Ilmakehä. Ilmakehän n kerrokset. Ilmasto. Ymmärtää auringon säteilyn vuorovaikutusta ilmakehän kanssa:
|
|
- Kalevi Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmakehä Ilmakehän n säteilytases Ilmakehän n kerrokset Ilmakehän n liikkeet Ilmasto Oppimistavoitteet: Ilmakehä Ymmärtää auringon säteilyn vuorovaikutusta ilmakehän kanssa: Ilmakehän ominaisuudet ja koostumus ilmakehän liikkeet Ilmakehässä olevien aineiden vaikutus säteilyyn Antaa valmiuksia ymmärtää ilman epäpuhtauksien leviämiseen ja ilmastoon vaikuttavia tekijöitä 1
2 Ilmakehän n synty muinainen ilmakehä Aurinkokunta syntyi nykykäsityksen mukaan 4.6 mrd vuotta sitten tähtienvälisestä kaasu ja pölypilvestä. Maankaltaisten planeettojen (Venus, Maa, Mars) ilmakehien katsotaan muodostuneen planeettojen sisältä vapautuneiden haihtuvien yhdisteiden myötä Maapallon muinainen ilmakehä muodostui hiilidioksidista (CO2), typestä (N2), vesihöyrystä (H2O) sekä vedystä (H2). Se ei muistuta juurikaan nykyistä ilmakehäämme. Vrt. Venuksen ilmakehä (97% CO2), Marsin ilmakehä (95% CO2) Nykyilmakehän n synty Ilmakehä alkoi saavuttaa nykykoostumustaan, kun Vesihöyry tiivistyi valtameriksi, Hiilidioksidi (CO2) liukeni meriin ja muodosti ajan myötä karbonaatti kiviä (esim. CaCO3) sedimenteistä. Typpi (N2) on kemiallisesti inertti (se ei reagoi), joten se on kertynyt ilmakehään ja on tällä hetkellä tärkein ilmakehän rakennusaine. Alkuilmakehässä ei ollut happea (O2). Sitä alkoi syntyä vasta fotosynteesin (yhteyttämisen) kautta ensimmäisten eliöiden myötä (ensimmäiset happea tuottavat bakteerit meriin n. 3 mrd vuotta sitten). On arvioitu, että nykyinen happitaso saavutettiin n. 400 milj. vuotta sitten. Nykyinen happipitoisuus pysyy, kun yhteyttäminen (+) hengitys ( ) sekä orgaanisen hiilen hajotus ( ) ovat tasapainossa. Hapellinen ilmakehä mahdollisti myös otsonin (O3) syntymisen. Otsoni suodattaa tehokkaasti auringon ultravioletti (UV) säteilyä, joka on haitallista monimutkaisille eliöille. Otsonin synty oli välttämätöntä elämän myöhemmälle kehitykselle. Nykyilmakehän koostumus on edelleen muutoksessa, mutta verrattuna koko kehityshistoriaan muutokset ovat hyvin pieniä. Kuitenkin esimerkiksi ihminen on toiminnallaan lisännyt ilmakehään kaasuja, joita ei siellä ennen ole ollut, nopeassakin tahdissa. 2
3 Ilmakehän n (kaasuseos) nykykoostumus 2005: CO2 379 ppm CH4 1,77 ppm N2O 0,32 ppm Typpi N2: Runsain ilmakehän kaasuista, pitkäikäinen ja sekoittunut hyvin tasaisesti ilmakehään. Ei kuitenkaan osallistu aktiivisesti ilmakemiallisiin reaktioihin, ei vaikuta kasvihuoneilmiöön Happi O2: Elämän kannalta välttämätön, pitkäikäinen ja hyvin sekoittunut. Korkeammissa ilmakehän kerroksissa kahden happiatomin muodostama happimolekyyli hajoaa UV säteilyn vaikutuksesta kahdeksi vapaaksi happiatomiksi, jotka nopeasti yhdistyvät mm. happimolekyylien kanssa muodostaen kolmen happiatomin muodostamaa otsonia. Muodostunut otsoni suodattaa UV säteilyä. Argon Ar (0.93%), Neon Ne (18 ppm), Helium He (5 ppm), Krypton Kr (1.1 ppm) (ppm= parts per million, tilavuuden miljoonasosa eli %): Jalokaasuja, joiden pitoisuudet ovat pieniä. Pysyviä ja niiden merkitys vähäinen. Hiilidioksidi CO2 (tällä hetkellä n. 379 ppm, ennen teollistumista 280 ppm): Pitkäikäinen kaasu, sekoittunut hyvin ilmakehään. Tärkeä kasvihuonekaasu ja kasvit käyttävät sitä yhteyttämiseen. Kasvihuoneilmiö on luontainen ilmakehän ilmiö, joka ylläpitää elämän kannalta sopivaa maapallon pintalämpötilaa. Ihmisen aiheuttamien päästöjen on katsottu lisäävän kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä, mikä kiihdyttää kasvihuoneilmiötä ja näin aiheuttaa ilmastonmuutoksen. Metaani CH4 (tällä hetkellä 1.7 ppm, esiteollinen aika 0.7 ppm) Vesihöyry H2O (vaihtelee alueellisesti): Näkymätöntä, vasta tiivistyessään pilvi tai sumupisaroiksi muuttuu ilmakehässä näkyväksi. Lisäksi ilmakehässä on paljon erilaisia yhdisteitä, kokonaisuuden kannalta pieninä määrinä, mutta joilla voi olla suuri merkitys eliöiden hyvinvoinnille. Kaasujen lisäksi ilmakehässä on vaihtelevia määriä nestemäisiä tai kiinteitä aerosolihiukkasia (Aerosoli=ilman ja hiukkasten muodostama seos). Pitoisuus vaihtelee alueellisesti ja paikallisesti mm. päästöolosuhteiden mukaan. Hiukkaset vaikuttavat auringon säteilyyn lisäksi niillä on tärkeä rooli pilvien ja sateen muodostumisessa. Ne voivat toimia pilvipisaroiden (vesihöyryn) tiivistymisytiminä, jotka joko pysyvät ilmassa tai kasvaessaan putoavat sateena alas. Ilmakehän kerrokset Eksosfääri. Ilmakehän uloin kerros, joka nousee >500 km korkeuteen. Kaasumolekyylit, joilla on tarpeeksi suuri energia pystyvät karkaamaan maapallon vetovoiman piiristä. Termosfääri (ionosfääri). Termosfääri kohoaa mesopaussista n. 100 km korkeuteen. Lämpötila on korkea, koska typpi ja happi absorboivat lyhytaaltoista säteilyä. Ionosfääri on ylimmän mesosfäärin ja alemman termosfäärin alue, jossa syntyy ioneita. Mesosfääri. Kohoaa stratopaussista (stratosfäärin ylärajan) km korkeuteen maanpinnasta. Lämpötila laskee korkeuden noustessa. Pystysuuntainen sekoittuminen on voimakasta. Stratosfääri. Nousee tropopaussista (troposfäärin yläraja) km korkeuteen maanpinnasta. Lämpötila nousee ylöspäin mentäessä, miksi pystysuuntainen sekoittuminen on heikkoa. Otsonikerros sijaitsee stratosfäärin yläosassa. Troposfääri. Ilmakehän alin kerros (n km maanpinnasta). Lämpötila laskee ylöspäin mentäessä. Sekoittuminen on voimakasta. Sääilmiöt tapahtuvat troposfäärissä. 3
4 Ilmakehän n kerrostuneisuus Sähkömagneettisen säteilyn s spektri 4
5 Auringosta tuleva sm säteilyn spektri ilmakehän ulkorajalla (TOA) ja meren pinnalla Näkyvän valon aallonpituusalue nm UV <400 Infrapuna (lämpö) >700 Ei ionisoiva ionisoiva sm säteily vaikutuksia Effects Ultraviolet (UV) Radiation: Chronic exposure to UV radiation may cause premature skin aging, excessive wrinkling of the skin, skin cancer, and cataracts (opacities in the lens of the eyes). UV A ( nm): Effects include tanning (and some burning) of the skin, and fluorescing of ocular media (corneal and lens effects). UV B ( nm): Effects include "sunburn" of the skin, inflammation of the cornea of eye, and cataracts. UV C ( nm) "Germicidal UV : Principal effect is inflammation of the cornea of the eye. Infrared (IR) Radiation IR A (700 nm 1.4 mm) "Near IR : High intensity may cause skin burns and retinal thermal injury. IR B ( mm) and IR C (3.0 mm 1 mm) "Far IR : High intensity may cause skin burns and corneal inflammation. Radio frequency (RF) and Microwave (MW) Radiation RF ( MHz) and MW (30 MHz 300 GHz): Effects may include formation of cataracts, neurological effects, male sterility and possibly cancer. Control Methods for Non Ionizing Radiation UV Radiation Eye protection (goggles, safety glasses, face shields) and protective clothing should be worn when working with high level UV sources, which should be enclosed or shielded to prevent exposures. When fully enclosed and interlocked UV sources are used, protective eyewear and clothing are not needed. IR Radiation Same as UV (eye and skin protection). Measures to avoid hyperthermia (over heating of the body) may be needed. Radiofrequency (RF) and Microwave (MW) Radiation Sources must be properly isolated and shielded. 5
6 Ilmakehän n säteilytases IPCC 2007 Ilmakehän n säteilytases Lyhytaaltoinen säteily (UV + näkyvä valo) Tuleva: 100 yksikköä (alkup. 340 W/m2) heijastuu 30 pois (albedo) = 70 yksikköä Pitkäaaltoinen säteily (lämpösäteily) Lähtevä: pinnan suora lämpösäteily 6 yksikköä + ilmakehän lämpösäteily 64 yksikköä = 70 yksikköä 6
7 Sähkömagneettisen säteilyn s spektri Keskimää ääräinen sm säteilyn jakauma leveysasteen mukaan Lähtevän säteilyn jakauma tasaisempi leveysasteiden mukaan (deficit) Lämpöä jakautuu päiväntasaajalta ylemmille leveysasteille Merivirrat Ilmavirtaukset 7
8 Ilmakehän n suuren mittakaavan liikkeet Hadleyn solu päiväntasaajalla (Trooppinen ilmamassa) Lämmin, kostea ilma nousee ylös ja tiivistyy pilviksi, jolloin kuivuu ja viilenee Kääntyy kohti napoja troposfäärin yläosissa Lämpenee säteilyn vaikutuksesta ja laskeutuu n. 30 N/S Ilmakehän n suuren mittakaavan liikkeet 60º 30º 60º 30º Hadleyn solun lisäksi Ferrellin solu (keskileveysasteiden ilmamassa) ja polaari solu (polaari ilmamassa) eivät yhtä voimakkaita Coriolisilmiö aiheuttaa ilmavirtausten kääntymisen maanpinnalla 8
9 Keskimääräiset geostroofiset tuulet pohjoisen pallonpuoliskon talvella (Lehkonen. Synoptiikka I), ilmamassat: Azorien korkea ja Islannin matala= NAO (North Atlantic Oscillation) Suihkuvirtaukset Voimakkaan tuulen (>30 m/s) kapea (satoja km) ja pitkä (tuhansia km) alue troposfäärin yläosassa, ilmamassojen raja alueilla Arktinen (n. 70 N) Polaarinen (55 65 N) Subtrooppinen (n. 30 N) Suunta keskimäärin lännestä itään Mutkittelee (aaltomaiset häiriöt, tuhansiakin km) voimakkaasti johtuen lämpösäteilyn epätasaisesta jakautumisesta navoille ja ekvaattorille, maa merijakaumasta sekä maanpinnan epätasaisuudet (esim. vuoristot) Häiriöiden takia esim. Suomen alueella vaikuttavat ilmamassat vaihtelevat ilmamassat määräävät säätyypin. Häiriöiden seurauksena syntyy matalapaineen keskuksia, jotka liikkuvat rintamavyöhykkeitä pitkin seuraten suihkuvirtauksia. 9
10 Esimerkki suihkuvirtauksien esiintymisestä Pohjoisella pallonpuoliskolla (Lehkonen. Synoptiikka I), Suomi 60º ja 70º pohj. lev.. välissv lissä polaari ja keskileveysasteiden ilmamassat 70º 60º 10
11 Matalapaine sykloni Matala ja korkeapaineen määrittely perustuu ilmanpaineen alueelliseen jakaumaan Ilmanpaine ilmoitetaan useimmiten joko hehtopascaleina (hpa) tai millibaareina (mbar), nämä vastaavat toisiaan eli 1 hpa=1 mbar. Häiriintymätön polaaririntama on monesti vakaa. Syklonit syntyvät aaltohäiriöstä ja ovat tärkein säähän vaikuttava ilmiö polaaririntaman alueella. Lämpimien merivirtojen (esim. Golf virta) läheisyydessä otolliset olosuhteet synnylle. Sykloni alkaa syntymisensä jälkeen pyöriä, jolloin lämmin ilmamassa muuttuu aaltomaisesta leveän V kirjaimen muotoiseksi. Näin matalapaineessa on kapeahko lämmin sektori ja leveämpi kylmä sektori. Kylmä ilmamassa on monesti pohjoisten leveysasteiden polaarista ilmaa ja lämmin keskileveysasteiden ilmaa, mutta joskus kylmä ilma on arktista ilmaa ja lämmin polaarista ilmaa. Lämpimälle ilmamassalle ovat usein tyypillisiä kerrosmaiset pilvet, kylmälle kumpupilvet. Pohjoisella pallonpuoliskolla ilmavirtaukset kiertävät matalapaineen keskusta vastapäivään (Coriolis ilmiön vaikutuksesta) Matala liikkuu yläaallon mukana km ja kestää 3 7 päivää Matala ja korkeapaineiden liikeet Vasen kuva: syklonin ikääntyminen vasemmalta oikealle 11
12 Ilmansaasteiden leviäminen Suomeen meteorologisen tiedon käyttk yttö lähdealueanalyyseihin Ilmasto Paikan tai alueen ilmasto: alueelle tyypillinen sää ja sen vaihtelut. Ilmastoa kuvaa joukko tilastoja ja yleistyksiä. Ilmaston kuvausta laadittaessa tulee huomioida ilmakehässä vaikuttavat erikokoiset ilmiöt. Tarkasteltavien ilmiöiden koon mukaan onkin eroteltu: mikro eli pienilmasto (vaakasuunnassa 1 mm 1 km, pystysuunnassa 1 mm 10 m) meso eli paikallisilmasto (vaaka 1 km 100 km, pysty 10 m 1 km, laakso, metsä) makro eli suurilmasto (vaaka 100 km, pysty 1 km, maanosat) 12
13 Ilmasto Ilmastotekijät ovat tähtitieteellisiä, fysikaalisia tai maantieteellisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat ilmastoon. Tärkeimpinä mm.: saapuva auringon säteily maaperän lämpösäteily ominaisuudet vallitsevat ilma ja merivirtaukset maan ja meren jakautuminen korkeus merenpinnasta ja maanpinnan muodot maalaji, kasvillisuus, lumi tai jääpeite Ilmastomuuttujat ovat kaikki sää ja ilmastohavaintoihin liittyvät suureet, kuten: ilman lämpötila ja kosteus tuuli pilvisyys näkyvyys sadanta haihdunta Suomen ilmasto Sijainti 60 ja 70 N leveysasteen välillä, Euraasian mantereen rannikkoilmastovyöhykkeessä, jolle on ominaista sekä meri, että mannerilmastonpiirteet sen mukaan mistä ilmavirtaukset kulloinkin tulevat. Suomen keskilämpötila on useita asteita (talvella yli 10 astetta) korkeampi kuin samalla leveyspiirillä sijaitsevien vastaavien alueiden. Lämpötilaa kohottavat (vaihtelua tasoittavat) Itämeri sisävesistöt Golfvirran lämmittämältä Atlantin valtamereltä tulevat ilmavirtaukset. Selkeät vuodenajat Suomi sijaitsee lisäksi polaaririntaman liikkuvien matala ja korkeapaineiden vyöhykkeellä, joten ilmanpaine, tuulet sekä sateet vaihtelevat nopeasti, varsinkin talvella. Kohtalaiset tuulet ja epäsäännölliset sateet Etelä ja Keski Suomessa vuotuinen sademäärä vaihtelee yleensä 600 ja 700 mm välillä (rannikoilla jonkin verran vähäisempiä, vuoden keskilämpötila +2ºC +5 ºC. Pohjois Suomessa sataa n. 600 mm vuodessa, josta noin puolet tulee lumena. Keskilämpötila 2ºC +1 ºC Sateettominta on maaliskuussa, minkä jälkeen sateisuus lisääntyy syys lokakuuhun saakka, mistä lähtien sademäärät taas pienenevät talvea ja kevättä kohti. Sademäärän vuotuinen vaihtelu on samanlaista koko maassa. 13
14 Suomen ilmasto lumipeitteisyys Selvät vuodenajat Keskimäärin lumipeitteistä päivää Lounas koillis gradientti (mantereisuus) Suomen ilmasto kasvillisuusvyöhykkeet 70º 60º 14
15 Ilmansaasteiden laimenemiseen ja leviämiseen vaikuttavia paikallisen mittakaavan ilmiöit itä Päästörakenne (liikenne, teollisuus, energiantuotanto) Päästö/ leviämiskorkeus Päästöjen suuruus Päästöjen laimeneminen ja kulkeutuminen Topografiset ja paikallisilmastolliset olot (maa vesistöjakauma, rakennukset, mäkisyys, niemekkeisyys) Ilmakehän lämpötilan pystyjakauma (sekoituskorkeus) Tuuliolot Topografiset ja paikallisilmastolliset olot rajakerros (boundary layer) ) ja rakennettu ympärist ristö Paikallinen leviäminen Turbulenttisuus Mikrometeorologia pienen mittakaavan ilmiöt 15
16 PM10 Tervahattu (toim.) 2007.VIEMEloppuraportti PM2.5 pää äästömäärät t 2000 Suomessa ja ihmisten altistus eri pääp äästölähteille (KOPRA projekti:: SYKE, IL, KTL) Puun pienpolton päätöt (DOM) haja asutusalueilla, jossa harvassa vähän ihmisiä Liikenteen päästöt suurelta osin kaupungeissa, ihmisten hengityskorkeudella Vastaavan suuruisilla vähennyksillä suurissa energia ja teollisuuslaitoksissa ei (enää) saavuteta vastaavia terveyshyötyjä kuin esim. liikenteessä luku keskitetyt lämpölaitokset, korkeat piiput, tehokkaat päästöjen vähennystekniikat 16
17 Teollisuuslaitokset ja ilmansaasteiden leviäminen (Laukkanen, 2005) Laukkanen, 2005 Suomessa luvulla kaupunkien ilmanlaatu parani, kun siirryttiin keskitettyyn lämml mmöntuotantoon, Laitosten savupiiput nostivat päästökorkeutta,, jolloin paikallisen mittakaavan ilmanlaatuongelmat vähenivät Huom!! PääP äästökorkeudella ei vaikutusta alueellisiin ongelmiin, joissa päästömäärä tärkeämpi Ilmakehän n pystysuuntainen sekoittuminen turbulenttisuus Turbulenssi: tuulen suunnan ja nopeuden lyhytaikaiset vaihtelut (pyörteet) Voi kuvata epäsuorasti ilmakehän nk. stabiilisuustilan/ luokkien avulla Stabiili tila: pystysuuntainen sekoittuminen on heikkoa (epäpuhtaudet laimenevat hitaasti) lämpötila nousee korkeuden mukana Labiili tila: sekoittuminen ja laimeneminen voimakasta lämpötila laskee korkeuden mukana 17
18 Inversio Yleensä ilman lämpötila laskee ylöspäin mentäessä ja lämmin ilma kevyempänä nousee ylös. Toisinaan kuitenkin tilanne on päinvastoin: inversio on kerros ilmakehässä, jossa lämpötila nousee korkeuden mukana ei sekoittumista (stabiili tila) Maanpintainversio: sekoittuminen maanpinnalta ylöspäin heikkoa maanpinnalla oleva viileämpi ilma jää ylempänä olevan lämpimämmän ilman alle (maan pinnan läheinen ilmakerros stabiili) Yläinversio: Stabiili tila alkaa vasta korkeammalla (sekoittuminen tiettyä rajaa korkeammalle estyy) Lämpötila eri korkeuksilla inversion aikana 18
19 Ilmakehän n lämpl mpötilan pystyjakauma inversio Voimakas inversio Helsingissä Liikenneperäisten isten ilmansaasteiden pitoisuudet kohosivat erittäin in suuriksi. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet YTV:n Helsingin mittausasemilla Typpimonoksidin pitoisuudet YTV:n Helsingin mittausasemilla
20 Mitä opimme? Ilmansuojelun perusteet kurssi johdanto Ilmansuojelun terminologiaa Tällä kurssilla käsiteltävät ilmansuojeluongelmat Ilmansaasteita, niiden elinaikoja ilmakehässä ja vaikutusalueen mittakaavoja Ilmansuojelusykli Ilmakehä Auringon säteilyn ja ilmakehän vuorovaikutus Ilmakehän liikkeet globaalista paikalliselle tasolle ja niiden vaikutus ilmansaasteiden leviämiseen Ilmastokäsite ja Suomen ilmastoa kuvaavia tekijöitä 20
Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotSääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).
Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET
SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotTermiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine
Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotPurjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK
Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK Tavoitteena Ymmärtää ilmakehässä tapahtuvia, lentämiseen vaikuttavia ilmiöitä Saada kuva siitä, miten sääennusteet kuvaavat todellista säätä
LisätiedotILMASTONMUUTOSENNUSTEET
ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus
LisätiedotHydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla
Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk I, 2012
Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin
LisätiedotILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?
ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotMusta hiili arktisella alueella
Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotMiksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset
Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset Esityksen pääaiheet Miksei talvea 12 kk vuodessa? Terminen ja tähtitieteellinen talvi Jääkausista Entä talvi tulevaisuudessa?
LisätiedotUtön merentutkimusasema
Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotIlmaston ja sen muutoksen
Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotIlmasto. Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A Varpu Mikola
Ilmasto Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A 16.11.2017 Varpu Mikola Maiseman hengitys Maija Rautamäki Suomen ilmasto Suomi Köppenin ilmastoluokituksen mukaan: Kylmätalviset ilmastot Dfb Lämminkesäinen
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotPuun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä. Pienpolttoseminaari, Kuopio,
Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä Pienpoltto tuottaa merkittävän määrän päästöjä ilmakehään. Suomessa 40 % pienhiukkaspäästöistä (PM2.5) 55 % ilmastoa lämmittävistä mustahiilipäästöistä Yli
LisätiedotIHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA
IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotNokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle
Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT Suomen Ympäristökeskus SYKE Pienpolttoseminaari, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 21.5.2018 Esityksen sisältö Noki,
LisätiedotJupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II
Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II Jupiter ja Galilein kuut Galileo-luotain luotain Jupiterissa NASA, laukaisu 18. 10. 1989 Gaspra 29. 10. 1991 Ida ja ja sen kuu Dactyl 8. 12. 1992 Jupiter 7. 12.
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
Lisätiedot1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros
1. Lähes neutraali rajakerros 2. Epästabiili rajakerros 3. Stabiili rajakerros Lähes neutraali rajakerros Pintakerroksessa logaritminen tuuliprofiili Ekman-kerroksessa spiraali Pyörteiden koko l k z Vaihtokerroin
LisätiedotIlmastonmuutos. Ari Venäläinen
Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)
LisätiedotLuento Kyösti Ryynänen
1. Kasvihuoneilmiö Luento 30.1.2013 Kyösti Ryynänen 2. Kasvihuonekaasut 3. Kasvihuonekaasujen lähteet 4. Eri kasvihuonekaasujen merkitys 5. Pitoisuuksien muutokset Menneisyydessä Nykyiset trendit Tulevaisuudessa
LisätiedotMiten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?
Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Esityksen sisältö Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset tähän mennessä Odotettavissa oleva ilmastonmuutos ja sen
Lisätiedot7.4 Alustan lämpötilaerot
7.4 Alustan lämpötilaerot Merituulet: Heikko perusvirtaus (Vg < 7 m/s) Hyvin sekoittuneen lämpimän maan päältä virtaa ilmaa merelle, ilma nousee meren neutraalin, viileämmän ilman päälle. Pinnassa virtaakin
LisätiedotLuento Kyösti Ryynänen
1. Aerosolit Luento 21.8.2012 Kyösti Ryynänen 2. Aerosolien lähteet 3. Aerosolit ja kasvihuoneilmiö 4. Pilvien tiivistymisytimet 5. Kosmoklimatologia 1 AEROSOLIT Aerosolit ovat kiinteitä tai nestemäisiä
Lisätiedot1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros
1. Lähes neutraali rajakerros 2. Epästabiili rajakerros 3. Stabiili rajakerros Lähes neutraali rajakerros Pintakerroksessa logaritminen tuuliprofiili Ekman-kerroksessa spiraali Pyörteiden koko l k z Vaihtokerroin
LisätiedotTuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström
Tuulen viemää Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa Anu-Maija Sundström Henrik Virta, Suvi-Tuulia Haakana, Iolanda Ialongo ja Johanna Tamminen Saasteiden kulkeutuminen ilmakehässä Saasteen
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat ILMANPAINE (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmanpaine Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 ILMANPAINE (1/2) Ilma kohdistaa voiman kaikkiin kappaleisiin, joiden kanssa
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotLänsiharjun koulu 4a
Länsiharjun koulu 4a Kuinka lentokone pysyy ilmassa? Lentokoneen moottori Helsinki-Vantaan lentokentällä. Marius Kolu Olimme luonnossa ja tutkimme kuvia. Jokaisella ryhmällä heräsi kysymyksiä kuvista.
LisätiedotASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI
ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?
LisätiedotSää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi
Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi SOTERKO - Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? 8.10.2014, TTL Reija Ruuhela Mia Aarnio Ilmatieteen
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
LisätiedotILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN
ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen
LisätiedotNSWC SWC- kartan uudistus ja sisällön tulkintaa. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat
NSWC SWC- kartan uudistus ja sisällön tulkintaa Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat Muutokset SSWC -> NSWC Kartan formaatti muuttuu, landscape -> portrait
LisätiedotLiikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.
Ruokailutottumuksilla ei ole merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Aurinko säätelee maapallon lämpötilan yleistä kehitystä. Viime vuosikymmeninä merenpinnan nousu
LisätiedotMikkelin lukio. Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi
Mikkelin lukio Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi 7-11.10.2013 Summary in English Methane in Mars? According to the latest researches
LisätiedotILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?
ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ
LisätiedotMaan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa
Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta
LisätiedotLIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT
LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS
LisätiedotIlmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotPienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia
Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia Kuutiosenttimetri kaupunki-ilmaa Kaasut: Yksittäisiä molekyylejä
LisätiedotTestbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa. Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät
Testbed-havaintojen hyödyntäminen ilmanlaadun ennustamisessa Minna Rantamäki TUR/Viranomaisyhteistyö ILA/Ilmanlaadun mallimenetelmät Tiheän mittausverkon hyödyt ilmanlaadun ennustamisessa Merkittävästi
LisätiedotKuva 1. Liikenteen PM10-päästöt (kg/v/m) ja keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät vuonna 2005.
LIITEKUVAT Seuraavissa karttakuvissa on esitetty laskentapisteittäisistä keskiarvoista samanarvonviivoin muodostetut korkeimpien pitoisuuksien alueet, joilla tietyn pitoisuuden ylittyminen on pitkän havaintojakson
Lisätiedot6 Sääoppi. 6.A Ilmakehä 6.A.1 ILMAKEHÄ 6.A.2 ILMAKEHÄN KEMIALLI- NEN KOOSTUMUS. Kuva 3-61
sivu 271 6 Sääoppi 6.A Ilmakehä Ihmiset ovat kautta aikojen olleet kiinnostuneita omasta ympäristöstään. Vähitellen olemme kyenneet voittamaan esteet, jotka ovat rajoittaneet liikkumistamme maalla, merellä,
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotIlmakehän rakenne. Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat
Ilmakehän rakenne Auringon vaikutus Lämpötilat Nosteen synty Sääkartat Vaaranpaikat 1. Troposfääri: noin 10 km korkeuteen maanpinnasta. +27 asteesta 60 asteeseen.tropopaussiin joka on 10 12 km korkeudessa,
LisätiedotBoreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative
LisätiedotSUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA
SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN
LisätiedotMitä kuuluu ilmastonmuutokselle?
Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot
LisätiedotKorkeuden ja etäisyyden vaikutus ilmanlaatuun katukuilussa ja sisäpihalla
Korkeuden ja etäisyyden vaikutus ilmanlaatuun katukuilussa ja sisäpihalla Jarkko Niemi, FT Ilmansuojeluasiantuntija Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa -seminaari 18.1.2018 Typpidioksidin
LisätiedotAvainsanat: Korkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty. Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste
ikko iuttu OuLUA, sivu 1 TUULI Avainsanat: orkeapaine, matalapaine, tuuli, tuulijärjestelmät, tuulen synty Luokkataso: Lukio Välineet: Videotykki, PowerPoint-esitys, karttamoniste, tehtävämoniste Tavoitteet:
LisätiedotIlmastonmuutos eri mittakaavatasoilla
Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen
LisätiedotIlmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen
LisätiedotKosmos = maailmankaikkeus
Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotIlmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU
Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU Mikko Savolahti SYKE Ilmansuojelupäivät, 23.8.2017 Sisältö Mitä tarkoittaa haittakustannusmalli? Miksi uusi on parempi kuin vanha? Mihin malli sopii ja
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
Lisätiedot40 minuuttia ilmastojärjestelmän toiminnasta
40 minuuttia ilmastojärjestelmän toiminnasta Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 2.2.2012 Esityksen sisältö Ilmastojärjestelmän energiatasapainosta ENSO ja NAO Havaitut ilmaston muutokset
LisätiedotTarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,
LisätiedotAURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013
AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA MARTTI TIURI professori emeritus AALTO YLIOPISTO, Radiotieteen ja tekniikan laitos KOKEMÄKI 12.11.2013 Verkko-osoite: www.solarwindonearth.com RION YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOKOKOUS 1992:
LisätiedotHelmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.
Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti
LisätiedotIlmastonmuutos mitä siitä seuraa?
Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90
LisätiedotPurjelennon Teoriakurssi 2014. Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK
Purjelennon Teoriakurssi 2014, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK Pilvityypit Purjelentäjän pilvet Cumulus, kumpupilvi Teräväreunainen kumpupilvi kertoo noston olemassaolosta Noston ollessa hiipumassa ja
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotSuomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos
Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.
LisätiedotSäteily on aaltoja ja hiukkasia
BIOS 3 jakso 3 Säteily on aaltoja ja hiukkasia Auringosta tuleva valo- ja lämpösäteily ylläpitää elämää maapallolla Ravintoketjujen tuottajat sitovat auringon valoenergiaa kemialliseksi energiaksi fotosynteesissä
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA
ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin
LisätiedotVastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.
Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol
LisätiedotSuomen muuttuva ilmasto
Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä
LisätiedotHydMet ennustuskurssi Ilmanlaatuennusteet. Minna Rantamäki, FM. Turvallisuussää/Viranomaisyhteistyö Ilmanlaatu/Ilmanlaadun mallimenetelmät
HydMet ennustuskurssi 1-2.4.2005 Ilmanlaatuennusteet Minna Rantamäki, FM Turvallisuussää/Viranomaisyhteistyö Ilmanlaatu/Ilmanlaadun mallimenetelmät minna.rantamaki@fmi.fi Esityksen sisältö Miten sää vaikuttaa
LisätiedotILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
Lisätiedot