetäjätiimi, jossa yliopisto, kaupunki ja yritykset edustettuina. Vastaa toiminnasta ja antaa sille kasvot Vetäjän tulee olla rohkea uudistaja. Yrittäjätausta. On hyvä ajatus, että tiedepuiston eri vaiheissa voi olla eri tyyppinen vetäjä. Joku vetää käyntiin, toinen alkaa pyörittää jne. Ja draivi löytyy hyvältä tiimiltä, ei kukaan tätä pystyy yksin pyörittämään. Riittävä yrityselämän tuntemus. Kyky innostaa ja hehkuttaa yritys/tiedepuistoa ja sen toimintaa. Kyläpäällikkö! Vetäjä, joka on jo ollut yrityselämässä. Pitää olla kontakteja; kännykän muistiossa vähintään 1000 numeroa Vetäjän johtamisosaamisen tulee olla vahvaa, muuten ei onnistu.kokonaisuus tulee hallita. Luovuutta pitää vetäjältä löytyä. Ja kykyä yhdistää osaamisia businessmahdollisuuksiksi Rovaniemellä. Tarvitsemme apua hankeviidakossa kamppailemiseen, etenkin rahoituksen hankintaan Pitää ymmärtää myös julkissektorista, kiinteistöistä, yrityskehityksestä. Minusta tiedepuistotoimintaa voi olla monessa eri paikassa Rovaniemellä, vaikka pääkohde olisikin kampuksella. Tilojen hallinnoinnin, manageroinnin kanalta on kuitenkin hyvä, että hallinnointi tapahtuu yhdestä paikasta. Tästä on kustannushyöty, se mahdollistaa nopeat uudet ratkaisut, kannattaa keskittää. Kiinteistön omistajalle vuokrausaste on kaiken A ja O. Alkuvuosina vuokrausaste ei yleensä vielä huipussaan. Vuokratasolla on tietysti merkitystä. Nyrkkisääntö: yritys pystyy maksamaan vuokraa max 5 % liikevaihdostaan Vuokrataso: tietysti yritys katsoo. Yritys/tiedepuiston mahdollisesti korkeammalle vuokralle tulee kyetä osoittamaan konkreettista lisäarvoa. Omistuksen kannalta on tosi hyvä, jos saadaan yksityisiä yhtiöitä mukaan, se takaa markkinalähtöisyyden ja draivin kannattaa olla erikseen kiinteistöyhtiö ja kehittämisyhtiö. Jokainen kiinteistö omaksi Oy:ksi vaikka olisikin sama omistuspohja. Helpompi myydä aikanaan, exitiä helpottaa kiinteistöjen yhtiöitys. Ja helpompi on yrityksillä tulla omistajaksi kohdennettuun yhtiöön. Kyläyhtiön tärkeänä tehtävänä on tutustuttaa puiston yrityksiä toisiinsa. Jo yrityksen ryhmä on usein niin iso, että yritykset eivät tunne toisiaan. Tärkeää, että toiminta on systemaattista, selkeää ja selkeästi hinnoiteltua.

70 3.2.5 Odotukset yhteistyölle yliopisto/amk Haastatteluissa on haluttu Lapin yliopiston ja Lapin AMK:n osaajia halutaan yrityksiin mukaan. Yritysten puolelta toivotaan oppilaitosten yhteydenottoja ja konkreettista yhteistyötä halutaan tehdä. Haastatteluissa on annettu hyvää palautetta mm. Lapin yliopiston aktiivisuudesta ja osaamisesta palvelumuotoilussa. Tiedepuistolle asetetaan haastatteluissa odotuksia myös yliopisto/amk yhteistyön aktivoijana. Palvelumuotoilu sopii hyvin tiedepuistoon, siellä tehdään oikeasti, aina on yrityksen business case takana Kaikki Rovaniemen oppilaitokset mukaan tiede ja yrityspuistotoimintaan! Lapin yliopstossa palvelumuotoilu vaikuttaa lupaavalta tiedepuistoa ajatellen. Lapin AMK:ssa on paljon elinkeinoläheistä toiminta, sieltä ensimmäisiä yrityksillekin sopivia tiede/yrityspuistohankkeita Yliopisto ja AMK vuodessa vain 8 kk auki, yrityspuiston tulisi olla 12 kk vuodessa auki On jatkuvasti yllätys miten vähän yliopistoilla ja AMK:illa on yhteyttä yrityksiin Lapin yliopisto, Lapin AMK, ammattiopisto: liian erillään ollaan, vaikka nytkin ollaan tilojen puolesta lähekkäin Lapin yliopisto ei ole juurikaan ollut meihin päin yhteydessä. Haluamme nuoriin yrityksiimme yliopistolta osaavia ja kokeneita mentoreita Odotamme matchmaking toimintaa, tutustuttamista osaajiin Opiskelijoita voi ja tulee aidosti hyödyntää tiedepuiston yritysten toiminnassa, samoin opettajia. Tulee tunnistaa ja käynnistää yhteistyö niiden LY/LAMK yksilöiden kanssa, jotka hoksaavat tiedepuiston hyödyt. LY/LAMK henkilökuntaa startupien hallitukseen ja osakkaiksi. Onhan yliopistojen hallinnossakin nykyään yritysten edustajia Jonkun Lapin yliopiston professorin pitää tosissaan kiinnittyä tähän tiedepuistohankkeeseen! Ehdotuksia konkreettisiksi toimenpiteiksi Seuraavaan luetteloon on koottu haastatteluissa esitettyjä konkreettisia toimenpiteitä Rovaniemen tiede, taide ja yrityspuistohankkeelle: Taiteilijaresidenssi tiede/yrityspuiston yhteyteen Valokuvastudio Editointitilaa Korkeaa tilaa Yhteislabra Varasto Puuseppätila Elävä rakennus vuorokauden ympäri jopa kattohuoneistoasunnot harkintaan! Järjestelyt, joilla yliopiston ja AMK:n vanhoja koneita ja laitteita yrittäjille Lapin yliopisto ja Lapin AMK:n yrityspalveluyksiköt kannattaa sijoittaa yrityspuistoon, samoin TEKESin ja ELY keskuksen yritystutkijoille työpisteitä yrityspuistoon Voisiko tiedepuiston markkinointia yhdistää Rovaniemen matkailumarkkinointiin? Synergiat, kustannussäästöt Tiedepuisto voi osaltaan toimia esteiden poistajana, kun mietitään sitä, miten kehittämishankkeiden kautta opilaitoksille hankitut laitteet saataisiin paremmin ja nopeammin yrityskentän hyödynnettäviksi. Nyt asiassa on esteitä ja viiveitä. Tiedepuiston yhteinen NDA : nämä asiat jäävät tiedepuiston sisälle eikä niitä repostella ulkona Olisi hyvä tuntea paremmin Oulun yrityksiä ja toimijoita Voisiko olla vierashuonejärjestely, joka yritysten ja yritysten vieraiden käytössä. Yliopistollahan näitä jo on. Lapin Kansa kannattaa saada tiedepuiston taakse! Tärkeintä on lähteä tekemään eikä jäädä paikalleen Rovaniemellä. Usein se onnistunut toimintamalli lähtee sittä vierestä sitten, kun on alettu tosissaan tehdä asioita

71 3.2.7 Visio 2018 Haastatteluissa pyydettiin vastaajia kuvailemaan Rovaniemen tiede, taide ja yrityspuistoa muutaman vuoden päästä, jos valmistelu ja käynnistysvaiheen toimet tehdään onnistuneesti. Seuraavassa on kooste vastauksista visio 2018 Hubit ja yrityspuisto, molemmat toimivat Rovaniemellä. Ainakin yksi todella onnistunut pelifirma Rovaniemellä. Arctic Google Centre tyyppinen ulkomainen investointi. Arktiset toimijat tyyppiä Statoil mukana 6 7 yritystä ytimenä. Kaikkiaan noin 100 henkilön yhteisö. Ainakin 70 % tiloista yritysten käytössä Uusia, nousevienn alojen yrityksiä mukana Mitä kansainvälisempi sen parempi. Mallia vaikkapa Ruotsista/Tukholmasta ja kansainvälistä kontaktipintaa reilusti lisää You must be a bit crazy, pitää olla positiiivsta hulluutta. Ei tasapäistä tekemistä Uusia avauksia yhteistyöverkostoille, ei aina samoja. Vaikkapa New York oppilaitokset, tai Berliini! 3.3. Havaintoja ja johtopäätöksiä haastatteluista Esitettyjen Nordregio haastattelutulosten perusteella voidaan esittää seuraavia havaintoja ja johtopäätöksiä liittyen Rovaniemen tiede, taide ja yrityspuiston jatkovalmisteluun: Rovaniemen alueelle halutaan tiedepuistotyyppisiä hyötyjä tarjoavia toimitilaratkaisuja, jotka vahvistavat yritysten konkreettista yhteistyötä Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. Yritys/tiedepuiston odotetaan toimivan laajemminkin yhteistyötä lisäävänä, kokoavana innovaatiotoimijana, joka lisää myös esim. Lapin yliopiston ja LAMK:n välistä yhteistyötä. Pelkät toimitilat eivät haastattelujen perusteella riitä, vaan halutaan tiede, taide ja yrityspuisto, jolla on omaleimaista sisältöä ja aitoa lisäarvoa vuokralaisten toimintaan. Halutaan tiedepuisto 2.0, ns. perinteistä teknologiakyläratkaisua (usein varsin korkeine toimitilavuokrineen) ei koeta riittävänä Rovaniemelle Vastaajat jakaantuvat yritystoiminnan painottamisen suhteen. Osa vastaajista haluaa Rovaniemelle tiede, taide ja yrityspuiston, joka toimii eräänlaisena kulttuurin talona, mutta jossa myös yrityksiä voi toimia. Osalle vastaajista tiede, taide ja yrityspuisto näyttäytyy voittopuolisesti yrityksille suunnattuna ratkaisuna, johon sopivassa määrin voidaan ottaa mukaan myös julkissektorin vuokralaisia. On huomattava myös, että mm. useissa yrityshaastatteluissa korostetaan tarvetta saada Rovaniemen tiede, taide ja yrityspuistoon sekä yritysvuokralaisia että kulttuurin panosta tuovia, inspiroivia julkissektorin vuokralaisia takaamaan positiivista pöhinää ja uuden innovointia. Vastauksissa käy esille myös eroja siinä, mitä yritys/tiedepuistossa halutaan painottaa eniten. Ovatko riittävän korkeatasoiset toimitilat tärkeimmässä osassa? Vai sisällöt, se mitä tiede, taide ja yrityspuistossa voidaan yhdessä tehdä? Vai painotetaanko alusta pitäen euroja: mikä on taloudellisesti toimivin ratkaisu?

72 4 PALVELUMUOTOILUTYÖPAJAT 4.1 Toteutus Palvelumuotoilutyöpajat käynnistettiin sisällön ideoimiseksi ja kehittämiseksi. Työ käynnistyi sisältötarpeiden kokoamisella ja tarvekartoituksella, jonka pohjalta lähdettiin kehittämään avoimissa yhteiskehittämisen työpajoissa uusia ratkaisuja ja tarpeista lähteviä sisältöjä toimintamallille, jollainen Rovaniemelle toivotaan tulevaisuudessa toteutettavan. Työpajaprosessin tavoitteena oli saada aidosti yhdessä kehitetty konseptin kuvaus ja toteutettavan konseptin konkreettisia osa alueita visualisoiva esitys, jonka pohjalta tilaaja voi esittää ja suunnitella jatkotoimenpiteitä. Seitsemän työpajan työpajasarjassa on syksyn aikana ollut yhteensä 124 osallistujaa. Kehittämisprosessin asiantuntijana toimi JUJU Innovations Oy:stä Jaana Jeminen. Asiantuntijapalvelun prosessi toteutettiin elo joulukuussa Vaiheistettu prosessi sisälsi kaksi tarvekartoituksen työpajaa, kolme konseptien ideointityöpajaa, yhden palvelujen protoilutyöpajan sekä yhden konseptien arviointityöpajan. Yhteisen etenemisen suuntaviivoja on valmisteltu yhteisissä linjauspalavereissa, joihin on osallistunut myös yliopiston edustaja ja ajoittain koko valmistelutyöryhmä. Elo ja syyskuulla järjestetyissä kahdessa valmistelutyöpajassa tavoitteena oli saada paljon erilaisia näkökulmia siihen, millainen tiede, taide ja/tai yrityspuisto Rovaniemelle halutaan ja millaisia konkreettisia tarpeita ja toiveita eri toimijoilla (sidosryhmillä) on mm. sisällön, toimintamallin, tilojen, toimintaympäristön sekä yhteistyön ja oman osallistumisen suhteen. Monen toiveena oli, että aidolla yhteisellä tahtotilalla ja yhteistyön tekemisellä saavutetaan alueelle sopiva omaleimainen toimintakonsepti, joka pohjautuu vahvasti alueen osaamiseen ja olemissa oleviin ratkaisuihin uudella tavalla tuotettuna. Kauhuskenaarioina toistuva sanoma oli, että sisältö unohtuu seinien rakentamisinnossa! Valmistelutyöpajoihin osallistui yhteensä 41 henkilöä yrityksistä, yliopistolta, ammattikorkeakoululta, taiteilijajärjestöistä ja kehittämisyhtiöstä. Tarvekartoituksen tuloksena syntynyttä materiaalia käytettiin lokakuun ideointityöpajojen suuntaamiseen. Lokakuulla järjestetyissä kolmessa ideointityöpajassa tuotettiin konkreettista sisältöä; toimijoita, palvelukokonaisuutta, brändiä, toimintaympäristöä ja toiminnallisuutta kuvaavia vaihtoehtoisia konsepteja. Työskentely tapahtui 3 4 henkilön ryhmissä, menetelminä hyödynnettiin mm. morfologista analyysiä, sidosryhmäkarttaa sekä konseptointipohjaa. Ryhmien tuottamat tuotokset koottiin vaihtoehtoisiksi konsepteiksi kuvaamaan konkreettisesti erityisesti ydintoimijoita, sisältöä ja palvelukokonaisuutta sekä brändiä, jolla on kansainvälistä vetovoimaa. Ideointityöpajoihin osallistui yhteensä 30 osallistujaa yrityksistä, yliopistolta, ammattikorkeakoululta, taiteilijajärjestöistä ja yhdistyksistä sekä kehittämisyhtiöstä. Ideointityöpajojen tuloksia hyödynnettiin palvelujen protoilutyöpajassa. Arktinen idealaakso / LABland / Linco Lapland Innovation Collaboration/ Connector / Seita / Arktinen mylly / Arctic Design & Business Park. Ideointityöpajojen vaihtoehtoiset konseptit toimivat jatkokehitystyöpajan aineistona. Ryhmien tehtävänä oli protoilla palveluja ja sisältöä tuotettuihin konseptiaihioihin aitojen käyttäjäprofiilien näkökulmista: 1.)yrittäjä haluaa hyödyntää alueen innovaatio osaamista ja 2.) opiskelija harkitsee yrittämistä ja tarvitsee start up palveluja. Tuloksena syntyi palvelupolkukuvauksia ja toimintakonsepteja pop upp tyyppisesti toimivaan toimintamalliin ja laajemmin toiminnassa olevaan vakiintuneeseen malliin. Protoilutyöpajaan osallistui yhteensä 21 henkilöä yrityksistä, yliopistolta, ammattikorkeakoululta, taiteilijajärjestöistä sekä kehittämisyhtiöstä.

73 JUJU Innovations visualisoi nämä kaksi ja Visio 2020 toimintamallia konkreettisiksi konsepteiksi, joita testattiin joulukuulla järjestetyssä arviointityöpajassa. Arviointityöpaja keräsi 28 (32) osallistujaa, joista 22 antoi palautetta konseptien sisältöön sähköisen palautejärjestelmän kautta määräaikaan mennessä. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota mm. konseptien kokonaisvaikutelmaan, brändin omaleimaisuuteen ja erottuvuuteen muista yrityspuistoista, uskottavuuteen, konseptien vahvuuksiin, heikkouksiin ja kehitysehdotuksiin. Kysyttiin myös palvelujen ja sisällön vastaamista omiin tarpeisiin sekä mitä vastaaja itse olisi valmis tuottamaan yhteisön vaihdantapankkiin. Pyydettiin nimeämään ehdotuksia keskuspaikaksi sekä satelliittipisteiden tiloista verkoston käyttöön. Lisäksi äänestettiin keskuksen tiloissa työskentelevän/työskentelevien palvelumallia. Arviointityöpajan palautteet on huomioituu tämän raportin työpajatyöskentelysarjan tuloksena esitettävien konseptien sisällössä. 4.2 Havaintoja ja johtopäätöksiää konseptien kehittämiseen Valmistelutyöpajoista nousi esiin tarpeina mm. seuraavanlaisia lyhyitä skenaarioita ryhmätöiden tuloksina: Kansainvälisyys ja elämyksellisyys mahdollistavat sen, että puistosta tulee niin hyvä että Rovaniemen väkiluku kaksinkertaistuu. Airbus lastillinen enkelirahoittajia San Fransiscosta tulee kuuntelemaan start upeja, elämysmatkalle Lappiin. Yrittäjyyteen ja bisness osaamiseen valmentava toimintamalli oppilaitoksille. Yritykset antavat HAASTEPOOLIIN toimeksiantoja, caset toteutetaan yritysopintojen ajan eri tahoilla (LAY, Lapin AMK, MTI, LAO, Kauppis, Roi Kehitys).Toimii kontaktikanavana globaaleihin yrityksiin ja tapahtumiin. Jaettu tahtotila ja yhtenäinen suunta. Tasa arvoisuus (vrt. isot/pienet toimijat) ja yhteinen kieli! Lähtökohdiltaan globaali / Arktinen yhteistyö. Liike elämä tarvitsee tuekseen faktaa ja tutkimus tarvitsee pilottikohteita faktalle (yritykset, YO ja AMK). Muutamia esiinnousseita toiveita ja mielikuvia skenaarioina: Arktisten start up:en Mekka, ulkomaalaiset yritykset haluavat mukaan arktiseen piilaaksoon ja kansainvälinen yhteistyö on jokapäiväistä. Arctic Design & Business Park. Näkyvä, houkutteleva ja viihtyisä. EI kopioitua toimintamallia vaan itse yhdessä luotu malli! Toimintamalliltaan projektilähtöinen, jossa yhteiset päämäärät ja aatteet. Avoin vuorovaikutteinen ympäristö, yhteys yliopiston ja työelämän välille. Monipuolisuus oppilaitoikset, yritykset ja kaupunki(taide) tekevät tämän yhdessä ei rajata toimijoita. Toiminta osana kv verkostoa. Kohtaamiset spontaaneja ja järjestettyjä tilaisuuksia kohtaamisille. Joustavuus, mukaan voi lähteä eri miittakaavoilla isosti tai pienesti. Ideointityöpajojen ryhmätöiden tuloksina syntyi kahdeksan alustavaa konseptin kuvausta, joista neljän nimiehdotuksessa mainittiin sana arktinen (Arktinen idealaakso, Arktinen hulluus, Arctic Design & Business Park ja Arktinen mylly) ja kolmessa mainittiin sana Lappi (LABLand ja LINCO Lapland Innovation Collaboration sekä Lapin kota symboolina). Yksi ryhmä esitti myös globaalin brändilupauksen Luovuus vaatii lääniä (Lappia) ja luppoaikaa. Toinen ryhmä ehdotti, että brändi osaksi Lappi Brändiä!!. Tekemisen meininkiä, paikallisuutta, omaa mallia, omaleimaisuutta ja pohjoisen näkymistä haluttiin korostaa. Lähes jokaisessa näistä alustavista konseptien kuvauksista korostui myös se, että toiminnan ytimessä ovat niin yritykset, oppilaitokset, kehittäjäorganisaatiot kuin opiskelijat ja 3.sektori. Jatkokehitystyöpajassa ryhmien nimeämiä tärkeimpiä asioita palveluista ja odotuksista tiede taide yrityspuistolle: Innovaatiopalveluita hakevalle yrittäjälle / Opiskelijasta yrittäjäksi haluavalle

74 Tahojen saumaton yhteistyö (yliopisto, AMK, LAO = TUTKIMUS ja opiskelijayhteistyö, opinnäytteet & Roi Kehitys, Taike, yrittäjät ja yrityskehittäjät) Alusta/luukku, Instant vuorovaikutus, Arktinen brändipääoma, konkreettiset tulokset Vertaisyhteisö, matala kynnys saapua Palveluiden selkeä tuotteistaminen (fyysinen törmäämö, tukipalvelut, laitteistoa), Innovaatioputki Profiilipalvelu kokoaa tekijät = nettitörmäämöön, Easy Up signing palvelu ( verkkokauppamalli,) Mobiilisovellukset Seniorisparraajat (hiljaisen tiedon siirtäjä), Globaali verkosto Osaajapankki (rahoitus, ipr, kirjanpito, nettisivut) Tuotteiden tekeminen (verstaat käyttöön). Kaikkien työpajoissa tuotettujen konseptien kehityshaasteiden ja mahdollisuuksien kärkeen nousivat seuraavat viisi osa aluetta: yhteisöllinen toimintakonsepti, yhden luukun info & apu myös henkilökohtaisesti, brändi, palvelut ja tilat. Työpajatyöskentelyn tuloksena esitetään tässä toimintamalli, jollaisella toiminta voidaan käynnistää nopeasti esim. hankerahoituksen turvin. Yhteisöllinen toimintakonsepti Palvelutiimi, edustajat yliopistolta, ammattikorkeakoulusta, yrityskehittäjistä sekä yrittäjistä työskentelevät yhdessä. Monen osaamisalueen verkoston palvelut yhdeltä luukulta. Keskuspaikka Rovaniemen ydinkeskustassa sekä satelliittiverkosto eri puolilla kaupunkia (ja Lappia). Rovakatu 23 (Danske Bankin talo, 3 krs on tyhjä tai RoiHubin alakerta keskuspaikaksi. T7 vaihdantapankki tietoa, taitoa, tekijöitä, tapahtumia, työkaluja, tiloja, toimeksiantoja. Brändi Luodaan yleistä pöhinää, tutustutaan, rakennetaan luottamusta, verkostoidutaan ja osallistutaan aktiivisesti toimintaan. Heti toimintaan ja yhteisö kehittää itse eteenpäin. Kansainvälisyyteen ja globaaliin visio 2020 malliin suuntaavaa. Arctic Design Thinking! Vahvistetaan hyvässä vauhdissa olevaa arktisen muotoilun nousua. Luovuus on mielentila Lapissa on tilaa mielelle slogan on hyvä! Brändätään aluetta samalla. Innovaatiopalveluja yrittäjille Vakiinnutetaan Muotoilua Satasella ja D&D projektit yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yritysten säännölliseksi koordinoimaksi toiminnaksi. Yliopiston ja amk:n tutkimushankkeiden tai opintojaksojen tavoitteiden ulkopuolelle kohdistuvat toimeksiannot ohjataan startup opiskelijoiden tai verkoston yritysten toimeksiantopooliin. Toimeksiantojen vaihtoehtoisia toteutustapoja mm. tutkimushanke (esim. lay&tekes), aluekehitys tai yritystukihanke, opinnäytetyö, opiskelijan harjoittelujakso yrityksessä, projektikurssin harjoitustyö, start up opiskelijan ensimmäiseksi tilaukseksi. Lisäksi välitetään verkostoon kuuluvia olemassa olevia yrityksiä. Yrittäjyyteen kannustavia palveluitaa opiskelijoille Edulliset apurattaat ensimmäisiin laskutuksiin: Yrittäjyyden kokeilu olemassa olevilla tiedepuiston y tunnuksilla, laskutuspalvelu (vrt. ukko.fi), kirjanpitoapu, käytettävissä olevat kaupalliset työasemat ja lisenssit, neukkarit, lyhytaikaisesti varattava työpiste. Portfolioillat, yritystreffit, yhteisprojektit eri oppilaitosten kanssa yrittäjämäisesti, vierailevat luennoitsijat, LYY Design puoti, Kioski jne.

75 Arviointityöpajaan osallistuneiden kommentteja tähän konseptiin (myös aiemmin kursiivilla): Vahvuudet Innovatiivisuus, erilaisten verkostojen hyödyntäminen LaY/Lapin amk/yritykset/roke aidosti yhteistyöhön Helposti lähestyttävä ja toimiva konsepti Joustavuus, yrittäjyyden tukeminen ja verkostoitumisen lisääminen Sen kustannustehokkuus ja opiskelijoiden auttaminen yrityselämään Heikkoudet Liika suunnittelu, riski etteii päästä tuumasta toimeen. Tämä ei saa jäädä vain suunnitteluvaiheeseen! Kunhan konsepti ei mene Rovaniemelläkin toimivien hankkeita hankkeiden perään pyörittävien design alan näennäisammattilaisten leikkikehäksi.. Riittääkö rahoitus? saadaanko mukaan avaintoimijat, ettei edetä liian isoin askelin, ettei jää TTK keskeiseksi Kehitysehdotuksina mainittiin mm. pohjoisuuden ja arktisuuden osaamisen brändäyksen tarpeellisuus, pohjoisen voimavarojen hyödyntäminen laajasti niin ihmisissä, osaamisessa kuin fyysisissä ympäristöissäkin sekä näkyväksi tekeminen kaupunkikulttuuriin ja käyttö laaja alaiseksi. Opitaan aikaisemmista DesignPark kokemuksista ja suunnataan tulevaisuutta innovatiiviseen ja omaleimaiseen malliin. Tulevaisuutta voi tehdä alkamalla jo nyt tekemään... 5 Ehdotus tiede, taide ja yrityspuiston toteutuskonseptiksi 5.1 Lähtötilanne vuonna 2014 Teknologiakeskus ja tiedepuistohankkeisiin Suomessa kohdistuu vuoden 2014 tilanteessa merkittäviä odotuksia, mutta myös epäilyjä. Teknologiakeskuksilta ja tiedepuistoilta odotetaan vahvistusta kansallisiin ja alueelliseen innovaatiotoimintaan. Konkreettisesti odotetaan alueen elinvoiman lisäystä, alueen houkuttelevuuden lisäystä, uusia kasvuhakuisia osaamisintensiivisiä yrityksiä, ja ennen kaikkea euroja ja työpaikkoja. Samalla on havaittavissa epäilyjä etenkin siihen, ovatko teknologiakeskusten usein kalliit toimitilat investoinnin arvoisia saadaanko nvestoinnit ja usein korkeat vuokrat takaisin teknologiakyläyritysten menestyksekkään toiminnan ja tutkimus/yritystahojen lisääntyneen yhteistyön kautta. Myös toimintamalli herättää keskustelua: onko yksityinen malli (Suomessa teknologiakeskustoiminnassa tällää hetkellä valtaosaltaan Technopolis konsernin hallinnoima) paras mahdollinen, vai onko julkissektorin voimakkaalla roolilla ja panostuksella tuotavissa menestystekijöitä teknologiakeskus ja tiedepuistotoimintaan. Rovaniemen arktisen tiede, taide ja yrityspuiston valmistelu sijoittuu ajankohtaan, jolloin globaalin talouden ja kuntatalouden paineet pakottavat entistäkin tarkempaan taloudelliseen tilanneanalyysiin. Yhtäältä on selvää, että Rovaniemen alueen innovaatiotoimintaa, yritysten kehittämistä ja tutkimuksen ja yritystoiminnan yhteistyötä tulee tukea kaikin mahdollisin keinoin mukaan lukien toimitilaratkaisut alueen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Toisaalta taloudellisesti kannattamattomia ratkaisuja on erittäin vaikea perustella nykyisessä taloustilanteessa. Rovaniemellä on aiempina vuosina käynnistetty useampikin teknologiakylätyyppinen hanke. Merkittävimpiä näistä ovat olleet Design Park hanke Rovaniemen keskustassa sekä Santa`s Technology Park lentokentän läheisyydessä. Nyt valmistelussa oleva Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulujen välittömään

76 läheisyyteen kaavailtu hanke on etenkin tutkimus/koulutuslaitosten läheisyyden ansiostaa lähimpänä ns. tiedepuistohankkeita. Myös Rantavitikan alueen voimakas kehittyminen etenkin yliopiston ja ammattikorkeakoulun kampusalueena viime vuosina vahvistaa tiedepuistotyyppisen ratkaisun mahdollisuuksia Rovaniemellä. On myös huomattava, että Rantavitikalla jo sijaitsee useita sellaisia yrityksiä, jotka profiililtaan sopivat tiedepuistotyyppiseen toimintaan. Rantavitikan koulutus ja tutkimuslaitosten sekä yritysten keskittymä jo nykyisine toimijoineenn mahdollistaa alueen brändäyksen osaamisintensiivisenä keskittymänä, jota tiede, taide ja yrityspuisto luontevasti täydentää. Nordregio yrityshaastatteluissa ja muussa asiantuntijatyössä on tullut esille, että Rovaniemen alueen osaamisintensiivisillä yrityksillä on useita eri vaihtoehtoja ja lähestymistapoja toimintoihin liittyen mm. jatkaminen nykytiloissa (useille yrityksille luonnollinen vaihtoehto, jossa nykytilanteeseen ei toimitilojen osalta tule muutosta) muuttaminen uusiin, mutta itselle räätälöityihin tiloihin, joilla ei tavoitella teknologiakylä/tiedepuistotyyppisen toimijayhteistyön etuja muuttaminen toisten yhteistyöhakuisten yritysten kanssa toimitiloihin, joissa ollaan ainakin jossain määrin toiminnallisessa yhteistyössä. Esimerkkinä voidaan Rovaniemellä mainita HUB toiminnan tyyppiset ratkaisut (Rovakatu 17) ja joidenkin yritysten aloitteet muutaman yrityksen yhteistiloista, mutta ei välttämättä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa ja/tai välittömässä läheisyydessä tiedepuistotyyppiset toimitilat, joissa yritykset hakevat toimintaansa kilpailukykyä kiinteämmällä yhteistyöllä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa tiloissa, jotka mahdollistavat lisääntyvän päivittäisen kanssakäymisen ja luovan vuorovaikutuksen ilman etäisyyksien tuomia viiveitä. Menestyksekäs tiedepuisto/teknologiakeskustoiminta Rovaniemen alueella kuten muuallakin edellyttää useiden erityyppisten osaamisalueiden hallintaa: Visionäärinen tiedepuiston kehittäminen, kyky nähdä nykypäivää pidemmälle ja kyky hahmottaa tutkimus ja koulutusyhteisön tuomat mahdollisuudet tiedepuistoon sijoittuville yrityksille ja organisaatioille. Tiede, taide ja teknologiapuisto on pitkän aikavälin hanke, johon sisältyy erityyppisiä vaiheita. On myös todennäköistä, että toiminnan suuntaus tulee vuosien varrellaa tarkentumaan ja että ainakin osa keskeisistä vuokralaisista tulee vuosien kuluessa vaihtumaan Vahva markkinoinnillinen ote ja osaaminen, jotta 1) rahoittajat ja sidosryhmät saadaan riittävän ajoissa ja riittävän vahvasti hankkeen taakse ja 2) jotta tarjottaviin toimitiloihin saadaan mahdollisimman pian vuokranmaksukykyisiä asiakkaita Realistinen, ammattimainen ote ja osaaminen tiedepuiston taloudenpitoon ja kiinteistöliiketoimintaan, lyhyen aikavälin kassavirran hallinnasta pitkän aikavälin rahoitussuunnitteluun Kyky toimia oma aloitteisesti ja itsenäisesti, mutta monien eri omistajatahojen ja sidosryhmien odotusten ja ohjauksen mukaisesti. 5.2 Toteutusvaihtoehtoja Nordregio asiantuntijatyön pohjaltaa voidaan todeta, että tiede, taide ja yrityspuistotoiminnalle on kysyntää Rovaniemellä, mikäli toimintamalli saadaan riittävän houkuttelevaksi. Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun yhteyteen/läheisyyteen sijoittuva Rovaniemen arktinen tiede, taide ja yrityspuisto

77 tarjoaisi Rovaniemen elinkeinojen kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan merkittävän lisän. Vuokralaisiksi sopisivat sekä osaamisintensiiviset tuote ja palveluyritykset että muut organisaatiot, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan tiede, taide ja yrityspuistossa ja joiden toimintatapa sopii tiede, taide ja yrityspuiston toiminta ajatukseen. Tiede, taide ja yrityspuiston käytännön toteuttamiselle on useita eri vaihtoehtoja. Seuraavassa luetellaan (ei välttämättä priorisointijärjestyksessä) muutama päävaihtoehto. Vaihtoehto 1: Toimitilainvestointi yritys/tiedepuistorakennukseen Lapin yliopiston ja Lapin AMK:n yhteyteen / välittömään läheisyyteen. Vaihtoehto 1 voidaan toteuttaa joko merkittävällä alkuinvestoinnilla ( RÄMÄKKÄ ALOITUS ) tai esimerkiksi kahdessa osassa VAIHEISTETTU ALOITUS ), jolloin ensin rakennetaan 1.vaiheen tilat ja jos kysyntää riittää, toteutetaan myös (ainakin)2. vaiheen tilat. Vaihtoehto 2: Toiminnan käynnistäminen vuokratiloissa. Vaihtoehdossa 2 tiede, taide ja yrityspuiston toimintamallia testattaisiin ja kehitettäisiin käynnistysvaiheessa hankkimalla tarkoitukseen soveltuvat vuokratilat Rovaniemen alueelta. Mikäli toiminta saadaan menestykselliselle kasvu uralle, voidaan harkita vaihtoehdossa 1 esiteltyä toimitilainvestointia. Vaihtoehto 3: Ei uusia panostuksia tiede/yrityspuistotoimintaan Rovaniemen alueella. Vaihtoehdossa 3 jätetään uudet tiede/yrityspuistoratkaisut Rovaniemellä toistaiseksi toteuttamatta ainakin sellaiset ratkaisut, joissa Rovaniemen kaupunki, Lapin yliopisto ja Lapin AMK ovat tiede/yrityspuiston suunnittelussa merkittävässä roolissa. 5.3 Työpajatyöskentelyn tuloksena syntynyt tulevaisuuden konsepti JUJU Innovations on koostanut syksyn työpajasarjan koosteena Rovaniemen arktisen tiede, taide ja yrityspuiston konseptin vuoteen Lopullista sisältöä voidaan suunnata valittavan nimivaihtoehdon mukaan. ARCIA Arctic Innovation Adventures Business, Science and Art Hotel Hotel Arctica Arktinen Talo Arctic House YRTTI yritys, taide ja tiedepuisto (YTY yritys, taide ja tiedeyhteisö) Aurora Arctic business, science and design park (An aurora is a natural light display in the sky (from the Latin word aurora, "sunrise" or the Roman goddess of dawn), predominantly seen in the high latitude (Arctic and Antarctic) regions). Vahvistetaan Arctic Design Thinking käsitettä luomalla ainutlaatuinen taiteen, tutkimuksen ja innovaatio osaamisen yhdistelmä, joka hyödyntää Lapin olemassa olevaa brändipääomaa, matkailun kansainvälisiä asiakasvirtoja sekä teollisuuden, matkailu ja hyvinvointialojen, ohjelmisto ja pelialan sekä palvelumuotoilun huippuosaamista. Lisäksi kasvatetaan pohjoista taiteen, käsityön ja lumirakentamisen kiinnostavuutta ja volyymia. Luovuus vaatii lääniä ja luppoaikaa Lappia! Lappiin kannattaa antaa luovia oimeksiantoja ja tulla käymään ideoimassa kauempaakin. Keskus näyttäytyy innovaatiomatkailijalle matkanjärjestäjään verrattavana elämyksellisenä globaalina linkkinä yhdistäen alueen huippuosaamisen ja luovat irrotteluympäristöt. Yhtenä

78 brändin ilmentymänä toimii peli tai sosiaalinen media, joka on elämyksellinen verkostoitumis ja joukkoistamisalusta sekä virtuaalinen innovaatio ja yrittäjyystuutori. Sen kautta voi saada ja tarjota palveluja sekä virtuaalisesti että fyysisesti tiede, taide ja yrityspuistossa ja sen satelliittikohteissa eri puolilla Lapin matkailukohteita. Toiminnan keskuksena on yhteistä pöhinää tarjoava monitoimitila Rantavitikalla. Monitoimitila voi olla myös eräänlainen monitoimihotelli, jossa yhdistyvät hotelli ja ravintolapalvelut joustaviin toimisto ja yhteistiloihin sekä toimistohotelliin. Huoneet palvelevat matkailua majoittaen turisteja ja liikematkustajia, mutta yhtä lailla huoneita käytetään toimistoina, neuvottelutiloina, residenssinä ja myös haluttuina loft tyyppisinä asuntoina. Tilat ovat joustavassa käytössä aina tarpeen ja menekin mukaan. Eksotiikkaa ja kiinnostavuutta lisää talvisin rakentuva lumi ja jäähotelli, joka tarjoaa toimisto, majoitus ja monitoimitilaa. Lisäksi Rovaniemellä sijaitsevan keskuksen lisäksi verkostoon voisi kuulua satelliittipisteet tunturikeskuksissa (Levi, Ylläs, Saariselkä, Pyhä, Luosto, Ruka). Ankkuriyrityksiksi sopisivat alueen matkailuyritykset, jotka hotelli ideaan kiinnitettyinä olisivat hyviä yhteistyökumppaneita ja innovaatioalustoja opetuksen ja tutkimuksen näkökulmasta. Ohjelmistoalan merkitys jatkaa kasvuaan, ja esimerkiksi suurin osa työpaikoista on tällä alalla, samoin suuri osa uusista startupeista syntyy ohjelmointiosaamisen ympärille. Yksi toiminnan keskiöön nouseva kokonaisuus voi liittyä ohjelmoinnin ympärille työnimellä Arctic Coding. Etä ja verkko opetuksena toteutettava ohjelmistoalan koulutus olisi suuren mittakaavan satsaus ohjelmistoalan kehittämiseen ja kasvuun Lapissa, yhteistyökumppanina jokin kotimainen tai ulkomainen ohjelmistoalan yliopistotason kouluttaja ja tutkija. Tässä mallissa mm. peliala ja palvelumuotoilu linkitettäisiin ohjelmointiin, ja synergiaedut olisivat mittavat. Teollisuus, matkailu ja koko yhteiskunta jatkavat digitalisoitumista, ja toisaalta nuorilla yrittäjillä maailmanmenestys on saavutettavissa käytännössä vain tällä alalla, joten tarve ohjelmointiin investoimiselle on olemassa. Lappi saisi vihdoin teknillisen yliopiston toimintoja, mikä on perinteisesti perusedellytys tiede ja yrityspuistoille. Palveluja tukemaan varustellaan myös etä ja verkkotyöskentelyä sekä yhteiskehittämistä tukeva tila interaktiivisine seinineen, millä mahdollistetaan uudella tavalla etätyö, etätapahtumat ja monenlainen tulevaisuuden yhteistyö. Monitoimitilassa työskentelevä Tupatiimi palvelee tilan käyttäjiä ja toimii henkilölinkkinä eri taustaorganisaatioihin. Verkostoon liittynyt jäsen voi olla sekä palveluresurssin käyttäjä että tuottaja. Tupatiimi voidaan perustaa heti, ja sen toiminta voi alkaa saman tien paikalliset yrittäjät ovat jo toivottaneet tiimiläiset tervetulleiksi tiloihinsa. Kokonaisuuden ydintoimijoita ovat alueen yrittäjät Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemen matkailu ja markkinointi, Rovaniemen Kehitys, LEO, satelliittikohteiden isännät (matkailuyritykset), opiskelijat, innovaatiomatkailijat ja monet muut sidosryhmäläiset. Myös muiden tukitoimintojen, kuten Tekes ja Ely, siirtoa kannattaa harkita saman katon alle. Kokonaisuuteen yhdistetään kattava läsnäolo netissä ja mobiilissa e palveluihin panostetaan, ja kansainvälinen yhteisö rakentuu verkkoon. Arktinen puisto toimii yhtä lailla livenä kuin virtuaalisestikin. Yhden luukun periaate saadaan toimimaan niin elävässä elämässä kuin netissäkin, kiitos keskitettyjen ja rajat ylittävien ratkaisujen. Webinaarit, etäläsnäolo, etätyö, verkko opiskelu, verkkosisällöt, tilavaraukset jne. kanavoidaan yhden palvelun kautta. Huippuosaamisen myyntiä ja osaamisvaihtoa tapahtuu myös globaalisti pelialustan tai verkkoyhteisön kautta. Rantavitikan kampusalueelle sijoittuva innovaatiomatkailua ja monialaista pöhinää tukeva hybriditalo tai monitoimihotelli on puuarkkitehtuurin helmi ja matkailukohde jo itsessään. Tila tarjoaa monipuoliset ja muunneltavat tilat ja välineistöt eri kohderyhmien tapahtumille, vapaamuotoiselle inspiroivalle oleskelulle (sauna, olohuone, keittiö), yksilö ja tiimityöskentelylle, tuote ja palvelukonseptien prototypoinnille, pelien kehittämiselle, keholliselle etäosallistumiselle, taideproduktioiden tuottamiselle ja näyttelyille. Avoimet tilat mahdollistavat kaksi yhdenaikaista, melko suurta tilaisuutta, tai joukon pienempiä projekteja ja tapahtumia.

79 Monikäyttötilojen lisäksi talo tarjoaaa mm. autotalleja, autotallifirmoja varten, sillä jokainen uusi yritys on usein lähtöisin juuri autotallista. Talleissa voi harjoittaa pienimuotoista aineetonta tai aineellista tuotantoa. Lavastamo tarjoaa erikoistilan teatterin, elokuvatuotantojen, pelien ja palvelumuotoiluprojektien lavastuksiin ja toteutuksiin. Lisäksi tilassa on hotellihuoneita, kahvila/ravintola sekä myymälöitä, testilaboratorioita ja näyttelytiloja. Ulkotiloissa on avantouintipaikka, jota reunustaa lumen ja jäänveistogalleriat ja vaihtuvat ympäristötaideteokset. Kuvakollaasin koonti: Simo Rontti, Deveron. Kuvalähteet raportin lopussa (tai alaviitteenä) Kuvalähteet kuvakollaasiin sivulla xx: 1: Simo Rontti 2: CC0 Public Domain mounted_display#mediaviewer/file:vr Helm.jpg 3: Antti Lindström & Simo Rontti 4: CC BY 2.0 Ian Sane 5: Simo Rontti 6: CC BY SA 3.0 Rronis ( 7: CC BY SA 3.0 Todtanis ( 8: CC BY SA 2.0 Impact Hub ( 9: CC0 Public domain ( N 6326B 10: CC BY SA 3.0 Matthew (WMF) ( a thon#mediaviewer/file:wiki_women%27s_edit a thon 1.jpg) 001_Staff_and_patients_participate_in_a_healthy_cooking_class_at_Naval_Medical_Center_San_Diego.jpg)

80 5.4 Verkostoituminen osaksi tiede, taide ja yrityspuistojen verkostoa Visualisointi Simo Rontti, Deveron. (hyödynnetty osia kuvasta: content/uploads/2011/12/aanischaaukamikw.jpeg) Teknologiakeskukset ja tiedepuistott ovat kansainvälisesti verkostoituneet useilla eri tavoilla. IASP (International Association of Sciencee Parks and Areas of Innovation) on merkittävin kansainvälinen teknologiakeskusten ja tiedepuistojen yhteistyöfoorumi. IASPilla on 405 jäsentä eri puolilla maailmaa (jäsenluettelo, josta selviää mm. jäsenkeskusten toimialat ja painotukset ks: www. iasp.ws). IASP järjestää vuosittain maailmankonferenssin ja lisäksi lukuisia alueellisia konferensseja. IASP on myös ottanut toiminnassaan huomioon eri teemoja ja painotuksia teknologiakylien ja tiedepuistojen yhteistoiminnan edistämisessä. Kansallisesti teknologiakeskukset ja tiedepuistot ovat järjestäytyneet kansallisten teknologiakylä ja tiedepuisto organisaatioiden kautta. Esimerkiksi Ruotsissa on SISP Swedish Incubators & Science Parks ( Suomen Teknologiakeskusten Liitto Tekel ry on ollut suomalaisten teknologiakeskustoimijoiden valtakunnallinen yhteistyöverkosto, johon kuului vuoden 2013 lopussa 25 jäsentä, pääosin yliopisto ja korkeakoulukaupungeissa. TEKEL on kuitenkin päättänyt lopettaa toimintansa 2014 (ks. Seudulliset kehittämisyhtiöt SEKES Ry ( on kansallinen kehittämisorganisaatioiden yhteistyöverkosto. Rovaniemi on aktiivisesti mukana SEKES toiminnassa. SEKES yhteistyöverkosto on hyvä kansallinen yhteistyöfoorumi myös tiede, taide ja yrityspuiston kehittämisen ja verkostoinnin näkökulmasta.

81 Rovaniemen tiede, taide ja yrityspuistotoiminnan verkostoitumisen osalta voidaan todeta, että kansainvälinen verkostoituminen kannattaa järjestää useilla eri foorumeilla ja useiden eri kontaktitahojen kautta mm. Kansainväliset teknologiakeskusfoorumit ml. IASP, Swedepark ym. luovien alojen ja kulttuurin kansalliset ja kansainväliset foorumit ja tapahtumat ml. Rovaniemen omat foorumit, erityisesti Arctic Design Week. On myös huomattava, että osaajia ja rahoittajia yhteen kokoavilla tapahtumilla on tärkeä rooli etenkin startup yritysten alkurahoituksen kannalta (esimerkkinä kasvuyritys ja teknologiatapahtuma SLUSH). Rovaniemellä tulee hyödyntää ko. tapahtumien opit suunniteltaessa omia tapahtumia akateemiset foorumit (Lapin yliopiston ja Lapin AMK:n henkilöstön kontaktit tärkeitä). The University of Arctic (UArctic) verkostoo on esimerkki Rovaniemen kannalta tärkeistä, kansainvälisistä akateemisista foorumeista/ /verkostoista, joita kannattaa hyödyntää myös tiede, taide ja yrityspuistotoiminnassa. tiede/yrityspuistoon sijoittuvien vuokralaisten kautta tulevat kansainväliset ja kansalliset kontaktit. 5.5 Ehdotukset lähiajan jatkotoimenpiteiksi Rovaniemen arktisen tiede, taide ja yrityspuiston tähänastisen valmistelun pohjalta voidaan nostaa esiin seuraavia toiminnan onnistumisen kannalta keskeisiä lähiajan jatkotoimenpiteitä valitusta toteutusvaihtoehdosta riippumatta: Talouslaskelmat ensimmäiset kustannuslaskelmat mahdollisimman pian, jotta käsitys rahoitustarpeista tarkentuu nykyisestä. Talouslaskelmia laadittaessa on syytä varautua tiede, taide ja yrityspuiston toteutuksen vaiheistukseen käynnistysvaiheelle ja mahdollisille jatkototeutuksille laaditaan omat talouslaskelmansa. Tiede, taide ja yrityspuiston kehittäminen osana Rovaniemen laajempaa kehittämisvisiota Toimitilan lisäksi koko Rantavitikan koulutus ja tutkimuslaitosten sekä osaamisintensiivisten yritysten keskittymä on syytä ottaa huomioon suunnittelussa Keskeiset päättäjät Rovaniemellä tulee informoida hankkeen suunnitelmista ja saada laajapohjaisesti mukaan valmisteluun alusta lähtien Osallistava tiedepuiston valmistelu ja kehitystyö Rovaniemellä on päästy hyvään alkuun potentiaalisten yhteistyötahojen kanssa osallistavilla tiede, taide ja yrityspuiston valmistelutyöpajoilla. Palvelumuotoilun tarjoamia työkaluja ja toimintamalleja on kyetty syksyn 2014 valmistelutyössä hyödyntämään, ja kymmeniä organisaatioita ja henkilöitä on työpajojen avulla tutustutettu tiede, taide ja yrityspuistomalliin. Osallistavaa valmistelua kannattaa jatkaa! Lähikuukausien haasteena tulevat olemaan työpajatyöskentelyn jälkeiset vaiheet: työpajojen osallistujille tulee tarjota nopeassa aikataulussa jatkuvasti uutta, kohti konkreettista tiede/yrityspuistotoimintaaa ja konkreettisia sisältöjä. Ratkaisevan tärkeää on löytää toimintamalli, jolla tiede/yrityspuiston todennäköisimmät käynnistysvaiheen yritysvuokralaisett saadaan innostettua ja sitoutettua intensiiviseenn valmistelutyöhön ja lopulta vuokralaisiksi

82 Osallistavan valmistelutyön rinnalla on oltava osaava työryhmä, joka konkreettisesti valmistelee (ja pitkälti myös osaltaan toteuttaa) tiede, taide ja yrityspuiston käynnistysvaihetta. Tiede, taide ja yrityspuiston korkeatasoinen ja aktiivinen viestintä Syksyn 2014 valmistelutyössä on jo havaittu, että korkeatasoinen ja potentiaalisten vuokralaisten mielenkiintoa herättävä visuaalinen esitys Rovaniemen arktisesta tiede, taide ja yrityspuistosta helpottaisi merkittävästi Rovaniemen tiedepuistohankkeen esittelyä ja toimitilojen markkinointia. Visuaalinen esitys sisältäisi mm. käsityksen/hahmotelman tiloista mm. arkkitehdin havainnekuvan Viestintä on osoittautunut teknologiakeskus ja tiedepuistohankkeissa tärkeäksi menestykseen vaikuttavaksi tekijäksi. Pidemmän aikavälin viestintäsuunnitelma on syytä laatiaa jo aikaisessa vaiheessa ohjaamaan viestintää Rantavitikan osaamiskeskittymän brändäys ja tiede/yrityspuiston osuus osaamiskeskittymää vahvistavana tekijänä tarjoaa myös viestinnällisiä mahdollisuuksia. Ankkuriyritysten houkuttelu heti käyntiin Käynnistysvaiheen onnistuminen edellyttää, että riittävän suuri vuokralaisten ryhmä on samanaikaisesti valmis sijoittumaan tiede/yrityspuistoon. Tiede, taide ja yrityspuiston alkumarkkinointia edistää merkittävästi, jos voidaan kertoa, että ainakin nämä tahot ovat jo päättäneet sijoittua tiede, taide ja yrityspuistoon. Ammattitaitoinen vetäjä tiede, taide ja yrityspuistolle hakuun aikaisessa vaiheessa Aikaisempien kokemusten perusteella voidaan todeta, että teknologiakeskus ja tiedepuistotyyppisessä toiminnassa johtavan henkilön osaaminen ja kyky saada suuri joukko toimijoita työskentelemään hankkeenn hyväksi on todennäköisesti kaikkein tärkein yksittäinen menestystekijä. Hyvä johtohenkilö kykeneee vaativistakin lähtökohdista kokoamaan yritys/tiedepuiston käynnistämisen edellyttämän kokonaisuuden ja laittamaan hankkeen kasvu uralle. On kuitenkinn esimerkkejä myös sellaisista tiede/yrityspuistoista, joissa epäonnistuneet johdon rekrytoinnit ovat hyvästä lähtötilanteesta huolimattaa ajaneet hankkeen vaikeuksiin. Johtaja ja johtotiimi antavat hankkeelle näkyvyyden ja kasvot Rovaniemen tiede, taide ja yrityspuiston johtajan etsintä kannattaa laittaa käyntiin mahdollisimman pian, vaikka muodolliseen hakuprosessiin ei heti voitaisikaan ryhtyä.

83 5.6 Yhteenvetomatriisi 2016 VISIO Sijainti Pilotointi ja käyntiinlähtö TTK/ F talossa, jonka osalta tarpeita ja muutoksia on Tiede, taide ja yrityspuistoa silmällä pitäen jo huomioitu ja jossa Arktisen muotoilun osaamiskeskus on käynnistämässä toimintaansa. Vahvistetaan Arctic Design Thinkingiä (arktista osaamista) luomalla ainutlaatuinen taiteen, tutkimuksen ja innovaatio osaamisen yhdistelmä hyödyntäen Lapin olemassa olevaa brändipääomaa, matkailun kansainvälisiä asiakasvirtoja sekä teollisuuden, matkailu ja hyvinvointialojen, ohjelmisto ja pelialan sekä palvelumuotoilun huippuosaamista. Rovaniemen Rantavitikan kampuksella sijaitseva keskuspaikka ja toimitilakokonaisuus (3000 m2 rakennus). Toimitaan verkostomaisesti maakunnallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Osaamisalat Toiminnan sisältö Arktinen muotoiluu sekä Arktinen teollisuus, matkailu ja hyvinvointialat, media sekä ohjelmisto ja peliala. LaY/Lapin amk/yritykset/roke aito yhteistyö. Erilaisten olemassa olevien verkostojen hyödyntäminen Arktiset verkostot (U Arctic, Interact) ), yliopiston ja amk:n kansainväliset tutkimusyhteistyöverkostot (esim. Standford) ja yritysyhteistyöverkostot, yritysten open innovation verkostot, yrityskehittäjien osaaja ja yritysverkostot, seniorisparraaja ja enkeliverkostot, yliopiston kansainväliset taideyhteistyö verkostot. Yrittämisen vahvistaminen joustava toiminta tukee Arktinen muotoilu sekä Arktinen teollisuus, matkailu ja hyvinvointialat, media sekä ohjelmisto ja peliala. Poikkileikkaavat osaamisalat kasvavassa määrin. Tilat Yrityskohtaiset tilat ja muunneltavat, monikäyttöiset yhteiskäyttötilat Protoilupajat ja labratilat Monikäyttöiset kerrokset, myös asuntoja tai majoitustoimintaaa Kahvila ja ravintolapalvelut Palvelut Olemassa olevan yrityksen kehittämispalvelut Nuorille Start up palvelut, erityisesti valmistuvat opiskelijat Erilaiset teemaviikot Starttipaja/yrityskiihdyttämöpalvelut Arktisen muotoilun monialaiset tiimit ja menetelmät yritysten hyödynnettäviksi

84 Yritykset ja hankkeet Omistus & rahoitus yrityksiä ja yrittäjäksi aikovia ja lisää verkostoitumista. Mukana 5 kpl yritystä Mukana 10 kpl yhteistyökumppaniyrityksiä Yliopiston ja Amk:n hankkeet soveltuvin osin, esim. Arktisen muotoilun osaamiskeskus Käynnistyshanke , toteutus (hankerahoitus/eakr) Rovaniemen kaupunki, Lapin yliopisto, Lapin AMK, Rovaniemen Kehitys Oy. Alkuvaiheessa toiminta käynnistyy vuokratiloissa Laajojen asiantuntijaverkostojen osaaminen Oppilaitososaaminenn yritysten käyttöön Tutkimus ja tuotekehityspalvelut, esim. innovaatioputki, pelillisyys, erilaiset e palvelut International Advisory Board toiminta Vahvuudet Arctic Design brändii Arktinen keskus ja arktiset luonnonvarat, lumi ja jäärakentaminen, kylmän ilmanalan teknologiaosaaminen *Palvelumuotoilun huippuosaaminen innovaatiotoimintaa yrityksiin käytännönläheisesti. Kansainvälinen Lappi brändi Lappiin suuntautuvasta innovaatiomatkailusta uutta asiakasvirtaa, verkostoa sekä uusia liiketoimintamalleja. * Pelillisyyden integrointi, e ympäristöt, etäosallistuminen Mukana 10 kpl yritystä( 2 4 ankkuriyritystä) Mukana 30 kpl yhteistyökumppaniyrityksiä Työpaikkoja 60 Toimintaa operoi yksityinen tai julkinen kiinteistötoimija Rahoitus vuokratuotto Hankerahoituksen (esim. Tekes) vahva hyödyntäminen

85 LIITE 1 Lähteitä luvun 2 katsaukseen muualla toteutetuista vastaavista hankkeista Aalto Design Factory (2013). Annuall report Alaranta, T. (2012): Luovien alojen yrityshautomo Creve verkostona. Teoksessa Parkkola, T. (toim.) Tilaa verkostoille! Luovan talouden verkostojen määritelmiä, toimijoita ja solmukohtia. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Aufbau Haus (2014): summary Bellini, Teräs & Ylinenpää (2012): Science and technology parks in the age of open innovation. The Finnish case. Symphony A Emerging Issues in Management n. 1, 2012 Blekinge Business Incubator (2014): b i.se/ Björklund et al. (2011): Aalto university design factory in the eyes of its community. Aalto university design factory, Aalto university. Duunaamo (2014): Hermia Group (2014): Humak (2011): tuottanut tuloksia turussa Netport (2014): netport/ OSKE Tampere (2013): Turun ammattikorkeakoulu (2014): yritys ja innovaatiopalvelut yhteiseen ahjoon/ Vierto, L. (2014): Oulun Yritystakomo Oy:n aluekehityksellinen vaikuttavuus. Pro gradu tutkielma. Maantieteen laitos, Oulun yliopisto. Ladattavissa osoitteesta pdf Werkkoanturi (2013): Yritystakomo (2014): Viljamaa, Lahtinen & Valkonen (2012): Luova Tampere ohjelman loppuarviointi. Ladattavissa osoitteessa ohjelman%20loppuarviointiraportti 29_02_ pdf fi/ajankohtaista/uutiset/2011/12/yrityshautomo creven toiminta on Ås, E. (2013): Se pihvi sämpylän välissä. Verkostoituminen luovilla aloilla. Humanistinenn ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. Kulttuurituotannon koulutusohjelma 5/2013.

86 K A M P U S V I S I O SUOMEN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY LUOTTAMUKSELLINEN

87 SUOMEN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY (SYK OY) perustettiin vuonna 2009 säilyttämään ja kasvattamaan pääkaupunkiseudun ulkopuolisten yliopistojen kiinteistöomaisuutta. liikevaihto n. 137 milj. yhtiön tasearvo on n. 1,0 mrd. Oulun yliopisto Lapin yliopisto vuokrattava pinta-ala on n. 1,1 milj. htm2 omavaraisuusaste n. 56 % Visiomme: Euroopan arvostetuin kampuskehittäjä tulevaisuudessa. Vaasan yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Itä-Suomen yliopisto Kuopio Jyväskylän yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Åbo akademi Itä-Suomen yliopisto Joensuu Lappeenrannan teknillinen yliopisto KAMPUSKEHITYS- SYK PPT

88 Strategia VISIO / tahtomme: Arvostetuin kampuskehittäjä Euroopassa LUPAUKSEMME: Tuemme yliopistojen menestystä kehittämällä omistamistamme kiinteistöistä vetovoimaisia kampuksia! MISSIO /tehtävämme : Turvaamme yliopistojen vakavaraisuutta kehittämällä kiinteistövarallisuutta vastuullisesti. Tavoitteena vakavaraiset yliopistot ja KV-vetovoimaiset kampukset SYK YRITYSESITTELY

89 OMISTAJARAKENNE SYK OY YRITYSESITTELY

90 MITÄ SYK OY TEKEE? Kehittää omistamiaan kampusalueita kokonaisuuksina. Rakennuttaa ja vuokraa tiloja, pääasiakkaanaan yliopistot pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tutkii ja kehittää innovatiivisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat tutkimustyötä ja opiskelua KAMPUSKEHITYS-SYK PPT

91 INVESTOINNIT Suomen Yliopistokiinteistöt Oy on alueellisesti merkittävä investoija Yhtiö investoi uudisrakentamiseen, peruskorjauksiin sekä nykyisten rakennusten laajennuksiin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan Investointien arvot (alv 0%) milj milj milj milj. Tilanne kesäkuu 2014 Valmistelu- & suunnitteluvaiheessa 120 kpl milj. Investointivaiheessa 120 kpl milj. SYK OY YRITYSESITTELY

92 TULEVAISUUDEN KAMPUS Tulevaisuuden kampukset ovat vetovoimaisia kansainvälisiä kohtaamispaikkoja, joissa monialaiset osaajat luovat yhdessä uutta tietoa ja osaaminen hyödynnetään nopeasti uudeksi kilpailukyvyksi ja liiketoiminnaksi. Useilla aloilla tilat ja niiden käyttö on muuttunut viime vuosikymmeninä radikaalisti Viinakortti-Alko palveleva Alko itsepalvelu-alko Sekatavarakauppa automarket - kauppakeskus Kodit ja asuinrakentamisen muuttuminen Liikuntahallit monikäyttöareenat Anniskeluravintolat seurusteluravintolat viihderavintolat Esson baari trendikahvilat Koppikonttorit avokonttorit muuntuvat työtilat Työn, opiskelun ja vapaa-ajan suhteet ovat muuttuneet tilat ovat kuluttajistuneet Miksi opetustilat eivät muuttuisi? KAMPUSKEHITYS-SYK PPT

93 TULEVAISUUDEN KAMPUS Tulevaisuuden kampus on tiedon ja osaamisen kauppakeskus Tulevaisuuden kampus ei ole vain akateeminen oppimisympäristö vaan siellä on myös: Viihtyisiä sisäkatuja -> Sisäkaduilla toimintaa tukevia ja viihtyisyyttä lisääviä palveluja; kahviloita, ravintoloita Houkuttelevaa osaamista, projekteja ja tilaisuuksia lasiseinien takana Houkuttelevia työtiloja näkyvillä lasiseinien takana Yritykset, kaupat ja asuminen ovat yliopiston läheisyydessä tai kampuksen keskellä Yrityksissä voi työtä tekemällä harjoitella opiskelemaansa alaa vrt. lääkärit UniverCity Tavoitteena vakavarainen ja KVkorkeatasoinen maakunnallinen yliopisto KAMPUSKEHITYS SYK PPT

94 Visiota voidaan arkikielellä kutsua myös unelmaksi. Visio on arkijohtamisen peruskivi. Sen avulla pyritään luomaan kuva tulevaisuudesta, joka vetoaa sekä ajatteluun että tunteisiin. Visio on jotakin, jonka yksilö haluaa saavuttaa ja joka innostaa häntä. Useimmille ihmisille se on pohjimmiltaan pyrkimys luoda jotakin taloudellista voittoa suurempaa ja merkityksellisempää. Ilman visiota työssä ei ole merkitystä, suuntaa eikä ohjetta esimerkiksi siihen, miten tehtäviä ja kehitystoimintaa priorisoidaan. Alun perin visio* on tarkoittanut näkyä tai harhanäkyä, erityisesti uskonnollisessa tai huumavilla aineilla saavutetussa hurmostilassa koettua. SUOMEN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY

95 Kampus eli korkeakoulualue tarkoittaa yliopiston tai muun korkeakoulun aluetta ja sen rakennuksia. Suomen kieleen sana tulee englannin kautta latinan sanasta campus, joka on suomeksi kenttä tai tasanko. SUOMEN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY

96 Kampuksen sijainti kaupunkirakenteessa SUOMEN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY

97 Visio > yleissuunnitelma Tarvitaan visio!???????? Jep!

98 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ NÄKYMÄT ARKTIKUM KAUPALLINEN KESKUS RAUTATIEASEMA HALLITUSKATU 20 URHEILU- OPISTO LAPIN YLIOPISTO, PÄÄKAMPUS RAMK SUOMEN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY

99 SAAVUTETTAVUUS MALLI DIA MUSTA SUOMEN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY

100 ASUIN- JA MAJOITUSALUE YLIOPISTON ALUE YRITYSYHTEISTYÖVYÖHYKE RAKENNUSKANNAN TIIVISTÄMINEN RAMK SUOMEN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY

101 UUSI ASUMINEN TUTKIJAHOTELLI RAKENNUSKANNAN TIIVISTÄMINEN HYBRIDIKORTTELI YLIOPISTON OPETUS JA SISÄISET SYNERGIA-ALUEET YRITYSYHTEISTYÖVYÖHYKE 1. KERROKSESSA SHARED SPACE HYBRIDIKORTTELI RAKENNUSKANNAN TIIVISTÄMINEN SUOMEN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY

102 Kysymyksiä! KIITOS! 17

103 K A M P U S V I S I O SUOMEN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY

104 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK AL K-1 VP LPA Asuinkerrostalojen korttelialue. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa myös julkisten palveluiden ja hallinnon tiloja. Puisto. Autopaikkojen korttelialue. Suluissa olevat numerot ja tekstit osoittavat korttelia ja alueet, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Tämän kaavan toteuttamisessa on noudatettava xx.xx.2017 päivättyjä rakentamistapaohjeita. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella istuttavilla alueen osilla, viivytyspainanteilla, altailla, kaivoilla tai säiliöillä. Alueita suunniteltaessa tulee kovien pintojen määrä pitää mahdollisimman pienenä. Hulevedet tulee johtaa purkupaikkaan viranomaisen hyväksymän erillissuunnitelman mukaan. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. 5 VIIR 5032 Yliopistonkatu VIII 1/2 k V V u 1/2 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja. Kaupungin- tai kunnanosan numero. Kaupungin- tai kunnanosan nimi. Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusala. map p Maanalainen pysäköintitila. Katu. Pysäköimispaikka. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymääm. Tällä asemakaava-alueella tonttijako on sitova. Seuraavat tontit varataan opiskelija-asuntoja ja niitä palvelevia toimintoja varten: - korttelissa 516 tontit 25,26,27 ja 28 - korttelissa 5031 tontit 1,2 ja 3 - korttelissa 5032 tontit 1,2,3 ja 4 - korttelissa 5033 tontit 1,2 ja 3 Korttelin 516 tontti 24 varataan yliopiston toimintoja varten. Tontilla tulee olla autopaikkoja vähintään seuraavasti: - Asuinrakennukset 1 ap/80 ke-m² + 1 vieraspaikka/1000 ke-m² - Liike- ja toimistorakennukset 1 ap/50 ke-m² - Yleiset rakennukset 1 ap/100 ke-m² - Opiskelija-asunnot ja palveluasunnot 1 ap/200 ke-m² ja vieraspaikkoja 1 ap/500 ke-m² ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 5. KAUPUNGINOSA KORTTELIN 516 TONTIT 19, KORTTELIT VAIHTOEHTO 0+ Autopaikkamitoitukseen voidaan myöntää joustoja seuraavin perustein: - Laadukas pyöräpysäköinti (lukittu, lämmitetty) 5-15% - Keskitetty pysäköintilaitos 5-15% - Nimeämättömät paikat 5-15% - Yhteiskäyttöautot (asukaspysäköinnissä) 1 yhteiskäyttöauto = 5 pysäköintipaikkaa - Varaus- ja ohjausjärjestelmä 5-15% - Liikkumissuunnitelmat 5-15% - Autottomuus 5-15%. Autottomat alueet määritellään kaupungin käyttämän tilastoaineiston pohjalta ja alueellisesti. Tontilla tulee olla polkupyöräpaikkoja vähintään seuraavasti: - Asuinrakennukset 1 pp/30 ke-m² - Opiskelija-asunnot 1 pp/30 ke-m² - Liikerakennukset 1 pp/80 ke-m² - Toimistorakennukset 1 pp/50 ke-m² - Julkiset rakennukset 1 pp/100 ke-m² - Kahvilat ja ravintolat 1 pp/10 asiakaspaikkaa AK korttelialueille rakennettavien uusien rakennusten tulee ensimmäistä kerrosta lukuunottamatta olla puurakenteisia ja niiden julkisivumateriaalina on pääosin käytettävä puuta. Uusiutuvan energian hyödyntämiseen tarkoitetut laitteet tulee suunnitella osana rakennusten tai piharakennelmien arkkitehtuuria. Korttelialueen sisäisiä tontinrajoja ei saa aidata. Kaavatunnus: : 1000 DN:o ROVANIEMELLÄ ROVANIEMEN KAUPUNKI RIIHIPELLONPUISTO KAUPUNGINARKKITEHTI KAAVOITUSARKKITEHTI Pohjakartta on asetuksen N:o 1284 / mukainen KAUPUNGINGEODEETTI Tarja Outila Johannes Jutila Taina Lehtinen KAUPUNGINVALTUUSTO ON HYVÄKSYNYT ASEMAKAAVAN / ASEMAKAAVANMUUTOKSEN 20 TARJA OUTILA KAUPUNGINARKKITEHTI KORJ. PIIRT.

105 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK AL Asuinkerrostalojen korttelialue. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. AK korttelialueille rakennettavien uusien rakennusten tulee ensimmäistä kerrosta lukuunottamatta olla puurakenteisia ja niiden julkisivumateriaalina on pääosin käytettävä puuta. Uusiutuvan energian hyödyntämiseen tarkoitetut laitteet tulee suunnitella osana rakennusten tai piharakennelmien arkkitehtuuria. Y-1 Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa myös myymälä-, liike- ja työtiloja. KL Liikerakennusten korttelialue. Korttelialueen sisäisiä tontinrajoja ei saa aidata. Tämän kaavan toteuttamisessa on noudatettava xx.xx.2017 päivättyjä rakentamistapaohjeita. VP LPA Puisto. Autopaikkojen korttelialue. Suluissa olevat numerot ja tekstit osoittavat korttelia ja alueet, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella istuttavilla alueen osilla, viivytyspainanteilla, altailla, kaivoilla tai säiliöillä. Alueita suunniteltaessa tulee kovien pintojen määrä pitää mahdollisimman pienenä. Hulevedet tulee johtaa purkupaikkaan viranomaisen hyväksymän erillissuunnitelman mukaan. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. 5 VIIR 5032 Yliopistonkatu VIII 1/2 k V V u 1/2 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja. Kaupungin- tai kunnanosan numero. Kaupungin- tai kunnanosan nimi. Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. map Rakennusala. Maanalainen pysäköintitila. ROVANIEMEN KAUPUNKI pp p Katu. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. Pysäköimispaikka. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymääm. Tällä asemakaava-alueella tonttijako on sitova. Seuraavat tontit varataan opiskelija-asuntoja ja niitä palvelevia toimintoja varten: - korttelissa 516 tontit 25,26,27 ja 28 - korttelissa 5031 tontit 1,2 ja 3 - korttelissa 5032 tontit 5 ja 6 - korttelissa 5033 tontit 2,3 ja 4 - korttelissa 5034 tontit 1 ja 2 Korttelin 516 tontti 24 varataan yliopiston toimintoja varten. ASEMAKAAVAN MUUTOS 5. KAUPUNGINOSA KORTTELIN 516 TONTIT 19, KORTTELIT Tontilla tulee olla autopaikkoja vähintään seuraavasti: - Asuinrakennukset 1 ap/80 ke-m² + 1 vieraspaikka/1000 ke-m² - Liike- ja toimistorakennukset 1 ap/50 ke-m² - Yleiset rakennukset 1 ap/100 ke-m² - Opiskelija-asunnot ja palveluasunnot 1 ap/200 ke-m² ja vieraspaikkoja 1 ap/500 ke-m² Autopaikkamitoitukseen voidaan myöntää joustoja seuraavin perustein: - Laadukas pyöräpysäköinti (lukittu, lämmitetty) 5-15% - Keskitetty pysäköintilaitos 5-15% - Nimeämättömät paikat 5-15% - Yhteiskäyttöautot (asukaspysäköinnissä) 1 yhteiskäyttöauto = 5 pysäköintipaikkaa - Varaus- ja ohjausjärjestelmä 5-15% - Liikkumissuunnitelmat 5-15% - Autottomuus 5-15%. Autottomat alueet määritellään kaupungin käyttämän tilastoaineiston pohjalta ja alueellisesti. Tontilla tulee olla polkupyöräpaikkoja vähintään seuraavasti: - Asuinrakennukset 1 pp/30 ke-m² - Opiskelija-asunnot 1 pp/30 ke-m² - Liikerakennukset 1 pp/80 ke-m² - Toimistorakennukset 1 pp/50 ke-m² - Julkiset rakennukset 1 pp/100 ke-m² - Kahvilat ja ravintolat 1 pp/10 asiakaspaikkaa Kaavatunnus: : 1000 DN:o ROVANIEMELLÄ ROVANIEMEN KAUPUNKI RIIHIPELLONPUISTO KAUPUNGINARKKITEHTI KAAVOITUSARKKITEHTI Tarja Outila Johannes Jutila KAUPUNGINVALTUUSTO ON HYVÄKSYNYT ASEMAKAAVAN / ASEMAKAAVANMUUTOKSEN 20 TARJA OUTILA KAUPUNGINARKKITEHTI KORJ. PIIRT. VAIHTOEHTO 1 Pohjakartta on asetuksen N:o 1284 / mukainen KAUPUNGINGEODEETTI Taina Lehtinen

106 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK AK-1 YL KL VP LPA Asuinkerrostalojen korttelialue. Asuinkerrostalojen korttelialue. Kerrosalasta enintään 20 % saa käyttää liike- ja/tai toimistotiloja varten. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Liikerakennusten korttelialue. Puisto. Autopaikkojen korttelialue. Suluissa olevat numerot ja tekstit osoittavat korttelia ja alueet, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. AK ja AK-1 korttelialueille rakennettavien uusien rakennusten tulee ensimmäistä kerrosta lukuunottamatta olla puurakenteisia ja niiden julkisivumateriaalina on pääosin käytettävä puuta. Uusiutuvan energian hyödyntämiseen tarkoitetut laitteet tulee suunnitella osana rakennusten tai piharakennelmien arkkitehtuuria. Korttelialueen sisäisiä tontinrajoja ei saa aidata. Tämän kaavan toteuttamisessa on noudatettava xx.xx.2017 päivättyjä rakentamistapaohjeita. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella istuttavilla alueen osilla, viivytyspainanteilla, altailla, kaivoilla tai säiliöillä. Alueita suunniteltaessa tulee kovien pintojen määrä pitää mahdollisimman pienenä. Hulevedet tulee johtaa purkupaikkaan viranomaisen hyväksymän erillissuunnitelman mukaan. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. 5 VIIR 5032 Yliopistonkatu VIII Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja. Kaupungin- tai kunnanosan numero. Kaupungin- tai kunnanosan nimi. Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusala. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Katu. pp pp/h hk p Katuaukio/Tori. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla huoltoajo sallittu. Hidaskatu. Pysäköimispaikka. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymääm. ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 5. KAUPUNGINOSA KORTTELIN 516 TONTIT 19, KORTTELIT Tällä asemakaava-alueella tonttijako on sitova. Seuraavat tontit varataan opiskelija-asuntoja ja niitä palvelevia toimintoja varten: - korttelissa 516 tontit 25,26 ja 27 - korttelissa 5031 tontit 1,2,3,5 ja 7 - korttelissa 5032 tontit 5 ja 6 - korttelissa 5033 tontit 2,3 ja 4 - korttelissa 5034 tontit 1 Tontilla tulee olla autopaikkoja vähintään seuraavasti: - Asuinrakennukset 1 ap/80 ke-m² + 1 vieraspaikka/1000 ke-m² - Liike- ja toimistorakennukset 1 ap/50 ke-m² - Yleiset rakennukset 1 ap/100 ke-m² - Opiskelija-asunnot ja palveluasunnot 1 ap/200 ke-m² ja vieraspaikkoja 1 ap/500 ke-m² KAUPUNGINVALTUUSTO ON HYVÄKSYNYT ASEMAKAAVAN / ASEMAKAAVANMUUTOKSEN 20 Autopaikkamitoitukseen voidaan myöntää joustoja seuraavin perustein: - Laadukas pyöräpysäköinti (lukittu, lämmitetty) 5-15% - Keskitetty pysäköintilaitos 5-15% - Nimeämättömät paikat 5-15% - Yhteiskäyttöautot (asukaspysäköinnissä) 1 yhteiskäyttöauto = 5 pysäköintipaikkaa - Varaus- ja ohjausjärjestelmä 5-15% - Liikkumissuunnitelmat 5-15% - Autottomuus 5-15%. Autottomat alueet määritellään kaupungin käyttämän tilastoaineiston pohjalta ja alueellisesti. Tontilla tulee olla polkupyöräpaikkoja vähintään seuraavasti: - Asuinrakennukset 1 pp/30 ke-m² - Opiskelija-asunnot 1 pp/30 ke-m² - Liikerakennukset 1 pp/80 ke-m² - Toimistorakennukset 1 pp/50 ke-m² - Julkiset rakennukset 1 pp/100 ke-m² - Kahvilat ja ravintolat 1 pp/10 asiakaspaikkaa Kaavatunnus: : 1000 DN:o ROVANIEMELLÄ ROVANIEMEN KAUPUNKI RIIHIPELLONPUISTO KAUPUNGINARKKITEHTI KAAVOITUSARKKITEHTI Tarja Outila Johannes Jutila TARJA OUTILA KAUPUNGINARKKITEHTI KORJ. PIIRT. VAIHTOEHTO 2 Pohjakartta on asetuksen N:o 1284 / mukainen KAUPUNGINGEODEETTI Taina Lehtinen

107 DAS-OPISKELIJA-ASUNNOT D-TYYPPI Riihipellonpuisto / Rovaniemi Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy

108 DAS-OPISKELIJA-ASUNNOT Riihipellonpuisto, Rovaniemi Suunnieilla on kahdeksan kerroksen korkuinen opiskelija-asuntola, joka poikkeaa paitsi korkeudeltaan myös rakennusmateriaaliltaan ympäristön rakennuksista. Rakennus on ympäristön rakennuksia noin kolme kerrosta korkeampi. Rakennuksen veistoksellisella arkkitehtuurilla on pehmenney eroa läheisiin asuinrakennuksiin. Asuinrakennuksessa on pieniä asuntoja, yhteisloja sekä toimilaa katutasossa. Mikäli kustannustavoieissa onnistutaan, rakennus rakennetaan pääosiltaan puisena väestönsuojaa ja katutason kerrosta lukuun oamaa. Suunnitelman tavoieena mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja rakennusala. Mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ja rakennusala Mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen päästään käyämällä puuta pääasiallisena rakennusmateriaalina ja tehokkaalla energiankäytöllä ja mahdollisilla aurinkosähkökennoilla. Kahdeksan kerroksen korkuinen rakennus on pohjaratkaisultaan mahdollisimman tehokas, millä saadaan rakennus- ja käyökustannukset pideyä kohtuullisena. Puurakennus on rakennuskustannuksiltaan noin viidenneksen betonirakennusta kalliimpi, minkä vuoksi rakennuksen täytyy olla mahdollisimman kustannustehokas. Betonirakenteiden korvaaminen puurakenteilla on ollut tavoieena alusta saakka. Puurakentamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset arksten alueiden luontoon ja elinkeinoihin ovat erityisen dramaaset. Kantavat rakenteet ovat pääasiassa risinlaminoitua liimapuulevyä (CLT). Palonkestosyistä monet pinnat suojataan esim. kipsilevyrakenteella. Rakennus varustetaan myös sprinklerijärjestelmällä. Asuntokohtaisilla lämmön talteenool aieistoilla päästään alhaisiin lämmityskustannuksiin. Tilat ja asunnot Rakennuksen korkeua on pyriy hyödyntämään sijoiamalla yhteisloja rakennuksen ylimpään kerrokseen, josta aukeaa hienoja näkymiä ympäristöön. Opiskelijoiden käyöön suunnitellussa puukerrostalossa on noin 103 asuntoa ja ylimmässä kerroksessa sauna ja yhteisloja. Parvekkeita ei ole. Niiden sijaan jokaisessa asunnossa ikkuna/pariisilaisparveke yhdistelmä, joka toistuu kaikkialla. Polkupyörät ovat erillisessä kylmässä ulkovarastossa. Tekniset lat ja asukkaiden pesutupa ovat katutasossa. Huoneistojen yhteenlaskeu pinta-ala 2878,5 hum2 Porrashuoneet yhteensä 460 m2 Yhteislat, pesutupa 65 m2 Sauna ja oleskelula 51 m2 Kahvila 65 m2 VSS + tekn. 125 m2 DAS toimisto 215 m2 Kerrosala yhteensä n kem2 Bruolavuus brm3

109

110 DAS-OPISKELIJA-ASUNNOT Riihipellonpuisto, Rovaniemi D-tyyppi syvällä rungolla Huonestojakauma Yhteensä huone+kk+kh Yhteensä huone+kk+kh huone+kk+kh porrash. VSS tekn DAS-toimisto yhteistilat. kahvila Yhteensä laajuus hum2 30,5 25,5 26,5 1 krs krs krs 7 213, ,5 26, lukumäärä yhteensä m2 1494,5 1198,5 185, ,5 brutto-/kerrosala m2 kem2 bruttotilavuus m3 1 krs krs krs yhteensä krs yhteensä kem ,

111

112

113

114

115 RAKENTAMISTAPAOHJEET kaupunginosa, korttelin 516 tontit 24-27, korttelit sekä niihin liittyvät puisto ja pysäköintialueet Kuva 1. Viistokuva suunnittelualueesta. Pictometry, Blom Oy.

116 YLEISTÄ RAKENNUKSET JULKISIVUT Suunnittelualue sijaitsee Rovaniemen 5. kaupunginosassa korkeakoulujen välisellä alueella. Alueen tarkoitus on yhdistää yliopiston ja ammattikorkeakoulun alueet yhdeksi suureksi kampusalueeksi. Alueen toteutukselta edellytetään korkeaa arkkitehtonista ja kaupunkikuvallista laatua sekä turvallista, vireää ja innovatiivista kampusaluetta. Alueen suunnittelussa tulee huomioida Rovaniemen arktinen sijainti ja sen luomat mahdollisuudet. Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Niiden tarkoituksena on ohjata alueen rakentamista siten, että alueesta muodostuu viihtyisä ja omaleimainen kokonaisuus. Rakentamistapaohjeessa on määritelty ne suunnitteluperiaatteet ja toimenpiteet, joita asemakaavan lisäksi noudatetaan alueen suunnittelussa ja toteutuksessa. AK ja AK-1 korttelialueille rakennettavien uudisrakennusten tulee ensimmäistä kerrosta lukuun ottamatta olla puurakenteisia. Uusiutuvan energian hyödyntämiseen tarkoitetut laitteet tulee suunnitella osana piharakennelmien arkkitehtuuria. Julkisivujen suunnittelussa tavoitteena on rauhallinen ja selkeä yleisilme. AK ja AK-1 korttelialueille rakennettavien uudisrakennusten julkisivumateriaalina on pääosin käytettävä puuta. Kuva 2. Havainnekuva tontille suunnitteilla olevasta opiskelia-asuntokokonaisuudesta. (Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy)

117 PIHA Tiiviin rakentamisen pehmentäjänä toimivat huolitellut, mahdollisimman viihtyisät pihat. Runsaat istutukset ja puut tekevät asuinympäristöstä miellyttävän. Pihojen tulee olla helposti saavutettava. Pihoista suunnitellaan yleisilmeeltään huoliteltuja, reheviä ja puistomaisia. Piha-alueista tulisi luoda yhtenäinen kokonaisuus, joka on hahmoltaan puistomainen mutta mahdollisuuksien mukaan myös luonnonmukainen. Pihojen valaistukseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Pysäköintialueet tulee rajata selkeästi erottuvaksi alueeksi muusta piha-alueesta esimerkiksi istutuksin tai kivetyksin. PIHAVARASTOT, JÄTEKATOKSET VALAISTUS PUISTOALUEET Jäteastiat sijoitetaan mielellään jätekatoksiin ja -huoneisiin. Mikäli käytetään syväkeräysastioita, ne on sijoitettava siten, ettei ympäröiviltä asuntoparvekkeilta ole suoraa näköyhteyttä jäteastioihin. Uusiutuvan energian hyödyntämiseen tarkoitetut laitteet tulee suunnitella osana piharakennelmien arkkitehtuuria. Koska alueen ympärivuotista viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta halutaan kasvattaa, myös valaistukseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Kaikki valaistus tehdään mahdollisimman häikäisemättömäksi ja siten turvataan katselumukavuus eikä luontoa ja tähtitaivasta valaista tarpeettomasti. Pihavalaistuksen tulee olla maltillista ja epäsuoraa valaistusta mahdollisuuksien mukaan. Puistoalueilla olevia reitistöä voidaan korostaa eri tavoin suunnatuilla valaisimilla, joilla voidaan valaista katuvalaistuksen ohella esimerkiksi puita tai julkisivuja. Puistoalueilla voi olla lisäksi erikoisvalaistuskohteita esim. erityinen kivi tai puu ja talvella lumiveistos, joilla voidaan luoda tunnelmaa sekä syksyllä että talvella. Puistoalueista pyritään luomaan viihtyisiä puisto- ja kevyenliikenteen kulkuympäristöjä sekä kokoontumispaikkoja. Aukiomaisilla alueilla suositellaan käytettäväksi mahdollisuuksien mukaan käyttää muista kulkuväylistä poikkeavia materiaaleja kuten luonnonkivipintoja. Jalankulun ja pyöräilyn alueiden materiaaleina voidaan käyttää betoni-, asfaltti tai kivituhkapintoja. Talvisin puistoalueelle (VP-2) voidaan tehdä tilapäisiä lumiveistoksia ja lumirakenteita. Puistoalueella (VP-2) voidaan sijoittaa myös pysyviä liikuntaa tukevia laitteita ja rakennelmia, jotka aktivoivat ja monipuolistavat puiston käyttöä.

118 VUOROVAIKUTUSLOMAKE/ AU 236 Riihipelto VALMISTELUVAIHEEN KUULEMINEN ( ) Mielipiteet 1. Domus Arctica säätiö DAS

119

120 Strateginen kaavoitus: DAS:n opiskelija-asuntohanke ja yliopiston tiede-, taide- ja yrityspuisto ovat olleet kumppanuuskaavan lähtökohtana. Kaavaprosessissa on etsitty ratkaisuja DAS:n ja koko yliopiston kampuksen kehittämiseen hyvässä yhteistyössä sparrausryhmän kanssa. Kaavaehdotus laaditaan VE 2:n pohjalta.

121 Vastineet erinäisiin kommentteihin: - Rakennusoikeus muutetaan 4800 kem2:iin. - Kaavamääräys muutetaan muotoon AK JA AK-1 KORTTELIALUEILLE RAKENNETTAVIEN UUSIEN RAKENNUSTEN TULEE ENSIMMÄISTÄ KERROSTA LUKUUNOTTAMATTA TOTEUTTAA ENSISIJAISESTI PUURAKENTEISENA JA NIIDEN JULKISIVUMATELIAALINA ON PÄÄOSIN KÄYTETTÄVÄ PUUTA. - Kaavaan esitetään lisäkerros niille kiinteistöille, joissa paikoitusmitoitus antaa mahdollisuuden rakennusoikeuden lisäykseen. - Tontti 5/5014/4 osoitetaan erityisryhmien tarpeisiin kaavamääräyksellä. - DAS:n ja kaupungin välisestä vastuunjaosta kevyenliikenteen väylän rakentamisen, korjaamisesta ja ylläpidosta voidaan sopia erillisellä päätöksellä. - DAS:n entinen toimistorakennus osoitetaan kaavamääräyksellä: LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. ALUEELLE VOIDAAN SIJOITTAA MYÖS JULKISIA LÄHIPALVELUJA. - Kaavaehdotus laaditaan VE 2:n pohjalta, joka mahdollistaa täydennysrakentamisen ja uudet liiketilat. - Kaavaehdotuksessa pysytään luonnosten mukaisessa autopaikkamitoituksessa. - Hidaskatu jätetään osoittamaan tarpeen huomioida jalankulkijat katusuunnitelmia laadittaessa.

122 2. Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY) Strateginen kaavoitus: DAS:n opiskelija-asuntohanke ja yliopiston tiede-, taide- ja yrityspuisto ovat olleet kumppanuuskaavan lähtökohtana. Kaavaprosessissa on etsitty ratkaisuja DAS:n ja koko yliopiston kampuksen kehittämiseen hyvässä yhteistyössä sparrausryhmän kanssa, jossa keskeisesti LYY ja AMK oppilaskunta ovat olleet mukana. Kaavaehdotus laaditaan VE 2:n pohjalta. Vastineet: - Korttelin 516 tontin 27 kaavamääräys muutetaan: OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. ALUEELLE VOIDAAN SIJOITTAA OPETUS- JA TUTKIMUSTOIMINTAA PALVELEVIA JA/TAI EDISTÄVIÄ LIIKE-, TOIMISTO- JA JULKISTEN LÄHIPALVELUJEN TILOJA.

123 - Kaavamääräys mahdollistaa sekä tiede- taide ja yrityspuiston, YTHS:n tilat että koulutukseen tarvittavia tiloja. Rakennusoikeus tarkistetaan vastaamaan voimassa olevan kaavan rakennusoikeutta ja uusien toimintojen tarvitsemia tilantarpeita. Kokonaisrakennusoikeudeksi tontille tulee 7400 kem2. - Kaavaehdotus pohjautuu VE 2:een, jossa on mukana uudet liiketontit, palvelut sekä uudelleen linjattu viheryhteys. Paikoitus kootaan VE 2:n mukaisesti isompiin kokonaisuuksiin. - Kaavassa mahdollistetaan tapahtumatorille moninaiset innovaatiot ja aktiviteetit. Kaavamääräys VP-2 muutetaan muotoon: ALUEELLE ON MAHDOLLISTA SIJOITTAA TILAPÄISIÄ RAKENNELMIA KUTEN LUMIVEISTOKSIA JA LUMIRAKENTEITA JA/TAI PYSYVIÄ LIIKUNTAA TUKEVIA LAITTEITA JA RAKENNELMIA. - Puu on ensisijaisesti käytettävä materiaali uudis- ja täydennysrakentamisessa.

124 3. Suomen yliopistokiinteistöt OY (SYK)

125

126 Strateginen kaavoitus: DAS:n opiskelija-asuntohanke ja yliopiston tiede-, taide- ja yrityspuisto ovat olleet kumppanuuskaavan lähtökohtana. Kaavaprosessissa on etsitty ratkaisuja DAS:n ja koko yliopiston kampuksen kehittämiseen hyvässä yhteistyössä sparrausryhmän kanssa, jossa SYK on ollut aktiivisesti mukana. Kaavaehdotus laaditaan VE 2:n pohjalta. Vastineet: - Korttelin 516 tontin 27 kaavamääräys muutetaan: OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. ALUEELLE VOIDAAN SIJOITTAA OPETUS- JA TUTKIMUSTOIMINTAA PALVELEVIA JA/TAI EDISTÄVIÄ LIIKE-, TOIMISTO- JA JULKISTEN LÄHIPALVELUJEN TILOJA. - Kaavamääräys mahdollistaa sekä tiede- taide ja yrityspuiston, YTHS:n tilat että koulutukseen tarvittavia tiloja. Rakennusoikeus tarkistetaan vastaamaan voimassa olevan kaavan rakennusoikeutta ja uusien toimintojen tarvitsemia tilantarpeita. Kokonaisrakennusoikeudeksi tontille tulee 7400 kem2. - Tässä vaiheessa Shared space tilaa varten ei muuteta katualueelle osoitettua voimassa olevan kaavan mukaista kaavamääräystä.

127 4. Lapin AMK

128