{ NRO 04 JOULUKUU 2013 } NTM ON KESTÄVYYTTÄ Sivu 10

Transkriptio

1 { NRO 04 JOULUKUU 2013 } ON KESTÄVYYTTÄ Sivu

2 Pääkonttori Ebeltoftvej 16, 8960 Randers SØ T: , F: Web: vikinggenetics.com Ruotsin toimisto Box 64, S Skara T: , F: Suomen toimisto PL 95, FI Hollola T: , F: Toimitusjohtaja Claus Fertin T: M: Jalostusjohtaja Lars Nielsen T: M: Myyntijohtaja Sara Wiklert Petersson T: Talousjohtaja Martin Duch Søndergaard T: M: Tuotantojohtaja Pasi Lähdetie M: Muu henkilöstö - katso vikinggenetics.com VG Nyt toimittaja Poul Bech Sörensen T: M: posor@vikinggenetics.com Toimitusjohtaja Claus Fertin Menestys perustuu innovaatioihin Viidessä vuodessa sonnimäärämme on puolittunut ja silti jalostustyömme etenee tällä hetkellä kaksi kertaa nopeammin. Se ei ole sattumaa, vaan osoitus uusimman teknologian tehokkaasta hyödyntämisestä. Genomivalintavallankumous alkoi viisi vuotta sitten. Löydämme parhaat sonnivasikat yhä varmemmin ja naaraiden sekä alkioiden valinta tehostuu jatkuvasti. Naaraiden genomitestaus on päivän sana. VikingRed-, VikingHolstein- ja VikingJersey-jalostusohjelmiin päätyy yhä parempia eläimiä, mutta karjanomistajien etu on kuitenkin tärkein asia. Genomitestaus lisää tuottavuutta. Parhaille naaraille voi käyttää lajiteltua siementä ja liharotusonnien käyttöä heikoimmille eläimille voi lisätä huomattavasti. Yhdessä nämä tekijät takaavat kannattavuuden. VikingGenetics on lisännyt viime vuosina tutkimus- ja kehitystyötä. Alan kärkijoukossa pysyminen vaatii sitä. Meidän päätavoitteemme ovat genomivalinta, hedelmällisyys, sukupuolilajittelu, jalostussuunnittelu, siemenen laatu, siementuotanto ja rehuhyötysuhde. Kilpailu on kovaa, mutta kärjessä on mukava olla. Tämä pätee myös uusien arvostelumallien ja työkalujen kehitystyössä. Maailman kasvava väestö tarvitsee terveellisiä elintarvikkeita ja niitä tuottavia terveitä sekä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia eläimiä. Yhtälön ratkaisu vaatii huippuluokan osaamista ja innovaatioita. Olemme valmiina haasteisiin. Uudenaikainen ruoantuotanto tarvitsee tervettä ja taloudellista eläinainestamme. Tämän aineksen avulla pohjoismaiset karjanomistajat menestyvät yhä kovemmassa kilpailussa ja vaatimusten kasvaessa. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta { NRO 04 JOULUKUU 2013 } VG NYT JOULUKUU 2013 faba ON KESTÄVYYTTÄ Sivu TAITTO: vahle + nikolaisen KUVAT: Elly Geverink, Elisabeth Theodorsson, Tiina Tahvonen, Alex Arkink, VikingGeneticsin arkistot ym. ETUSIVU: Moksin Aihonna. Kuva Tiina Tahvonen ISSN: VG Nyt JOULUKUU 2013

3 VikingGeneticsin hallitus Puheenjohtaja Lars-Inge Gunnarsson T: M: Varapuheenjohtaja Casper Pedersen T: M: Varapuheenjohtaja Anna Lappalainen T: Erik Hansen T: M: Jan Duchwaider T: M: Anders Levring T: M: Johan von Scheele T: M: balby@t.lrf.se Tiina Mitikka T: tiina.mitikka@gmail.com Henkilöstön edustaja Anders Söby T: ansob@vikinggenetics.com Sisältö Lehti Nr. 04 joulukuu vuosikerta Modernia tuotantoa vanhoilla asuinsijoilla Anita ja Timo Vähä-Eskelin tilalla on tuhatvuotinen historia. Ikaalisissa sijaitseva tila ei kuitenkaan ole mikään museo, vaan moderni yritys. Robottipihatossa on 70 lehmää ja genomivalintaa sekä alkiohuuhteluja käytetään ahkerasti. Sivu 4 Kohta Gunnaskin testaa Bengtsonin veljesten Gunnasin karja Hallannissa on Ruotsin korkeatuottoisimpia karjoja. Keskituotos on peräti kiloa. Huipputuotos edellyttää parhainta eläinainesta ja siksi Gunnasissa käytetään lähes yksinomaan parhaita genomisonneja. Sivu 8 Kiinassa on kysyntää Maidonkulutus kasvaa ja korkeatasoisten lehmien tarve lisääntyy. VikingGeneticsin sonneille on kysyntää. Sivu 7 on kestävyyttä Kestävyyden perinnöllinen taso on noussut vuosien saatossa. Kehitys on ollut voimakkainta punaisilla roduilla. -kokonaisjalostusarvon ja kestävyyden korrelaatio on erittäin suuri. Sivu 10 VikingGenetics Modernia tuotantoa vanhoilla asuinsijoilla 4 Genomivalinta parantaa pienten rotujen kilpailukykyä 6 Kiinassa on kysyntää 7 Ensimmäinen 100-tonnari ASMO-emä 7 Kohta gunnaskin testaa 8 on kestävyyttä 10 ASMO-päivä ja uusia huippuhiehoja 11 Viikingit Yhdysvalloissa 12 VikingAcademy POST TOUR 12 Rotusivut VIKINGRED 14 HOLSTEIN 30 JERSEY 45 SUOMENKARJA 47 Faba osuustoimintayrittäjyys karjatilayritysten tukena 2 Myönteistä palautetta 3 Merkkaa Faban tapahtumat kalenteriisi jo nyt! 3 paremmaksi yhdessä asiantuntijan kanssa 4 P4 on menestys 6 Kantakirjatodistus netistä 7 Meidän VikingGenetics 8 Kysyvä löytää oikealle tielle 9 Orraryd ja Peterslund Kanadan parhaat ayrshire-sonnit 11 Tiesitkö? 11 joulukuu 2013 VG Nyt 3

4 Asmo-emä Hedelmä ensikkona. Modernia tuotantoa vanhoilla asuinsijoilla Teksti Poul Bech Sörensen Anita ja Timo Vähä-Eskelin tilalla on tuhatvuotinen historia. Ikaalisissa sijaitseva tila ei kuitenkaan ole mikään museo, vaan moderni yritys. Robottipihatossa on 70 lehmää ja genomivalintaa sekä alkiohuuhteluja käytetään ahkerasti. Vähä-eskeli 70 lehmää (50 ay, 20 hol) Keskituotos 8960 De Lavalin robotti Pinta-ala 235 ha, josta puolet nurmea ja loput ohraa, vehnää ja kauraa. Jalostustavoitteet: Tuotos, lypsettävyys ja terveys 1-2 huuhtelua vuodessa Naaraat genomitestataan Useita sonneja Viking- Geneticsille Timo, Anita ja Tommi sekä Hedelmän puolisisar Eliina. 4 VG Nyt JoULUKUU 2013

5 Isäntäväki ja Faban jalostusasiantuntijat esittelevät hienoa riviä. Sonninemä Ixel ja sen tyttäret Jaxel, Jixel sekä Kixel. Navetassa vallitsee rauha. Holstein- ja ayrshire-lehmät syövät hyvää säilörehua, käyvät lypsyllä omia aikojaan, käyvät juomassa raikasta vettä ja palaavat märehtimään viihtyisiin parsiinsa. Mitä muuta lehmä voisi toivoa? Ehkä pientä Anitan huomionosoitusta silloin tällöin. Ja sen ne tietenkin saavat. Karjan 20 holsteinia ja 50 ayrshireä menestyvät hyvin samoissa olosuhteissa. Holsteinit ovat laiskempia, mutta lähes yhtä uteliaita kuin punaiset lehmät. Lypsettävyydeltään holsteinit ovat hieman nopeampia. Poikimiset sujuvat kummaltakin ja energiakorjattu maitomäärä on lähes sama. Karjan terveys on hyvä, mutta holsteinilla on hieman enemmän utaretulehdusta, Anita ja Timo kertovat karjassaan havaituista rotueroista. tuotosta ja lypsettävyyttä Jalostustavoitteet ovat tuotos, lypsynopeus ja terveys. Faban jalostuspäällikkö Anne-Mari Niemi on jalostusasioissa tärkeä kumppani. Hän laatii tilan lehmäkohtaisen jalostussuunnitelman kolme tai neljä kertaa vuodessa. Aiemmin tilalla oli puhdas ayrshire-karja. Ensimmäiset holsteinit hankittiin lähistöltä vuonna 1997 laajennuksen yhteydessä. Nämä lehmät polveutuivat ruotsalaisista lehmistä, joten kaikilla tilan holsteineilla on ruotsalaiset juuret. neljännesvuosisata huuhteluja Anne-Marin käyntien yhteydessä tutkitaan myös mahdolliset sonninemät ja VikingGeneticsiä kiinnostavat vasikat. Nämä yksilöt genomitestataan ja hyvän tuloksen saaneet huuhdellaan. Joskus menee hyvin toisinaan ei ihan niin holsteinit ovat laiskempia, mutta lähes yhtä uteliaita kuin punaiset lehmät. lypsettävyydeltään holsteinit ovat hieman nopeampia. ANITA JA TIMO VÄHÄ-ESKELI hyvin. Sellaista tapahtuu eläinten parissa, Anita toteaa. Ensimmäinen huuhtelu vuonna 1990-luvun alussa tuotti 26 alkiota ja se antoi uskoa. Yleensä meillä huuhdellaan vuosittain pari hiehoa ja alkiot siirretään omiin vastaanottajiin. Emme myy alkiota, mutta tiineitä hiehoja kylläkin. Alkiomarkkinoilla on runsaasti tarjontaa, muun muassa paljon hyviä ASMo-alkiota. on kannattavampaa myydä korkeatasoinen alkiota kantava hieho, Anita kertoo. ixel, Oxel, Jaxel, Jixel ja kixel Anita ja Timo tarttuivat heti edullisten genomitestien houkuttelemana LD-projektiin. Testaamalla enemmän huuhdeltavien hiehojen valinta tehostuu ja mahdollisuudet sonninmyyntiin kasvavat. Vuosien varrella tilalta on myyty 20 sonnia. Viimeisimmät ovat VR Akava (VR April x H. Vilkas x H. Omppu-Limu) ja VH Oxel (VH Op x D Orange X Ramos) sekä kaksi marraskuussa 2013 ostettua VR-sonnivasikkaa.. VH Oxelin emällä, Ixelillä (+26), on muitakin lupaavia jälkeläisiä. Hiehot Jaxel ja Jixel ovat samasta huuhtelusta ja niillä on tavallisesta siemennyksestä syntynyt täyssisko Kixel. Anita ja Timo näkivät muutama vuosi sitten Agromek-näyttelyssä D orangen tytärryhmän. Siitä hieno eläinjoukko sai alkunsa. Neljävuotias Eliina (Y. Pupilli x R. Onnenpoju x T. Miqur), +13, on yksi karjan monista hienoista yksilöistä. Sen luokitus on VG-86 ja sen puolisisar on Asmo-emä Hedelmä. Parasta genetiikkaa on käytettävä ja siksi myös VR cigar ja VR Fergus ovat meillä olleet ahkerassa käytössä. ANITA JA TIMO VÄHÄ-ESKELI Ominaisuuksia ei rotuosuuksia Anita ja Timo ovat aina käyttäneet hyväksi laajaa nuor- ja valiosonnivalikoimaa. Nykyisin GenVikPLUS-sonnit ovat suosituimpia. Huonoimmille lehmille he käyttävät limousin Y-Vik siementä. Faban ja VikingGeneticsin yhteistyöstä heillä on vain hyvää sanottavaa. Sonnivalikoima on edelleen kasvanut, laatu on parantunut ja eri sukuja löytyy yhä enemmän. Genomivalintaa ei olisi yksin saatu. Suomalaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten karjanomistajien yhteistyö on kaikkien etu. VikingRed-sonnien käyttö ei aiheuta päänvaivaa. Parasta genetiikkaa on käytettävä ja siksi myös VR Cigar ja VR Fergus ovat olleet ahkerassa käytössä. JoULUKUU 2013 VG Nyt 5

6 Genomivalinta parantaa pienten rotujen kilpailukykyä Genomivalinta voi olla entistä tehokkaampi työväline populaatiokooltaan pienten lypsyrotujen jalostuksessa. Naaraiden laajamittainen testaus on avaintekijä. Jörn Rind Thomasen selvitti väitöskirjassaan tanskalaisen jerseyn avulla, miten eläinmäärältään pienet lypsykarjarodut voivat päästä genomivalinnalla samaan jalostukselliseen edistymiseen kuin holstein-rotu. Tutkimus tehtiin VikingGeneticsin, Århusin yliopiston sekä Styrelsen for Forskning og Innovationin yhteistyönä. Tällä jersey-rodulla käytetyllä mallilla saatuja tuloksia voidaan soveltaa suoraan myös muihin rotuihin. alhainen arvosteluvarmuus haittaa Tanskalaisten jersey-jalostuseläinten genomijalostusarvojen arvosteluvarmuutta on parannettava. Heikot arvosteluvarmuudet rajoittavat edistymistä. Mikäli genomiarvojen arvosteluvarmuudet ovat alhaisia, niin silloin joudutaan käyttämään sonninisinä jälkeläisarvosteltuja sonneja. Genomiarvon luottavuuden kasvaessa GenVikPLUS-sonnit ovat ylivoimaisia ja silloin niiden käyttö nopeuttaa jalostusta huomattavasti. naaraiden testaus on paras ase Monet tekijät vaikuttavat genomiarvojen varmuuksiin. Suuri referenssiryhmä on yksi tärkeimmistä. Ryhmän vähäinenkin kasvu parantaa pienten populaatioiden varmuuksia. Kansainvälinen yhteistyö jälkeläisarvosteltujen sonnien genotyypityksessä ja arvostelussa on siksi tärkeää. Naaraiden laajamittainen genomitestaus on kuitenkin kaikkein tehokkain varmuuksien parantaja. Sillä varmistetaan eläinmäärältään pienten lypsykarjarotujen kilpailukyky. Mallilaskelmat osoittavat, että naaraiden lisääminen vertailuryhmään parantaa merkittävästi nuorten eläinten genomiarvojen luotettavuutta. Pelkästään jälkeläisarvostelluista sonneista koostuvalla referenssiryhmällä ei päästä läheskään samaan tulokseen. Naaraiden mukaantulo edistää jalostusta ja samalla se hidastaa sukusiitoksen kasvua. 6 VG Nyt JoULUKUU 2013

7 KIINASSA ON KYSYNTÄÄ Kiinassa keskiluokka kasvaa nopeasti ja heidän ruokakorissaan on maitotuotteita yhä enemmän. Maidonkulutus kasvaa ja korkeatasoisten lehmien tarve lisääntyy. VikingGeneticsin sonneille on kysyntää. Siitä kertoo kiinalaisen valtuuskunnan lokakuinen vierailu Valtuuskunta tutustui tanskalaisten viranomaisten toimintaan Kööpenhaminassa ja VikingGeneticsin Assentoftin sonniasemaan. Asemalla keskusteltiin sonnien terveysvaatimuksista ja -todistuksista. Schmallenberg-viruksen katkaisema vienti koetetaan käynnistää nopeasti. Ruotsista vientimahdollisuudet avautuivat uudelleen jo aiemmin. Lokakuun lopussa kiinalainen yhteistyökumppanimme tilasi yhteensä annosta VH omegan, VH obaman, VH Eagerin ja VH orupin siementä. Kiinassa käytetään lehmämäärän nopeaan kasvattamiseen myös lajiteltua siementä. Tanskassa odottaa jo X-Vik -annosta ja tavallista annosta rajojen avautumista. Kiinalaista valtuuskuntaa johtivat toimitusjohtaja CUI Maosen, johtaja JIAN Zhongyou (Liaoning Entry-Exit Inspection & Carantine Bureau) ja johtaja ZHAO Xiangping (Tianjin Entry-Exit Inspection & Carantine Bureau) sekä tohtori Hongding Gao Kiinan Maatalousyliopistosta. VikingGenetics ja Århusin Yliopisto ovat tehneet genomivalintayhteistyötä Kiinan Maatalousyliopiston kanssa. Tämä yhteistyö ja luottamus VikingGeneticsin eläinainekseen kasvattavat vientimahdollisuuksiamme. Kiinalaisen delegaation lokakuinen vierailu osoitti sonniemme kiinnostavan kiinalaisia. Ensimmäinen 100-tonnari ASMO-emä ASMO Raikas kaksi kertaa poikineena. Vuonna 2002 syntynyt ASMo Raikas (Joachim x Ipollo) on saavuttanut huikean sadantuhannen kilon elinikäistuotoksen. Pekka Häyryn hyvään hoitoon orimattilaan Raikas muutti ASMo- huuhteluiden jälkeen vuonna Nyt seitsemännen poikimisen jälkeen elinikäistuotosta on kertynyt kiloa. Raikkaan paras tuotoskausi on , ,7. Raikkaan luokitus kuudesti poikineena on EX-90 ( ). Nyt Raikas on tiineenä VR Uutimesta. ASMo Raikkaan isä on hyvää kestävyyttä periyttänyt sonni Saukon Joachim. Emä Poloneesi ostettiin ydinkarjaan Sysmästä Juha ja Pirkko Rantahakalan karjasta. Raikkaan hiehohuuhtelut eivät tuottaneet suuria alkiosaaliita, mutta ASMo-emänä siitä saatiin yhteensä 26 siirtokelpoista alkiota. Raikas on tuottanut yhden keinosiemennyssonnin, VR Power ET:n (Asmo Peace), ja hyviä tyttäriä. Tyttäristä ASMO Vilkas, +16 GB, (K Lens) valittiin myös ASMo-emäksi ja se loistava alkiontuottaja. Vilkkaan tytär ASMo Evelia, +19 GB, (Asmo Sale) jatkaa sukua ydinkarjassa. Rajalan Erikoinen, +19 GB, (Asmo Sale) ostettiin ydinkarjan huuhteluihin. Pekka Häyryn karjassa lypsää neljä kertaa poikinut tytär Rajalan Yks Kaks (Asmo Pohatta) ja nuorin tytär Rajalan Inehmo (Asmo Sale). Inehmon genomiarvo on +12. Muita kestäviä vanhoja ASMo-emiä ovat olleet Asmo Salen ja Asmo Siirakin emä Månsagård Vega Asmo, joka lypsi elinikäistuotoksen kiloa. Kauhajoella Eetu Aron karjassa lypsävä ASMo Riemutar ET on poikinut seitsemän kertaa ja elinikäistuotosta tällä hetkellä kiloa. ASMO Raikkaassa ei tuotetut maitokilot näy.

8 KOHTA GUNNASKIN TESTAA Teksti Poul Bech Sörensen Bengtsonin veljesten Gunnasin karja Hallannissa on Ruotsin korkeatuottoisimpia karjoja. Keskituotos on peräti kiloa. Huipputuotos edellyttää parhainta eläinainesta ja siksi Gunnasissa käytetään lähes yksinomaan parhaita genomisonneja. Näihin tuotantolukuihin pääsee vain optimoimalla rehuntuotannon, johtamisen ja jalostuksen. Bernt (56) ja hänen vaimonsa Cecilia Bengtson ovat karjaihmisiä sormenpäitään myöten. He tietävät miten 65 holstein- ja 45 SRB-lehmän karja saadaan tuottamaan ilman suurta tuskaa. Lehmiä ei saa stressata, niitä pitää hoitaa. Hyvät navettaolosuhteet ja laidunnus ovat ensiarvoisia asioita. Luksusta ei tarvita, mutta valoa, ilmaa ja riittävästi tilaa on oltava. Sitten tulevat väkirehut ja huolellisuus lypsytyössä ja poikimisissa. Vain parhaita sonneja Korkea tuotos ja hyvä kannattavuus perustuvat parhaiden sonnien käyttöön. Bernt valitsee sonnit -arvon mukaan, eikä tuotosindeksin, niin kuin voisi olettaa. -arvossa ovat mukana kaikki tärkeät ominaisuudet. Tuottavan lehmän pitää olla terve ja hedelmällinen. Poikimisten on sujuttava ja lehmän on päästävä vauhtiin nopeasti poikimisen jälkeen, Bernt korostaa. takaa myös toimivan rakenteen. Vahvat sorkat ja hyvin kiinnittynyt utare ovat tarpeen päivittäin ja myös kestävyyttä ajatellen. Bernt pitää pyöreis- Keskituotos kg ja soluluku kertovat hyvästä hoidosta ja terveydestä. Navetan olosuhteet ovat kunnossa. gunnas Kolmen veljeksen omistama tila 230 ha peltoa ja 55 ha metsää Viljaa, nurmea ja maissia 135 emakkoa ja 40 lammasta Porsastuotanto vuodessa lehmää Keskituotos kg EKM Soluluku VG Nyt JoULUKUU 2013

9 ntm takaa myös toimivan rakenteen. Vahvat sorkat ja hyvin kiinnittynyt utare ovat tarpeen päivittäin ja myös kestävyyttä ajatellen. BERNT JA CECILIA BENGTSON tä, terveistä ja vastuskykyisistä lehmistä. Hyvin lypsytyyppisiä eläimiä hän ei niin arvosta. genomisonnit ovat arvossaan Nuoret genomitestatut ovat tämän päivän parhaita sonneja. Käytämme niitä 90 prosentille holsteineista ja 75 prosentille punaisista. VikingRed-genomisonnien varmuudet ovat hiukan holsteinia alhaisemmat, joten jälkeläisarvosteltuja käytetään noin 25 prosentille, Bernt toteaa. VikingRed-sonneissa Bernt kiinnittää huomiota lypsettävyyteen ja utarerakenteeseen. Näissä ominaisuuksissa holsteinit ovat hieman parempia. Punaisilla on sen sijaan vahvemmat jalat ja sorkat. Hedelmällisyydessä ja terveydessä Bernt ei ole havainnut suuria eroja. Vuosien varrella Gunnasista on myyty neljä sonnia Svensk Avelille ja VikingGeneticsille. Viimeisin on Cobran (Russel x O-Man) ja Sara-lehmän (S Ross x Billion x O-Man) poika. Kaikkiaan VikingGenetics on genomitestannut tilalta 10 vasikkaa. loistava utareterveys Holsteinien keskituotos on kiloa ja SRB-lehmien kiloa. Rotujen välinen ero on ollut sama jo vuosia, Bernt ja Cecilia kertovat. Lehmät lypsetään kolmasti päivässä ja soluluku on alle Se kertoo karjan hyvästä terveydestä. Soluluvussakaan Bernt ei rotueroja näe. terveys on ollut niin lehmien kuin sonnienkin valintaperuste jo kauan ja se näkyy nyt hyvänä utareterveytenä. hiehoja riittää Bengtsonit eivät käytä jalostustyössään alkionsiirtoa. He käyttävät rahaa parhaaseen siemeneen ja näin nostavat karjansa tasoa sukupolvesta toiseen. Bernt siementää lehmät itse, kuten 65 prosenttia ruotsalaisista karjanomistajista. Tulokset ovat huippuluokkaa, eli 1,9 siemennystä tiineyttä kohden. Hiehot ovat toisen perheen hoidossa. Kokemukset X-Vik -siemenen käytöstä eivät ole ihan täyttäneet odotuksia. Siksi sitä käytetään rajoitetusti. Hiehoja ei tarvita entiseen malliin, sillä lehmien kestävyys on parantunut, eikä laajennusta ole tiedossa hyviä sonneja VAR Etlar on Cecilian ja Berntin mukaan parhainta jälkeä jättänyt holstein-sonni. Sen tyttärillä on kestävyyttä ja loistavat utareet. Useat tyttäret ovat lypsäneet yli kiloa ja kaikki ovat poikineet vähintään kolmasti. o-manin jälkeläiset ovat vankkoja ja V Elon puolestaan korkeatuottoisia. Muut mieleiset holstein-sonnit ovat V Banker, S Ross ja Rakuuna. VikingRed-sonneissa on monta mieluista sonnia. Peterslundin tyttäret ovat nuoret genomitestatut ovat tämän päivän parhaita sonneja. käytämme niitä 90 prosentille holsteineista ja 75 prosentille punaisista. BERNT JA CECILIA BENGTSON Bernt ja Cecilia Bengtsson sekä lupaavat R Haslevin ja A Linnén tyttäret. Gunnasissa käytetään lähes yksinomaan nuoria genomitestattuja sonneja. Niillä päästään nopeimmin eteenpäin. Me emme pidä suurista lehmistä ja siksi karsimmekin listoilta suurta kokoa periyttävät holstein-sonnit. BERNT JA CECILIA BENGTSON hyvärakenteisia, Andersta kunnostautuu tuotoksella ja facetilaisilla on tuotoksen sijaan lukuisia huippuominaisuuksia. B Juristissa miellyttää sen kookkaat ja vahvat tyttäret. testaus alkaa Gunnasissa ei ole vielä genomitestattu naaraita. Luin jutun VH Bismarkin kasvattajasta, Helmut Carstensenistä, joka jalostaa terveyttä ja hedelmällisyyttä genomitestaamalla. Hänen innoittamana aion kyllä testata, Bernt kertoo kehuessaan VG Nyt -lehteä. Poikamme Kristian (23) opiskelee agronomiksi Upsalassa ja tyttäremme Johanna (20) miettii vielä. Ehkä veljeni lapset ovat kiinnostuneita jatkamaan maidontuotantoa Gunnasissa. Silloin tarvitaan uusi navetta ja suuremmat makuuparret, sillä holstein-lehmät ovat kasvaneet 25 vuodessa. Me emme pidä suurista lehmistä ja siksi karsimmekin listoilta suurta kokoa periyttävät holstein-sonnit, Cecilia ja Bernt toteavat lopuksi. JoULUKUU 2013 VG Nyt 9

10 on kestävyyttä Emma Carlén (Växa Sverige/NAV), Anders Fogh (VFL/NAV) ja Elina Paakala (Faba/NAV) Kestävyys on yksi tärkeimmistä jalostustavoitteista. Parantunut kestävyys tuo taloudellista hyötyä. Lehmän tuottaessa pitkään säästöjä syntyy erityisesti uudistuskustannusten pienenemisestä. Lisäksi tuotos kasvaa lypsykausien lisääntyessä. Lypsylehmän kestävyys riippuu monesta tekijästä. Karjakohtaiset tekijät, kuten ruokinta, hoito, sairaudet ja tapaturmat vaikuttavat perintötekijöitä enemmän lypsylehmän riskiin tulla poistetuksi. Yksittäisissä karjoissa esimerkiksi karjakoon kasvu, jalostuseläinten ja teuraiden hinta sekä uudistushiehojen tarve vaikuttavat siihen, kuinka pitkään lehmä pysyy karjassa. Perinnölliset erot eläinten välillä selittävät noin 10 prosenttia kestävyy- Lehmien parantunutta kestävyyden perinnöllistä tasoa voidaan hyödyntää entistä enemmän. den kokonaisvaihtelusta eläinten välillä, joten myös jalostuksella voidaan vaikuttaa lehmien kestävyyteen. Menestyksekästä kestävyysjalostusta Pohjoismaissa jalostustavoitteisiin on jo pitkään kuulunut tuotoksen lisäksi myös esimerkiksi hedelmällisyys, terveys ja kestävyys. Nykyään tällainen laajempi jalostustavoite on otettu käyttöön yhä useammassa maassa pohjoismaiden ulkopuolella. Kestävyys on mukana vuonna 2008 käyttöön otetussa pohjoismaisessa kokonaisjalostusarvossa () monen muun taloudellisesti tärkeän ominaisuuden kanssa. :ssä mukana oleva kestävyyden mitta on aika ensimmäisestä poikimisesta kolmannen lypsykauden loppuun. Kestävyydellä on suotuisia perinnöllisiä yhteyksiä lähes kaikkien :ssä mukana olevien ominaisuuksien kanssa, erityisesti utareterveyden, muiden hoitojen ja hedelmällisyyden kanssa. Kuvassa 1 on esitetty korrelaatiot :n ja :ssä mukana olevien osa-ominaisuuksien välillä. Korrelaatiot kuvaavat perinnöllisen edistymisen suuruutta, jos jalostusvalinnat tehtäisiin :n perusteella. Holsteinilla korrelaatio on suurin :n ja kestävyyden välillä ja punaisilla roduilla sekä jerseyllä toiseksi suurin heti tuotoksen jälkeen. Kestävyyden perinnöllinen taso on noussut vuosien saatossa (Kuva 2). Kehitys on ollut voimakkainta punaisilla roduilla. On hyvä muistaa, ettei perinnöllistä edistymistä eikä jalostusarvoja pidä suoraan verrata rotujen välillä, koska keskiarvo (100) tarkoittaa erisuuruista arvoa todellisissa yksiköissä (esim. kiloja, senttejä tai päiviä) eri roduilla. Vuosina punaisten rotujen kestävyyden jalostusarvon ennusteen keskiarvo on kasvanut 21, holsteinin 18 ja jerseyn 12 indeksipistettä. Yksi indeksipiste vastaa noin 7 päivää pitempää elinikää rodusta riippumatta, 10 VG Nyt joulukuu 2013

11 0,8 kuva 1. korrelaatiot ntm:n ja osa-ominaisuuksien välillä kuva 2. Pohjoismaisten lypsylehmien kestävyyden perinnöllinen edistyminen 0,7 0,6 105,0 0,5 100,0 0,4 0,3 0,2 0,1 0-0,1-0,2 tuotos kestävyys utareterveys utare Muut hoidot syntymäind. hedelmällisyys lypsettävyys Poikimaind. Punaiset rodut holstein Jersey luonne sorkkaterveys kasvu Jalostusarvon keskiarvo 95,0 90,0 85,0 80,0 75, Punaiset rodut holstein Jersey syntymävuosi joten kestävyyden perinnöllinen potentiaali on kahdessakymmenessä vuodessa kuukausissa mitattuna noussut punaisilla roduilla 5, holsteinilla 4 ja jerseyllä 3 kuukautta. Vuonna 2010 syntyneiden lehmien voidaan siis perimänsä perusteella odottaa elävän joitakin kuukausia pidempään kuin vuonna 1990 syntyneet lehmät elivät. Perinnöllinen edistyminen ei näy vielä lehmien eliniässä Pohjoismaisen lypsylehmän keskipoikimakerta on noin 2,5. Rotujen ja maiden välillä on vain pieniä eroja. Suomessa ja Ruotsissa luku on pysynyt melko samana viime vuodet, eikä ole enää laskenut. Tanskassa keskipoikimakerta on noussut samalle tasolle Suomen ja Ruotsin kanssa sekä holsteinilla että punaisella rodulla, ollen aikaisemmin matalampi. Kun keskipoikimakerta on noin 2,5, on uudistusprosentti noin 37. Sadan lehmän karjasta korvataan siis keskimäärin 37 lehmää uudistushiehoilla vuosittain. Växa Sverigen laskelmien mukaan lypsylehmä on 2,5 lypsykaudessa maksanut takaisin oman kasvatuksensa ja alkaa tuottaa voittoa karjanomistajalle. Tähän lukuun vaikuttavat pääasiassa hiehon kasvatuskustannukset, poikimaikä sekä tuotostaso. Kestävyyttä voidaan kuvata myös tarkastelemalla sellaisten lehmien osuutta, jotka siirtyvät lypsykaudelta toiselle. Ruotsissa on tehty tutkimus, jossa oli mukana kaikki vuosina syntyneet ruotsin punaiset ja holstein-hiehot. Lehmistä 75 prosenttia selvisi toiseen poikimiseen ja 50 prosenttia kolmanteen poikimiseen. osuudet pysyivät samoina koko tutkimuskauden ajan. Yleisimmät poiston syyt kaikissa kolmessa maassa ovat huono utareterveys ja hedelmällisyys. Pohjoismaissa näitä ominaisuuksia on jalostettu pitkään ja meillä on hyvä terveystilanne. Silti keskipoikimakerta on vain noin 2,5. Kestävyyden perinnöllinen edistyminen ei siis näy pohjoismaisten lehmien todellisessa eliniässä. Syy tähän voi löytyä karjakohtaisista tekijöistä, kuten ruokinnasta, navettaratkaisuista ja hoitokäytännöistä, jotka eivät välttämättä aina ole optimaaliset lehmän kestävyyden kannalta. Uudistushiehojen ylimäärä voi vaikuttaa siihen, että lehmä poistetaan ennen aikojaan. Myös muut karjakohtaiset uudistussuunnitelmat voivat vaikuttaa lehmien poistoikään. kestävyyden parantaminen kannattaa Uudistusprosenttia kannattaa pyrkiä pienentämään. Tällöin uudistuskustannukset pienenevät ja karjan keskituotos kasvaa (koska vanhemmat lehmät lypsävät nuorempia enemmän). Useamman kerran poikineiden lehmien lypsettävyys on parempi, poikimiset helpompia ja vasikkakuolleisuus harvinaisempaa kuin ensikoilla. Toisaalta useamman kerran poikineilla lehmillä voi olla sairauksia useammin kuin ensikoilla, varsinkin utaretulehduksia. Sairauksista johtuvat kustannukset jäävät kuitenkin pienemmiksi kuin yllä mainitut taloudelliset hyödyt. Växa Sverigen laskelmat osoittavat, että keskimääräisessä karjassa paras perinnöllinen edistyminen :n suhteen saavutetaan, kun uudistusprosentti on noin 30 ja vain parhaat hiehot ja lehmät valitaan uudistushiehojen emiksi. Jalostuksen kannalta 30 prosenttia on optimaalinen uudistustaso. Tämä johtuu siitä, että kestävyyden kehittymiseen karjassa vaikuttavat sekä sonnien perinnöllinen taso (korkeampi korkealla uudistustasolla, koska nuoret hiehot ovat yleensä perinnöllisesti korkeatasoisten sonnien jälkeläisiä) että naaraiden perinnöllinen taso (korkeampi matalalla uudistusprosentilla, kun uudistukseen valitaan vain kaikkein parhaat naaraat). Kokonaistaloudellisesti ajateltuna optimaalinen uudistusprosentti voi olla vielä matalampikin. Lehmien kestävyydellä on vaikutusta myös kuluttajien luottamukseen ja mielipiteeseen alaa kohtaan. Pitkäikäiset lehmät kertovat eläinten hyvinvoinnista ja pienentävät maidontuotannon ympäristövaikutusta. Mitä jalostuksella voidaan tehdä? Joissain karjoissa voi olla pulaa uudistushiehoista. Poistoprosentti voi olla suuri, lehmävasikoita syntyy kovin vähän tai niitä kuolee kasvatusvaiheessa normaalia enemmän. Tällöin on syytä kiinnittää huomiota olosuhteisiin, ruokintaan sekä hoitokäytäntöihin ja tehdä tarvittavat toimenpiteet niiden parantamiseksi. Joillain tiloilla puolestaan on ylitarjontaa uudistushiehoista. Tällöin kannattaa siementää perinnöllisesti parhaat hiehot ja lehmät korkeatasoisilla sonneilla (ja käyttää mahdollisesti sukupuolilajiteltua siementä) uudistushiehojen tuottamiseksi. Perinnölliseltä tasoltaan heikoimmat lehmät ja hiehot kannattaa siementää liharotuisten sonnien siemenellä. Tämä pienentää uudistusprosenttia ja siihen liittyviä kustannuksia sekä kasvattaa maidosta ja teuraista saatavia tuloja. Näin myös joskus hankalasti kaupaksi menevien ylimääräisten uudistushiehojen määrä vähenee. JoULUKUU 2013 VG Nyt 11

12 ASMO-päivä ja uusia huippuhiehoja ASMO-päivän yleisön suosikki ASMO Jalo Tuomalan Jogobella Mustakummun Jämerä VikingGeneticsin ja Faban järjestämä perinteinen ASMo-päivä keräsi Suontaan kartanolle yli 100 vierasta. Huuhteluhiehojen esittelyn yhteydessä järjestetyn kilpailun tuomarina toimi Terhi Lahti-Kuortti. VikingGeneticsin rotukoordinaattorit, Auli Himanen ja Claus Langdahl, kertoivat LD-projektin tilanteesta, naaraiden genomitestauksen tärkeydestä ja holstein-sonnien valinnasta meillä ja muualla. Esittelyyn oli valittu genomiarvoiltaan hyviä Sammatin Valppaan, Asmo Tiksun, VR Rambon, VR Gamorin, R Haslevin ja VR Goesin tyttäriä. Navetassa oli mahdollisuus nähdä Asmo Ullimullin ja VR Alavireen +24 pisteen tyttäret sekä holstein-hiehot Tuomalan Jogobella (i. Super), +30, ja Valkaman Jauhotar (i. Sol) +24. huippuja huuhteluun VR Ferguksen tytär Mustakummun Jämerä, g +28, on uusimpia hankintoja. Suvultaan (ei. Sipilän Arimax, eei. Asmo Ullimulli) mielenkiintoinen Jämerä on syntynyt Merja ja Sauli Pirttimaan tilalla Torniossa. Sen emän luokitus on GP-81 ja ensikkotuotos on kiloa maitoa (r % 4,1, v % 3,4). Jämerän tuotos (117), hedelmällisyys (110), utarerakenne (116), lypsettävyys (119) ja kestävyys (121) ovat kohdallaan. ASMO Jalo, g +19, on parhaan genomituloksen saanut VR Goesin tytär. Sen emänisä on Saarelan Turandot ja emän emänisä on Niemelän ooppium. Jalon emän luokitus on GP- 82 (utare 86) ja paras tuotos on kiloa (r % 4,1, v % 3,6). Hiehon vahvuudet ovat utarerakenne (125), jalat (119) ja hedelmällisyys (116). Jalon puolisisar ASMO Ilman (i. V Föske) on ollut myös ASMo-huuhteluissa. Sammatin Valppaan tyttäret Vanha-Uotilan Johtotähti, g +20, ja Peräniemen Janita, g +26, tulevat huuhteluun vuoden lopussa. Kummankin emät ovat neljä kertaa poikineita ja niiden luokitus on GP-81. Janitan emän maidon rasvaprosentti 5,3 ja valkuaisprosentti 3,7. nyt myös holstein-hiehoja ASMoon hankitaan vuosittain myös holstein-hiehoa. Hiehot valitaan genomitestin perusteella isäryhmänsä parhaimmistosta. Hiehot huuhdellaan kuukauden ikäisinä kahdesta kolmeen kertaan. Alkiot myydään pääosin pakasteena karjanomistajille joko yksittäin tai alkiopaketteina. Tavoite on tuottaa jälkeläisiä huippunaaraista ja sonneja karjanomistajien käyttöön. Esillä oli muun muassa Tuomalan Jogobella +30 (Super x Billion), joka on tuottanut alkioita kolmesta huuhtelusta Bossilla, Goblinilla ja Balistolla. Uusimpia hankintoja on Vallilan Kanerva +35 (Etoto x Rödding), joka on isäryhmänsä paras genomitestattu hieho VG:ssä. 12

13 Viikingit Yhdysvalloissa Lokakuussa 50 suomalaista, ruotsalaista ja tanskalaista karjanomistajaa sekä jalostusasiantuntijaa vieraili keskilännessä ja Yhdysvaltain länsiosassa. Wisconsissa ryhmä kävi usealla tilalla ja yhden päivän matkalaiset viettivät Madisonissa World Dairy Expossa. Näyttelyssä järjestettiin luokituskilpailu, johon osallistui kilpailijoita yli 20 maasta. Kisan voitti Karin Karlsson Växa Sverigestä ja toiselle jaetulle tilalle sijoittui Klaus Elmelund VikingDanmarkista. Yhdysvaltain budjettiongelmien takia ryhmä ei päässyt Yellowstonen kansallispuistoon, mutta Montanan hienoissa maisemissa ja Kalliovuorten lumisissa huipuissa riitti ihasteltavaa. Montanasta seurue matkasi Idahoon tilavierailuille. Seagull Bay Dairy ja Andersen Dairy tiloilla oli yhteensä ProCRoSS-lehmää ja Doble A Dairy -tilalla holstein-lehmää. VikingGenetics-ryhmä Montanassa. Kalliovuorten kupeesta matka jatkui Idahoon ja Utahiin. VikingAcademy PoST ToUR VikingGenetics järjestää vuosittain jakelijoilleen Viking- Academy-koulutustilaisuuden. Syyskuun lopussa Suomessa järjestettyyn Viking- Academyyn kuului koulutuksen lisäksi post tour osuus. Tähän osuuteen liittyi myös chileläinen ryhmä. osallistujia oli 25 ja he tulivat Australiasta, Chilestä, Kroatiasta, Ranskasta ja Yhdysvalloista. Post tour alkoi vierailulla Hollolan keinosiemennysasemalla. Auli Himanen kertoi VikingGeneticsin jalostusohjelmasta ja sonnien hankinnasta. Sonniesittelyt herättivät totuttuun tapaan ihastusta ja konkretisoivat myyntiartikkelimme. Kahden päivän retkeen sisältyi keinosiemennysaseman lisäksi neljä tilavierailua ja tutustuminen Asmo-ydinkarjaan. Vierailijat näkivät kaikkien lypsyrotujemme edustajia, mutta luonnollisesti Suomessa Viking Red oli vahvimmin edustettuna. Kaikki pitivät kovasti näkemästään ja he ihastelivat sitä, miten rodussa on saatu yhdistettyä hyvä tuotos ja rakenne. Varsinkin Asmo-ydinkarjan eläimet kokonaisuutena vakuuttivat onnistuneesta jalostustyöstä. Suomen vierailun jälkeen chileläisten ryhmä jatkoi Ruotsiin ja Tanskaan. Australialaiset viettivät Suomessa vielä yhden päivän ja tutustuivat Asmo-hiehojen lisäksi kolmen muun tilan toimintaan ja eläimiin. Chileläisten ryhmä tutustumassa suomalaisen tilan lehmiin. JoULUKUU 2013 VG Nyt 13

14 ROTUKOMITEA Puheenjohtaja Per-Johan Svensson, Södra Vi T: M: Varapuheenjohtaja Morten Hansen, Vrå T: M: Varapuheenjohtaja Andreas Johansson, Parainen M: Alf Eriksson, Långås T: M: Lars Iversen, Skamby T: M: Christer Samuelsson, Linghem T: M: VikingRed-uutisia tällaisia tapahtumia lisää Teksti Anita Hyvönen Lukuisat toiveet päästä katsomaan tavallisia karjoja ja VikingGeneticsin sonnien tyttäriä, innoittivat Pohjois-Savon karjakerhon järjestämään kesäpäivän jäsenilleen. Elokuun lopussa järjestetty tapahtuma paisui kuitenkin alkuperäisestä ajatuksesta. Kaksipäiväinen tapahtuma houkutteli 850 vierasta ympäri maan. Niclas Sjöskog, Pedersöre T: Christer Ljungqvist T: M: Janne Pietikäinen T: Annamari Torttila T: Tiina Mitikka T: JALOSTUSVASTAAVAT Auli Himanen T: Ritva Hilpelä-Lallukka M: Ensimmäisenä päivänä kuusi yläsavolaista tilaa avasi navettansa ovet vierailijoille ja seuraavana päivänä vietettiin karjapäivää Suomen suurimmalla lypsykarjatilalla Iskolassa Sonkajärvellä. Kaikki nämä tilat haluavat saada karjasta mahdollisimman hyvää tuottoa. He käyttävät -valintaa, alkionsiirtoa ja genomitestausta. Alueen vahva alkionsiirtotausta näkyy yhteisinä emälinjoina. Lukuisia vahvoja lehmäperheitä on hajautettu ympäri Pohjois-Savoa. Modernia maidontuotantoa Iskolan omistajat Jari Luukkonen, Pertti Savolainen ja Neliapila Ay antoivat pihapiirinsä karjapäivän käyttöön. Myös navettaa sai kurkistaa päätyovista. Iskolan navetassa on 550 lehmää, joista 60 prosenttia on ayrshireä. Kahdeksan robottia hoitaa lypsyn. Ensimmäinen tuotosvuosi uudessa navetassa oli hyvä, vaikka suurin osa lehmistä oli ensikkoja. Keskituotos vuonna 2012 oli , ,4. upeita lehmiä Lehmät olivat tietenkin päivän parasta antia. Esiintymislavan ohjelma ja Faban, karjakerhon sekä Iskolan yhteistyökumppaneiden osastot täydensivät päivää hienosti. Päivän pääosan esittäjät oli otettu ulos esittelyparsiin. Komea lehmärivistö keräsi yleisön huomion ja kaikilla oli mahdollisuus osallistua Miss Iskolan valintaan. Päivän kaunottareksi yleisö äänesti Asmo Salen tyttären Kansalan Heinän, +15. Esitellyistä lehmistä suurin osa oli ASMon testiensikoita. Isinä olivat Linné, Facet, Sale ja Turandot. Vuonna 2012 alkanut ASMo- yhteistyö on tuonut karjaan hiehoja ayrshire-lehmiä. Esittelyssä oli myös kaksi kertaa poikinut salelainen ASMo Eronika. Se on aikoinaan karsittu ydinkarjasta, mutta nyt se menestyy Iskolassa. 14 VG Nyt JoULUKUU 2013

15 almindelig Brands terveyspalkinto Kaksi kertaa poikinut salelainen Asmo Eronika. RDM-yhdistys arvostaa terveyttä Päivän kaunottareksi yleisö äänesti Asmo Salen tyttären Kansalan Heinän. Eronikan on +18, luokitus GP-84 ja ensikkovuoden tuotos oli , ,8. Holsteinien kovinta tuotoskärkeä edusti kolme kertaa poikinut V Hamsunin tytär Älykäs. Toinen 305 päivän tuotos on peräti , ,5. Älykäs tuli Iskolaan Kainuunmäen karjasta, joka on yksi Iskolan osakkaista. Karjapäivän päätteeksi moni vierailija totesi - tällaisia tapahtumia lisää! Tanskan RDM-yhdistys jakaa joka toinen vuosi Alm. Brandin terveyspalkinnon. Alm. Brand on Tanskalainen rahoitusalan yritys. Nyt toisen kerran jaetun euron palkinnon voitti Monika ja Niels Pedersen Ringstedistä. Kilpailuun osallistuvat automaattisesti kaikki vähintään 50 lehmän tuotosseurantatilat. Karjan lehmistä 75 prosenttia on oltava RDM-rotuisia. Mitattavia ominaisuuksia ovat soluluku, poistettujen lehmien määrä, päivän ikäisten vasikoiden kuolleisuus ja kuolleena syntyneiden osuus. Kilpailu kärjessä oli tasaista. Loistavan terveyden lisäksi kolmen parhaan tilan keskituotokset olivat yli kiloa EKM. HuuHTELuKORvAuS KANNuSTAA VikingRedillä vuosi sitten käyttöönotettu huuhtelukorvaus on ollut menestys Suomessa ja Tanskassa. Sopimuksista lähes 70 prosenttia on tehty Suomessa. VikingRed -sonnianalyytikot seulovat kolmen maan populaatioista eri sonnien parhaat genomitestatut hiehot. He sopivat valittujen yksilöiden kasvattajien kanssa huuhtelusiemennyksiin käytettävät sonnit. Kun karjanomistaja on siirtänyt kaikki tai vähintään kahdeksan alkiota, niin hän saa euron huuhtelukorvauksen. Suomessa ensimmäinen vaihtoehto huuhtelukorvaukselle on hiehon myynti tai vuokraus Asmoon. Hiehon voi tietenkin huuhdella kotitilalla, jolloin omistaja saa euron korvauksen. Asmo-huuhtelut ovat olleet erittäin suosittuja. Meillä on huuhdeltu yhteensä 48 hiehoa, joista 41 on huuhdeltu Asmossa ja vain seitsemän kotitiloilla. Tanskassa on huuhdeltu 17 sopimushiehoa ja Ruotsissa viisi. Hiehojen keskimääräinen genomijalostusarvo on +19,5 ja vaihteluväli on TÄSSÄ VOITTAJAN TULOKSET MONIKA JA NIELS PEDERSEN Lehmiä 104 Lehmien poisto-% 2, päivän kuolleisuus % 2,5 Kuolleena syntyneet % 1,7 Soluluku 12 kk Keskituotos EKM RDM-yhdistyksen varapuheenjohtaja Morten Hansen, Niels ja Monika Pedersen Kristian Geday Alm. Brandista ja puheenjohtaja Lars Iversen. JoULUKUU SYYSKUU 2013 VG Nyt 15

16 EVA auttaa sonninetsinnässä Sonninisien pitää olla mahdollisimman hyviä ja samalla on varottava sukusiitosta. Vaikeassa tehtävässä meitä auttaa EVA-ohjelma. Se hallitsee tulevien sukupolvien perinnöllisen tason ja sukusiitoksen laskennan. Rotukomiteat valitsevat arvostelulaskennan jälkeen uudet sonninisät. Valituiksi voi tulla niin VikingGeneticsin kuin muidenkin yritysten sonneja. VG genomitestaa parhaiden genomisonnien ja uusimpien jälkeläisarvosteltujen sonnien jälkeläisiä ja vuoden aikana GenVikPLUS-sonnien (GVP) ja muiden genomisonnien osuus sonninisistä on kasvanut. 25,00 20,00 15,00 10,00 10,00 8,00 6,00 4,00 ntm sukusiitosaste, % kovaa kisaa EVA-ohjelmassa sonninisäehdokkaina ovat kaikki vuoden aikana jälkeläisarvostelunsa saaneet ja kuukauden ikäiset sonnit. ohjelman tietokantaan lisätään populaation parhaat naaraat. Sonniryhmän pojat kilpailevat veljiään, sisariaan, puoliveljiään ja puolisisariaan vastaan. Laskentaan pääsevät mukaan myös alle 17 kuukauden ikäiset, sillä niiden joukossa on tulevia GVP-sonneja. 5,00 0,00 Ostetut (197) testatut (1833) 2,00 0,00 Kuvio 1. Testattujen ja ostettujen (7/2012 7/2013) sonnien -keskiarvot ja sukusiitosasteet. eva valvoo jalostustyötä Kuviossa 1. näkyvät vuoden 2012 elokuun puolivälistä vuoden 2013 elokuun puoliväliin testattujen sonnivasikoiden keskimääräiset -arvot ja sukusiitosasteet. VR-vasikoita testattiin yhteensä ja niistä ostettiin 197. Näiden keskimääräinen m -arvo oli +20,3. Luku on korkea, etenkin kun otetaan huomioon punaisten vasikoiden genomitulosten systemaattinen 4 5 pisteen aliarvostus. Kaikkien testattujen keskiarvo oli +11,6. Ryhmien välillä ei ole juuri sukusiitosaste-eroa (kuvio 1.) Tämä osoittaa, ettei voimakas jalostusvalinta ole lisännyt valittujen sonnien sukusiitosastetta. uusi VikingReDalkiOsOPiMus Alkio-ostot huippunaaraista takaavat parhaiden sonnivasikoiden saannin jalostusohjelmaan. Pyrimme ostamaan alkiosopimuksilla haluamamme alkiot ja emät jäävät jatkamaan uraansa kotikarjoissa. Emän omistajalla on kaksi hyvää vaihtoehtoa: 1. VG maksaa alkiosta kerralla 800 euroa 2. VG maksaa alkiosta 500 euroa ja sen lisäksi kahden prosentin rojaltin mahdollisesta siemenmyynnistä VG myy alkiot edelleen 675 eurolla sonnisopimuksella. VG maksaa sonnisopimuksen perusteella kaikista syntyneistä sonnivasikoista euroa. 16

17 Yhä luotettavampaa NAARAIDEN TESTAUSTA Genomitietojen lisääminen jalostusarvosteluun muuttaa huomattavasti sekä lehmien että hiehojen arvojärjestyksiä. Meneillään olevien VikingJerseyn ja VikingRedin LD-projektien ansiosta voimme verrata satunnaisesti valittujen naaraiden odotusarvoja ja jalostusarvoja genomituloksiin. Växa Sverigen SRB-rodulla tekemässä pilottitutkimuksessa verrattiin toukokuun 2013 odotusarvoja elokuun 2013 genomijalostusarvoihin (GEBV). Vertailussa oli mukana 915 hiehoa ja 1023 lehmää hiehojen aliarviointia odotusarvojen ja genomiarvojen voidaan olettaa olevan keskimäärin samalla tasolla. Genomitulokset kuitenkin aliarvioivat hiehojen maitoindeksiä keskimäärin 4,4 pistettä ja -arvoa 4,5 pistettä. Lehmillä ilmeni vastaavasti 0,2 ja 0,7 indeksipisteen yliarvostusta. suurempi hajonta Hiehojen ja lehmien genomijalostusarvojen hajonta on suurempi kuin odotusarvojen hajonta. Hajonta on suurin alhaisten periytymisasteiden ominaisuuksissa. Näitä ovat muun muassa poikimaindeksi, muut hoidot ja kestävyys. Lehmillä hajonta on hieman hiehojen hajontaa suurempi, sillä lehmien tuotos, rakenne, lypsettävyys ja monet muut ominaisuudet vaikuttavat luonnollisesti lehmien arvosteluihin. Kasvanut hajonta kertoo jalostusarvojen luotettavuuden parantumisesta. arvojärjestys muuttuu odotusarvon vaihtuminen genomiarvoon muuttaa eläimen arvoa. Hiehoista puolella jalostusarvo muuttui vähintään neljällä -pisteellä. Enimmillään hiehon arvonmuutos suuntaan tai toiseen voi olla 18 -pistettä. Vastaavasti puolella lehmistä muutos oli vähintään 3,5 pistettä ja suurimmat muutokset oli 16 pistettä. Leena Liukkunen VR Caprin (VR Cigar x Hällom) emä. Mistä vikinggenetics ostaa sonneja? Hankasalmella Poikolan tilalla lypsää kolmisenkymmentä lehmää, valtaosin ayrshire-rotua. Yhdeksän näistä on sonninemätasoa. Harri ja Leena Liukkunen ovat pitäneet tilaa vuodesta 1987 lähtien keskittyen karjan tuotoksen ja jalostusarvojen kohottamiseen. Nyt lehmien keskituotos on hiukan vajaa kiloa maitoa ja sonneja on myyty keinosiemennykselle viisi. Yksi sonni odottaa genomitulostaan. Kolminkertainen sonninemä Tähti (i. Life) on poikinut kuusi kertaa ja se lypsää edelleen hyvärakenteisena maitokilon keskituotoksia. on yhä +11! Tähden pojat Poikolan Viekas (i. Piuha) ja Poikolan Yrola (i. Priha) sekä Tähden huuhtelusta syntynyt Poikolan Altis ET (i. Sale) ovat päätyneet keinosiemennykseen. Genomivalinnan aika näytti toteen, että karjan eläimissä on laajemminkin jalostusainesta. Helmikuussa syntynyt hällomlaisen Idylli-ensikon sonnivasikka VR Cigarista ja maaliskuinen Ilmeen (i. Facet) vasikka Puropellon Yllykkeestä varattiin genomitestiin ja ostettiin. Vasikat VR Capri ja VR Yyteri kuljetettiin yhdessä VikingGeneticsin karanteeniin Hollolaan. Ensin epäröimme Cigarin käyttämistä, mutta hieholle sopivien ominaisuuksien mukaan sen sitten valitsimme, ja lopputulos oli kaikin puolin onnistunut. Vasikkakin oli silmiinpistävän komea, kertovat Liukkuset. Poikolassa on useita hyväsukuisia nuoria hiehoja, joten jatkoa tilan sonnivasikkatestaukselle on varmaankin luvassa. JoULUKUU 2013 VG Nyt 17

18 Superperiyttäjä numero 2017 Steen ja Jesper Jensenin omistama lehmä 2017 on saavuttanut hämmästyttävän hyviä tuloksia. Sen pojista jo kaksi on ollut GVP-sonneina ja kolmas on ostettu hiljattain. Lehmän 2017 (R Alfa x R Ascona x Kingi x Backgård) taustalta löytyy aikansa huippusonneja. Tunnetuin suvun emistä on backgårdilainen lehmä, jonka poikia ostettiin aikoinaan neljä. Niistä tunnetuin oli Tanskassa hetken listoilla ollut R Gorm P. Kauempaa löytyy vieläkin kovempi saavutus. FYN Linbrun tyttärenpoikia päätyi nuorsonnikäyttöön peräti yhdeksän kappaletta. Näistä kuuluisimpia olivat FYN Lipton, FYN Emty ja T Hejn. R Alfan tyttärien tapaan 2017:llä on korkea rasvaprosentti. Vajaan neljän kauden keskituotos on kiloa maitoa ja 827 kiloa rasvaa + valkuaista. Ensimmäinen vasikka oli VR Ejstrup (G Edbo), +21, ja se oli GVP-käytössä keväällä Emä testattiin vasta poikansa genomitestin jälkeen ja testi osoitti emän olevan kovatasoinen. Seuraavaksi oli vuorossa huuhtelu VR Gibsonilla. Tästä sai alkunsa nyt GVP-käytössä oleva VR Giant, +24. Kolmas poika on VR Leroyn jälkeläinen, mutta sen kohtaloa meidän täytyy vielä jännittää. Lehmä 2017 (R Alfa x R Ascona), omistaja I/S Pejstrupgård, Hejnsvig. A Linnén utarerakenneindeksi parani entisestään. Nyt se on peräti 134. Kuvassa A Linnén tytär Bengt Olssonin karjasta. UUDET UTARERA- KENTEEN PAINOTUKSET Marraskuun jalostusarvolaskennan yhteydessä muutettiin VikingRed-sonnien utarerakenneindeksien painotuksia. Nyt kiinnitetään enemmän huomiota vetimien kokoon (taulukko 1.) ja niiden ei toivota pienenevän. Samalla lisättiin etuvetimien sijainnin painotusta ja takavetimien sijainnin painotusta kevennettiin. en tasapaino on hyvin lähellä optimia, joten sen paino poistettiin. Muutokset päätettiin jo tammikuisessa NAVin kokouksessa, mutta käytäntöön uudistukset voitiin ottaa vasta Interbullin hyväksynnän jälkeen. Uudistus muutti sonnien utarerakenneindeksejä1-2 indeksipistettä. Muutamilla sonneilla muutokset olivat luonnollisesti suurempia. VR Cigarin utareindeksi laski kolme pistettä ja VR Gibsonin peräti kuusi pistettä. K Ali paransi sen sijaan neljällä pisteellä. osittain muutokset johtuivat lisääntyneestä tytärmäärästä. Vanhojen sonnien joukossa A Linnén indeksi nousi viidellä pisteellä ja nyt se on peräti 134. R David ja Tålebo ovat neljän ja kuuden pisteen laskussa. taulukko1. utarerakenneindeksin muuttuneet painotukset Vanha uusi Vetimien pituus 5 10 Vetimien paksuus 5 10 Etuvetimien sijainti 7 10 Takavetimien sijainti 8 5 Tasapaino VG Nyt JoULUKUU 2013

19 Jo 20 vuotta UUDESSA-SEELANNISSA Teksti ja kuva Seppo Niskanen Uuteen-Seelantiin vietiin Suomesta siementä ensimmäisen kerran 20 vuotta sitten. Suomeen saapui tuolloin ryhmä uusiseelantilaisia viljelijöitä ja ayrshire-kasvattajia tutustumaan ayrshirerodun tilanteeseen sekä hankkimaan uutta verta omaan populaatioonsa. Vuodesta 1993 alkaen Suomesta on viety Uuteen-Seelantiin yli annosta ayrshire-rodun spermaa ja Ruotsista kymmeniätuhansia annoksia SRB-siementä. Viking- Red-sonnien vaikutus on siksi hyvin suuri heidän ayrshire-populaatiossaan. Lähes kaikkien maan parhaiden sonnien sukutaulusta löytyy pohjoismaisia sonneja. Tällä hetkellä ayrshire-lehmien lukumäärä on noin , joista vajaa puolet on puhdasrotuisia. Rotu on kolmanneksi yleisin maan kuudesta lypsyrodusta ja on hyvin vanhaa perua. Ayrshire tuotiin Uuteen-Seelantiin lähes 150 vuotta sitten, eli vuonna gordonilla on suvut hallussa Uuden-Seelannin Ayrshire-yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Gordon Glentworth vieraili viime kesänä jälleen Suomessa. Saapuessaan 20 vuotta sitten ensivisiitille, hän ei tuntenut juuri ketään suomalaista, eikä hän tiennyt eläinaineksestamme paljoakaan. Nyt Gordonilla on Suomessa paljon tuttuja karjanomistajia ja kotieläinjalostuksessa työskenteleviä henkilöitä. Suomalaiset sonnit ja niiden suvut hän tuntee paremmin kuin moni suomalainen! Gordon on itsekin maidontuottaja. Yhdessä poikansa Jonathanin kanssa hän lypsää noin 270 lehmää. Karja on maan parhaita ayrshire-karjoja. Kuusijoen Etroni (i. Tron) oli yksi ensimmäisistä Uuteen-Seelantiin viedyistä sonneista. Sen annoksia vietiin sonnin ollessa Suomessa nuorsonnikäytössä. Gordonin karjassa on ollut useita Etronin Gordon Glentworth on tuttu vieras suomalaisilla tiloilla. tyttäriä ja nuorimmat niistä, nyt 17-vuotiaat, ovat edelleen tuotannossa. Muita hyvin menestyneistä sonneja ovat olleet muun muassa Ristitien Johde (i. Tunnus) ja Hirvivainion Julli (i. Verneri). Maitoa, vahvoja jalkoja ja sopusuhtaista kokoa Gordon Glentworthin mukaan suomalaiset sonnit ovat sopineet hyvin uusiseelantilaisille lehmille. Sukujensa ansioista sonnit käyvät kenelle tahansa ja niiden tuotospotentiaali on ollut erinomainen. Koska maidontuotanto perustuu laiduntamiseen, jalkarakenne ja eläinten maltillinen koko ovat hyvin tärkeitä. Ayrshire-rodun rakenteen Gordon toteaa parantuneen vuosien aikana huomattavasti. Rakenteeltaan sonnimme ovat pärjänneet maailman toisella puolelle aina hyvin. JoULUKUU 2013 VG Nyt 19

20 VIKINGRED -SONNIUUTISIA Buckarby, R Harvard ja VR Cigar pitävät valtaa sitkeästi. VR Game, +27, on noussut kuitenkin haastajaksi. Myös GenVikPLUS-sonnien määrä kasvaa hyvää vauhtia. VR Game (Gunnarstorp x St Hallebo) valittiin sonninisäksi elokuussa. Sen arvo nousi nyt kahdella pisteellä ja sen siemenvarastossa riittää annoksia. VR Gamen tuotosindeksi on korkea ja hedelmällisyys sekä terveys ovat erinomaisia. Tyttäret ovat keskikokoisia ja niillä on hyvät utareet. VR Gamen kasvattaja on Jan Fransson Sävsjöstä. VR Gobel (Gunnarstorp x Major), +22, on poikkeuksellinen sonni. Sen hedelmällisyysindeksi on peräti 129 ja kaikki poikimisominaisuudet ovat positiivisia. Lisäksi se on yksi parhaista hyviä jalkoja periyttävistä sonneista. VR Gobelin kasvattaja Göran Larsson myi sonnin emänemän aikoinaan Vikeniin, mutta osti sen tyttären, eli VR Gobelin emän, omaan karjaansa. Vanhat uskolliset Buckarby (O Brolin x Peterslund), +30, saa nyt valiosonnisiemennyksistä syntyneiden tyttärien tietoja ja menestyy hienosti. -, käyttöominaisuudet ja utare- sekä jalkarakenne ovat erittäin hyviä. Lisäksi kestävyys on huippua. R Harvard (Ascona x Vest Sum), +27, on pitoisuussonni, jonka utareterveys ja rakenne ovat kunnossa. Sonni ei ole käytössä Suomessa korkean holstein-osuuden takia. VR Cigar (Cirkel x Alfa), +27, on jälleen nousussa. Tuotos ja rakenne ovat huippuluokkaa, hedelmällisyys on kunnossa ja utareterveys keskitasoa. VR Leroyn (Longby x Peterslund), +24, arvostelu perustuu jo yli 500 tyttäreen. Tämän Longbyn ainoan laajempaan käyttöön tulleen pojan vahvuudet ovat hedelmällisyys ja terveys. Pell-Pers (Flarkbäcken x Botans), +23, periyttää pieniä ja erittäin terveitä sekä hedelmällisiä tyttäriä. Etenkin sorkkaterveys on huippuluokkaa ja sama pätee myös jalka- ja utarerakenteeseen. V Föske (Miqur x Gårdö), +22, pitää pintansa, vaikka sille on kertynyt jo yli tyttären tiedot. Jälkeläiset ovat tuottoisia, hedelmällisiä ja kestäviä. VR Balfa (Bangkok x Alfa), +22, on R Harvardin tapaan pitoisuussonni.. Sen vahvat tyttäret ovat hyväutareisia ja nopealypsyisiä. Sukunsa takia VR Balfa ei ole meillä käytössä. Ypryn (Ooppium x Lööperi), +20, lypsävät hyvin ja pitoisuudet ovat kohdallaan. Lisäksi niiden utareterveys on erinomainen. VR haltian johdolla GenVikPLUS-listalle nousi peräti yhdeksän uutuutta. Kirsi Lahtisen karjassa Hartolassa syntynyt VR Haltia (Hällom x Turandot), +24, on tämän joukon ykkönen. Sen tuotosindeksi ja käyttöominaisuudet ovat hyviä. VR Giant (Gibson x Alfa), +23, on syntynyt Pejstrupgårdissa Hejnsvigissä. Sen kaikki terveys-, hedelmällisyys- ja käyttöominaisuudet ovat plussalla. VR Giant on samasta lehmäperheestä kuin P Gorm. VR Amulet (Alavire x Record), +23, on lähtöisin Pielavedeltä Eila Nousiaisen karjasta. Helpot poikimiset ja erittäin hyvä utareterveys ovat VR Amuletin tavaramerkkejä. Sen emällä on korkeat rasva- ja valkuaispitoisuudet sekä loistava utareterveys. VR Rankin (Record x Facet), +22, on Recordin myöhäissyntyinen poika Morten Hansen tilalta Vråsta. VR Rankin periyttää hyvää tuotosta ja helppoja poikimisia. Sen emä tuotti ensimmäisellä kaudellaan 900 kiloa kuiva-ainetta ja emänemä kiloa maitoa. VR Tivoli VR Amulet 20 VG Nyt JoULUKUU 2013