LIIKETTÄ LASTEN SUOJELEMISEEN Lastensuojelusta lasten suojeluun Riitta Viitala, STM

Transkriptio

1 LIIKETTÄ LASTEN SUOJELEMISEEN Lastensuojelusta lasten suojeluun Riitta Viitala, STM

2

3 Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Politiikkaohjelmat -terveyden edistäminen -lapset, nuoret ja perheet -työ, yrittäminen ja työelämä Alueelliset kuulemistilaisuudet Järjestöjen kuuleminen Kansalaismielipide

4 KASTE-ohjelman tavoitteet ja keinot ohjelman toimeenpanossa Tavoitteet Keinot Teema-alueet Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 5 indikaattoria Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointija terveyserot kaventuvat 6 indikaattoria Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat 8 indikaattoria Ehkäistään ennalta ja puututaan varhain Varmistetaan henkilöstön riittävyys ja osaaminen Luodaan eheä palvelukokonaisuus 1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 4. Perusterveydenhuollon vahvistaminen 5. Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne ja prosessit 7. Pitkäaikaisasunnottomuus

5 Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Kaste -ohjelmassa Uudistetaan lasten ja nuorten ja lapsiperheiden palveluja kokonaisuutena Perustasolla kehitetään ja nivotaan yhteen kehitystä tukevat, ongelmia ja häiriöitä ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli nykyisten sektorirajojen (kuten terveys-, sosiaali-, nuoriso-, sivistys- ja poliisitoimi) Erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoehdoilla (kuten lastenpsykiatria, lastensuojelu ja kasvatus- ja perheneuvolat), Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin (koti, päivähoito, koulu, vapaa-ajan toiminta) ja puretaan laitoskeskeisyyttä.

6 Kastehankkeet - lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtionavustuspäätös Lasten ja perheiden palvelujen kehittäminen Itä- ja Keski- Suomessa Remontti - lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa Tukeva - lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen Pohjois-Suomessa Valtionavustushakemus Etelä-Suomen Lapsen ääni -kehittämisohjelma Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehittämishanke Selevä paletti - Suupohjan kuntien lapsiperheiden palvelukokonaisuus Pohjois-Suomen moninaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli (hakemus: Palvelurakenteet ja prosessit/kolpene)

7 VALTAKUNNALLINEN OHJAUS JA VUOROPUHELU päätöksen saaneiden hankkeiden ohjaustilaisuus (12.3.) Kaste -ohjelman toimeenpanosuunnitelma (helmikuu) aluesuunnittelijoiden tapaaminen ministeriössä (helmikuu) alueiden kehittämissuunnitelmat (huhti-toukokuu) ministerin aluekierrokset Espoo, Jyväskylä, Seinäjoki, 1.6. Pori, avoin Oulu THL:n rooli merkittävä ohjauksessa, seurannassa, verkostoimisessa ja hyvien käytäntöjen levittämisessä ministeriön roolia valvojana vahvistettu

8 Kaste -ohjelmalla yksittäisistä hankkeista laajoihin alueellisiin kokonaisuuksiin alueellinen kehittämisrakenne muotoutumassa aluejohtoryhmät, kehittämissuunnitelmat (28.2.), päätoimiset suunnittelijat pysyvä kehittämisrakenne -tavoite THL:n alueyksiköt, osaamiskeskukset, kehittämisyksiköt, oppilaitokset ja muut näkyy kastehankkeissa: Itä- ja Keski-Suomen lasten ja perheiden hyvinvointipalvelut monitoimijainen, ylimaakunnallinen Länsi-Suomen Remontti Länsi-Suomen tutkimus- ja kehittämisyksikkö lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisiin palveluihin Pohjois-Suomen Tukeva ei tietoa Etelä-Suomen Lapsen ääni alueelliset kehittäjäverkostot (myös ruotsinkielinen verkosto) Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden -hanke laaja alueellinen/maakunnallinen yhteistyö

9 LÄNSI-SUOMEN REMONTTI VALTIONAVUSTUSPÄÄTÖS Oikea-aikainen ja riittävä apu lapselle ja perheelle lapsen kehitysympäristössä Dia lo gisu us ja verkostotyö IDEOLOGIA PERHE TAVOI TE LAPS I, NUORI VAPAA- AIKA KÄYTÄN TÖ PILO TOINTI KOULU neuvola psykiatria VARHAIS- KASVA- TUS perheneuvola perhekeskus oppilashuolto MENETELMÄ Pilottikunnat ja -seudut Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Lastensuojelun kehittämisyksiköt Sosiaalialan osaamiskeskukset Sa iraanho itop iirit L astensuoje lu järje stöt Turun Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Lapsilähtöisen verkostotyön malli Huolen herätessä kootaan apu lapsen omaan kehitysympäristöön perhetyö vammaispalvelut lastensuoje lu

10 ITÄ- JA KESKI-SUOMEN LASTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT VALTIONAVUSTUSPÄÄTÖS

11 POHJOIS-SUOMEN TUKEVA (Oulunseutu, Oulunkaari, Kainuu)

12 POHJOIS-SUOMEN TUKEVA

13 VÄLI-SUOMEN LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN PAINOPISTEALUEET Dialogisuus ja verkostotyö IDEOLOGIA Oikea-aikainen ja riittävä apu lapselle ja perheelle lapsen kehitysympäristössä PERHE TAVOI TE LAPS I, NUORI VAPAA- AIKA KÄYTÄN TÖ PILO TOINTI KOULU neuvola oppilashuolto perheneuvola psykiatria Huolen herätessä kootaan apu lapsen omaan kehitysympäristöön perhetyö vammaispalvelut lastensuo je lu VARHAIS- KASVA- TUS perhekeskus MENETELMÄ Pilottikunnat ja -seudut Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Lastensuojelun kehittämisyksiköt Sosiaalialan osaamiskeskukset Sa iraan ho ito p iirit Lastensuojelujärjestöt Turun Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Perhepalveluverkostot (mukana kaikissa maakunnissa) Erityinen tuki peruspalveluissa (Etelä- Pohjanmaalla,Pohjanmaalla ja Päijät- Hämeessä jalkautuvien erityispalvelujen toimintamallien ja lastensuojelun rajapinnoilla olevien mallien kehittämistä) Erityistä osaamista vaativien palvelujen tehostaminen ja erityispalvelujen (tarpeen) kasvun vähentäminen (Kanta-Hämeessä, Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla intensiivisen tuen toimintamallien kehittämisen kokonaisuus)

14 Kehittämisohjelman toteuttaminen: LAPSEN ÄÄNI -ohjelma rakentuu hyville käytännöille ja uusille innovaatioille

15 AMSTERDAMIN PERHEKESKUSMALLI

16 PERHE -hanke perhekeskuksen kehittämisprosessina Tavoite Rakenteiden ja toimintojen Rakenteiden ja toimintojen vahvistaminen, joilla vahvistaminen, joilla vaikutetaan vaikutetaan vanhemmuuden ja vanhemmuuden ja perheen arjen perheen arjen tukemiseen tukemiseen (perhekeskukset/ (perhekeskukset/ perhepalveluverkostot) perhepalveluverkostot) Toimenpiteet Perhekeskuksen Perhekeskuksen toimintakonseptin kehittäminen toimintakonseptin kehittäminen valtakunnallisella, alueellisella ja valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla eri paikallisella tasolla eri hallinnonalojen, järjestö- ja srktoimijoiden yhteistyönä. hallinnonalojen, järjestö- ja srktoimijoiden yhteistyönä. Valtakunnallisen seminaart Valtakunnalliset Valtakunnallisen seminaarit seminaart muiden Valtakunnalliset kehittämishankkeiden seminaarit muiden kehittämishankkeiden hankkeiden kanssa muiden hankkeiden kanssa kanssa kanssa Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Visio Visio perhekeskuksesta perhekeskuksesta Järjestökirje Järjestökirje Seminaarit, Seminaarit, verkostot, verkostot, työkokoukset työkokoukset Tulokset Yhtenäisempi Yhtenäisempi näkemys näkemys perhekeskustoiminnasta sekä siihen perhekeskustoiminnasta sekä siihen liittyvistä työ- ja liittyvistä työ- ja toimintamalleista toimintamalleista Odotetut vaikutukset Lapsi- ja perhepalvelujen Lapsi- ja perhepalvelujen toimintakulttuurin ja toimintakulttuurin ja toimintatapojen toimintatapojen uudistuminen uudistuminen Eri hallinnonalojen, Eri hallinnonalojen, järjestöjen, seurakuntien ja järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden muiden toimijoiden kumppanuuden kumppanuuden syntyminen syntyminen Kootaan yhteen paikalliset Kootaan yhteen paikalliset lapsiperheiden palvelut ja otetaan lapsiperheiden palvelut ja otetaan Kuntahankkeet 2005, käyttöön yhteiset voimavarat. käyttöön yhteiset voimavarat. Kuntahankkeet 2005, 2006,ja 2007; 2006,ja 2007; Asiakaslähtöisyyden kuntia n. 100 Asiakaslähtöisyyden kuntia n. 100 kehittäminen kehittäminen Resurssien käytön Ongelmien Resurssien käytön Ongelmien ohjaaminen ehkäiseminen Osaamisen ohjaaminen ehkäiseminen Osaamisen vahvistaminen vahvistaminen Muokattu O.Oosin/PwC kuviosta Perhekeskus mallit Perhekeskus mallit Perhevalmennus Perhevalmennus Hyvinvointineuvola Hyvinvointineuvola Ennalta ehkäisevä Ennalta ehkäisevä parisuhdetyö parisuhdetyö Vanhempainryhmäja vertaistoiminta Vanhempainryhmäja vertaistoiminta Isätoiminta Isätoiminta Peruspalvelujen Peruspalvelujen perhetyö perhetyö Perhekahvila ym. Perhekahvila ym. Perheiden oikea-aikainen Perheiden oikea-aikainen tukeminen, osallisuuden, tukeminen, osallisuuden, vertaistoiminnan ja vertaistoiminnan ja paikallisen paikallisen yhteisöllisyyden yhteisöllisyyden syntyminen syntyminen Työntekijöiden osaamisen Työntekijöiden osaamisen vahvistuminen ja vahvistuminen ja konsultointi konsultointi Yhteiskunnan rakennemuutos on johtanut lapsiperheiden yksinäisyyteen. Luontainen osa yhteiskuntaa on hävinnyt; sitä lähdetty etsimään lapsiperheiden aktivoinnin, vertaistuen ja yhteisöllisyyden ja kumppanuuden kautta. Samalla tavoitellaan kustannustehokkuutta ja parempaa vaikuttavuutta. (Sosiaalijohtaja: Perhekeskustoiminnan kehittäminen. PERHE - hankkeen loppuraportti. STM Selvityksiä 2008:12.)

17 PERIAATTEET JA OLETUKSET Periaate:Tavoitteena lasten hyvinvointi. Oletus:Vanhemmuuden tukeminen edistää lasten hyvinvointia. Periaate: Kehitetään lasten ja perheiden peruspalveluja ja perustyötä. Oletus: Peruspalveluja kehittämällä voidaan vahvistaa vanhemmuutta, koska ne ovat kaikille tarkoitettuja tavallisia palveluja, joissa ammattilaisten ja vanhempien yhteisenä tavoitteena on lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen tuleminen. Periaate: Edistetään vertaistoimintaa ja yhteisöllisyyttä. Oletus: Vanhemmat saavat vanhempainryhmistä vertaistukea, jolla on tärkeä merkitys asiantuntijatuen rinnalla. Periaate: Luodaan yhteistyö ja kumppanuuskulttuuria. Oletus: Moniammatillisuus/toimijaisuus (moniasiantuntijuus) työtapana lisää ennalta ehkäisevää ja varhaisen tuen osaamista perustyössä. Periaate: Uudistetaan palvelurakenteita. Oletus: Kokoamalla voimavarat ja toimimalla yhteistyössä (kumppanuus) voidaan optimoida resurssien käyttöä ja luoda uusia toimintamalleja.

18 VISIO PERHEKESKUKSESTA Voimavarat: Kunnan/seutukunnan perus- ja erityispalvelut, seurakunnat, järjestöt, perheet, vapaaehtoistoimijat ja muut lapsi- ja perhepalvelujen paikalliset toimijat. Palveluohjaus/yhteistyön koordinointi Äitiys Neuvola Lasten Varhaiskasvatus Avoin toiminta Tilat/paikat Esiopetus Kerhot Ap/Ip toim. Toimijoiden kumppanuus johtaminen, kulttuuri ja rakenteet Koulu Kouluterv.h. Oppilashuolto Perhevalmennus Kasvatuskumppanuus Kodin ja koulun yhteistyö....ennaltaehkäisevä perhetyö ja parisuhdetyö.vertaistoiminta...isätoiminta..

19 Perhekeskuksen toimintamalli Perhekeskus on paikallisesti kehittyvä toimintamalli Sen palvelurakenne muodostuu äitiys- ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, koulutoimen sekä varhaisen tuen ja perhetyön paikallisista palveluista. Perhekeskuksen perhelähtöiset työkäytännöt edistävät lasten hyvinvointia, antavat tukea vanhemmuuteen ja parisuhteeseen ja ovat ongelmia ennalta ehkäiseviä. Perhekeskukseen kuuluu perheiden kohtaamispaikkana toimiva tila asuinalueella. Perhekeskuksen toimintatapana on yhteistyö perheiden, järjestöjen, seurakunnan ja vapaaehtoisten toimijoiden kanssa. Perhekeskuksen palveluohjaus varmistaa tarvittavien erityispalvelujen saannin. Perhekeskus on osa kunnan lapsi- ja perhepalvelujen organisaatiota.

20 Perhekeskustyön päätavoitteet PERHEKESKUS ON YHTEISTYÖN AREENA edistää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia tukemalla vanhemmuutta luoda lasten ja vanhempien osallisuutta ja vertaistukea vahvistavia toimintatapoja tarjota kaikille avoimia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja asuinalueella luoda toimivat poikkihallinnolliset moniasiantuntijuuden rakenteet lapsiperheiden palveluihin toimia yhteistyössä järjestöjen, seurakunnan, vapaaehtois- ja muiden toimijoiden kanssa painopisteenä ennalta ehkäisevä työ ja varhainen tuki lähtökohtana paikalliset olosuhteet

21 Perhekeskusratkaisut kunnissa RAKENTEET fyysinen tila (mm. Hfors, Kainuu, Tuusula, Salo ym.) verkostomalli (mm. Helsinki, Jkylä, Espoo) seudullinen rakenne (mm. Kainuu) paikallisuus tasavertainen kumppanuus perheiden keskus Käsitteestä perhekeskus = toimintakulttuurin muutokseen liittyvänä ajattelumallina, ennalta ehkäisevää toimintaa korostavana toimintamallina sekä uudenlaisena perheille tarjottavana palveluna erilaisia ilmiasuja sen mukaan miten kehittämisen kohdetta on kulloinkin määritetty perheverkko, perhepalveluverkosto, perhepalvelukeskus ei vakiintunut, vaan käytössä monenlaisena ja monessa kohdassa lapsiperhepalveluja

22 HELSINGIN KAUPUNKI sosiaalitoimi terveystoimi opetustoimi kulttuuritoimi ARCADA BARNAVÅRDSFÖRENIN GEN FOLKHÄLSAN RUOTSINKIEL. SRK OHJAUSRYHMÄ Tehtäviin kuuluvat linjakysymykset ja talousjohtaminen. Jäseninä kunta, seurakunta ja järjestösektorien edustajia. Kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.

23 HELSINGIN LAPASET alueellisen yhteistyön koordinoinnin malli Päivähoidon JOHTORYHMÄ Lapsiperheiden vastuualueen JOHTORYHMÄ TERVEYSASEMAT OSASTON JOHTORYHMÄ johtoryhmä kokoontuu 2 krt vuodessa koordinoi yhteistyötä arvioi toimintaa esimiesfoorumit kokoontuvat 2-4 krt vuodessa koordinoivat ja suunnittelevat toimintaa arvioivat toteutunutta arviointi ja kehittäminen LINJAORGANISAATION PAIKALLINEN JOHTAMISRAKENNE: - Perhekeskus, terveysasemat, pene, ph ALUEELLISEN YHTEISTYÖN JOHTORYHMÄ: Jäsenet: Peke-esimiehet Ph-aluepäälliköt, Ylihoitajat, -lääkärit Perheneuvola ALUEELLISET ESIMIESFOORUMIT esim. osastonhoitajat, johtava leikkipuisto-ohjaaja, kotipalveluohjaaja, päivähoidon päällikkö,päiväkodinjohtajat, perhepäivähoidonohjaaja toimijat toteuttavat monitomijaisesti perustyötä ja hankkeita esim. varhaisen tuen hankkeet (ja Lapaset) esim. 3 ja 5 - vuotis tarkastukset (nla ja ph) Monitoimijainen perhevalmennus

24 Perhekeskukset Kainuuseen

25 1. Äitiys- ja lastenneuvolan toimintamalli, jossa uudistettu perhevalmennus toimii vanhemmaksi kasvamisen tukena ja työntekijöiden yhteistyö rakentuu moniammatilliseksi verkostoksi. Verkostossa voi olla mukana kunnan, järjestöjen ja seurakunnan ammattilaisia. 2. Avoimen toiminnan malli, joka muodostuu perheiden kohtaamispaikasta ja monitoimijaiseen kumppanuuteen rakentuvasta yhteistyöstä. Perheiden asuinalueella sijaitseva kohtaamispaikka toimii kotona olevien, usein pienten lasten vanhempien kasvatuskumppanina. 3. Perhekeskuksen toimintatavat ja -mallit päivähoidon varhaiskasvatukseen ja kouluun ovat rakentumassa. Kaikissa malleissa tavoitteena on vahvistaa perheiden osallisuutta ja omaa toimintaa sekä ammattilaisten kykyä ja mahdollisuuksia varhaiseen ongelmiin puuttumiseen ja tukeen.

26 E5 E1 E2 E3 E4 Fysioterapiaryhmät Espoon moniammatillinen perhevalmennus Isät E+J yhdessä J1 Parisuhde ohjelma J5 J2 J3 J4 tutustumi nen synnytyssairalaan Vertaisja teemaryhmät Perhekeskus kumppanina -

27 Tampere Hyvinvointia neuvolasta

28 Ennalta ehkäisevä perhetyö Esim. perheet joilla ei ole omia sosiaalisia verkostoja, ensimmäistä lasta odottavat/saaneet nuoret perheet, perheet joilla ei ole mielikuvaa tulevasta vauvasta, kun vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksessa on ongelmia, uupuneet perheet, perheenjäsenen sairastuessa perhetyöntekijän kotikäynti tilapäinen, lyhyt aikainen tuki verkostotyö perheryhmät perustyöntekijöiden konsultointi palveluohjaus erityispalveluihin

29 te LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDE N TILAPÄINEN KOTIPALVELU/ palveluseteli monikkoperheet vammaisten lasten perheet pitkäaikaissairaat (lapsi, vanhempi) EHKÄISEVÄ PERHETYÖ/ synnytyksen jälkeinen äidin masennus varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat (äitivauva) ongelmat LASTENSUOJEL UN TEHOSTETTU PERHETYÖ/ lastensuojelun asiakasperheet: puutteet vanhemmuudessa vuorovaikutusongel mat päihde- ja mielenterveysongelm at TUOMARILAN LASTENKOTI JA PERHETUKIKESK US lastensuojelulain 14 :n perusteella sijoitetut ja kokonaiset perheet

30 Ennalta ehkäisevä parisuhdetyö Vanhempainkurssit ei terapiaa vaan tavallisten perheiden tavalliset pulmat Ammattilaisten kurssit peruspalvelujen työntekijät valtakunnalliset parisuhdepäivät Työvälineitä järjestöjen, srk:n nettisivuilla Erosuhdetaidot

31 Isätoiminta - isät perhepalveluissa Isä - lapsi ryhmät vertaistukea isille lujittaa isän ja lapsen suhdetta yhdessäoloa oman lapsen kanssa (ilman äitiä!) yhteisiä hetkiä isän kanssa myös lapselle omaa aikaa äidille Mies miehelle -keskustelu miehen rooli perheessä mitä on olla isä, aviomies Uusi kulttuuri ja taidot isien kohtaaminen palveluissa tasavertaisina äitien kanssa

32 Vertaisryhmät ja perheiden kohtaamispaikat perhekeskuksen sydän perheiden, ammattilaisten, vapaaehtoisten... kohtaamispaikka monenlaisten vertaisryhmien ja perheiden oman toiminnan ja aktiviteettien mahdollisuus kasvatuskumppanuus tarjoaa matalan kynnyksen tukea, apua ja informaatiota

33 AVOIN VARHAISKASVATUS Vanhemmuuden tukena Kasvatuskumppanuus Pedagoginen tieto Emotionaalinen tuki Tietoa palveluista Perhepalveluverkostona Leikki-/perhepuistot/ Asukaspuistot/ Avoimet päiväkodit Kyläyhdistykset, perhetuvat Järjestöt, MLL:n perhekahvilat Perheiden kohtaamispaikkana Seurakunnan kerhot Päiväkoti, perhephoito Erityispäivähoito Kolmas sektori, srk Kulttuuripalvelut Perhetyö Neuvola, perhenla Sosiaalipalvelut Lapsen kasvuyhteisö nä Vertaistoiminta Leikki Toiminta Kasvattajalapsi-suhde Vanhempien kasvatuskumppanuus Vapaaehtoistoiminta

34 Vertaisryhmien merkitys Osallisuus perheiden keskinäinen vertaistuki ammattilaisten tuki; dialogi perheiden oman äänen kuulluksi (lapset, äidit, isät) - suunnitelu, toteuttaminen ja arviointi omatoimisuus, aktiivisuus Yhteisöllisyys ystävyyssuhteet arjen tukiverkostot sosiaalinen pääoma sukupolvien välinen kanssakäyminen Kokemuksellisuus vahvistaa vanhemmuutta ja tukee perheiden arkea monin tavoin hyväksytyksi sellaisena kuin on mielen hyvinvointi

35 EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU ( 3) Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. kuntien suunnitelmat moniammatilliset asiantuntijaryhmät perhetyö vertaisryhmätoiminta kodin ja koulun yhteistyö

36

37

38 Tänne tulee tosi paljon ihmisiä ja kuitenkin täällä vielä eletään siinä ajatuksessa, pienillä paikkakunnilla varsinkin, että me tunnetaan nää ihmiset, ketä täällä asuu. Näiden kyselyiden myötä on huomattu, että se on ihan väärä luulo. Tälläkin paikkakunnalla 70 % vastanneista oli muuttanu tänne 2000-luvulla eli heillä ei oo juuria täällä. Se yksinäisyys on ollut aivan valtavan iso asia, mitä me ollaan kohdattu. Eilen viimeks tavattiin äiti, joka on asunut vuoden täällä. Eikä hän oo tavannut yhtään ketään muuta kuin oman miehensä. Hän on tullut tänne ihan loppuraskauden vaiheessa eli hän on pienen vauvan äiti. Hän on kotona tai kaupassa, se oli hänen nämä kaks paikkaa. Satojen kilometrien päässä on hänen läheiset. (Perhetyöntekijä: Perhekeskustoiminnan kehittäminen. PERHE -hankkeen loppuraportti. STM Selvityksiä 2008:12.)

39 SEUDULLISET LAPSI- JA PERHEPALVELUT ERITYISPALVELUT VARHAISEN TUEN PALVELUT LÄHIPALVELUINA TOTEUTETTAVAT PERUSPALVELUT NEUVOLA VARHAIS- KASVATUS PALVELUT KOULU SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN LAPSET, PERHEETJA LÄHIYHTEISÖ KANSALAISYHTEISKUNTA

40 Järjestötoiminta tulisi nähdä laajemmassa kentässä kuin vain kunnan palvelujen täydentäjänä. Kunnan ja järjestöjen yhteistyön pohdinnassa sosiaalinen pääoma on hyvä käsite. Sakari Möttönen & Jorma Niemelä (2005) : Kunta ja kolmas sektori. Kumppanuus organisaatioiden välisenä yhteistoiminnan mallina.yrjö Engström (2004), Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Hgin yliopisto.

41 Kumppanuuden tunnuspiirteitä (mm. Yrjö Engström) pitkäaikainen yhteistoimintamalli yhteinen strateginen visio ja välietapit, joilla saavutuksia seurataan muodostuu yhdenvertaisista osapuolista joilla toisiaan täydentäviä kompetensseja ja resursseja kohdistuu yhteiseen strategiseen haasteeseen haasteen jatkuva yhteinen erittely, kuvaaminen ja täsmentäminen oleellista kumppanuustyöskentelyssä edellyttää rajojen ylittämistä verkostoituminen vastuu toiminnan kehittämisestä jakautuu kaikille toiminnan jatkuva parantaminen, oppiminen, uudistuminen vaatii yhteisiä tiedonhallinnan ja neuvottelun välineitä ja yleensä myös uudenlaisia ennakoivia sopimuksia rakenteet, sopimukset, vastuut, menettelytavat

42 PERHE -hankkeen aikana kumppanuutta määriteltiin näin PERHEKESKUS ON KUMPPANUUTEEN PERUSTUVA TOIMINTAMALLI yhteinen vastuunotto yhteinen toimintamalli, toimintaedellytykset itsenäisten toimijoiden yhteistyö, josta kaikki osapuolet hyötyvät yhteinen näkemys siitä mihin pyritään, yhdessä asetettu tavoite, sopiminen, yhteistyö ja keskinäinen luottamus yhteisten voimavarojen kokoaminen ja toiminnan koordinointi verkostot, yhteistyörakenteet, toimijoiden työn, osaamisen ja asiantuntijuuden yhteensovittaminen ammatillinen työorientaatio perhelähtöisyys, moniasiantuntijuus, yhteinen asiantuntijuus, oppiminen yhteistyösuhde organisaatioiden, palvelujen ja toimijoiden, yksilöiden välinen uusi, haasteellinen, ajattelu- ja toimintatapa yhteisöllisyyden rakentaja osallisuus, yhteenkuuluvuus, hyväksyntä, sosiaalinen pääoma

43 Kumppanuus työtapana ja toimintamallina vaativa ja haasteellinen oppimishaasteina - NÄKYVÄKSI TEKEMINEN kumppanuuden historiallistamisen haaste kumppanuus poikkeaa perinteisistä toimintatavoista; muutostarpeen analysointi ja muutoksen näkyväksi tekeminen kumppanuuden juurruttamishaaste koko henkilöstö ja asiakkaat tietoisia kumppanuustyöskentelystä kumppanuuden välinehaaste kumppanuus toteutuu käytännön yhteistoimintana; uusien työvälineiden luominen ja omaksuminen. Kumppanuuden yhteistyövälineiden tulee olla kumppaniosapuolten jakamia, yhteisiä ja kaikille näkyvissä. (Toiviainen, Toikka, Hasu & Engeström: Kumppanuus toimintana, 2004)

44 JATKOTYÖSKENTELYYN MIETITTÄVÄKSI KARTTA VAI SUUNNITUSVÄLINE Paikallinen Alueellinen Valtakunnallinen Hyvät käytännöt rakenteet, prosessit, mallit, työkäytännöt, menetelmät Olemassa olevat, kehittämiskohteena olevat Kokoaminen, kuvaaminen, levittäminen, juurruttaminen Oppimisverkostot kehittämisteemat yhteiset, erityisteemat Koulutusohjelmat uudet osaamisvalmiudet Kaikkien toimijoiden aktiivisen osallistumisen mahdollistaminen vuoropuhelu, yhteinen kehittäminen ja - näkemys sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito (myös kehittämisrakennehaaste?) opetustoimi (myös valtakunnallinen haaste?) järjestöt (myös valtakunnallinen haaste?) seurakunnat (myös valtakunnallinen haaste?) asiakkaat, asukkaat Rajapinnat perustehtävät, yhteistyörakenteet, asiantuntijuuden yhteensovittaminen

45 KIITOS!