Metsätalouden kehittämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä Pöytäkirja 6. Työryhmän kokous

Transkriptio

1 1 Metsätalouden kehittämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä Pöytäkirja 6 Työryhmän kokous Aika: klo Paikka: Maa- ja metsätalousministeriö, kokoushuone 1 Paikalla: Liisa Saarenmaa (pj), Tapio Hankala, Erno Järvinen, Paula Nybergh, Heikki Pajuoja, Sauli Valkonen (siht.), Karen Wik-Portin Poissa: Christine Hagström-Näsi, Leena Paavilainen Tapio Pouta, Jouni Suoheimo, Ritva Toivonen Alustajat: Kehittämispäällikkö Pekka Ripatti, Tapio Toiminnanjohtaja Pekka Sahlman, Metsänhoitoyhdistys Kallavesi 1. Avaus puheenjohtaja avasi kokouksen Esityslista hyväksyttiin 3. Edellisen kokouksen (5) pöytäkirjan tarkastus hyväksyttiin 4. Metsä- ja tutkimusorganisaatioiden roolit ja työnjako 4.1 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio (Pekka Ripatti) Tapio on metsätalouden ja metsään perustuvan hyvinvoinnin kehittäjä kehittämistyötä varten tuotetaan synteesejä asiantuntemuksen, palvelujen ja tuotteiden muodossa ajankohtaisinta tutkimuksista ja niiden tuloksista esitellään myös verkossa: metsavastaa.net nyt myös osaamisen vienti (kansainvälinen tulosalue) toiminnan perustan yksi keskeinen osa on tutkimustieto o metsäntutkimuksen lisäksi mm. yhteiskuntatieteet, markkina- ja asiakastutkimukset tutkimustietoa jalostetaan käytäntöä palvelevaan muotoon, niin että se on helposti saatavilla o koostetaan synteeseiksi tukemaan konkreettista toimintaa ja kehittämistä toisaalta tehdään yhteistyötä, jotta käytännön tarpeet konkretisoituvat tutkimusaiheiksi tutkimuksen tärkeimmät yhteistyökumppanit Metla ja Yliopistot, mutta muutkin tarpeen mukaan (esim. yhteiskuntatiede ja markkinatutkimus) yhteiset projektit, seminaarit, retkeilyt, tapahtumat suorat kontaktit tutkijoihin ja asiantuntijoihin tärkeitä kehitettävää tutkimustiedon hyödynnettävyydessä o tiedon jäsentely (tiedon tulva) o miten tietoa käytetään: helppi tutkimusraportteihin olisi tarpeen

2 2 o pitäisi myös ajatella ketä tutkimus hyödyttää ja suunnata viestintää sen mukaan o tutkimusten ajankohtaisuus o verkkosivujen ajantasaisuus o tutkimus on kaksisuuntainen prosessi: Tapio ja metsäkeskukset tulisi ottaa mukaan jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa; toteutukseen selvä työnjako; sitten tulokset käytäntöön yhdessä o "data mining" -menetelmä voisi olla hyödyllinen tutkimustiedon tulvan hallinnassa ja jäsentelyssä o tiedon tuottajien ja käyttäjien interaktiivisuus ja yhteistyö pitäisi saada vilkkaammaksi, vielä nykyistä parempi verkostoituminen 4.2 Metsäkeskukset (Karen Wik-Portin) Metsäkeskusten päätehtävä kestävän metsätalouden edistäminen tutkimustietoa tarvitaan kaiken toiminnan pohjaksi (mitä varten ja mistä teemoista ks. esityksestä) millaisessa muodossa? o laajempia kokonaisuuksia raportteja tutkimusohjelmien pohjalta, ei pelkkiä tieteellisiä artikkeleita (tosin niilläkin on käyttöä) o hyvän metsänhoidon suosituksia ja vastaavia suoraan käytäntöön sovellettavia o osana työkaluja (esim. metsävarat, vesiensuojelu) o tarvittaisiin Tietopankki tutkijoista (kuka tutkii mitä ja mistä löytää mitä) o yhteydet yksittäisiin tutkijoihin, tutkijoiden luennot ongelmat tutkimustiedon saatavuudessa? o kieli (tutkimusjulkaisut ovat tieteen kieltä ja yleensä englanniksi) o ammatitermien käyttö ja määritelmät vaihtelevat: standardisointia o kapea-alaisuus (pitäisi kertoa tulosten yhteys laajempiin kokonaisuuksiin ja arvio tulosten ja yleispätevyydestä) o tutkimuksia pitäisi pystyä suuntaamaan niin, että saataisiin vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin Metsäkeskusten rooli tutkimustiedon välityksessä tulevaisuudessa? o metsällisen tiedon ja uuden tiedon jalostus ja välitys o metsäalan lisäksi mm. aluehallintoon, tiedotusvälineille, lapsille ja nuorille o vaikuttaminen tutkimuksen suuntaamiseen (mm. esityksiä tutkimukseen, opinnäytetyöt o ehdotus: Metlan "yhteyspäälliköt" alueellisten metsäneuvostojen jäseniksi o kansalaiset eivät enää tunne metsätaloutta taloudellisena toimintana yhtä hyvin kuin ennen o Metsäkeskuksilla vahva rooli alueellisella tasolla ja alueellisten toimijoiden kanssa yhteistyössä, jopa pk-sektoriin o tutkimustiedon välittäjistä on hyötyä, sillä ei olisi mielekästä että kukin metsäkeskus joutuisi erikseen hankkimaan itse kaiken tutkimustiedon o yksi käytettävissä oleva keino tutkimustiedon käytettävyyden ja vaikuttavuuden parantamiseksi on tutkijoiden aktivoiminen o tutkimuksien valmistuessa pitäisi tutkijoilta vaatia ja toteutusta kontrolloida: tulosten ja johtopäätösten kääntäminen tutkijakieleltä ammatti- tai jopa yleiskielelle jos tarpeen

3 3 niiden käytännön merkityksen (jos sitä on) pohtiminen yhdessä käytännön kanssa ja välittäminen käytäntöön tarkoituksenmukaisia kanavia käyttäen tuloksista ja johtopäätöksistä tiedottaminen o sektoritutkimuslaitosten henkilöstön pätevyysvaatimuksissa voisi tieteellisten meriittien lisäksi ottaa huomioon valmiudet tiedon siirtoon asiakkaille ja käytäntöön o raportissa "Tutkimustulosten käytäntöön siirron (ekstensio) organisoiminen Metlassa" (2001) on paljon edelleen pätevää materiaalia; päätettiin jakaa se työryhmän jäsenille (huom: Erno Järvinen on lähettänyt kaikille sähköpostin liitteenä ) o ei ole hyödyllistä korostaa perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen eroja ja merkittävyyttä, sillä molemmat tarvitaan jotta saadaan päteviä ja käytännönläheisiä tuloksia ja sovelluksia; jo pelkästään olemassa olevan ttutkimustiedon kokoaminen ja hyödyntäminen voi monesti ratkaista ongelmia tai ainakin auttaa tunnistamaan mikä on olennaista jatkotyön kannalta o Ruotsin Skogforskissa on laadittu erilaisia tietotarpeita edustavat kohderyhmät tiedottamista vasten, ja niitä käytetään tehokkaasti hyväksi. Meilläkin kannattaisi harkita vastaavia 4.3 Metsänhoitoyhdistykset (Pekka Sahlman) keskeiset tutkimustiedon käyttökohteet mhy:ssä ovat metsänomistajien ja urakoitsijoiden koulutus, menetelmien kehittäminen ja toiminnan suunnittelu; muut ks. esitys käytettävyydeltään hyvän tutkimustiedon pitäisi olla ennen kaikkea käytännönläheistä ("miten kannattaa toimia") ja riittävään asiantuntemukseen pohjautuvaa, havainnollisessa muodossa sekä ajankohtaista (eim. uuden menetelmän seuraukset) toivotaan sähköisessä muodossa olevaa tietoa (esim. uutiskirjeitä, lyhennelmiä) suurimmat ongelmat tutkimustieon käytettävyydessä: o tiedon saanti valmistuneista tutkimuksista ja niiden tuloksista o tutkimustiedon ristiriitaisuudet o tiedon välittäminen tarpeen: julkaisut eivät riitä, mutta toisaalta ei tarvita suodattimia välissä o käytäntöön sovellettavuus o puukaupan tilastoinnissa on puutteellisuuksia o resurssien puute käytäntöön soveltamiseksi Metsänhoitoyhdisysten rooli tutkimustiedon välityksessä tulevaisuudessa? o merkittävä tutkimustiedon käytäntöön soveltaja käytännön metsätaloudessa: mhy-ketjulla noin 80 % markkinaosuus o aktiivinen uusien toimintatapojen kehittäjä, sekä hanketyöhön osallistuja o tutkimustiedon siirtäjä metsänomistajille o metsänhoidon ja käytön menetelmien kehittäminen metsänomistajien tavoitteet ja metsänkäsittelymenetelmät monipuolistuvat- tarvitaan tutkimukseen perustuvaa käytäntöön sovellettavaa tietoa vaikutuksista o voitaisiinko perustaa eri lähteistä tulevan käytäntöä palvelevan tutkimustiedon kohtauspaikka?

4 4 o suurilla yhdistyksillä on pieniä paremmat mahdollisuudet hyödyntää tutkimustietoa itsenäisesti ja suoraan o käytäntöä varten tarvittaisiin enemmän ja parempia sähköisen tiedon kanavia, joissa olisi olennaiset asiat tutkimuksista; linkeistä pääsisi sitten eteenpäin primääritietoon o nyt Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy hoitaa metsänhoitoyhdistysten palveluiden kehittämistä; tekevät myös tutkimustiedon kokoamista ja välittämistä o monet metsätalouden haasteet (esim. monimuotoisuus, ilmastonmuutos, hiilitase, matkailukäyttö, porotalous jne) kulminoituvat ja jalkautuvat lopulta metsänhoidon menetelmissä, joten tutkimustiedon ja käytännön yhteyden tulee jatkossakin olla vahva 4.4. Metsäteho (Heikki Pajuoja) Puuhuollon toimintamalli 2015 (esitys liitteenä) o visio, jota käytetään Metsätehossa kehittämistyön johtotähtenä o keskeistä metsätietojen automaattinen kerääminen eri lähteistä, jatkuva päivitys, joustava käyttö suunnittelussa, toiminnassa ja kehittämisessä o eri organisaatioissa kannattaisi miettiä miten asemoidutaan tässä visiossa Metsätehon toiminta (esitys liitteenä) o Metsäteho tukee osakkaidensa puunhankinta- ja puuntuottamistoimintojen kehittämistä sekä edistää puuhuollon toimintaedellytyksiä o toiminta perustuu tiiviiseen verkostoitumiseen o tärkeimpiä toimintamuotoja ovat T&K-projektit, asiantuntijaselvitykset, seminaarit ja muu tiedotustoiminta o projektien kesto yleensä vain 6-12 kuukautta Yleiskeskustelussa (koko kohta 4) käsiteltiin: Sektoritutkimuslaitosten lisäksi yliopistot tuottavat merkittävästi tutkimustietoa julkisille metsäorganisaatioille. Yliopistojen asema pitää pystyä turvaamaan tulevaisuuden toimintamalleja kehitettäessä. 5. Väliraportti sovittiin että seuraavista kohdista muodostetaan väliraportin ydin 1. Tutkimustiedon siirtämisessä käytäntöön ja muille toimijoille tarvitaan tulevaisuudessa edelleen tehokkaita välittäjäorganisaatioita tutkimustiedon tuottajien ja käyttäjien välillä. Tulevaisuudessa yksi avainasia niiden toiminnan kehitämisessä näyttäisi olevan pk-sektorin ja pienten toimijoiden tavoittaminen ja tiedon välittäminen, etenkin jos niiden asema metsätaloudessa kehittyy oletetulla tavalla. 2. Osaamiskeskustoiminnasta (OSKE) saadut kokemukset viittaavat siihen, että kyseinen toimintamalli ei ole kovin toimiva metsätalouden tutkimustiedon siirrossa. Osaamiskeskusten ja -klusterien keskeisenä kohderyhmänä on ollut PKsektori, mutta juuri siinä niillä näyttää olevan edelleen suuria haasteita. Tähän ovat osasyinä huippuosaamisen painottaminen ja toiminnan tutkijalähtöisyys. OSKEa ei siten voida ainakaan sellaisenaan suositella malliksi tässä hankkeessa käsiteltävien ongelmien ratkaisemiseksi. 3. On tarpeen selvittää vaihtoehtoja asiakasrahoitteisen toiminnan kehittämiseksi. Yksi harkittava vaihtoehto on niiden yhtiöittäminen VTT:ssä saatuja kokemuksia hyödyntäen. Valtion maksuperustelaki näyttäisi nykyisellään asettavan rajoituksia tutkimustiedon tuotteistamisen ja myynnin kehittämiselle. Lain tulkinnoissa ja

5 5 soveltamisessa on selvästi kehittämisen varaa. Säädöksiin ei ilmeisesti kuitenkaan ole odotettavissa ko. ongelmia lievittäviä muutoksia lähitulevaisuudessa. On syytä selvitettää auttaisiko yhtiöittäminen ko. hankaluuksien välttämisessä. 4. Sektoritutkimuslaitosten lisäksi yliopistot tuottavat merkittävästi tutkimustietoa julkisille metsäorganisaatioille. Yliopistojen asema pitää pystyä turvaamaan tulevaisuuden toimintamalleja kehitettäessä. puheenjohtaja Liisa Saarenmaa on lähettänyt Kehittämishankkeen johtoryhmälle ensimmäisen luonnoksen väliraporttiin tulevista asioista. Se vaadittin mennessä. Siinä luonnoksessa ei ole lainkaan johtopäätöksiä eikä kehittämisehdotuksia sovittiin että Sauli Valkonen editoi ko. luonnosta (lähinnä kieleen ja tyyliin liittyvät muutokset), ja lisää edellä esitetyt pääkohdat. Luonnos lähetetään sen jälkeen jäsenille muutosehdotusten tekemistä varten. Ne pyritään tekemään seuraavaan luonnokseen, joka käsitellään seuraavassa kokouksessa ( ). 9. Muut asiat ei ollut 8. Seuraava kokous klo 8-11 Maa- ja metsätalousministeriö, kokoushuone 1 9. Päätös Liisa Saarenmaa puheenjohtaja Sauli Valkonen sihteeri