JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 Liite 5 PIDÄ JÄRVENPÄÄ SIISTINÄ - kampanja. PUJO allergisoiva haittakasvi taajamassa
|
|
- Pasi Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 Liite 5 PUJO allergisoiva haittakasvi taajamassa JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Pertti Rajala 2007
2 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 Sisällysluettelo ALKUSANAT Johdanto Pujon biologia, tunnistus ja levinneisyys Suomessa Pujon merkitys rikkakasvina taajamien viheralueilla Pujon terveysvaikutukset a Yleistä b Oireet: c Hoito: d Siitepölyä ei pääse pakoon e Pujo Järvenpään terveydenhuollon näkökulmasta Pujo kunnallis- ja maataloushallinnossa a Yleinen lainsäädäntö b Laki katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa - ja puhtaanapidosta c Viheralueiden hoito Pujon torjunta a Mekaaninen b Viljelytekninen c Kemiallinen Pujontorjunnan kunnallistekniset kategoriat a kohdemääritelmät Järvenpään kaupungissa Perustuu Järvenpään kaupungin viheryksikön katselmukseen lokakuussa Järvenpään kaupungin torjuntaohjelma Kohdekartta Kirjallisuus...21
3 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI ALKUSANAT Pujo on kasvina varsinainen riesa. Sen aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat melkoiset ja sen aiheuttamat kärsimykset siitä allergoituville ihmisille ovat mittavat. Teemavuoden aikana julistimme sodan pujolle ja kehotimme jokaista kuntalaista nyhtämään juurineen kaksi pujoa päivässä. Näillä tempuilla ei pujoa saada häviämään vaan se vaatii oman ohjelman, varsinaisen pujosodan strategian. Pyysimme Pertti Rajalan Forestum Oy:stä keskustelemaan aiheesta, löytyisikö syövän lääkityksen malliin sellaisten toimenpiteiden yhdistelmää jolla pujo voitaisiin hävittää Järvenpäästä. Keskustelimme myös aiheesta olisiko pujolla jotain kaupallistaa käyttöä esimerkiksi sen runsaskuituisella varsistolla. Voitaisiinko pujokuiduista kutoa kangasta. Kysymykseen pujon kaupallisuudesta saimme vastauksen Helsingin yliopiston professorilta Juha Heleniukselta. Hänen mielestään pujolla ei ole kaupallista merkitystä joten pujon hävittämistaistelussa tulopuolelle ei ole paljoa odotettavissa. Pertti Rajalalta pyydettiin antamaan tarjous pujosotastrategiasta. Neuvotteluissa sovimme sisällöstä ja tarkensimme konsulttityön hinnan. Konsulttityötä on ohjannut ryhmä johon projektinjohtajan lisäksi ovat kuuluneet kaupunginpuutarhuri Katriina Arrakoski, viherhoitopäällikkö Aija Shcukov, suunnitteluhortonomi Marko Vuorinen, suunnitteluavustaja Sanna Syrjänen ja tiemestari Kauko Kallio. Tämä konsulttityö antaa ohjeet siitä miten pujoa vastaan voi taistella. Koska pujon täydellinen hävittäminen on kohtuuttoman kallis manööveri, kannattaakin priorisoida pujon hävittäminen ja poistaa sitä sellaisilta alueilta joilta saatava hyöty on mahdollisimman suuri. Missä laajuudessa pujon poistoon käydään on päätettävä erikseen. Tässä raportissa sitä ei sanota. Tämän raportin tarkoituksena on kertaalleen selvittää onko olemassa keinoja tämän epämieluisan kasvin ja ennen kaikkea sen vaikutusten torjunnalle. Forestun / Pertti Rajala tulee järjestämään yhdessä viherpalvelujen kanssa medialle ja muillekin kiinnostuneille demon pujontorjunnasta. Puhtaanapito- ja kunnossapitolaki tuntee pujon ja laissa on kiinteistönomistajalle säädetty velvoitteita myös pujon torjunnasta. Kannatta ympätä pujonpoisto asukasyhdistysten talkookalenteriin. Projektinjohtaja Juhani Koivusaari
4 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Pujo (Artemisia vulgaris) allergisoiva haittakasvi taajamassa 1. Johdanto Pujo (Artemisia vulgaris) on monivuotinen, jopa kahden metrin korkuiseksi kasvava ruoho, joka kuuluu marunoiden (Artemisia) sukuun. Pujo kasvaa yleisenä etelä- ja keski-suomessa, mutta pohjois-suomessa se on harvinainen. Sen luonnollisiksi kasvupaikoiksi mainitaan kirjallisuudessa pellonreunat, pihat, ratapihat, joutomaat ja kaatopaikat. Pujolla on toinenkin lajimuoto eli meripujo (Artemisia vulgaris var coarcata). Sen tuoksu on voimakkaampi ja se viihtyy merenrannoilla. Pujo kukkii heinä-syyskuussa Pujo on hankala kestorikkakasvi, joka ei kuitenkaan kovin helposti leviä kasvupaikoiltaan. Erityisen haitalliseksi pujon tekee sen siitepölyn allergisoiva vaikutus. Pujon siitepölymäärä kuitenkin laskee jopa puoleen 5-10 metrin matkalla kasvustosta (Jantunen ym. 2007). Pujo on aikaisemmin ollut arvostettu rohdos- tai maustekasvina. Sen lehtiä on käytetty esimerkiksi oluen ja liharuokien mausteena (Piirainen ym. 1999). Kasvin öljyt sisältävät tujon - nimistä kemikaalia, joka vaikuttaa hermostoon myrkyllisesti. Pujoa on käytetty yleisrohtona esimerkiksi särkyihin. Pujon esiintymiseen voidaan vaikuttaa torjuntamenetelmin. Kitkentä, niittäminen ja kemiallinen torjunta vähentävät sen määrää. Ongelmana on lähinnä koordinoidusti saada ajoitettua torjunta ennen kukintaa hyvin erilaisilta taajama-alueilta. Tämän selvitystyön tarkoituksena on koota näitä eri tekijöitä Järvenpään kaupungin käyttöön, jotta pujon torjunta olisi mahdollisimman tehokasta. 2. Pujon biologia, tunnistus ja levinneisyys Suomessa Pujo kukkii heinä lokakuussa punaruskein mykerökukinnoin, jotka ovat kiinni terttuina varsien latvoissa. Yhdessä pujossa saattaa olla jopa kukkaa ja mykeröä. Suomessa pujoa kasvaa Oulun korkeudelle. Pohjoisessa se on hyvin harvinainen. Talvella pujon lakastuneiden varsien pähkylähedelmät ovat tärkeä lintujen ravinnonlähde.
5 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Pujo on kookas kasvi ja sillä on hyvä varjostuskyky, jolla se estää muita kasveja kilpailemasta kasvupaikasta. Lehdet ovat alapuolelta tiheän nukkakarvaisia ja päältä niukkakarvaisia. Kukat ovat harmaat ja röyhymäiset, mutta mykerölliset. Kukan teriö on punertavanruskea. Pujon siemenet ovat hyvin pieniä ja se voi tuottaa jopa satoja tuhansia siemeniä yhtä yksilöä kohden. Kasvi lisääntyy huonosti siementen välityksellä. Se tuottaa uusia yksilöitä pääosin juuriversojen kautta. Kuva 1. Aikuinen pujoyksilö Kuva 2. Pujon lehden kaaviokuva
6 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Rannikkoalueilla esiintyy harvinaisena meripujoa (Artemisia vulgaris var. coarctata),jonka lehtiliuskat ovat kapeampia ja niiden reunat alas käänteisiä, mykeristö on hyvin tiivis ja kehto tiheäkarvainen. Pujon alalaji perämerenmaruna (Artemisia vulgaris subsp. bottnica) kasvaa puolestaan Perämeren perukan rantaniityillä ja hietikoilla. Pujon näköislajia ketomarunaa (Artemisia campestris) kasvaa merenrannoilla ja sisämaankedoilla Ahvenanmaalta Kymenlaaksoon ulottuvalla vyöhykkeellä ja mm. Kemissä. (Lähde: Wikipedia). Kuva 3. Pujoa tavataan yleisenä Oulu-Lieksa linjalle saakka (Hämet-Ahti ym.1998) 3. Pujon merkitys rikkakasvina taajamien viheralueilla Pujo on kookas monivuotinen rikkakasvi, joka kasvaa laikuittain tai laajoina mättäinä. Tyypillisiä ovat alueet, jossa se saa paljon valoa ja muu kasvullisuus on vielä nuorta, (joutomaat, pientareet, kesantopellot, teiden varret sekä ratapihat) jolloin se pääsee juurtumaan paikalleen. Maataloudessa pujo on hankala rikkakasvi mm. sokerijuurikkaalla ja perunalla (Erkamo 2001). Pujo on esteettisesti haitallisin viheralueiden pensasalustoissa. Kookkaana kasvina se kasvaa pensaiden yläpuolelle ja saa istutusalueen näyttämään hoitamattomalta ryteiköltä. Pujo vie myös paljon vettä ja ravinteita koristekasveilta ja haittaa niiden kasvua. Pujosta on löytynyt myös taimien kasvua haittaavia yhdisteitä ( Barney ym. 2005).
7 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Pujon varsi on kova ja uurteinen. Sitä on vaikea niittää esimerkiksi siimaleikkurilla. Viikatteella niittäminen on raskasta ja vaatii hyvin teroitetun terän. Raivaussaha katkaisee tehokkaasti pujon varren. Pujo kasvaa tiiviinä mättäänä, jolla on erittäin tiheä juuristo. Jos maa on tiivistä, on pujon kitkentä käsin varsin työlästä. Useimmiten pujon kitkemiseen tarvitaan varsilapio. Kemiallinen torjunta tehoaa pujoon, mutta torjunnan ajoituksen on osuttava oikeaan aikaan. Pujon torjunnasta lisää kappaleessa 6. Kuntalaisten viheralueiden käytön kannalta ongelmallisinta on pujon siitepölyn allergisoiva vaikutus. Runsas siitepölymäärä tekee siitä kansanterveydellisesti pahan rikkakasvin. On huomattava, että siitepöly ei leviä runsaana kovin kauas emokasvista. Siksi pujo tulisi poistaa viheralueilta riittävän ajoissa, jotta se ei ehdi kukkia. Keskikokoisessa pujon versossa kehittyy n. 500 miljoonaa ja suurimmissa jopa miljardi siitepölyhiukkasta. 4. Pujon terveysvaikutukset 4.a Yleistä Pujo on pahimpia siitepölyallergian aiheuttajia, koska se tuottaa muita kasveja enemmän siitepölyä, joka leviää tuulen mukana. Aiemmin pujoa käytettiin yleisrohtona moniin särkyihin ja kipuihin, mutta nykyään sen hyötykäyttö on erittäin vähäistä. Pujosta saatava terpeeniyhdiste tappaa bakteereja ja sieniä. Pujolla on myös hyönteisiä torjuva vaikutus. Pujon eteeristä öljyä ei pidä käyttää raskauden aikana keskenmenoriskin takia. Suuret yliannokset saattavat myös aiheuttaa kouristuksia sekä maksa- ja munuaistulehduksia. Siitepölyallergiasta kärsii n % suomalaisista. Sää vaikuttaa siitepölymääriin. Yleisesti voidaan sanoa, että aamuisin, iltaisin ja kostealla säällä on siitepölyä vähiten ja aurinkoisella ja tuulisella säällä eniten. Etelä-karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutinkokeissa (Jantunen ym. 2007) siitepölymäärät kasvustojen lähellä olivat kuitenkin aamupäivällä runsaimmat. Kauempana kasvustoista pitoisuus oli suurimmillaan keskipäivällä ja iltapäivällä.
8 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Siitepölypitoisuus laskee nopeasti kasvustosta kauemmaksi siirryttäessä. Kasvuston reunalla pitoisuus laski jo puoleen 5-10 metrin matkalla. Pujo on hankala allergisille myös siksi, että hengityskorkeudella pitoisuudet voivat olla monikertaiset, kuin esimerkiksi 5 metriä kasvuston yläpuolella. Turun Yliopiston aerobiologian laitos tuottaa valtakunnalliset siitepölytiedotteet, jotka on saatavissa Ilmatieteen laitoksen sääennusteiden liitteinä. Yleistäen voidaan sanoa, että pujon kukinta alkaa heinäkuussa ollen runsainta heinä-elokuun vaihteessa. Kukinta saattaa jatkua syyskuulle saakka, joskin määrät ovat tällöin jo pieniä. Monet pujoallergikot saavat oireita vain suurissa pitoisuuksissa, jonka raja (>30 kpl-siitepölyä ilmakuutiossa). Vuosina ovat määrät pysyneet matalalla kattotaso-mittauksissa, paikallisesti kynnysarvo voi ylittyä. Kynnysarvot kattotasolla (kpl/ m3 ilmaa) Matala Kohtalainen Runsas Koivu < >100 Leppä < >100 Pujo < >30 Heinät < >30 Alternaria*) < >100 Cladosporium *) < >4000 Kaavio 1. Turun Yliopiston Aerobiologian laitoksen kynnysarvot eri siitepölyille. *) sieni-itiöt
9 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Kaaviot 2 a-d. Aerobiologian laitoksen Helsingin mittauspisteen pujon siitepölymäärät verrattuna muihin yleisiin allergiaa aiheuttaviin siitepöly määriin.
10 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI
11 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI b Oireet: Siitepölystä johtuva oireilu on jaksoittaista ja loppuu yleensä siitepölykauden päättyessä. Ensisijaisesti oireilua on hengitysteissä. Siitepölyallergia saattaa aiheuttaa vesinuhaa, aivastelua, nenän kutinaa ja tukkoisuutta, yskänärsytystä ja astmaoireita. Silmissä siitepöly aiheuttaa muun muassa ärsytystä, punoitusta, kutinaa, kirvelyä ja kyynelvuotoa. Atooppinen ihottuma saattaa pahentua. Oireena voi olla myös voimakas väsymys (Siitepölyallergia, Allergia ja astmaliitto 2007). Pujolle allergisoituneet voivat saada oireita mm. seuraavista tuotteista: persilja, palsternakka, selleri, valkosipuli, kamomilla, porkkana, hunaja ja siitepölyvalmisteet sekä mausteet. 4.c Hoito: Siitepölyallergian hoidon perustana ovat lääkkeet. Oireiden vaikeusaste määrää lääkityksen. Lääkkeiden käytöstä ja muusta hoidosta on keskusteltava lääkärin kanssa. Siedätyshoidosta on apua noin % oireilijoista. Siedätyksessä elimistö totutetaan allergiaa aiheuttavalle allergeenille. Allergiaoireita voi yleensä estää tai vähentää siten, että välttää allergian aiheuttajaa. Pujojen hävittäminen kannattaa. Pujo on ainoa merkittävä allergiakasvi, jonka esiintymiseen voidaan vaikuttaa erilaisin torjuntatoimin. 4.d Siitepölyä ei pääse pakoon. Ohessa Allergia- ja astmaliiton suositukset toimenpiteistä, joilla voi vähentää allergisia oireita: Estä siitepölyn pääsy sisälle. Sisäilman paras suoja on koneellinen ilmanvaihto, jossa on tuloilman hiukkassuodatus. Ulkoilmaventtiileihin ja tuuletusikkunoihin kannattaa asentaa tuloilman hiukkassuodattimet. Huuhtele siitepölyt pois hiuksista ennen nukkumaanmenoa. Myös ulkovaatteissa, kengissä ja lemmikkien turkissa voi kulkeutua siitepölyä sisään.
12 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Eteisen lattia kannattaa pyyhkiä nihkeällä liinalla. Huolehdi viikkosiivouksesta ja vuodevaatteiden puhdistamisesta. Pyyhi pölyt nihkeällä liinalla tai mikrokuituliinalla. Hyvästä ilmanpuhdistimesta saattaa olla apua. Kondensoiva kuivausrumpu tiivistää poistoveden ja vähentää samalla pyykistä irtoavaa pölyä. Älä kuivata pyykkiä äläkä tuuleta vuodevaatteita ulkoilmassa siitepölyaikana. Nurmikkoa leikatessa leijuva siitepöly sekä ruohosta haihtuvat kasvinesteet voivat aiheuttaa oireita. Kotipihan nurmikko ja heinä on hyvä leikata kasteisena. Koivun kaataminen pihapiiristä on turhaa, sillä koivun siitepölyä kulkeutuu kaikkialle pitkienkin matkojen päästä. Pujo kannattaa kitkeä pihasta ja koulujen ja päiväkotien lähialueilta, mieluiten ennen sen kukintaa viimeistään heinäkuun alkupuolella. Nyhdä koko kasvi irti juurineen ja pidä tukevat hansikkaat kädessä. Imuroi auto ja tarkista raitisilmasuodattimien kunto. Siitepölytiedotuksia kannattaa seurata lehdistä, televisiosta, teksti-tv:stä ja Internetistä. 4.e Pujo Järvenpään terveydenhuollon näkökulmasta Allergista nuhaa sairastaa suomalaisista alle kouluikäisistä lapsista 5% ja nuorista aikuisista ainakin 20%. Merkittävimmät allergian aiheuttajat ovat lehtipuut keväällä, heinäkasvit kesäheinäkuussa ja pujo loppukesästä. Pujosta saavat oireita myös astmaatikot, joita Suomessa on 6% väestöstä. Yleisin allergiaoireita aiheuttava siitepöly on peräisin koivusta, mutta pujo tuleekin jo seuraavassa yleisyysryhmässä. Kaikissa allergiatesteissä myönteinen reaktio pujolle saadaan 15%:ssa. On siis huomattava, että pujoallergia on yleinen vaiva. Pujoallergian hoito tapahtuu käyttämällä oireista riippuen antihistamiinilääkkeitä, nenäsumuttimia ja/tai silmätippoja joko yksinään tai pahimmassa tapauksia kaikkia yhtä aikaa. Kuukauden hoito antihistamiinilla maksaa 6-15 euroa, nenäsumuttimilla annoksesta riippuen17-24 euroa ja silmätipat annoksesta ja annostelutavasta riippuen 6-23 euroa. Lääkehoito voi siis enimmillään maksaa yli 60 euroa kuukaudessa (v. 2007).
13 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Pujon hävittämistä on menestyksellä kokeiltu usealla paikkakunnalla Suomessa. Tehokkaimmaksi tavaksi on todettu ennen kukkimisaikaa tapahtuva kitkeminen. Ennen kukkimista voidaan suorittaa myös niittäminen, joskaan se ei ole aivan yhtä tehokasta. Ylipäätään kitkeminen mihin aikaan vuodesta on tehokasta. (Heikki Lehti, keuhkosairauksien erikoislääkäri) 5. Pujo kunnallis- ja maataloushallinnossa 5.a Yleinen lainsäädäntö Laki kasvinsuojeluaineista (1259/2006) määrittelee kemiallisten kasvinsuojelu- menetelmien käytön maa- ja puutarhataloudessa. Kasvinsuojeluaineista tulee käyttää vain hyväksyttyjä ja rekisteröityjä valmisteita ja aineiden käytössä täytyy noudattaa Tasapainoisen kasvinsuojelun tai IP-viljelyn käytäntöä. Lisäksi tulee huomioida ympäristölausekkeet ja työturvallisuuteen liittyvä erillinen lainsäädäntö kemikaaleista. Pujoa ei luokitella vaaralliseksi kasvintuhoojaksi, joten siihen ei sovelleta erillistä lainsäädäntöä. 5.b Laki katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa - ja puhtaanapidosta Viheralueilla kasvavan pujon torjuntaa varten ei ole omaa lainsäädäntöä. Asiaa sivuaa kuitenkin laki katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa - ja puhtaanapidosta ( /669). Kunnossa - ja puhtaanapitolain valvonta. Valvova viranomainen on rakennus- ja ympäristölautakunta. Käytännön valvontaa tekevät sen alaiset virkamiehet kuten rakennustarkastaja ja ympäristötarkastajat ja poliisi. Kehotuksia antavat myös katu- ja puistojen kunnossapitohenkilöt Lain 9, jossa todetaan mitä tarkoitetaan kadun puhtaanapidolla. Kadun puhtaanapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu siistinä ja terveydellisesti tyydyttävänä, kuten kerääntyneen lian, lehtien, roskien ja irtonaisten esineiden sekä rikkaruohon poistamisen ajoradalta ja jalkakäytävältä.
14 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Saman lain 10 :n 3 mom. mukaan tontinomistajan velvollisuutena on: 1) Pitää katu, mukaan lukien jalkakäytävä ja pyörätie sekä yhdistetty jalankulku- ja pyörätie, puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka, kuitenkin enintään 15 metrin leveydeltä. 2) Enintään 3 metrin etäisyydelle tontin rajasta ulottuvan, tonttiin välittömästi rajoittuvan viherkaistan ja ojan alueella roskien poistaminen, muu puhtaanapito ja kasvillisuuden siistinä pito. 5.c Viheralueiden hoito Viheralueiden hoidon työselitys on Viherympäristöliiton ja viheralan asiantuntijoiden tekemä ohjekirja viheralueiden eri hoitoluokkien työmenetelmistä ja toimenpiteistä. Se määrittelee myös rikkakasvien torjunnan tarpeen eri hoitoluokissa. Kaupungin viherhoito pohjautuu näiden suosituksiin. Ne antavat hyvän pohjan myös pujon torjunnalla. 6. Pujon torjunta Pujon torjunta on vaativaa. Pujo on monivuotinen kestorikkakasvi, joka leviää sekä juuriversojen että siemenien välityksellä. Tosin siementen itävyys on huono, mutta pujo kompensoi sen suurella määrällä siemeniä kasviyksilöä kohden. Pujo muodostaa tiiviitä mättäitä, joilla on tiivis juuristo. Pujon kitkentä on siis vaativampaa kuin perinteisten rikkakasvien. Valitettavasti Suomessa on tehty varsin vähän tutkimusta pujon torjunnasta. Allergia- ja astmaliitto on tehnyt vuodesta 1999 lähtien valtakunnallisia pujontorjuntakampanjoita (mm. Rantio-Lehtimäki 1999, Rantio-Lehtimäki & Heinonen2001). Sen tavoitteena on vähentää pujon allergiahaittaa kitkemällä kasvit pois puistoista ja päiväkotien sekä koulujen pihapiiristä. Näissä tutkimuksessa kitkeminen oli niittämistä tehokkaampi menetelmä, koska kasvi menettää suuremman osan versosta. Niitto- tai kitkentäajalla ei ollut vaikutusta versomääriin. Pujojen kitkeminen tai katkominen juuri ennen pujon kukintaa vähentää siitepölymäärää, koska kasvit eivät ehdi kasvattaa uuttaa kukintoversoa loppukesänaikana.
15 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Pujon siitepölymääriä voidaan merkittävästi vähentää, jos hoitotoimia tehdään laajalla alueella (Anon.1989, Rantio-Lehtimäki 1992) 6.a Mekaaninen Mekaaninen rikkakasvien torjunta voidaan jakaa karkeasti kitkentään ja niittoon. Myös maan muokkaus peltoviljelyssä on mekaanista torjuntaa. Kitkentä vähentää pujon seuraavan vuoden versomääriä enemmän kuin niittäminen. Kitkennän työvälineinä voivat olla lapiot, hara (nuoret yksilöt) tai kuokka Niittäminen vähentää siitepölyn määrää, jos niittäminen ajoitetaan ennen kukintaa. Niiton työvälineiksi sopivat viikate, raivaussaha ja puutarhasakset (pienet alueet). Siimaleikkurinteho jää usein huonoksi, sillä pujon varsi on erittäin kova ja kuituinen ja se tukkii nopeasti pyörivän siimapesän. 6.b Viljelytekninen Viljelytekniset toimenpiteet tarkoittavat sellaisia toimenpiteitä, joilla joko ennaltaehkäisevästi tai jälkikäteen vaikutetaan kasvuympäristöön niin, että alue puhdistuu pujosta. Tärkeintä on pujon saastunnan estäminen. Kasvualustana käytetyssä mullassa ei saisi olla rikkasiemeniä tai pujon juurenpätkiä. Alueelle voidaan istuttaa sellaisia varjostavia ja hyvin pujon kanssa kilpailevia kasveja, jotka estävät pujon lisääntymisen. Pujo sietää huonosti valokilpailua, joten esimerkiksi varjostavat puuistutukset voivat vähentää alueen pujomäärää. Tiheä ja hyvin kasvava nurmikko on erinomainen este myös pujolle (tosin tehoa lisää nurmikon leikkuukin). 6.c Kemiallinen Pujoa voi torjua myös kemiallisesti. Taajama-alueella kemiallinen torjunta tulee kuitenkin suorittaa suurta harkintaa käyttäen ja välttää aineiden käyttöä, mikäli se muutoin on mahdollista. On kuitenkin kohteita, jossa on taloudellisesti ja ympäristönkin tilaa ajatellen järkevää käyttää kemiallista torjuntaa. Tällaisia ovat mm. laajat pujokasvustot joutomailla ja pensasistutusalueet, joissa kitkentä voi olla joko erittäin hankalaa tai työlästä.
16 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Glyfosaatti (useita valmisteita) on rikkahävite, joka on lehtivaikutteinen yleisrikkahävite. Se kulkeutuu nopeasti kasvissa ja tehoaa kaikkiin lehtivihreällisiin yksi- ja kaksirikkaisiin kasveihin. Glyfosaatti voidaan levittää pujokasvustoon joko sivelykäsittelynä tai ruiskutteena. Glyfosaatin etuna on se, että se tehoaa erityisesti kasvien juuristoon ja tappaa monivuotiset kasvit. Joutomailta ja nurmikoilta sekä niityiltä voidaan pujo torjua Ariane S (MCPA, klopyraliidi, fluroksipyyri )-valmisteella. Se säästää kaikki yksisirkkaiset (heinät) kasvit, mutta tehoaa hyvin mm. pujoon. Koristepensaskasvustoista voidaan pujo torjua myös Basta -valmisteella (glufosinaattiammonium). Valmiste tehoaa hyvin ainoastaan pujon ollessa nuori yksilö, joten ajoituksen on oltava kesän alussa. Torjunnan ajoitus: Pujo kukkii heinä-elokuun aikana ja useimmiten kukinnan huippu on heinä-elokuun vaihde. Rikkakasvien torjunnassa on tärkeää niin sanottu kasvien kompensaatiopiste. Se tarkoittaa kasvin kehitysastetta, jossa se on herkimmillään torjunnan onnistumiseksi. Useimmilla rikkakasveilla ns. kompensaatiopiste on kesäkuun alkupuolella tai keskivaiheilla ja usein ns. 5-7 lehtivaiheessa, kun kasvi on vielä kasvuvaiheessa, mutta ei täysin kehittynyt. On oletettavaa, että myös pujolla kompensaatiopiste ajoittuu kesäkuulle. Mikäli niitto ja/tai kitkentä suoritetaan kesäkuun aikana kasvi ei ennätä kasvattaa uutta kukkivaa versoa ja sen juurissa oleva kasvuvoima on mennyt niihin versoihin, jotka niitolla tai kitkennällä kasvustosta poistetaan. Pujolla on laaja ja tiheä juuristo, josta se helposti tuottaa uusia versoja. Niinpä pelkkä niitto ei usein riitä pujon poistamiseksi pysyvästi kasvupaikaltaan. Torjunnan suoritus: Yksittäiset pujomättäät: Pujo kasvaa tyypillisimmillään yksittäisenä pesäkkeenä muutaman neliömetrin alueella. Pujo kasvusto kaivetaan juurineen ylös lapiolla ja pyritään saamaan juurimassaa ylös niin paljon
17 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI kuin käytännöllisyyden nimissä on mahdollista. Irtikaivetut mättäät kuljetetaan yleiselle kaatopaikalle puutarhajätekompostiin. Isommat mättäät ja kasvustot: Isommilta alueilta on liian työlästä ja kallista kaivaa pujoja ylös, joten niitto on tällöin ainoa järkevä toimenpide. Niittoon voidaan käyttää kotipihoilla esimerkiksi puutarhasaksia. Puisto, maisemapelto ja joutomailla tehokkain työväline on raivaussaha. Jos kasvustot ovat nuoria (kesäkuun alku) voidaan myös siimaleikkurin tai viikatteenkäyttöä harkita. Pujo kasvattaa niiton jälkeen melko nopeasti uusia versoja ja kesän lopulla ne ovat jo melko isoja. Jälkiversojen torjuntaa soveltuu joko uusi niitto tai kemiallinen torjunta glyfosaattivalmisteilla joko reppuruiskukäsittelynä tai sivelykäsittelynä. Mikäli alue sijaitsee koulujen ja lastentarhojen välittömässä läheisyydessä on kemiallisen torjunnan käyttöä syytä rajoittaa vain välttämättömimpään ja tiedottaa siitä koulun tai tarhan henkilöstölle ennakkoon. Ratapihoilla ja tienvarsilla kaksi kertaa kesässä tapahtuva niitto pysäyttää pujon leviämisen ja toistettuna usean vuoden ajan samalla alueella tappaa pujokasvustot. Nurmikoilla ja puistoalueiden reunamilla voidaan käyttää valikoivia rikkahävitteitä (esim. Ariane S). Valikoivalla rikkahävitteellä poistetaan leveälehtiset rikkakasvit joihin pujo kuuluu, mutta heinämäiset kasvit säästyvät. Pensasalueilla voi pujo olla joskus ongelma. Glufosinaatti-ammonium- valmiste (Basta) tehoaa hyvin myös pujoon, kunhan ruiskutus tapahtuu riittävän ajoissa (esim. kesäkuun aikana). Samalla torjutaan muutkin pensaston rikat. Herkillä alueilla ja perennapenkeistä on syytä käyttää kitkentää. Kuten aiemmin todettua on tiedottaminen tärkeintä taistelussa pujoa vastaan. Suurin osa pujoista on yksittäisinä pesäkkeinä ympäri Järvenpään kaupunkia. Kuntalaiset on saatava innostumaan omatoimiseen pujotorjuntaan. On tärkeää tiedottaa kouluille ja lastentarhoihin pujosta ja sen torjunnasta. Sopivaan aikaan kesän alussa paikallislehtien tulisi tehdä pujotalkoista lehtiartikkeleita. Kiinteistöjen hoitajille ja isännöitsijöitä tule opastaa tunnistamaan pujo ja antaa yksityiskohtaiset ohjeet pujon poistamiseksi.
18 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Useimmiten vihertyöntekijät tunnistavat pujon ja tietävät mitä sille tehdä. On kuitenkin tärkeää, että kesäkuun aikana teroitetaan mieliin pujon merkitys ja annetaan ns. vihreä 007- lisenssi joka työntekijälle ( lupa tappaa pujo tavattaessa ). Asian virkistämiseksi voikunta kehitellä leikkimielisiä kilpailuja ja palkita ahkerimpia pujotalkoisiin osallistuneita. Tällainen usein madaltaa kynnystä osallistua kampanjaan. Toisinaan pelkästään se, että kuntalainen tietää, että ei tee mitään luvatonta poistaessaan pujon, edistää pujotalkoita. 7. Pujontorjunnan kunnallistekniset kategoriat 7.a kohdemääritelmät Järvenpään kaupungissa Perustuu Järvenpään kaupungin viheryksikön katselmukseen lokakuussa Radanvarsialueet Ratapiha-alueella Järvenpään alueella on erittäin runsaasti pujoa. Horsmatie, Kyrölän alikulku, Ratatie ja Sahankaari 2. Teiden pientareet 3. Avo-ojat Nesteen oja Pajalantiellä. 4. Sähkölinjojen aluset Jepuankatu 5. Palstaviljelyalueet Annankulma ja Vanhankylänniemi 6. Teollisuustontit Pajalan teollisuusalue 7. Tyhjät/Rakentamattomat tontit Pajalantie, Maahisentie, Saunakallion seisake, Myllytie/Kirjastokatu 8. Hoitamattomat vanhat pellot, puistot Koskenojanpuisto, Ainolan kentän valli 9. Tonttien reuna-alueet Euromarket, Elopak, Kiviojantie, Sahankaari 10. Koulujen piha-alueet Anttilan koulu (Vanha Valtatie 40, Järvenpää) Haarajoen koulu (Haarajoenkatu 2, Haarajoki) Harjulan koulu (Verkkotie 12, Järvenpää) Keskuskoulu (Kansakoulunkatu 1, Järvenpää)
19 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Kinnarinkoulu (Koulukuja 3, Järvenpää) Kyrölän koulu (Puistotie 29-31, Järvenpää) Mankkalan koulu (Kytötie 73-75, Järvenpää) Oinaskadun koulu (Vanha yhdystie 25, JÄRVENPÄÄ) Pajalan koulu (Kaskitie 10-12, Järvenpää) Saunakaliion koulu (Pihkapolku 4, Järvenpää) Vihtakadun koulu (Vihtakatu 32, Järvenpää) Järvenpään yhteiskoulu (Urheilukatu 7-9, Järvenpää) Kartanon koulu (Kaskitie 10-12, Järvenpää) Koivusaaren koulu (Pietolankatu 48, JÄRVENPÄÄ) Järvenpään lukio (Lukionkatu 1, Järvenpää) Juholan koulu (Sipoontie 12, Järvenpää) Keski-Uudenmaan ammattiopisto (Ammattikoulunkatu Järvenpää) Adulta Oy, (Wärtsilänkatu 61, Järvenpää) Invalidiliiton koulutuskeskus (Mannilan 27-29, Järvenpää) Seurakuntaopisto (Järvenpääntie 640, Järvenpää) Diak Etelä (Järvenpääntie 640, Järvenpää) Järvenpään Laurea (Sibeliuksenväylä 55 A, Järvenpää) Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto (Seutulantie 8, Järvenpää) Keski-Uudenmaan tanssiopisto (Mannilantie 4, Järvenpää) Järvenpään kuvataidekoulu (Valtuustonkatu 11, Järvenpää) 11. Lastentarhojen piha-alueet Haltiapolun päiväkoti (Haltianpolku 2, Järvenpää) Jampan päiväkoti (Rekikatu 4, Järvenpää) Kaarnapolun päiväkoti (Kaarnapolku 1, Järvenpää) Nummenkylän päiväkoti (Yrittäjänkatu 43, Nummenkylä) Päiväkoti Pehtoori (Uudenmaantie 1, Järvenpää) Päiväkoti Satusauna (Siltakatu 70, Järvenpää) Päiväkoti Tahvontupa (Sipulitie 2, Järvenpää) Pikku-Nummi (Yrittäjänkatu 43, Nummenkylä) Pikku-Tahvo (Sipulitie 2,04400 Järvenpää) Isokydön päiväkoti (Satakunnankatu 6, Järvenpää) Kinnarin päiväkoti (Keskitalontie 1, Järvenpää) Lampipuiston päiväkoti (Lähteenkuja 3, Järvenpää) Päiväkoti Esikko (Puistotie 83, Järvenpää) Päiväkoti Iso-Antti (Laurilantie 37, JÄRVENPÄÄ) Päiväkoti Lampaanpolska (Oinaskatu 8, Järvenpää) Päiväkoti Pikku-Vanha (Oinaskatu 8, Järvenpää) Päiväkoti Ratamo (Puistotie 83 B, Järvenpää) Päiväkoti Pikku-Antti (Laurilantie 37, Järvenpää) Päiväkoti Pikku-Kartano (Pajalantie 35, Järvenpää) Päiväkoti Pikku Kytö (Satakunnankatu 6, Järvenpää) Päiväkoti Pikku-Päkä (Oinaskatu 8, Järvenpää) Kyrölän päiväkoti (Marssipolku 3, Järvenpää) Päiväkoti keskusta (Kansakoulunkatu 28, Järvenpää) Päiväkoti Loutti (Mannilantie 50, Järvenpää) Päiväkoti Mylläri (Kirjastokatu 4, Järvenpää) Päiväkoti Pesäpuu (Kulmakatu 1, Järvenpää)
20 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Päiväkoti Puistola (Valtuustonkatu 8, Järvenpää) Pikku-Kyrö (Marssipolku 3, Järvenpää) Tanhumäen päiväkoti (Puistotie 44, Järvenpää) 12. Sairaalan ja terveyskeskuksen piha-alueet Terveysasema (Vanhankylänniemi) 8. Järvenpään kaupungin torjuntaohjelma Pujo on kansanterveydellisesti erittäin haitallinen kasvi. Jopa % väestöstä kärsii siitepölyallergiasta. Jo allergian aiheuttama lääkekustannus on mittava. Poissaolot töistä ja terveydenhuollon resurssien sitominen aiheuttavat tämän lisäksi merkittävän lisälaskun. On järkevää kuntalaistoimintaa järjestää pujotalkoita ja järjestää kunnassa sisäinen torjuntaohjelma pujolle. Pujo on laajalle levinnyt monivuotinen rikkakasvi, jonka torjunnasta tiedetään yllättävän vähän. Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti aloitti tutkimuksen vuonna 2006 pujon merkityksestä taajama-alueiden allergiakasvina. Siinä yhteydessä verrattiin kitkennän ja niiton tehokkuutta torjuntakeinona. Maatalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) ei ole yhtään pujon torjuntaan keskittynyttä tutkimushanketta. Tuloksia on kuitenkin muista saman tyyppisistä kestorikkakasveista. Pujo on levittäytynyt niin taajama-alueille kuin niiden ulkopuolelle. Pujon merkitys myös peltokasvien rikkakasvina kasvaa. Peltojen kesannointi ja peltojen suojavyöhykkeet antavat pujolle uusia mahdollisuus levitä. Yhteistyö pujotalkoissa viljelijöiden kanssa, joilla peltoja on taajaman lähellä on tärkeä. Pujon torjunta voidaan tehdä merkittäviltä osiltaan kaupungin normaalin viheralueidenhoidon yhteydessä, jolloin se aiheuttaa mahdollisimman vähän lisäkustannuksia. Pujon torjunta onkin enemmän tiedotuskampanja, jotta kaikki kuntalaiset ymmärtävät pujonhaitallisuuden ja tietävät, että heillä on tarvittaessa lupa osoitetuista kohteista itsekin kitkeä ja niittää pujoa. Pujon kitkentä ja niittäminen ei normaalisti vaadi erityisiä työkaluja.
21 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Puutarhasakset ja kukkalapio ovat usein ihan riittävät työkalut, jos on kyse yksittäisistä pujomättäistä. On myös erittäin tärkeää tiedottaa kaupunkilaisille hyvät ohjeet pujon tunnistamista varten, jotta toimenpiteet osataan kohdentaa oikeisiin kasveihin. Suurien pujoesiintymien hävittäminen on aina syytä toteuttaa viheralan ammattilaisten toimesta. Kun pujolla on haitallisia aineita kasvisoluissaan, voivat pujoa käsittelevät henkilöt saada iho- tai muita oireita, mikäli työssä ei käytetä riittävää ammattimaista suojautumista. Pujon niittoa tai kitkentää tekevällä työntekijällä on oltava hyvä työvaatetus, joka suojaa suoralta ihokontaktilta kasviin (puuvillahaalari, pitkähihainen paita, kumisaappaat ja hyvät työkäsineet). Kukinnan aikaan (heinä-elokuu) olisi vältettävä työskentelyä pujokasvustoissa ilman hengityssuojaimia. Kasvustossa työskentelevä voi altistua suurellekin määrälle allergeenia, ja henkilö, joka ei ole aikaisemmin reagoinut pujon siitepölylle voi saada vakaviakin oireita. Jos oireita ilmenee, on aina konsultoitava lääkärin kanssa annettavasta ensiavusta ja jatkohoidosta.
22 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Kohdekartta Kohdat 3,4,6 Terveyskeskus, Kohdat 10 Kohdat 1 ja 7 Kohdat 11 Kohdat 9
23 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Kirjallisuus Anon. Siitepölyallergia. Allergia- ja astmaliitto s. Anon Siitepöly- ja sieni-itiökausi The Finnish Pollen Bulletin vol 25. s.1-8. Anon Siitepöly- ja sieni-itiökausi The Finnish Pollen Bulletin vol 26. s.1-8. Anon Siitepöly- ja sieni-itiökausi The Finnish Pollen Bulletin vol 27. s.1-8. Anon Siitepöly- ja sieni-itiökausi The Finnish Pollen Bulletin vol 28. s.1-8. Barney JN, Hay AG. & Weston LA Isolation and characterization of allelopathic volatiles from mugwort (Artemisia vulgaris). J Chem Ecol 31: Erkamo, M Rikkakasviopas. Kasvinsuojeluseura ry:n julkaisuja s. Jantunen, J. et Sarinen, K Pujo taajama-alueiden allergia- kasvina. Etelä-karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti. s. 29. Kauppi, J Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. Kuntaliitto. Mossberg, B. et. Stenberg, L Suuri Pohjolan kasvio. Tammi. 928 s. Piirainen M, Piirainen P. & Vainio H Kotimaan luonnonkasvit. WSOY, Porvoo-Helsinki- Juva. Rantio-Lehtimäki A Aerobiologian yksikkö tiedottaa. Kaikki yhdessä pujon kimppuun! Allergia & Astma 4/99: 14. Rantio-Lehtimäki A. & Heinonen J Pujon hävitys loputon työ Nuorten Työtuki ry:lle Allergia & Astma 6/2001: 27. Lähde: Kuntaliitto Laki katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta Kansikuva:
Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011
Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien
LisätiedotJättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.
Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se
LisätiedotKurtturuusun torjuntaohje
Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/4 26.03.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 143 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Terhi Koulumiehen valtuustoaloitteesta koskien mahdollisimman luonnonmukaisten menetelmien käyttöä viheralueiden hoidossa
LisätiedotJättiputken torjuntaohjeita. osa 1
Jättiputken torjuntaohjeita Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN
LisätiedotAllergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa
Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän
LisätiedotJättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön
LOHJA Päivämäärä Sivu 1 / 5 TIEDOTE 8.7.2016 Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön Haitallisen vieraslajin jättiputken järjestelmällinen
Lisätiedot21 Järvenpään rautatieasema terveyskeskus
21 Järvenpään rautatieasema terveyskeskus Rautatieasema Terveyskeskus 06.30 06.40 06.55 07.05 07.35Y 07.45 07.55 08.05 08.35Y 08.45 09.35 09.45 10.35 10.45 11.35 11.45 12.35 12.45 13.35 13.45 14.35 14.45
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (5) 464 V Ryj / Valtuutettu Terhi Koulumiehen aloite viheralueiden luonnonmukaisesta hoidosta HEL 2012-013812 T 00 00 03 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle,
LisätiedotNäe kevät uusin silmin OPAS ALLERGISTEN SILMÄOIREIDEN HOITOON
Näe kevät uusin silmin OPAS ALLERGISTEN SILMÄOIREIDEN HOITOON 1 SH U O L E H D I S I L M I S TÄ Allergisen silmätulehduksen oireet TAVALLISIMPIA OIREITA OVAT ESIMERKIKSI: Silmien kutina, punoitus tai kirvely
LisätiedotAllergia. Suomen Apteekkariliitto 2007
Allergia 21 Suomen Apteekkariliitto 2007 2 Mitä allergia on? Allergia on yliherkkyyttä. Allergikon elimistö puolustautuu allergiaa aiheuttavia aineita (allergeeneja) vastaan aiheuttaen haitallisia oireita
LisätiedotKasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?
Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki
LisätiedotSiitepölyallergia. allergia.fi
Siitepölyallergia allergia.fi Sisältö Siitepölyallergia Siitepölyallergia 3 Siitepölyallergian aiheuttajakasvit 5 Ulkoilman homeitiöt 6 Siitepölyallergian oireet 8 Siitepölyallergian tutkiminen 10 Siitepölyallergian
LisätiedotKurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle
Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasian rannikolta 1900-luvun alussa Suomeen tuotu vieraslaji, joka leviää erityisesti
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
LisätiedotJättiputki. -vaarallinen vieraslaji
Jättiputki -vaarallinen vieraslaji Jättiputki - vaarallinen vieraslaji Jättiputkea on tuotu Suomeen koristekasviksi komean kukintonsa ja kokonsa vuoksi. Jättiputki leviää nopeasti ja tehokkasti myös puutarhojen
LisätiedotTYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018
Sivu 1/6 Tilaaja: Tuusulan kunta, KETEK/ Kunnossapito ja viheralueet PL 60 04301 Tuusula TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy 23.2.2011 1 (4) LIITE 3 JÄRVENPÄÄN VESI HULEVESIVIEMÄRIT, SANEERAUSOHJELMA 2012-16. Saneerauksen kiireellisyysluokitus
FCG Finnish Consulting Group Oy 23.2.2011 1 (4) JÄRVENPÄÄN VESI HULEVESIVIEMÄRIT, SANEERAUSOHJELMA 2012-16 Kaupunginosa Johto-osuus (kadun nimi) Tekniset tiedot Rakennusvuosi Materiaali Halkaisija (mm)
LisätiedotJättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30
Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30 Esittäytymiskierros (13:25) Kirsi Ahonen Valonia x Sirkka Juhanoja Luke Noora Kalliomäki Maa-
LisätiedotPahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna
Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.01.2018 Luonnonvarakeskus Pahkahometta voi esiintyä miltei kaikilla kaksisirkkaisilla kasvilajeilla Pahkahome on yksi moniisäntäisimpiä
LisätiedotKIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA
KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon
LisätiedotHoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka
7.11.2016 Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka Taloyhtiön pihan pensaat ovat osittain varsin hyväkuntoisia, mutta osa alueista on pahoin rikkaruohottuneita, jolloin pensaat kasvavat kituliaasti.
LisätiedotRikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun
Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Ennakoivan torjunnan ja viljelykiertojen merkitys Yksivuotisten
LisätiedotMitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?
Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Juha Jantunen Allergia- ja astmaliitto, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Allergian ja astman kustannukset Suorat kustannukset Epäsuorat tuottavuuskustannukset
LisätiedotALLERGIAKYSELYLOMAKE
ALLERGIAKYSELYLOMAKE PHSotey 2013 KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) _/ 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu,
LisätiedotESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s.
ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX 12 2015 1058350 Käyt. viim.: 12 2015 Erä 1058350 Aivastux 10 mg 10 tabl. Vnr 04 36 79 Ibuprofen 400 mg Glycerol (85%) Sacchar Constit q.s. Käyttötarkoitus: Allergisen nuhan, allergisten
LisätiedotPeittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit
Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy (4) LIITE 1 JÄRVENPÄÄN VESI VESIJOHDOT, SANEERAUSOHJELMA Kaupunginosa Tekniset tiedot
FCG Finnish Consulting Group Oy 23.2.2011 1 (4) JÄRVENPÄÄN VESI VESIJOHDOT, SANEERAUSOHJELMA 2012-16 Kaupunginosa Johto-osuus Tekniset tiedot Saneerauksen kiireellisyysluokitus (kadun nimi) Materiaali
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ho/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2017 1 (5) 133 Oikaisuvaatimus palveluosaston lakimiehen päätökseen 4.1.2017 7 vahingonkorvausasiassa HEL 2016-013098 T 03 01 00 Päätös Perustelut päätti hylätä palveluosaston
LisätiedotSISÄLTÖ. Siitepölyallergia Siitepölyallergian aiheuttajakasvit Oireet Siitepölyallergian tutkiminen... 12
Siitepölyallergia 1 SISÄLTÖ Siitepölyallergia... 3 Siitepölyallergian aiheuttajakasvit... 4 Oireet... 9 Siitepölyallergian tutkiminen... 12 Siitepölyallergian hoito... 13 ASIANTUNTIJAT Anne Vuorenmaa,
Lisätiedotleviämisreitit taimitarhoille
Horsman siementen leviämisreitit taimitarhoille Jukka Reiniharju Turun yliopisto / Aerobiologian yksikkö 8.2.2011 Epilobium angustifolium Photo kallerna / wikipedia Ongelma Horsmat ovat muodostuneet merkittäviksi
LisätiedotKAAVOITUSKATSAUS 2018
1 Kaupunkikehitys Kaavoitus ja liikenne KAAVOITUSKATSAUS 2018 Kaupunkikehityslautakunta 21.12.2017 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Tasapainoista kehitystä, hallittua kasvua... 4 Osallistuminen
LisätiedotResina-ilta 25.8.2015
Resina-ilta 25.8.2015 Tervetuloa 17.40-18.00 kierros päiväkoti Pollessa 18.10-18.30 tervetulosanat & katsaus historiaan ja tähän päivään 18.30-19.00 suolainen pala ja musiikkia 19.00-19.40 ajankohtaisia
LisätiedotViljely ilman glyfosaattia
Viljely ilman glyfosaattia Glyfosaatin ympäristökuormituksen vähentäminen hankeseminaari Ruissalo 1.9.2016 Heikki Jalli Luke Kasvinterveys heikki.jalli@luke.fi Glyfosaatilla torjutaan ensisijaisesti juolavehnää
LisätiedotOpas katualueiden hoidosta ja vastuurajoista Reisjärven kunnassa
Opas katualueiden hoidosta ja vastuurajoista Reisjärven kunnassa päivitetty 12.11.2017 Katualueiden kunnossa- ja puhtaanapidon vastuunjako Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta
LisätiedotKUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET
KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET 3. painos ISBN 951-47-9082-0 TIEL 2230010 Oy Edita Ab Helsinki 1999 Julkaisua myy Tiehallinto, julkaisumyynti Telefax 0204 22 2652 Tielaitos TIEHALLINTO Tie- ja liikennetekniikka
LisätiedotAgil 100 EC/ 30.12.2014 1 (7) Vaara
Agil 100 EC/ 30.12.2014 1 (7) Agil 100 EC Rikkakasvien torjuntaan Vaara Ärsyttää voimakkaasti silmiä. Orsakar allvarlig ögonirritation. Epäillään aiheuttavan syöpää. Misstänks kunna orsaka cancer. Voi
Lisätiedot16 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen
16 1.2 Tie- ja katuverkko Autoliikenteen nykyverkko Järvenpään alueen teiden hallinnollisessa luokituksessa yleisiin teihin kuuluvat keskustan ohittavat Lahdenväylä (Vt 4), Vanha Lahdentie (Mt 140), Poikkitie
LisätiedotKasvinsuojelu nurmen tuotannossa
Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.
Lisätiedotsiemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.
Hyönteistuholaiset i kuusen siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä 18.3.2010 Eevamaria Harala Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Kuusen
LisätiedotNurmien rikkakasvien hallinta Gratililla
Nordic Countries Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla 7.2. 2012 Joensuu Janne Laine, Bayer CropScience. Puh. 040-5179365. sähköposti:janne.laine@bayer.com Gratil nurmilla Nurmien rikkatorjunnan lähtökohtia
LisätiedotVSSHP LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI. ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä NIMI: TOIMIPAIKKA:
1 ALLERGIAKYSELYLOMAKE VSSHP KYSELYLOMAKE TÄYTETTY (pv/kk/v) / 20 Rastita X ja/tai alleviivaa oikea vaihtoehto. Täydennä puuttuvat kohdat. LAPSEN SUKU- JA ETUNIMI HETU ÄIDINKIELI suomi ruotsi muu, mikä
LisätiedotTuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen
LisätiedotJättiputken torjuntaohje
Jättiputken torjuntaohje 1 Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN
LisätiedotOriveden kaupungin jättiputkitiedote
Oriveden kaupungin jättiputkitiedote Jättiputki on alunperin kotoisin Kaukaasiasta. Kasvi on levinnyt pohjoismaihin n. sata vuotta sitten herraskartanoiden pihoista, joihin se on tuotu eksoottisena kasvina.
LisätiedotIPM-kokemuksia kesältä 2010
IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
LisätiedotURAKKA-ALUEIDEN KESÄHOIDON TEHTÄVÄKORTIT
URAKKA-ALUEIDEN KESÄHOIDON TEHTÄVÄKORTIT Pvm. Suorite Piha-alueiden ja jalkakäytävien puhtaanapito Nurmikoiden hoito Pensaiden hoito PIHA-ALUEIDEN JA JALKAKÄYTÄVIEN PUHTAANAPITO Puhtaanapitotyöhön kuuluu
LisätiedotVIHERALAN KASVINSUOJELU V I H E R V A L V O N N A N N Ä K Ö K U L M A S T A KASVINSUOJELUSEURA RY / PERTTI RAJALA
VIHERALAN KASVINSUOJELU V I H E R V A L V O N N A N N Ä K Ö K U L M A S T A KASVINSUOJELUSEURA RY / PERTTI RAJALA 24.11.2015 LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET EU Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön strategia 2006
LisätiedotKuminan rengaspunkin runsaus yllätti
Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
LisätiedotPujo taajama-alueiden allergiakasvina
Pujo taajama-alueiden allergiakasvina Loppuraportti Juha Jantunen, Kimmo Saarinen Pujo taajama-alueiden allergiakasvina Loppuraportti Juha Jantunen, Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti
LisätiedotAllergiaohjaus tiivistettynä Kajaani Erja Tommila Projektivastaava, esh Filha ry
Allergiaohjaus tiivistettynä Kajaani 12.10.2017 Erja Tommila Projektivastaava, esh Filha ry Atooppinen ekseema - krooninen sairaus Voiteet Perusvoide - ihon kosteuttamiseen yleensä 2 x vrk riittää - sopivin
LisätiedotPerunaseitin monimuotoinen torjunta
22.4.2015 Perunaseitin monimuotoinen torjunta Jussi Tuomisto, Petla 1 Johdanto Perunaseitti on viljelyn talouden kannalta merkittävimpiä kasvintuhoojia Vaikka perunaseittiä on paljon tutkittu ja siitä
LisätiedotRikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju
Rikkakasvihankkeen tuloksia Jukka Reiniharju Johdanto Rikkakasvit paakkutaimituotannossa Varjostavat Kilpailevat vedestä ja ravinteista Kilpailevat juuritilasta paakussa Taimiarkit suuralustoilla Kitkeminen
LisätiedotPoimintoja vadelman kasvinsuojelusta
Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta Koonnut Marjo Marttinen, ProAgria Keski-Suomi Elli Ruutiainen, ProAgria Pohjois-Karjala Marjamaat-hanke Perustamisvaihe: Monivuotiset rikat: glyfosaatti?, avokesannointi?
LisätiedotRiittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4.
Riittävän hyvä - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä Helsinki 7.4.2016 Markku Rautio, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
LisätiedotJättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito
Jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito VIEKAS VIERASLAJI-KOULUTUS 13.4.2019 Asta Kuosmanen, Marttaliitto ry -hankkeen kolme kohdelajia Jättiputki kuva
LisätiedotINTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA
INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA KÄYTÄNTÖÖN 1.1.2014 C:\Users\Omistaja\Documents\Konsultointi\KASVINSUOJELUKOULUTUS\2012 Uusi koulutus\mmma_7_2012.pdf MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/2012
LisätiedotHYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA
HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)
LisätiedotKOTIPIHAN PERENNAOHJE
KOTIPIHAN PERENNAOHJE Miten rakennetaan perennaryhmiä erilaisille kasvupaikoille: auringosta varjoon, kuivasta kosteaan? Tässä työohjeessa on monivuotisten kukkien istutusohjeita ja hoitoa helpottavia
LisätiedotAllergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL
Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys
LisätiedotA `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`
A `St. Michel (Mikkeli) Kukka on nuppuasteella vaaleanpunainen, auetessaan lähes valkoinen, vaaleanvihreä pilkkuinen. Lajike on kotimaisista alppiruusuista talvenkestävin ja se kukkii kotimaista alppiruusuista
LisätiedotSjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn
SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa
LisätiedotKoepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön
Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön Ecokoivu koivutisle valmisteen koetoimintalupa 2408/723/2011 Tarkastustekijä ja
LisätiedotPIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE
AMPPELIPETUNIA (Surfinia) Suosittu amppelikukka, joka kukkii ahkerasti koko kesän. Sopii puolivarjoon tai aurinkoon. Kastele ja lannoita säännöllisesti. Käytetään myös parvekelaatikoissa ja maanpeittokasvina.
Lisätiedot17.11.2015. Suuralue yhteensä: 15 kpl 302. Talotyyppi Huon. kpl Sorto Kuuselankatu 14 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO
ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Järvenpää Kaikki Keskeiset kaupunginosat Läntiset kaupunginosat Keskus Huvilakatu 20 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO 27.07.00 Kerrostalo
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
LisätiedotKuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa II (peltoemäkki, pelto-orvokki, peltomatara, peltosaunio, linnunkaali, pihatähtimö)
Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus 6 Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa II (peltoemäkki, pelto-orvokki, peltomatara, peltosaunio, linnunkaali, pihatähtimö) Peltoemäkki (Fumaria officinalis)
LisätiedotHoito-ohjeet lapsen sairastuessa
TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05
LisätiedotPölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa
Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"
LisätiedotKasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,
LisätiedotAgrimarket- Viljelijäristeily
Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012
Lisätiedotesimerkkipakkaus aivastux
esimerkkipakkaus aivastux Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Aivastux 10 mg tabletit setiritsiini Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen, sillä se sisältää sinulle
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotTuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet
Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet Jarmo Ketola, MTT PesticideLife-hankkeen aloitusseminaari 19.2.2010 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
LisätiedotPUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET
Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotMaissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille
LisätiedotTervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta
Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 30.1.2019 Mikä on parasta eskarissa? Keinuminen 2 Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2019-2020 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa
Lisätiedotuistokummin P käsikirja r oskajoukko
Puistokummin k ä s i k i r j a Sisällysluettelo Tervetuloa vapaaehtoiseksi Raision kaupungin viheralueille!... 2 Mitä on puistokummitoiminta?... 2 Mikä on puistokummi ja hänen toiminta-alueensa?... 2
LisätiedotYLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
LisätiedotEdellytykset siedätyshoidolle
Edellytykset siedätyshoidolle Hoito toteutetaan hoitosuositusten mukaisesti Siedätyshoito Käypä hoito suositus 2011 Siedätyshoidon aloittaa allergisten sairauksien tutkimiseen ja hoitoon perehtynyt lääkäri
LisätiedotKadut kuntoon VASTUUT KADUN KUNNOSSA- JA PUHTAANAPIDOSTA MUUTTUIVAT 1.11.2005
Kadut kuntoon VASTUUT KADUN KUNNOSSA- JA PUHTAANAPIDOSTA MUUTTUIVAT..2005 Kunnossapidon laatuvaatimukset Kadun kunnossapidon tarkoituksena on pitää katu ajoneuvoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn tarpeiden
Lisätiedotglyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)
Roundup Gold/KTTK/3.9.2004 1 (7) ROUNDUP GOLD Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus:
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotKäämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna
Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja marja.jalli@mtt.fi Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna 21.11.2013 Nurmien kasvitaudit Ruosteet Puccinia spp., Uromyces spp rengasruoste mustaruoste keltaruoste
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotTehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa
Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja tehostettu avokesanto
LisätiedotKysely huoltajille Järvenpään perusopetuspalveluista 2018
Kysely huoltajille Järvenpään perusopetuspalveluista 2018 1. Lapseni koulu? Anttilan koulu Haarajoen koulu 100% Harjulan koulu (sis.vihtakadun yksikkö) Juholan koulu Järvenpään Yhteiskoulu Kartanon koulu
LisätiedotVIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET
1 (7) VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET KEVÄT HOITO Lannoita puut ja pensaat kevätlannoitteella (Kemiran puutarhan yleislannos 1 dl / pensas (5-10 kg / aari) tai Biolanin lannoiteaineet 20 30 l/ aari) annosteluohjeet
Lisätiedot18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016
SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos
LisätiedotLuokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):
VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,
LisätiedotRikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju
Rikkakasvihankkeen tuloksia Jukka Reiniharju Rikkakasvihankkeen tuloksia Rikkakasviongelma Rikkakasvien siemenlevinnän seuranta 2011-2013 Kateainekokeet Teho pajuja vastaan Teho amerikanhorsmaa vastaan
LisätiedotKansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti
Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä
LisätiedotLevin ydinkeskustan katu-, kävelykatu- ja torialueiden kunnossapitovelvollisuuden jakautuminen
Levin ydinkeskustan katu-, kävelykatu- ja torialueiden kunnossapitovelvollisuuden jakautuminen Teknlk 80 Asemakaava-alueiden katujen, torien, toriaukioiden, puistojen, istutusten sekä muita näihin verrattavien
LisätiedotKestorikkakasvien mekaaninen torjunta
Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja avokesanto Juolavehnäkokeet Ruukissa 2012 14
LisätiedotParempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen
Parempaa tehoa kasvinsuojeluun Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen 1 Päivi Parikka Kasvinsuojelukäsittelyn tehoon vaikuttaa Sää - Sateisuus heikentää tehoa: tuhoojia ei liikkeellä
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotKasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki
Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot Tommi Oraluoma Suonenjoki 4.12.2018 Biotsek Perustettu 2018 Kasvintuhoojien tarkkailupalvelu/kasvinsuojelukonsultointi Tommi Oraluoma/Hortonomi AMK Kasvintuhoojien
LisätiedotRikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot
Rikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot VYR Luomuviljaseminaari 28.11.2017 Salo Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Rikkakasvien hallinta perustuu luomussa ennakointiin pelottaa eniten luomuun
Lisätiedot