ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, Ali-Sorva

Transkriptio

1 Kaavatunnus 1/ Asianumero 830 / /13 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, Ali-Sorva Asemakaavan muutos koskee korttelia korttelin 2236 tonttia 2 ja 3. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 2236 tontit 4,5 ja 6. Asemakaavan muutoksen selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Liitteet: - kaavoitettava alue - tilastolomake - asemakaavakartta ja määräykset Vireille tulosta on ilmoitettu Nurmijärven Uutisissa Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu PL Nurmijärvi Kaavoitus- ja lupa-arkkitehti Katri Peltoniemi Puh etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi

2 2/7 1 Tiivistelmä Kirkonkylän Korttelin 2236 tontin 2 (tilan ) maanomistaja on tehnyt aloitteen asemakaavan muuttamiseksi tontillaan. Samassa yhteydessä on tarkoitus tarkistaa myös saman korttelin tontin 3 kaavamerkintää. Asemakaavan muutoksella tarkistetaan voimassa olevan asemakaavan mukaista korttelialueen käyttötarkoitusta, maatilojen talouskeskusten korttelialue (AM), jotta alue voitaisiin ympäröivän taajamarakenteen mukaisesti muuttaa rivitalojen ja erillispientalojen korttelialueeksi. Kaavamääräys maatilojen talouskeskusten korttelialue (AM) on sisällöltään vanhentunut, sillä aluetta enää käytetä maatalouden tarpeisiin. Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa ja sen pinta-ala on yhteensä n.7900 m2. Asemakaavan muutoksella alue jaetaan kahdeksi rivitalotontiksi sekä yhdeksi omakotitalotontiksi ja tonteille osoitetaan ajoyhteys Sorvanmutkan päästä. Olemassa oleva maatilan päärakennus säilyy omalla tontillaan. Muut rakennukset ovat poistuneet tarpeettomina uuden rakentamisen tieltä. Asemakaavan muutoksella alueen rakennusoikeuden määrä hieman vähenee alkuperäisestä. Asuinrakennusten kerrosluku on rivitalojen osalta yksi ja erillispientalon osalta 1 ½ kerrosta. Autopaikkoja tulee osoittaa rivitalotonteilla 1,8 ap/asunto ja erillispientalotontilla 2 ap/asunto. Rakennukset, piharakennukset tai -rakenteet tulee sijoittaa siten, että Raalantien varressa sijaitsevien tonttien piha-alueet ovat suojassa mahdolliselta liikenteen melulta. Rakennusten arkkitehtuurin tulee olla yksinkertaista sekä rauhallista ja julkisivujen vaaleaa peittomaalattua vaakasuuntaista julkisivulaudoitusta. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy valtuusto. Asemakaavan muutoksen laatimisesta on tehty kaavanlaatimissopimus alueen suurimman maanomistajan ja kunnan kesken. Asemakaavan muutos edellyttää lisäksi maankäyttösopimusta. Hanke tuli vireille asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöksellä Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä Asemakaavan muutosluonnos ja -ehdotus on tehty kunnan omana työnä. Valmistelusta ovat vastanneet kaavoitus- ja lupa-arkkitehti Katri Peltoniemi ja kaavavalmistelija Pirkko Laakso-Mäki.

3 3/7 2 Kaavoituksen lähtökohdat 2.1 Selvitys suunnittelualueesta Suunnittelualue sijaitsee lähellä Kirkonkylän keskustaa, Sorvanmutkan päässä, Raalantien varrella. Alue rajautuu rivi- ja omakotitaloihin pientaloihin sekä puistoalueeseen. Alueen pinta-ala on yhteensä noin 7900 m2. Suunnittelualueella on aiemmin sijainnut vanhoja käytöstä poistuneita maatilan talousrakennuksia. Siellä sijaitsee edelleen yksi asuinkäytössä oleva maatilan päärakennus. Lähialueiden rakennukset ovat pääosin pienimittakaavaisia yksi- tai kaksikerroksisia rivi- ja asuinpientaloja eri aikakausilta. Alue on melko tasaista loivasti koilliseen viettävää piha-aluetta. Alueella ei ole merkittävää puustoa tai maisemallisia arvoja eikä sillä ole havaittu merkittäviä luontoarvoja. Alueen osittain jo poistuneilla rakennuksilla ei ole todettu olevan rakennusperintöarvoa tai kaupunkikuvallista merkitystä. Maaperä on pääosin moreenia ja savea. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Aluetta sivuavalla Raalantiella on ajoittain vilkasta liikennettä ja liikennemäärät todennäköisesti kasvavat uusien alueiden kaavoittamisen ja toteuttamisen myötä. Raalantie on voimassa olevan asemakaavan mukaan maantiealuetta. Näin ollen sinne liittyminen suoraa tonteilta ei ole liikenteen turvallisuuden tai sujuvuuden kannalta perusteltua. Sorvanmutkan päässä olevaa kääntöpaikkaa on mahdollista muuttaa ajoyhteyden järjestämiseksi tonteille. Suunnittelualueen asemakaavaa on perusteltua tarkistaa, sillä maatalouden tarkoituksiin rakennetuille rakennuksille ei enää ole tarvetta ja alueen taajamarakennetta on näin ollen mahdollista tiivistää. Viitteelinen havainnekuva. Asemakaavoitus 2015.

4 4/7 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnallisessa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään mm. että alueiden käytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita. Uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Hanke on tavoitteiden mukainen. Ympäristöministeriössä 2013 hyväksytyssä Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Oikeusvaikutuksettomassa Nurmijärven yleiskaavassa (hyväksytty kunnanvaltuustossa 1992) alue on pientalovaltaista aluetta (AP2). Suunnittelualueella on voimassa asemakaava, joka on vahvistettu 1992 (kaavatunnus 2-114). Asemakaavan mukaan alue on maatilojen talouskeskusten korttelialuetta (AM). Ote 2013 hyväksytystä maakuntakaavasta Ote voimassa olevasta asemakaavasta

5 5/7 2.3 Aluetta ja sen lähiympäristöä koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Alueella tai sen läheisyydessä on tehty seuraavat asemakaavan muutokseen liittyvät selvitykset ja suunnitelmat: - Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040 (kunnanvaltuusto ) - Nurmijärven rakennusperintöselvitys (Luonnos), Nurmijärven Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvitys. Strafica Oy, Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma. Nurmijärven kunta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Nurmijärven arkeologinen inventointi, Museovirasto/Johanna Seppä, Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys. Santasalo Ky, Nurmijärven ulkoilureitistön ja kevyen liikenteen väylästön kehittämissuunnitelma Nurmijärven kirkonkylän selvitysalueen luontoselvitys, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Lepakkoselvitys Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavan laadintaa varten, BatHouse, Asemakaavan muutoksen kuvaus 3.1 Asemakaavan muutoksen sisältö perusteluineen Asemakaavan muutoksella tontti 2 jaetaan kahdeksi erilliseksi tontiksi ja alueen käyttötarkoitusta muutetaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi. Korttelialueen suurin sallittu kerrosluku on yksi, I. Asemakaavalla osoitetaan ajoyhteys toisen tontin läpi toiselle. Olemassa oleva vanha maatilan päärakennus säilytetään muuttamalla tontti erillispientalojen korttelialueeksi kerrosluvulla I 1/2. Asemakaavakartassa on lisäksi annettu määräyksiä koskien rakennusten arkkitehtuuria, melusuojausta ja hulevesien hallintaa. Alue sijaitsee aivan Kirkonkylän keskustan tuntumassa hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Alue on perusteltua muuttaa rivi- ja pientaloalueeksi, sillä maatalousalueelle ei tällä sijainnilla ole käyttöä ja alue liittyy luontevasti jo olemassa olevaan rivi- ja pientalopainotteiseen taajamarakenteeseen. Alueen rakentaminen tukee tavoitteita tiivistää taajamarakennetta ja osoittaa asumista palvelujen sekä julkisten liikenneyhteyksien äärelle. Asemakaavan muutos mahdollistaa kysyntää vastaavien esteettömien yksikerroksisten rivitaloasuntojen rakentamisen. Asemakaavan muutos on Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvan 2040 tavoitteiden mukainen. Alueelta on hyvät yhteydet Kirkonkylän kouluihin, päiväkoteihin ja kaupallisiin palveluihin. Rakentaminen hyödyntää jo tehtyjä kunnallisteknisiä investointeja ja katuverkkoa. Alueelta ei liitytä suoraan Raalantielle, vaan liikenne ohjataan Sorvanmutkan päähän liittyvän ajoyhteyden kautta Sorvankaarelle ja edelleen kohti keskustaa. Alueen ulkoilumahdollisuudet sijaitsevat Ihanto-

6 6/7 lassa Maaniitun koulun takana sekä Krannilan urheilualueella. Myös Seitsemän veljeksen ulkoilureitti kulkee alueen pohjoispuolella, Heinoja alueella. Alueen päiväkotitarpeeseen vastaa Kirkonkylän alueen päiväkodit Toreenintiellä sekä Maaniitussa sekä tulevaisuudessa mahdollisesti Heinojan alueella. Alue sijaitsee myös lähellä Maaniitun koulua sekä Kirkonkylän terveysasemaa. Alueelta on hyvät kevyenliikenteen yhteydet keskustan palvelujen suuntaan ja se sijaitsee jo rakennetun katu- sekä kunnallistekniikan verkoston äärellä. 3.2 Asemakaavan muutoksen vaikutukset Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä, sillä rakentaminen lisää asuntojen ja liikenteen määrää Sorvanmutkan alueella. Asemakaavan muutosalue on pinta-alaltaan n m2. Rakennusoikeuden määrä korttelialueilla hieman vähenee eikä kaavamuutoksella ole vaikutusta katuverkkoon. Korttelin pinta-alat eivät myöskään muutu. Tarpeettomiksi jääneet maatilan talousrakennukset ovat poistuneet ja uusi rakentaminen sopeutuu mittakaavaltaan ja käyttötarkoitukseltaan ympäröivään, jo olemassa olevaan pientalomaiseen rakentamiseen. Taajama tiivistyy ja lisää asukkaista sijoittuu koulujen, päiväkotien sekä muiden julkisten tai kaupallisten palvelujen ja liikenneyhteyksien äärelle lisäämään asiakaspohjaa ja palvelujen kannattavuutta. Asemakaavan muutoksella pientalovaltaisen alueen keskellä sijaitsevat tontit on mahdollista rakentaa kysyntää vastaavalla tavalla yksikerroksisina rivitaloina. Alue ei oleellisesti lisää kunnallistekniikan rakentamistarvetta tai tarvetta rakentaa katuverkkoa eikä alueen rakentaminen edellytä uusien liittymien rakentamista Raalantielle. Tämä parantaa liikenneturvallisuutta alueella. 4 Kaavoituksen vaiheet 4.1 Kaava-asian vireille tulo Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt maanomistaja. Asemakaavan laatimiseksi on tehty kaavanlaatimissopimus tontin 2 (tilan ) maanomistajan ja kunnan kesken. Tontin 3 (tilan ) omistaja on myös ilmoittanut hyväksyvänsä asemakaavan muuttamisen ja alueen kaavan mukaisen käyttötarkoituksen tarkistamisen tonttinsa osalta. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti asemakaavan muutoksen vireille tulosta kokouksessaan Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa julkaistulla kuulutuksella. 4.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden työntekoon tai muihin oloihin asemakaavan muutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat mm:

7 7/7 alueen ja lähialueiden maanomistajat Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi Oy, Sonera Oyj ja alueella toimivat yritykset Nurmijärven kunnan hallinto- ja luottamuselimet muut viranomaiset: Uudenmaan pelastuslaitos, Uudenmaan ELYkeskus, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 4.3 Suunnittelu ja vuorovaikutus Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä Tänä aikana siitä esitettiin 2 lausuntoa. Lausunnot esittivät Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ja Uudenmaan ELY-keskus. Lausuntojen johdosta kaavakarttaan tehtiin tarkistuksia koskien hulevesien hallintaa, melumääräyksiä sekä istutettava alueen osaa Raalantien varressa. Rakennusoikeuden määrä ARkorttelialueella on ilmoitettu tehokkuusluvun sijasta kerrosneliömetreinä ja rakentamisen määrä hieman vähenee luonnosvaiheesta. Tontille 5 on merkitty aluevaraus maanalaiselle johdolle ja tontin 5 sekä 6 välinen raja on suoristettu. 4.4 Päätöksenteko Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti ilmoittaa asemakaavanmuutoksen vireille tulleeksi, ja esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutosluonnoksen ja asettaa suunnitteluaineiston MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 21 päivän ajaksi Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa suunnitteluaineiston MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 30 päivän ajaksi. xx.xx.xx Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutoksen 5 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Alue toteutetaan yksityisten yritysten ja rakentajien toimesta. Mahdolliset katualueiden muutokset ja niihin liittyvät kunnallistekniikan rakentamisen toteuttaa Nurmijärven kunta. Rakentaminen edellyttää asemakaavan mukaista tonttijakoa. Nurmijärvellä Juha Oksanen suunnittelupäällikkö Katri Peltoniemi, kaavoitus- ja lupa-arkkitehti kaavan laatija