Map the area (pathways, movements etc.) ObservaBon of social interacbon (territories,

Transkriptio

1 How to Do Ecological Research (1970) Map the area (pathways, movements etc.) ObservaBon of social interacbon (territories, ways of life, people) Official stabsbcs (births, deaths, sex) + A descripbve survey (types of acbvibes etc.) à Kaupunkisuunni)elijoille /etoa/ymmärrystä kaupungin elävyydestä, palvelujärjestelmän toimivuudesta

2 Harjoitustehtävän aiheeksi: merkitse viikoi)ainen liikkumisympäristösi, territoriosi kaupunkikartalle. Esi)ele ja analysoi aineistosi.

3 Ympäristö mahdollisuusnäy4ämönä: Poten/aalinen: mahdollisten käynöjen ja käytäntöjen areenana, ympäristön voimaisuus, tarjoumat. Vaiku)ava: todentunut ympäristön käynö, käynäjien hyödyntämät mahdollisuudet. Piilevä: todentumanomien mahdollisuuksien kennä, jäännös. SuunniNelun kauna voidaan vaikunaa tähän latenrin ympäristöön, lisäämällä tai vähentämällä sen osuuna ympäristössä. Usein latenssin alue on löydenävä. (Herbert Gans, ks. Anderson 1978, On Streets)

4 Michael Dear: Los Angeles & the Chicago School. He characterizes Chicago as a modern city organized around a single center, he sees Los Angeles as a postmodern city, (dis)organized around many suburban nuclei.

5 Postmoderni kaupunki (Dear & Flusty 1998): Mahdollisuuksien kennä KulutuskäyNäytymistä tukevat maisemat LiiNymää ns. Bedon valtateihin (vrt. Smart cibes) SpaBaalisuus, termi kuvaa dynaamista ja vuorovaikuneista keskinäissuhdena yhteiskunnan ja Blan välillä (Soja 1985).

6 Mike Davis: Fortress LA. PolarizaBon into rich and poor Strategy of social apartheid DemocraBc mixing of people, strength of city life

7 Los Angeles in koulukunta vs. uusweberiläinen tutkimus Mega- kaupungit vs. keskikokoiset kaupungit kaupunkihistoriikit, kaupunkitutkimus Euroopassa vs. amerikkalaisten kaupunkien tarkastelu Europeaniza/on: vaalitaan ja edistetään paikallista urbaania kulnuuria (cultural planning); juhlistetaan katujen elämää à European City of Culture KehiNynyt eurooppalainen kaupunki & sosiaaliturva (katukerjäläiset, leipäjonot?) Kestävä kehitys; robusb kaupunki (Le Galès 2002)

8 cultural ecology (kul)uurinen ekologia) KulNuurinen sopeutuminen, kulnuurinen ekologia (teoriaa l. à ) Näkemys ihmisen käynäytymisestä, ekologisten vuorovaikutusprosessien kuvaus * Biologinen ekologia: ekosysteemin tutkimus, energiavirrat, kybernebikka & systeemiteoriat (1960- l. à ) * UusdarwinisBnen ajanelu, sosio- ekologia (1970- l. à )

9 Sosio- ekologia Kaupunkialueiden luokinelut Myös esim. ympäristöonnenomuuksiin sopeutuminen Historiallista katsantoa PoliiRnen ympäristöbetoisuus ja ympäristökehitys Moderni kaupunkiekologia, tutkimusta: viesbntä, kuljetus teknologiat, keskusalueiden sijoinuminen

10 SosiokulNuurisen näkökulman painotus: cultural ecology. An approch to the study of the relabons between a cultural group (a mode of life associated with specific material and symbolic pracbces) and its natural environment.

11 kul3uurinen kaupunkiekologia : Havainnot: sosiaaliset ympäristöt & kulnuurin tuoneet, rakennenu ympäristö MoniBeteinen lähestymistapa Paikat & merkitykset, Klahierarkiat, toiminnallisesk merkitykselliset saarekkeet (elämäntyylit, kulnuuriset preferenssit ja välnämänömyydet!) à Elämäntapojen muutokset ja merkitykselliset arjen areenat Selvitetään kul)uuristen ryhmien syntyä ja elämänmuotoja suhteessa erilaisiin ympäristöihin, paikkoihin ja alueisiin. Esimerkkejä kiinnostuksen kohteista à

12 TurisKn katseesta: Paikat ovat visuaalisesb kulutenuja, havainnot saadaan (pääosin) näkemisen kauna. Kaupunkivieraat sekä paikalliset ihmiset kokoontuvat nähtävyyksien äärelle. Havaintoympäristö halutaan nähdä historiallisessa konteksbssaan. Kokemukset, elämykset ohjaavat yhteiskunnan kehitystä (havainnot merkityksellisiä).

13 Paikkojen kulutus (consuming places) à turisbnen katse (romanrnen, kollekbivinen, katselijan, ympäristöllinen, antropologinen) Paikkojen o4aminen vakavask (Urry 1995): aineistoiksi kelpaavat kirjoitelmat, arkkitehtuuri, maalaukset, kaupunkiopaskirjat, kaunokirjallisuus, elokuvat, mainokset, pos/kor/t, musiikki, matkailu, valokuvat jne.

14 Rock- ekologia : tutkimusta, jossa kartoitetaan ja analysoidaan paikkoja ja seutuja, joihin rock- musiikki on kiinninynyt tekijöidensä, esinäjiensä ja kuulijakuntansa kauna. SosiaalisesB painonuneessa ekologiassa havainnoidaan muun muassa ihmisten tavoineellista toimintaa ja yhteisyynä.

15 Rock- musiikin kehitys nivoutuu kiinteäs/ kaupunkielämän ja - kul)uurin muutoksiin. Rock on syntynyt toiminnoiltaan ja asutukseltaan /hentyneissä kaupungeissa. Kaupunki on myös suomirockin luonnollinen ympäristö ja siis sen luontainen esiintymispaikka, jonne se palautuu, josta lähdetään ja jonne tullaan.

16 Helsinki monikeskuksinen suomirockin kaupunki: musiikintekijöiden ja bändien keskinymät, studioalue, musiikin kustannustoiminta ja ääninäminen, käytenyjen levyjen myymälät, rock- klubit, kaupunkifesbvaalit.

17 Total Balalaika Show: SenaaBntorin tapahtuma esim. glokalisaakosta: kuvaa globalisaabon ja paikallistason välisiä keskinäisiä sidoksia ainutkertainen hetki, menneisyys /nykyisyys, paikallinen/yleinen (KnuuRla 2000; Cantell 1999) Spektaakkeli: se mikä näkyy, on hyvää ja se mikä on hyvää, näkyy. (Depord) Kaupunki lavasteena konserblle vs.

18 tapahtuma lavastaa kaupungin, esim. Flow- fesbvaali Yleisö temmataan matkalle, valon ja äänen vaikutus, totaalinen kokemus, irtautumisen kokemus, vaihtoehtoinen todellisuus, vrt. elämys-, kertomusyhteiskunta (Dream Society). à

19 Rolf Jensen, Dream society (1992). Unien, unelmien ja unelmoinnin kulnuuri on todennenavissa arkisen mediatodellisuuden kauna. Gerhard Schulz, Elämysyhteiskunta (Erlebnisgesellschal, 1992). Nykyaikainen kaupunkilainen on yhä useammin kulutushedonisb ja omaperäinen naubskelija, joka ostaa tavaroiden sijasta elämyksiä ja aineenomia hyödykkeitä (matkat, hyvinvoinbpalvelut, hospitality- tarjonta jne.) Hän leikinelee mielikuvilla, joita mainonta ja audiovisuaalinen mediakulnuuri päivinäiseen Betoisuuteen pumppaavat.

20 Paikka. Konteks/n merkitys (1980- l. à ): ihmiset sosiaalistuvat ryhmien jäseniksi, ryhmälle ominaisissa paikoissa, kunkin ryhmän luonne vaihtelee paikoi)ain. (Agnew & Duncan 1989) Lokaali, paikallisuus (Giddens 1984): areenoita, joissa vuorovaikutus todentuu ja ryhmä idenbteer kehinyy. ß taustalla: aika- BlamaanBede (Hagerstrand 1982). Paikkojen luonteen merkityksellisyys, paikan tuntu à idenbteer à imago à brändi

21 Favorite places of the youth in Salo ( ): 2 film theatres 4 bars 3 schools 5 clubs, halls Bus stabon, sport field, square, street, department store, shops

22 IdenKteeR: Paikka idenbteer (yksilöllinen) Alueellinen idenbteer (paikallisten ihmisten) (Relph 1976): IdenBteeBt, kertomuksia siitä, keitä me olemme paikallisina ihmisinä (kollekbivinen), me ja muut/ toiset eronelu à jatkuva, dynaaminen prosessi

23 Iden/tee_en poli/ikasta: perusta stereotypioissa, tyypinelyissä, toiseudessa, erojen tekemisessä Paikallisuus, pirstale todellisuuna KulNuurinen idenbteer = määrinelyjen taustalla vallan käynö