Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 944/2010 vp Eroperheiden palveluiden kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Kaikilla eroavilla vanhemmilla tulee olla mahdollisuus saada tukea ja neuvontaa siten, että he voivat jatkaa vanhempina ja toimia lapsen parhaaksi. Kymmenettuhannet lapset kohtaavat vuosittain Suomessa vanhempiensa parisuhteen päättymisen ja erilleen muuton. Lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto ja Väestöliitto haluavat nostaa lapsen aseman ja riskit erossa kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, ja ne ovat tehneet aloitteen eropalvelujen kehittämiseksi. Etenkin ennalta ehkäiseviä ja varhaisen tukemisen palveluita tarvitaan. Tällä hetkellä palvelut ovat enemmänkin korjaavia. Tuloksellisempaa ja taloudellisestikin kannattavampaa olisi keskittyminen varhaiseen tukemiseen ja huoltoriitojen ennaltaehkäisyyn. Palveluihin tarvitaan lapsen näkökulman esille nostamista sekä sovittelevaa työotetta. Tukea tarvittaisiin ensisijaisesti lapsen hyvinvoinnin ja hänelle tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuuden turvaamiseen. Vaikeiden huoltoriitakierteiden katkaisuun ei ole riittävästi keinoja. Ehkäisevän palvelun, tehostetun sosiaalityön ja sovittelun ohella tarvitaan myös uusia oikeudellisia keinoja katkaista huoltoriitakierteitä. Nykyisellään erotilanteen palveluiden kokonaisuus on liian hajanainen ja alueellisesti epätasainen. Tarvitsemme nykyistä parempaa ja kattavampaa tukiverkostoa eronneille ja eroa suunnitteleville perheille. Jokaisen palvelua tarvitsevan pitäisi löytää helposti tieto, mistä erilaisiin perheiden ja vanhemmuuden pulmiin ja kriiseihin voi saada apua ja tietoa. On tärkeää, että sopivia ja matalan kynnyksen palveluja löytyy avun tarpeessa olevalle oikeaan aikaan. Aloitteessa eropalvelujen kehittämiseksi ehdotetaan, että sosiaali- ja terveysministeriö ja oikeusministeriö ottaisivat perheiden ja lasten auttamisen erotilanteessa sekä huoltoriidoissa kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja viranomaistoiminnan kehittämisen näissä asioissa yhdeksi painopistealueeksi. Tavoitteena tulee olla lapsen edun parempi toteutuminen, lapselle erosta aiheutuvien haittojen minimoiminen sekä pitkien riitakierteiden ehkäiseminen ja katkaiseminen. Näin tuetaan myös lasten parempaa kuulemista ja osallisuutta yhteiskunnassa. Tavoitteena olisi myös tehdä mahdollisimman pikaisesti selvitys erotilanteeseen tarjolla olevista palveluista, niiden käyttämisestä ja siitä, miten palvelut on järjestetty ja resursoitu. Ohjelmassa myös ehdotetaan, että sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä oikeusministeriön kanssa valmistelisi kansalliset linjaukset lapsiperheiden eropalvelujen kehittämiseksi. Linjauksissa otetaan huomioon niin kunnallisten palvelujen ja tuomioistuinten toiminnan kehittäminen kuin kirkon, järjestöjen ja vertaistuen kehittäminenkin. Tässä yhteydessä tulee myös selvittää mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet. Tavoitteena tulee olla laadukkaiden ja lapsen kasvua ja hyvinvointia tukevien palvelujen tasavertainen saanti maan eri osissa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0

2 Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty eroperheiden palvelujen kehittämiseksi ja perusteluissa mainittujen tavoitteiden toteutumiseksi? Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2010 Sari Sarkomaa /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 944/2010 vp Sari Sarkomaa /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 944/2010 vp: Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty eroperheiden palvelujen kehittämiseksi ja perusteluissa mainittujen tavoitteiden toteutumiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perheasioiden sovittelusta säädetään avioliittolaissa (234/1929) ja sosiaalihuoltolaissa (710/1982). Avioliittolain mukaan perheessä esiintyvät ristiriidat ja oikeudelliset asiat tulisi ensi sijassa pyrkiä selvittämään asianosaisten välisissä neuvotteluissa ja ratkaisemaan sopimuksella. Perheasioiden sovittelijat antavat pyynnöstä apua ja tukea silloin, kun perheessä esiintyy ristiriitoja. Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan on huolehdittava mm. kasvatus- ja perheneuvonnan toteuttamisesta, lastenvalvojalle säädettyjen tehtävien täyttämisestä sekä perheasioiden sovitteluun ja lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvien toimenpiteiden järjestämisestä. Oikeusministeriön työryhmä on ehdottanut, että eräissä käräjäoikeuksissa ryhdytään kokeilemaan Norjassa hyväksi havaittuun niin sanottuun Follo-malliin pohjautuvaa uudenlaista lapsen huoltoriitojen sovittelua. Hallitus on politiikkariihen kannanotossaan helmikuussa 2009 sitoutunut kokeilun järjestämiseen ja kokeilu on osa hallituksen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaa, joka vahvistaa lapsiystävällistä Suomea. Kaksivuotinen kokeilu on tarkoitus käynnistää ensi vuoden alussa Espoon, Helsingin, Oulun ja Pohjois-Karjalan käräjäoikeuksissa. Raha-automaattiyhdistyksen tuella on käynnistynyt Suomen Sovittelufoorumin tutkimus- ja kehittämishanke (Fasper-hanke), jonka tavoitteena on tuottaa tietoa sovittelun mahdollisuuksista toimia keskeisenä ratkaisumenetelmänä perheiden ero- ja riitatilanteiden käsittelyssä. Hanke kartoittaa myös miten perheiden ero- ja riitatilanteet tulevat esiin palvelujärjestelmän eri kohdissa ja millaisia sovittelu- ja ratkaisukeinoja tällä hetkellä on käytössä. Hankkeeseen osallistuu laaja toimijaverkko, joka työssään on tekemisissä perheiden riita- ja erotilanteiden kanssa: mm. lastenvalvojat, lastensuojelu- ja perhetyöntekijät, perheneuvojat, perheterapeutit, käräjätuomarit, oikeusavustajat ja asianajajat. Varhainen puuttuminen on keskeisesti esillä myös hallitusohjelmassa, sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) sekä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa Ohjelmissa painotetaan lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta sekä työntekijöiden ja perheiden välistä varhaista avointa yhteistyötä. Kaste-ohjelman lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvissä hankkeissa perus- ja erityispalveluja kehitetään sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti. Kaste-ohjelmassa vahvistetaan peruspalveluiden ennalta ehkäisevää roolia ja varhaisen tuen osaamista. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma puolestaan korostaa lapsi- ja nuorisopoliittista näkökulmaa kaikilla hallinnon tasoilla ja yhteiskuntasuunnittelussa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on asetettu työryhmä valmistelemaan sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista. Sosiaalihuollon lainsää- 3

4 Ministerin vastaus dännön uudistamistyöryhmä on määritellyt väliraportissaan sosiaalihuollon uudistamista ohjaavat periaatteet ja linjaukset. Työryhmä korostaa muun muassa ennalta ehkäisevän toiminnan asemaa. Työryhmän mukaan sosiaalihuollon painopistettä on siirrettävä hyvinvoinnin edistämiseen, ennaltaehkäisevään työhön sekä varhaiseen tukeen ja puuttumiseen. Tulevan lainsäädännön on edistettävä sellaisten toimintatapojen syntymistä ja käyttöön ottamista, joiden avulla voidaan ehkäistä ongelmia ja torjua niiden kroonistumista. Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko 4

5 Ministerns svar KK 944/2010 vp Sari Sarkomaa /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 944/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Sarkomaa /saml: Vilka åtgärder har regeringen vidtagit för att utveckla tjänsterna för skilsmässofamiljer och för att de mål som nämns i motiveringen ska nås? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det finns bestämmelser om medling i familjefrågor i äktenskapslagen (234/1929) och socialvårdslagen (710/1982). Enligt äktenskapslagen ska konflikter och rättsliga frågor inom familjen i första hand såvitt möjligt redas ut genom förhandlingar mellan parterna och avgöras genom avtal. Medlarna i familjefrågor ger på begäran hjälp och stöd när det förekommer konflikter inom familjen. Enligt socialvårdslagen ska kommunen ombesörja anordnandet av bl.a. rådgivning i uppfostrings- och familjefrågor, de uppgifter som föreskrivits för barnatillsyningsmannen och åtgärder i samband med medling i familjefrågor och medling vid verkställighet av beslut beträffande vårdnad om barn och umgängesrätt. En av justitieministeriet tillsatt arbetsgrupp har lagt fram ett förslag till att vissa tingsrätter som försöksverksamhet ska agera utifrån en ny sorts modell, d.v.s. den s.k. Follo-modellen, vid medling i samband med vårdnadstvister som gäller barn. Modellen har visat sig fungera bra i Norge. Regeringen har i sina ställningstaganden vid de politiska överläggningarna i februari 2009 förbundit sig till att ordna försöksverksamheten. Den ska ingå som ett led i regeringens politikprogram för barns, unga personers och familjers välfärd vilket stärker Finlands ställning som ett barnvänligt land. Avsikten är att den tvååriga försöksverksamheten inleds vid tingsrätterna i Esbo, Helsingfors, Uleåborg och Norra Karelen i början av nästa år. Med stöd av Penningautomatföreningen har Finlands forum för medling inlett ett utvecklingsprojekt (projektet Fasper) vars mål är att producera kunskap om medlingens möjligheter att fungera som en central metod för avgöranden vid skilsmässosituationer och tvister inom familjen. Genom projektet kartläggs även hur skilsmässosituationer och tvister inom familjer kommer fram på olika verksamhetsställen i servicesystemet och hurdana metoder för medling och avgörande som för närvarande används. I projektet deltar ett omfattande nätverk av aktörer som i sitt arbete har att göra med skilsmässosituationer och tvister inom familjer: bl.a. barntillsyningsmän, barnskydds- och familjearbetare, familjerådgivare, familjeterapeuter, tingsdomare, rättsbiträden och advokater. Ingripandet på ett tidigt stadium tas på ett central sätt även upp i regeringsprogrammet, det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården (KASTE) och utvecklingsprogrammet för barn- och ungdomspolitiken I programmen betonas barns, unga personers och familjers delaktighet och ett öppet samarbete mellan arbetstagare och familjer på ett tidigt stadium. I de projekt inom ramen för programmet Kaste vilka är relaterade till barn, unga personer och familjer utvecklas basoch specialservicen såväl innehållsmässigt som strukturellt. Inom programmet Kaste stärks den förebyggande roll som basservicen har och kompetensen i fråga om stöd på ett tidigt stadium. Inom utvecklingsprogrammet för barn- och ung- 5

6 Ministerns svar domspolitiken accentueras i sin tur det barn- och ungdomspolitiska perspektivet på alla nivåer inom förvaltningen och samhällsplaneringen. Vid social- och hälsovårdsministeriet har tillsatts en arbetsgrupp för att bereda revideringen av socialvårdslagstiftningen. Arbetsgruppen för revideringen av socialvårdslagstiftningen har i sin mellanrapport slagit fast principerna och riktlinjerna för revideringen av socialvården. Arbetsgruppen betonar bl.a. den ställning som den förebyggande verksamheten har. Enligt arbetsgruppen ska tyngdpunkten inom socialvården flyttas över till förebyggande av välfärd, förebyggande arbete och stöd och ingripande på ett tidigt stadium. Den kommande lagstiftningen måste främja uppkomsten och användningen av handlingssätt med vars hjälp man kan förebygga problem och förhindra att de blir kroniska. Helsingfors den 2 december 2010 Omsorgsminister Paula Risikko 6