VARHAINEN TUKI JA OSALLISUUS - PERHEKESKUSTEN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARHAINEN TUKI JA OSALLISUUS - PERHEKESKUSTEN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 Kuva: Espoo Kuva: Espoo Etelä-Pohjanmaan Kaste seminaari : VARHAINEN TUKI JA OSALLISUUS - PERHEKESKUSTEN KEHITTÄMINEN Kehittämispäällikkö Riitta Viitala

2 HYVINVOINTI Hyvinvointiin tarvitaan uudenlainen, positiivinen lähestymistapa. Ei riitä, että vähennetään pahoinvointia, pitää myös tukea hyvinvointia ja ihmisten elämänhallintaa. (Anthony Giddens) Perinteinen tulkinta hyvinvointipolitiikasta on rajannut sen sosiaali- ja terveyssektorin sisään, ja nimenomaan hallitsemaan kielteisiä yhteiskunnallisia ilmiöitä. Tämä näkemys on kuitenkin käynyt ahtaaksi. (Vappu Taipale; Suomalaisten hyvinvointi 2008, Stakes) Hyvinvointi rakentuu paitsi aineellisten elinolojen ja taloudellisen toimeentulon kautta myös terveydentilan, sosiaalisten suhteiden, itsensä toteuttamisen ja onnellisuuden kokemusten myötä. (Moisio ym. 2008; Lapsiperheiden hyvinvointi 2009, THL) Hyvinvoinnista puhuttaessa tarkoitetaan hyvää ja positiivista tai ainakin huonon ja negatiivisen puuttumista. (Konu 2002; Opiskelijahyvinvointihanke ) Ymmärrys hyvinvoinnista on tavallaan rakentunut vastakohtansa kautta. (Marjatta Bardy; Lapsiperheiden hyvinvointi 2009, THL)

3 Olli Kangas: Pohjoismaat - maailman paras kolkka? Yhteiskuntapolitiikka 2008:4 Taulukko 2. Lasten hyvinvointi 2005, maitten järjestys eri indikaattoreilla Yht eispist eet Mat eriaalinen hyvinvoint i Terveys ja t urvallisuus Koulut us Perheja yst äväsuht eet Riskikäyt t äyt ym i- nen 1. SWE SWE SWE Bel it a SWE nl 2. nl NOR nl Can nl nl aut 3. FIN FIN FIN FIN swi ire ire 4. DEN DEN DEN SWE Bel DEN swi 5. swi swi it a nl ire FIN SWE 6. NOR Can FRa ire DEN it a NOR 7. ire Bel NOR DEN NOR GeR GeR 8. it a aut swi GeR FRa swi it a 9. Bel FRa GeR NOR GeR NOR FIN 10. GeR nl UK Usa SWE FRa DEN 11. Can GeR Can swi aut aut Can 12. FRa it a Bel UK FIN Can Bel 13. aut Usa ire FRa Can Bel FRa 14. Usa UK aut aut Usa Usa UK 15. UK ire Usa it a UK UK Subjekt iviinen hyvinvoint i

4 Onnellisuuden vaikea yhtälö. EVA raportteja, 2005

5 Syrjäytymistä määrittelevät etupäässä erilaiset yhteiskunnan institutionaaliset toimijat, kuten poliitikot, virkamiehet, ammatilliset työntekijät ja tutkijat. Nämä toimijat määrittelevät mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan. Samalla he määrittelevät tietynlaiset ihmistyypit syrjäytyneiksi. Tätä voidaan pitää sosiaalityönnäkökulmasta kyseenalaisena siksi, että ihmisten oma käsitys syrjäytymisestä jää helposti toissijaiseksi, mutta myös siksi, että samalla ihmiset leimataan kielteisesti. Syrjäytymisestä puhuttaessa on ilmeisen vaikea välttää ihmisten kielteistä leimaamista. Sama koskee muitakin sosiaalisiksi ongelmiksi määriteltyjä ilmiöitä. Sosiaalityön näkökulmasta on aiheellista muistuttaa, että ongelmien vastapainoksi tulee aina nähdä ihmisillä olevat voimavarat ja vahvuudet. Voimavaroja ei tarvita vain ihmisten integroitumiseksi, vaan myös ja ennen kaikkea arkisen hyvinvoinnin ja selviytymisen mahdollistamiseksi. Kyösti Raunio SYRJÄYTYMINEN Sosiaalityötä kiinnostavia näkökulmia (STKL, 2006)

6 Syrjäytymistä on alettu luvulla käyttää yleisnimikkeenä lasten psykososiaalisiin pulmiin, sosiaalistumiseen ja mielenterveyteen liittyville huolille. Syrjäytymisestä puhuminen ilmentää huolta lapsen normaalin psykososiaalisen kasvun ja kehityksen vaarantumisesta. Kyösti Raunio SYRJÄYTYMINEN Sosiaalityötä kiinnostavia näkökulmia (STKL, 2006)

7 OSALLISUUS olemisen mielekkyys Osallisuus voidaan ymmärtää vastakohtana osattomuudelle ja syrjäytymiselle. Osallisuus nähdään tällöin osallisuutena johonkin. Toiminnan painopiste on enemmän korjaavassa toiminnassa; osattomien saamisesta osallisiksi. (Kuunnelkaa meitä. Lasten osallisuushanke ) Osallisuus on voimaantumisen ja valtautumisen (empowerment) tunne. Tärkeää kokemus ja kyky asettaa itsensä toimijan asemaan. (Tutkija Anu Gretchel/Nuorten osallisuuus) Nepalissa eli syrjäinen omavarainen yhteisö, joka alkoi nähdä itsensä köyhänä kun ulkopuoliset kuvasivat heitä niin. Sen jälkeen he menettivät omanarvon tuntonsa ja heistä tuli aiempaa avuttomampia. (Laura Lagerin esimerkki/kuvaja, 2004) Voimavaraistamisen sijasta voiman varastamista, kun aktivointi ja kannustus ihmisten oman toiminnan ulkopuolelta tulevaa. (Sakari Hänninen/Toinen tieto. Kirjoituksia huono-osaisuuden tunnistamisesta. Stakes 2005). Osallistuminen, aktiivinen kansalainen, vaikuttaminen, nuorten kuuleminen. (Nuorisolaki 2006)

8 KUULEMINEN KUUNTELEMINEN KOHTAAMINEN - VUOROVAIKUTUS Tavallisesti on niin kiire asiasta toiseen, ettei ole aikaa pysähtyä tutkimaan omia kokemuksia, tarkastelemaan niitä, oikeastaan ei ole aikaa piitata kokemuksista lainkaan, puhumattakaan siitä, että huolehtisimme, hoivaisimme ja kasvattaisimme niistä jotakin erityistä (Sederholm 2007, 147). Tähän sietää pysähtyä. Kuinka muutoin voisimme päästä perille omista arvoistamme ja siitä, mitä pidämme tärkeänä? Voivatko lapset oppia siihen, jolleivät aikuiset pysähdy tarkastelemaan kokemuksiaan? (Marjatta Bardy: Hyvinvoinnin ulottuvuudet Lapsiperheiden hyvinvointi THL.) Suomalaisten lasten emotionaalinen aliravitsemus on suurin ongelma. (Mirjam Kalland tuoreena MLL:n pääsihteerinä puhuessaan lasten syrjäytymisestä.)

9 YHTEISÖLLISYYS Yhteisöllisyydellä on kolme perusedellytystä. Ensimmäinen on se, että ihmiset ovat läsnä ja heillä on aikaa toisilleen. Yhteisön toinen perusedellytys ihmisten ajan lisäksi on paikka. Kun ihmiset tulevat yhteen, se vaatii jonkinlaisen fyysisen tilan. Kolmas yhteisöllisyyden peruspilari on pysyvyys, muuttumattomuus tai rutiinimaisuus. Yhteisöjä ei ole ilman luottamusta. Luottamus syntyy vain siitä, että tuntee toiset ja heidän tapansa. (Professori Leena Eräsaari; HS, Vieraskynä, ) Sosiaalisella, inhimillisellä ja emotionaalisella pääomalla on viime vuosina selitetty hyvinvointia. Nämä pääomat karttuvat hyvin toimivissa yhteisyyssuhteissa, joissa maailmassa olemisen asentoa luonnehtii luottamus. (Marjatta Bardy: Hyvinvoinnin ulottuvuudet Lapsiperheiden hyvinvointi THL.)

10 Tavoitteena on lapsiperheitä tukeva palvelujärjestelmä, joka luo lapsille ja nuorille hyvinvointia edistävän saumattoman verkoston. Palvelujärjestelmän tulee olla ennaltaehkäisevästi hyvinvoinnin uhkia poistava ja tehokkaasti ongelmiin tarttuva. Toimivuus ja vaikuttavuus edellyttävät kaikille väestönosille kohdentuvia ja asiakkaan tarpeisiin vastaavien palvelujen tuottamista Hallituksen strategia-asiakirja 2007 (2.2. Lapsiperheiden hyvinvointi).

11 KASTE ohjelma : Lapsuus ja nuoruusiässä luodaan pohja hyvinvoinnille koko elämän ajaksi. Sen vuoksi ohjelmakauden osatavoitteena on erityisesti estää lasten ja nuorten syrjäytymistä. TUKEVA ,9 MILJ. KASPERI ,3 MILJ. LAPSET JA PERHEET ,4 MILJ. REMONTTI ,1 MILJ. LAPSEN ÄÄNI ,3 MILJ

12 Perhekeskustyön eteneminen - toteutuu osana kasteohjelmaa - perhekeskusten/perhepalveluverkostojen kehittäminen mukana kaikissa lapsikastehankkeissa PERHE -hanke perhekeskuksen kehittämisprosessina Tavoite Rakenteiden ja toimintojen Rakenteiden ja toimintojen vahv is taminen, joilla vahv is taminen, joilla vaikutetaan vaikutetaan vanhemmuuden ja vanhemmuuden ja perheen arjen perheen arjen tukemiseen tukemis een (perhekeskukset/ (perhekeskukset/ perhepalveluv erkostot) perhepalveluv erkostot) Asiakaslähtöisyyden Asiakaslähtöisyyden kehittäminen kehittäminen Ongelmien Ongelmien ehkäiseminen ehkäiseminen Muokattu O.Oosin/PwC kuviosta Toimenpiteet Perhekeskuksen Perhekeskuksen toimintakonseptin kehittäminen toimintakonseptin kehittäminen valtakunnallisella, alueellisella ja valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla eri paikallisella tasolla eri hallinnonalojen, järjestö- ja srk - hallinnonalojen, järjestö- ja srktoimijoiden yhteistyönä. toimijoiden yhteistyönä. Valtakunnallisen seminaart Valtakunnalliset Valtakunnallisen seminaarit seminaart muiden Valtakunnalliset kehittämishankkeiden seminaarit muiden kehittämishankkeiden hankkeiden kanssa muiden hankkeiden kans sa kanssa kans sa Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Kootaan yhteen paikalliset Kootaan yhteen paikalliset lapsiperheiden palvelut ja otetaan lapsiperheiden palvelut ja otetaan käyttöön yhteiset voimavarat. käyttöön yhteiset voimavarat. Os aamisen Os aamisen vahv is taminen vahvistaminen Resurssien käytön Resurssien käytön ohjaaminen ohjaaminen Vis io Visio perhekeskuksesta perhekeskuksesta Järjestökirje Järjestökirje Seminaarit, Seminaarit, verkostot, verkostot, työkokoukset työkokoukset Kuntahankkeet 2005, Kuntahankkeet 2005, 2006,ja 2007; 2006,ja 2007; kuntia n. 100 kuntia n. 100 Tulokset Yhtenäisempi Yhtenäisempi näkemys näkemys perhekeskustoiminnasta sekä siihen perhekeskustoiminnasta sekä siihen liittyvistä työ- ja liittyvistä työ- ja toimintamalleista toimintamalleista Sosiaaliportti Perhekeskus mallit Perhekeskus mallit Perhevalmennus Perhevalmennus Hyvinvointineuvola Hyvinvointineuvola Ennalta ehkäisevä Ennalta ehkäisevä parisuhdetyö parisuhdetyö Vanhempainryhmäja vertaistoiminta Vanhempainryhmäja vertaistoiminta Isätoiminta Isätoiminta Peruspalvelujen Peruspalvelujen perhety ö perhety ö Perhekahvila ym. Perhekahvila ym. Odotetut vaikutukset Lapsi- ja perhepalvelujen Lapsi- ja perhepalvelujen toimintakulttuurin ja toimintakulttuurin ja toimintatapojen toimintatapojen uudistuminen uudistuminen Eri hallinnonalojen, Eri hallinnonalojen, järjestöjen, seurakuntien ja järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden muiden toimijoiden kumppanuuden kumppanuuden syntyminen syntyminen Perheiden oikea-aikainen Perheiden oikea-aikainen tukeminen, osallisuuden, tukeminen, os allisuuden, vertaistoiminnan ja vertaistoiminnan ja paikallis en paikallisen yhteisöllisyyden yhteisöllisyyden syntyminen syntyminen Työntekijöiden osaamisen Työntekijöiden osaamisen vahvistuminen ja vahvistuminen ja konsultointi kons ultointi

13 Tänne tulee tosi paljon ihmisiä ja kuitenkin täällä vielä eletään siinä ajatuksessa, pienillä paikkakunnilla varsinkin, että me tunnetaan nää ihmiset, ketä täällä asuu. Näiden kyselyiden myötä on huomattu, että se on ihan väärä luulo. Tälläkin paikkakunnalla 70 % vastanneista oli muuttanu tänne luvulla eli heillä ei oo juuria täällä. Se yksinäisyys on ollut aivan valtavan iso asia, mitä me ollaan kohdattu. Eilen viimeks tavattiin äiti, joka on asunut vuoden täällä. Eikä hän oo tavannut yhtään ketään muuta kuin oman miehensä. Hän on tullut tänne ihan loppuraskauden vaiheessa eli hän on pienen vauvan äiti. Hän on kotona tai kaupassa, se oli hänen nämä kaks paikkaa. Satojen kilometrien päässä on hänen läheiset. (Perhetyöntekijä: Perhekeskustoiminnan kehittäminen. PERHE -hankkeen loppuraportti. STM Selvityksiä 2008:12.)

14 Yhteiskunnan rakennemuutos on johtanut lapsiperheiden yksinäisyyteen. Luontainen osa yhteiskuntaa on hävinnyt; sitä lähdetty etsimään lapsiperheiden aktivoinnin, vertaistuen ja yhteisöllisyyden ja kumppanuuden kautta. Samalla tavoitellaan kustannustehokkuutta ja parempaa vaikuttavuutta. (Sosiaalijohtaja: Perhekeskustoiminnan kehittäminen. PERHE -hankkeen loppuraportti. STM Selvityksiä 2008:12) Eiks se tärkein asia oo ikään kuin sen osaamisen yhdistäminen kaikkien toimijoiden kesken ja sieltä saadaan hirveen paljon uutta. Se on enemmän kuin jokaisen yksin osaaminen silloin kun sitä tehdään yhdessä. (Päivähoidon työntekijä: Perhekeskustoiminnan kehittäminen. PERHE -hankkeen loppuraportti. STM Selvityksiä 2008:12.)

15 Pääministeri Vanhasen II. hallituksen ohjelma Lapsiperheiden palvelut kootaan perhekeskuksiksi palvelurakenteen uudistaminen ja nykyaikaistaminen erityispalvelut peruspalvelujen tueksi yhteisöllisyyden tukeminen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma lapsiperheiden arki keskiöön toimiva, tasapainoinen vanhemmuus matalan kynnyksen palvelujen ja vertaistuen vahvistaminen Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Universaali preventio promotiivinen työote ja varhainen tuki

16 PERHEKESKUKSET JA VANHEMMUUTTA TUKEVAT TYÖKÄYTÄNNÖT Hallituksen tavoitteena on perhekeskustoiminnan laajentaminen ennalta ehkäisevän lapsiperhetyön mallina (valtioneuvoston politiikkariihi /Vanhasen II hallitus). Hallituksen tavoitteena oli vahvistaa perheiden välistä vertaistukea ja kehittää perheiden tarpeista lähtevää perhekeskustoimintaa (valtioneuvoston periaatepäätös /Vanhasen I hallitus.) Taustalla oletukset, että tukemalla vanhemmuutta voidaan edistää hyvää lapsuutta vahvistamalla terveyttä ja hyvinvointia edistäviä työkäytäntöjä ja varhaista tukea tavallisissa peruspalveluissa, voidaan parhaiten ehkäistä ongelmien syntymistä tai ainakin tarttua niihin riittävän varhain kokoamalla voimavarat (kunnat, seurakunnat, järjestöt) yhteen saadaan toimivia palvelukokonaisuuksia

17 Mikä on perhekeskus? Perhekeskus on nykyaikainen tapa tukea lapsiperheiden arkea ja järjestää lapsiperheiden palveluja. Perhekeskuksen toimintatapana on yhteistyö perheiden, kunnan, järjestöjen, seurakunnan, vapaaehtoisten ja muiden toimijoiden kanssa. Perhekeskukseen kuuluvia palveluja tarjoavat äitiys- ja lastenneuvola, päivähoito, sosiaalityö/perhetyö, koulu, kouluterveydenhuolto, oppilashuolto sekä järjestöjen ja seurakuntien perhepalvelut. Perhekeskus on osa kuntien peruspalvelujen kokonaisuutta. Sen toiminta on tarkoitettu kaikille lapsiperheille. Toiminta alkaa jo neuvolassa ensimmäistä lasta odotettaessa ja jatkuu lapsen kasvaessa muissa peruspalveluissa. Työ on ennalta ehkäisevää, varhaista tukea tarjoavaa ja perhelähtöistä. Perhekeskus edistää koko perheen hyvinvointia luomalla tilaa äitiydelle, isyydelle ja vanhemmuuden taitojen vahvistamiselle. Taustalla on ajatus, että tukemalla vanhemmuutta voidaan turvata hyvää lapsuutta. Perheiden kannalta on tärkeää, että asuinalueelta löytyy myös konkreettinen tila perheiden keskinäiseen kohtaamiseen. (Stakes, Perhe- hanke)

18 VISIO PERHEKESKUKSESTA Voimavarat: Kunnan/seutukunnan perus- ja erityispalvelut, seurakunnat, järjestöt, perheet, vapaaehtoistoimijat ja muut lapsi- ja perhepalvelujen paikalliset toimijat. Palveluohjaus/yhteistyön koordinointi Äitiys Neuvola Lasten Varhaiskasvatus Avoin toiminta Tilat/paikat Esiopetus Ke rh o t Ap / I p to im. Toimijoiden kumppanuus johtaminen, kulttuuri ja rakenteet Koulu Kouluterv.h. Oppilashuolto Perhevalmennus Kasvatuskumppanuus Kodin ja koulun yhteistyö....ennaltaehkäisevä perhetyö ja parisuhdetyö.vertaistoiminta...isätoiminta.. PERHE hanke

19 Perhekeskuksen toimintamallit Toiminnot saman katon alla keskeiset lapsiperhepalvelut sijaitsevat samassa toimitilassa Verkostomalli moniammatillinen yhteistyörakenne ja kumppanuuteen perustuva yhteistyö Seudullinen toimintamalli useamman kunnan yhteinen lapsiperhepalvelujen toimintarakenne

20 HELSINGIN KAUPUNKI sosiaalitoimi terveystoimi opetustoimi kulttuuritoimi ARCADA BARNAVÅRDSFÖRENINGEN FOLKHÄLSAN RUOTSINKIEL. SRK OHJAUSRYHMÄ Tehtäviin kuuluvat linjakysymykset ja talousjohtaminen. Jäseninä kunta, seurakunta ja järjestösektorien edustajia. Kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.

21 HELSINGIN LAPASET alueellisen yhteistyön koordinoinnin malli Päivähoidon JOHTORYHMÄ Lapsiperheiden vastuualueen JOHTORYHMÄ TERVEYSASEMAT OSASTON JOHTORYHMÄ johtoryhmä kokoontuu 2 krt vuodessa koordinoi yhteistyötä arvioi toimintaa esimiesfoorumit kokoontuvat 2-4 krt vuodessa koordinoivat ja suunnittelevat toimintaa arvioivat toteutunutta arviointi ja kehittäminen LINJAORGANISAATION PAIKALLINEN JOHTAMISRAKENNE: - Perhekeskus, terveysasemat, pene, ph ALUEELLISEN YHTEISTYÖN JOHTORYHMÄ: Jäsenet: Peke-esimiehet Ph-aluepäälliköt, Ylihoitajat, -lääkärit Perheneuvola ALUEELLISET ESIMIESFOORUMIT esim. osastonhoitajat, johtava leikkipuisto-ohjaaja, kotipalveluohjaaja, päivähoidon päällikkö,päiväkodinjohtajat, perhepäivähoidonohjaaja toimijat toteuttavat monitomijaisesti perustyötä ja hankkeita esim. varhaisen tuen hankkeet (ja Lapaset) esim. 3 ja 5 - vuotis tarkastukset (nla ja ph) Monitoimijainen perhevalmennus

22 Perhekeskukset Kainuuseen

23 Toiminta: Perhevalmennus ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAT TAVOITTAVAT KAIKKI LAPSIPERHEET VARHAISESSA VAIHEESSA uudistettu perhevalmennusohjelma synnytysvalmennuksen lisäksi teemoja äitiydestä, isyydestä, kasvatuksesta, parisuhteesta, palveluista jne. valmennus vanhempainryhmissä ryhmät tapaavat sekä ennen että lapsen syntymän jälkeen isien omat ryhmät isätyöntekijän vetäminä moniammatillinen toteuttamistapa YHTEYDENPITO LAPSEN SIIRTYMÄ- VAIHEESSA VANHEMPAINKOULUT

24 Perhekeskuksen perhevalmennus Espoossa: tutustuminen synnytyssairalaan E1 E2 E3 E4 E5 J1 J2 J3 J4 J5 Fysioterapiaryhmät Isät E+J yhdessä Parisuhde ohjelma Vertaisja teemaryhmät

25 Tampere Hyvinvointia neuvolasta

26

27

28 Toiminta: Ennaltaehkäisevä perhetyö Esim. perheet joilla ei ole omia verkostoja, nuoret esikoista odottavat perheet, perheet joilla ei ole mielikuvaa tulevasta vauvasta, vanhempien ja lapsen välinen vuorovaikutus on häiriintynyt, lapsen käyttäytymishäiriöt, univaikeudet, uupuneet perheet, perheenjäsenen sairastuessa perhetyöntekijän kotikäynti lyhyt aikainen, tilapäinen tuki verkostotyö perheryhmät perustyöntekijöiden konsultointi kotipalvelu palveluohjaus erityispalveluihin...

29 te LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDE N TILAPÄINEN KOTIPALVELU/ palveluseteli monikkoperheet vammaisten lasten perheet pitkäaikaissairaat (lapsi, vanhempi) EHKÄISEVÄ PERHETYÖ/ synnytyksen jälkeinen äidin masennus varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat (äitivauva) ongelmat imetyksessä, lapsen LASTENSUOJEL UN TEHOSTETTU PERHETYÖ/ lastensuojelun asiakasperheet: puutteet vanhemmuudessa vuorovaikutusongel mat päihde- ja mielenterveysongelm at TUOMARILAN LASTENKOTI JA PERHETUKIKESK US lastensuojelulain 14 :n perusteella sijoitetut ja kokonaiset perheet

30 Toiminta: Ennaltaehkäisevä parisuhdetyö Perhevalmennus Parisuhdekurssit Perhetyö ei terapiaa, vaan vuorovaikutteista keskustelua tavallisista ongelmista jokaisessa perheessä Peruspalvelujen henkilöstön koulutusohjelmat osaamisvalmiudet kouluttajakoulutusohjelmat Erosuhdetaidot PARISUHTEEN PALIKAT Kirkkohallitus, Kataja ry Väestöliitto

31 Toiminta: Vertaisryhmät ja perheiden kohtaamispaikat perhekeskuksen sydän perheiden, ammattilaisten, vapaaehtoisten kohtaamispaikka paikka monenlaisiin ryhmätoimintoihin ja käyttäjien omiin aktiviteetteihin toimii vanhempien kasvatuskumppaneina matalan kynnyksen tuki, apu ja tiedonvälitys ILPU

32 Isien kohtaaminen palveluissa Isä-lapsi ryhmät vertaistukea miehille vahvistaa isän ja lapsen suhdetta yhdessäoloa oman lapsen kanssa (ilman äitiä!) yhteisiä hetkiä isän kanssa myös lapselle äidille omaa aikaa Mies-miehelle keskusteluille tarvetta miehen rooli perheessä mitä on olla isä, aviomies... Uusi toimintakulttuuri, asenne ja taidot tarpeen isien kohtaaminen palveluissa tasavertainen vanhemmuus äitien kanssa

33 Vertaisryhmien ja perheiden kohtaamispaikkojen merkitys Osallisuus perheiden keskinäinen vertaistuki ammattilaisten tuki; dialogi perheiden oma ääni kuulluksi (lapset, äidit, isät) - suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi omatoimisuus, aktiivisuus Yhteisöllisyys ystävyyssuhteet arjen tukiverkostot sosiaalinen pääoma sukupolvien välinen kanssakäyminen Kokemuksellisuus vahvistaa vanhemmuutta ja tukee perheiden arkea monin tavoin hyväksytyksi sellaisena kuin on mielen hyvinvointi

34 SEUDULLISET LAPSI- JA PERHEPALVELUT ERITYISPALVELUT VARHAISEN TUEN PALVELUT NEUVOLA LÄHIPALVELUINA TOTEUTETTAVAT PERUSPALVELUT VARHAIS- KASVATUS PALVELUT KOULU SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet Lähipalveluperiaate Yhteisöllisyys näkökulma LAPSET, PERHEETJA LÄHIYHTEISÖ KANSALAISYHTEISKUNTA

35 PERHEKESKUS/AVOIN VARHAISKASVATUS Vanhemmuuden tukena Kasvatuskumppanuus Pedagoginen tieto Emotionaalinen tuki Tietoa palveluista Perhepalveluverkostona - toimijoiden kohtaamispaikkana Leikki-/perhepuistot/ Asukaspuistot/ Avoimet päiväkodit Kyläyhdistykset, perhetuvat Järjestöt, MLL:n perhekahvilat Seurakunnan kerhot Perheiden kohtaamispaikkana Päiväkoti, perhephoito Erityispäivähoito Kolmas sektori, srk Kulttuuripalvelut Perhetyö Neuvola, perhenla Sosiaalipalvelut Vertaistoiminta Leikki Toiminta Lapsen kasvuyhteisönä Kasvattajalapsi-suhde Vanhempien kasvatuskumppanuus Vapaaehtoistoiminta PERHE hanke/kekkonen, Viitala

36 Varhaista tukea lapsiperheille. Vauvaperheiden perhekeskusopas. MLL/Varsinais-Suomen piiri (2009).

37 Järjestötoiminta tulisi nähdä laajemmassa kentässä kuin vain kunnan palvelujen täydentäjänä. Kunnan ja järjestöjen yhteistyön pohdinnassa sosiaalinen pääoma on hyvä käsite. Sakari Möttönen & Jorma Niemelä (2005) : Kunta ja kolmas sektori. Kumppanuus organisaatioiden välisenä yhteistoiminnan mallina.yrjö Engeström (2004), Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Hgin yliopisto.

38 Kumppanuuden tunnuspiirteitä (mm. Yrjö Engeström) pitkäaikainen yhteistoimintamalli yhteinen strateginen visio ja välietapit, joilla saavutuksia seurataan muodostuu yhdenvertaisista osapuolista joilla toisiaan täydentäviä kompetensseja ja resursseja kohdistuu yhteiseen strategiseen haasteeseen haasteen jatkuva yhteinen erittely, kuvaaminen ja täsmentäminen oleellista kumppanuustyöskentelyssä edellyttää rajojen ylittämistä verkostoituminen vastuu toiminnan kehittämisestä jakautuu kaikille toiminnan jatkuva parantaminen, oppiminen, uudistuminen vaatii yhteisiä tiedonhallinnan ja neuvottelun välineitä ja yleensä myös uudenlaisia ennakoivia sopimuksia rakenteet, sopimukset, vastuut, menettelytavat

39

40 Youth and Family Centre in Amsterdam

41 Föräldrarstöd en vinst för alla Nationell strategi SOU2008:131 Övergripande mål Alla föräldrar ska erbjudas föräldrastöd under barnets uppväxt 0-17 år. Delmål 1 Ökad samverkan kring föräldrastöd mellan aktörer vars verksamhet riktar sig till föräldrar. Delmål 2 Ökat antal hälsofrämjande arenor och mötesplatser för föräldrar. Delmål 3 Ökat antal föräldrastödsaktörer med utbildning i hälsofrämjande metoder och universella evidensbaserade föräldrastödsprogram. Lähtökohtana positiivinen vanhemmuus Toimintaohjelma Vanhemmuuden tukeminen Lapsinäkökulma Valtakunnallisesti kattava Rakenteet Olemassa olevan yhteensovittaminen Kansallinen ohjaus ja tuki Paikalliset strategiat Kansallinen neuvosto ohjaamaan kehittämistyötä Kuntien kehittämistyöhön 140 milj SEK/09-10

42 POHJOISMAISSA KEHITETTYJÄ, TUTKIMUKSESSA VAIKUTTAVAKSI TODETTUJA VANHEMPIEN KURSSEJA JA OHJELMIA (Taustalla: oppimis- ja kehitysteoriat; riski- ja suojaavat tekijät): 1. International Child Development Program (ICDP) Vägledande samspel 2. De otroliga åren (The Incredible Years) 3. KOMET -kurssit 4. COPE - The Community Parent Educational Program 5. MARTE MEO. Vanhemmat saavat ryhmissä välineitä arkitilanteissa toimimiseen, lasten kasvatukseen ja omaan vanhemmuuteensa. Ryhmämuotoisten kurssien on todettu vähentävän lasten käyttäytymisongelmia ja tunne-elämän häiriöitä. Lisätietoja ohjelmien sisällöstä, menetelmistä, kohderyhmistä ja vaikutuksista: kohdasta Muu materiaali/preventiivinen perhetyö -vanhempainkurssit

43 PERHEKESKUSTYÖN PÄÄTAVOITTEET PERHEKESKUS ON YHTEISTYÖN AREENA edistää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia tukemalla vanhemmuutta luoda lasten ja vanhempien osallisuutta ja vertaistukea vahvistavia toimintatapoja tarjota kaikille avoimia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja asuinalueella luoda toimivat poikkihallinnolliset moniasiantuntijuuden rakenteet lapsiperheiden palveluihin toimia yhteistyössä järjestöjen, seurakunnan, vapaaehtois- ja muiden toimijoiden kanssa painopisteenä ennalta ehkäisevä työ ja varhainen tuki lähtökohtana paikalliset olosuhteet

44 KIITOS!

LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTIA RAKENTAMASSA MIKÄ ON PERHEKESKUS?

LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTIA RAKENTAMASSA MIKÄ ON PERHEKESKUS? Kuva: Espoo LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTIA RAKENTAMASSA MIKÄ ON PERHEKESKUS? Riitta Viitala Olli Kangas: Pohjoismaat - maailman paras kolkka? Yhteiskuntapolitiikka 2008:4 Taulukko 2. Lasten hyvinvointi 2005,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

PERHEKESKUS PALVELUMALLINA 28. 29.8.2008

PERHEKESKUS PALVELUMALLINA 28. 29.8.2008 PERHEKESKUS PALVELUMALLINA 28. 29.8.2008 Perhekeskustoiminnan raamit ja rakenteet Riitta Viitala 1.9.2008 PERHEKESKUS Valtioneuvoston periaatepäätös 2003 PERHE hanke 2005 2007 Kumppanuushankkeena STM,

Lisätiedot

LIIKETTÄ LASTEN SUOJELEMISEEN Lastensuojelusta lasten suojeluun Riitta Viitala, STM

LIIKETTÄ LASTEN SUOJELEMISEEN Lastensuojelusta lasten suojeluun Riitta Viitala, STM LIIKETTÄ LASTEN SUOJELEMISEEN Lastensuojelusta lasten suojeluun Riitta Viitala, STM Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, VTM, FT Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, LANU Perhekeskukset Suomessa raportti Nina Halme,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

KATSAUS KASTE OHJELMAN ETENEMISEEN

KATSAUS KASTE OHJELMAN ETENEMISEEN KATSAUS KASTE OHJELMAN ETENEMISEEN Riitta Viitala Tavoitteena on lapsiperheitä tukeva palvelujärjestelmä, joka luo lapsille ja nuorille hyvinvointia edistävän saumattoman verkoston. Palvelujärjestelmän

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Yhteystiedot Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja Perhekeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka lapsiperheille. Perhekeskustoiminta

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

8. PERHEKESKUS KUNTIEN TOIMINTASTRATEGIOINA JA OSAAMISEN JOH- TAMISENA

8. PERHEKESKUS KUNTIEN TOIMINTASTRATEGIOINA JA OSAAMISEN JOH- TAMISENA PERHE hankkeen loppuraportti PERHEKESKUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TIIVISTELMÄ YLEISTÄ HANKESUUNNITELMA 2.1. Hankkeen tavoitteet 2.2. Hanketoimijat 3. HANKKEEN ARVIOINTI 4. HANKKEEN VERKOSTOITUMINEN 4.1. Valtakunnallinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu

Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut. Rauman perhekeskusvierailu Hyvinvointipalvelut Perhe- ja vammaispalvelut Rauman perhekeskusvierailu KAARINA INFO yli 31 000 asukasta Synnytyksiä n. 380/v 0-4 -vuotiaita n. 2000 5-9 vuotiaita n. 2100 4.9.2013 2 4.9.2013 3 Toimialajohtaja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09.

Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten palveluissa 22.4.09. Kotka perustettu 1878 Kymin kunta ja Karhulan kauppala yhdistetty Kotkaan 1977 asukasluku 54 679 103 kansallisuutta (suurin osuus venäläisiä)

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Perheiden palvelujen asiakasprosessi. 27.5.2016 Ritva Olsén

Perheiden palvelujen asiakasprosessi. 27.5.2016 Ritva Olsén Perheiden palvelujen asiakasprosessi 27.5.2016 Ritva Olsén PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen integraatio Yhteinen neuvonnan

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA

EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA Lapsiperheiden hyvinvointia edistävää alueellista toimintaa järjestö-kuntayhteistyöllä Voimaperhe, ESKO Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry.

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI 17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

LAPSIPERHEPALVELUIDEN MONIAMMATILLISET JA MONITOIMIJAISET PROSESSIT

LAPSIPERHEPALVELUIDEN MONIAMMATILLISET JA MONITOIMIJAISET PROSESSIT LAPSIPERHEPALVELUIDEN MONIAMMATILLISET JA MONITOIMIJAISET PROSESSIT PaKaste-hankkeen loppuseminaari Rovaniemellä 4.-5.10.2011 Yliopettaja TtT Hilkka Honkanen & Yliopettaja TtT Arja Veijola ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Yhteensovittava johtaminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa

Yhteensovittava johtaminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa Yhteensovittava johtaminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa Marja-Leena Perälä, tutkimusprofessori Nina Halme, erikoistutkija 20.3.2013 27.3.2013 Yhteensovittava johtaminen lasten, nuorten

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Yhteyteen kuuluminen vai syrjään joutuminen Ihmisen hakee kuulumista yhteisöön

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke

HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen Kaarina, Turku, Raisio, Parainen ja Kemiönsaari Marjo Oinonen projektipäällikkö Kaarinan kaupunki Yhteiskunta oireilee

Lisätiedot

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Uudenmaan piiri Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Ohjelma Tervetuloa Tietoa Yhdessä vanhempana - toiminnasta Perustietoa parisuhteesta Tauko Toimintamallien esittely Ryhmätyöskentelyä Jatkosta

Lisätiedot