Kaakkois-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (Lappeenranta, Scandic Hotel patria) Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (Lappeenranta, Scandic Hotel patria) Kaakkois-Suomen ELY-keskus

2 Vesienhoidon aikataulu Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmista alkaa lokakuussa 2014!

3 Keväällä/kesällä Arvioidaan kuormitus ja muut paineet 2. Analysoidaan 1. kauden suunnitelmien toteutuminen 3. Määritetään vesien tilan parantamistarpeet ja erityistarpeet (erityisalueet, erinomaiset pintavedet) 4. Tarkistetaan vesienhoidon toimenpiteet ja vaihtoehdot Määritellään toimenpideyhdistelmät 5. Arvioidaan tavoitteiden saavuttaminen ja poikkeamistarve (2021/2027) 6. Kootaan yhteenveto toimenpiteistä ja tavoitteista 7. Arvioidaan toimenpideohjelman ympäristövaikutukset

4 Ohjeistus ja sähköiset palvelut VEMU-pilotti (karttapalvelu, jossa mm. pinta- ja pohjavesien luokittelutulokset) (vaatii Microsoftin Silverlight -ohjelman) Valtakunnalliset vesienhoitosivut (Ohjeet löytyvät Suunnitteluopas -alasivulta ): OIVA-palvelu

5

6 Kaakkois-Suomen pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila Heidi Rautanen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

7 KYLLÄ Aiheuttaako ihmistoiminnan aiheuttama muutos pohjaveden pinnan tasossa paineita määrällisen tilan kannalta? EI Määrällisen tilan arviointi Hyvä Kaakkois-Suomen ELY-keskus 7 Huono

8

9

10 Riskialueet ja pohjavesien tila Kaakkois-Suomen alueella Tilanne VHA1 Riskialueet Selvityskohteet Määrällinen tila Kemiallinen tila hyvä huono hyvä huono 1.suunnittelukausi suunnittelukausi VHA2 Riskialueet Selvityskohteet Määrällinen tila Kemiallinen tila hyvä huono hyvä huono 1.suunnittelukausi suunnittelukausi KAS yhteensä Riskialueet Selvityskohteet Määrällinen tila Kemiallinen tila hyvä huono hyvä huono 1.suunnittelukausi suunnittelukausi

11 Riskialueet ja pohjavesien tila Kaakkois-Suomen alueella suunnittelukausi 2. suunnittelukausi hyvä huono hyvä huono Riskialueet Selvityskohteet Määrällinen tila Kemiallinen tila 11

12 Pohjavesien tila (42 kpl) (7 kpl) Riskialue Selvityskohde = Pohjaveden laadussa näkyy ihmistoiminnan vaikutus = Ei riittävästi saatavilla riskejä kuvaavaa laatutietoja 12

13 sulfaatti öljyhiilivedyt, MTBE, TAME, BTEX-yhdisteet Cl ravinnepitoisuudet koholla Liuottimet: tetrakloorieteeni torjunta-aineet: heksatsinoni, atratsiini, DEA, DEDIA, DIA, terbutylatsiini.. Liuottimet: tetrakloorieteeni Cl, Pb ravinnepitoisuudet koholla Cl torjunta-aineet: atratsiini, DEA, DEDIA, DIA, heksatsinoni, bromasiili akryylinitriili ja -amidi, styreeni, trikloorietaani, dikloorimetaani.. Cl 13

14 Kaakkois-Suomen pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila Taina Ihaksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

15 Pintavesien luokitteluohjeet

16 Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät (kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ph) Ekologinen tila Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Sedimenttien haitalliset Paineet aineet (dioksiinit, furaanit, elohopea) hydrologismorfologinen tila (vaellusesteet, perkaus) Kemiallinen tila Hyvä Huono -EU:n prioriteettiaineet (Vaarallisten aineiden asetuksen liitteiden 1C ja D ainepitoisuudet vedessä, elohopea ahvenessa)

17 Pintavesien kemiallinen tila (määräaika tammikuu 2013)

18 Osuus vesistöjen lukumäärästä Pintavesien ekologinen tila Joki-, järvi- ja rannikkovesien jakautuminen eri luokkiin Kaakkois-Suomessa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Joet Järvet Rannikko Huono 3 % 0 % Välttävä 11 % 5 % 53 % Tyydyttävä 51 % 26 % 47 % Hyvä 25 % 35 % Erinomainen 10 % 33 %

19 Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät (kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ph) Ekologinen tila Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Sedimenttien haitalliset Paineet aineet (dioksiinit, furaanit, elohopea) hydrologismorfologinen tila (vaellusesteet, perkaus) Kemiallinen tila Hyvä Huono -EU:n prioriteettiaineet (Vaarallisten aineiden asetuksen liitteiden 1C ja D ainepitoisuudet vedessä, elohopea ahvenessa)

20 Tyypittely vaikuttaa luokkaan Arvioidaan millainen vesimuodostuma on ollut luonnontilassa esim. pieni humusjärvi, suuri kangasmaiden joki jne. Luokittelussa vesimuodostuman nykyistä tilaa (esim. pohjaeläimistön tai kalaston rakenne, vedenlaatu) verrataan vastaavaan luonnontilaiseen vesistöön Honda vai Toyota? Kangasmaan joki vai turvemaan joki?

21 Virojoen alaosan luokittelu

22 Mitatuissa pitoisuuksissa nouseva trendi vuodesta 2006 keskiarvo 51,3 µg/l (n=81) Kok. P hyvä tyydyttävä välttävä huono Lin. (Kok. P) 0

23

24 Virojoen alaosan luokittelu

25 Kokonaisfosforiluokka (kok. P.)

26 Kokonaistyppiluokka (kok. N)

27 Hydrologis-morfologinen muutos ja voimakkaasti muutetuksi nimetyt muodostumat VHA1 Hiitolanjoki- Kokkolanjoki Vuoksi

28 Hydrologis-morfologinen muutos ja voimakkaasti muutetuksi nimetyt muodostumat VHA2 Kymijoen yläosa Kymijoen pääuoma Kymijoen yläosa Kymijoen länsihaarat

29 Pintavesien ekologinen tila VHA1

30 Pintavesien ekologinen tila VHA2

31 "Kivitettiinhän Jeesustakin aikanaan, mutta nyt mies on maailman maineessa." Matti Nykänen

32 Kaakkois-Suomen vesienhoidon Toimenpideohjelman rakenne Kaakkois-Suomen ELY-keskus

33 Vesienhoidon suunnittelualueet

34 Työpajat Maatalous: klo: 13:00 15:30 Kouvola ELY, Aula 2 (Huom! + videoyhteys Saimaa (ELY/LPR) Teollisuus: klo: 09:00 12:30 Lappeenranta/Kaukaan kerho (Kaukaankatu), Lappeenranta Virtavesikunnostus, säännöstely ja vesirakentaminen: klo 12:00-15:30 Kouvola Aula 2 + videoyhteys Saimaa (ELY/LPR) Metsätalous: klo 12 15:30 Kouvola Aula 2 + videoyhteys Saimaa (ELY/LPR) Haja-asutus ja yhdyskuntajätevedet: klo 12:00-15:30 Kouvola Aula 2 + videoyhteys Saimaa (ELY/LPR) Turvetuotanto: klo 12:00 15:30 Kouvola Aula 2 + videoyhteys Saimaa (ELY/LPR)

35 Jatkossa vain yksi Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kaikki TPO:t yhdistetään samaan asiakirjaan Yhteinen johdanto, jossa sektoreittain nykytilan kuvaus I osio: Pintavesien toimenpideohjelmat jaoteltuna Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille II osio: Pohjavesien toimenpideohjelma

36 Merenhoidon suunnittelu Jouni Törrönen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

37 viraston nimi, tekijän nimi ja 37 osasto

38 Seurantaohjelman valmistelu SYKE/Merikeskus-vetoisesti + asiantuntijatahot (SYKE, RKTL, IL, MH, ELYt, ym.) HELCOM perustainen kansallisesti ja kansainvälisesti yhteensovitettu 11 tilan kuvaajaa / seurattavat muuttujat / indikaattorit Kansainvälinen yhteensovittaminen komissiolta 10 kysymystä. Kuuleminen keväällä 2014 ( + VN:n käsittely) Seurantaohjelma käynnissä (raportointi) => Merialueiden yhdennetty ympäristöseuranta (VHAseuranta & MHS-seuranta) viraston nimi, tekijän nimi ja 38 osasto

39 Toimenpideohjelman valmistelu osana merenhoitosuunnitelmaa Valtakunnallinen TPO-asiantuntijaryhmä ja sen sektorikohtaiset työryhmät (rehevöityminen, haitalliset aineet, ym.) Suuri osa toimenpiteistä perustuu vesienhoidon suunnitteluun valmistelu rinnan VHS-TPO:n kanssa Kuuleminen keväällä 2015 (yhdessä vesienhoitosuunnitelmien kanssa) Toimenpideohjelmat valmiina ( ja käynnissä 2016) viraston nimi, tekijän nimi ja 39 osasto

40 Vesienhoidon tavoitteet Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

41 Yhdyskuntien ja teollisuuden fosforikuormitus vesiin (puhdistamot) Lähde: VAHTI Kaakkois-Suomen ELY-Keskus, Kehitysinsinööri Mika 41 Toikka/Ympäristövastuuyksikkö

42 Yhdyskuntien ja teollisuuden typpikuormitus vesiin (puhdistamot) Lähde: VAHTI Kaakkois-Suomen ELY-Keskus, Kehitysinsinööri Mika 42 Toikka/Ympäristövastuuyksikkö

43 MYTVAS 3: Keskeiset tulokset RK (2) Maatalouden ravinnekuormituksen muutos Kuormitus arvioitu vedenlaadun havainnoista Virtaaman vaikutus tasattu Pistekuormitus sekä haja-asutuksen ja metsätalouden kuormitus poistettu Tutkimuksen näkökulmaa tuleviin maatalouden ympäristötukiin, ,

44 MYTVAS 3: Keskeiset tulokset RK (3) Tilastollisesti P-kuormitukseen liittyivät: Kesannot vähensivät P-luvun lasku ja mahdollinen eroosion pienentyminen vähensi Nurmiviljely vähensi P-kuormitusta eroosioherkillä alueilla, mutta lisäsi sitä karkeammilla maalajeilla Tilastollisesti N-kuormitukseen liittyivät: Peltoalan kasvu lisäsi Karjatalouden keskittyminen ja nurmiviljely lisäsi Maan lämpötilan nousu lisäsi, on saattanut lisätä maan orgaanisen aineksen hajoamista Vuosivalunnat ja talvivalunnat eivät ole muuttuneet Tutkimuksen näkökulmaa tuleviin maatalouden ympäristötukiin, ,

45 Teutjoen fosforikuorma (VEMALA)

46 Teutjoen summakuorma P (VEMALA)

47 Virojoen alaosan fosforikuorma (VEMALA)

48 Virojoen alaosan fosforin summakuorma (VEMALA)

49 Virojoen alaosa - summakuormat eri sektoreille (VEMALA)

50 Urpalanjoen alaosa fosforikuorma (VEMALA)

51 Urpalanjoen alaosa P summakuorma (VEMALA)

52 Hakkuut Kaakkois-Suomessa (ha/v) Tavoite Tulos 2006 Tulos 2007 Tulos 2008 Tulos 2009 Tulos 2010 Tulos 2011 Tulos 2012

53 Metsien kunnostusojitus ja lannoitus Kaakkois-Suomessa Kunnostusojitus ha Terveyslannoitus ha Kasvatuslannoitus ha Tulos 2006 Tulos 2007 Tulos 2008 Tulos 2009 Tulos 2010 Tulos 2011 Tulos 2012

54 Kalankasvatus (VHA 2) TYPPI (t/a) ja TUOTANTO (t/a) Typpi Tuotanto Typpi (t/a) Tuotanto (t/a) 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 - Fosfori FOSFORI (t/a) JA TUOTANTO (t/a) Tuotanto Fosfori (t/a) Tuotanto (t/a)

55 Muu toiminta Turvetuotanto Tuotannossa tai vesiensuojelumenetelmissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta Haja-asutus -Uusia kiinteistökohtaisia järjestelmiä tarvittaisiin Kaakkois- Suomessa 9000 kpl. Kuntien ympäristöviranomaisilta kerätyn tiedon mukaan näistä on toteutunut korkeintaan 5-10 % Kalankasvatus Tuotannossa tai vesiensuojelumenetelmissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta

56 Vuoksen vesienhoitoalueen yleiset tavoitteet vuosille Merkittävimpiä ongelma ovat Pien-Saimaan rehevöityminen, Salpausselkien eteläpuolisilla pienillä vesistöalueilla sijaitsevien jokien ja järvien rehevöityminen, jokivesistöjen rakenteellinen muuttuneisuus ja Hiitolanjoen pilaantuneet sedimentit. Vaelluskalojen nousun tulee parantaa Hiitolanjoessa ja kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymisalueita. Myös pienemmissä joissa kalojen kulku- ja lisääntymismahdollisuuksia tulee parantaa. Venäjän rajan ylittävissä pienissä jokivesistöissä on runsaasti vaelluskalojen lisääntymiseen liittyviä parantamismahdollisuuksia. Hiitolanjoen pilaantuneiden sedimenttien ja kalojen korkeiden pitoisuuksien perusteella sedimentteihin kertynyt elohopea edellyttää jatkossa seurantaa ja aiheellisiksi katsottavia toimenpiteitä. Metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamia haittoja tulee ehkäistä erityisesti herkillä pitkäviipymäisillä ja karuilla järvillä, karuilla latvavesillä sekä vedenhankintavesistöissä. Erityistä varovaisuutta metsätaloustoimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen valuma-alueilla, jotta vesistöjen tila säilyisi ennallaan erinomaisena tai hyvänä.

57 Perusteet asetetuille vähentämistavoitteille vuosille (VHA 1) Maatalous: Maatalouden ympäristötuen perustuen arvioidaan vaikuttavan 15 %. Perustuen lisätoimenpiteillä ja erityistuella saavutetaan 15 % lisävähennys (VSS 2015). Metsätalous: Metsien käytön lisääntyminen ja suometsien hoidon lisääntyminen lisäävät fosforikuormitusta. Lisääntyvillä vesiensuojelutoimenpiteillä kuormitus voidaan pitää nykyisellään. Haja-asutus: Asetuksen ansiosta kuormitus vähentyy merkittävästi. Laajoilla jätevesien käsittelyn yhteishankkeilla voidaan kuormitusta vähentää tapauskohtaisesti enemmänkin. Yhdyskunnat: Imatran ja Lappeenrannan jätevedenpuhdistamoiden fosforikuormitus tulee laskemaan tällä lupakierroksella n. 20 %. Fosforin osalta lisävähennys edellyttää merkittävää panostusta vuotovesien hallintaan. Typen osalta ei tule merkittäviä muutoksia. Suuri ratkaistava ongelma on Lappeenrannan jätevesien purkupaikka. Teollisuus: Häiriöpäästöjen entistä parempi hallinta, vedenkäytön vähentäminen Turvetuotanto: Tehokkaampien vesienkäsittelymenetelmien käyttöönotto. Ravinteiden lisäksi erityisesti kiintoaineen hallintaan kiinnitettävä huomiota.

58 Vuoksen vesienhoitoalue FOSFORI Fosforikuormitu s 2006 Lievempi vähentämistavoite ( perustoimenpiteet) Tiukempi ( täydentävät toimenpiteet) Toteutumistilanne 2012 t /a % t / a % t /a % t/a Maatalous 48,9 15 7, , Metsätalous 4, ,2-0 4 Haja-asutus 13,2 50 6,6 65 8, Yhdyskunnat 6,0 20 1,2 30 1, Teollisuus 28,9 5 1,4 20 5, Turvetuotanto 1,2 5 0,1 10 0,1 0 1,2 Yhteensä ,6 31,1 TYPPI Typpikuormitus 2006 Lievempi vähentämistavoite ( perustoimenpiteet) Tiukempi vähentämistavoite ( täydentävät toimenpiteet) Toteutumistilanne 2012 t / a % t / a % t /a % t /a Maatalous Metsätalous Haja-asutus Yhdyskunnat Teollisuus Turvetuotanto Yhteensä

59 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen yleiset tavoitteet vuosille Vesistöjen ravinnekuormitusta tulee alentaa selvästi Vaelluskalojen nousu tulee mahdollistaa vaellusaikana useimpina vuosina vähintään Kymijoen itähaaraa pitkin Anjalankoskelle saakka ja kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymisalueita. Myös pienemmissä joissa kalojen kulku- ja lisääntymismahdollisuuksia tulee parantaa. Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien osittaista kunnostusta Kuusankoski-Keltti -välillä tulee edelleen selvittää. Kunnostuksesta saatava hyöty, työn aikainen lisäkuormitus, loppusijoitus ja kustannukset vaikuttavat loppuratkaisuun. Metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamia haittoja tulee ehkäistä erityisesti herkillä pitkäviipymäisillä ja karuilla järvillä, karuilla latvavesillä sekä vedenhankintavesistöissä. Erityistä varovaisuutta metsätaloustoimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen valuma-alueilla, jotta vesistöjen tila säilyisi ennallaan erinomaisena tai hyvänä. Suomenlahden laivaliikenteen riskejä tulee ehkäistä ja niihin tulee varautua kansallisin ja kansainvälisin toimin.

60 Perusteet asetetuille vähentämistavoitteille vuosille (VHA 2) Maatalous: Maatalouden ympäristötuen perustuen arvioidaan vaikuttavan 15 %. Perustuen lisätoimenpiteillä ja erityistuella saavutetaan 15 % lisävähennys (VSS 2015). Metsätalous: Metsien käytön lisääntyminen ja suometsien hoidon lisääntyminen lisäävät fosforikuormitusta. Lisääntyvillä vesiensuojelutoimenpiteillä kuormitus voidaan pitää nykyisellään. Haja-asutus: Asetuksen ansiosta kuormitus vähentyy merkittävästi. Laajoilla jätevesien käsittelyn yhteishankkeilla voidaan kuormitusta vähentää tapauskohtaisesti enemmänkin. Yhdyskunnat: Suunnittelukaudella suuret investoinnit typenpoistoon, fosforin osalta lisävähennys edellyttää merkittävää panostusta vuotovesien hallintaan. Teollisuus: Häiriöpäästöjen entistä parempi hallinta, vedenkäytön vähentäminen. Kalankasvatus: Tarkistettavissa luvissa rehujen ravinnepitoisuuksissa tapahtunut viimevuosien alentuma tulee saada vesistön hyödyksi. Suurempi vähennys voidaan saavuttaa vain tuotantoa merkittävästi supistamalla. Turvetuotanto: Tehokkaampien vesienkäsittelymenetelmien käyttöönotto. Ravinteiden lisäksi erityisesti kiintoaineen hallintaan kiinnitettävä huomiota.

61 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue FOSFORI Nykyinen Fosforikuormitu s (2006) Lievempi vähentämistavoite ( perustoimenpiteet) Tiukempi vähentämistavoite ( täydentävät toimenpiteet) Toteutumistilanne 2012 t /a % t / a % t /a % t/a Maatalous 71, , , Metsätalous 3, ,2-0 3,7 Haja-asutus 16,5 50 8, , Yhdyskunnat 15,0 5 0,8 20 3, Teollisuus 37,6 5 1,9 20 7, Kalankasvatus 4,5 30 1,3 30 1,3-40 2,3 Turvetuotanto 0,4 5 0,0 10 0,0 0 0,4 Yhteensä ,2 Tiukempi Nykyinen vähentämistavoite TYPPI Typpikuormitus Lievempi vähentämistavoite ( täydentävät (2006) ( perustoimenpiteet) toimenpiteet) Toteutumistilanne 2012 t / a % t / a % t /a % t/a Maatalous Metsätalous Haja-asutus Yhdyskunnat Teollisuus Kalankasvatus Turvetuotanto Yhteensä

62 Pohjavesien yleiset tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on Vesien hyvän tilan saavuttaminen ja hyvän tilan ylläpitäminen Pilaavien sekä muiden haitallisten ja vaarallisten aineiden pohjavesiin pääsyn ehkäiseminen Kaakkois-Suomessa merkittävä osa ihmistoiminnasta on keskittynyt ensimmäiselle Salpausselälle. Merkittävimmät riskit aiheutuvat yhdyskuntarakenteesta ja liikenteestä. Liikenteen riskejä lisää kemikaalikuljetusten merkittävä valtakunnallinen osuus. 62

63 Tärkeimpiä toimenpiteitä ja yleiskuva toteutumisesta: Toimenpide Toteutuma Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen ja niiden toteuttaminen pohjavesialueelle). Pohjaveden tilan seuranta Uusien riskitoimintojen ohjaaminen pohjavesialueen ulkopuolelle Pilaantuneiden maiden selvitykset ja kunnostukset Pohjavesisuojausten rakentaminen Viemäreiden kunnon tarkistukset ja saneeraus Vanhojen maa-ainestenottoalueiden jälkikunnostukset Laadinnassa/päivityksessä parhaillaan 37 pohjavesialueelle (+ suppeampi riskitarkastelu 10 Olemassa olevissa velvoitetarkkailuissa seuranta pääosin ok. Yhteistarkkailutarvetta olisi erityisesti teollisuusalueilla, jonne keskittynyt paljon toimintoja, jotka eivät vaadi ympäristölupia. Pohjavesialueilla jatkuvaa painetta erityyppisten riskitoimintojen sijoittumiselle (olemassa oleva yhdyskuntarakenne) Selvityksiä toteutunut heikommin. Kunnostuksia toteutunut paremmin (havaittu pilaantumaa esim. rakennustöiden yhteydessä tai maankäytön muuttuessa). VHA1 pohjavesisuojauksia toteutettu n. 10 km. VHA2 suojauksia toteutumassa (kaikki hankkeet eivät ole kuitenkaan edenneet). Tarvetta lienee enemmän kuin mitä tehdään. Vaikea saada toteutumaan ("isännättömyys"). 63