LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTIA RAKENTAMASSA MIKÄ ON PERHEKESKUS?

Transkriptio

1 Kuva: Espoo LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTIA RAKENTAMASSA MIKÄ ON PERHEKESKUS? Riitta Viitala

2 Olli Kangas: Pohjoismaat - maailman paras kolkka? Yhteiskuntapolitiikka 2008:4 Taulukko 2. Lasten hyvinvointi 2005, maitten järjestys eri indikaattoreilla Yh t eisp ist eet Materiaalinen hyvinvointi Terveys ja turvallisuus Koulutus Perheja ystäväsuht eet Riskikäyttäytyminen 1. SWE SWE SWE Bel it a SWE nl 2. nl NOR nl Can nl nl aut 3. FIN FIN FIN FIN swi ire ire 4. DEN DEN DEN SWE Bel DEN swi 5. swi swi ita nl ire FIN SWE 6. NOR Can FRa ire DEN it a NOR 7. ire Bel NOR DEN NOR GeR GeR 8. it a aut swi GeR FRa swi it a 9. Bel FRa GeR NOR GeR NOR FIN 10. GeR nl UK Usa SWE FRa DEN 11. Can GeR Can swi aut aut Can 12. FRa it a Bel UK FIN Can Bel 13. aut Usa ire FRa Can Bel FRa 14. Usa UK aut aut Usa Usa UK 15. UK ire Usa it a UK UK Su b jekt iviin en hyvinvointi

3 Hallituksen tavoitteena on koota lapsiperheiden palvelut perhekeskuksiksi

4 Pääministeri Vanhasen II. hallituksen ohjelma Lapsiperheiden palvelut kootaan perhekeskuksiksi palvelurakenteen uudistaminen ja nykyaikaistaminen erityispalvelut peruspalvelujen tueksi yhteisöllisyyden tukeminen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma lapsiperheiden arki keskiöön toimiva, tasapainoinen vanhemmuus matalan kynnyksen palvelujen ja vertaistuen vahvistaminen Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Universaali preventio promotiivinen työote ja varhainen tuki

5 PERHEKESKUKSET JA VANHEMMUUTTA TUKEVAT TYÖKÄYTÄNNÖT Hallituksen tavoitteena on perhekeskustoiminnan laajentaminen ennalta ehkäisevän lapsiperhetyön mallina (valtioneuvoston politiikkariihi /Vanhasen II hallitus). Hallituksen tavoitteena oli vahvistaa perheiden välistä vertaistukea ja kehittää perheiden tarpeista lähtevää perhekeskustoimintaa (valtioneuvoston periaatepäätös /Vanhasen I hallitus.) Taustalla oletukset, että tukemalla vanhemmuutta voidaan edistää hyvää lapsuutta vahvistamalla terveyttä ja hyvinvointia edistäviä työkäytäntöjä ja varhaista tukea tavallisissa peruspalveluissa, voidaan parhaiten ehkäistä ongelmien syntymistä tai ainakin tarttua niihin riittävän varhain kokoamalla voimavarat (kunnat, seurakunnat, järjestöt) yhteen saadaan toimivia palvelukokonaisuuksia

6 Perhekeskus vanhemmuuden tuen toimintamalli

7 Mikä on perhekeskus? Perhekeskus on nykyaikainen tapa tukea lapsiperheiden arkea ja järjestää lapsiperheiden palveluja. Perhekeskuksen toimintatapana on yhteistyö perheiden, kunnan, järjestöjen, seurakunnan, vapaaehtoisten ja muiden toimijoiden kanssa. Perhekeskukseen kuuluvia palveluja tarjoavat äitiys- ja lastenneuvola, päivähoito, sosiaalityö/perhetyö, koulu, kouluterveydenhuolto, oppilashuolto sekä järjestöjen ja seurakuntien perhepalvelut. Perhekeskus on osa kuntien peruspalvelujen kokonaisuutta. Sen toiminta on tarkoitettu kaikille lapsiperheille. Toiminta alkaa jo neuvolassa ensimmäistä lasta odotettaessa ja jatkuu lapsen kasvaessa muissa peruspalveluissa. Työ on ennalta ehkäisevää, varhaista tukea tarjoavaa ja perhelähtöistä. Perhekeskus edistää koko perheen hyvinvointia luomalla tilaa äitiydelle, isyydelle ja vanhemmuuden taitojen vahvistamiselle. Taustalla on ajatus, että tukemalla vanhemmuutta voidaan turvata hyvää lapsuutta. Perheiden kannalta on tärkeää, että asuinalueelta löytyy myös konkreettinen tila perheiden keskinäiseen kohtaamiseen. (Stakes, Perhe- hanke)

8 Tänne tulee tosi paljon ihmisiä ja kuitenkin täällä vielä eletään siinä ajatuksessa, pienillä paikkakunnilla varsinkin, että me tunnetaan nää ihmiset, ketä täällä asuu. Näiden kyselyiden myötä on huomattu, että se on ihan väärä luulo. Tälläkin paikkakunnalla 70 % vastanneista oli muuttanu tänne 2000-luvulla eli heillä ei oo juuria täällä. Se yksinäisyys on ollut aivan valtavan iso asia, mitä me ollaan kohdattu. Eilen viimeks tavattiin äiti, joka on asunut vuoden täällä. Eikä hän oo tavannut yhtään ketään muuta kuin oman miehensä. Hän on tullut tänne ihan loppuraskauden vaiheessa eli hän on pienen vauvan äiti. Hän on kotona tai kaupassa, se oli hänen nämä kaks paikkaa. Satojen kilometrien päässä on hänen läheiset. (Perhetyöntekijä: Perhekeskustoiminnan kehittäminen. PERHE -hankkeen loppuraportti. STM Selvityksiä 2008:12.)

9 Yhteiskunnan rakennemuutos on johtanut lapsiperheiden yksinäisyyteen. Luontainen osa yhteiskuntaa on hävinnyt; sitä lähdetty etsimään lapsiperheiden aktivoinnin, vertaistuen ja yhteisöllisyyden ja kumppanuuden kautta. Samalla tavoitellaan kustannustehokkuutta ja parempaa vaikuttavuutta. (Sosiaalijohtaja: Perhekeskustoiminnan kehittäminen. PERHE -hankkeen loppuraportti. STM Selvityksiä 2008:12) Eiks se tärkein asia oo ikään kuin sen osaamisen yhdistäminen kaikkien toimijoiden kesken ja sieltä saadaan hirveen paljon uutta. Se on enemmän kuin jokaisen yksin osaaminen silloin kun sitä tehdään yhdessä. (Päivähoidon työntekijä: Perhekeskustoiminnan kehittäminen. PERHE -hankkeen loppuraportti. STM Selvityksiä 2008:12.)

10 PERHE hanke VISIO PERHEKESKUKSESTA Voimavarat: Kunnan/seutukunnan perus- ja erityispalvelut, seurakunnat, järjestöt, perheet, vapaaehtoistoimijat ja muut lapsi- ja perhepalvelujen paikalliset toimijat. Palveluohjaus/yhteistyön koordinointi Äitiys Neuvola Lasten Varhaiskasvatus Avoin toiminta Tilat/paikat Esiopetus Kerhot Ap/Ip toim. Toimijoiden kumppanuus johtaminen, kulttuuri ja rakenteet Koulu Kouluterv.h. Oppilashuolto Perhevalmennus Kasvatuskumppanuus Kodin ja koulun yhteistyö....ennaltaehkäisevä perhetyö ja parisuhdetyö.vertaistoiminta...isätoiminta..

11 Lastensuojelulaki (2007/417) Voimaantulo ehkäisevä lastensuojelu Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. lapsipoliittiset suunnitelmat moniammatilliset asiantuntijaryhmät perhetyö vertaisryhmätoiminta kodin ja koulun yhteistyö

12 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) on kuntia velvoittava. Voimaantulo , säännökset terveystarkastuksista LAAJA TERVEYSTARKASTUS: koko perhe sisältää: perheen hyvinvoinnin selvittämisen lapsen terveystarkastuksen tarvittaessa päivähoidon tai opettajan arvion (kirj. suostumus) 1 odotusaikana, 3 ennen kouluikää Lisäksi muut terveystarkastukset Monipuolinen terveysneuvonta molemmille vanhemmille tietoa ja tukea vanhemmuuteen, parisuhteeseen Perhevalmennus, vanhempainryhmät Kotikäynnit Tukea perheille pulmatilanteissa

13 Perhekeskusten kehittäminen ja toimintatavan levittäminen jatkuu Kaste -ohjelmassa

14 Lapsuus ja nuoruusiässä luodaan pohja hyvinvoinnille koko elämän ajaksi. Sen vuoksi ohjelmakauden osatavoitteena on erityisesti estää lasten ja nuorten syrjäytymistä. Kaste -ohjelma

15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN KASTE-OHJELMASSA Uudistetaan lasten ja nuorten ja lapsiperheiden palveluja kokonaisuutena Perustasolla kehitetään ja nivotaan yhteen kehitystä tukevat, ongelmia ja häiriöitä ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli nykyisten sektorirajojen (kuten terveys-, sosiaali-, nuoriso-, sivistys- ja poliisitoimi) Erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoehdoilla (kuten lastenpsykiatria, lastensuojelu ja kasvatus- ja perheneuvolat), Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin (koti, päivähoito, koulu, vapaa-ajan toiminta) ja puretaan laitoskeskeisyyttä.

16 KASTE -OHJELMAN KEINOT TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Ennalta ehkäisemällä ongelmia ja puuttumalla varhain painopiste: promotion varhaisen puuttumisen työtavat ja menetelmät käyttöön johtamiskäytännöt, yhteistyön rakenteet ja voimavarat ehkäisevälle toiminnalle lapsipoliittiset ohjelmat lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja palvelujen suunnittelun, järjestämisen ja vaikuttavuuden seurannan työkaluiksi (lastensuojelulain toimeenpano) Varmistamalla henkilöstön riittävyys ja osaaminen painopiste: verkostoiva työtapa toimintakulttuurin muutos (asiakaslähtöisyys, hyvinvoinnin edistäminen, moniammatillinen yhteistyö) osaamisen vahvistaminen (hyvät käytännöt, koulutus, juurruttaminen) ehkäisevän työn resurssointi Luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit painopiste: lähipalvelut lapsen, nuoren ja perheen ääni perhelähtöinen palvelukokonaisuus toimiva yhteistyörakenne lasten ja nuorten perus- ja erityispalvelujen välille matalan kynnyksen, intensiivisen tuen ja oman toiminnan aktivoinnin mallit

17 VALTIONAVUSTUKSET Valtionavustuspäätös Länsi-Suomen Remontti Itä- ja Keski-Suomen Lapset ja perheet Kaste Pohjois-Suomen Tukeva Valtionavustuspäätös Etelä-Suomen Lapsen ääni Väli-Suomen Kasperi Valtionavustushakemukset jatkohakemukset: Remontti, Lapset ja perheet Kaste, Tukeva laajennushakemus: Lapsen ääni neuvottelukunta: päätökset mennessä

18 LASTEN KASTE HANKKEIDEN KOTISIVUT REMONTTI LAPSET JA PERHEET TUKEVA LAPSEN ÄÄNI KASPERI

19 Perhekeskus on paikallisesti kehittyvä toimintamalli

20 Perhekeskuksen toimintamallit Toiminnot saman katon alla keskeiset lapsiperhepalvelut sijaitsevat samassa toimitilassa Verkostomalli moniammatillinen yhteistyörakenne ja kumppanuuteen perustuva yhteistyö Seudullinen toimintamalli useamman kunnan yhteinen lapsiperhepalvelujen toimintarakenne

21 HELSINGIN KAUPUNKI sosiaalitoimi terveystoimi opetustoimi kulttuuritoimi ARCADA BARNAVÅRDSFÖRENINGEN FOLKHÄLSAN RUOTSINKIEL. SRK OHJAUSRYHMÄ Tehtäviin kuuluvat linjakysymykset ja talousjohtaminen. Jäseninä kunta, seurakunta ja järjestösektorien edustajia. Kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.

22 Perhekeskukset Kainuuseen hanke.loppuraportti 2008 SEUDULLISET PERHEKESKUSTEN TIIMIJOHTAJAT seudullisen palveluverkoston ja kumppanuustoiminnanyhteistyön suunnitteleminen, kehittäminen ja ohjaaminen

23 Varhaista tukea lapsiperheille. Vauvaperheiden perhekeskusopas. MLL/Varsinais-Suomen piiri (2009).

24 Tuusulan perhekeskusmalli johtaminen alueelliset verkostot fyysiset toimitilat Dialoginen yhteistyömalli Työntekijöiden keskinäinen moniammatillinen yhteistyö Jokelan PERHELINKKI Jokelan perhekeskus tulevaisuudessa? Lasten ja perheiden palvelujen moniammatillinen esimiesryhmä ESIMIESLINKKI Etelä-Tuusulan PERHELINKKI Etelä-Tuusulan perhekeskus tulevaisuudessa? Asiakkaiden osallisuus Kellokosken PERHELINKKI Kellokosken perhekeskus IKIOMA Yhteistyö asiakkaiden kanssa moniammatillisesti Lapsiperheiden peruspalvelut Lapset, nuoret ja perheet Lapsiperheiden erityispalvelut Tuulas Tuusulan perhekeskushanke malleista käytännöksi. Loppuraportti

25 ELÄMÄNKAARITALO Elämänkaaritalo on yhteisöllinen monitoimikeskus, jossa toimivat mm. päivähoidon yksikkö, nettikahvila, MLL puoti, Kyläyhdistys sekä ravintolayrittäjä. Talossa järjestetään erilaisia tilaisuuksia ja koulutuksia sekä harrastustoimintaa kaiken ikäisille. Kahvila- ja oleskelutilojen lisäksi käytettävissä ovat mm. kerhotila ja monitoimisali, joita vuokrataan myös yksityiskäyttöön. Suvannonraitti 2, Heinola

26 Toiminta: Perhevalmennus ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAT TAVOITTAVAT KAIKKI LAPSIPERHEET VARHAISESSA VAIHEESSA uudistettu perhevalmennusohjelma synnytysvalmennuksen lisäksi teemoja äitiydestä, isyydestä, kasvatuksesta, parisuhteesta, palveluista jne. valmennus vanhempainryhmissä ryhmät tapaavat sekä ennen että lapsen syntymän jälkeen isien omat ryhmät isätyöntekijän vetäminä moniammatillinen toteuttamistapa YHTEYDENPITO LAPSEN SIIRTYMÄ- VAIHEESSA VANHEMPAINKOULUT

27 tutustuminen synnytyssairalaan E1 E2 E3 E4 E5 J1 J2 J3 J4 J5 Fysioterapiaryhmät Isät E+J yhdessä Parisuhde ohjelma Vertaisja teemaryhmät Perhekeskuksen perhevalmennus Espoossa:

28 Tampere Hyvinvointia neuvolasta

29 Perhekeskukset Kainuuseen

30 Verkostoiva toimintatapa moniammatillisuus - monitoimijaisuus toimijoilla yhteinen toiminnan kohde ja sen mukaiset toimintakonseptit yhteistyössä syntyy uudenlaisia toimintamalleja ja uutta osaamista sekä perinteisen asiantuntijuuden ylittävää uutta asiantuntijuutta edellyttää erilaisen asiantuntemuksen tarpeiden tunnistamista ja monitoimijaisen palvelujärjestelmän verkostojen hahmottamista joustavaa, nopeaa, aloitteellista verkostojen hyödyntämisen valmiutta ei rajauduta palvelujärjestelmään, vaan hyödynnetään laajasti myös sen ulkoisia ja ns. epävirallisten järjestelmien tuomia mahdollisuuksia

31 Toiminta: Ennaltaehkäisevä perhetyö Esim. perheet joilla ei ole omia verkostoja, nuoret esikoista odottavat perheet, perheet joilla ei ole mielikuvaa tulevasta vauvasta, vanhempien ja lapsen välinen vuorovaikutus on häiriintynyt, lapsen käyttäytymishäiriöt, univaikeudet, uupuneet perheet, perheenjäsenen sairastuessa perhetyöntekijän kotikäynti lyhyt aikainen, tilapäinen tuki verkostotyö perheryhmät perustyöntekijöiden konsultointi kotipalvelu palveluohjaus erityispalveluihin...

32 te LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDE N TILAPÄINEN KOTIPALVELU/ palveluseteli monikkoperheet vammaisten lasten perheet pitkäaikaissairaat (lapsi, vanhempi) EHKÄISEVÄ PERHETYÖ/ synnytyksen jälkeinen äidin masennus varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat (äitivauva) ongelmat LASTENSUOJEL UN TEHOSTETTU PERHETYÖ/ lastensuojelun asiakasperheet: puutteet vanhemmuudessa vuorovaikutusongel mat päihde- ja mielenterveysongelm at TUOMARILAN LASTENKOTI JA PERHETUKIKESK US lastensuojelulain 14 :n perusteella sijoitetut ja kokonaiset perheet

33 Perhetyön kehittämisryhmä kartoitti perhetyön muotoja Heinolassa. Aineisto koottiin kuvaksi, joka löytyy osoitteesta: Klikkaamalla kuvan lehdyköitä, avautuu lisätietoja palvelusta. PROOMU alueellinen perhe- ja kehittämiskeskushanke

34 Toiminta: Ennaltaehkäisevä parisuhdetyö Perhevalmennus Parisuhdekurssit Perhetyö ei terapiaa, vaan vuorovaikutteista keskustelua tavallisista ongelmista jokaisessa perheessä Peruspalvelujen henkilöstön koulutusohjelmat osaamisvalmiudet kouluttajakoulutusohjelmat Erosuhdetaidot PARISUHTEEN PALIKAT Kirkkohallitus, Kataja ry Väestöliitto

35 Toiminta: Vertaisryhmät ja perheiden kohtaamispaikat perhekeskuksen sydän perheiden, ammattilaisten, vapaaehtoisten kohtaamispaikka paikka monenlaisiin ryhmätoimintoihin ja käyttäjien omiin aktiviteetteihin toimii vanhempien kasvatuskumppaneina matalan kynnyksen tuki, apu ja tiedonvälitys ILPU

36 PERHEKESKUS/AVOIN VARHAISKASVATUS Vanhemmuuden tukena Kasvatuskumppanuus Pedagoginen tieto Emotionaalinen tuki Tietoa palveluista Perhepalveluverkostona - toimijoiden kohtaamispaikkana Leikki-/perhepuistot/ Asukaspuistot/ Avoimet päiväkodit Kyläyhdistykset, Seurakunnan perhetuvat kerhot Järjestöt, MLL:n perhekahvilat Perheiden kohtaamispaikkana Päiväkoti, perhephoito Erityispäivähoito Kolmas sektori, srk Kulttuuripalvelut Perhetyö Neuvola, perhenla Sosiaalipalvelut Vertaistoiminta Leikki Toiminta Lapsen kasvuyhteisönä Kasvattajalapsi-suhde Vanhempien kasvatuskumppanuus Vapaaehtoistoiminta PERHE hanke/kekkonen, Viitala

37 Isien kohtaaminen palveluissa Isä-lapsi ryhmät vertaistukea miehille vahvistaa isän ja lapsen suhdetta yhdessäoloa oman lapsen kanssa (ilman äitiä!) yhteisiä hetkiä isän kanssa myös lapselle äidille omaa aikaa Mies-miehelle keskusteluille tarvetta miehen rooli perheessä mitä on olla isä, aviomies... Uusi toimintakulttuuri, asenne ja taidot tarpeen isien kohtaaminen palveluissa tasavertainen vanhemmuus äitien kanssa

38 Vertaisryhmien ja perheiden kohtaamispaikkojen merkitys Osallisuus perheiden keskinäinen vertaistuki ammattilaisten tuki; dialogi perheiden oma ääni kuulluksi (lapset, äidit, isät) - suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi omatoimisuus, aktiivisuus Yhteisöllisyys ystävyyssuhteet arjen tukiverkostot sosiaalinen pääoma sukupolvien välinen kanssakäyminen Kokemuksellisuus vahvistaa vanhemmuutta ja tukee perheiden arkea monin tavoin hyväksytyksi sellaisena kuin on mielen hyvinvointi

39 Lopuksi

40

41 Föräldrarstöd en vinst för alla Övergripande mål Alla föräldrar ska erbjudas föräldrastöd under barnets uppväxt 0-17 år. Nationell strategi SOU2008:131 Delmål 1 Ökad samverkan kring föräldrastöd mellan aktörer vars verksamhet riktar sig till föräldrar. Delmål 2 Ökat antal hälsofrämjande arenor och mötesplatser för föräldrar. Delmål 3 Ökat antal föräldrastödsaktörer med utbildning i hälsofrämjande metoder och universella evidensbaserade föräldrastödsprogram. Lähtökohtana positiivinen vanhemmuus Toimintaohjelma Vanhemmuuden tukeminen Lapsinäkökulma Valtakunnallisesti kattava Rakenteet Olemassa olevan yhteensovittaminen Kansallinen ohjaus ja tuki Paikalliset strategiat Kansallinen neuvosto ohjaamaan kehittämistyötä Kuntien kehittämistyöhön 140 milj SEK/

42 POHJOISMAISSA YM. KEHITETTYJÄ, TUTKIMUKSESSA VAIKUTTAVAKSI TODETTUJA VANHEMPIEN KURSSEJA JA OHJELMIA (Taustalla: oppimis- ja kehitysteoriat; riski- ja suojaavat tekijät): 1. International Child Development Program (ICDP) Vägledande samspel 2. De otroliga åren (The Incredible Years) 3. KOMET -kurssit 4. COPE - The Community Parent Educational Program 5. MARTE MEO. Vanhemmat saavat ryhmissä välineitä arkitilanteissa toimimiseen, lasten kasvatukseen ja omaan vanhemmuuteensa. Ryhmämuotoisten kurssien on todettu vähentävän lasten käyttäytymisongelmia ja tunne-elämän häiriöitä. Lisätietoja ohjelmien sisällöstä, menetelmistä, kohderyhmistä ja vaikutuksista: kohdasta Muu materiaali/preventiivinen perhetyö -vanhempainkurssit

43 Youth and Family Centre in Amsterdam

44 hyvinvointi neuvola perhekeskus oppilashuoll onkeskus

45 KIITOS!