Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 932/2001 vp Maaseutupolitiikan toimenpiteet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus hyväksyi tekemässään periaatepäätöksessä osan Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän esityksistä. Päätöksen mukaan esimerkiksi yksityisteiden valtionavut luvattiin kaksinkertaistaa nykyisestä 50 miljoonasta markasta. Samoin maaseudun pienyritystoiminnan kehittämisverkostojen rahoitusta luvattiin vahvistaa. Lisäksi peruspalvelujen saatavuutta haluttiin parantaa ja kaikkien alueiden osaamista vahvistaa. Elokuussa hallituksen aluekehityksen ministerivaliokunta nimesi 25 aluekeskusta Suomeen. Julkisuudessa olleissa perusteluissa mainittiin hallituksen haluavan kehittää kaupunkiseutuja uutena aluepoliittisena linjauksena. EU:n aluepolitiikan lähtökohtana on puolestaan tukea heikoimmin kehittyneiden alueiden yritystoimintaa, perusrakenteita ja palveluita. Hallitus on todennut maaseutua kehitettävän maaseutuohjelman kautta. Vuoden 2002 talousarviosta ei selkeästi löydy uusia konkreettisia toimia maaseutualueiden elinvoiman vahvistamiseksi. Esimerkiksi yksityishenkilöiden ja yritysten alueelliset veroratkaisut on siirretty työryhmän mietittäväksi. Luvattu yksityisteiden valtionosuuden kaksinkertaistaminen ei ole budjetissa, koska ensi vuodelle esitetään täsmälleen samaa rahoitusta kuin tälle vuodelle. Voimakas muuttoliike ja alue-erojen kasvu edellyttäisivät vahvoja uusia aluepoliittisia toimia. Näitä ei voida korvata kaupunkien kehittämisohjelmalla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus edelleen sitoutunut päätettyyn maaseutupolitiikan periaatepäätökseen ja millä aikataululla luvatut toimenpiteet, esimerkiksi yksityisteiden valtionavun kaksinkertaistaminen, toteutetaan? Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2001 Antti Rantakangas /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 932/2001 vp: Onko hallitus edelleen sitoutunut päätettyyn maaseutupolitiikan periaatepäätökseen ja millä aikataululla luvatut toimenpiteet, esimerkiksi yksityisteiden valtionavun kaksinkertaistaminen, toteutetaan? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen seuraavaa: Hallituksen aluekehitystyössä on viime syksyisen iltakoulukäsittelyn jälkeen kahdeksan kohtaa. Kaksi niistä ovat kirjallisessa kysymyksessä mainitut aluekeskusohjelma ja maaseutuohjelma. Kumpikaan ei yksinään eikä edes yhdessä riitä aluekehitysvälineistön arviointiin, vaikka molemmat ovatkin keskeisiä keinoja tasapainoiseen aluekehitykseen pääsemiseksi. Maaseudun kehitystyö Suomen tapaisessa maassa vaatii hyvin monipuolisen keinovalikoiman. Tätä kertoo myös maaseutuohjelma Ihmisten maaseutu 108 ehdotuksellaan. Tämän kokonaisohjelman esiin nostamista keinoista osa on hallituksen ja ministeriöiden vallassa. Yli puolet keinoista kuuluu kuntien, yhdistysten, yritysten, asiantuntijaorganisaatioiden ja tutkimuslaitosten toimivaltaan. Kokonaisohjelman tarkoituksena on saada johdonmukaisuutta eri tahojen ja tasojen toimintaan. Hallitus laati maaseutupoliittisen kokonaisohjelman, hallitusohjelman ja muun muassa aluekehityksen tavoiteohjelman perusteella maaseutupoliittisen periaatepäätöksen, joka sisälsi kaikkiaan 26 kohtaa. Näistä 23 perustuu suoraan maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan. Siten periaatepäätös sisältää kirjallisessa kysymyksessä mainittujen asioiden lisäksi monia muita päätöksiä. Usean hallinnonalan yhteinen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, joka laati kokonaisohjelman, avustaa hallitusta periaatepäätöksen ja kokonaisohjelman toteutuksessa. Työ on käynnistynyt ja aikaisemman kokemuksen perusteella on todennäköistä, että periaatepäätös ja kokonaisohjelma ovat pääosin toteutuneet kolmen vuoden sisällä. Kysymyksessä mainittu yksityiskohta yksityisteistä on liikenne- ja viestintäministeriöstä saadun tiedon mukaan seuraava: Liikenne- ja viestintäministeriö on sitoutunut omalta osaltaan toteuttamaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti maaseutupolitiikan kehittämistavoitteita. Ministeriö on linjannut toimintapolitiikakseen TTS-kaudella yksityistieavustuksen kaksinkertaistamisen vaiheittain nykyisestä tasosta eli tasoon 100 milj. markkaa vuodessa. Kysymyksessä arvioidaan aivan oikein, että sellaisia maaseudun ongelmia kuten voimakasta muuttoliikettä ja alue-erojen kasvua ei voida vähentää saati eliminoida kaupunkien kehittämisohjelmalla. Aluekehittämisen kahdeksan kohdan ohjelma onkin nähtävä toisiaan täydentävien toimenpiteiden kokonaisuutena. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma sisältää monia suuria keinoja, mutta myös tukun pienempiä kehittämisvälineitä, joilla kuitenkin on alueellisesti ja paikallisesti suuri merkitys. Ohjelman laatijat arvioivat uutta valtionrahaa vaativien ehdotusten hinnaksi noin 200 miljoonaa markkaa. Tässä ovat 2

3 Ministerin vastaus KK 932/2001 vp Antti Rantakangas /kesk mukana yksityistiemäärärahojen kaksinkertaistaminen ja muun muassa toimintaryhmätyön levittäminen koko maahan ja sen edellyttämät määrärahat. Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Antti Rantakangas /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 932/2001 rd: Förpliktar principbeslutet av den 5 april 2001 om landsbygdspolitiska riktlinjer fortfarande regeringen och inom vilken tidtabell vidtas de utlovade åtgärderna, t.ex. fördubblingen av statsbidraget för enskilda vägar? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Regeringens arbete för regional utveckling har åtta punkter efter behandlingen i aftonskolan i höstas. Två av dem är regioncentrumprogrammet och landsbygdsprogrammet som nämns i spörsmålet. Dessa två program är varken separat eller tillsammans tillräckliga för uppskattning av redskapen för regional utveckling, även om båda är viktiga redskap när det gäller att uppnå en balanserad regional utveckling. Arbetet med att utveckla landsbygden i ett land som Finland kräver ett mångsidigt urval av redskap. Detta visar även landsbygdsprogrammet, Ihmisten maaseutu, dvs. människornas landsbygd, med sina 108 förslag. En del av de redskap som detta helhetsprogram har lyft fram hör till regeringens och ministeriernas område. Över hälften hör till kommuners, föreningars, företags, expertorganisationers och forskningsinstituts behörighet. Ändamålet med helhetsprogrammet är att göra olika instansers och nivåers verksamhet konsekvent. Regeringen gjorde på basis av ett landsbygdspolitiskt helhetsprogram, regeringsprogrammet och bl.a. ett målprogram för regional utveckling upp ett principbeslut om landsbygdspolitiska riktlinjer med allt som allt 26 punkter. Av dessa baserar sig 23 direkt på det landsbygdspolitiska helhetsprogrammet. Principbeslutet innehåller alltså många andra beslut än de frågor som nämns i spörsmålet. Den landsbygdspolitiska samarbetsgruppen, som gjorde upp helhetsprogrammet, är gemensam för flera förvaltningsområden och bistår regeringen i följandet av principbeslutet och helhetsprogrammet. Arbetet har kommit i gång och på basis av tidigare erfarenheter är det sannolikt att principbeslutet och helhetsprogrammet till sina huvuddelar har fullföljts inom tre år. Den detalj gällande enskilda vägar som nämns i spörsmålet är enligt uppgift från kommunikationsministeriet följande: kommunikationsministeriet har förbundigt sig vid att för sin del uppnå de landsbygdspolitiska utvecklingsmålen i enlighet med statsrådets principbeslut. Ministeriet har dragit upp linjerna för sin verksamhet under VEP-perioden så att bidraget för enskilda vägar gradvis fördubblas jämfört med den nuvarande nivån, dvs. till 100 miljoner mark om året. I spörsmålet uppskattas det helt korrekt att sådana problem som rör landsbygden, t.ex. den kraftiga flyttningsrörelsen och ökningen av de regionala skillnaderna, inte kan minskas och ännu mindre elimineras med hjälp av ett program för utvecklande av städer. Programmet för regional utveckling med sina åtta punkter bör också ses som en helhet av åtgärder som kompletterar varandra. Det landsbygdspolitiska helhetsprogrammet innehåller många stora åtgärder men även en hel del mindre utvecklingsredskap som ändå har stor betydelse regionalt och lokalt. De som gjor- 4

5 Ministerns svar KK 932/2001 vp Antti Rantakangas /kesk de upp programmet uppskattade att priset på de förslag som kräver pengar från staten är ca 200 miljoner mark. I detta belopp ingår fördubblandet av bidraget för privata vägar och bl.a. en spridning av aktionsgruppernas arbete över hela landet och de anslag som krävs för detta. Helsingfors den 26 september 2001 Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 5