Asemakaavan muutoksen selostus Kirkonkylä, keskusta, kortteli 2021, tontti 10

Transkriptio

1 Kaavatunnus: Asianumero: ASRA.ltk.: Nurmijärven kunta /Ympäristötoimiala/Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu Asemakaavan muutoksen selostus Kirkonkylä, keskusta, kortteli 2021, tontti 10 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2021 tonttia 10. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 2021 tontti 14. Asemakaavan muutoksen selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Vireilletulo Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu PL 37, Nurmijärvi Kaavoitusarkkitehti Katri Peltoniemi Puh

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSTIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen liitteet TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Luonnonympäristö ja maaperä Väestö Palvelut Työpaikat Virkistys Liikenne Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava ja Nurmijärven kunnan kehityskuva Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osalliset Vireille tulo Osallistuminen, viranomaisyhteistyö ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutoksen tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisu ja sen vaikutukset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS

3 5.1 Asemakaavan muutoksen mitoitus ja aluevaraukset Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Asemakaavan muutoksen suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Vaikutukset maakuntakaavaan Vaikutukset yleiskaavaan ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS

4 1. PERUSTIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kirkonkylän keskusta-alueen eteläosassa, Pratikankujan Ja Aleksis Kiventien risteyksessä, korttelissa Kuva 1. Ote opaskartasta. Kuva 2. Ilmakuva, Bloom Kartta Oy. 4

5 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Kirkonkylän korttelin 2021 tontti 10, Alueelle suunnitellaan pienimittakaavaista asumista ja palveluja. Rakennuksen rakennussuojelutarve ja tontinkäyttömahdollisuudet tutkitaan kaavatyön yhteydessä. Alueen voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on osittain toteutunut. 1.3 Selostuksen liitteet Asemakaavan muutoksen selostukseen on liitetty seuraavat asiakirjat: o o o o o o alueen sijainti asemakaavoitettava alue osallistumis- ja arviointisuunnitelma, OAS asemakaavakartta asemakaavamerkinnät ja määräykset tilastolomake Lisäksi asemakaavan muutosta varten on laadittu seuraavat selvitykset: Alueen suunnitteluun liittyvät myös seuraavat selvitykset: - Nurmijärven rakennusperintöselvitys, arkkitehtitoimisto LPV, 2012 Selvitykset ovat tarvittavilta osin esillä asemakaavan muutoksen sivuilla osoitteessa ja ympäristö 5

6 2. TIIVISTELMÄ Nurmijärven kunta on tehnyt aloitteen asemakaavan muuttamiseksi Kirkonkylän keskustan korttelissa Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia pienimittakaavaisen asumisen tai palvelutarjonnan sijoittamista alueelle. Kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt suunnittelualueella sijaitsevan kiinteistön myymisestä. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa vuodelta 2014 alue on tiivistettävää keskusta- ja taajamatoimintojen aluetta. Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvassa 2040 alue on Kirkonkylän taajama-aluetta. Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1992 alue on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta, YL. Alueella sijaitsee vanha poliisitalo, joka on rakennettu arviolta vuonna Se on Nurmijärven kunnan rakennusperintöselvityksessä esitetty suojeltavaksi luokkaan 1. Rakennus on selvityksen mukaan paikallishistoriallisesti, rakennushistoriallisesti sekä maiseman ja lähiympäristön kannalta merkittävä säilytettävä kohde. Myös pihapiiriä ja lähiympäristöä tulisi säilyttää. Rakennus on tällä hetkellä pääosin tyhjillään. Sen osoittaminen asumiseen, pienimittakaavaisten palvelujen tuottamiseen ja yksityiseen käyttöön sekä edellä mainittujen rakennussuojelutavoitteiden toteutuminen, edellyttävät asemakaavan tarkistamista. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy valtuusto. Kuva 3. Rakennuksen yksinkertaista julkisivua rytmittävät kuusiruutuiset ikkunat. Kuva 4. Kadulle avautuu näkymä kellarikerroksen autotallin sisäänajosta. 6

7 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Alue on pääosin Nurmijärven kunnan omistuksessa. Alueella sijaitsee 1930-luvulla rakennettu, alun perin poliisitaloksi suunniteltu rapattu rakennus sekä sitä ympäröivä puu- ja pensasistutusten rajaama pihaalue. Kaavoitettavan korttelialueen pinta-ala on n. 0,13 ha Rakennettu ympäristö Alueella sijaitseva rakennus on arkkitehti Y. Sadeniemen suunnittelema noin vuonna 1936 valmistunut L:n muotoinen, aiheiltaan klassisistinen ja vaaleaksi rapattu rakennus, jossa on loiva satulakatto. Rakennus on ulkoa pääosin säilynyt aikakaudelleen ominaisena. Kuva 5. Ote rakennuksen pohjapiirustuksesta. Rakennuksen sisätilojen erikoisuus on pieniikkunaiset sellikopit. Kuva 6. Rakennuksen arkkitehtuuri on klassisistisen hillittyä. 7

8 3.1.3 Luonnonympäristö ja maaperä Alueen ympäristö on pääosin ihmisen piha-alueeksi muokkaamaa nurmikenttää. Alueen maaperä on pääosin kalliota Väestö Kirkonkylän alueella asuu n asukasta (tilastotieto vuodelta 2015). Asukasluvun arvioidaan olevan n vuonna 2040 (Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040). Alueen lähiympäristössä on taajaluonteista kerros- rivi- ja omakotitaloasutusta. Kiinteistöllä sijaitseva rakennus on tällä hetkellä tyhjillään Palvelut Alue liittyy läheisesti keskustan palveluihin. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee koulu, erikoiskaupan liiketiloja sekä hammashoitola. Kirjasto, kunnanvirasto sekä päivittäistavarakaupat sijaitsevat noin puolen kilometrin päässä suunnittelualueesta. Rakennuksessa on aikaisemmin toiminut päiväkoti. Se ei kuitenkaan jatkossa sellaisenaan sovellu aikaisempaan käyttötarkoitukseensa rakennuksen perusratkaisun, siihen kohdistuvien suojelutavoitteiden ja toisaalta aikaisemman toiminnan luonteen vuoksi. Kunnan palvelutarjonnasta on laadittu erillinen palveluverkkosuunnitelma, joka hyväksytään vuosittain. Siinä on määritelty kunnan palveluiden sijoittuminen ja tilatarpeet tuleviksi vuosiksi. Kuva 7. Vanha poliisitalo liittyy Kirkonkylän vanhan keskustan kyläraittiin, jonka varrella on pienimittakaavaisia erikoiskaupan liiketiloja ja palveluja. Aleksis Kiven tie on Kirkonkylän alueen ulkoilijoiden suosima ulkoilureitti. Poliisitalo on kuvassa keskellä. 8

9 3.1.6 Työpaikat Virkistys Liikenne Keskustan koulut ja kaupalliset sekä kunnan järjestämät palvelut tarjoavat työpaikkoja alueen läheisyydessä. Läheinen liikuntapuisto ja kuivatun järven alueen reitistöt tarjoavat mahdollisuuksia virkistykseen yhdessä Parkkimäen ulkoilualueen kanssa. Aleksis Kiven tie on suosittu ulkoilureitti taajaman sisällä. Katuverkko ja ajoliittymät Suunnittelualue rajautuu Pratikankujaan ja Aleksis Kiven tiehen. Kiinteistön läpi kulkee ajoyhteys toiselle tontille. Kiinteistölle johtaa katualueelta kaksi ajoliittymää, joista toinen johtaa autotalliin, kellarikerrokseen. Joukkoliikenne Uudenmaan ELY-keskuksen v hyväksymän palvelutasoselvityksen mukaan Nurmijärven kirkonkylältä tulee järjestää houkuttelevan tason palvelua Helsingin ja Nurmijärven välisessä joukkoliikenteessä. Houkuttelevan palvelutason vuoroväli on arkiruuhkaliikenteessä minuuttia. Muilta osin Kirkonkylältä on kohtalaiset kulkuyhteydet Rajamäen ja Hyvinkään suuntaan, sekä Hyrylään ja mm. Klaukkalaan. Lisäksi kunnassa on käytettävissä palveluliikenne Kivenkyyti, joka mahdollistaa arkipäivien kulkemista tältäkin asemakaava-alueelta Nurmijärven sisäisiin matkoihin. Asemakaavan muutosalue on saavutettavissa joukkoliikenteellä hyvin. Vuorotarjonta on kattavaa niin työpaikkaliikenteen, kuin asiointiliikenteenkin osalta. Vuorotarjontaa on myös viikonloppuisin. Kunta tukee joukkoliikenteen järjestämistä merkittävästi, joten mm. lipputuotevalikoima on kattava ja liput ovat erittäin kilpailukykyisiä omalla henkilöautolla kulkemiseen verrattaessa. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen reiteistä on tehty vuonna 2010 Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelma, sekä Nurmijärven kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma. Kirkonkylältä on kevyenliikenteen reitti Ilvesvuoren kautta aina Tuusulaan saakka. Rakenteilla on kevyenliikenteen väylä myös Rajamäelle ja sen valmistettua reitti on yhtenäinen Herusten kautta Hyvinkäälle asti. Suunnittelualuetta ympäröivillä katualuilla on ajoradasta reunakivellä korotetut jalkakäytävät molemmin puolin katua. 9

10 3.1.9 Maanomistus Alue on Nurmijärven kunnan omistuksessa. Kuva 8. Kunnan maanomistus on esitetty vaaleanpunaisella. 10

11 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Vuonna 2014 lainvoiman saaneessa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja tiivistettäväksi alueeksi. Kuva 9. Ote 2. vaihemaakuntakaavasta, yhdistelmäkartta Yleiskaava ja Nurmijärven kunnan kehityskuva 2040 Nurmijärven valtuusto on hyväksynyt Nurmijärven maankäytön kehityskuvan Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvassa 2040 alue on Kirkonkylän taajama-aluetta. 11 Kuva 10. Ote Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvasta.

12 Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaavaan muutos tulee valmistella yleiskaavan sisältövaatimukset huomioiden Voimassa oleva asemakaava Voimassa olevassaa asemakaavassa vuodelta 1992 alue on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta, YL. Asemakaavan mukainen rakennusoikeus alueella on osittain toteutunut. Kuva 11. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Asemakaavan muutoksen kohteena on tontti Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Aluetta ja sen lähiympäristöä koskevat laajemmat selvitykset: -Nurmijärven Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkon toimivuustarkastelu, Strafica 2007 sekä päivitys Kevyen liikenteenn verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelma, - Liikenneturvallisuussuunnitelma, 2010 Nurmijärven kunta, Nurmijärven kaupan palveluverkkoselvitys, Santasalo Ky Kirkonkylän selvitysalueen luontoselvitys, Enviro, Lepakkoselvitys Nurmijärven kirkonkylän osayleiskaavaa varten 2013, Bathouse, Nurmijärven luonnoltaan arvokkaat pienvedet; Nironen, M., Nurmijärven kallioselvitys, Ympäristötutkimus Oy Metsätähti, Nurmijärven arkeologinen inventointi, Johanna Seppä, Nurmijärven rakennusinventointi, arkkitehtitoimisto Lehto-Peltonen- Valkama Oy, Krannila, liikenneselvitys, Strafica Luonnos kiertoliittymästä Rajamäen- ja Raalantien risteykseen, Ramboll, ASEMAKAAVAN MUUTOS, Kirkonkylän korttelin 2021 tontti 10 Kaavatunnus 2-240

13 Tätä asemakaavan muutosta lähinnä koskevat selvitykset: Nurmijärven rakennusperintöselvityksessä todetaan, että alueella sijaitseva rakennus on esitetty suojeltavaksi luokkaan 1. Rakennus on selvityksen mukaan paikallishistoriallisesti, rakennushistoriallisesti sekä maiseman ja lähiympäristön kannalta merkittävä säilytettävä kohde. Myös pihapiiriä ja lähiympäristöä tulisi säilyttää. Rakennus vaikuttaa säilyneen aikakaudelleen ominaisena. Rakennuksen kunnosta on tehty selvitys. Kuntotutkimus ja haitta-aineraportissa, Jakitec, 2015, esitetään, että rakennuksen salaojitus tulee tarkistaa, alapohjan kuivumismahdollisuuksia parantaa pintamateriaaleja tarkistamalla, orgaaninen aines poistaa tuulettuvasta alapohjasta, seinärakenteiden kosteusvauriot sekä ikkunaeristeet korjata ja havaitut vesikaton vuotokohdat paikata. Rakennuksen putkieristeissä on havaittu asbestia. Rakennuksessa ei ole sadevesien poistojärjestelmää, mikä rasittaa perusmuuria. Selvitykset ovat tarvittavilta osin esillä asemakaavan muutoksen sivuilla osoitteessa ja ympäristö. Kuva 12. Rakennuksen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta kertovat pienet sellin ikkunat. Ne ovat olennainen osa rakennuksen historiaa. 13

14 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Aiemmin päiväkotikäytössä ollut rakennus on jäänyt tyhjilleen, eikä sille ole löydetty tarkoituksenmukaista käyttöä. Jotta rakennus voitaisiin ottaa uudelleen käyttöön ja rakennuksen suojelupyrkimykset voitaisiin toteuttaa, on voimassa olevaa asemakaavaa tarpeen tarkistaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitustyö on käynnistynyt Nurmijärven kunnan aloitteesta. Se tuli vireille asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöksellä elokuussa Kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt laittaa suunnittelualueella olevan kiinteistön myytäväksi. Asemakaavan muutos tehdään Nurmijärven kunnan asemakaavoituksen omana työnä. Asemakaavan muutos on vaikutukseltaan merkittävä ja sen hyväksyy valtuusto. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaavan muutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: - alueen ja lähialueiden asukkaat, maanomistajat, yritykset, työntekijät ja yhdistykset - Nurmijärven kunnan hallinto- (yleis- ja asemakaavoitus, kiinteistö- ja mittaus, kunnallistekniikan suunnittelu, rakennusvalvonta, ympäristötoimi) ja luottamuselimet (asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta) - muut viranomaiset: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski- Uudenmaan maakuntamuseo ja Uudenmaan liitto - yritykset: Sonera Oyj, Nurmijärven Sähkö Oy ja Nurmijärven Vesi Asemakaavan muutos tuli vireille asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöksellä Osallistuminen, viranomaisyhteistyö ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen ja vuorovaikutus tapahtuu laaditun osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) mukaisesti vaiheittain kaavahankkeen edetessä (MRL 63 ). 14

15 Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä välisenä aikana. Tänä aikana siitä esitettiin kaksi lausuntoa. Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY, katsoo, että suunniteltu pienimittakaavaiset asuminen ja palvelut täydentävät hyvin olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, sekä alueen rakennussuojelun tavoitteet on huomioitu asemakaavan muutoksessa asianmukaisesti. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo on tutustunut lausuntopyynnön liiteasiakirjoihin ja esittää kantanaan, että vanhan poliisitalon suojelumääräys on hyvä ja riittävä, joten maakuntamuseo puoltaa asemakaavaluonnoksen hyväksymistä. Kaavakarttaan on tehty muutos koskien liittymäkieltoa, jota on hieman jatkettu. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutoksen luonnosvaiheessa suojelumääräyksistä on alustavasti keskusteltu Keski-Uudenmaan maakuntamuseon kanssa. Asemakaavan muutoksesta on järjestetty ELY-keskuksen kanssa neuvottelu kesällä Asemakaavan muutoksen tavoitteet Alueen asemakaavaa tarkistetaan siten, että pääosin toteutumaton julkisten palvelujen korttelialue (YL) muutetaan Asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi (AL). Kaavamerkintä sallii näin ollen sekä asumisen että pienimittakaavaisten palvelujen tuottamisen alueella. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa pääosin tyhjilleen jäänyt rakennus uuteen käyttöön ja varmistaa rakennuksen rakennussuojelutavoitteiden toteutuminen. Rakennuksen suojelutavoitteet toteutuvat paremmin, jos rakennus saadaan osoitettua mahdollisimman nopeasti sille sopivaan uuteen käyttötarkoitukseen ja mahdollistetaan uuden toiminnan edellyttämät muutostyöt ja samalla kuntokartoituksen edellyttämät tarpeelliset korjaustoimenpiteet. Samalla mahdollistetaan kiinteistön siirtyminen yksityiseen omistukseen. Asemakaavan muutoksessa tutkitaan mahdollisten muutostöiden sekä lisärakentamisen luonne ja laajuus, siten että rakennuksen rakennushistorialliset arvot eivät vaarannu. Asemakaavan muutoksella säilytetään osa Nurmijärven Kirkonkylän perinteistä kylämiljöötä ja mahdollistetaan olemassa olevan rakennuskannan tarkoituksenmukainen käyttö. 15

16 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on mm. varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Lisäksi ne auttavat saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. (Ympäristöministeriö). Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet toteutuvat asemakaavan muutoksessa. 1. Toimiva aluerakenne Nurmijärven Kirkonkylä on osa Helsingin seudun ympäryskuntien kyläkeskusten muodostamaa verkostoa ja se sijaitsee edullisesti hyvien liikenneyhteyksien äärellä lähellä pääkaupunkiseudun kehittyviä keskuksia. Asemakaavalla turvataan olemassa olevan rakennuskannan tarkoituksenmukainen käyttö. Asemakaavan muutoksessa hyödynnetään jo olemassa olevia yhdyskuntateknisiä verkostoja ja liikenne- sekä joukkoliikenneyhteyksiä. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Asemakaavan muutos sijoittuu rakennetun ja tiivistyvän taajamarakenteen sisälle. Rakentamista ohjataan kaavamääräyksin monipuolisen taajamakuvan säilyttämiseksi. Suunnittelualue ei sijoitu tulvien tai myrskyjen kannalta erityisen riskialttiille alueelle. Lähin kemikaalivaarallinen (Seveso) laitos sijaitsee n. 1,5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueella ei ole havaittu merkittäviä luontoarvoja, virkistysarvoja tai luonnonvaraesiintymiä. Alueen inventoitu rakennusperintökohde suojellaan asemakaavalla. Alueen ohi kulkee paikallisesti merkittävä taajaman sisäinen ulkoilureitti. 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alue liittyy olemassa olevaan ja kaavamuutoksen myötä edelleen kehittyvään liikenneverkkoon ja kunnallistekniseen sekä energiahuollon verkostoon. Se liittyy luontevasti hyviin kevyenliikenteen sekä joukkoliikenteen yhteyksiin. 5. Helsingin seudun erityiskysymykset Kirkonkylän keskusta sijaitsee liikenteellisesti edullisella sijainnilla ja Helsingin seudun työpaikka-alueet ja palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Kaavamuutoksella sijoitetaan asumista ja palveluja taajaman keskustaalueelle hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle, mikä hillitsee yksityisautoilun tarvetta ja ilmastonmuutosta. 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Alueella ei ole merkittäviä luonto- tai kulttuuriympäristöjä. Suhde maakuntakaavaan Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. (Kts. kohta 3.2.1) 16

17 4.5 Asemakaavaratkaisu ja sen vaikutukset Asemakaavan muutoksella alue osoitetaan asumiseen ja pienimittakaavaiseen palvelutarjontaan. Asemakaavan muutoksella olemassa oleva rakennus, joka on rakennusperintöselvityksessä esitetty suojeltavaksi luokkaan 1, säilytetään ja sen ulkoasu suojellaan kaavamääräyksellä. Myös pihapiiri säilytetään lukuun ottamatta pienimuotoisia muutoksia, joilla mahdollistetaan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö uudessa käyttötarkoituksessa. Itäjulkisivulla mahdollistetaan vähäiset muutokset, jotta rakennus voitaisiin helpommin osoittaa uuteen käyttötarkoitukseen. Muutoksista on neuvoteltu erikseen Keski- Uudenmaan maakuntamuseon kanssa. Korttelialueelle osoitetaan rakennusala pienelle talousrakennukselle sekä olemassa olevan rasitteen mukainen ajoyhteys naapuritontille Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Alueen asemakaavan muutoksen valmistelu alkoi Nurmijärven kunnan aloitteesta kun olemassa olevalle rakennukselle ei voitu kunnan puolesta enää osoittaa voimassa olevan asemakaavan mukaista käyttöä. Kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt laittaa suunnittelualueella olevan kiinteistön myytäväksi. Asemakaavan muutos tuli vireille asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöksellä Nurmijärven kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavan muutosluonnoksen ja asettanut sen nähtäville. Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä välisenä aikana. Asemakaavan muutosehdotus... 17

18 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan muutoksen mitoitus ja aluevaraukset Asemakaavan muutoksella alue osoitetaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi, AL, siten, että alue on mahdollista osoittaa pientaloasumiseen tai pienimittakaavaisille palveluille. Olemassa oleva rakennus saa suojelumerkinnän sr-1. Asemakaavakartassa annetaan määräyksiä koskien rakennuksen ja sen julkisivun säilyttämistä ja hulevesien hallintaa sekä osoitetaan ajoyhteys (ajo) taaemmalle tontille ko. kiinteistön kautta. Tontin rakennusoikeus on määritelty siten, että olemassa oleva rakennus säilyy lähinnä sellaisenaan, mutta sen lisäksi on mahdollista sijoittaa tontille uutta käyttötarkoitusta tukeva talousrakennus erikseen osoitetulle rakennusalalle. Pihapiiri tulee jatkossakin rajata katualueesta pensasaidanteella ja sille osoitetaan yksi ajoliittymä tontin länsiosasta Pratikankujalle. Ajoyhteys kellarin autosuojasta palvelee jatkossa vain jalankulkua kellarikerroksen sisäänkäyntinä, sillä nykyinen liittymä kadulle sijaitsee Pratikankujan ja Aleksis Kiven tien risteysalueella. Muodostettavan tontin pinta-ala on 1317 m2 ja sen rakennusoikeus on 250 k-m2. Asemakaavakartta määräyksineen on selostuksen liitteenä. 18

19 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaikkien rakennuksen ulkoasuun vaikuttavien korjaus ja muutostöiden toteuttamisesta tulee kuulla Keski-Uudenmaan maakuntamuseon asiantuntijaa. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Asemakaava ei toteutuessaan oleellisesti muuta lähtötilannetta, vaan kaavamuutos on luonteeltaan ympäristöä säilyttävä. Vaikutukset alueen rakennettuun kulttuuriympäristöön Asemakaavalla suojellaan rakennus- ja paikallishistoriallisesti merkittävä rakennus piha-alueineen. Vaikutukset asumiseen Asemakaavalla mahdollistetaan asuminen ja yrittäminen alueella, joka sijoittuu monenlaisen asumismuodon ja palvelutarjonnan rajapintaan. Vaikutukset palveluihin Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan pienimittakaavainen palvelutarjonta Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueella ei ole laadittujen laajempien yleiskaavatasoisten luontoselvityksen mukaan merkittäviä luontoarvoja. Ympäristöön johdettavien hulevesien hallintaa ohjataan kaavamääräyksillä. Taajamakuvallisesti merkittävää kasvillisuutta säilytetään kaavamerkinnöillä. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Uuden rakennuskannan myötä alueen ympäristöön aiheutuvaa sadevesikuormitusta vähennetään kaavamääräyksillä. Alue ei ole pohjavesialuetta eikä rakentamisella ole merkittäviä vaikutuksia pohjavesiin. Alueen hulevedet valuvat pääosin hulevesiverkostossa vanhan järven alueelle ja edelleen avoojassa Kyläjokeen Muut vaikutukset Vaikutukset ilman laatuun Asemakaavan muutoksen vaikutus ilman laatuun on vähäinen. Alue on hyvin tavoitettavissa myös kevyen ja julkisen liikenteen keinoin, mikä vähentää autoilun tarvetta. 19

20 Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen. Rakentamisen määrä ei oleellisesti lisäänny. Ajoliittymien määrä alueella vähenee. Vaikutukset tekniseen huoltoon Alue sijaitsee valmiin rakennetun kunnallisteknisen verkoston alueella. Rakennuksen käytön mahdollistaminen jatkossakin edistää olemassa olevien teknisten verkostojen hyödyntämistä. Kaavamääräyksien myötä sade- ja hulevesien hallintaa parannetaan. Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Asemakaavalla lisätään alueen palveluiden asiakaspohjaa ja mahdollistetaan palveluiden tuottaminen. Vaikutukset virkistykseen Alueelle ei osoiteta virkistysalueita. Alueen läheisyydessä sijaitsee ulkoiluun tarkoitettuja alueita, kuten Parkkimäki sekä kuivatun järven alueen reitistöt. Alueen ohi, Aleksis Kiven tien ja puiston kautta edelleen Kirkkopuistoon ja hautausmaalle, kulkee paikallisesti merkittävä kylämiljööltään mielenkiintoinen ulkoilureitti Asemakaavan muutoksen suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Koska alueen osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen, on maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset. Sisältövaatimus Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos noudattaa maakuntakaavaa Asemakaavan muutos noudattaa valmisteltavaa osayleiskaavaa Yhdyskuntarakenteen toimivuutta tehostetaan hyödyntämällä olemassa olevaa rakennuskantaa ja parantamalla hulevesien hallintaa Alueen uusi käyttötarkoitus hyödyntää jo olemassa olevia palveluita, kouluja ja liikenneyhteyksiä Rakentaminen tukee kestävää kehitystä hyödyntämällä olemassa olevaa katuverkkoa ja kunnallistekniikkaa Rakentaminen liittyy olemassa olevaan kunnallistekniikkaan ja katuverkkoon Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuminen taajaman keskustassa 20

21 Alue sijaitsee keskustan muiden palveluiden välittömässä läheisyydessä 4) mahdollisuudet liikenteen, Alue liittyy nykyiseen liikenne- ja erityisesti joukkoliikenteen ja kunnallistekniikan verkostoon kevyen liikenteen, sekä energia-, Alue liittyy kevyen liikenteen verkostoon vesi- ja jätehuollon Energia-, vesi- ja jätehuolto voidaan tarkoituksenmukaiseen järjestää olemassa olevaa infrastruktuuria järjestämiseen ympäristön, hyödyntäen luonnonvarojen ja talouden Hulevesien hallinta vähentää tulvariskiä kannalta kestävällä tavalla purku-uomissa ja parantaa huleveden laatua 5) mahdollisuudet turvalliseen, Ajoliittymän sijoittelussa on huomioitu terveelliseen ja eri väestöryhmien liikenteen turvallisuus- ja kannalta tasapainoiseen sujuvuusnäkökohdat elinympäristöön Asemakaavan muutos mahdollistaa pienimuotoisen palvelutarjonnan mikä tukee kylämiljöön elävöittämistä alueella 6) kunnan elinkeinoelämän Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan toimintaedellytykset työpaikkojen sijoittamisen alueelle 7) ympäristöhaittojen vähentäminen Alueella ei selvitysten perusteella ole havaittu maaperän saastumista Nykyistä osittain toteutumatonta asemakaava tarkistetaan toteuttamiskelpoiseksi 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luontoarvojen vaaliminen 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Rakennusperintökohde saa asemakaavan muutoksen myötä suojelumerkinnän Alueella ei ole havaittu merkittäviä luontoarvoja, mutta taajamakuvallisia arvoja vaalitaan kaavamääräyksin Alueella ei ole merkitystä virkistysalueena, mutta rakennuksen säilyminen osana perinteistä kylämiljöötä tukee Aleksis Kiven tien käyttöä ulkoiluun ja virkistykseen Vaikutukset maakuntakaavaan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa alue on merkitty tiivistettäväksi alueeksi. Suunnitteilla oleva asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen Vaikutukset yleiskaavaan Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Asemakaavan laatimisessa huomioidaan yleiskaavan sisältövaatimukset ja tehdään yhteistyötä yleiskaavoituksen kanssa, jotta hanke on valmisteltavan Kirkonkylän osayleiskaavan mukainen. 21

22 6. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Sitova tonttijako laaditaan asemakaavaan yhteydessä. Korttelialueen toteuttamisesta vastaa maanomistaja. Koska alue on rakennettu ja sen ympäristössä on pääosin olemassa olevat kadut ja kunnallistekninen verkosto, on alueen käyttöönotto mahdollista kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Nurmijärvellä Juha Oksanen Anne Kangasniemi-Kuikka Katri Peltoniemi, suunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö kaavoitusarkkitehti kaavan laatija Nurmijärven kunta (kunnanvirasto) Asemakaavoitus Keskustie 2 B/PL Nurmijärvi Sähköposti: kunta@nurmijarvi.fi 22