Oriveden kaupungin jättiputkitiedote
|
|
- Pauliina Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oriveden kaupungin jättiputkitiedote Jättiputki on alunperin kotoisin Kaukaasiasta. Kasvi on levinnyt pohjoismaihin n. sata vuotta sitten herraskartanoiden pihoista, joihin se on tuotu eksoottisena kasvina. Suomessa jättiputkia myytiin koristekasvina puutarhamyymälöissä vielä 1980-luvun lopussa luvulla havahduttiin ongelmaan, sillä jättiputkiesiintymiä tavattiin levinneenä luontoon: purojen varsille, metsiin, pellonpientareille jne. Suomessa esiintyy kolme jättiputkilajia: Kaukaasian jättiputki (Heracleum mantegazzianum). persianjättiputki (H. persicum) ja armenianjättiputki (H. sosnowskyi). Kaikki kolme jättiputkilajia on nykyään luokiteltu erittäin haitallisiksi vieraslajeiksi ja niiden torjuntaan kannattaa ryhtyä heti kun esiintymä on havaittu. Varhaisella torjunnalla säästyy aikaa ja resursseja. Jättiputket ovat monivuotisia kasveja, jotka leviävät siemenistä. Yksi kasvi voi elinikänsä aikana tuottaa jopa
2 siementä. Siemenet säilyvät itämiskykyisinä maaperässä jopa 10 vuotta, joten torjunnan tulee olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Jättiputket ovat haitallisia Suomen luonnolle Kasvi leviää voimakkaasti ja peittää alleen Suomen luonnossa esiintyvän kasvillisuuden ja eliöstön tukahduttaen ne valon ja tilan puutteeseen. Jättiputkien siemenet sisältävät ja erittävät ainetta joka estää muita kasveja kasvamasta samalla alueella. Laajat jättiputkiesiintymät heikentävät mm. tonttien arvoa. Tilanne Orivedellä Oriveden seudulla on useita jättiputkiesiintymiä. Pirkanmaan ja Hämeen alueella yleisimmät esiintymät ovat kaukaasianjättiputkea. Oriveden kaupungin omistamilla viheralueilla on 23 erikokoista esiintymää, joita puistoyksikkö käy resurssiensa mukaan torjumassa. Torjunnasta ja torjunta-aineiden käytöstä pidetään kirjaa. Voit ilmoittaa uusista esiintymistä (kaupungin omistamilla mailla) kaupunginpuutarhurille Tunnistus Jättiputken ensimmäisen vuoden siementaimet ovat hentoja. Nuoret siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä ja ne voivat kasvaa tiheinä kasvustoina. Ensimmäisenä vuonna jättiputki kasvaa vain noin puolen metrin korkuiseksi, jolloin yksittäistä kasvia voi olla vaikea erottaa muusta kasvustosta. Jättiputken varressa on jo tässä vaiheessa punaisia pilkkuja. Jättiputken tunnistaa 2-3 vuotiaana suurista raparperimäisistä lehdistä jotka peittävät usein maan laajalla alueelta, sekä suurista, lautasmaisista n cm leveistä kukinnoista. Jättiputket kasvavat n. 1,5-4 metriä korkeaksi. Ontto varsi on karvainen, punapilkkuinen ja voi olla läpimitaltaan jopa 10 cm. Jättiputkia ei tule sekoittaa muihin putkilajeihin, joita ei tarvitse hävittää. Jättiputki on haitallinen ihmiselle Kasvi on ihmisille haitallinen sen kasvinesteessä esiintyvän furanokumariini-nimisen aineen vuoksi. Se aiheuttaa auringon UV- säteilyn kanssa yhteisvaikutuksessa ihottumaa, pigmenttivaurioita tai pahimmassa tapauksessa palovammojen kaltaisia hitaasti paranevia rakkuloita. Erittäin herkät henkilöt saattavat saada allergisia oireita ja hengenahdistusta jättiputken voimakkaasta ominaishajusta. Jos kasvinestettä joutuu iholle, pitää iho pestä heti vedellä ja saippualla. Ihoaltistuksen jälkeen auringossa oleskelua tulee välttää viikon ajan vaikka näkyviä oireita ei heti ilmaantuisikaan. Suurten ihoalueiden jouduttua kosketuksiin kasvinesteen kanssa on hakeuduttava lääkärin hoitoon. Minulla on jättiputkiesiintymä pihassani, kuka vastaa jättiputkien torjunnasta? On tärkeää että jokainen maanomistaja kantaa vastuunsa jättiputken hävittämisessä omistamiltaan tonteiltaan. Kaupunki ei tee jättiputkien torjuntatyötä yksityisten maanomistajien alueilla. Puisto-osastolta ja myös kaupungin ympäristöpalveluilta saa kuitenkin neuvoja torjunta-asioissa. Katso netistä lisää tietoa jättiputkien torjunnasta esim. alla olevista linkeistä. Yksityiset yrittäjät ja joskus myös kyläyhdistykset ovat suorittaneet torjuntatöitä yksityisten maanomistajien alueilta.
3 Suojaudu hyvin kun lähdet torjumaan jättiputkikasvustoa. Torju pilvisellä säällä jos mahdollista. Pukeudu pitkähihaisiin ja pitkälahkeisiin vaatteisiin Käytä käsineitä, älä koske paljain käsin mitään kasvinosaa. Käytä varmuuden vuoksi hengityssuojaa (varsinkin jos olet allerginen, astmaattinen tai yliherkkä) Käytä varmuuden vuoksi kasvo- ja silmäsuojaimia suojaamaan itseäsi kasvinesteroiskeilta. Jos käytät kemiallisia torjunta-aineita, esim. sadevaatteet ovat sopiva vaatetus. Lue hyvin kemiallisen torjunta-aineen käyttöohjeet ja noudata niitä. Aloita jättiputkien torjunta aikaisin keväällä kun ensimmäiset taimet nousevat. Aikaisessa vaiheessa tehty torjunta on monesta syystä kannattavaa: Alueilla on helpompi liikkua, mekaanisesta torjunnasta syntyvä kasvijäte on vähäistä, torjunta-ainetta kuluu vähemmän, vaarallista kasvinestettä sisältävää kasvimateriaalia on vähemmän jne. Siementen leviämistä tulee varoa puhdistamalla autojen renkaat ja kengänpohjat kun on liikkunut jättiputkiesiintymä-alueilla. Siemenet voivat myös levitä esim. maa-aineksen, vaatteiden, puutarhavälineiden ja kotieläinten mukana. Torjuntamenetelmiä: Siementaimien kitkentä: Pienet taimet voidaan kitkeä juurineen esim. pienen istutuslapion avulla. Niittäminen: Niittäminen ei hävitä jättiputkea, mutta voi vähentää kasvin elinvoimaa ja kukintojen kokoa. Kukinnot on kerättävä erikseen pois ennen niittämistä, sillä on mahdollista että siemenet jatkavat kypsymistään maahan kaadettuina. Jättiputki ei leviä varsista ja lehdistä, joten ne voidaan jättää katkaistuina paikoilleen, jos ne eivät aiheuta haittaa tai vaaraa. Juurten katkaisu: Pääjuuri katkaistaan pistolapiolla cm syvyydestä. Vältä maanmuokkausta, ettei pinnalla oleva siemenvarasto sotkeudu syvempiin maakerroksiin. Kukintojen poisto: Kukintoja keräämällä estetään siementen kehittyminen ja leviäminen. Kukintojen poistamisen jälkeen kasvustoa on seurattava koko kasvukauden ajan ja poistettava niihin kasvavat jälkikukinnot. Kukinnot on poistettava varoen, etteivät siemenet leviä ympäristöön. Peittäminen (tiiviillä valon läpipääsyn estävällä muovilla tai kankaalla) Pienemmän esiintymän voi peittää vähintään kahden vuoden ajaksi. Peitto asennetaan aikaisin keväällä. Jos kasvusto on ehtinyt kasvaa yli puolimetriseksi, se niitetään ennen peittämistä. Peittämällä kasvusto myös siemenpankki tuhoutuu.
4 Kasvijätteen hävittäminen: Jättiputket eivät lisäänny varsista eivätkä lehdistä, joten ne voidaan laittaa puutarhakompostiin. Kompostointi ei (aina) tuhoa siemeniä eikä juuria, joten ne pitää eritellä hyvin ja käsitellä alla mainituin keinoin ennen kompostiin laittamista. Juuret ja kukinnot tulee aina käsitellä kuivattamalla ja polttamalla tai mädättämällä. Kuivatus: Asettele kasvinosat tuulelta ja sateelta suojattuun paikkaan, auringonpaisteeseen kuivumaan mustan muovin päälle. voit laittaa kuivatut, kuolleet juuret kompostiin, sekajäteastiaan, tai hävittää ne polttamalla. Polttamalla Taajama-alueella saa polttaa pieniä määriä kuivia risuja ja kasvijätteitä polttamalla. Suuret erät suositellaan vietäväksi Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen. Taajaman ulkopuolella kasvijätteen hävittäminen polttamalla on sallittua. Savu ei saa aiheuttaa haittaa naapureille. Metsäpalovaroituksen aikaan avotulen teko on kiellettyä. Mädättämällä: Säkitä (mustaan) muovisäkkiin -> kastele ja jätä aurinkoon kunnes sisältö on kuumentunut ja hyvin mädäntynyt -> laita kompostiin tai pakkaa säkki vielä hyvin toiseen jätesäkkiin ja laita sekajäteastiaan. Mikäli käsittely omalla tontilla ei ole mahdollista, vieraslajia sisältävää puutarhajätettä voi viedä myös Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen. Alle 2 kuutiota maksutta. Lähin jätteenkäsittelykeskus: Osoite: Tarastenjärventie 66 Avoinna: ma-pe Puh. (03) Jättiputkien lisääntyviä kasvinosia ei saa koskaan kipata luontoon! Ilmoita vieraslajihavainnot valtakunnalliseen vieraslajiportaaliin (vieraslajit.fi), josta löytyy havaintolomake sekä tunnistus- ja torjuntatietoa. LINKIT joista saa tietoa vieraslajien torjunnasta: Kansallinen vieraslajistrategia vieraslajiseminaari /67mlg2hn1/vieraslajistrategia.pdf Vieraslajiesite /esitteet/esitteet/65fvxzot1/vieraslajiesite.pdf Jättiputkien torjunta esitteet/esitteet/65fw07wqb/jattiputkiesite.pdf
5
Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1
Jättiputken torjuntaohjeita Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN
LisätiedotJättiputki. -vaarallinen vieraslaji
Jättiputki -vaarallinen vieraslaji Jättiputki - vaarallinen vieraslaji Jättiputkea on tuotu Suomeen koristekasviksi komean kukintonsa ja kokonsa vuoksi. Jättiputki leviää nopeasti ja tehokkasti myös puutarhojen
LisätiedotJättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011
Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien
LisätiedotJättiputken torjuntaohje
Jättiputken torjuntaohje 1 Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN
LisätiedotJättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.
Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se
LisätiedotJättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön
LOHJA Päivämäärä Sivu 1 / 5 TIEDOTE 8.7.2016 Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön Haitallisen vieraslajin jättiputken järjestelmällinen
LisätiedotVieraslajien torjunta Lounais-Suomessa. Perustiedot hankkeesta. Ahlman, Tampere 26.4.2012. Vieraskasvilajien levinneisyys Lounais-Suomessa
Vieraslajien torjunta Lounais-Suomessa kokemuksia yhteistyöstä yhdistysten kanssa ja torjuntatyön järjestämisestä Ahlman, Tampere 26.4.2012 Perustiedot hankkeesta Hankkeen toiminta-alue: Satakunnan ja
LisätiedotLaki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)
Vieraslajit Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Jotkin vieraslajeista menestyvät kasvupaikassaan
LisätiedotJ Ä T T I P U T K I. Biologia ja torjunta
J Ä T T I P U T K I Biologia ja torjunta Timo Mikkonen Mallia Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta Pohjois-Karjalasta tunnetaan noin 1 000 jättiputkiesiintymää, joista suurin osa on järjestelmällisen seurannan
LisätiedotKurtturuusun torjuntaohje
Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi
LisätiedotVieraslajien tunnistaminen, hävittäminen, vastaanotto ja käsittely
Vieraslajien tunnistaminen, hävittäminen, vastaanotto ja käsittely Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella Päivitetty 22.5.2019 Sari Jurmo Haitallisten vieraslajien ohjaus ja vastaanotto Vieraslajien
LisätiedotJättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito
Jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito VIEKAS VIERASLAJI-KOULUTUS 13.4.2019 Asta Kuosmanen, Marttaliitto ry -hankkeen kolme kohdelajia Jättiputki kuva
LisätiedotKurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle
Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasian rannikolta 1900-luvun alussa Suomeen tuotu vieraslaji, joka leviää erityisesti
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/4 26.03.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 143 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Terhi Koulumiehen valtuustoaloitteesta koskien mahdollisimman luonnonmukaisten menetelmien käyttöä viheralueiden hoidossa
LisätiedotKoepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön
Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön Ecokoivu koivutisle valmisteen koetoimintalupa 2408/723/2011 Tarkastustekijä ja
LisätiedotJättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30
Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30 Esittäytymiskierros (13:25) Kirsi Ahonen Valonia x Sirkka Juhanoja Luke Noora Kalliomäki Maa-
LisätiedotSisällysluettelo LAPPEENRANNAN VIERASLAJISUUNITELMA 2018
Sisällysluettelo LAPPEENRANNAN VIERASLAJISUUNITELMA 2018 2 (12) 1. JOHDANTO...3 2. VIERASLAJIN MÄÄRITELMÄ...3 3. VIERASLAJIEN HAITALLISUUS...3 4. VIERASLAJILAINSÄÄDÄNTÖ...4 5. VIERASLAJIEN TORJUNTA ENNEN
LisätiedotHaitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje
1 2019 Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje Palsta- ja siirtolapuutarhaviljelijöille sekä kesämaja-asukkaille Tämän ohjeen tarkoituksena on kehottaa kaupunkilaisia luopumaan haitallisten vieraskasvien
LisätiedotHaitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje
1 2018 Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje Palsta- ja siirtolapuutarhaviljelijöille sekä kesämaja-asukkaille Tämän ohjeen tarkoituksena on kehottaa kaupunkilaisia luopumaan haitallisten vieraskasvien
LisätiedotLAPPEENRANNAN VIERASLAJIOHJELMA 2019
LAPPEENRANNAN VIERASLAJIOHJELMA 2019 Lupalautakunta 12.3.2019 2 (10) Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. VIERASLAJITYÖRYHMÄ...3 3. PITKÄJÄNTEISTÄ JA SUUNNITELMALLISTA TORJUNTAA...3 4. HALLINTAMENETELMÄT
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
LisätiedotPahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna
Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.01.2018 Luonnonvarakeskus Pahkahometta voi esiintyä miltei kaikilla kaksisirkkaisilla kasvilajeilla Pahkahome on yksi moniisäntäisimpiä
LisätiedotHaitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR
Haitallisten vieraslajien torjunnasta Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Helsingin LUMO- ohjelman seurannan seminaari 3.6.2014 LUMO- toimintaohjelma 2008-2017 5.1 Yleiset tavoitteet ja toimenpiteet
LisätiedotVieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa
2011 Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa Heli Jutila Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi luovutettiin maaliskuun lopussa 2011 maa- ja metsätalousministerille. Vieraslajien aiheuttamat
LisätiedotVieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä
Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (5) 464 V Ryj / Valtuutettu Terhi Koulumiehen aloite viheralueiden luonnonmukaisesta hoidosta HEL 2012-013812 T 00 00 03 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle,
LisätiedotVieraslajit hallintaan
Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015
LisätiedotVieraslajien tunnistus ja torjunta. MKN Maisemapalvelut Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Katri Salminen
Vieraslajien tunnistus ja torjunta MKN Maisemapalvelut Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Katri Salminen 9.6.2019 MKN Maisemapalvelut Tarjoamme maaseudun ja taajamien maiseman- ja ympäristönhoitoon
LisätiedotViestintämateriaalien analyysiä. Elina Nummi ja Kaisa Pajanen
Viestintämateriaalien analyysiä Elina Nummi ja Kaisa Pajanen elina.nummi@hel.fi kaisa.pajanen@hel.fi Kansallinen vieraslajistrategia 3. Käynnistetään vieraslajeja koskeva viestintä ja koulutus 3.1 Laaditaan
Lisätiedot28.4.2012. Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?
Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt Tuuli Ylikotila Rakennusvirasto Puutarhakarkulaiset kuriin Mitä tehdä Pirkanmaalla? 26.4.2012 Sisältö Määritelmiä
LisätiedotMitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.
Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia. Vieras vai tulokas? VIERASLAJI Ei kuulu alkuperäiseen lajistoon Ylittänyt ihmisen avustuksella meren, vuoriston tai
LisätiedotJättiputken ja jättipalsamin levinneisyys ja torjunta Suomessa
Ilona Lampinen Jättiputken ja jättipalsamin levinneisyys ja torjunta Suomessa Kyselytutkimus Ely-keskusten vieraslajivastaaville Opinnäytetyö Syksy 2016 SeAMK Elintarvike ja maatalous Agrologi AMK 2 SEINÄJOEN
LisätiedotPUUTARHAN VIERASLAJIT. haitalliset
! PUUTARHAN VIERASLAJIT 3 haitalliset Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö LAYOUT: Kirsti Pohjapelto Kuvat: Terhi Ryttäri, Ilmari Valovirta Paino: Juvenes Print Oy, 2011 4 ! PUUTARHAN HAITALLISET
LisätiedotVieraslajien torjunta väylänpidossa - tavoitteet ja ohjeet
Vieraslajien torjunta väylänpidossa - tavoitteet ja ohjeet Anne-Mari Haakana, Liikennevirasto Vieraslajiasioiden neuvottelukunnan kokous 27.11.2017 Joka kesäisiä keskustelua ja kyselyjä aiheuttavia teemoja
LisätiedotVieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla
Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla Vieraslajien hallinta teemapäivä, SYKE 8.11.2016 Maaret Väänänen, suojelubiologi Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla
LisätiedotTUKIHAKU Ajankohtaista. Asta Herranen Pihtiputaan maaseutuhallinto
TUKIHAKU 2019 Ajankohtaista Asta Herranen Pihtiputaan maaseutuhallinto Aikataulu Ruokavirasto on lähettänyt viikolla 15 muistutuskirjeen tukihaun alkamisesta. Kirjeeseen on koottu myös hakuoppaan Uutta
LisätiedotJÄTTIPUTKEN TORJUNTA
JÄTTIPUTKEN TORJUNTA Eri torjuntamenetelmien vaikutukset jättiputken kasvuun Lahden kaupungin koekentällä Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalouden koulutusohjelma Lepaa syksy 2015 Miia Korhonen
LisätiedotHE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta
Ympäristövaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotJuurten kasvaessa maassa ne parantavat maata
Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN
LisätiedotTALKOILLA TERVEYTTÄ. Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS
TALKOILLA TERVEYTTÄ Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi 2017 VIERASLAJIT Vieraslajit ovat levinneet luontaiselta esiintymisalueeltaan uudelle alueelle
Lisätiedot- FACEBOOK.COM/PIHAILOPUUTARHURI - INSTAGRAM.COM/PIHAILOPUUTARHURI
Muistilista pihan syystöihin WWW.PIHAILO.FI - FACEBOOK.COM/PIHAILOPUUTARHURI - INSTAGRAM.COM/PIHAILOPUUTARHURI Kaikki valmista kevättä varten! Syksy on loistavaa aikaa puutarhatöille: maa ja ilma ovat
LisätiedotSotkamon Naapurinvaaran alueen vieraslajien kartoitus ja torjuntasuunnitelma Vaarantien yläpuolinen osa
Mariko Lindgren ProAgria Kainuu ry / MKN Maisemapalvelut Sotkamon Naapurinvaaran alueen vieraslajien kartoitus ja torjuntasuunnitelma Vaarantien yläpuolinen osa Taustaa Vieraskasvilajit aiheuttavat levitessään
LisätiedotVieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne
Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne Luonnonsuojelun ajankohtaispäivät 19.12.2016 19.12.2016 Marja Vieno VARELY Luonnonsuojelu Määritelmiä Vieraslaji = luontaisen levinneisyysalueensa
LisätiedotHapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell
Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot
LisätiedotLittoistenjärven lammikkikartoitus
Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:
LisätiedotJättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma vuodelle 2016
Jättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma vuodelle 2016 Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojeluyksikkö Sisältö 1. Johdanto 2. Jättiputkiesiintymien kartoitus 3. Lainsäädäntö 4. Jättiputkien hävittämiseksi
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (8) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/2017 1 (8) 691 Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle ehdotuksesta haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi HEL 2017-005005 T 00 01 06 829/04.08.00/2017 Päätös
LisätiedotTerve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto
TALKOILLA TERVEYTTÄ Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi SISÄLLYS 3 Vieraslajit 5 Talkoiden järjestäminen 6 Talkoojätteen hävitys 8 Vieraslajitalkoiden
LisätiedotPoikkeuslupa neljän haitallisen vieraslajin pitämiseksi tutkimustarkoituksessa
Päätös 1 (4) ESAVI/19674/04.10.12/2019 Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 17.6.2019 [Valitse yksikkö] Simo Laine Turun Yliopisto/ Biodiversiteetti/ Kasvitieteellinen puutarha Ruissalon puistotie 215 20100
LisätiedotEspoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017
Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Johdanto 1 (6) Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon keskuksen Honkaportinrinteessä Samariantien ja Honkaportin kulmauksessa. Kohdealueella
LisätiedotVIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS
VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit
LisätiedotKuivakäymälästä kompostiin KO M P O S TO I N T I
Kuivakäymälästä kompostiin KO M P O S TO I N T I Ravinteiden kierrättäminen kannattaa saat hyvää multaa pihaan säästät lannoitteiden ja mullan ostossa saat hyötyliikuntaa ja iloisen mielen säästät jätemaksuissa
LisätiedotPiha ja muuttuva ilmasto Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry
Piha ja muuttuva ilmasto 25.9.2018 Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry KESYtoimintamalli Viherympäristöliitto on tehnyt vuosina 2015 2018 KESY (kestävän ympäristörakentamisen) -toimintamallin
LisätiedotTerve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi 2017
TALKOILLA TERVEYTTÄ Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi 2017 SISÄLLYS 3 Vieraslajit 5 Talkoiden järjestäminen 6 Talkoojätteen hävitys 8 Vieraslajitalkoiden
LisätiedotVille-Pekka Vähäkuopus VIERASLAJIT VAASASSA
Ville-Pekka Vähäkuopus VIERASLAJIT VAASASSA Tekniikka ja liikenne 2013 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologia TIIVISTELMÄ Tekijä Ville-Pekka Vähäkuopus Opinnäytetyön nimi Vieraslajit Vaasassa Vuosi
LisätiedotKuminan rengaspunkin runsaus yllätti
Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotSTIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet
{ STIHL AK 10, 20, 30 Turvallisuusohjeet suomi Sisällysluettelo Alkuperäisen käyttöohjeen käännös Painettu kloorittomalle paperille. Painovärit sisältävät kasviöljyjä, paperi on kierrätyskelpoista. 1
LisätiedotHaitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu
Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen
LisätiedotTAMPEREEN TIEDOTE 1(2) ALUEPELASTUSLAITOS Onnettomuuksien ehkäisy / Pir 27.6.2011
TAMPEREEN TIEDOTE 1(2) ALUEPELASTUSLAITOS Onnettomuuksien ehkäisy / Pir 27.6.2011 AVOTULEN TEKOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1.7.2011 ALKAEN Uudessa pelastuslaissa (379/2011) tarkennetaan joiltain osin avotulen
LisätiedotVIERASLAJISTRATEGIA KOUVOLASSA Pilottihankkeena jättiputki
Juha Ojala T540SN VIERASLAJISTRATEGIA KOUVOLASSA Pilottihankkeena jättiputki Opinnäytetyö Ympäristöteknologia Huhtikuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 22.4.2014 Tekijä(t) Juha Ojala Koulutusohjelma
LisätiedotJättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma vuodelle 2017
Jättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma vuodelle 2017 Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojeluyksikkö Sisältö 1. Johdanto 2. Jättiputkiesiintymien kartoitus 3. Lainsäädäntö 4. Jättiputkien hävittämiseksi
LisätiedotAVOTULEN TEKOA KOSKEVIA OHJEITA. 1. Avotulella tarkoitetaan. 2. Avotulen tekoa koskevia säädöksiä ovat. TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS Riskienhallinta
TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS Riskienhallinta AVOTULEN TEKOA KOSKEVIA OHJEITA 1. Avotulella tarkoitetaan Tulta, joka voi levitä ympäristöön. Avotulta on esimerkiksi nuotio, risujen poltto, juhannuskokko
LisätiedotOHJEITA METSANVIUELUALLE
~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan
LisätiedotVieraslajeista ja niiden torjunnasta. Heli Jutila FT, MBA Ympäristöasiantuntija
Vieraslajeista ja niiden torjunnasta Heli Jutila FT, MBA Ympäristöasiantuntija Vieraslajit Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella
LisätiedotSaaristomeren kurtturuusujen torjunta 2018
Hankesuunnitelma 27.11.2017 Saaristomeren kurtturuusujen torjunta 2018 Sisältö: Hankkeen tausta 2 Hankkeen koordinoija 2 Vuoden 2018 toimenpidetavoitteet 3 Budjetti ja rahoitussuunnitelma 4 Hankkeen toiminta-alue
LisätiedotPuutarhan vieraslajit missä mennään Suomessa? Keravan Omakotiyhdistys ry Kerava 25.9.2012
30.9.2012 Puutarhan vieraslajit missä mennään Suomessa? Keravan Omakotiyhdistys ry Kerava 25.9.2012 Terhi Ryttäri, vanhempi tutkija Suomen ympäristökeskus Biodiversiteettiyksikkö terhi.ryttari@ymparisto.fi
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotHarsot, kankaat ja katteet
Harsot, kankaat ja katteet Missä ja miten käytetään erilaisia puutarhan kankaita? Tutustu oppaaseen niin tiedät, kuinka kasvit suojataan paahtavalta auringolta ja kylmältä tuulelta, mikä estää maalajeja
LisätiedotJÄTTIPUTKIEN LEVINNEISYYS JA TORJUNTA SUOMESSA
JÄTTIPUTKIEN LEVINNEISYYS JA TORJUNTA SUOMESSA Ritva Majoinen Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvintuotannon biologia Syyskuu 2015 2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET
LisätiedotLuonnonsuojeluliiton VieKas LIFE vieraslajihanke
Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE vieraslajihanke 2018 2023 Miten hanke koskettaa ja hyödyttää SLL:n piirejä ja yhdistyksiä? VieKas -hanke kartoittaa ja torjuu haitallisia vieraskasveja VieKas eli VierasKasvi
LisätiedotVIERASLAJIT KAUNIAISTEN KAUPUNGISSA
Kauniaisten kaupunki Yhdyskuntatoimi VIERASLAJIT KAUNIAISTEN KAUPUNGISSA Selvitys 2017 18.8.2017 1 Sisällys 1. KASVILLISUUS: KAUNIAISISSA HAVAITUT VIERASLAJIT... 2 2. ELÄIMISTÖ: KAUNIAISISSA HAVAITUT VIERASLAJIT...
LisätiedotKESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI
LOBELIA Sopii kaikenlaisiin istutuksiin, myös amppeliin. Viihtyy parhaiten puolivarjossa tai varjossa. On parhaimmillaan itseään voimakkaamman kasvin reunakasvina. Riippuva kasvutapa, voidaan istuttaa
LisätiedotAkne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä
Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN
LisätiedotVIERASLAJITIEDOTTAMINEN KYRÖNJOELLA Elokuu 2018 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Meri Ensiö
VIERASLAJITIEDOTTAMINEN KYRÖNJOELLA 2018 Elokuu 2018 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Meri Ensiö Sisällys Johdanto... 2 Työn tarkoitus ja tavoitteet... 2 Kesän 2017 vieraslajikartoitus... 3 Vieraslajit... 5
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotKasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?
Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki
LisätiedotJättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorion lämpiö Eeva-Maria Tuhkanen ja Antti Miettinen 13:15-14:30
Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt Auditorion lämpiö Eeva-Maria Tuhkanen ja Antti Miettinen 13:15-14:30 Esittäytymiskierros Jättiputki2 ryhmä, läsnäolijat: Sukunimi Etunimi Yritys
LisätiedotKÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten
KÄYTTÄJÄN OPAS Yksityiskohtainen käyttöoppaasi BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten Jos sinulla on kysymyksiä BYDUREON-valmisteen käytöstä Katso Tavallisia kysymyksiä ja
LisätiedotVieraslajilainsäädäntö - käytännön soveltamistilanteita
Vieraslajien hallinta teemapäivä SYKE 8.11.2016 Vieraslajilainsäädäntö - käytännön sveltamistilanteita Kuva: Länsi-Sav Maa- ja metsätalusministeriö lainsäädäntöneuvs Pekka Kemppainen Sveltajan 5 muistisääntöä
LisätiedotLapin Jätehuolto kuntayhtymä
Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Muonion kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Muonion kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.4.2007
LisätiedotKANNUSLAISEN YMPÄRISTÖOPAS. Kannuslaisen KANNUS. Ympäristötietoinen Kannus -hanke
Kannuslaisen KANNUS Ympäristötietoinen Kannus -hanke 1 SISÄLLYS Jätteistä asiaa 3 VESTIA OY HUOLEHTII RAKENNUS- JA PURKUJÄTTEET MUISTA SAKOKAIVOJEN TYHJENNYS PUUTARHAJÄTTEET Jätevesien käsittely 4 VIEMÄRIVERKOSTON
LisätiedotJättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojeluyksikkö
Jättiputkista eroon Kirkkonummella -toimenpideohjelma 2018 Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojeluyksikkö Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Jättiputkien haitallisuus 3. Jättiputkikasvustojen kartoitus 3. Lainsäädännön
LisätiedotJOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?
JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? MITÄ OVAT JOKAMIEHENOIKEUDET? Suomessa jokainen lapsi ja aikuinen saa nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät katso
LisätiedotTapahtumat ja niiden toteutus
Tapahtumat ja niiden toteutus Tiina Ikonen, Marttaliitto Markus Seppälä, SLL 13.4.2019 Martat ja VieKas Life hanke 2018-2023 Koulutamme (Marttaliitto) Viisi koulutustilaisuutta (13.4.2019 ja 4 x vuosina
LisätiedotJättiputkien esiintyminen ja torjunta Lohjalla. Katariina Riipinen
Jättiputkien esiintyminen ja torjunta Lohjalla Katariina Riipinen LuK-tutkielma Turun yliopisto Biologian laitos 22.4.2015 Linja: ekologian linja Laajuus: 6 op Tarkastaja: Hyväksytty (pvm): Turun yliopiston
LisätiedotSTIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet
{ STIHL AK 10, 20, 30 Turvallisuusohjeet suomi Sisällysluettelo Alkuperäisen käyttöohjeen käännös Painettu kloorittomalle paperille. Painovärit sisältävät kasviöljyjä, paperi on kierrätyskelpoista. 1
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotViljelijätuki-infot kevät 2019
Viljelijätuki-infot kevät 2019 Kooste vuoden 2018 peltovalvonnoista Talviaikainen asiakirjavalvonta Valvonnan tyytyväisyyskysely Peltovalvonnat 2018 Valvonnassa 182 tilaa, joista 37 tilalla myös täydentävien
LisätiedotHelsingin vieraslajilinjaus Ympäristölautakunta
Helsingin vieraslajilinjaus 2015-2019 Ympäristölautakunta 14.4.2015 VISIO haitallisten vieraslajien leviämistä on rajoitettu uusien lajien asettuminen on estetty vieraslajeista aiheutuvat haitat on minimoitu
LisätiedotBruksanvisning Käyttöohjeet Brugsanvisning INJEKTIONSVÄTSKA, LÖSNING I FÖRFYLLD INJEKTIONSPENNA INJEKTIONESTE, LIUOS, ESITÄYTETYSSÄ KYNÄSSÄ INJEKTIONS
Bruksanvisning Käyttöohjeet Brugsanvisning INJEKTIONSVÄTSKA, LÖSNING I FÖRFYLLD INJEKTIONSPENNA INJEKTIONESTE, LIUOS, ESITÄYTETYSSÄ KYNÄSSÄ INJEKTIONSVÆSKE, OPLØSNING I FYLDT PEN 250 mikrogram/mikrogrammaa
LisätiedotLuontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä
Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial
LisätiedotItämeri tietopaketti Kasviplankton - sinilevät. SYKE päivitetty 10/2018 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen
Itämeri tietopaketti Kasviplankton - sinilevät SYKE päivitetty 10/2018 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen kasviplanktonin monimuotoisuus Itämeressä noin 2000 planktista levälajia sitovat aurinkoenergiaa
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotKuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa II (peltoemäkki, pelto-orvokki, peltomatara, peltosaunio, linnunkaali, pihatähtimö)
Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus 6 Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa II (peltoemäkki, pelto-orvokki, peltomatara, peltosaunio, linnunkaali, pihatähtimö) Peltoemäkki (Fumaria officinalis)
LisätiedotJättipalsamin (Impatiens glandulifera) ekologia ja torjunta
Vieraslajit luonnossamme -päivä (SYKE, 18.3.2010) Jättipalsamin (Impatiens glandulifera) ekologia ja torjunta Commons.wikimedia.o rg commons.wikimedia.org Markus Seppälä, Fil. yo. Helsingin yliopisto markus.seppala(at)helsi
LisätiedotPENOSIL Standard Gunfoam
Päiväys: 30.8.2006 Versio nro: 2 Edellinen päiväys: 19.04.2011 1. Aineen tai valmisteen ja yhtiön ja yhtiön tai yrityksen tunnistustiedot Kemikaalin kauppanimi: PENOSIL Premium Gunfoam Valmistaja: OÜ Krimelte
Lisätiedotesimerkkipakkaus aivastux
esimerkkipakkaus aivastux Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Aivastux 10 mg tabletit setiritsiini Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen, sillä se sisältää sinulle
LisätiedotMainiot maisemat- hanke. Tilaisuuden nimi: Vieraslajien torjuntaa yhteistyössä -työpaja
Mainiot maisemat- hanke Tilaisuuden nimi: Vieraslajien torjuntaa yhteistyössä -työpaja Ajankohta: 25.1.2017 klo. 9.00-12.00 Paikka: Ravintola Huili, Rantakatu 6, 04400 Järvenpää 1. Työpajaan osallistui
LisätiedotKÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)
KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,
Lisätiedot