LIIKUNTAKOULUTUKSEN KÄSIKIRJA

Transkriptio

1 Pääesikunta Koulutusosasto Suunnistus- ja kartanlukukoulutus LIIKUNTAKOULUTUKSEN KÄSIKIRJA 15.

2 SUUNNISTUS- JA KARTANLUKUKOULUTUS

3 Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus ISBN PUMA Kirjapaino Oy West Point 2000

4 SISÄLTÖ PERUSTEET PERUSKOULUTUSKAUSI PERUSTAIDOT ERIKOIS-, JOHTAJA- JA JOUKKOKOULUTUSKAUDEN SEKÄ JOHTAJAKAUDEN SUUNNISTUS- JA KARTANLUKUKOULUTUS LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 6.1 LIITE 6.2 LIITE 6.3 LIITE 6.4 LIITE 7 LIITE Karttojen merkkien selitteet Ensimmäinen karttaretki Suunnistusbingo Suunta- ja matkaviuhka Yhdistetty rasti- ja tukireittisuunnistus Malli Porin Prikaatin suunnistuksen alkeiskoulutusmateriaalista Rastireitti-, reitti- ja reittiviivasuunnistus Rasti- ja tukireittisuunnistus Rastireitti-, tukireitti-, reitti-, reittiviiva-, viiva- ja tavallinen suunnistus Rastireitti-, reitti-, reittiviiva-, viiva- ja tavallinen suunnistus Suunnistustaitotestilomakkeet ja käyttöohje Kuvat ja kalvot

5 SUUNNISTUS- JA KARTANLUKUKOULUTUS Tämä koulutusmateriaali on suunniteltu varusmiesten suunnistus- ja kartanlukukoulutuksen perusopetusmateriaaliksi. Materiaali, mallit ja suunnistustaitotestilomakkeet on tarkoitettu helpottamaan suunnistuskoulutuksen järjestämistä ja kehittämistä paikallisten olosuhteiden ja mahdollisuuksien mukaan. SUUNNISTUS- JA KARTANLUKUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄNÄ On perustaitojen opettaminen ja kehittäminen koulutettavien taitotason mukaisilla, loogisesti etenevillä suunnistusharjoituksilla siten, että varusmies pystyy palvelusajan lopulla liikkumaan itsenäisesti maastossa paikasta toiseen karttaa ja kompassia käyttäen kaikissa olosuhteissa. Lisäksi päämääränä on innostaa koulutettavat harrastamaan suunnistusta reservissä. SUUNNISTUKSEN OPETUS Opetus aloitetaan perusasioista (n. 90% koulutettavista on aloittelijoita). Opetuksen painopiste on kartan lukemisessa. Alkuvaiheessa ei järjestetä lainkaan kilpailuja vaan monipuolisia Oravapolku -tasoisia harjoituksia (Oravapolku = lasten suunnistuskoulu). Vaativampia suunnistusharjoituksia vasta kun taidot antavat siihen mahdollisuuden ja kilpailuja vasta joukkokoulutuskaudella. OPETUSJÄRJESTYS JA -TAVAT * perusasiat: 1. (opetus)kartan värit ja merkit 2. kartan suuntaaminen 3. kartta- ja maastokuvan hahmottaminen 4. mittakaava 5. oman olinpaikan määrittäminen 6. maaston korkeussuhteet ja muodot 7. kompassin käyttö 8. askelparimittaus 9. reitinvalinta Opetetaan perusasiat lyhyillä oppitunneilla ja käydään heti alusta asti varuskunnan opetuskartalla (1:5 000 tai 1:10 000) konkretisoimassa perusasiatkin. Seuraavaksi karttaretki (malli liite 2) mahdollisimman pienissä ryhmissä ja peruskoulutuskauden lopulla tarkistetaan osaamista rasti- tai tukireittiradoilla (malleja liitteissä 5 ja 6) sekä kirjallisilla suunnistustaitotesteillä (liite 7). 4

6 Kun perusasiat osataan opetetaan peruskoulutuskauden jälkeen: - peruskarttamerkit (uudet ja vanhat) - näkyvän paikan määrittäminen - kokonaiskorjaus - koordinaattien mittaaminen - pelkistäminen (= oleellisten asioiden oivaltaminen) - liikkuminen suunniteltua reittiä pitkin / nopeuden säätely Tämän jälkeen harjoitellaan suunnistusta erilaisilla kartoilla ja radoilla (tavallinen suunnistus, ampuma-, yö-, pyörä-, hiihto- jne). Osallistumista vapaa-ajalla lähialueen iltarasteille tulisi tukea (kuljetukset ja karttamaksut) ja siten vahvistaa suunnistusharrastusta ja sen jatkumista reservissä. SUUNNISTUSTAITOTESTI (LIITE 7) Testi on suunniteltu käytettäväksi koulutuksen apuna ja mittaamaan oppimista. Testilomakkeita voi käyttää oppitunnin alussa kertaukseen ja lopussa asioiden oppimisen tarkistamiseen. Lomakkeet 1-17 sisältävät pääasiassa opetus- ja suunnistuskartta- ja peruskarttakysymyksiä. Lomakkeita voi käyttää myös itseopiskeluun. MALLI PORIN PRIKAATIN SUUNNISTUKSEN ALKEISKOULUTUSJÄRJESTELYISTÄ (LIITE 6) On tarkoitettu antamaan virikkeitä varuskuntien suunnistuskoulutuksen järjestelyjen helpottamiseksi. Erityisesti materiaali auttaa kouluttajia, jotka itse ovat suunnistaneet vähemmän. Vastaavalla tavalla valmiita paketteja voi tehdä jokaiseen varuskuntaan. OHJEITA KÄYTÄNNÖN KOULUTUKSEEN LÄHDEAINEISTO Perusteiden opetuksen jälkeen kartta mukaan kaikkiin maastoharjoituksiin. Tauoilla voidaan tarkastella missä liikuttu, missä ollaan, mitä näkyy ympäristössä. Harjoituksen jälkeen voidaan piirtää kuljettu reitti kartalle. Ammunnoissa ja yönyliharjoituksissa (jne.) suunnistus on hyvä oheiskoulutusaihe. Koordinaattien mittausta voi harjoituttaa esim. marssien tauoilla. Pv:n aiempi koulutusmateriaali Sotilaan Karttaopas, Topografikunta Peruskoulun Karttaopas, Maanmittaushallitus S-karttapalvelu Jorma Ake ky; Ocad-työt (karttakuvat ja suunnistustaitotesti) ja kokonaisuuden suunnittelu yhdessä Petteri Vuorisen kanssa. Juhani Kupsanen, piirrokset (jos ei eri mainintaa). 5

7 PERUSKOULUTUSKAUSI ( 10 H) PERUSTAIDOT 1 Aika: 90 min Tavoite Suorituspaikka: Opetusvälineet: Koulutettavilla: Kouluttajan lähdeaineisto: Maastonkäytön ja suunnistuksen peruskäsitteiden ja kartan ymmärtäminen. Luokka ja lähimaasto (opetuskartta). Kalvosarja, erilaisia karttoja, rastilippu ja leimasin. Sotilaan käsikirja, opetuskartta ja merkkien selitteet. Tämä ohje (kuvat) ja sotilaan karttaopas. Aihe Aika Toteutus Aiheeseen virittäminen ja 5 Kuvat 26A ja 26B, 27, 28, 1 ja 2 sekä 21A ja 21B maastonkäyttö Suunnistuksen peruskäsitteet 5 Kuvat 3 ja 4 sekä oikeat mallit: rastilippu ja leimasin. ja materiaali Kartta 30 Kuvat 5-8 ja karttamerkit (liite 1). - kartan erilaisia käyttötapoja - värien merkitys - karttamerkit - mittakaava Kartan ja maaston 50 Siirrytään lähimaastoon ja vertaillaan miltä eri kohvertaaminen teet näyttävät maastossa ja kartalla sekä mittasuhteita (voidaan järjestää leikkimielinen suunnistusbingokilpailu, malli liitteenä 3). Viimeinen vaihe olisi hyvä tehdä pienissä ryhmissä käyttäen suunnistustaitoisia apukouluttajia apuna. Koulutettavien taitotason voi aluksi tarkistaa kysymällä: - ketkä suunnistavat kilpaa - ketkä ovat käyneet iltarasteilla - ketkä ovat suunnistaneet koulussa - ketkä eivät ole suunnistaneet koskaan 6

8 PERUSTAIDOT 2 Aika: Tavoite: Suorituspaikka: Opetusvälineet: Koulutettavilla: Kouluttajan lähdeaineisto: 2 h Suunnistuksen peruskäsitteiden kertaaminen ja kartanluvun opettaminen. Luokka ja lähimaasto (opetuskartta). Kalvosarja ja opetuskartta. Opetuskartta ja liikuntavarustus. Tämä ohje (kuvat) ja sotilaan karttaopas. Aihe Aika Toteutus Kertaus 10 Kerrataan ensimmäisen oppitunnin asioita kyselemällä ja etsimällä ko karttamerkkejä jokaisen omasta kartasta. Suunnistaitotestin kysymyksiä voi myös käyttää kertaukseen. Kartanluku 15 Kuvat 9 ja 9B. Piirretään yksinkertainen kartta - suuntaaminen (kuva 5C) taululle tai kelmulle (yksikön piha, ase - vertaaminen maastoon halli, luokka...) ja käytetään tätä apuna. Opetetaan kartan suunnastus aluksi ilman kompassia. Kartanluvun harjoittelu 95 Karttaretki ryhmittäin. Apukouluttajilla ennalta - karttakuvan hahmottaminen suunniteltu reitti tehtävineen (malli liite 2). Kartta - kartan suuntaaminen koko ajan oikein suunnattuna. Jatkuva kohteiden - oman olinpaikan määrittä- tulkinta. Opetetaan oman paikan seuraaminen minen peukalolla (ns. peukalokartanluku). Apukouluttajan - näkyvän kohteen valvonnassa. paikantaminen kartalta lukemalla Mahdollisimman pienet ryhmät. Apukouluttajille piirretään (rj:t, kokelaat, suunnistustaitoiset alokkaat) omiin karttoihin reitti jonka kiertävät ja merkitään myös kysyttävät kohteet valmiiksi. Ryhmien reitit on hyvä suunnitella hieman erilaisiksi, ainakin kiertosuuntaa on helppo vaihtaa. Tarvittaessa kierretään karttaretki apukouluttajien kanssa etukäteen kouluttajan johdolla. Karttaretken aikana huomaa nopeasti jos joku ei ole oivaltanut asioita - kouluttajien tulee auttaa heitä kädestä pitäen. 7

9 PERUSTAIDOT 3 Aika: Tavoite: Suorituspaikka: Opetusvälineet: Koulutettavilla: Kouluttajan lähdeaineisto: 3 h Maaston korkeussuhteiden ja muotojen ymmärtäminen. Kompassin käytön ja matkan mittauksen perusteiden oppiminen. Luokka ja lähimaasto (opetuskartta). Kalvosarja, opetuskartta ja muovinen kompassi. Opetuskartta, liikuntavarustus ja kompassi. Tämä ohje (kuvat) ja sotilaan karttaopas. Aihe Aika Toteutus Kertaus 5 Kerrataan edellisen oppitunnin ja harjoituksen asioita kyselemällä ja kuvien 9 ja 9B avulla. Suunnistustaitotestin kysymyksiä voi myös käyttää kertaukseen. Kompassin käytön perusteet 15 Kuvat ja ilmansuunnat Korkeuskäyrät ja niiden 15 Kuvat 11 ja 11B. Opetetaan lyhyesti askelparitulkitseminen matkanmittaus. Harjoittelu ulkona. - matkanmittaus Suunnistusharjoitus 145 Opetellaan ja harjoitellaan jokaiselle oma askel- - matkanmittaus parilukumäärä 50 m:n valmiiksi mitatulla radalla - suunnassa kulku tiellä / polulla ja maastossa 2-3 kertaa kävellen - korkeussuhteet / ja juosten (100 m = 2 x 50 m:n luku). Tämän käyrien lukeminen jälkeen harjoitellaan matkanmittausta ja suunnassa kulkua lyhyellä viuhkasuunnistusharjoituksella (malli liite 4). Harjoituksen keskuspaikalla tai jollakin sopivalla rastilla tutustutaan kouluttajien johdolla korkeuskäyriin. 8

10 PERUSTAIDOT 4 Aika: Tavoite: Suorituspaikka: Opetusvälineet: Koulutettavilla: Kouluttajan lähdeaineisto: 3 h Reitinvalintamahdollisuuksien oivaltaminen, karttaja maastokuvan hahmottaminen ja pelkistäminen. Luokka ja lähimaasto (opetuskartta). Kalvosarja ja opetuskartta. Opetuskartta, liikuntavarustus ja kompassi. Tämä ohje (kuvat). Aihe Aika Toteutus Kertaus 5 Kerrataan edellisen oppitunnin ja harjoituksen asioita kyselemällä ja kuvan 11B avulla. Suunnistustaitotestin kysymyksiä voi myös käyttää kertaukseen. Reitinvalinta 25 Kerrotaan erilaisista reitinvalintavaihtoehdoista kuvan Hahmottaminen eli oleellisen 10 avulla. Näytetään esimerkki rastivälin oleellisista oivaltaminen maastonkohdista kuvan 16B avulla (tee itse lisää). Näkymättömän hahmottamisessa voi käyttää mallina esim. luokasta omaan tupaan / ruokalaan / Sotilaskotiin... siirtymistä eli hahmotetaan reitinvalinta tuttuun paikkaan sekä kuvaa 20B (yläosa). Rasti- ja tukireittiradat 15 Opetetaan RR- ja TR-ratojen periaatteet. Kerrotaan harjoituksen suunnistusosuuden kulku (mallit liitteenä 5 ja 6). Piirrätetään koulutettaville karttoihin rastit ja tukiviitoitus kelmukartan avulla jos ei ole mahdollista jakaa valmiiksi piirrettyjä karttoja. Suunnistusharjoitus 120 Suunnistetaan lyhyt yksinkertaisia ja selviä reitinvalintoja tarjoava HELPPO rata(rr- tai TR). Ennen lähtöä jokaiselta tarkistetaan mitä reittejä aikoo edetä. Suunnistajat porrastetusti liikkeelle (voi olla useita ratoja ja puolet voi kiertää radat toisin päin). Malleja liitteenä 6. Kouluttajat auttamaan heikoimpia. Suoritusten arviointi ja palaute15 Koulutettavat harjoituksen jälkeen kokoon ja kysellään miten kukin on reitin selvittänyt. Lopuksi näytetään mallisuoritus esim. kelmuradalla. 9

11 PERUSTAIDOT 5, RASTI- / TUKIREITTIHARJOITUS Aika: Tavoite: Suorituspaikka: Opetusvälineet: Koulutettavilla: Kouluttajan lähdeaineisto: 3 h 30 min Selviytyminen itsenäisesti helposta suunnistusradasta. Luokka ja lähimaasto (opetuskartta). Kalvosarja, opetuskartta ja RR- / TR-rata. Opetuskartta, liikuntavarustus ja kompassi. Tämä ohje (kuvat). Aihe Aika Toteutus Kertaus 10 Kerrataan edellisen oppitunnin ja harjoituksen asioita kyselemällä ja kuvien 10 ja 16B avulla. Suunnistustaitotestin kysymyksiä voi myös käyttää kertaukseen. Rasti- ja tukireittiharjoitukset 20 Kerrataan RR- ja TR-ratojen periaatteet. Kerrotaan harjoituksen suunnistusosuuden kulku (mallit liitteenä 5 ja 6). Piirrätetään koulutettaville karttoihin rastit ja tukiviitoitus, kelmukartan avulla jos ei ole mahdollista jakaa valmiiksi piirrettyjä karttoja. Suunnistusharjoitus 165 Siirrytään lähtöpaikalle ja lähetetään suunnistajat - yhdistetty RR- ja TR porrastetusti liikkeelle (voi olla useita ratoja ja puolet voi kiertää radat toisin päin). Suunnistusradan alkuosa on rasti- ja loppuosa tukireittiä (malli liitteenä 5). Suoritusten arviointi ja 15 Koulutettavat harjoituksen jälkeen kokoon ja kyselpalaute lään miten kukin on reitin selvittänyt. Lopuksi näytetään mallisuoritus esim. kelmuradalla. 10 Rastireittirata on tehty maastoon reittiviivasuunnistuksen periaatteiden mukaan, mutta maastoon sijoitetut rastit on piirretty myös karttaan (eli maastossa on viitoitettu reitti ja se on myös piirretty karttaan). Rata suunnitellaan siten, että se tarjoaa paljon reitinvalintoja. Maastossa oleva viitoitus tekee välillä kierroksen, jolloin omat reitinvalintavaihtoehdot ovat lyhyempiä (malleja liitteessä 6). Tukireittiradan ero rastireittiin on se, että tukireitillä rastit sijoitetaan reitin sivuun, eli viitoitusta pitkin pääsee lähelle rastia, mutta on osattava poiketa oikeassa kohdassa rastille. Oikaisevien reitinvalintojen ajatus on molemmissa sama (malleja liitteessä 6).

12 ERIKOIS-, JOHTAJA- JA JOUKKOKOULUTUSKAUDEN SEKÄ JOHTAJAKAUDEN SUUNNISTUS- JA KARTANLUKU- KOULUTUS (20 H) ERILAISET KARTAT JA NIIDEN KÄYTTÖ (S 6) Aika: Tavoite: Suorituspaikka: Opetusvälineet: Henkilökohtainen varustus: Lähdeaineisto: 3 h Erilaisten karttojen käyttöperusteiden oppiminen, oleellisten asioiden hahmottaminen ja kartanlukutehtävien pelkistäminen. Luokka ja lähimaasto. Kalvosarja erilaisista kartoista. Lisäksi seuraavat kartat näkyville: opetuskartta 1:5 000, lähikartta 1:10 000, suunnistuskartta 1:15 000, peruskartta 1: , taktinen kartta 1:50 000, maantiekartta 1: Oppituntivarustus, sotilaan karttaopas, suunnistusvarustus (verryttelypuku, lenkkikengät, kompassi). Sotilaan karttaopas. Aihe Aika Toteutus Erilaiset kartat ja niiden 30 Kuvat 5 ja 5b, mallikartat käyttötarkoitus Liite 1, opetetaan peruskarttamerkit Peruskarttamerkit Kuvat 20B, 21A, 21B ja16b. Oleelliset kohteet näky- Oleellisten asioiden hahmotta- vät kauas, poikkeavat ympäristöstään, ovat laaja-alaiminen ja kartanlukutehtävien sia ja niihin liittyy suunta esim. isot mäet, isot suot, pelkistäminen peltojen reunat, isot jyrkänteet. Näytä jokin selvä rastiväli kartalta ja piirrä sen oleelliset kohteet taululle (kuva 16B). Siirtyminen 20 harjoitusmaastoon Suunnistusharjoitus 105 Suunnistetaan peruskarttaa / taktista karttaa käyttäen pareittain helpohkoa reittiä kohti kasarmia. Mahdollisuuksien mukaan harjoituksen loppuvaiheessa kasarmialueelta olevaa opetus- tai suunnistuskarttaa käyttäen. Päättäminen 25 Lyhyt kertaus, jonka jälkeen varusteiden ja henkilöstön huolto. VIHJE: Esimerkki sotilaallisesta kartasta on panssarikartta tai siltakartta. VIHJE: Koulutettava joukko siirretään autolla lähtöpaikalle (3-4 km:n päähän), josta suunnistaen kasarmille. 11

13 SUUNNISTUSHARJOITUS (S 7) Aika: Tavoite: Suorituspaikka: Opetusvälineet: Henkilökohtainen varustus: 3 h 45 min Selviytyminen itsenäisesti (tai tst-parin kanssa) helposta suunnistusradasta. Lähimaasto. Peruskartta / mies (rata piirretty valmiiksi) rastivälineet. Suunnistusvarustus (verryttelypuku, lenkkikengät, kompassi). Aihe Aika Toteutus Ohjeet ja alkutoimet 30 Harjoituksen läpikäynti (ja karttojen piirtäminen) johdetusti. Siirtyminen 15 Suunnistusharjoitus 150 Suunnistetaan helppo suunnistusrata 3-5 km, jossa 5-8 rastia. Rastivälien tulee olla helppokulkuisia ja tarjota reitinvalintamahdollisuuksia. Esimerkit vaativuudeltaan erilaisista suunnistusradoista ovat kuvassa 25. Voidaan toteuttaa laatimalla useita ratoja, jolloin samanaikaisesti voidaan lähettää useampia koulutettavia. Lähtövälin tulee olla vähintään 2 min. Päättäminen 30 Palaute harjoituksesta korostaen jotain osatekijää. Varusteiden ja henkilöstön huolto. VIHJE: Harjoitukselle annetaan päättymisaika, jolloin oltava maalissa (ei ajanottoa = ei ole kilpailu). Kouluttajat maastoon mukaan auttamaan heikoimpia. 12

14 PAIKANMÄÄRITTÄMISEN PERUSTEET (S 8) Aika: Tavoite: Suorituspaikka: Opetusvälineet: Henkilökohtainen varustus: Lähdeaineisto: 2 h Paikanmäärittämisen oppiminen. Luokka ja lähimaasto. Rastivälineet (tähystysputket ja merkintävälineet ml), kalvosarja, peruskartta, taktinen kartta. Suunnistusvarustus (verryttelypuku, lenkkikengät, kompassi). Sotilaan karttaopas ja -käsikirja. Aihe Aika Toteutus Kompassin käytön kertaus 10 Kerrataan suunnan ottaminen ja ilmansuunnat: käytetään muovikompassia, karttakalvoa ja piirtoheitintä. Paikanmäärittäminen 10 Oman sijainnin määrittäminen lukemalla (Kuvat 9B ja 16A). Näkyvän kohteen 10 Kuva 15. paikantaminen kartalle Koordinaattien määrittäminen 15 Opetetaan koordinaattien luku kartasta ja paikan määrittäminen koordinaatteina (Kuvat 17, 18,). Erilaiset koordinaatistot. (kts lähdeaineisto!) Siirtyminen lähimaastoon 10 Paikanmäärittämisen 55 Helppo suunnistusrata, jossa on tehtävärasteja. harjoittelu (15, 19) Rasteilla oman paikan määrittämistä, etäisyyspisteiden määrittämistä sekä koordinaattien käyttöä. Alussa apukouluttajat rasteilla, loppuosa itsenäisesti. Päättäminen 10 Maalissa tehtävien oikeat ratkaisut nähtävinä. VIHJE: Voi olla viiva- tai reittisuunnistuksena. Hyvä aihe oheiskoulutukseen esim. a-radalla. 13

15 ERILAISET SUUNNISTUSMUODOT (S 9) Aika: Tavoite: Suorituspaikka: Opetusvälineet: Henkilökohtainen varustus: Lähdeaineisto: 4 h Tutustuminen erilaisiin suunnistusharjoituksiin. Suunnistuksen monipuolisuuden ja vaihtoehtojen ymmärtäminen, taitotason kehittäminen sekä innostuksen herättäminen fyysiseen harjoitteluun. Luokka ja maasto. Kartat, rastivälineet, kalvosarja. Suunnistusvarustus (valittavan suunnistusmuodon mukaan). Lisätietoja erilaisista -harjoituksista löytyy kirjasesta 101 suunnistusharjoitusta. Aihe Aika Toteutus Erilaisten suunnistus- 15 Kerrotaan erilaisista suunnistumuodoista kuvin, muotojen esittely piirroksin, kartoin... Toteutettavan suunnistus- 20 Valitaan ajankohtaan sopiva sellainen suunnistusmuodon esittely ja harjoitus, jota ei ole vielä harjoiteltu (polkupyörä-, suoritusohjeet latu-, hiihto-, ampuma-, partio-, auto-, tms suunnistus). Siirtyminen 15 Suunnistusharjoitus 160 Läpivienti helpossa muodossa siten, että osanottajat saavat harjoituksesta miellyttävän kuvan. Toteuttaminen siten, että kuntotaso ei ole ratkaiseva. Vinkki Piirros tai selvitys ihannereiteistä näkyville harjoituksen jälkeen. Päättäminen 30 Palaute harjoituksesta. Varusteiden ja henkilöstön huolto. 14

16 SUUNNISTUSKILPAILU (S 10) Aika: Tavoite: Suorituspaikka: Opetusvälineet: Henkilökohtainen varustus: 4 h Suunnistustaidon tason määrittäminen. Maasto. Kirjallinen suoritusohje, kartat, kilpailukortit, kotelot, rastimateriaali, ajanotto- ja tuloslaskentamateriaali. Suunnistusvarustus. Lähdeaineisto: Aihe Aika Toteutus Kilpailupuhuttelu 10 Käydään tarkasti läpi kilpailuohjeet (esimerkki ohessa) ja laitetaan ohje näkyville lähtöalueella. Siirtyminen 20 Kilpailu 180 Ratapituudet 4-5 km, radat reitinvalintoja tarjoavia. Useita ratoja, jolloin lähettäminen tapahtuu samanaikaisesti eri radoille ja lähtöväli on vähintään 2 min. Vaikeusaste määräytyy koulutettavan joukon keskitason mukaan. Päättäminen 30 Palaute harjoituksesta ja parhaiden palkitseminen. Varusteiden ja henkilöstön huolto. VIHJE: Karttojen piirtäminen iltarastiperiaatteella (mallikartat aluslevyillä selvästi merkittyinä, piirtovälineet narulla kiinni levyissä) valvotusti kilpailuajalla tai juuri ennen lähtöä. Maaliin mehua. 15

17 KILPAILUOHJEISSA MAINITTAVAT ASIAT 1. Kilpailutapa - Henkilökohtainen-, ryhmä-, partio- jne kilpailu. 2. Kartta ja muu tarvittava materiaali - Mittakaava, kartalle tehdyt merkinnät, kilpailukortit, rastimääritteet jne. 3. Lähtö - Jos kilpailupaikalle kuljetetaan, ilmoitetaan kuljetusten aikataulu sekä ensimmäinen lähtöaika, lähtöväli ja -järjestys. 4. Maali ja tulospalvelu 5. Varustus - Sekä kilpailuvarustus että muu mahdollisesti tarvittava varustus. 6. Huolto - Lääkintähuolto - Ruokailut - Peseytyminen ja varusteiden vaihto 7. Kilpailussa noudatettavat varomääräykset 8. Palkitsemiset / arvostelu 16

18 SUUNNISTUSHARJOITUS (S 11) Aika: Tavoite: Suorituspaikka: Opetusvälineet: Henkilökohtainen varustus: 3 h Suunnistustaidon kehittäminen ja virikkeiden antaminen reserviläisliikuntaa varten. Maasto tai paikallinen iltarastitapahtuma. Kartta, jossa valmis harjoitus. Suunnistusvarustus ja vaihtovaatteet. Lähdeaineisto: Aihe Aika Toteutus Ohjeet ja siirtyminen 25 Selvitetään toteutettavan harjoituksen kulku. Suunnistusharjoitus 120 Olosuhteiden ja vuodenajan mukainen harjoitus. Voidaan toteuttaa myös kartanlukupainoitteisena harjoitusyhdistelmänä. Voi olla myös hiihto-, latusuunnistus tai korttelisuunnistus. Päättäminen 35 Palaute harjoituksesta. Varusteiden ja henkilöstön huolto. VIHJE Voidaan toteuttaa osallistumalla paikallisen suunnistusseuran iltarasteille. Mieti onko joku työtovereistasi sopiva yhteyshenkilö seuraan. 17

19 PARTIO(RYHMÄ)SUUNNISTUS (S 12) Aika: Tavoite: Suorituspaikka: Opetusvälineet: Henkilökohtainen varustus: 9 h Totuttautuminen eri vuorokaudenaikoina suoritettavaan pitkäkestoiseen, johtamistaitoa vaativaan toimintaan. Maasto. Rastivälineet ja ampumatarvikkeet. Maastopuku, lakki, kumisaappaat, ase, reppu, jossa varavaatteita, lamppu, kartta, kompassi. Lähdeaineisto: Aihe Harjoituksen kulun selvittäminen ja aseiden kohdistus. Aika Toteutus Annetaan tarkat ohjeet harjoituksen läpiviennistä sekä varomääräyksistä. Aseiden kohdistus ennen suunnistusosuuden alkua. Siirtyminen Partioharjoitus Sot-SM-suunnistuksen partiokilpailun sääntöjä soveltaen olosuhteiden mukaan - yöosuus 4-5 km - päiväosuus 6-8 km - pikataival 1-1,5 km - ammunta Partion voi muodostaa esim. ryhmä, joka yöllä jakaantuu puoliryhmittäin ja päivällä tst-pareittain. VIHJE: Toteuttamisohje löytyy Sotilaiden-SM-suunnistusmestaruuskilpailujen säännöistä. 18

20 AMPUMASUUNNISTUS (S 13) HARJOITUS / KILPAILU Aika: Tavoite: Suorituspaikka: Opetusvälineet: Henkilökohtainen varustus: 5 h Sotilaan perustaitojen kehittäminen. Maasto + ampumarata. Rastivälineet, ampumatarvikkeet ja suunnistus kartta. Urheiluasu, kartta, kompassi ja ase (rk). Lähdeaineisto: Aika Toteutus Annetaan tarkat ohjeet harjoituksen / kilpailun läpi- viennistä sekä varomääräyksistä. Aseiden kohdistus ennen suunnistusosuuden alkua. Aihe Harjoituksen / kilpailun kulun selvittäminen ja aseiden kohdistus. Siirtyminen Ampumasuunnistusharjoitus / kilpailu Sot-SM-ampumasuunnistuksen sääntöjä soveltaen olosuhteiden mukaan; km:n suunnistus yhtenä tai useampana lenkkinä - ammunta; rasituksen jälkeen, keskellä suunnistusosuutta tai sen jälkeen. Ammuntoja voi olla useampiakin. Harjoitus / kilpailu voidaan järjestää myös viestinä. VIHJE: Toteuttamisohje löytyy Sotilaiden-SM-ampumasuunnistusmestaruuskilpailujen säännöistä ja SotUl:n lajisäännöistä (soveltaen vain suunnistus- ja ammunta osuus). 19

21 SUUNNISTUSKOULUTUSMATERIAALIA Lisää koulutusmateriaalia on myytävänä Suunnistusliiton materiaalimyynnissä kaikissa Suunnistajan Kaupoissa ja SLU:n myyntipalvelussa: Suunnistajan Kaupat Tule rasteille -aapinen Rastinmääritteet Koulutuskansio 100 suunnistusharjoitusta 101 suunnistusideaa Karttamerkien selitykset Opettajakolutuksen perusopinnot Hiihtosuunnistuskirja ja erikoistumisopinnot Suunnistusvalmennusopas Suunnistuskarttakirja Seuratoiminnan rastit Karttamerkkijuliste SLU:n myyntipalvelusta Suunnistajan Kaupat ja SLU:n myyntipalvelu Suunnistustaitokirja Taitokansio Rastilta Rastille 1 -käsikirja Rastilta Rastille 2 -käsikirja Suunnistajan Kaupat Rastilta Rastille 3 -käsikirja Rastilta Rastille Ohjaajan opas 1 Kankaiset ja paperiset rastiliput Rastilta Rastille Ohjaajan opas 2 Karttamuovit Rastilta Rastille Ohjaajan opas 3 Elektroniset leimausjärjestelmät (Emit) Ratamestarikirja Kaikki lajiin liittyvät varusteet Suunnistuksen lajisäännöt Tilaukset: Suunnistajan Kauppa Teiskontie 22, Tampere, SLU:n myyntipalvelu Radiokatu 20, SLU,

22 Kuvat

23 Kuva 1 JOKAMIEHEN OIKEUKSIA MAASTONKÄYTÖSSÄ Jokaisella suomalaisella on oikeus * liikkua luonnossa jalkaisin, hiihtäen ja pyöräillen, * telttailla tilapäisesti siellä missä liikkuminen on sallittua, * poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia, * kulkea pitkin vesistöjä ja uida järvissä. 21

24 Kuva 2 JOKAMIEHEN VELVOLLISUUKSIA MAASTONKÄYTÖSSÄ Meillä ei ole oikeutta * tehdä avotulta maastoon ilman maan omistajan lupaa, * käyttää moottoriajoneuvoa maastossa ilman lupaa, * kalastaa tai metsästää ilman lupaa, * levittää saasteita luontoon, * vahingoittaa tai kaataa kasvavia puita. 22

25 SUUNNISTUKSEN PERUSKÄSITTEITÄ Kuva 3 RASTI Rasti on suunnistustehtävän kohde, päämäärä. Rasti merkitään punavalkoisella kolmisivuisella rastilipulla. Esimerkkejä rasteista Kilparasti Harjoitusrasti RATAMERKINNÄT KARTASSA Lähtö tai karttapaikka 1 2 Rasti ja sen numerointi Rastien yhdysviivat Viitoitettu taival Ylitys- tai alituspaikka Maali Kielletty alue 23

26 SUUNNISTUKSEN PERUSKÄSITTEITÄ Kuva 4 KARTTA Kartta on maaston pienennetty kuva ylhäältä päin Suunnistuskartta KOMPASSI Kompassi on väline suunnan määrittämistä ja suunnassakulkua varten Kilpakompasseja Levykompassi Peukalokompassi Marssikompassi 24

27 Kuva 5 A ERILAISIA KARTTOJA Opetuskartta Suunnistuskartta Opaskartta Maantiekartta Merikartta Peruskartta 25

28 KARTAN MERKITYS SOTILAALLE Kuva 5 B Toiminnan suunnittelun perusta Johtamisen ja tiedustelun apuväline Kuljetusten sekä ilma- ja meritiedustelun välttämätön apu 26

29 Kuva 5 C LUOKKAKARTTA Yläkuvassa on luokkahuone. Alakuvassa on luokka ylhäältäpäin katsottuna. Tämä on luokan pohjapiirros = LUOKKAKARTTA 27

30 PIHAKARTTA Kuva 5 D Yläkuvassa on koulu. Alakuvassa näet saman koulun suoraan ylhäältä. Vertaa kuvia keskenään. Tämä on koulun PIHAKARTTA. Se on piirretty viereisestä kuvasta. Tutki mitä karttaan on piirretty ja mitä on jätetty pois. 28

31 SUUNNISTUSKARTAN VÄRIT JA MERKIT Kuva 6 1. RUSKEA Maanpinnan muodot; korkeuskäyrät, kumpareet 2. SININEN Vedet ja suot; järvet, joet, ojat, lähteet 3. KELTAINEN Avoimet alueet; pellot, niityt, hakkuualueet 4. MUSTA Rakennukset, tiet, polut, kivet, jyrkänteet 5. VIHREÄ Kulkukelpoisuutta hidastava tiheä kasvillisuus, huonopohjainen maasto 6. HARMAA Avokalliot 29

32 Kuva 7 KARTTAMERKKIKOE Kirjoita viivoille, mitä karttamerkkiä rastiympyrä osoittaa 30

33 MITTAKAAVAN MUUTTUMINEN Kuva 8 1 : 1 1 : 10 1 : :

34 KARTAN SUUNTAAMINEN Kuva 9 Kun kartta on suunnattu maaston mukaisesti, merkkisymbolien tulkinta ja niiden vertaaminen maastoon on helppoa. 32

35 KARTANLUKU Kuva 9 B Katso tytön kädessä olevaa karttaa. Näet torin siinä vasemmalla ja kirkkoa tarkoittavan ristin kartan yläreunassa. Löydätko kartasta tytön sijainnin? Viereisessä kuvassa tyttö ja poika ovat kääntäneet kartan niin, että se vastaa ympäristöä. Järvi on ison tien vasemmalla ja rakennukset sen oikealla puolella. Tiet ja puro ovat samansuuntaisia maastossa ja kartalla. Tätä kutsutaan KARTAN SUUNTAAMI- SEKSI. Kun kartta on oikein suunnattu sitä on helppo lukea. 33

36 Kuva 10 REITINVALINTA Reitinvalinnan peruskysymykset: Mikä vaihtoehto on VARMIN? Tasavertaisissa valinnoissa etusijalla on varmuus. LYHIN? NOPEIN? Reitinvalinnassa on otettava huomioon maaston luonnolliset esteet, maastopohja, kulku-urat, tavoitekohteet, omat taidot ja kyvyt. REITINVALINTOJA Yksi vaihtoehto Useita vaihtoehtoja Reitinvalinta on suunnitelma, jonka toteuttaminen vaatii suunnistustaitojen hallintaa. 34

37 Kuva 11 KORKEUSKÄYRIEN MERKITYS KARTASSA Käyrät tiheässä - jyrkkä rinne Käyrät harvassa - loiva rinne Sivuprofiili 45 metriä korkeasta mäestä metriä korkea mäki kartalla 35

38 KORKEUSSUHTEET Kuva 11 B Viereisen kuvan korkeusmalli on tehty päällekkäin liimatuista viiden metrin levyistä. Sen alapuolella olevaan korkeusmalliin on siitä piirretty korkeuskäyrät. Alla on maisemakuva ja sitä esittävä kartta. Kartan ensimmäisen korkeuskäyrän korkeusluku ei ole 5 eikä 10 vaan 180, koska joen pinta on jo 176 metriä merenpinnan yläpuolella. 36

39 KOMPASSI Kuva 12 Kompassin tärkeät osat ovat KULKUSUUNTANUOLI POHJOISNEULA SUUNNANOTTOVIIVAT POHJOISHAARUKKA NEULARASIA SUUNNANOTTOHARJOITUKSIA Maali Lähtö 37

40 SUUNNAN OTTAMINEN KARTALTA Kuva 13 1) Kompassin pitkä sivu (a) kartalle lähdöstä tavoitteeseen. 2) Neularasian pohjaviivat (b) samansuuntaisiksi kartan suunnanottoviivojen (c) kanssa ja pohjoishaarukka (d) kohti karttapohjoista. KOMPASSIN ASENTO KÄDESSÄ Kompassia vaakatasossa kädessä pitäen käännytään niin, että pohoisneulan kärki (e) asettuu neularasian kannen pohjoishaarukkaan. Kompassin pohjalevyn suuntanuoli (f) osoittaa nyt kuljettavan suunnan. 38

41 ILMANSUUNNAT Kuva 14 A luode POHJOINEN P koillinen LÄNSI L I ITÄ lounas E ETELÄ kaakko Pääilmansuunnat ovat POHJOINEN, ITÄ, ETELÄ, LÄNSI. Näiden välissä ovat koillinen, kaakko, lounas, luode. Jos tiedät missä on pohjoinen, voit suunnata kartan. Kun asetat kartan eteesi siten, että nimet ovat oikeinpäin, on pohjoinen kartan yläreunassa. Etelä on alareunassa, länsi vasemmassa ja itä oikeassa reunassa. 39

42 ILMANSUUNNAT Kuva 14 B Pääilmansuuntien piiru/suuntaluvut ovat: Pohjoinen 0000 / Itä 1500 / Etelä 3000 / Länsi 4500 /

43 ETÄISYYSPISTEEN MÄÄRITTÄMINEN Kuva Suunnataan kompassi kohteeseen 2. Luetaan neularasian asteikolta, mihin kohtaan pohjoisneula asettuu. Käännetään neularasiaa siten, että neula jää pohjoishaarukan väliin. (maasto-/peruskartalla huomioitava neulaluvunkorjaus) 3. Siirretään suunta kartalle siten, että kompassin suunnanottoviivat ovat yhdenmukaiset kartan suunnanottoviivojen kanssa ja pohjoishaarukka osoittaa karttapohjoiseen. 4. Arvioidaan etäisyys kohteeseen. (Tarvittaessa voidaan karttaan piirtää viiva saadun suunnan mukaisesti). 41

44 OMAN OLINPAIKAN MÄÄRITTÄMINEN Kuva 16 A Näkyvän hahmottaminen kartalta. Oman sijainnin määrittämisen edellytys on kartan oikea suuntaaminen ja karttamerkkien tunteminen. Kartan tulkintaa ja oman sijainnin paikantamista helpottaa peukalo-ote. Hyviä kartanluvun harjoituksia ovat KARTTARETKET, VIIVASUUNNISTUS, REITTIVIIVA- SUUNNISTUS JA REITTISUUNNISTUS. 42

45 Kuva 16 B OMAN OLINPAIKAN MÄÄRITTÄMINEN Oleellisen hahmottaminen kartalta. Näkymättömän hahmottaminen kartalta. Kuva: SSL/Terhi Hyttinen 43

46 KOORDINAATTIEN MÄÄRITTÄMINEN Kuva 17 * Sijoitetaan paikantamislevyn nollapiste kartalla pisteeseen, jonka koordinaatit määritetään. Määritetään P-koordinaatti: * Otetaan kartan sivulta koordinaattiluvun kaksi viimeistä numeroa = 09 * Luetaan levyltä, kuinka paljon piste on pohjoisempana ko. koordinaattia (kymmenet ja sadat metrit) = 20 Määritetään I-koordinaatti: * Otetaan kartan ylä- tai alareunasta koordinaattiluvun kaksi viimeistä numeroa = 78 * Luetaan levyltä, kuinka paljon piste on idempänä ko. koordinaattia = 84 I 7884 (seitsemän kahdeksan kahdeksan neljä) P (nolla yhdeksän kaksi nolla) HUOM! K-koordinaatti määritellään vain tarvittaessa ja se luetaan suoraan kartan korkeuskäyrältä K 70 (seitsemän nolla) 44

47 KOORDINAATTIEN MÄÄRITTÄMINEN Kuva 18 Määritä pisteiden A ja B koordinaatit KOORDINAATTIEN SIIRTO KARTALLE Paikanna seuraavat koordinaattipisteet A = P 6238 I 1035 B = P 6302 I

48 Kuva 19 KOORDINAATTIEN HARJOITTELU MAASTOSSA YLEISTÄ Rastit ovat miehitettyjä tai rastilippuun on kirjoitettu tehtävä. Reittisuunnistuksen rastit on varustettu tarvittavilla merkkausvälineillä (voivat olla myös miehitettyjä). TEHTÄVIÄ RASTEILLE 1. Määritä pisteen A/B koordinaatit 2. Määritä tämän paikan koordinaatit 3. Paikanna putken osoittama maastokohde kartalle 4. Määritä tämän paikan koordinaatit 5. Etene viitoitettua reittiä ja merkitse rastien sijainti karttaan 9. Siirry pisteeseen P 6214 I Paikanna putkesta näkyvä kohde ja määritä sen koordinaatit 46

49 SUUNNISTUS SOTILASKOULUTUKSEN OSANA Kuva 20 A SOTILAS TARVITSEE SUUNNISTUSTAITOJA * Johtamistoiminnassa. * Tilanteen kehittymistä seurattaessa. * Toiminta tapahtuu maastossa. 47

50 SUUNNISTUS SOTILASKOULUTUKSEN OSANA Kuva 20 B - Kartalta katsoen maasto näyttää suojaiselta. - Mutta maastontiedustelu osoittaakin aivan muuta. * Suunnittelussa. * Tulenkäytön järjestelyssä. * Alusten, lentokoneiden, ajoneuvojen siirtymisissä. 48

51 SUUNNISTUS SOTILASKOULUTUKSEN OSANA Kuva 21 A Esim. - koordinaattien määrittäminen - maalin paikantaminen - antennin suuntaaminen - peitepiirrokset 49

52 SUUNNISTUS LIIKUNTAKOULUTUKSEN OSANA Kuva 21 B 50

53 Kuva 22 RYHMÄNJOHTAJAN OSUUS SUUNNISTUSKOULUTUKSESSA 1. OSALLISTUMINEN HARJOITUKSIIN * Oman suunnistustaidon kehittäminen. * Fyysisen kunnon ylläpitäminen. 2. HARJOITUSTEN SUUNNITTELU JA JOHTO * Siviilissä lajia harrastavat kouluttajien valvonnassa ja vastuulla. * Valmisteluaikaa varattava riittävästi. * Mieluimmin vain osakohteiden suunnittelua ja johtamista. 3. RATAMESTARITEHTÄVÄT * Ratamestarin avustaminen. * Ratojen piirtäminen. * Rastien keruu, viitoitusten purkaminen. * Muut ratavalmistelut. 4. TOIMINTA APUKOULUTTAJANA * Peruskoulutuskauden suunnistuskoulutuksessa, - ryhmän johtajana / vetäjänä, - rastimiehenä, - ajanottajana kilpailuissa. VASTUULLISIA JOHTO-, RATAMESTARI- JA OPETUSTEHTÄVIÄ ANNETAAN VAIN NIILLE, JOTKA OSAAVAT SUUNNISTAA. Muille on tärkeämpää oman taidon kehittäminen. 51

54 SUUNNISTUS- JA KARTANLUKUKOULUTUKSEN JÄRJESTELYT VARUSMIESKOULUTUKSESSA PÄÄMÄÄRÄ * Suunnistuksen perustaitojen opettaminen ja kehittäminen * Innostaa koulutettavat harrastamaan suunnistusta reservissä OPETUSTARKOITUS * Peruskoulutuskaudella perehdytään perustaitoihin opettamalla kartanluvun ja kompassinkäytön perusteet niin, että koulutettavat selviytyvät itsenäisesti helposta suunnistusradasta ilman aikavaatimusta. * Erikoiskoulutuskaudella ja aliupseerikurssin ensimmäisellä jaksolla (Auk I) opetetaan sotilaskarttojen käyttö. Suunnistusta harjoitellaan erityisesti peruskartalla, mutta käytetään myös muita karttoja ja erilaisia olosuhteita. * Aliupseerikurssin toisella jaksolla (Auk II) ja Reserviupseerikurssilla oppilaiden taitotasoa ylläpidetään ja kehitetään erilaisilla suunnistusharjoituksilla ja -kilpailuilla. Samalla heidät opetetaan kouluttamaan suunnistustaitoja. Upseerioppilaille opetetaan myös erilaisten sotilaskarttojen tulkintaa, jota tarvitaan taktiikkaan liittyvissä harjoituksissa. * Johtajakaudella käytetään suunnistustaitoisia johtajia harjoitusten ohjaajina/kouluttajina, valvojina ja järjestäjinä. Kaikkien johtajien henkilökohtaisia suunnistustaitoja kehitetään osallistumalla erilaisten suunnistusmuotojen harjoituksiin. * Ennen kotiuttamista kaikille varusmiehille esitellään siviilissä olevia kuntosuunnistusmahdollisuuksia. Kuva 23 52

55 Kuva 24 KOULUTUKSEN SISÄLTÖ * Sisällön jakautumiseen eri koulutuskausille vaikuttaa saapumiserien erilaiset sääolosuhteet. Alkeisopetus voidaan kuitenkin käytännössä toteuttaa kaikkina vuodenaikoina varuskunnan opetuskarttaa käyttämällä. * Opetuksen painopiste on kartanluvun oppimisessa. TAIDON OPETTAMISEN ETENEMINEN TAPAHTUU SEURAAVASTI: 1. Karttakuvan hahmottaminen 2. Kartan värien ja merkkien oppiminen 3. Kartan suuntaaminen 4. Kartan vertaaminen maastoon 5. Oman olinpaikan määrittäminen * Opetus tapahtuu alkuvaiheessa opetuskartalla * Esimerkkejä harjoitusten toteuttamiseen annetaan liikuntakoulutuksen käsikirjassa. * Suunnistustapahtumalla ymmärretään palvelusajan loppupuolella pidettävää tilaisuutta (harjoitusta), joka innostaa reserviin siirtyvää jatkamaan harrastusta fyysisen kunnon ylläpitäjänä. * Hyviä suunnistustapahtumia ovat paikallisten seurojen järjestämät ilta- ja kuntorastit. 53

56 Kuva 25 SUUNNISTUSKILPAILU SUUNNISTUSKARTALLA RATAVAIHTOEHDOT A = B = C = RASTINMÄÄRITTEET 31 Rajapyykki 32 Tien ja polun haara 33 Jyrkänteen juuri 34 Suo 35 Ojan kulma 36 Ojan haara 37 Tien ja polun haara 38 Ojan pää 39 Kivi 40 Sorakuopan eteläosa 41 Sorakuoppa PERUSKARTALLA RATAVAIHTOEHDOT A = B = C = RASTINMÄÄRITTEET 31 Kivi 32 Suon pohjoispää 33 Suon eteläpää 34 Kivi 35 Kukkula 36 Pellon kulma 37 Pellon kulma 38 Pellon kulma 39 Pellon kulma 40 Kalliokumpare 41 Kalliokumpare 42 Kukkula 43 Kukkula 44 Pellon kulma 54

57 Kuva 26 A SUUNNISTUSHARRASTUKSEN MONET MAHDOLLISUUDET Mitä suunnistus on? Suunnistus on Sinulle tutumpaa kuin uskotkaan. Sinäkin suunnistat lähes joka päivä kun siirryt paikasta toimeen. Juuri sitä on suunnistus: Siirtymistä kohteesta toiseen valittua reittiä pitkin. Suunnistus on kuntoliikuntaa ja huippuurheilua -kesällä ja talvella. Mitä suunnistus Sinulle antaa? Ihminen ammentaa henkisiä voimavaroja luonnosta. Suunnistus on luonnonläheistä. Menestyäkseen ihminen tarvitsee itseluottamusta. Suunnistustaidon hallitseminen valaa Sinuun luottamusta omiin kykyihisi. Suunnistus opettaa keskittymään. Se auttaa itsenäistymään ja pärjäämään omillaan. SUUNNISTUS ON * löytämisen iloa, * monipuolista liikuntaa, * monikäyttöinen kansalaistaito, * kaikille sopiva luonnonläheinen harrastus. 55

58 Kuva 26 B SUUNNISTUS KANSALAISTAITO! * huippu-urheilua * kuntoilua * mukavaa yhdessäoloa -retkeily, marjastus * matkailu, ym 56

59 SUUNNISTUSTAIDOSTA ON SINULLEKIN HYÖTYÄ Kuva 27 * Matkailussa. * Retkeilyssä. * Vapaa-ajan liikunnassa. 57

60 Kuva 28 SUUNNISTUSTA TARVITAAN Ilmassa... Maalla... Merellä... 58

61 YLEISIMMÄT KARTTAMERKIT Kuva 29 A 59

62 YLEISIMMÄT KARTTAMERKIT Kuva 29 B 60

63 Liitteet

64

65

66

67

68 LIITE 2 PERUSKOULUTUSKAUDEN SUUNNISTUSKOULUTUS Ensimmäinen karttaretki (S.2) KYSYTÄÄN OMAPAIKKA KYSYTÄÄN NÄKYVÄ KOHDE (ei käytetä kompassia)

69 SUUNNISTUSBINGO LIITE 3 PERUSKOULUTUSKAUDEN SUUNNISTUSKOULUTUS Suunnitellaan opetuskartalle helppoja rasteja, joille jokaiselle sijoitetaan kirjain-, numero-, merkki- tai kuvatunnus. Yhdellä rastilla voi olla useampia tunnuksia. Harjoitukseen osallistujille annetaan kartat joihin on piirretty kaikki rastit ja kilpailukortit joissa on valmiina esim. viisi kuvaa, kirjainta jne. (ne on joko tehty valmiiksi tai osallistujat saavat itse valita haluamansa merkit ja piirtävät ne itse omiin kortteihinsa). Rastien kiertojärjestyksen saa valita itse ja kun Bingorivi on valmis palataan maaliin. Hyvällä onnella bingon voi saada minimi rasteilla ja vastaavasti huonolla voi joutua kiertämään kaikki rastit. MALLI BINGOHARJOITUKSESTA: RASTI N:O TUNNUS 1. AM 2. EV 3. ON 4. B RASTI N:O 5. KY 6. LU 7. JP 8. HR TUNNUS ANNETAAN SANAKSI KARHU, JOLLOIN BINGORIVIN SAA KÄYMÄLLÄ RASTEILLA 1, 5, 6 JA 8.

70 LIITE 4 PERUSKOULUTUSKAUDEN SUUNNISTUSKOULUTUS SUUNTA- JA MATKAVIUHKA Matkalla viuhkasuunnistuksen keskusrastille opetellaan ja harjoitellaan askelparimittausta valmiiksi ennalta mitatulla radalla (kannattaa käyttää mittavaijeria ja merkitä muovinauhoilla riittävän leveä lähtö- ja loppukohta mittaradalle). Lasketaan askelparit kävellen ja juosten sekä polulla että maaston puolella (kirjoitetaan muistiin). Keskuspaikalla olisi hyvä olla kouluttajia (apu-) yhtä monta kuin on harjoitusrastejakin. Kouluttajilla on kartta josta on vain yksi rasti. Koulutettavat ottavat suunnan ja mittaavat matkan rastille ja muuttavat matkan askelpareiksi. Kouluttaja tarkistaa tulokset ja lähettää suunnistajan rastille (ilman karttaa) suunnan ja matkan avulla. Samalla tulee porrastettua lähtöä niin, että jokainen voi tehdä omaa työtä. Koulutettavat käyvät niin monella rastilla kuin ajan puitteissa ehtivät. Rastien oltava helppoja, matkojen lyhyitä ( m) ja maaston riittävän helppoa. Jos mukana on enemmän suunnistaneita (joita ei tarvita apukouluttajina), heille voidaan antaa vaativampia rasteja. Ohjeissa kannattaa korostaa: ettei ole kiire, jokainen tekee itse työtä ja tietysti antaa ohje miten toimia jos rasti ei jostain syystä löydykään (palataan keskuspaikalle ja yritetään uudelleen, keskuspaikan oltava tämän vuoksi erittäin selvä ja näkyvä kohde). Suunnassakulussa kannattaa korostaa kompassin pitämistä vaakatasossa kun suuntaa katsotaan ja sitä, että katsotaan kiintopiste minne edetään mahdollisimman kaukaa. MALLIKARTTA HARJOITUKSESTA SUUNTA- JA MATKAVIUHKA ALOITTELIJOIDEN RASTEJA KILPASUUNNISTAJIEN RASTEJA ASKELPARIEN MITTAUS JA HARJOITTELU MALLI YHDEN KOULUTTAJAN KARTASTA

71 LIITE 5 PERUSKOULUTUSKAUDEN SUUNNISTUSKOULUTUS YHDISTETTY RASTI- JA TUKIREITTISUUNNISTUS

72 PORIN PRIKAATIN SUUNNISTUKSEN ALKEISKOULUTUSMATERIAALI LIITE6 SUUNNISTUSKOULUTUKSEN ALKEISKOULUTUSMATERIAALI PORIN PRIKAATISSA Porin Prikaatin suunnistusta harrastava henkilökunta päätti keväällä 98 helpottaa varuskunnan suunnistuskoulutuksen järjestämistä. Suunniteltiin neljä perusrataa, jotka mahdollistavat lukuisia sovellutusvaihtoehtoja. Ratojen viitoitukset maalattiin puihin eriväreillä. Rasteille rakennettiin painekyllästetystä (2 x 2") puusta rastipukit joihin kiinnitettiin valmiiksi pihtileimasin ja koodi (vastaava) sekä rastilippu (metallinen lieriö). Radoista ja niiden käytöstä tehtiin ohjekansio joka yksikköön. Lisäksi erilaisia ratavaihtoehtoja painettiin valmiiksi opetuskarttaprojektiin liittyen. Kansion ohjeiden avulla jokainen kouluttaja pystyy pitämään varusmiehille suunnistusharjoituksen. PorPr:ssa annetaan peruskoulutuskaudella suunnistuskoulutusta 15 tuntia. Näin ehditään opettaa perusasiat kunnolla ennen tavallisiin suunnistusharjoituksiin siirtymistä. Kansion sisältö: 1. REITTIVIIVASUUNNISTUS 2. RASTIREITTISUUNNISTUS 3. TUKIREITTISUUNNISTUS 4. LISÄOHJEET, JOITA KERÄTTY SSL:N ERI JULKAISUISTA (ei ole tässä mukana. kiinnostuneet voivat hankkia Suunnistajan Kaupasta)

73 1. REITTIVIIVASUUNNISTUKSEN OHJEET RATA 1 (liite 6.1) Radan pituus noin 2.5 km. Lähtöpaikka sairaalan alapuolella pururadan lähtöpaikalla. Maali ykköskasarmin länsipäässä. Rata merkitty puihin sammalenvihreällä maalilla. OHJE: Karttoihin piirretään lähtöpaikka, viiva (viitoitus) ja maali. Koulutettavat merkitsevät viitoituksen varrella olevat rastit omiin karttoihinsa rastilla olevalla neulalla (reikä viivalle kohtaan, jossa olettavat rastin olevan) ja vahvistavat merkinnän rastilla olevalla värikynällä (ympyröidään tehty reikä). Merkinnät tarkistetaan maalissa. RATA 2 ( liite 6.4) Radan pituus noin 3.7 km. Lähtöpaikka ampumaradan paviljongilla. Maali kolmoskasarmin suksivajan itäpää. Rata merkitty puihin keltaisella maalilla. OHJE: Karttoihin piirretään lähtöpaikka, viiva (viitoitus) ja maali. Koulutettavat merkitsevät viitoituksen varrella olevat rastit omiin karttoihinsa rastilla olevalla neulalla (reikä viivalle kohtaan, jossa olettavat rastin olevan) ja vahvistavat merkinnän rastilla olevalla värikynällä (ympyröidään tehty reikä). Merkinnät tarkistetaan maalissa. Molemmilla radoilla on valmiit rastipukit joihin on kiinnitetty punavalkoinen metallinen rastilieriö. Rastien paikat näet mallikartasta. Rasteilla on tunnukset RV 1, RV 2, jne. Harjoituksen pitäjän ei tarvitse viedä rasteille kuin neulat ja värikynät. Lisäohjeet reittiviivasuunnistuksesta löydät oravapolkuoppaasta sivulta 10.

74 2. RASTIREITTISUUNNISTUKSEN OHJEET RATA 1 (liite 6.2) Radan pituus noin 2.7 km. Lähtöpaikka kakkoskasarmin itäpää. Maali kakkoskasarmin itäpää. Rata merkitty puihin valkoisella maalilla. Ohje: Koulutettavien karttoihin piirretään lähtö, viiva (viitoitus), punaiset RR-rastit ja maali. Koulutettavat kiertävät radan, leimaavat rasteilla olevilla leimasimilla kortteihinsa. Tavoitteena on, että jokainen oikaisisi viitoituksella olevia turhia mutkia. RATA 2 (liite 6.3) Radan pituus noin 4.0 km. Lähtöpaikka neloskasarmin itäpää. Maali koiratarhan kentän eteläpää. Rata merkitty puihin punaisella maalilla. Ohje: Koulutettavien karttoihin piirretään lähtö, viiva (viitoitus), punaiset RR-rastit ja maali. Koulutettavat kiertävät radan, leimaavat rasteilla olevilla leimasimilla kortteihinsa. Tavoitteena on, että jokainen oikaisisi viitoituksella olevia turhia mutkia. Molemmilla radoilla on valmiit rastipukit joihin on kiinnitetty punavalkoinen metallinen rastilieriö ja rastileimasin. Rastien paikat näet mallikartasta. Rasteilla on tunnukset RR 1, RR 2, jne. Lisäohjeet rastireittisuunnistuksesta löydät oravapolkuoppaasta sivulta 12.

75 3. TUKIREITTISUUNNISTUKSEN OHJEET RATA 1 (liite 6.2) Radan pituus noin 2.7 km. Lähtöpaikka kakkoskasarmin itäpää. Maali kakkoskasarmin itäpää. Rata merkitty puihin valkoisella maalilla. Ohje: Koulutettavien karttoihin piirretään lähtö, viiva (viitoitus), siniset TR-rastit ja maali. Koulutettavat kiertävät radan, leimaavat rasteilla olevilla leimasimilla kortteihinsa. Tavoitteena on, että jokainen oikaisisi viitoituksella olevia turhia mutkia, eli tekisi omia reitinvalintoja ja löytäisi viitoituksen lähellä olevat rastit. RATA 2 (6.3) Radan pituus noin 4.0 km. Lähtöpaikka neloskasarmin itäpää. Maali koiratarhan kentän eteläpää. Rata merkitty puihin punaisella maalilla. Ohje: Koulutettavien karttoihin piirretään lähtö, viiva (viitoitus), punaiset TR-rastit (1-6) ja maali. Koulutettavat kiertävät radan, leimaavat rasteilla olevilla leimasimilla kortteihinsa. Tavoitteena on, että jokainen oikaisisi viitoituksella olevia turhia mutkia, eli tekisi omia reitinvalintoja ja löytäisi viitoituksen lähellä olevat rastit. Molemmilla radoilla on valmiit rastipukit joihin on kiinnitetty punavalkoinen metallinen rastilieriö ja rastileimasin. Rastien paikat näet mallikartasta. Rasteilla on tunnukset TR 1, TR 2, jne. Lisäohjeet tukireittisuunnistuksesta löydät oravapolkuoppaasta sivulta 13.

76 LIITE 6.1 PERUSKOULUTUSKAUDEN SUUNNISTUSKOULUTUS PORIN PRIKAATIN ALKEISKOULUTUSPAKETTI RASTIREITTI-, REITTI- JA REITTIVIIVASUUNNISTUS 1:10 000

77 LIITE 6.2 PERUSKOULUTUSKAUDEN SUUNNISTUSKOULUTUS PERUSKOULUTUSKAUDEN SUUNNISTUSKOULUTUS PORIN PRIKAATIN ALKEISKOULUTUSPAKETTI RASTI- JA TUKIREITTISUUNNISTUS (rastit 1-5) 1:10 000

78 LIITE 6.3 PERUSKOULUTUSKAUDEN SUUNNISTUSKOULUTUS PORIN PRIKAATIN ALKEISKOULUTUSPAKETTI RASTIREITTI-, TUKIREITTI-, REITTI-, REITTIVIIVA-, VIIVA- JA TAVALLINEN SUUNNISTUS 1:15 000

79 LIITE 6.4 PERUSKOULUTUSKAUDEN SUUNNISTUSKOULUTUS PORIN PRIKAATIN ALKEISKOULUTUSPAKETTI RASTIREITTI-, REITTI-, REITTIVIIVA-, VIIVA- JA TAVALLINEN SUUNNISTUS

80 LIITE 7 SUUNNISTUSTAITO- TESTILOMAKKEET SUUNNISTUSTAITOTESTI Testi on suunniteltu käytettäväksi koulutuksen apuna ja mittaamaan opittua. Testilomakkeita voi käyttää oppitunnin alussa kertaukseen ja lopussa asioiden oppimisen tarkistamiseen. Lomakkeet 1-17 sisältävät pääasiassa opetus- ja suunnistuskartta- ja peruskarttakysymyksiä. Lomakkeita voi käyttää (kopioimalla) myös itseopiskeluun. Käyttöohje: Kysymyslomake esitetään kalvolla ja koulutettavat vastaavat Yleisvastauslomakkeisiin. Tarkistus Jotoslukijalaitteella (tai pienempien koulutusryhmien kanssa perinteisesti ). Arvostelu: kaikki oikein osaa asiat vaativampaa koulutusta tai (apukouluttajaksi ) 7 - hyvä 5-6 tyydyttävä lisää koulutusta - 4 hylätty uusinta, lisää koulutusta

81 SUUNNISTUSTAITOTESTI - OIKEAT VASTAUKSET LOMAKE 1 LOMAKE 2 LOMAKE 3 LOMAKE 4 LOMAKE 5 1. B 2. B 3. D 4. C 5. A 6. B 7. C 8. A 9. A 10. B 1. C 2. C 3. B 4. C 5. B 6. C 7. B 8. C 9. A 10. C 1. D 2. C 3. A 4. A 5. C 6. D 7. D 8. C 9. C 1. D 2. B 3. B 4. A 5. C 6. D 7. B 8. B 9. C 1. C 2. A 3. B 4. A 5. B 6. A 7. B 8. D 9. C LOMAKE 6 LOMAKE 7 LOMAKE 8 LOMAKE 9 LOMAKE B 2. C 3. B 4. A 5. B 6. B 7. B 8. B 9. C 1. C 2. D 3. B 4. A 5. B 6. C 7. C 8. A 9. C 1. B 2. B 3. A 4. B 5. C 6. C 7. A 8. C 9. A 1. C 2. B 3. B 4. B 5. A 6. B 7. C 8. A 9. A 1. B 2. C 3. B 4. A 5. B 6. D 7. A 8. D 9. A LOMAKE 11 LOMAKE 12 LOMAKE 13 LOMAKE 14 LOMAKE B 2. A 3. C 4. C 5. C 6. D 7. B 8. A 9. A 1. B 2. A 3. B 4. C 5. B 6. C 7. B 8. B 9. B 1. C 2. B 3. B 4. C 5. C 6. B 7. B 8. B 9.A 1. B 2. C 3. B 4. A 5. A 6. B 7. A 8. B 9. A 1. D 2. C 3. A 4. A 5. B 6. A 7. B 8. C 9. A LOMAKE 16 LOMAKE 17 LOMAKE 18 LOMAKE 19 LOMAKE B 2. A 3. C 4. B 5. A 6. C 7. B 8. C 9. A 1. A 2. B 3. A 4. C 5. B 6. C 7. C 8. B 9. A 1. C 2. C 3. A 4. A 5. B 6. B 7. A 8. A 9. C 1. A 2. C 3. B 4. A 5. B 6. C 7. B 8. A 9. C 1. A 2. B 3. C 4. C 5. B 6. B 7. C 8. B 9. A

82

83 A 600 metriä B 1300 metriä C 900 metriä

84

85

86

87

88

89

90

91

92

93 Ä

94

95

96

97

98

99

100

101 7. MIKÄ SEURAAVISTA KARTTAMERKEISTÄ KUVAA LOUHIKKOA?

102

103

104

105 RASTIVÄLIN

106

107 7. LOUHIKOSSA OLEVA RASTI ON LOUHIKON

108

109

110

111

112

113

114

115

116 ulko- /varastorakennusta

117

118

119

120

121