Vetelin kunta. Suunnitelma talouden tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä

Transkriptio

1 Vetelin kunta Suunnitelma talouden tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä

2 Sisällysluettelo Lähtötilanne..3 Tilinpäätösennuste...3 Kattamisvelvoite..5 Tasapainotustoimenpiteet Hallinto ja kuntalaiset Sivistys Ympäristö ja tekninen...10 Toimenpiteiden vaikutukset.11 2

3 Lähtötilanne Vetelin kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat vuodesta 2008 vuoden 2012 loppuun mennessä kasvaneet 39,1 prosenttia, kun vastaavana aikana verotulot ja valtionosuudet ovat yhteensä kasvaneet 12,9 prosenttia. Vuoden 2013 osalta kasvu on jatkunut samansuuruisena. Kehitys johtuu palvelutarpeen kovasta kasvusta lähes kaikilla perusturvan osa-alueilla. Kunnassa on toteutettu alla olevat talouden tasapainottamistoimenpiteet: - tuloveroprosentin ja kiinteistöverojen ja maksujen korotukset - perusterveydenhuollon lääkäreiden ilta-, yö- ja viikonloppu- päivystys siirrettiin kunnassa sijaitsevasta terveyskeskuksesta noin 60 kilometrin päähän - valmistuskeittiöiden määrän vähentäminen asteittain. Koko kunnan ruokahuolto on päätetty keskittää vuoden 2014 aikana yhteen valmistuskeittiöön - sosiaalipalveluiden keskittäminen kunnanvirastolta yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja perhekeskukseen Kaustiselle - kaikkien eläköitymisen tai irtisanoutumisen myötä vapautuneiden toimien kriittinen tarkastelu - omaisuuden myynti - kouluhallinnon ja kouluverkon keskittäminen ja tehostaminen - kunta on tehnyt useita aloitteita naapurikunnille kuntien yhdistämisestä ja mittavasta yhteistyöstä eri toimialoilla - valitettavasti neuvottelut eivät ole toistaiseksi johtaneet merkittäviin konkreettisiin tuloksiin Toimenpiteistä huolimatta kunnan talous on painunut alijäämäiseksi. Vuodelta 2012 alijäämää kertyi 1,5 miljoonaa euroa ja kattamatonta alijäämää oli vuoden 2012 lopussa lähes kaksi miljoonaa euroa. Vuoden 2013 talousarvio oli lähtökohtaisesti hieman alle miljoona euroa alijäämäinen. Kunnanvaltuusto joutui kokouksessaan hyväksymään lisätalousarvion perusturvaan. Vuoden 2013 talousarvion toteutuessa kattamaton alijäämä nousee yli kolmen miljoonan euron. Kunta joutuu kriisikuntamenettelyyn, mikäli kertynyt alijäämä euroa/asukas oli viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneessä vähintään 500 euroa/asukas. Vetelissä raja oli toukokuun 2013 asukasluvun perusteella euroa. Vetelin kunta joutuu kriisikuntamenettelyyn vuoden 2014 aikana, mikäli taloustilanne heikkenee loppuvuoden aikana yli euroa talousarviossa budjetoidusta. Kuntalain mukaan kunnan, jonka talousarviovuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi tai jonka kuluvan vuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää, on laadittava tasapainossa oleva taloussuunnitelma. Kuntalaissa säädetään myös, että toimenpideohjelma on laadittava, mikäli taseessa on erityisen paljon kertynyttä alijäämää ja sitä ei saada katettua kolmen vuoden mittaisella taloussuunnitelmakaudella. Toimenpideohjelma kohdistuu taseeseen jo kertyneen alijäämän kattamiseksi. Tilinpäätösennuste Vetelin vuoden 2013 talousarvio laadittiin alun perin vajaa miljoona euroa alijäämäiseksi. Kesäkuussa hyväksytyn lisätalousarvion jälkeen alijäämäksi on muodostumassa reilut 1,2 miljoonaa euroa. 3

4 TULOSLASKELMA (ulk) Tilinpäätös Talousarvio + Ennuste 2012 lisätalousarvio Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista Suunnit. mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)

5 Tilinpäätösennustesarakkeessa on otettu huomioon perusterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen valtuuston hyväksymä lisämääräraha, erikoissairaanhoidon vuoden 2012 palautusten ja alkuvuoden käytön mukainen ennuste sekä Kuntaliiton uusimman verotulojen ennustekehikon mukainen veroennuste. Kattamisvelvoite Vetelin kunnalla on kuntalain mukainen kattamisvelvoite, mikä tarkoittaa sitä, että tulevan vuoden talousarvion ja suunnitelmavuosien aikana pitäisi pystyä kattamaan jo syntynyt vajaan kahden miljoonan euron alijäämä. Ennusteen mukaan alijäämä lisääntyy tämän vuoden tilinpäätöksessä merkittävästi ja on oletettavaa että alijäämää ei saada katettua suunnitelmavuosillakaan ilman erityistoimenpiteitä. Talouden tasapainottamistoimenpiteisiin on syytä pikaisesti ryhtyä laatimalla tasapainottamisohjelma ja määrittelemällä siinä ne toimenpiteet, joiden avulla taloustilanne saadaan jälleen tasapainoon. Tasapainottamistoimenpiteet Talouden tasapainottamista on pohdittu kunnan Rakenteiden tarkastelutyöryhmässä (RATA) keväällä 2012 ja työtä on jatkettu valtuustokauden vaihtumisen jälkeen uudelleen muodostetussa työryhmässä. Toimenpiteitä on pohdittu myös yhdessä päävastuualueittain johtavien viranhaltijoiden kanssa. 1. Hallinto- ja kuntalaiset Sosiaalitoimi ja terveydenhuolto Vetelin kunnan verotulot vuonna 2011 olivat euroa / asukas ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset euroa / asukas. Koko maan tasolla verotulot olivat euroa / asukas ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset euroa / asukas. Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset olivat maakunnan korkeimmat vuonna Vetelin kunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat vuodesta 2008 vuoden 2012 loppuun mennessä kasvaneet 39,1 prosenttia, kun vastaavana aikana verotulot ja valtionosuudet ovat yhteensä kasvaneet 12,9 prosenttia. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset muodostavat Vetelin kunnan toimintamenoista 55,6 prosenttia. Kustannuksissa ei ole mukana kunnan omana toimintana järjestetty varhaiskasvatus, vaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon muu toiminta, joka on järjestetty seitsemän kunnan yhteistoiminta-alueella peruspalveluliikelaitos Jytan toimesta puitelain edellyttämällä tavalla vuodesta 2009 lukien. Vetelin ikäihmisten hoivapalvelurakenne on hyvin pirstaleinen. Kunnassa sijaitsee kaksi pientä erillistä ympärivuorokautista tehostetun palveluasumisen yksikköä. Lisäksi vanhuksia on sijoitettuna ympärivuorokautiseen hoitoon naapurikuntiin neljään eri yksikköön. Pienistä yksiköistä koostuva hajallaan oleva palvelurakenne on Vetelille kustannuksiltaan kestämätön. Tämän vuoksi Vetelissä ollaan tekemässä vanhustenhuollon palveluiden rakennemuutosta. 5

6 Kunnassa sijaitsevaa Harjukotia laajennetaan ja kaksi pientä yksikköä lakkautetaan. Tehostettu palveluasuminen keskitetään kolmesta yksiköstä yhteen. Lisäksi muutoksessa vahvistetaan ja edelleen kehitetään kotihoitoa. Tärkeä osa muutosta on prosessien kehittäminen koko vanhushuollon palvelukokonaisuudessa. Kotona hoidetaan entistä huonompikuntoisia, mutta myös tehostetussa palveluasumisessa pyritään hoitamaan asukkaat ilman, että tarvitaan vuodeosastohoitoa. Tämä vaatii selkeitä hoitolinjauksia ja sairaanhoidollisen osaamisen vahvistamista sekä saattohoito-osaamisen lisäämistä. Kuluvan vuoden aikana on jo siirrytty tehokkaaseen lääkärikonsultointiin vanhusten yksiköissä ja sillä on saatu selkeästi vähennettyä vanhusten siirtoa tilapäisesti vuodeosastolle. Tehostetun palveluasumisen rakennemuutoksesta saatavan kustannussäästön arvioidaan olevan noin euroa vuodessa vuoden 2014 puolivälistä lukien. Kokonaisuuteen liittyy myös perusterveydenhuollon Halsuan, Kaustisen, Perhon ja Vetelin asukkaita palvelevan Vetelissä sijaitsevan vuodeosaston paikkojen vähentäminen. Vuodeosaston sairaansijamäärää vähennetään 45 paikasta 30 paikkaan. Tämä mahdollistuu, kun tehostetusta palveluasumisesta ei enää siirrytä vuodeosastohoitoon, mikäli se ei ole lääketieteellisesti perusteltua. Lisäksi erikoissairaanhoidosta kotiutuvat potilaat pyritään siirtämään suoraan kotiin ilman välilaskua vuodeosastolle. Tätä kehitetään yhteistyössä erikoissairaanhoidon, kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen kanssa. Laskennallinen säästö Vetelille vuodeosastokäytön vähentämisestä on vuodessa vuoden 2015 alusta lukien. ASPA on tehnyt selvityksen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista. Selvityksen mukaan rakenne on pirstaleinen ja asukkaita on sijoitettu koko Jyta-alueella lähes 20 eri yksikköön eri maakuntien alueelle. Tämä tekee valvonnasta haasteellista. Selvityksen mukaan osa ympärivuorokautisessa hoidossa olevista henkilöistä ei tarvitsisi näin raskasta hoitoa. Lisäksi toimintatapa joissakin yksiköissä ei ole kuntouttava, vaan asiakkaat passivoituvat ja kuntoutumista ei tapahdu. Vetelin kunta on saanut Aran myönteisen rahoituspäätöksen mielenterveyskuntoutujien asumisyksikön laajentamiseen ja muutostöihin siten, että se mahdollistaa toiminnan, jonka avulla yksikköön voidaan siirtää raskaammissa ja kalliimmissa hoitopaikoissa olevia asukkaita. Tarkoituksena on myös lisätä kotikuntoutusta ja kotiuttaa asiakkaita omaan kuntaan ja lähialueen kuntoutumiskoteihin, jolloin palvelun laatua on helpompi seurata. Maksusitoumukset muutetaan määräaikaisiksi ja maksukäytäntöjä on tarkoitus kehittää niin, että se motivoi palveluntuottajia kuntouttavaan toimintaan. Laskennallinen säästö kotikuntoutuksen laajentamisesta ja asiakkaiden kotiuttamisesta on /vuosi. Terveyskeskuksessa on kärsitty pitkään lääkäripulasta ja kaikki terveyskeskuslääkärin virat ovat olleet täyttämättä. Palvelu on hoidettu ostopalveluna. Tämä on erittäin kallis järjestelmä. Nyt virat ovat täyttymässä. Ostopalvelusopimus on voimassa syksyyn 2013 saakka ja näköpiirissä on, että siitä voidaan silloin luopua. Laskennallinen säästö virkalääkärijärjestelmään siirtymisestä on Vetelin kunnalle /vuosi. 6

7 Perheiden palveluihin palkattiin marraskuussa 2011 perheohjaaja. Perheohjaajatoiminnalla pyritään vähentämään sijoituksia. Tavoitteena on, että toiminnalla voidaan vähentää lastensuojelukustannuksia euroa/vuosi. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet. Erikoissairaanhoidosta vastaavassa kuntayhtymässä on hallituksen aloitteesta käynnistetty kuntien kustannusten hallintaan tähtäävän vakauttamisohjelman valmistelu. Tuotantokustannusten hillitsemiseen tähtäävällä ohjelmalla pyritään muuttamaan ja suoraviivaistamaan sairaanhoidon tuotantoprosesseja: ohjelma sisältää mm hoitoketjujen kehittämistä, työnjaon selkiyttämistä eri ammattiryhmien ja yksiköiden kesken ja logistiikkaan liittyviä uusia ratkaisuja jne. Samaan aikaan käynnistyi johdon kustannustietoisuutta ja kuntalaskutuksen läpinäkyvyyttä parantava kustannuslaskentatyö. Toiminnan kehittämistä on työstetty myös lausuntovaiheessa olevan alueen kuntien yhteisen perusterveydenhuollon suunnitelman laadinnan yhteydessä. Hyvinvointi - vaikuttavuus - tuottavuusohjelman myötä henkilökunnan sairauspoissaolot ovat kääntyneet laskuun viime vuonna ja alkuvuoden aikana lasku näyttäisi jatkuvan n. 20 % tasolla vuoteen 2012 verrattuna. Keskussairaalan kustannuksia ovat nostaneet myös rekrytointiongelmista aiheutuvat kalliit asiantuntijalääkäri-ostopalvelusopimukset. Ostetun hoidon vuosia jatkunut kustannusten kasvu pysähtyi kuitenkin viime vuonna ja alkuvuoden aikana tilanne näyttäisi säilyneen vähintään ennallaan koko sairaalan osalta, mutta kuntien välinen vaihtelu on kuitenkin edelleen suurta. Keskussairaalan peruskorjaus on aiheuttanut kustannusten kasvua paitsi rahoituskustannuksien myös peruskorjausten aikaisten toimintahäiriöiden tuottavuusvaikutuksina. Peruskorjausohjelma on valmistumassa vuoteen 2017 mennessä. Nyt on toteutettu n. 4/5 peruskorjaus- ja laajennustarpeesta, mikä myös on rasittanut kuntien taloutta. Vuoden 2017 jälkeen sairaalan toimitilatilanne on selvästi maan sairaaloiden keskimääräistä tilannetta parempi. Kustannuspaineita on aiheutunut myös varautumisesta päivystävän sairaalan toiminnalliseen tasoon. Taloudellisesti tässä onnistuminen edellyttää edelleen lisääntyvää palvelumyyntiä jäsenkuntien ulkopuolelle. Myynti näyttääkin olevan edelleen kasvussa vanhusten palveluasuminen vuodeosasto mielenterveyskuntoutujien asuminen virkalääkärit lastensuojelu Perusturvan arvioidut säästöt talousarvio- ja suunnitelmavuosille verrattuna vuoden 2013 kustannuksiin. 7

8 Hallinto Kunnan hallintoa on supistettu vuosien mittaan henkilöstön eläköityessä. Viimeisimpänä kunnan teknisen toimen kanslisti jäi eläkkeelle alkuvuodesta ja hänen tehtävänsä jaettiin pääosin muiden kunnantoimiston henkilöiden kesken. Kunnantoimistossa on syksyllä kaikkiaan 15,6 työntekijää kokoaikaisiksi muutettuna, jotka hoitavat kaiken kunnan talous- ja toimistotyön, asiakaspalvelun, toimialajohdon ja ylimmän johdon tehtävät sekä osittain teknisen toimen kenttätyön ja lisäksi valtion yhteispalvelupisteen. Osa prosessien kehittämistä on siirtyminen sähköisen toimiston suuntaan. Kunnanhallitus kokoontuu jo paperittomasti, myös muiden toimielinten osalta tämä mahdollisuus selvitetään. Henkilökunnan toiminnan paperittomuutta tuetaan riittävällä tekniikalla. Sähköinen laskutus otetaan käyttöön v Kuuden kunnan yhteiseen maaseutuhallintoon siirryttiin vuoden 2013 alusta. Alueelle on perustettu yhteinen maaseutulautakunta. Vetelin oma maaseutuelinkeinolautakunta lakkautettiin. Kustannussäästö oli n euroa 2013 vuodesta lähtien. Vuoden 2013 aikana valmistellaan kunnan omistamien yhtiöiden osakkeiden myyntiä (mm. kunnan kokonaan omistama sähkölaitososakeyhtiö) ja siitä sekä muusta omaisuuden myynnistä ennakoidaan saatavan myyntivoittoa vuonna 2014 n. 3,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 n. 0,6 miljoonaa euroa. Tuloveroprosentin nostamisesta keskustellaan syksyllä strategian laadinnan yhteydessä. Nykyisellään tuloveroprosentti on huomattavasti korkeampi kuin maassa ja maakunnassa keskimäärin. 21, , , , ,5 17 Tuloveroprosentin kehitys Veteli Keski-Pohjanmaa keskim. koko maa keskim

9 Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,95, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti on 0,55 ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti on 1,00. Voimalaitosprosentti on 2,85, yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,00 ja rakentamattoman rakennuspaikan 3,00. Veteli Keski-Pohjanmaa Koko Suomi Kiinteistövero 2013: - yleinen 0,95 1,08 0,92 - vakituinen asunto 0,55 0,45 0,41 - vapaa-ajan asunto 1,00 0,93 1,03 2. Sivistys Varhaiskasvatus Vetelin kunta on tehnyt yhteistyössä Kuntamaisema Oy:n kanssa varhaiskasvatuksen rakenneselvityksen. Selvityksessä kartoitettiin Vetelin kunnan päivähoidon kustannuksia ja kustannustehokkuutta hoitotuotteittain verrattuna muiden kuntien vastaaviin kustannuksiin. Lisäksi tehtiin selvitys hoitopaikkojen tarpeesta lähivuosien aikana ottaen huomioon kodeissa perhepäivähoitajina työskentelevien henkilöiden eläköityminen ja heidän työhönsä liittyvän työaikalain muutoksesta johtuvat lisäkustannukset kunnalle. Selvityksestä kävi ilmi, että Vetelin kunnassa erityisesti ryhmäperhepäivähoito on edullisesti järjestettyä ja muutoinkin päivähoidon kustannukset asiakasta kohden ovat edulliset. Tästä syystä hoitopaikkapulaan on vastattu juuri ryhmäperhepäivähoitoyksikköjen lisäyksillä. Elokuussa 2013 Vetelissä on päiväkodin (32-paikkainen) lisäksi viisi ryhmäperhepäivähoitoyksikköä ja neljä omassa kodissa työskentelevää perhepäivähoitajaa. Hoitopaikkapula on akuutti. Kotihoidontuen peittävyys on hyvä, jopa 37 %, mutta tilanne voi muuttua hetkessä aiheuttaen kestämättömän tilanteen. Tämä lisäksi suurena huolen aiheena on ryhmäperhepäivähoitoyksikköjen kiinteistöjen kunto. Suurin osa em. on sijoitettu vanhoihin asuinkiinteistöihin, joihin edellytetään välittömiä mittavia muutostöitä ja peruskorjausta, jotta toiminta voisi jatkua niissä turvallisesti. Tämän johdosta sivistyslautakunta on nimennyt kokouksessaan varhaiskasvatuksen kehittämistyöryhmän, jonka tehtävänä on laatia esitys Vetelin kunnan päivähoidon järjestämisestä pitkälle tulevaisuuteen. Työryhmä kartoittaa vaihtoehtoiset toimintamallit ja niiden kustannukset sekä tekee alustavan suunnitelman toiminnallisiin ratkaisuihin liittyen. Perusopetus Vetelissä on kolme perusopetuksen alakoulua, joilla on yhteinen johtaja ja lisäksi yläkoulu ja lukio, joilla on yhteinen kokonaistyöajassa oleva rehtori. Kaikki kunnan viidennen luokan oppilaat keskitetään syyslukukauden 2013 alusta lähtien Vetelin keskuskoululle. Viidensien luokkien keskittäminen 9

10 vähentää yhden luokanopettajan verran sivistystoimen kustannuksia. Säästö vuodelle ja seuraaville vuosille Lukio Vetelin lukiossa on 75 opiskelijaa ja opiskelijamäärän voidaan sanoa jossain määrin vakiintuneen opiskelijaan. Oppilasmäärä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana huomattavasti, mutta lukion kurssitarjotinta ei ole karsittu oppilasmäärien vähenemisen suhteessa. Lukuvuodelle tuntikehystä on vähennetty 22 tuntia. Tämän johdosta kaikkia pakollisia kursseja ei järjestetä kahta kertaa lukuvuodessa aikaisempien vuosien tapaan. Jatkossa tuntikehys tullee pienenemään edelleen n tuntia, jonka seurauksena kurssitarjotinta karsitaan edelleen. Tuntikehyksen vähentäminen johtaa virkarakenteen tarkasteluun, joka tehdään syksyn 2013 talousarvion laatimisen yhteydessä. Tarkastelun kohteena ovat lukion ja yläkoulun aineenopettajat. 3. Ympäristö ja tekninen Kiinteistöhuolto 11 kiinteistöllä tehdään energiakatselmukset, valmistuu joulukuussa. Ruoka- ja siivouspalvelut Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun valmistuskeittiö Tunkkarin terveyskeskuksessa siirtyi kunnan alaisuuteen vuoden 2013 alussa. Tavoitteena on vuoden 2014 aikana siirtyä yhteen valmistuskeittiöön, josta toimitetaan ruoka kaikkiin kunnan yksiköihin ja ruokapalveluiden piirissä oleville vanhuksille kotiin. Tämän toteutuessa kokonaisuudessaan saadaan kahden henkilön vuosipalkan suuruinen säästö eli noin euroa/vuosi. Säästö syntyy kokonaisuudessaan vasta vuoden 2015 aikana. vuonna 2014 säästö on noin euroa. Siivous/ruoanjakelussa on vuoden 2013 keväällä jäämässä kaksi henkilöä eläkkeelle. Heidän työpanoksensa on tarkoitus korvata ostopalveluna. Tämän arvioidaan tuovan säästöä vuonna 2013 noin euroa ja vuosina 2014 ja 2015 noin euroa/vuosi. 10

11 Arvioidut kustannusten säästöt perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi kunnanviraston henkilöstö perusopetus lukio ruokahuolto ja siivous yhteensä Arvioidut tulojen lisäykset omaisuuden myynti Toimenpiteiden vaikutukset Yllä luetellut toimenpiteet alkavat tuottaa täysimääräisenä kustannussäästöjä vasta vuodelle Seuraavalla sivulla oleva tilinpäätösennuste ja suunnitelmavuosien arviot perustuvat vuoden 2013 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa esitettyihin lukuihin. Luvut tarkentuvat syksyllä vuoden 2014 talousarviota laadittaessa. Kattamaton alijäämä vuoden 2012 taseessa on n. 1,9 miljoonaa euroa, vuoden 2013 arvioidussa tilinpäätöksessä alijäämä ei lisäänny, mikäli harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta saadaan 1,2 miljoonaa euroa. Ilman harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta kattamaton alijäämä nousee tilinpäätösennusteen mukaan n. 3,1 miljoonaan euroon. Vuosina toteutettavista toimenpiteistä johtuen alijäämän arvioidaan alenevan siten, että vuoden 2017 jälkeen kattamatonta alijäämää ei ole taseessa. 11

12 TULOSLASKELMA (ulk) Talousarvio + lisätalousarvio Tilinpäätösennuste Taloussuunnitelma (1000) Taloussuunnitelma (1000) Taloussuunnitelma (1000) Taloussuunnitelma (1000) Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Kunnallisvero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta Valtionosuudet harkinnanvar. valtionosuuden korotus Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista Suunnit. mukaiset poistot Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)