Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1145/2010 vp Maaseudun yritysten toimintaedellytysten turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Maaseutu on kokenut viime vuosikymmeninä suuren murroksen. Tilakoot ovat suurentuneet, kun taas tilojen määrä on vähentynyt voimakkaasti. Tämän päivän maatalousyrittäjyys on tullut aikaisempaa monimuotoisemmaksi. Nyt jo joka kolmannella maatalouden yrittäjällä on perinteisen maatalouden ohella myös muuta yritystoimintaa. Monialainen maatalousyrittäjyys on myös haasteellista. Erilaisten yritysmuotojen yhteensovittaminen ja aikatauluttaminen voi olla vaikeaa. Lisäksi tarvitaan erilaisia resursseja ja investointeja. Usein yrityksen on myös myytävä osaamistaan ja resurssejaan monille markkinoille. Tarvitaan myös puolueetonta neuvontapalvelua, työterveyshuollon toimivuutta, toimivaa ja mahdollisimman häiriötöntä tietoliikenne- ja liikenneinfraa jne., jotta maaseudulla ja maakunnissa yleensäkin voi harrastaa yritystoimintaa. Kasvuyrittäjyyttä ihannoidaan, mutta miten siihen innostettaisiin myös maaseudulla? Mm. näihin haasteisiin maaseudun yrittäjät tarvitsevat tukea. Suomalaisista yrityksistä noin 40 % sijaitsee maaseudulla, joten niiden merkitys myös koko Suomelle on merkittävä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitkä hallitus näkee tärkeimpinä toimenpiteinä, joiden avulla jatkossakin maaseudun yrityksillä maatilat mukaan lukien on toimintaedellytyksiä syntyä, säilyä ja kehittyä sekä luoda myös uusia työpaikkoja? Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2011 Katri Komi /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Katri Komin /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1145/2010 vp: Mitä hallitus näkee tärkeimpinä toimenpiteinä, joiden avulla jatkossakin maaseudun yrityksillä maatilat mukaan lukien on toimintaedellytyksiä syntyä, säilyä ja kehittyä sekä luoda myös uusia työpaikkoja? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maaseudun yritystoiminnan kehittämistoimenpiteillä on keskeinen sija Euroopan unionin yhteisessä ja kansallisessa maatalous- ja maaseutupolitiikassa. Maatiloille tarjotaan aloitus- ja investointitukea, kehittämis-, neuvonta- ja monialaista ja monen muotoista koulutustukea sekä lomitus- ja luopumistukea. Tukia on voitu myöntää kaikille tuen edellytykset täyttäville ja tavoitteena on edelleen kehittää kaikkia näitä yrittäjille myönnettäviä tukia. Vuosina maaseututoimintaympäristön ja maaseudun elinkeinojen kehittämistoimenpiteisiin kohdennetaan EU:n maaseuturahaston varoja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Ohjelman tavoitteena on maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen, maaseudun yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kehittäminen, maataloustuotteiden kilpailukyvyn edistäminen sekä maaseudun asukkaiden elämänlaadun parantaminen. Yritysten haasteet on otettu huomioon myös maaseutupoliittisessa selonteossa ja siinä asetettuja toimenpiteitä viedään eteenpäin EU-ohjelmatyön rinnalla. Maaseudun mikroyrityksille tarjotaan mahdollisuus hakea tukea investointeihin, kehittämiseen ja ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Tukea voidaan myöntää mikroyrityksille niiden toimialasta riippumatta. Tuen piiriin kuuluvien potentiaalisten yritysten ja toimintaansa maatalouden ulkopuolella laajentavien maatilojen kohdejoukko on siten laaja. Pk-yrityksille voidaan myöntää tukea maataloustuotteiden ensiasteen jalostamisen ja kaupan pitämisen investointeihin ja kehittämiseen. Muutoin pk-yritykset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön yritystukijärjestelmän piiriin. Tuen myöntämisestä vastaavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä paikalliset Leader -toimintaryhmät. Ne toteuttavat maaseutuohjelmassa asetettujen tavoitteiden lisäksi paikallisia ja alueellisia maaseudun kehittämissuunnitelmia, joissa on huomioitu alueen erityiset kehittämisen painopistealueet. Tukea ovat hakeneet mm. elintarvike- ja matkailualan yritykset sekä bioenergia- ja hoiva-alan yritykset. Tavoitteena on uusien yritysten syntymisen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaamisen rinnalla pidempään toimineiden ja kasvavien yritysten kehittämispyrkimysten tukeminen. Maaseudun mikroyritykset toimivat pääsääntöisesti paikallisilla tai kotimarkkinoilla. Tavoitteena on saada aikaan elinvoimainen pienten ja keskisuurten yritysten joukko, jolla olisi kansainvälistä vientiinkin tähtäävää innovatiivista ja asiakaslähtöistä osaamista. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman osarahoitteisten aloitus- ja investointitukien ja eräiden kokonaan kansallisesti rahoitettujen investointitukien avulla edistetään maatilojen sukupolvenvaihdoksia ja tuotannon kehittämistä ja laajentamista. Sukupolvenvaihdoksia edistetään 2

3 Ministerin vastaus KK 1145/2010 vp Katri Komi /kesk myös luopumistukijärjestelmän avulla. Tuen piirissä ovat keskeiset maataloudessa tehtävät sukupolvenvaihdokseen, kotieläintalouteen, kasvinviljelyyn ja maatilojen energiantuotantoon liittyvät investoinnit, joiden avulla parannetaan maataloustuotannon tehokkuutta ja laatua ja sitä kautta tuotannon kannattavuutta sekä turvataan suomalaisen maatalouden kansainvälisen kilpailuaseman säilymistä. Nuorille viljelijöille investointituki myönnetään korotettuna. Myös investointien suunnittelusta aiheutuviin kustannuksiin myönnetään tukea. Maaseutuyritysten toimintaedellytyksistä pidetään huolta kehittämällä niille suunnattuja neuvontapalveluita. Maaseutuohjelman tuella alueilla on käynnissä hankkeita, jotka tarjoavat yrityksille maksutonta neuvontaa. Taloudellisen taantuman vuoksi ohjelmasta myönnettävän kehittämistuen määrää korotettiin viime vuonna, jotta yritykset hyödyntäisivät myös maksullisia neuvontapalveluita liiketoimintaedellytystensä selvittämiseen. Maa- ja metsätalousministeriö on mukana YritysSuomi -palvelujärjestelmän kehittämisessä. Tavoitteena on mm. tunnistaa yritykset aiempaa paremmin niiden elinkaaren eri vaiheissa ja tarjota yrityksille palveluita, joiden avulla muutos- ja kehitysvaiheita voidaan edesauttaa. Maaseutuohjelman tuella on käynnissä alueellisia ja valtakunnallisia yritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja kehittämisen tähtääviä elinkeinojen kehittämishankkeita. Koulutushankkeiden avulla parannetaan yritysten osaamisen tasoa. Hankerahoitusta kohdennetaan myös maaseudun laajakaistayhteyksien parantamiseen osana valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista valtakunnallista laajakaistahanketta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen "laajakaista kaikille vuoteen 2015" rahoitus tukee yritysten saavutettavuutta. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitusta on ohjelmakaudella myönnetty yritysten kehittämiseen yhteensä 132,8 miljoonaa euroa (noin yritykselle) ja kehittämishankkeiden rahoitukseen 163,3 miljoonaa euroa (noin hankkeelle). Leader -toimintaryhmien kautta on myönnetty rahoitusta yrityksille 18,3 miljoonaa euroa (lähes yritykselle) ja kehittämishankkeisiin 57,4 miljoonaa euroa (1 863 hankkeelle). Vuonna 2010 maatalouden aloitus- ja investointitukena myönnettiin avustuksia noin 95,7 miljoonan euron edestä ja korkotuettuja lainoja noin 236,8 miljoonan euron edestä yhteensä yli hankkeelle, joista yli 540 kappaletta oli maa- ja porotalouden aloitustukia. Yritysten ja hanketoimijoiden toimintaedellytyksiin on kiinnitetty huomiota mm. vähentämällä hallinnollista taakkaa. Sen keventämiseen ja järjestelmän yksinkertaistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota tulevan EU-ohjelmakauden ohjelmatyön valmisteluvaiheessa. Vuoteen 2013 asetettu Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR ja sen piirissä toimivien teemaryhmien toteuttamat pitkäjänteiset koordinoidut kehittämistoimenpiteet maaseudun yrittäjyyden edistämiseksi tukevat ohjelmatyön toteuttamista. Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2011 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1145/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Katri Komi /cent: Vilka åtgärder anser regeringen vara viktigast för att landsbygdsföretag, gårdsbruksenheter inberäknat, ska ha verksamhetsförutsättningar för att kunna uppstå, fortleva och utvecklas samt även skapa nya arbetsplatser? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Åtgärderna för utveckling av företagsverksamheten på landsbygden är i fokus i EU:s gemensamma och i den nationella lantbruks- och landsbygdspolitiken. Gårdsbruksenheter erbjuds startoch investeringsstöd, stöd för utveckling, rådgivning, stöd för mångsidig utbildning inom många olika sektorer samt avbytar- och avträdelsestöd. Stöd har kunnat beviljas åt alla som uppfyllt stödvillkoren och målet är att ytterligare utveckla alla dessa stöd som beviljas åt företagare. För utvecklingsåtgärder som berör utveckling av verksamhetsförutsättningarna och näringslivet på landsbygden utdelas under åren medel ur EU:s landsbygdsfond via programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland. Programmets mål är att åstadkomma ett mångsidigare näringsliv på landsbygden, utveckla verksamhetsförutsättningarna för och konkurrenskraften hos företag på landsbygden, främja lantbruksprodukternas konkurrenskraft samt förbättra landsbygdsinvånarnas livskvalitet. Utmaningarna för företagen beaktas också i den landsbygdspolitiska redogörelsen, och de åtgärder som där föreslås förs vidare jämsides med arbetet inom EU:s program. Landsbygdens mikroföretag erbjuds möjlighet att ansöka om stöd för investeringar, utveckling och anställning av sin första anställda. Stöd kan beviljas åt mikroföretag oavsett vilken bransch de verkar i. De potentiella företag och gårdsbruksenheter som utvidgar sin verksamhet till att omfatta annat än lantbruk, och för vilka stöd kan beviljas utgör således en stor målgrupp. Små och medelstora företag kan beviljas stöd för investering och utveckling som gäller första gradens förädling och saluföring av lantbruksprodukter. I övrigt hör de små och medelstora företagen till arbets- och näringsministeriets företagsstödsystem. Det är närings-, trafik- och miljöcentralerna och de lokala Leader-aktionsgrupperna som ansvarar för beviljandet av stöd. Förutom de mål som fastställts i landsbygdsprogrammet implementerar de dessutom de lokala och regionala utvecklingsplanerna för landsbygden, där man beaktat de särskilda tyngdpunktsområdena i området. Stöd har sökts av bl.a. företag inom livsmedels- och turismsektorn samt av företag inom bioenergi- och omsorgssektorn. Målsättningen är att trygga uppkomsten av nya företag och bevara befintliga arbetsplatser och dessutom stödja strävandena att utveckla växande företag och företag som verkat under en längre tid. Landsbygdens mikroföretag verkar huvudsakligen på den lokala marknaden eller på hemmamarknaden. Målsättningen är att åstadkomma ett antal livskraftiga små och medelstora företag, som också har sådan innovativ och kundcentrerad kompetens som siktar på export. 4

5 Ministerns svar KK 1145/2010 vp Katri Komi /kesk Generationsväxlingar på gårdsbruksenheter samt utveckling och utvidgning av produktionen främjas med hjälp av start- och investeringsstöd, som delfinansieras genom programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland och vissa nationellt finansierade investeringsstöd. Generationsväxlingar främjas också med hjälp av systemet för avträdelsestöd. De centrala målen för stödet är investeringar i samband med generationsväxling, husdjursproduktion, växtodling eller energiproduktion på gårdsbruksenheter, vilka utförs för att förbättra lantbruksproduktionens effektivitet och kvalitet och härigenom förbättra produktionens lönsamhet, samt att trygga bevarandet av det finländska lantbrukets position in den internationella konkurrensen. Unga jordbrukare beviljas förhöjt investeringsstöd. Stöd beviljas också för planeringskostnader vid investeringar. Landsbygdsföretagens verksamhetsförutsättningar stöds genom utveckling av rådgivningstjänster som är avsedda för företagen. I regionerna pågår projekt som stöds genom landsbygdsprogrammet och som erbjuder företagen gratis rådgivning. Den ekonomiska nedgången ledde till att man i fjol höjde beloppet av utvecklingsstöd som beviljas via programmet, för att företagen också skulle utnyttja avgiftsbelagda rådgivningstjänster för att utreda förutsättningarna för sin affärsverksamhet. Jord- och skogsbruksministeriet är med om att utveckla tjänsten FöretagsFinland. Målet är att bl.a. identifiera företagen bättre i olika skeden av deras livscykel och erbjuda dem tjänster som kan vara till nytta i olika omställnings- och utvecklingsskeden. Med stöd från landsbygdsprogrammet pågår olika regionala och nationella näringsutvecklingsprojekt som syftar till att förbättra och utveckla företagens verksamhetsförutsättningar. Företagens kompetensnivå förbättras med hjälp av utbildningsprojekt. Projektfinansiering riktas också till förbättring av bredbandsförbindelserna på landsbygden inom ramen för det nationella bredbandsprojekt som avses i statsrådets principbeslut. Finansieringen av projektet Bredband för alla 2015 som avses i statsrådets principbeslut stödjer företagens nåbarhet. Ur programmet för utveckling av landsbygden i Fastlandsfinland har det under programperioden beviljats sammanlagt 132,8 miljoner euro för utveckling av företag (till ca företag). 163,3 miljoner euro har beviljats för utvecklingsprojekt (ca projekt). Via Leader-aktionsgrupper har det beviljats 18,3 miljoner euro i finansiering till företag (nästan företag) och 57,4 miljoner euro till utvecklingsprojekt (1 863 projekt). År 2010 beviljades stöd för ca 95,7 miljoner euro och lån med räntestöd om ca 236,8 miljoner euro i form av start- och investeringsbidrag för jordbrukare till sammanlagt över projekt, av vilka över 540 bestod av startstöd till jordbruk och renhushållning. Företagarnas och projektaktörernas verksamhetsförutsättningar har beaktats bl.a. genom att den administrativa arbetsbördan minskats. Vid förberedelsen av programarbetet inför den nya EU-programperioden har man särskilt fokuserat på att underlätta administrationen och förenkla systemet. Implementeringen av programarbetet stöds av de långsiktiga samordnade utvecklingsåtgärder för främjande av företagandet på landsbygden som förverkligas av den landsbygdspolitiska samarbetsgrupp (YTR) som tillsatts fram till år 2013 och de temagrupper som verkar inom denna. Helsingfors den 14 februari 2011 Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila 5