Kurssin alustava runko
|
|
- Eeva Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmansuojelun perusteet 2008, luennot Tiistaisin ja torstaisin (20.3. ja ei opetusta) Paikka: B18, SH 5 (6.3. SH 6) Suoritus: luennot + ennakkotehtävä + harjoitustehtävät + tentti Kuulustelu ma , klo (tarkista viimeisin tieto netistä) Uusinnat ja (tarkista viimeisin tieto netistä) Luennoitsija: Kaarle Kupiainen, FT kaarle.kupiainen@nordicenvicon.fi tai kaarle.kupiainen@ymparisto.fi Kurssin materiaalit: Kurssin alustava runko 1. luento (ti 4.3.) Kurssin esittelyä, ennakkotehtävä 2. luento (to 6.3.) Ilmakehä 3. luento (ti 11.3.) Ilmastonmuutos 4. luento (to 13.3.) Ilmastonmuutos, harjoitustehtävä 5. luento (ti 18.3.) Stratosfäärin otsonikato, harjoitustehtävä Huom!! To ja ti ei luentoja!! 6. luento (to 27.3.) Troposfäärin otsoni, 1
2 Stratosfää äärin otsonikato Ozone depletion 2
3 Ilmakehän kerrokset Stratosfääri. Nousee tropopaussista (troposfäärin yläraja) km korkeuteen maanpinnasta. Lämpötila nousee ylöspäin mentäessä, miksi pystysuuntainen sekoittuminen on heikkoa. Otsonikerros sijaitsee stratosfäärissä (pitoisuus korkeimmillaan n km korkeudella). Troposfääri. Ilmakehän alin kerros (n km maanpinnasta). Lämpötila laskee ylöspäin mentäessä. Sekoittuminen on voimakasta. Sääilmiöt tapahtuvat troposfäärissä. Troposfäärin ja stratosfäärin välillä ilman sekoittuminen on hidasta Stratosfäärissä ilman pystysuuntaiset liikkeet ja sadanta ovat myös vähäisiä. Otsoni Otsoni on hapen kolmiatominen molekyyli (O 3 ). Se on voimakas hapetin. Suurin osa auringon biologiselle elämälle haitallisesta ultraviolettisäteilystä jää otsonikerrokseen (stratosfäärissä), joten se suojaa maapallon elämää. Alailmakehän (troposfäärin) otsoni on ilmansaaste, jota syntyy ilmakemiallisesti päästöistä. 3
4 Mihin otsonia käytetk ytetään Voimakkaana hapettimena otsoni tuhoaa mikrobeja ja hapettaa kemiallisia yhdisteitä. Tämän vuoksi sitä käytetään mm. Juomaveden puhdistukseen ja desinfiointiin Uimahallien veden puhdistukseen Jätevesien puhdistukseen Ympäristöystävälliseen selluloosan valkaisuun Kirurgisten instrumenttien desinfiointiin Ongelmajätteiden käsittelyyn Otsoni stratosfää äärissä ja troposfää äärissä Stratosfäärissä on ilmakehän kerros, jossa on poikkeuksellisen paljon otsonia. Sitä syntyy stratosfäärissä km korkeudella auringon ultraviolettisäteilyn käynnistämistä fotokemiallisista reaktioista. Toisaalla otsonia syntyy maanpinnan lähellä ilmansaasteiden vaikutuksesta. Noin 90% kaikesta otsonista sijaitsee stratosfäärissä, noin 10 % troposfäärissä alle 10 km korkeudella. Kuvan lähde: Ympäristön tila Suomessa, kalvosarja 4
5 Otsoni stratosfää äärissä ja troposfää äärissä Otsoni vähenee stratosfäärissä ja lisääntyy troposfäärissä: molemmat prosessit ovat haitallisia. Kuva: hyvä ja paha otsoni Auringosta tuleva sm-säteilyn spektri ilmakehän ulkorajalla (TOA) ja meren pinnalla Näkyvän valon aallonpituusalue nm UV <400 Infrapuna (lämpö) >700 5
6 Otsonin luonnollinen kemia stratosfää äärissä (Chapman-mekanismi) Chapman-mekanismi 1-2 otsonin synty 3-4 otsonin hajoaminen 1. reaktio: UV <242 nm 2. reaktio: mukana kolmas molekyyli (esim. N 2 ), joka stabiloi O 3 absorboimalla ylijäämäenergian (lämmittää stratosfääriä) 3. reaktio: UV nm näitä fotoneja enemmän kuin 1. reaktion (mistä otsonikerros?) netto-otsonia syntyy, kun osa kulkeutuu alemmaksi stratosfäärissä tai napoja kohti synty voimakkainta päiväntasaajalla, eniten otsonia pohj. lev.asteilla Otsonin katalyyttinen hajoaminen Chapman-mekanismi ei yksin selitä otsonin kemiaa stratosfäärissä Katalyyttinen hajoaminen = mukana kemiallinen tekijä X, jonka määrä ei muutu, mutta on välttämätön reaktioiden tapahtumiseksi Eli aktiivinen aine X muuttaa happiatomeja ja otsonimolekyylejä happimolekyyleiksi X voi olla: H, OH, (lähteenä H 2 O) NO (lähteenä N 2 O tai lentokoneiden pakokaasut) Cl, Br (lähteenä freonit ja halonit ) 1. XO+O X+O 2 2. X+O 3 XO+O 2 Netto: O+O 3 O 2 +O 2 6
7 CFC-yhdisteet Kloorifluorihiilivedyt, CFC:t, freonit (Freon tuotenimike yritys DuPont tuotenimikkeitä ovat esimerkiksi Frigen, Kaltron, Arcton, Genetron, Isotron ja Algofren). Syntyvät hiilivedystä, jossa vetyatomit ovat korvautuneet halogeeneillä, kloorilla ja fluorilla. CFC:t ovat täysin halogenioituja hiilivetyjä, joissa ei ole jäljellä yhtään vetyatomia. Kloori- tai fluoriatomit ovat syrjäyttäneet ne. Halonit -> kloorin tilalla Bromi (Br) Sukulaisaineet, joiden molekyyleissä on yksi tai useampia vetyatomeja - epätäydellisesti halogenoituja ja niitä kutsutaan sen mukaan HCFCaineiksi. Pysyviä (troposfäärissä), myrkyttömiä, palamattomia (1930-l ->, 1977 tuotannon huippuvuosi) jäähdytysaineina (jääkaapit, ilmastointi) vaahtomuovin valmistuksessa aerosoli pulloissa ponneaineina liuottimina elektroniikkateollisuudessa CFC:n hajoaminen stratosfää äärissä ja kloorin otsonia tuhoavat reaktiot UV: nm Kloori toimii katalyyttina eli sitä ei kulu reaktioissa Yksi klooriatomi voi tuhota jopa otsonimolekyyliä ennen muuntumistaan ClO:ta havaittu stratosfäärissä välituote, joka osoittaa reaktioiden tapahtumista 7
8 CFC-11: CFCl 2 CFC-12: CF 2 Cl 2 CFC-113: C 2 F 3 Cl 3 Joidenkin CFC, HCFC ja HFC- yhdisteiden pitoisuuksia ilmakehäss ssä Pitoisuudet kasvaneet 1950-l eteenpäin Huippuvuosi (vrt. tuotantohuippu 1977) Korvaavat yhdisteet, jotka eivät sisällä Cl (HFC) 8
9 Kulkeutuminen stratosfää ääriin ja prosessit stratosfää äärissä Päästöt troposfäärissä pysyviä troposfäärin olosuhteissa sekoittuvat tasaisesti (n.1-2 v) Ilmanvaihto troposfääri-stratosfääri Hadleyn solun voimakkaat pystyvirtaukset päiväntasaajalla Aineet kulkeutuvat stratosfääriin n. 5 v Otsonin muodostuminen voimakkainta päiväntasaajalla, josta sitä kulkeutuu napaalueille, jossa havaitaan suurimmat konsentraatiot Stratosfäärin kiertoliike sekoittaa myös epäpuhtaudet ilmamassaan kulkeutuvat otsonin kanssa navoille (osa aktivoituu jo matkalla) Päästöhetkestä kulunut vuosia Stratosfäärin kierto ja otsonin pitoisuus leveysasteittan, pohjoisen pp.:n talvella 9
10 Kloorin esiintyminen ilmakehäss ssä ClO osoituksena otsonia tuhoavasta reaktioketjusta HCl ja ClONO2 suhteellisen stabiileja kloorin varastoja (paitsi stratosfäärin pilvikiteiden pinnalla, kts. myöhemmin) Lähde: Crutzen 10
11 Otsonikato määritelmä ja synty Etelämantereella Otsonikato DU<220 (DU: Dobsonin yksikkö 100DU=1mm kerros maan pinnalla) Kaasufaasin reaktiot eivät yksin riitä selittämään Antarktiksen voimakasta otsonikatoa, selityksenä toimii polaaripilvien muodostuminen ja pilvikiteiden pinnalla tapahtuvat reaktiot: Talvi: polaaripyörre voimistuu, stabiloituu ja eristää ilmamassan Pyörteen sisällä lämpötila laskee ja syntyy stratosfäärin polaaripilviä (PSC = Polar Stratospheric Clouds) Pilvikiteiden pinnalla varastoyhdisteet (HCl, ClONO 2 ) muuntuvat esim. Cl2- kaasuksi, joka fotokemiallisesti hajoaa edelleen Cl-atomiksi joka aktiivinen tuhoamaan otsonia Kaamoksen aikaan ei auringon säteilyä, eikä fotokemiallisia reaktioita vielä tapahdu Kaamoksen loppuessa Ilmamassaan pääsee UV-säteilyä, joka hajottaa esim. Cl2-kaasun kahdeksi Clatomiksi otsonia tuhoutuu, eikä uutta otsonia pääse ilmamassaan (polaaripyörre) seurauksena otsonikato/-aukko Tilanne raukeaa, kun säteily kasvaa pilvikiteet sulavat, mikä estää varastoyhdisteiden muuntumisen aktiivisemmiksi yhdisteiksi polaaripyörre heikkenee (sekoittuminen ulkopuolisiin ilmamassoihin) Polaaripyörre rre ja stratosfää äärin ilman liikkeet Polaaripyörre syntyy talvipallonpuoliskolle, kun ilmaa virtaa ekvaattorilta korkeille leveysasteille ja virtaus kääntyy läntiseksi. Stratosfäärin polaaripyörre "eristää" sisäänsä ilmamassan, jossa lämpötila voi laskea niin alhaiseksi, että syntyy polaaripilviä. 11
12 Varastoyhdisteet Katalysoivat yhdisteet voivat muuttua passiivisiksi (varastoitua) Yhdisteiden muuntuminen passiivisiksi: Esim. Cl+CH 4 HCl+CH 3 tai ClO+NO 2 ClONO 2 Stratosfääriin syntyy pilviä (PSC), kun lämpötila alle -78ºC, tällöin varastoyhdisteet voivat jälleen aktivoitua Pilvikiteiden (tms. hiukkasten) pinnalla edellytykset otsonin katalyyttiselle hajoamiselle Otsonin hajoaminen tarvitsee kylmät olosuhteet auringon säteilyä Yhdisteiden muuntuminen aktiivisiksi pilvikiteiden vaikutuksesta: Esim. HCl (kiteen pinnalla) + ClONO 2 Cl 2 (kaasu) + HNO 3 (kiteen pinnalle) Ja edelleen otsonin tuhoutuminen Cl 2 + hv -> Cl + Cl 2[Cl + O 3 -> ClO + O 2 ] 12
13 Global Atmosphere Watch Minimilämpötila 50 hpa:n (mbar) painetasolla (=15-20 km:n korkeudella) Syksyinen otsonikato eteläisellä pallonpuoliskolla (elokuun puolivälistä joulukuun alkuun, alhaisin lokakuussa; eteläisen pallonpuoliskon kevättalvi) Etelänavalla 1996 havaittu otsoniaukko 13
14 Pohjoisnavan yllä ei kevättalvella yhtä voimakasta otsonikatoa Mantereet ja vuorijonot aiheuttavat aaltomaisia häiriöitä ilmavirtauksiin ja estävät vastaavanlaisen polaaripyörteen rteen stabiloitumisen kuin Etelämantereen yllä. Näin otsonia pääp ääsee kulkeutumaan enemmän. n. Arktisen stratosfää äärin talvilämp mpötila keskimää äärin n. 10 astetta korkeampi kuin Antarktiksella PSC muodostuminen vähäisempää. Otsoniaukon laajuus Etelämantereen yllä
15 Otsoniaukon laajuus eteläisellä pallonpuoliskolla Otsonikadon uhkatekijöit itä 1. Yksi kloorimolekyyli voi tuhota tuhansia otsonimolekyylejä 2. CFC-yhdisteet (freonit) ja halonit pitkäikäisiä 3. Vasta osa otsonia tuhoavista aineista on noussut stratosfääriin 4. Otsonikato on itseään voimistava reaktio: se johtaa stratosfäärin jäähtymiseen ja siten pidentää kriittisen kylmää kautta keväisin Edellä sanotusta seuraa, että vaikka päästöt lopetetaan kokonaan, otsonikato ei heti poistu. Viivyttely päästöjen vähentämisessä aiheuttaa vakavan uhkan. 15
16 Otsonikerroksen ohenemisen vaikutukset Otsonikerroksen ohenemisen seurauksena maan pinnalle kulkeutuvan UV-säteilyn määrä kasvaa. Lisää ääntyneellä UV-säteilyll teilyllä on vaikutuksia eliöille ille ja kasveille. Otsonikerroksen oheneminen ja ihosyöpä Lähde: UV-säteily vaikuttaa ihon väriainetta muodostaviin soluihin, melanosyytteihin. Iho ruskettuu altistuessaan UV-säteilylle. Rusketus on ihon suojakeino, joka pyrkii estämään vahingollisten UV-säteiden pääsyn ihon syvempiin kerroksiin. Iho voi palaa, jos säteilyä tulee liikaa. Ihosyöpäriski lisääntyy iholle tulevan säteilyn takia. Suomen Syöpärekisterin tietojen mukaan, yleisimpiä ihosyöpiä - tyvisolusyöpää, melanoomaa ja okasolusyöpää - todetaan n suomalaisella vuosittain. Ihomelanoomista noin 95 % voitaisiin ehkäistä suojaamalla iho palamiselta. Ihon lisäksi myös silmät ovat herkkiä UV-säteilylle. Pitkäaikainen altistus säteilylle aiheuttaa silmän mykiössä hitaasti kehittyviä samentumia, mahdollinen kaihi alkaa kehittyä entistä nuoremmalla iällä. Osa UVsäteilystä voi tunkeutua aina silmän pohjaan asti, jolloin verkkokalvon solut alkavat pikkuhiljaa rappeutua. 16
17 Otsonikerroksen oheneminen ja ihosyöpä Auringon UV-säteilyn voimistuminen lisää suuresti ihosyöpäriskiä. Mikäli sopimuksia noudatetaan, otsonikato alkaa lieventyä lähivuosina, mutta säilyy vielä vuosikymmeniä lisäten ihosyöpäriskiä. Lähde: Nature 386 (1996) Otsonikerroksen oheneminen ja eliöt Luonnonvaraiset eliöt eivät voi suojautua ultraviolettisäteilyltä. Erityisesti meren pintakerroksen plankton on alttiina UVsäteilylle. UV-B voi tunkeutua merivedessä jopa metrin syvyydelle. Lisääntynyt UVsäteily voi vaarantaa merten perustuotannon ja johtaa kalakantojen heikentymiseen. Eläinten ihosyöpä sekä harmaakaihi yleistyvät, ja vauriot viljasadoissa lisääntyvät. 17
18 UV-säteily ja kasvit A. Yksi perusedellytys kasvien siirtymiselle merestä maankamaralle oli kyky suojautua ilmakehän UV-säteilyä vastaan. Suo-jautumiseen liittyy säteilyä absorboivien pigmenttien tuotanto ja DNA-vaurioiden korjausmekanismit. Kasvit, jotka kasvavat alueilla, joilla on paljon UV-säteilyä (päiväntasaaja, vuoristot) ovat parhaiten sopeutuneita UV-säteilyyn. Vain noin 10 % kasvin pinnalle tulevasta säteilystä heijastuu takaisin ilmakehään. Kasvin ulommainen solukerros eli epidermisolukko sisältää yleensä UV-B -säteilyä sitovia pigmenttejä, jotka pysäyttävät säteilyn etenemisen ja suojaavat yhteyttäviä solukerroksia. Havupuilla UV-B -säteilystä yli 95 % pysähtyy epidermisolukerrokseen; Ruohomaisilla kasveilla epidermin saattaa läpäistä jopa 40 % UV-B -säteilyä. Ruohomaiset kasvit ovat puita herkempiä UV- B -säteilylle. UV-säteily ja kasvit B. UV-säteilyllä on monenlaisia vaikutuksia kasveihin. Koska eri kasvilajit reagoivat eri tavoin UV-B -säteilyyn tästä seuraa muutoksia kasvilajien välisessä kilpailukyvyssä. Lajit, jotka pystyvät parhaiten sopeutumaan lisääntyvään UVsäteilyyn pärjäävät kilpailutilanteessa parhaiten. Täten UV-B -säteilyn lisääntymisellä voi olla ekosysteemitason vaikutuksia (mm. biodiversiteettiin). UV-säteilyn lisääntyminen pienentää viljelykasvien satoja. 18
19 Otsonikadon torjuminen - kansainväliset sopimukset 1972 Tukholma, YK:n ympäristökonferenssi: otsonikato lisätutkimusta vaativa ongelma 1985 Otsonikerros Etelämantereen yllä oli ohentunut keväällä 40 prosenttia 1987 Montrealin pöytäkirjalla rajoitetaan freonien ja halonien käyttöä 191 maata allekirjoittaneet Tarkistettu neljä kertaa (Lontoo, Kööpenhamina, Montreal, Peking) Esim Kööpenhamina: käytön lopettamisen takarajaksi 1996 (Group I, Annex A) Toiminut hyvin (esimerkkinä toimivasta kansainvälisestä sopimuksesta), mutta täydellinen käytöstä luopuminen vaikeaa Otsonikadon torjuminen Montrealin sopimus 1987 (ja sen tarkistukset) Group I, Annex A aineet (CFC-11, -12, -113, - 114, -115): käyttö ja tuotanto loppuu 1996 mennessä Päämääränä kaikkien halonien ja CFC:den käytön lopettaminen 2010 mennessä; HCFC:t 2030 mennessä Joitakin poikkeuksia käytön lopetukselle (inhalaattorit, sukellusveneiden ja lentokoneiden palontorjunta) Kierrätys aineiden talteenotto Kehitysmaiden toimenpiteiden rahoittamista varten perustettu erillinen rahasto Korvaavat yhdisteet esim. HFC:t -> eivät sisällä klooria (ilmastovaikutus!) 19
20 CFC-yhdisteiden korvaaminen ja käyttökohteet Käyttökohteet säilyneet suurin piirtein samoina Korvaavat aineet saatu tehokkaasti käyttöön Korvaavilla aineilla ilmastovaikutus Ilmastovaikutusta voidaan vähentää Estämällä vuotoja Käyttömääriä tehostamalla Elinkaaren lopussa aineiden talteenotolla, kierrätyksellä ja tuhoamisella Lisäämällä korvaavien, ilmastovaikutuksettomien aineiden käyttöä Ottamalla käyttöön uutta erilaista tekniikkaa Otsonikato tulevaisuudessa Globaali keskimääräinen otsonikato on tasaantunut Mikäli Montrealin sopimusta noudatetaan, keskimääräinen otsoni takaisin 1980-tasolla n luvulla Vuosien välinen vaihtelu voimakasta 20
21 21
Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
LisätiedotSäteily on aaltoja ja hiukkasia
BIOS 3 jakso 3 Säteily on aaltoja ja hiukkasia Auringosta tuleva valo- ja lämpösäteily ylläpitää elämää maapallolla Ravintoketjujen tuottajat sitovat auringon valoenergiaa kemialliseksi energiaksi fotosynteesissä
Lisätiedotonko pelastettu? OTSONIKERROS
onko? pelastettu? OTSONIKERROS Polaaripilvet ovat kauniita, mutta niiden yhteydessä olosuhteet otsonikerroksen tuhoutumiseen ovat otollisimmillaan. 20 vuotta otsonikerroksen suojelua On kulunut 20 vuotta
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET
SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotKYLMÄAINEIDEN KÄYTÖN KARTOITUS JA VALVONTA MIKKELISSÄ
Antti Laihonen KYLMÄAINEIDEN KÄYTÖN KARTOITUS JA VALVONTA MIKKELISSÄ Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma Huhtikuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 28.4.2014 Tekijä Antti Laihonen
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotLasse Ylianttila, Reijo Visuri, Maila Hietanen, Riikka Pastila
6 ALTISTUMINEN UV-SÄTEILYLLE Lasse Ylianttila, Reijo Visuri, Maila Hietanen, Riikka Pastila SISÄLLYSLUETTELO 6.1 Aurinko... 204 6.2 Solariumlaitteet... 218 6.3 Valohoitolaitteet... 223 6.4 UV-lamput...
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotAltistuminen UV-säteilylle ulkotöissä
Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä Maila Hietanen Tutkimusprofessori Työympäristön kehittäminen-osaamiskeskus Uudet teknologiat ja riskit-tiimi UV-säteilyn aallonpituusalueet UV-C UV-B UV-A 100-280
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotYMPÄRISTÖONGELMAT. Vesien rehevöityminen Ilmansaasteet Kierrätys
YMPÄRISTÖONGELMAT Vesien rehevöityminen Ilmansaasteet Kierrätys Vesien rehevöityminen Järviekosysteemien uhat Ylimääräisten ravinteiden kertyminen vesistöihin rehevöittää niitä. Ravinteita kertyy ihmistoiminnasta
LisätiedotMusta hiili arktisella alueella
Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista
LisätiedotNokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle
Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT Suomen Ympäristökeskus SYKE Pienpolttoseminaari, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 21.5.2018 Esityksen sisältö Noki,
LisätiedotIlmakehä. Ilmakehän n kerrokset. Ilmasto. Ymmärtää auringon säteilyn vuorovaikutusta ilmakehän kanssa:
Ilmakehä Ilmakehän n säteilytases Ilmakehän n kerrokset Ilmakehän n liikkeet Ilmasto Oppimistavoitteet: Ilmakehä Ymmärtää auringon säteilyn vuorovaikutusta ilmakehän kanssa: Ilmakehän ominaisuudet ja koostumus
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotILMANRAIKASTIN KÄYTTÖOHJE
ILMANRAIKASTIN KÄYTTÖOHJE Turvallisuusohjeet o Tämän laitteen käyttö on tarkoitettu vain ammattikäyttöön. o Lue tarkasti tämän esitteen käyttö- ja turvallisuusohjeet ennen käyttöönottoa. Laitteen väärä
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE
AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE /6 TEHTÄVÄOSA/ Ongelmanratkaisu 9.5.09 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE OHJEITA Valintakokeessa on kaksi osaa: TEHTÄVÄOSA: Ongelmanratkaisu VASTAUSOSA:
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotIlmansuojelun perusteet 2008, luentokalvot
Ilmansuojelun perusteet 2008, luentokalvot Kaarle Kupiainen perusteet 2008 1 Ilmansuojelun perusteet 2008, luennot Tiistaisin ja torstaisin 4.3. 10.4.2008 (20.3. ja 25.3. ei opetusta) Paikka: B18, SH 5
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotPIIA ALHO. YMPÄRISTÖKEMIA LUKION KEMIAN OPPIKIRJASARJOISSA Diplomityö. Tarkastaja: professori Helge Lemmetyinen
PIIA ALHO YMPÄRISTÖKEMIA LUKION KEMIAN OPPIKIRJASARJOISSA Diplomityö Tarkastaja: professori Helge Lemmetyinen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Luonnontieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotIlmaston ja sen muutoksen
Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T
LisätiedotKylmäaineiden kehitystyö hiilidioksidista hiilidioksidiin. DI Pertti Hakala 25.09.2007
Kylmäaineiden kehitystyö hiilidioksidista hiilidioksidiin DI Pertti Hakala 25.09.2007 1600-luku Huomattiin, että veden ja suolan liuoksella on jäähdytysominaisuus Thomas Moore patentoi jäällä kylmettämisen
Lisätiedot6lKN PDJQHHWWLVHQÃ VlWHLO\QÃMDNDXWXPLQHQ. 2SWLVHQÃVlWHLO\QÃ MDNDXWXPLQHQ $DOORQSLWXXGHW. 2SWLQHQÃ VlWHLO\ 0LNURDDOORW 5DGLRDDOORW.
ykyisessä kulttuurissamme ruskettunutta ihoa pidetään usein terveyden ja hyvinvoinnin merkkinä. Ruskettava ultraviolettisäteily voi aiheuttaa kuitenkin monenlaisia iho- ja silmävaurioita. Solariumissa
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
LisätiedotIlmakehän pienhiukkasten ja aerosolien tutkimus
Ilmakehän pienhiukkasten ja aerosolien tutkimus Työ: Pilvien tekeminen Tarvikkeet: Läpinäkyvä muovipulloa, lämmintä vettä, tulitikkuja Työn suoritus: 1. Kaada lämmintä vettä vähän pullon pohjalle 2. Sytytä
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk I, 2012
Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin
LisätiedotMars, Mars Express, SPICAM
[Mikkelin Lukio] Mars, Mars Express, SPICAM Juuso Haatainen, Rene Heinikainen, Valtteri Rönkkönen, Lotta Kirvesmies, Essi Tiusanen 7.10. 11.10.2013 1. Esittely 2. Mars 2.1. Yleistä 2.2. Marsin kaasukehä
LisätiedotPienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia
Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia Kuutiosenttimetri kaupunki-ilmaa Kaasut: Yksittäisiä molekyylejä
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotMiika Sallinen Polaariset stratosfääripilvet Antarktiksen otsoniaukon synnyttäjänä
Miika Sallinen Polaariset stratosfääripilvet Antarktiksen otsoniaukon synnyttäjänä Aerosoli- ja ympäristöfysiikan seminaariesitelmä Helsingin yliopistossa 24.10.2001. 2 Aerosoli- ja ympäristöfysiikan seminaariesitelmä
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotTuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström
Tuulen viemää Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa Anu-Maija Sundström Henrik Virta, Suvi-Tuulia Haakana, Iolanda Ialongo ja Johanna Tamminen Saasteiden kulkeutuminen ilmakehässä Saasteen
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän
LisätiedotKylmäaineiden käytön kartoitus ja valvonta Espoon alueella
Tomi Levomäki Kylmäaineiden käytön kartoitus ja valvonta Espoon alueella Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Kemiantekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 22.1.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotVesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen
Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotPerfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä. Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015
Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015 Perfluoratut alkyyliyhdisteet Perfluoratut alkyyliyhdisteet = kaikki hiileen sitoutuneet vedyt
LisätiedotUtön merentutkimusasema
Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.
LisätiedotAurinko. Tähtitieteen peruskurssi
Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S
LisätiedotLuento Kyösti Ryynänen
1. Aerosolit Luento 21.8.2012 Kyösti Ryynänen 2. Aerosolien lähteet 3. Aerosolit ja kasvihuoneilmiö 4. Pilvien tiivistymisytimet 5. Kosmoklimatologia 1 AEROSOLIT Aerosolit ovat kiinteitä tai nestemäisiä
LisätiedotTeema 2: Ympäristövaikutukset ja niiden jaottelu
1 PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSTA I Teema 2: Ympäristövaikutukset ja niiden jaottelu DI Virpi Väisänen teollisuuden ympäristötekniikka YMPÄRISTÖ-KÄSITTEITÄ Ympäristötekniikka: Tekniikkaa, jonka
LisätiedotSUOMEN KYLMÄYHDISTYS ry 2 (14) Jani Kianta 25.5.2008
SUOMEN KYLMÄYHDISTYS ry 1 (14) KYLMÄAINETILANNE 2008 YLEISTÄ Kylmäaineet ovat nesteytettyjä kaasuja, joita käytetään väliaineina lämmön siirtämiseen kylmäkoneistoissa. Kylmäaineiden käyttö kylmäkoneistoissa
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotBOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,
LisätiedotIHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA
IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotAuringon UV-säteily ja sen vaikutukset terveyteen Kari Jokela
Auringon UV-säteily ja sen vaikutukset terveyteen Kari Jokela Auringon UV-säteilyllä on monenlaisia haittavaikutuksia eläviin organismeihin. Niistä ihmiselle merkittävin on ihosyöpä, joka on jatkuvasti
LisätiedotOTSONOIDUN VEDEN KÄYTTÖ SIIVOUKSESSA
OTSONOIDUN VEDEN KÄYTTÖ SIIVOUKSESSA MITÄ OTSONI ON?! Väritön tai vaalean sininen kaasu! Pistävän hajuinen, voidaan havaita jo pieninä pitoisuuksina (0,01 " 0,05 mg / l)! Voimakas hapetin (reagoi nopeasti)!
Lisätiedot7.4 Alustan lämpötilaerot
7.4 Alustan lämpötilaerot Merituulet: Heikko perusvirtaus (Vg < 7 m/s) Hyvin sekoittuneen lämpimän maan päältä virtaa ilmaa merelle, ilma nousee meren neutraalin, viileämmän ilman päälle. Pinnassa virtaakin
LisätiedotHeijastuminen ionosfääristä
Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
Lisätiedot782630S Pintakemia I, 3 op
782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus
LisätiedotKemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa eli aineenvaihduntareaktioissa,
LisätiedotKestävä sanitaatio Juomavesi
Kestävä sanitaatio Juomavesi 11.2.2015 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Hyvä talousvesi Veden hankinta Veden käsittely 1 Hyvä talousvesi
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert
LisätiedotTörmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa
Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotPuun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä. Pienpolttoseminaari, Kuopio,
Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä Pienpoltto tuottaa merkittävän määrän päästöjä ilmakehään. Suomessa 40 % pienhiukkaspäästöistä (PM2.5) 55 % ilmastoa lämmittävistä mustahiilipäästöistä Yli
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
LisätiedotVastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.
Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol
LisätiedotIlmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen
Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi ILMASE-työpaja 8.11.2012 Rovaniemi Muutoksen
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 ILMANPAINE (1/2) Ilma kohdistaa voiman kaikkiin kappaleisiin, joiden kanssa
LisätiedotYmpäristöongelmat E N E M M Ä N O S A A M I S T A. Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1
Ympäristöongelmat E N E M M Ä N O S A A M I S T A Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1 Ympäristöongelma Lähteenä: Hakala H. ja Välimäki J. 2003. Ympäristön tila ja suojelu Suomessa. SYKE ja Gaudeamus. Ihmisen
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
Lisätiedot.. KEITTIOT EDISTYNEET PUHDISTUS- RATKAISUT
.. KEITTIOT EDISTYNEET PUHDISTUS- RATKAISUT INFUSER VENTILATION.. KEITTIO RATKAISU RASVAN POISTAMISEKSI JA HAJUN VÄHENTÄMISEKSI KEITTIÖN ILMANVAIHTOKANAVISSA JATKUVA RASVANPOISTO JATKUVA HAJUN VÄHENNYS
LisätiedotMiten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?
Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Esityksen sisältö Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset tähän mennessä Odotettavissa oleva ilmastonmuutos ja sen
LisätiedotSusanna Viljanen
Susanna Viljanen 10. 4. 2012 Päivän pasko Hyvä usko Aiheuttaessaan ruskon aurinko nousee ja laskee pilvikerroksen - altostratuksen - läpi, ja pilven mikrokokoiset vesipisarat sirovat valoa. Koska säärintamat
LisätiedotKemian menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Ilma ja vesi
Kemian menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Ilma ja vesi ISBN: Jarkko Lampiselkä, Kirsi Agge, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama Verkkoversio: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope
LisätiedotAerosolimittauksia ceilometrillä.
Aerosolimittauksia ceilometrillä. Timo Nousiainen HTB workshop 6.4. 2006. Fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Projektin kuvaus Esitellyt tulokset HY:n, IL:n ja Vaisala Oyj:n yhteisestä,
LisätiedotA sivu 1 (4) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE
A sivu 1 (4) TEKSTIOSA 7.6.2004 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotMiten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin?
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa liikunnan olosuhteisiin? Ari Venäläinen Ilmastotutkimus- ja sovellutukset Aineistoa: Ilmatieteen laitos / Ilmasto ja globaalimuutos IPCC ONKO TÄMÄ MENNYTTÄ 1 JA TÄMÄ NYKYISYYTTÄ
LisätiedotSääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).
Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
LisätiedotAinemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin
REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin Mitä on kemia? Kemia on reaktioyhtälöitä, ja niiden tulkitsemista. Ollaan havaittu, että reaktioyhtälöt kertovat kemiallisen
LisätiedotKEIM Soldalit -ME. Puhtaampi ilma ja kauniimmat julkisivut. inox. ffect. minimiert NOx
KEIM Soldalit -ME Puhtaampi ilma ja kauniimmat julkisivut minimiert NOx inox ffect 2 Puhdas ilma jokaisen suomalaisen oikeus! Merkittävimmät pienhiukkasten päästölähteet ovat liikenteen pakokaasut, katupöly,
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotILMASTONMUUTOSENNUSTEET
ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus
LisätiedotMikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin
Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Suurin osa mikrobeista on haitattomia ja niitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa Mikrobiologia Haitalliset mikrobit pilaavat elintarvikkeita
LisätiedotÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola
ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen
LisätiedotSuomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos
Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.
LisätiedotRakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset
Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset Rakentamisen käsitteet ja materiaalit kurssi Luento 1 10.10.2017 Esa Partanen esa.partanen@xamk.fi p. 044 7028 437 SCE - Sustainable Construction
LisätiedotHankkeessa toteutettu luonnontieteen opetuskokonaisuus: Ilmakehä ja sen eri kerrokset
Hankkeessa toteutettu luonnontieteen opetuskokonaisuus: Ilmakehä ja sen eri kerrokset AIHE: Ilmakehä: työpisteinä: troposfääri, stratosfääri, mesosfääri, termosfääri+eksosfääri, Troposfääri-työpiste: painovoima
LisätiedotIlmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö
Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen tutkimus Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö Sisältö Johdanto: Aerosolien vaikutus ilmastoon Käytetyt mallit: ECHAM5-HAM
LisätiedotPuhtaamman ilman puolesta. Ilmanpuhdistus Desinfiointi Hajunpoisto Itsepuhdistuvuus
Puhtaamman ilman puolesta Ilmanpuhdistus Desinfiointi Hajunpoisto Itsepuhdistuvuus Titaanidioksidi Titaanidioksidi (TiO 2 ) on laajasti käytetty kemikaali, jota käytetään yleisesti valkoisena väripigmenttinä
LisätiedotJohanna Tamminen, Iolanda Ialongo, Anu-Maija Sundström, Hanna-Kaisa Lindqvist, Ella Kivimäki, Janne Hakkarainen, Seppo Hassinen Ilmatieteen laitos
Ilman laadun ja kasvihuonekaasujen havainnointi satelliiteilla mahdollisuudet arktisen alueen havainnointiin Johanna Tamminen, Iolanda Ialongo, Anu-Maija Sundström, Hanna-Kaisa Lindqvist, Ella Kivimäki,
Lisätiedot